TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5)

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) Hallinto osasto/opintotoimisto OPINTOASIAIN PÄÄLLIKÖIDEN TAPAAMINEN Aika kello Paikka Teknillinen korkeakoulu, päärakennus Otakaari 1, kokoushuone H1 Osallistujat Kristiina Linnovaara (SHH), Satu Kouki (JoY), Erja Widgren Sallinen (JoY), Margareta Soismaa (HSE), Riitta Peltonen (HSE), Veronika Ståhlberg (TuKKK), Anna Hokkinen (TaiK), Lea Pelto (TTY), Petri Sjöblom (TY), Harriet Kurtén (ÅA), Marja Leena Pétas (SIBA), Päivi Pakkanen (HY), Hannele Markkanen (HY), Katja Kiviharju (TeaK), Arja Hovila (VY), Kati Kettunen (HY), Mikko Markkola (TaY), Tuula Tolppi (LY), Tuula Maijanen (JYU) Pj. Anneli Lappalainen (TKK) Siht. Anna Johansson (TKK) 1 Raketti hanke (Tässä ensimmäiseksi siirretyssä asiakohdassa kaikki eivät olleet vielä saapuneet paikalle.) Kati Kettunen Helsingin yliopistosta alusti Raketti hankkeesta ja ehdotti, että opintoasiainpäälliköt pitäisivät tapaamisen, jossa keskityttäisiin pohtimaan yhteistyötä yliopistojen tietojärjestelmissä: miltä osin kannattaa kehittää yhteisiä järjestelmiä koko korkeakoulukentän kanssa, miltä osin yliopistojen kesken ja miltä osin kunkin yliopiston omia. Esimerkiksi OVI hanke tarvitsee opintoasiainpäälliköiden mukaantuloa. Joopas hankkeen jatko tulee myös mietittäväksi. 2 Opintoaikojen rajaus, (asialistan liite 1 ja 2) Petri Sjöblom Turun yliopistosta alusti opintoaikojen rajaukseen mahdollisesti liittyvistä yhteisistä linjaustarpeista sekä vastauksista Ahti Planmanin esittämiin kysymyksiin. Onko ensimmäisenä opiskeluvuonna oikeus ilmoittautua poissaolevaksi? Vastaus: Yliopistolain 18 c :n 1 momentin mukaan paikan vastaanottaneen opiskelijan on asianomaisen yliopiston määräämällä tavalla ilmoittauduttava yliopistoon. Pääsääntöisesti yliopistoilla ei ole perustetta rajoittaa oikeutta ilmoittautua poissaolevaksi heti 1. vuonna. Tiettyjen alojen osalta on tarkoituksenmukaista edellyttää läsnäoloa heti alusta asti, jollei ole perusteltua syytä poissaololle (harvemmin kuin kerran vuodessa alkavat, vahvasti vuosikurssiin sidotut opinnot esim. taideyliopistoissa). Opiskelun aloittamisen lykkääminen (monissa yliopistoissa käytössä) vaikuttaa asiallisesti ottaen samalla tavalla opintoajan kulumiseen kuin poissaolevaksi ilmoittautuminen. Kuluttaako ilmoittautumisen laiminlyöminen läsnäolo vai poissaololukukausia? Vastaus: Opintoaika alkaa kulua heti paikan vastaanottamisesta (alkavan lukukauden alusta) Yliopistolain 18 e :n 3 momentissa on lueteltu tyhjentävästi ne tapaukset, jolloin opintoaika ei kulu. Vaikka ilmoittautumisen laiminlyöminen johtaa opiskeluoikeuden menettämiseen, ilmoittautumatta oleminen kuluttaa samalla opintoaikaa eli käytettävissä olevia läsnäololukukausia. Opintoaika voi kulua loppuun sinä aikana, kun henkilö on laiminlyönyt ilmoittautumisen. Tällaisen henkilön on opiskelujaan jatkamaan halutessaan haettava käytännössä samanaikaisesti sekä opiskeluoikeuden palauttamista että lisäaikaa opintojen suorittamiseen. Näiden prosessien on siis syytä olla yliopistossa järkevässä kombinaatiossa. Keskustelussa tuli esille myös, että hallinto oikeus on hyväksynyt tuoreessa päätöksessään

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 2 (5) (Hämeenlinnan hallinto oikeus 3. jaosto /Antopäivä numero 08/0603/3 diaarinumero 00695/08/1305) sen, että ilmoittaumisen laiminlyönyttä ja opiskeluoikeutensa menettänyt henkilöä ei tarvinnut tietyin edellytyksin ottaa takaisin opiskelijaksi vaikka häntä ei koskenutkaan rajattu opintoaika. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös siitä, että opiskelijoita on informoitava jo opintojen alkaessa ilmoittautumisen vaikutuksesta opintoaikojen kulumiseen. Opinto oikeuskohtainen vai nykyinen opiskelijakohtainen ilmoittautuminen? (joidenkin mielestä tulisi olla käytäntö, että yhteen opiskeluoikeuteen voisi ilmoittautua läsnäolevaksi ja toiseen poissaolevaksi; koskee siis tilanteita, joissa nämä opinto oikeudet ovat samassa yliopistossa; kysymys liittyy opintoajan kulumiseen). Vastaus: Käytännössä ei ole mahdollista ilmoittautua läsnäolevaksi kuin yleisesti yliopistoon. Ilmoittautumisen muuttaminen opiskeluoikeuskohtaiseksi olisi toki teknisesti mahdollista toteuttaa. Tämän rajaaminen ei ole niin yksinkertainen asia varsinakaan monialayliopistoissa. Opintooikeuden hallinnoinnin tulee olla opiskelijalähtöinen asia. Yhdistyvissä yliopistoissa eteen tulee kuitenkin se, että ennen yhdistymistä esim. Aallossa DI oikeuden ja KTM oikeuden saanut opiskelija joutuisi ilmoittautumaan läsnäolevaksi molempiin koulutusohjelmiin yhtäaikaa, kun ennen yhdistymistä hän on voinut pitää toista opinto oikeutta jäähyllä. Varsinkin, jos kurssien suoritusoikeutta yli vanhojen korkeakoulurajojen (TKK ja HSE) ei laajenneta merkittävästi, pitäisikö erillisen ilmoittaumisen olla mahdollista. Lisäopiskeluajan myöntämisen perusteet ja käytännöt? (kun opintoaika tulee vastaan, missä tilanteissa ja millä menettelytavoilla opinto oikeutta myönnetään lisään; lakia tulkitaan hyvin eri tavoilla tässä) Vastaus: Yliopistolain 18 f :n 1 ja 2 momenteissa on lueteltu ne edellytykset, joilla lisäaikaa myönnetään. Lakimuutokseen liittyvässä hallituksen esityksessä on lisäksi otettu esimerkkejä harkinnassa huomioitavista asioista. Keskusteltiin siitä, että varsinkin kun opiskelijalla ei ole osoittaa mitään elämäntilanteeseen liittyvää perustetta, pitäisikö olla yhdenmukainen vähimmäismäärä suoritetuilla opinnoille, jotta voidaan pitää valmistumissuunnitelmaa toteuttamiskelpoisena. Yhtenä mittapuuna esitettiin, että vähintään puolet opinnoista tulisi olla suoritettu. Mitään ehdotonta rajaa ei kuitenkaan voida asettaa, vaan jokainen tapaus on harkittava laissa annetuin perustein. Myöskään ei voida luoda listaa sellaisista perusteista, jotka eivät ainakaan kelpaa. Esim. työssäkäynti opiskeluaikana ei voi olla kategorisesti hyväksyttävä tai hylättävä syy opiskelun pitkittymiselle. Linjaa ei voi oikein luoda ennen kuin ensimmäisiä hakemuksia on alettu käsitellä. Keskustelussa tuotiin esille, että opintotuessa perusteet ovat hiukan erilaiset. Summaten (edelliset kohdat): opiskeluoikeuteen liittyvä laaja paketti, johon eri yliopistojen lakimiehillä on erilainen näkemys! Vastaus: Lukuunottamatta ehkä mahdollisuutta ilmoittautua läsnäolevaksi 1. opiskeluvuonna mitään eriäviä laintulkintoja ei keskustelussa löytynyt. Laki mahdollistaa monessa asiassa yliopistokohtaiset toimintatavat. Kokonaisuudessa opinto oikeuden rajaukseen liittyviä asioita ja peruslinjauksia on jo tehty hyvissä ajoin eikä asia ole mitenkään traagisesti levällään. Opintoaikojen rajauksen perusfunktio on saada yliopistot ja opiskelijat järjestämään opetus ja opinnot siten, että opiskeluajat lyhenevät. Lisäajan myönnöistä ei saa tulla liian raskasta hallintoprosessia. Tutkinnon minimilaajuuden ylittäminen? Joissain yliopistoissa tähän olisi halua ainakin siltä osin, ettei kaikkia suoritettuja opintoja, vaan ainoastaan tutkintorakenteeseen kuuluvat, merkittäisi tutkintoon Vastaus: Yliopistoilla on mahdollisuus päättää siitä, sallivatko ne hyvin laajat tutkinnot vai edellyttävätkö tiukkaa minimilaajuudessa pysymistä. Tässä on kysymys myös profiloitumisesta esim. monialayliopistojen ja kapea alaisempien yliopistojen kesken. Esim. TKKlla on menty tutkinnonuudistuksen myötä tiukempaan linjaan jo pelkästään siksi, että opintoajat eivät venyisi niin pitkiksi. Kovin laajasta tutkinnosta voi olla opiskelijalle silloin haittaa, jos hän haluaa lukea opintoja hyväksi johonkin toiseen tutkintoon. Viimeisimmän rehtorien neuvoston suosituksen (v.

3 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 3 (5) 1994) mukaan samojen opintojen käyttämistä useaan tutkintoon tulisi välttää. Esim. HY:ssa suora korvaavuus pakollisiin opintoihin on aina sallittu riippumatta siitä, sisältyvätkö opinnot muuhun tutkintoon. Jos opinnoissa on valinnanvaraa, hyväksilukeminen on rajoitetumpaa. 3 Tilauskoulutus Tuula Maijanen Jyväskylän yliopistosta alusti tilauskoulutukseeen liittyvistä kysymyksistä. Voiko yliopisto halutessaan rajata tilauskoulutuksessa olevien opiskeluoikeuden lyhyemmäksi kuin muilla tutkinto opiskelijoilla? Vastaus: Yliopistolain 8 a :n mukaan Tilauskoulutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan yliopistolain 18 a, 19 sekä :ää. Näissä säädetään kelpoisuudesta yliopisto opintoihin, kurinpidosta sekä muutoksenhakuoikeudesta. Keskustelussa oltiin yksimielisiä siitä, että opintoajan pituus on tilaajan ja yliopiston välinen sopimusasia. Voiko tilauskoulutuksessa olevilla olla rajatummat oikeudet kuin muilla tutkinto opiskelijoilla esim. kieliopintojen ja JOO opintojen suhteen? Vastaus: edellä esitetyn perusteella opiskeluoikeuden laajuus on tilaajan ja yliopiston välinen sopimusasia. Tärkeää myös on, että asioista sovitaan tarkkaan. On myös todennäköisesti tilaajan intressissä, että opiskelijat keskittyvät suorittamaan vain sovittuja opintoja. Voivatko opiskelijat halutessaan olla yo kunnan jäseniä ja kuka tarjoaa heille erilaiset tukipalvelut? Vastaus: Ylioppilaskunnat päättävät asiasta itse. Jäsenyys ei ole tilauskoulutettaville pakollista. Opintososiaaliset palvelut, kuten YTHS eivät lähtökohtaisesti kuulu. Opiskelijoita tulee luonnollisesti kohdella tasapuolisesti siten, että esim. kaikenlaiset neuvonta ja kansliapalvelut koskevat myös tilauskoulutettavia. Kuka laatii opiskelijoiden 'code of conduct' periaatteet? Onko teillä jo mahdollisesti sellaiset laadittu? Vastaus: Kävi ilmi, että tällaiset ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatut käyttäytymisohjeet on laadittu ainakin HSE:n Mikkelin yksikössä ja Kuopion yliopistossa. Keskusteltiin yleisesti tilauskoulutuksen sisällön laadun varmistuksesta. Todettiin, että vain opetuksen laatuun voidaan sitoutua; ei siihen, että opiskelija läpäisee opinnot. On tärkeää, että tutkintoja ei polkumyydä eikä opiskelijoiksi oteta henkilöitä, joilla ei ole edellytyksiä tutkintojen suorittamiseen. Keskusteltiin myös siitä, että kansainvälisillä täydennyskoulutusprojekteilla ja kehitysyhteistyöprojekteilla voidaan harjoitella ja kerätä kokemusta tilauskoulutusprojektien toteuttamista varten. Keskusteltiin siitä, että ylipäätään tilauskoulutuksesta on tehtävä erittäin seikkaperäiset sopimukset, joissa huomioidaan mm. tilaajan maksukyvyttömyystilanteet. 4 Opintoasiain ajankohtaispäivät 2009 Vaasassa Ennen kokousta oli tullut toivomuksia: Aihe olisi uusi yliopistolaki ja muuttuvan juridisen muodon (JO laitokset ja säätiöt) vaikutukset opintoasioihin, OPM:n puheenvuoro olisi tärkeä, ajankohta tulisi olla syyskuu Toivomus oli erityisesti suurien opintotoimistojen päälliköiltä, että päivät olisivat saman teeman ympärillä tietylle ajatellulle kohderyhmälle, ei kaikkea kaikille. Yliopistolaki ei saanut aiheena juuri kannatusta. Arja Hovila kertoi, että ajatuksena olisi keskittyä Bologna prosessin arviointiin liittyviin teemoihin. Ajankohta olisi syyskuun viimeinen viikonloppu ja kesto 1,5 päivää. Rakettihankkeesta olisi hyvä

4 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 4 (5) keskustella näiden päivien yhteydessä erikseen pidettävässä tilaisuudessa. Arja Hovila toivoi muiden yliopistojen päälliköistä apua päivän suunnitteluun. Arjalle saavat ilmoittautua vapaaehtoiset. 5 Rinnakkaiset opinto oikeudet yliopiston sisällä Anna Johansson oli tuonut käsiteltäväksi kysymyksen siitä, että miten yliopistot ovat ratkaisseet sen, voiko opiskelijalla olla kaksi samaan tutkintoon johtavaa rinnakkaista opinto oikeutta voimassa samassa yliopistossa. Laista asiaan ei löydy suoraan vastausta, eikä OPM ole antanut tästä mitään erillistä ohjetta. Esim. TKKlla ei voi olla kahta DI tutkintoon johtavaa opinto oikeutta yhtä aikaa voimassa, mutta arkkitehdin ja DI:n opinto oikeudet voivat olla. Asia on tarkoitus todeta tutkintosäännössä (vrt. Tampereen yliopisto). Keskustelussa kävi ilmi, että useimmat olivat rajoittaneet oikeutta hakea/ottaa vastaan toista samaan tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Oikeutta suorittaa peräkkäisiä tutkintoja on rajoitettu myös monissa yliopistoissa. Joissain yliopistoissa oli ongelma täydentävän ja täydennyskoulutuksen kannalta, kun jo tutkinnon suorittaneet opiskelijat tulevat tutkinto opiskelijan statuksella suorittamaan opintoja ilman aikomusta valmistua. Keskusteltiin siitä, että peräkkäisten tutkintojen suorittamisoikeudella rajaamisella voitaisiin parantaa uusien ylioppilaiden mahdollisuutta saada opiskeluoikeus. Keskusteltiin myös siitä, että muissa yliopistoissa suoritetuille tutkinnoille ei voida antaa merkitystä, koska ei ole mitään rekisteriä, josta asian voisi tarkistaa. Käytännössä HAREK ei ole luotu tätä varten, eikä sen tietoja voida siis käyttää tässä tarkoituksessa. 6 Opiskelijan oikeusturva opintosuorituksen oikaisuasioissa Anna Johansson oli tuonut käsiteltäväksi kysymyksen: Miten yliopistot ovat ratkaisseet opintosuorituksen juridisen määritelmän esim. arvosanan oikaisun haussa? Voiko oikaisunhakukelpoinen opintosuoritus olla myös opintojakson tai kurssin osasuoritus? Esim. vilpin takia hylättyyn tenttiin on järkevää voida hakea oikaisua, vaikka se olisi vain kurssin osasuoritus. Sen sijaan monesti olisi tarkoituksenmukaista antaa oikaisunhakumahdollisuus vasta koko opintosuorituksesta. Yliopistoasetus 16.1 määrittelee opintosuorituksen seuraavasti: Tässä asetuksessa tarkoitetaan opintosuorituksella väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, syventäviin opintoihin kuuluvaa tutkielmaa sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää taikka taiteellista tai muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin. Vastaus: Oikeus hakea oikaisua on tulkittu laajasti: eli myös selkeästä osasuorituksesta on voitava hakea oikaisua. Muu johtaisi kohtuuttomana tilanteeseen esim. pitkien opintojaksojen osalta, jossa osasuorituksia voidaan tehdä useamman vuoden ajan. Tässä yhteydessä esitettiin myös ajatus siitä, että onko yleensä järkevää jo pelkästään osasuoritusten hallinnoimisen ja siihen liittyvien henkilörekisterikysymysten vuoksi tehdä opintojaksoista niin monesta osasuorituksesta koostuvaa. Tämä ei kuitenkaan ole opintohallinnon päätettävissä oleva asia. 7 Perusopiskelijoiden siirtyminen uuteen tutkintosääntöön Osittain vanhentuneista asioista olisi ehdottomasti kaivattu ohjeistuksia niiden opiskelijoiden käsittelyn osalta, jotka eivät olleet ehtineet valmistua vanhan tutkintorakenteen mukaan siirtymäajan päättymiseen mennessä, ja jotka eivät kehotuksista huolimatta siirtyneet uuteen rakenteeseen ja siitä huolimatta ilmoittautuivat läsnä oleviksi. Eri yliopistoissa näitä opiskelijoita on ilmeisesti käsitelty eri tavoin: jossain on esimerkiksi keskeytetty opinto oikeuksia. Tämä kysymys tulee pienemmässä määrin vastaan uudestaan parin vuoden kuluttua kun lääkärit, DI:t jne. tulevat siirtymäaikansa päätökseen. Vastaus: Yliopistolain muutoksen (715/2004) siirtymäsäännösten mukaan opiskelijat siirtyvät uuteen tutkintorakenteeseen siirtymäaikojen päätyttyä. Siirtyminen tapahtuu siis ilman opiskelijan aktiivista toimenpidettä siirtymäajan päätyttyä. Kenenkään varsinaista opiskeluoikeutta ei ole

5 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 5 (5) tällaisessa tilanteessa viety. Sen sijaan on voitu edellyttää tiettyjä toimepiteitä ilmoittautumisen yhteydessä, jotta uuden rakenteen mukainen opiskeluoikeus on voitu teknisesti avata. Keskusteltiin yleisesti kokemuksista siirtymäajan päättymisestä. Yleisesti piti olla todistushakemus tehty ennen 31.7., jotta saattoi valmistua vanhan tutkintosäännön mukaan. 8 Opiskelijapalautteen keruun käytäntöjen tilannepäivitys Opiskelijapalautteen keräämisen ja hyödyntämisen laillisuuskysymykset (kuka kerää, kuka näkee, miten hyödynnetään jne.) Keskusteltiin palautteenkeruun tämänhetkisestä tilanteesta. Useilla yliopistoilla oli mietinnässä se, miten tietosuojavaltuutetun tiukka kannanotto alkuvuodesta vaikuttaa palautteen hyödyntämiseen. Tuotiin myös esille se, että palauttee keruu on laaja käsite, vaikka keskustelu pyörii paljon kurssipalautteen ympärillä. Lisäksi esim. Oodin kautta kerättävissä kurssipalautteissa on usein heikko vastausprosentti, joten sen merkitys yksistään on rajallinen. Sibelius Akatemiassa on käytössä 4 portainen palautteen keruujärjestelmä opiskelijoilta. Mikko Markkola toimitti linkin heidän palautepäivä koulutuksensa sivulle ja siellä olleeseen ohjelmaan ja materiaaliin. 9 Muut asiat Keskusteltiin opintojen vanhentumisesta. Useilla yliopistoilla on aloja ja opintoja, joissa on vanhentumissääntöjä. Miten opintojen vanhentuminen tulisi huomioida hyväksiluettaessa opintoja muuhun tutkintoon? 10 Seuraava tapaaminen Helsingin kauppakorkeakoulun opintoasiain päällikkö Margareta Soismaa kutsui opintoasiain päälliköt HSE:uun seuraavaksi. Erikseen sovittava ajankohta tulee olemaan tammikuun 2009 loppupuolella. Keskusteltiin myös siitä, että pitäisikö kutsua esim. opetusministeriön henkilöitä joskus OPIpäälliköiden tapaamiseen keskustelemaan tietystä teemasta. Toivottiin, että tällaisella kohtuu pienen piirin kokoonpanolla voitaisiin paremmin kuulla OPM:n asiantuntijoiden näkemyksiä valmistelussa olevista ja muista sellaisista asioista, joissa OPM:llä ei ole virallista kantaa. OPM:n virkamiehillekin tällainen tilaisuus voisi olla mielekäs tapa ottaa kosketusta yliopistojen opintohallintoon. Muistion laati lakimies Anna Johansson/TKK p anna.m.johansson@tkk.fi