OPINTOASIAIN PÄÄLLIKÖIDEN TAPAAMINEN. Aika kello Paikka Helsingin kauppakorkeakoulu, luokka 310

Transkriptio

1 OPINTOASIAIN PÄÄLLIKÖIDEN TAPAAMINEN Aika kello Paikka Helsingin kauppakorkeakoulu, luokka 310 Osallistujat: Pj. Siht. Päivi Pakkanen (HY), Kati Kettunen (HY), Hannele Markkanen (HY), Satu Kouki (JoY), Tuula Maijanen (JY), Hannu Berlin (KY), Marjatta Tikkanen (KuvA), Anna Maija Liuhanen (OY), Kristina Linnovaara (SHH), Leena Koskinen (TaiK), Lea Pelto (TTY), Mikko Markkola (TaY), Katja Kiviharju (TeaK, myös SibA), Anneli Lappalainen (TKK), Anna Johansson (TKK), Veronika Ståhlberg (TuKKK) ja Arja Hovila (VY) Margareta Soismaa (HSE) Riitta Peltonen (HSE) 1. Avaus Margareta Soismaa toivotti kaikki tervetulleeksi Helsingin kauppakorkeakouluun. 2. Keskustelua Opintohallinnon päivistä Opintoasiainpäivät pidetään tänä vuonna ke to Vaasassa. Päiviä suunnittelevassa työryhmässä ovat mukana Arja Hovilan lisäksi Anna Maija Liuhanen ja Mikko Markkola. Lisähenkilöitä päivien suunnitteluun tarvitaan vielä keskustelua voisi käydä myös sähköpostitse. Anita Lehikoinen on kutsuttu puhumaan torstaina. Päivillä olisi hyvä olla vain yksi tai korkeintaan kaksi yhtenäistä teemaa, joissa mennään syvemmälle. Aiheena voisi olla esim. Mitä yliopistolain uusiminen merkitsee opintoasioille tai Katsaus tutkintorakenneuudistuksen tuloksiin. Jälkimmäisen aiheen yhteydessä olisi hyvä keskustella esim. siitä, ovatko tutkintorakenneuudistus ja yliopistolakiuudistus jossain suhteessa ristiriidassa ja/tai miltä Suomen kaksiportainen järjestelmä näyttää esim. OECD:n näkökulmasta. Keskustelua tulisi käydä myös siitä, mitä tutkintorakenneuudistuksen arvioinnissa on tarkoitus arvioida. Anna Maija toi esiin, että Anita Lehikoiselle voisi hankkia haastajan, joka kommentoisi hänen puheenvuoroaan? Vaihtoehtona voisi olla paneeli tai se, että kerätään etukäteen kysymyksiä, joihin pyydetään tilaisuudessa vastauksia. Muina aihe ehdotuksina tuotiin esiin mm. koulutuksen johtaminen, tutkintojen eurooppalainen viitekehys ja AHOT. Opintohallinnon päivillä on varmasti tarpeen käsitellä RAKETTI hanketta, mutta koska sitä käsitellään todennäköisesti myös Oodi päivillä, päädyttiin siihen, että Oodi päiville osallistuvat puhuvat siitä (perusteellisesti), vetävät keskustelun hyvin yhteen ja siitä tilanteesta jatketaan opintohallinnon ensimmäisenä päivänä keskustelua eteenpäin. Toisena päivänä keskityttäisiin uuden yliopistolain vaikutuksiin ja kaksiportaisen tutkintorakenteen arviointiin. Tuotiin esille nimiä, joita voisi käyttää alustajina tai rinnakkaisryhmien vetäjinä (Lindberg CSC:tä, opiskelijarekisteri ihmiset, Vesa Saarinen, joku henkilö OPM:stä, kansainvälisen taustan omaavia henkilöitä: Jaana Puukka, Pasi Sahlberg, Lee Harvey).

2 Vaasan kaupunki järjestää opintohallinnon päiville iltaohjelmaa. 3. Uuden yliopistolain vaatimat opintoasioiden kehittämistarpeet Valmistelutyö näyttää alkaneen kaikissa yliopistoissa. On perustettu projektiryhmiä tms., joissa mietitään johto ja tutkintosääntöjen uudistamistarpeita sekä sitä, miten opintoasioiden päätösketjut kulkevat ja miten koulutusta ja opetustoimintaa johdetaan. Tulevaisuudessa edellytetään, että johtajat ovat perillä talousasioista. Todettiin yleisesti, että vastuuta on helppo antaa, mutta valtaa ei (resurssit) ja toisaalta, jos valtaa ja vastuu eivät kulje käsi kädessä, mikään ei muutu. Tuotantolinjat ovat nyt yleisesti tiedekunnissa ja resurssit laitoksilla. HY:stä on noin kymmenen hengen ryhmä vieraillut Tanskassa benchmarkkaamassa toimintaa. Tanskan kokemusten perusteella on odotettavissa, että Suomen yliopistot kokevan vielä uuden mullistuksen. Kun yliopistot on saatu toimintakykyisiksi, alkaa keskusjohtoinen mainstreamaus, jossa pyritään varmistamaan, että asiat etenevät tiettyyn suuntaan. Opetuksen ja tutkintojen laatu eivät ole Tanskassa keskeinen tavoite, vaan tavoiteajassa tehdyt tutkinnot. Yhdistyvissä yliopistoissa toimintakulttuurit on nivottava yhteen. Tilannekatsauksessa tuli esiin seuraavaa: Itä Suomen yliopistoon tulee neljä suurta tiedekuntaa, jotka toimivat kolmella paikkakunnalla; ne ovat syntyneet pakkoliitoksin. Dekaanit ovat päätoimisia, ja heillä on todella suuri tulosvastuu. Laitoksetkin voivat olla eri paikkakunnilla. Kuopiossa on ollut ohjesääntöjä, Joensuussa ei ole ollut. Kun laki on saatu voimaan, tehdään hallintojohtosääntö, joka tulee olemaan yleisluonteinen. Opintohallintoon on tulossa oma ohjesääntö. Aalto yliopistossa rakenteelliset ratkaisut selviävät vasta, kun uuden yliopistolain sisältö on selvä. Toiminta on ollut varsin salaista (mm. pöytäkirjat), mitä henkilökunnan on ollut vaikea ymmärtää. Kirjeitä tulee silloin tällöin säätiön puheenjohtajalta. Valmisteluvastuussa on kahdeksan rehtoritason henkilöä, ja virkamiehet ovat tekemässä pohjatyötä. Heillä ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, pystyvätkö he vaikuttamaan mihinkään. TKK:ssa tutkinto ohjelmiin tulee vastuuprofessorit kehittämään tutkintoja. Aalto yliopistoon on tulossa kolme tutkintosääntöä (koulukohtaiset) sekä lisäksi yksi yhteinen. Turussa käytiin koko syksy tiukkaa keskustelua uuden yliopiston rakenteesta. Turun yliopisto ei kuitenkaan halunnut muuttaa mitään, ja kauppakorkeakoulu yhtyy siihen erillisenä schoolina. Laitostaso säilynee, mutta on vielä auki yhdistyvätkö jotkut laitokset. Muiden yliopistojen osalta tuli esiin seuraavaa: Oulussa tiedekunnissa (joita on kuusi) ei tarvita suuria muutoksia, sillä kehitystyötä on jo tehty etukäteen ja vapaaehtoisesti, mm. lääketieteellisessä tdk:ssa on nykyisin viisi laitosta. Jyväskylän yliopistossa uusia tiedekuntia on perustettu jo aiemmin, ja laitosjakoa on uusittu. Jyväskylässä on tehty periaatepäätöksiä, jotka on tarkoitus koota opiskelua, opintojen arvostelua ja ohjausta koskevaksi johtosäännöksi.

3 HY:ssä tehdään rakenteellisia uudistuksia. Tiedekuntataso (tutkintotaso) tuntuu vahvistuvan; rahat menevät laitoksille tiedekunnan kautta. Erityisongelmaksi koetaan suurlaitokset. Talousrakenteessa tulee olemaan perinteisten tasojen lisäksi muitakin yksiköitä eli (mm. erillislaitoksia ja tutkimusryhmiä). Tampereen yliopisto: Nykyisen tiedekuntarakenteen lisäksi voi syntyä uusia, yhteisiä tiedekuntia ja laitoksia. On saatu aikaa päätös että kaikilla tiedekunnilla on samanlainen opetussuunnitelmaprosessi. Arviointisääntöä tarvitaan ja toivotaan että saadaan muualta. Tampereen teknillisessä yliopistossa laitoksia on suurennettu eli määrää karsittu. Säätiöpohjaisuus edellyttää varmasti joitain muutoksia. Vaasan yliopistossa on lähdetty liikkeelle liiketoimintaperiaatteista. Heille ei välttämättä tule lainkaan tiedekuntatasoa. Todettiin, että arvonlisävero tuo tässä uudistuksessa varmasti suuren muutoksen ja toinen tekijä ovat vakuutukset. Nyt tulisi pohtia, miten ihmiset (henkilöstö ja opiskelijat, harjoittelijat jne.) pitäisi vakuuttaa. Päijät Hämeen amk:ssa on nettisivuilla tietoa, ja sieltä voisi ottaa mallia: Yliopistojen valintajärjestelmien yhteensovittamiseksi ammattikorkeakoulujen järjestelmien kanssa on perustettu uusi työryhmä, jota vetää Hannu Siren. Yliopistoja edustaa HY:n vararehtori Hannele Niemi. Seuraavassa kokouksessa (9.3.) nimetään sihteerit (toinen tulee yliopistopuolelta; ministeriö rahoittaa). Milla Vaisto Oinonen TKK:sta olisi käytettävissä tähän. 4. Oha selvitys ja RAKETTI OPI hankkeeseen liittyvät asiat Projektikoordinaattori Lauri Stigell CSC:stä oli tullut kertomaan tietojärjestelmäselvityksen tuloksista ja RAKETTI OPI hankkeen käynnistämisestä. Oha 2008 selvitys Lauri Stigell kertoi Oha2008 selvityksestä, joka toteutettiin vuoden 2008 aikana. Kaikissa yliopistoissa (ja muutamassa ammattikorkeakoulussa) tehtiin haastattelut, joiden tarkoituksena oli selvittää, mitä yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia prosesseissa on sekä arvioida HISinOnejärjestelmän sopivuutta Suomen oloihin. Raportti julkaistiin Linkki: (raportti suomeksi). Selvitystä käsitellään RAKETTIohjausryhmässä Keskeisiä tuloksia: Nykyiset järjestelmät: kaikilla saadaan hoidettua opintohallinnon ja opiskelun prosessit tällä hetkellä ainakin tyydyttävällä tasolla valtaosassa uudistamistarpeita lähivuosina tyytyväisyydessä kehitystyöhön eroja, osittain liittyy erotteluun oma / yhteinen järjestelmä Tuleva järjestelmä:

4 Täytyy turvata nykytilanne Lisäksi löydyttävä etuja nykytilanteeseen Yhteistyön lähtökohdista, etenemistavoista ja laajuudesta eri näkemyksiä Perusjärjestelmä (opiskelija, opinto oikeus, suoritus ja tutkintotiedot) alkuvaiheessa realistinen tavoite yhteistyölle Opintohallinnon prosessit Erilaisia toimintatapoja lähes jokaisessa prosessissa Erilaisuus liittyy työnjakoon prosessin sisällä, järjestelmän kannalta erot vaikuttavat neutraaleilta; koskee molempia korkeakoulusektoreita On syytä kulkea kohti yhteneväisempiä toimintatapoja opintojen hyväksiluku on esimerkki prosessista, jossa tietojärjestelmien ja prosessien yhteiskehityksellä voitaisiin merkittävästi parantaa nykytilannetta HISinOne järjestelmä Järjestelmä on tekniseltä toteutukseltaan nykyaikainen. Sen nykyisellä järjestelmäsukupolvella pystyttäisiin vastaamaan pääsääntöisesti Suomen korkeakoulujen opintohallinnon tietojärjestelmätarpeisiin tradition ja säännösten vuoksi suomalaisten ja saksalaisten ratkaisujen välillä on joitakin eroavaisuuksia. Esitetty yhteistyömalli ja suomalaisen järjestelmäversion rakentamisaikataulu on realistinen, ja kustannusarvio on alhainen. Yliopistoissa tieto ja opintohallinnossa tiivistyvän yhteistyön hyödyt tunnustetaan, mutta mielipiteet eriävät yhteistyön laajuudesta ja toteuttamistavoista. Tiivistyvä tietojärjestelmäyhteistyö edellyttää yhteisen tahtotilan ja tulkintojen löytämistä ja eri näkökulmien ja intressiryhmien huomioimista. Yhteistyön edut kannattaa tuoda selkeästi esiin, esim. prosessien yhtenäistäminen, raportoinnin luotettavuuden parantuminen, resurssien järkevä käyttö, järjestelmän mukailtavuus, järjestelmäkehitykseen vaikuttaminen, järjestelmäkehityksessä mukana pysyminen, henkilöriippuvuuden vähentäminen ja dokumentaation parantaminen. RAKETTI OPI hankkeen valmistelu Lauri Stigell kertoi, että RAKETTI OPI on yksi RAKETTI hankkeen osakokonaisuuksista muut osat ovat RAKETTI KOKOA, ja RAKETTI XDW. RAKETTI OPI tuottaa opintohallinnon perustietojärjestelmän, joka tukee korkeakoulujen koulutustehtävän hoitamista. Sen taustalla voi toimia uusi tai jo käytössä oleva tietojärjestelmä. Valmisteilla on linjapaperi, jossa pyritään linjaamaan OPI osahankkeelle korkeakoulujen yhteistyön suuntaviivat eli mitä toteutettujen selvitysten tulosten pohjalta tavoitellaan. Linjapaperi on ohjausryhmän käsittelyssä ja toimintasuunnitelma on tarkoitus tehdä linjapaperin pohjalta. RAKETTI OPI hankkeen valmistelu on käynnistynyt siten, että sen projektikoordinaattoriksi on valittu Lauri Stigell. Ohjausryhmässä hyödynnetään

5 korkeakoulujen opinto ja tietohallinnon asiantuntemusta. Ohjausryhmän koko n. 10 henkilöä. Lisätietoa Raketti hankkeesta: Tuija Raaska ja Pekka Linna, hankkeen sihteeristö Klaus Lindberg, CSC Keskustelussa tuotiin esiin huoli siitä, että valmistelussa ei ole otettu huomioon sitä, että yliopistot ovat irtautumassa valtion konsernista. Mietittiin myös sitä, olisiko halvempaa, jos kaikki ottaisivat käyttöön Oodin. Lauri Stigell totesi, että HIS:n hinta on alhainen, mutta ei alhaisin. Kaikki pystyvät suoriutumaan nyt hyvillä järjestelmillä, mutta ei ole selvää, miten käy jatkossa, kun tekninen puoli vanhenee (uniface). Kun yliopistojen asema muuttuu, palvelun järjestämistä helpottaisi, jos voisi ottaa huomioon yliopistojen tarpeet. Ministeriö haluaa kuitenkin sellaisen järjestelmän, joka voidaan ottaa käyttöön molemmilla sektoreilla, sillä myös ammattikorkeakouluissa tehdään samoja asioita: valitaan opiskelijoita, suoritetaan opintoja ja valmistutaan. Maalailtiin myös kauhukuvaa, jossa järjestelmäkehitys hidastuu, koska järjestelmää hallinnoi laaja konsortio, jossa ovat mukana sekä yliopistot että amk konsortiot. Palveluasenne on tärkeä mietittiin voisiko ratkaisuna olla yliopistojen yhteinen yritys. Perusjärjestelmän rakentamisessa voidaan olla yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa jos löytyy huippupalveluasennetta, yhteinen järjestelmä onnistuu. Perusjärjestelmä on se ydin, joka sahataan nykyisistä järjestelmistä ja jonka ympärille voi jokainen rakentaa erityispalveluja. Kaikkiin opintohallinnon palveluihin on löydyttävä rajapintaa perusjärjestelmästä. Ulkopalikoita voi ostaa ja tilata vaikka Tanskasta. Ensimmäinen pilotti voisi olla valtakunnallinen opinto oikeus/tutkinto järjestelmä, sillä opintosuoritusten osalta tehtävä on jo huomattavasti vaikeampi. On myös tärkeätä, että jokainen yliopisto voi käyttää omaa järjestelmäänsä niin pitkään kuin on tarpeen. Järjestelmän käytössä saa olla enintään kahden päivän ennalta määritelty katkos, yhtään suunnittelematonta katkoa ei saa olla. Todettiin, että yliopistot eivät ole enää kauan valtion virastoja. Kun yliopistoille tulee lisää vastuuta taloudesta ja tuloksista, välineiden on oltava hyvät. Opintopäälliköt lähettivät OPI hankkeelle ja pidettävään kokoukseen seuraavanlaisia viestejä: peräänkuulutettiin luottamuksen syntymistä, palveluasennetta ja osaamista jatkokehitystä on osattava johtaa. Yhteinen tutkinto ja opintooikeusrekisteri voisi olla hyvä lähtökohta ja se olisi helposti määriteltävissä (suoritukset rajataan siis tästä pois). Sen aikana rakennetaan luottamus jos se on syntyäkseen. Opintopäälliköt nimeävät yhden jäsenen OPI ohjausryhmään. Keväällä tämä ryhmä voisi keskustella uudelleen Laurin kanssa siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Kun virtuaaliyliopisto lakkautetaan, Joopas voidaan integroida tähän hankkeeseen. Virtuaaliyliopistossa on henkilöitä, jotka olisivat erittäin päteviä määrittelytyöhön (tuntevat ihmiset ja yliopistojen toiminnan), joten näitä henkilöresursseja voisi ohjata CSC:lle tekemään peruspalikkaa.

6 6. Keskustelua AKKU aikuiskoulutustyöryhmän muistion lausunnoista 7. Seuraava tapaaminen Muistiossa esitettiin toiveita siitä, että koulutusta laajennettaisiin kaikille. Keskustelussa tuli esille, että yliopistot olivat todenneet lausunnoissaan, että ne eivät näe toimintaa tarpeellisena. Tutkinto opiskelijat valitaan muulla tavoin (hyvin suunniteltuja menetelmiä käyttäen) ja Avoimen yliopiston tarjonta on avointa kaikille. Todettiin myös, että yliopiston akateeminen konteksti hämärtyy, jos koulutusta laajennetaan ehdotetulla tavalla. Jos yliopistoille tulee uusia tehtäviä, siihen on annettava myös rahoitusta. Todettiin kuitenkin, että jos/kun lakiin tulee elinikäinen opinto oikeus, nakki napsahtaa yliopistoille varmasti myöhemmin. Seuraava tapaaminen on Helsingin yliopistossa klo Muistion laati Riitta Peltonen, Riitta Liisa puh