KIRKKONUMMEN KUNTA- JA PALVELUSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKKONUMMEN KUNTA- JA PALVELUSTRATEGIA"

Transkriptio

1 Kunta- ja palvelustrategia KIRKKONUMMEN KUNTA- JA PALVELUSTRATEGIA Kunnanvaltuuston valmistelutoimikunta Kunnanhallituksen kehittämistyöryhmä Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto, Liite 1/

2 Kunta- ja palvelustrategia KIRKKONUMMEN KUNTA- JA PALVELUSTRATEGIA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Kunta- ja palvelustrategia-asiakirja Kuntastrategia Lähtökohtina strategia 2000+, toimintaympäristöanalyysi ja huoneentaulut Visio Yhteenveto Kirkkonummen kunnan tasapainotetusta strategiasta Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla (näkökulma) Tasapainoinen talous (näkökulma) Sitoutunut ja osaava henkilöstö (näkökulma) Uudistuva palveluverkko (näkökulma) Kuntastrategiaan liittyvät ohjelmat/alastrategiat Strategian täydentäminen Johdanto palvelustrategiaan Palvelustrategian lähtökohdat Palvelustrategian laadinnan lähtökohdat, tavoitteet ja tehty työ Toimintaympäristön muutokset Swot- analyysi Kehittämisen pohjana toimiva väestöennuste Väestösuunnite Alueellinen näkökulma Henkilöstönäkökulma Palvelutuotannon eri vaihtoehdot ja nykykäytännöt Yleiset tavoitteet Tilaajan ja tuottajan roolit Palvelutuotanto suhteessa omistajapolitiikkaan Konserninohjauksen näkökulma Kirkkonummen palvelustrategia Konsernihallinto...22 Konsernihallinnon palvelujen kehittäminen Sosiaalipalvelut...23 Sosiaalipalveluiden kehittäminen Terveyspalvelut Terveyspalvelujen kehittäminen Varhaiskasvatus-, opetus- ja sivistyspalvelut Varhaiskasvatus, opetus- ja sivistyspalvelujen kehittäminen Yhdyskuntatekniset palvelut Yhdyskuntateknisten palvelujen kehittäminen Toimialoille yhteiset palvelut Palvelustrategian toteuttaminen, seuranta ja päivitys Seurannan ja päivityksen tavat Vastuutahot... 33

3 Kunta- ja palvelustrategia Kunnanjohtajan esipuhe Kuntiin on kohdistunut viime vuosina suuria muutos- ja kehittämisodotuksia. Pääsääntöisesti ne liittyvät kunnan asukasluvun muutokseen ja sen seurauksena kuntalaisten palvelutarpeen uudelleen arviointiin ja toteuttamistapaan. Vuonna 2005 esitelty kunta- ja palvelurakenteen kehittämishanke PARAS on osaltaan vauhdittanut kuntia pohtimaan rooliaan palvelujen järjestämisessä. Kirkkonummen houkutteleva maantieteellinen sijainti ja viihtyisä asuinympäristö ovat merkinneet lähes yhtäjaksoista väestömäärän kasvua viimeisten viiden vuosikymmenen aikana. Pelkästään 2000-luvulla kirkkonummelaisia on tullut lisää yhden keskikokoisen kunnan asukasluvun verran eli noin asukasta. On luonnollista, että tällainen kehitysvauhti edellyttää toimintojemme ja strategioidemme tarkistamista määräajoin. Nyt toteutettu kuntastrategian uudistaminen ja ensimmäistä kertaa laadittu palvelustrategia on ollut ensisijaisesti kehitysprosessi, jonka lopputulos on luettavissa ja arvioitavissa seuraavilla sivuilla. Reilu puoli vuotta kestäneen prosessin aikana on eri toimialoilla kuitenkin kerätty ja jalostettu tietoa, joka ei välttämättä näy tässä asiakirjassa, mutta jota voidaan hyödyntää myöhemmin saatettaessa strategioita käytännön toimenpiteiksi. Strategiatyön suurena haasteena onkin muokata se uskottavaksi, realistiseksi ja toteutettavaksi asiakirjaksi, johon kaikki tahot sitoutuvat. Uudessa kuntastrategiassamme näkökulmiksi on asetettu talous, henkilöstö, palvelut ja asemamme Helsingin seudulla; asioita, jotka vaikuttavat kuntaamme ja kuntalaisiimme aivan arkielämän tasolla. Palvelustrategiassa pureudutaan syvemmälle Kirkkonummen kunnan järjestämiin palveluihin, niiden määrään ja laatuun sekä järjestämistapaan. Muita kuntamme päätöksentekoa ohjaavia keskeisiä strategisia asiakirjoja ovat mm. vuosittain tarkistettava kaavoitusohjelma sekä talousarvio, joiden välistä yhteyttä tulisi jatkossa entisestään parantaa. Vuonna 2007 strategiatyö jatkuu toimialoilla laadittavien toimintaohjelmien muodossa. Kunnan eri toimielimet laativat ensi vaiheessa kunta- ja palvelustrategisia tavoitteita toteuttavat toimintaohjelmansa, jotka yhdessä vuoden 2008 talousarvion kehyspäätöksen kanssa muodostavat pohjaa varsinaiselle vuoden 2008 talousarviolle ja toimialoittaiselle jatkosuunnittelulle. Samanaikaisesti käyttöönotettava vuosisuunnittelujärjestelmä mittareineen ja tavoitetasoineen tukee strategioiden seurantaa sekä luottamushenkilö- että virkamiestasolla. Vaikka olemme nyt luomassa kauan odotetun ohjausjärjestelmän kuntaamme, sen takana olevia strategioita ja toimintaohjelmia tulee voida arvioida uudelleen tilanteen niin edellyttäessä. Ennakointi on kunnan johtamisen menestystekijä jatkossakin. Kirkkonummella Tarmo Aarnio kunnanjohtaja

4 Kunta- ja palvelustrategia 1. Johdanto Vuoden 2006 talousarvio/ kunta- ja palvelustrategia Vuoden 2006 talousarviossa todetaan seuraavaa: Kirkkonummen kuntastrategian ja palvelustrategian valmistelu Vuoden aikana jatketaan uuden, keväällä 2006 vahvistettavan, kuntastrategian valmistelua ja toimeenpanoa. Tavoitteena on linjata kunnan tulevaisuutta ja sen toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä koko kunnan tasolla. Kuntastrategiaan liittyy läheisesti kunnan palvelustrategian valmistelu. Palvelustrategiassa arvioidaan vaihtoehtoisia kuntalaispalvelujen tuotantotapoja, palvelujen ohjausta ja yhteistyötä kuntaorganisaation lisäksi seudun kuntien ja muiden palvelujen tuottajien kanssa. Palvelujen tehokas hankinta ja tuottaminen edellyttää kunnan omistajapolitiikan vahvistamista sekä vahvaa ostajaosaamista. Kuntastrategian pohjalta syntyvät haasteet ovat usein toimialojen välisiä, jolloin strategian tehokkaan toteuttamisen edellytyksenä on kyky arvioida uusia toimialojen ylittäviä toimintamalleja ja voimavarojen uudelleen kohdentamista toimialojen välillä. Kunta- ja palvelustrategian laatiminen Kirkkonummen kunta toteutti kunta- ja palvelustrategian valmistelun yhteistyössä Efeko Oy:n kanssa. Valmistelu käynnistyi tammikuussa 2006 ja valmistelua on tehty tiiviisti koko kevään ajan. Kunta- ja palvelustrategian valmistelusta on vastannut ohjausryhmä, jossa ovat olleet edustettuina kunnan johtoryhmä, kunnan yhteistoimintaryhmä ja Efekon asiantuntijat, johtava konsultti Sirpa Korhonen ja konsultti Markus Pauni. Valmistelu on tapahtunut pääasiassa ohjausryhmän työkokouksissa. Lisäksi valmistelua on tapahtunut toimialoittaisissa työseminaareissa ja laajemmissa strategiaseminaareissa. Näihin ovat osallistuneet em. lisäksi kunnanvaltuuston valmistelutoimikunta, kunnanhallituksen kehittämistyöryhmä sekä toimialoittaiset yhteistoimintaryhmät. Kunta- ja palvelustrategiaprosessiin osallistuneet tahot ja aikataulu on esitetty liiteosassa Kunta- ja palvelustrategia-asiakirja Kunta- ja palvelustrategia-asiakirja rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäisen osan muodostaa varsinainen päätösasiakirja, Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategia. Toisen osan muodostaa kunta- ja palvelustrategian liiteosa, joka käsittää varsinaista strategiaa tukevan aineistoa. Varsinainen päätösasiakirja käsittää linjaukset kunta- ja palvelustrategian osalta. Kuntastrategian osalta esitetään kunnan kehittämisen visio, näkökulmat ja päämäärät sekä strategian edellyttämät kriittiset menestystekijät. Palvelustrategian osalta esitetään palvelutuotannon yleiset tavoitteet ja toimialakohtaiset kehittämistavoitteet. Liiteaineistossa konkretisoituvat palvelustrategiassa esitetyt linjaukset. Liiteosa ei muodosta päätösasiakirjaa eikä se kilpaile talousarvion kanssa. Siinä on pyritty konkretisoimaan niitä yksityiskohtaisia hankkeita, joilla tavoitteita voidaan saavuttaa. Näitä hankkeita rahoitetaan

5 2 vuotuisten talousarvioiden kehyksien puitteissa ja niiden toteuttamisesta tehdään päätökset erikseen. Liiteaineisto muodostuu seuraavista kokonaisuuksista: Työskentelyn organisointi ja työn kuluessa järjestetyt tilaisuudet Kunkin toimialan palvelujen nykytilannekuvaukset Palvelukohtaiset kuvaukset yksityiskohtaisemmista palvelujen järjestämistavoista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Toimialakohtainen tarkastelu palvelujen tuotantokustannuksista, järjestämistavasta ja tuotantotavasta Kunnan väestökehityksen tarkastelu 2

6 3 2. Kuntastrategia Lähtökohtina strategia 2000+, toimintaympäristöanalyysi ja huoneentaulut Kirkkonummen kunnan kuntastrategiatyön pohjana olivat kunnan strategia 2000+, strategista ajattelua ohjaavat huoneentaulut sekä toukokuussa 2005 tehty kunnanvaltuutettujen toteuttama toimintaympäristöanalyysi, jonka lopputulokset kirjattiin aihealueittain jatkovalmistelun lähtökohtana toimineeksi kokonaisuudeksi. Kirkkonummen toimintastrategian valmistelu on lähtenyt kunnan nykytilanteesta ja kehityksestä esille nostetuista painotuksista. Kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus ovat tehneet strategiatyötä useassa eri kehittämisseminaarissa viime vuosien aikana. Työskentelyn tuloksena kunnan toimintojen kehittämisessä on painotettu erityisesti seuraavia tekijöitä: Vahva talous menestyksen perusta Hallittu väestökehitys Yhteiset pelisäännöt luottamus - yhteistyö Keskustan kehitys kunnan kärjeksi Kunnan strategioita palveleva kaavoitus Nämä teemat (huoneentaulut) ovat ohjanneet koko kuntakonsernin kehittämistä ja niiden pohjalta toteutetaan tarvittavia koko kuntakonsernin kattavia kehittämishankkeita. Huoneentaulujen sisältämien kysymysten uudelleenarviointi ja mahdolliset painotusmuutokset on huomioitu kunta- ja palvelustrategian valmistelun yhteydessä Visio 2016 Visio on valmistelun tuloksena syntynyt kuva halutusta tulevaisuudesta, johon strategian avulla on tarkoitus päästä. Vision tehtävänä on luoda jännite nykypäivän ja tulevaisuuden välille ja sillä saadaan aikaan kestävä pohja kunnassa tehtäville strategisille päätöksille. Visio koostuu muutamasta virkkeestä. Strateginen visio on kartta organisaation tulevaisuuteen ja se on voimassa kunnes sitä muutetaan Visiossa kuvataan sitä Millaiseksi organisaatio aikoo tulla ja Tarpeet, joita tulevaisuudessa tyydytetään VISIO Kirkkonummi on turvallinen, luonnoltaan monipuolinen, hyvien palvelujen kunta lähellä pääkaupunkia. Rakennamme tulevaisuutta osaavien kuntalaisten, kehittyvän yritystoiminnan ja yhteistyön varaan. 3

7 Yhteenveto Kirkkonummen kunnan tasapainotetusta strategiasta Kuntastrategiaprosessissa käytettiin Balanced Scorecard (BSC) menetelmää soveltuvilta osin. Menetelmän tarkoituksena on helpottaa strategista ajattelua ja päätöksentekoa keskittymällä toiminnan tulevaisuuden kannalta keskeisimpiin ja olennaisimpiin kysymyksiin. BSC -menetelmällä luotua strategiaa kutsutaan tasapainotetuksi strategiaksi. Kirkkonummen strategiaprosessissa ei aikataulullisista syistä ulotettu tarkastelua tavoitteita toteuttavien mittaristojen määrittelyyn. BSC -menetelmän keskeiset käsitteet ovat seuraavat: Näkökulmat eli painopistealueet määrittävät strategian valtatiet. Näkökulmat ovat BSC -menetelmässä käytettäviä strategisia tarkastelualueita, joiden mukaisesti sekä päämäärät että kriittiset menestystekijät valmistellaan. Päämäärät ovat strategisia tavoitteita, joihin organisaatio tähtää pidemmällä aikavälillä. Päämäärät ovat pitemmän aikavälin kehittämisen ydinasioita. Kriittiset menestystekijät ovat seikkoja, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin ja välittömimmin organisaation toimintaan. Kirkkonummen kunnan tasapainotettu strategia (BSC) Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Näkökulmat Uudistuva palveluverkko Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitoutunut ja osaava henkilöstö Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Tasapainoinen talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät 4

8 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla (näkökulma) Päämäärät 1. Tasapainoinen väestönkasvu ja rakenne 2. Seudullisesti kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne 3. Kehittyvät seudulliset yhteistyömallit ja -verkostot Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla Kriittiset menestystekijät Kunnan strategioita palveleva, tasapainoinen ja oikeaaikainen maankäytön toteutuminen Monipuolinen asuntokanta Toimiva palvelurakenne kuntakeskuksessa ja muissa taajamissa Elinkeinorakenteen monipuolistamista tukevien yritystoiminta-alueiden kehittäminen Korkea työllisyysaste Seudullisen yhteistyökulttuurin ja verkostojen kehittäminen kaikilla kuntaorganisaation tasoilla Kaavoitus-, liikenne-, palvelu- ja elinkeinoyhteistyön kehittäminen osana Helsingin seudun työssäkäyntialuetta 4. Väestön hyvä elämä Ehkäisevän työn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen kunnan eri toimissa Hyvinvointia edistävä ja turvallinen ympäristö Hyvät sekä sisäiset että ulkoiset liikenneyhteydet Eheä yhdyskuntarakenne Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Päämäärä 1.: TASAPAINOINEN VÄESTÖNKASVU JA RAKENNE Kriittiset menestystekijät Kunnan strategioita palveleva, tasapainoinen ja oikea-aikainen maankäytön toteutuminen Kaavoituksella ja maapolitiikalla myötävaikutetaan tasapainoiseen väestörakenteeseen. Kunnan maapolitiikan perusperiaatteena on pitkäjänteinen, hallittu ja tasapainoinen väestönkasvu. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kunnan oman raakamaan hankinnan lisäämistä nykyisestä tulevien vuosien maankäytön ohjauksen parantamiseksi. Kunta hyödyntää olemassa olevia julkisia liikenneyhteyksiä ja valmiiksi rakennettua muuta infrastruktuuria. Monipuolinen asuntokanta Muutokset väestörakenteessa vaikuttavat myös asukkaiden asuntotarpeeseen. Asuntorakentamista on kehitettävä siten, että eri väestöryhmille on tarjolla monipuolisia talo- ja asuntotyyppejä sekä omistus- että vuokra-asumiseen. Myös jo olemassa olevasta asuntokannasta ja niiden asuinympäristöistä tulee huolehtia. 5

9 6 Päämäärä 2.:SEUDULLISET JA KILPAILUKYKYISET KAUPALLISET PALVELUT JA TYÖPAIKKAOMAVARAISUUDEN KEHITYSTÄ TUKEVA ELINKEINORAKENNE Kriittiset menestystekijät Toimiva palvelurakenne kuntakeskuksessa ja muissa taajamissa Kuntakeskukseen ja sen välittömään läheisyyteen luodaan hyvät toimintaedellytykset eri tyyppisille kaupallisille palveluille. Tähän voidaan merkittävimmin vaikuttaa kaavoitusohjelmassa ja liikennesuunnittelussa sekä keskustan kehittämisprojektissa. Kunnan muissa taajamissa luodaan edellytykset kilpailukykyisten lähipalveluiden kehittymiselle yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Elinkeinorakenteen monipuolistamista tukevien yritystoiminta-alueiden kehittäminen Elinkeinopolitiikan tavoitteena on erityisesti pien- ja keskisuuren yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen. Kunta kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa monipuolisia yritystoiminnan alueita liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti tarkoituksenmukaisille paikoille. Yritysten kiinnostukseen sijoittua alueelle vaikuttavat mm. asumisviihtyvyys, liikenneolot, kunnalliset ja yksityiset palvelut, luonto sekä vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet. Näitä tekijöitä hyödynnetään markkinoitaessa Kirkkonummea yritysten sijoittumispaikkana. Korkea työllisyysaste Kunnan yhdyskunta- ja elinkeinorakenteen kehittäminen luo monipuolisemmat työmahdollisuudet kuntalaisille. Tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden nostaminen. Nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi kehitetään yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa. Päämäärä 3.: KEHITTYVÄT SEUDULLISET YHTEISTYÖMALLIT JA -VERKOSTOT Kriittiset menestystekijät Seudullisen yhteistyökulttuurin ja verkostojen kehittäminen kaikilla kuntaorganisaation tasoilla Kirkkonummen kunta toimii aktiivisesti, aloitteellisesti ja yhteistyöhakuisesti erityisesti Helsingin seudun kuntien kahden- ja monenvälisessä yhteistyössä. Yhteistyön sisältöä kehitetään toimialakohtaiseen, käytännönläheiseen ja asukaslähtöiseen muotoon. Sekä luottamushenkilöiden että virkamiesten keskinäistä vuoropuhelua edistetään yli kuntarajojen. 6

10 7 Kaavoitus-, liikenne-, palvelu- ja elinkeinoyhteistyön kehittäminen osana Helsingin seudun työssäkäyntialuetta Kirkkonummelle ja koko Helsingin seudulle tyypillinen alueen keskuksiin suuntautuva työmatkaliikenne edellyttää yhteistyön kehittämistä useilla eri osa-alueilla pääkaupunkiseudun ja muiden kehyskuntien kanssa. Kirkkonummi toimii aktiivisesti alueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevassa yhteistyössä. Kunta laajentaa ja syventää yhteistyötään Helsingin seudun eri yrityspalvelu- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Päämäärä 4.:VÄESTÖN HYVÄ ELÄMÄ Kriittiset menestystekijät Ehkäisevän työn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen kunnan eri toimissa Lähtökohtana on parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää toimialojen keskinäistä tavoitteenasettelua ja yhteistyötä. Hyvinvointia edistävä ja turvallinen ympäristö Kaavoituksen, liikenteellisten ratkaisujen sekä palvelujen suunnittelun koordinaatiolla pyritään jatkossa parantamaan asukkaiden elinympäristöä ja toimintamahdollisuuksia. Hyvät sisäiset ja ulkoiset liikenneyhteydet Hyvällä tie- ja kevyen liikenteen verkolla, liikennesuunnittelulla sekä kehittämällä joukkoliikennettä vaikutetaan väestön turvalliseen elämään. Palvelutasotavoitteet tulee määritellä asukkaiden tarpeiden pohjalta. Liikenneasiat edellyttävät yhteistyötä valtion, naapurikuntien ja yritysten kanssa. Ensisijaisen tärkeä hanke on kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi sekä rantaradan ylläpitäminen ja kehittäminen. Kytkeytyminen pääkaupunkiseudun liikennesuunnittelujärjestelmään (PLJ) on joukkoliikenteen kehittämistä ajatellen välttämätöntä. YTV:n lippujärjestelmän kehittäminen on joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tärkeätä. Eheä yhdyskuntarakenne Kirkkonummen yleiskaava 2020 mahdollistaa eheän yhdyskuntarakenteen toteuttamisen. Tarkoituksenmukaisella yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä toteutetaan kestävän kehityksen mukaisia periaatteita, kuten liikkumisen helppoutta ja palvelujen saatavuuden parantamista. Asuinympäristöt rakennetaan siten, että ne tukevat eheää yhdyskuntarakennetta. Maankäytön suunnittelussa otetaan tulevaisuudessakin huomioon luonnonarvojen, kulttuurimaiseman ja paikallisen rakennuskulttuurin säilyttäminen. Kirkkonummen omaleimaisuutta maaseutukuntana varjellaan osana kunnan identiteettiä. 7

11 8 Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Kunta vahvistaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia kannustamalla kuntalaisia osallistumaan kunnallisdemokratiaan sen eri muodoissa. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen lisätään säännöllisin kyselyin. Kirkkonummi on kuntana demokraattinen, läpinäkyvä, kuunteleva ja osallistumiseen kannustava ja sen salliva Tasapainoinen talous (näkökulma) Päämäärät 5. Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Toiminnan tuottavuuden lisääminen Verotuksen tasosta ja veropohjasta huolehtiminen halutun palvelutason ylläpitämiseksi Aktiivinen taksa- ja maksupolitiikka Muutoksiin reagoiva toiminnan ohjausjärjestelmä 6. Investointihuippujen hallinta Omistajapolitiikan selkeyttäminen Maan arvonnoususta saatavan taloudellisen edun suuntaaminen palvelurakentamiseen Investointihuippujen tasaamiseksi harkittu lainarahoituksen käyttö Päämäärä 5.:PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ TULOT KATTAVAT KÄYTTÖMENOT, POISTOT JA INVESTOINNIT Kriittiset menestystekijät Toiminnan tuottavuuden lisääminen Kunta hoitaa taloutensa niin, että toimintakatteen kasvu ei ylitä verorahoituksen kasvua. Toimintakatteen kasvun hallitsemiseksi kunta kehittää toimintaansa - keskittymällä ydintehtäviinsä - ottamalla ennakkoluulottomasti käyttöön uusia innovaatioita - monipuolistamalla sisäistä ja ulkoista yhteistyötä Verotuksen tasosta ja veropohjasta huolehtiminen halutun palvelutason ylläpitämiseksi Vahvan veropohjan säilyttämiseksi kunta - harjoittaa korkeaa työllisyyttä tukevaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa - luo asukkailleen laadukkaan ja turvallisen elinympäristön, joka tarjoaa kysyntää vastaavia asumisvaihtoehtoja - varmistaa palveluverkon kattavuuden ja kustannustehokkuuden. 8

12 9 Aktiivinen taksa- ja maksupolitiikka Kunta hyödyntää tehokkaasti mahdollisuuksiaan hinnoitella palveluja ottamalla tasapuolisesti huomioon maksupolitiikan kaksi perustehtävää: toiminnan rahoitus ja palvelujen käytön ohjaaminen. Maksupolitiikassa huomioidaan sosiaaliset näkökohdat. Muutoksiin reagoiva toiminnan ohjausjärjestelmä Kunta kehittää toiminnan ohjausjärjestelmäänsä siten, että se nykyistä paremmin palvelee kunnan johtamista tarjoamalla välineitä strategioiden muuttamiseen toiminnan tavoitteiksi, seurantatietojen hallintaan ja analysointiin sekä yhtenäisten raporttien laadintaan. Päämäärä 6.:INVESTOINTIHUIPPUJEN HALLINTA Kriittiset menestystekijät Omistajapolitiikan selkeyttäminen Tavoitteena on mahdollisimman tehokas pääoman käyttö. Kunta määrittelee omistajapoliittiset linjauksensa palvelustrategiassa todetun palvelujen tuotantorakenteen pohjalta. Tavoitteiden asettelussa otetaan huomioon omaisuuden hoidon periaatteet, toimintoihin liittyvien riskien hyväksyttävä taso sekä organisaation vastuu ja tehtävät omistajapolitiikan toteutuksessa. Maan arvonnoususta saatavan taloudellisen edun suuntaaminen palvelurakentamiseen Asunto- ja työpaikka-alueiden kaavoituksessa kunta ottaa huomioon myös kaavaratkaisun taloudellisuuden. Kunta toimii niin, että nykyistä suurempi osuus kaavoitetun maan arvonnoususta suunnataan alueen infrastruktuurin ja palveluinvestointien rahoittamiseen. Investointihuippujen tasaamiseksi harkittu lainarahoituksen käyttö Oman tulorahoituksen ylittävät investoinnit infrastruktuurin ja palvelutehtävien vaatimiin kunnan omiin hankkeisiin rahoitetaan pitkäaikaisilla lainoilla kunnan vakavaraisuutta vaarantamatta. Kunnan vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on vähintään 60 % 9

13 Sitoutunut ja osaava henkilöstö (näkökulma) Päämäärät Sitoutunut ja osaava henkilöstö Kriittiset menestystekijät 7. Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö 8. Palvelujen tuotantotarpeisiin ja tapoihin vastaaminen 9. Kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Työhyvinvointi Haasteellinen ja palkitseva työ Yhteistoiminnallisuuden varmistaminen Työyhteisöjen tuloksellisuus Osaamisen varmistaminen Riittävät resurssit Hyvät johtamisjärjestelmät ja -taidot Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus Päämäärä 7.:TAVOITTEISIIN JA YHTEISTYÖHÖN SITOUTUNUT HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ Kriittiset menestystekijät Työhyvinvointi Toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen edellyttää henkilöstön työhyvinvoinnista ja suoriutumisesta huolehtimista. Työhyvinvoinnin kannalta tärkeää on hyvä johtaminen, henkilökunnan ammattitaito ja motivaatio. Haasteellinen ja palkitseva työ Henkilöstön sitoutumisesta huolehditaan tarjoamalla haasteellisia työtehtäviä. Kuntatyönantaja ottaa käyttöön eri palkitsemismuotoja. Yhteistoiminnallisuuden varmistaminen Muutosten tavoitteet ja niihin sitoutuminen valmistellaan ja jalkautetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa,: kunnan yhteistoimintaryhmän ja toimialojen yhteistoimintaryhmien valmistelulla sekä esimiesten toimesta työpaikkakokouksissa. Henkilöstö on otettava kautta organisaation mukaan suunnittelemaan palveluiden tuottamista jo muutostarpeiden tunnistamisen alkuvaiheessa ja turvattava heidän osallistumisensa kaikilla tasoilla. 10

14 11 Päämäärä 8.: PALVELUJEN TUOTANTOTARPEESEEN JA TAPOIHIN VASTAA- MINEN Kriittiset menestystekijät Työyhteisöjen tuloksellisuus Kunta varmistaa työyhteisöjen tuloksellisuuden nykyaikaisilla työtavoilla ja toiminnan kustannuksia seuraamalla. Osaamisen varmistaminen Kunta kehittää henkilöstön ja luottamushenkilöiden osaamista toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Riittävät resurssit Kunta mitoittaa henkilöstö-, toimitila- ja työvälineresurssit palvelutarpeen mukaisesti. Päämäärä 9.: KUNTAORGANISAATION JA TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUS Kriittiset menestystekijät Hyvät johtamisjärjestelmät ja -taidot Hyvillä johtamistaidoilla tarkoitetaan asiajohtamista ja ihmisten johtamista. Kunta huolehtii johtamisjärjestelmien tehokkuudesta ja toimivuudesta. Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus Kunta varmistaa henkilöstön saatavuuden laadullisesti ja määrällisesti sekä vahvistaa mainettaan työnantajana. Kunta kehittää kilpailukykyisiä palkka- ja palkitsemisjärjestelmiä. 11

15 Uudistuva palveluverkko (näkökulma) Päämäärät 10. Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut 11. Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Uudistuva palveluverkko Kriittiset menestystekijät Asiakkaan tarpeista lähtevät tarkoituksenmukaiset palvelut Resurssien painotus vaikuttavimpiin palveluihin Palvelujen kaksikielisyys Tehokas ja toimiva palvelujen järjestämistapa Toimintojen kustannus-laatusuhde Hyvä sisäinen työnjako ja palvelujen tuottajien välinen yhteistyö Päämäärä 10.: ASIAKASLÄHTÖISET JA VAIKUTTAVAT PALVELUT Kriittiset menestystekijät Asiakkaan tarpeista lähtevät tarkoituksenmukaiset palvelut Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti, laadukkaasti, tehokkaasti ja kattavasti. Palvelutarvetta ja -tarjontaa tarkastellaan myös kunnan kokonaisuuden kannalta sekä reagoiden kunnan väestön kasvuun. Resurssien painotus vaikuttavimpiin palveluihin Kuntalaisten ja kunnan eri alueiden palvelutarpeet erilaistuvat ja yksilöllistyvät. Kunta keskittyy vaikuttavuudeltaan merkittävimpiin palveluihin hyvinvoinnin edistämiseksi. Palvelujen kaksikielisyys Kunta tarjoaa palvelut tasavertaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi. Palvelujen kaksikielisyyden toteutumista ja laatua seurataan säännöllisesti. 12

16 13 Päämäärä 11.: TEHOKKAAT PALVELUJEN JÄRJESTÄMISTAVAT JA TOIMIVAT PROSESSIT Kriittiset menestystekijät Tehokas ja toimiva palvelujen järjestämistapa Kunta tarkastelee toimintatapojaan säännöllisesti ja vertaa niitä muiden kuntien, yrityssektorin ja kolmannen sektorin toimintatapoihin. Tavoitteena on palvelujen kokonaistaloudellisesti edullisin järjestämistapa. Toimintojen kustannus laatu-suhde Käytössä olevilla resursseilla toteutetaan kuntalaisille kustannus laatu-suhteeltaan mahdollisimman hyvätasoiset palvelut. Palveluja, niiden laatua, tehokkuutta, kattavuutta, suhdetta tarpeeseen sekä taloudellisuutta seurataan ja tarkastellaan säännöllisesti. Hyvä sisäinen työnjako ja palvelujen tuottajien välinen yhteistyö Palveluja järjestettäessä resurssit ovat tehokkaassa käytössä selkeällä sisäisellä sekä tilaajan ja tuottajan välisellä työnjaolla. Palvelut tuotetaan kunnan palveluyksiköiden, muiden kuntien, yritysten ja yhteisöjen muodostamassa palveluverkostossa Kuntastrategiaan liittyvät ohjelmat/alastrategiat Seuraavat kunnan strategiset asiakirjat ja ohjelmat täydentävät ja tarkentavat kuntastrategiassa tehtyjä linjauksia: - palvelustrategia - henkilöstöstrategia - kunnan talousarvio/talousohjelma - maapoliittinen ohjelma - kaavoitusohjelma - kunnallistekniikan investointiohjelma - asunto-ohjelma 2.9. Strategian täydentäminen Tavoitteena on, että Kirkkonummen kunnassa käynnistetään nopealla aikataululla kevään 2006 strategiaprojektin jatkoksi sisäinen prosessi kuntastrategian mittareiden/ arviointikriteerien laatimiseksi. Mittarien/ arviointikriteerien laatimisprosessissa etsitään ja kehitetään kullekin kriittiselle menestystekijälle joukko mittareita, jonka jälkeen näistä konkretisoidaan oleellisimman ja toimivimman tuntuiset ja testataan niitä. Testauksella selvitetään se, mitä tietoa ja lisäarvoa suunnitellut mittarit todellisuudessa tuovat sekä kuinka paljon mittaaminen vaatii tiedon tuottamista, jotta mittarissa kuvattu asia saadaan selville. 13

17 14 Mittarien tulee kuvata koko kuntakonsernin tasoista asiaa ja kuvata juuri sitä kriittistä menestystekijää, jota niiden on suunniteltu mittaavan. Kuntastrategian arviointivaiheessa mitatut tulokset ja strategiset seikat vedetään yhteen ja todetaan strategian mahdollinen päivitystarve (esim. toimintaympäristö on muuttunut siten, että määriteltyihin päämääriin ei päästä tai että päämäärät ovat olleet epärealistisia). Haasteena strategian seurannassa on sen laajuus ja keskittyminen vain olennaisiin kysymyksiin konsernitasolla. Tämä edellyttää jatkuvaa strategian täsmentämistä, jalkauttamista ja arviointia. 3. Johdanto palvelustrategiaan Kuntaliitto antoi vuonna 2003 kunnille suosituksen palvelustrategian laatimisesta. Suosituksen mukaisesti palvelustrategian tulee olla sisällöltään sellainen, että kunnan henkilöstö, kuntalaiset ja ulkopuoliset markkinoilla toimivat palveluntarjoajat voivat tehdä siitä omat johtopäätöksensä. Tärkeää on, että - kunnan oman toiminnan kehittäminen kohdentuu oikeisiin asioihin - kunnan henkilöstö osaa varautua palvelutarjonnan muutosten edellyttämiin vaatimuksiin, joita aiheutuu kunnan tarjoamien palvelujen lisäämisestä tai supistamisesta taikka yhteistoiminnasta muiden toimijoiden kanssa - kuntalaiset saavat tietoa ja voivat varautua palvelutarjonnan muutoksiin - ulkopuoliset toimijat voivat valmistautua mm. investointitarpeisiin, joita tarvitaan palvelutoimintojen käynnistämiseen, kun kunta itse on päättänyt luopua niiden hoitamisesta. Palvelustrategia on kunnan palvelutuotannon linjaaja. Sitä käytetään työkirjana osana kunnan jatkuvaa työtä palvelujen tuottajana ja järjestäjänä. Sitä tulee myös päivittää tarpeellisin väliajoin joko toimialoittain tai koko kunnan osalta yhdessä sopien. Palvelustrategian tärkeä osan muodostavat toimialoittaiset toimenpidetaulukot (liiteosassa), joissa on määritelty palvelustrategian toteuttamiseen tarvittavat toimenpiteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Näiden toimenpidetaulukkojen myötä etenemällä ja toimenpiteitä aikatauluttamalla ja vastuuttamalla edetään suunnitelman mukaisesti. Varsinaiset toteuttamispäätökset tehdään talousarvion mahdollistamassa laajuudessa. Palvelustrategia on tärkeä osa kunnan sisäistä viestintää. Itse strategian sekä siihen eri vaiheissa liittyvien tilaisuuksien ja muun informaation myötä henkilöstölle viestitään suuntaviivoja tulevaan. Kunnan oma tuotanto saa tietoa tavoitteista, johon kussakin palvelussa pyritään, ja pystyy näin kehittämään ja muuntamaan tuotantoa sen mukaisesti. Kuntalaiset ovat kiinnostuneita kunnan palveluihin vaikuttavista ratkaisuista. Varsinkin kutakin itseään tai läheisiä koskevista palveluista; päivähoito, ikäihmisten palvelut, terveyskeskuspalvelut ja joukkoliikenne, etsitään tietoa. Ulkopuoliset palveluntuottajat näkevät palvelustrategian viestinä mahdollisuuksista tuottaa palveluja kunnalle tulevaisuudessa. Valtakunnan tasolla on käyty keskustelua siitä, että kuntakentän tulisi entistä vahvemmin antaa signaaleja siitä, kuinka paljon kussakin palvelussa tullaan käyttämään ostopalveluja. Julkiselle sektorille jo myyvälle tai markkinoille pyrkivälle yritykselle palvelustrategian antama viesti on tärkeä. 14

18 15 Tulevaisuudessa tehdään entistä enemmän vapaaehtoista ja osittain valtiovallan määrittelemää kunta-, seutu- tai alueyhteistyötä. Jokainen kunta Suomessa tarkastelee tulevaisuuden varalle erilaisia vaihtoehtoja, jotka koskevat osittain tai laajastikin muita alueen kuntia. Neuvotteluja yhteistyöstä käydään, ja usein myös palvelustrategian kautta viestitään tahtotilasta laajentaa yhteistyötä ja avaukset potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin helpottuvat. 4. Palvelustrategian lähtökohdat 4.1. Palvelustrategian laadinnan lähtökohdat, tavoitteet ja tehty työ Palvelustrategiatyön taustalla on - kunnanvaltuuston päätös kunta- ja palvelustrategian laatimisesta syksyn 2005 ja kevään 2006 aikana - tarve linjata strategisten suuntaviivojen lisäksi kunnan palvelujen kehittämistä - tavoite vastata kysymykseen, miten Kirkkonummen kunta selviää palvelujen järjestämisestä erilaisten tulevaisuuden muutoshaasteiden keskellä Palvelustrategian laatimisen tavoitteina olivat - saada tietoa kunnan nykyisestä palvelutuotannosta - arvioida palvelutarpeiden kehittymistä ja vaihtoehtoja toimialoittain - arvioida kuntayhteistyön tavoitteita ja käytännön mahdollisuuksia - sitouttaa toimialojen henkilöstö palvelustrategian laatimiseen ja sen pohjalta määritettäviin kehittämishankkeisiin Työn lopputuloksena oleva palvelustrategia sisältää linjaukset palvelujen järjestämisestä. Palvelustrategiatyö aloitettiin keräämällä tarvittavat nykytilatiedot. Palvelutarpeiden kehittymistä arvioitiin sekä palvelutuotannon vaihtoehtoja ja niiden tuomia mahdollisuuksia tarkasteltiin. Parasta järjestämistapaa etsittiin sekä palvelukohtaisesti, toimialoittain että koko kunnan näkökulmasta. Toimialoille yhteisiä palveluja ja näkökulmia tarkasteltiin. Jokaisen palvelun osalta näkökulmana pidettiin lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet. Palvelujen tulevaisuuden parhaiden järjestämistapojen löytäminen vaatii eri vaihtoehtojen jatkuvaa tarkastelua. Ratkaisuihin vaikuttavat suuressa muutoksessa oleva toimintaympäristö, talousnäkymät sekä kunnan/seudun tuottama tieto palvelujen tarkastelun avuksi. Täten palvelustrategian päivityksestä tulee muodostaa jatkuva säännöllisesti läpivietävä prosessi Toimintaympäristön muutokset Kuntien toimintaympäristö on voimakkaassa muutostilassa. Mm. väestörakenteiden muutokset, muuttoliike, aluerakenteen uudelleenmuotoutuminen, kuntien talousnäkymät, teknologian kehityksen tuomat mahdollisuudet ja kansainvälistymisen nopea kasvu vaikuttavat kuntien toimintaedellytyksiin. Suomen väestö on kauttaaltaan vanhenemassa. Suuret ikäluokat ovat tulossa eläkeikään ja lasten määrä on vähenemässä. Ikäihmisten osuus kuntien väestöstä kasvaa tulevaisuudessa selvästi nykyisestä. Kuluvan vuosikymmenen loppuun saakka kasvaa erityisesti yli 65-15

19 16 vuotiaiden osuus. Näillä seikoilla on merkittäviä paikallisia seurauksia palvelujen turvaamisen ja tuottavuuden, kuntien talouskehityksen eriytymisen, kunta-alan työvoiman saannin vaikeutumisen ja kustannuskehityksen kannalta. Muutosten seurauksena kunnat joutuvat entistä tarkemmin miettimään palvelutarpeitaan ja toimintatapojaan. Tämän vuoksi myös seudullinen yhteistyö on entisestään tiivistynyt. Toimintaedellytysten heikentyessä kuntien on tulevaisuudessa nykyistä selkeämmin valittava mitä palveluja vähenevillä resursseilla kuntalaisille järjestetään, mikä on palvelujen järjestämistapa, saatavuustaso ja laatu. Edellä mainitut muutokset asettavat merkittäviä vaatimuksia Kirkkonummen kunnalle. Tapahtuvilla väestömuutoksilla on merkittävä vaikutus palvelutarpeen muutoksiin ja palvelujen turvaamiseen. Kansalaisten tasa-arvoisuuden ja kuntalaisasiakkaiden näkökulmasta palvelujen saatavuus ja laatu ovat jatkossa olennaisia. Kunnan verotuloilla ja muilla tuloilla on pystyttävä kattamaan sekä palvelujen tuotanto että kasvun vaatimien mittavien investointien kustannukset. Tämän yhtälön ratkaiseminen on ajankohtaista ja samalla erittäin haastavaa. Haasteisiin voidaan vaikuttaa erityisesti parantamalla yhteistyötä yritysten, yhdistysten ja muiden kuntien kanssa. Keskeistä tässä tehtävässä on arvioida ja uudistaa palvelutuotantorakenteita. Kirkkonummen valtuusto teki keväällä 2005 toimintaympäristöanalyysin, jota käytettiin pohjatyönä kunta- ja palvelustrategian teossa. Kunnan kehittämisen pohjana käytettävää väestöennustetta sekä alueellista näkökulmaa tarkastellaan kohdissa 4.4 ja Swot- analyysi Palvelustrategiatyön taustatyönä tehtiin palvelutoimintojen arviointi nykytilanteesta ja tulevaisuudesta eri tekijöiden suhteen (nk. Swot analyysi). Arvioinnissa käydään läpi seuraavat näkökohdat - vahvuudet ja heikkoudet: nykytila ja sisäiset asiat - mahdollisuudet ja uhat: tulevaisuus ja ulkoiset asiat - vahvuudet ja mahdollisuudet: myönteiset asiat - heikkoudet ja uhat: kielteiset asiat Arvioinnissa käytiin läpi toimialakohtaisesti tärkeitä näkökulmia, joko laajemmin aiheesta kunta palvelujen järjestäjänä tai analysoiden tiettyjen palvelujen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Arvioinnin tulokset käytiin läpi analysoiden ja ne huomioitiin palvelustrategian jatkotyössä Kehittämisen pohjana toimiva väestöennuste Kirkkonummen kunnan palvelujen mitoittamisen ja investointien suunnittelun helpottamiseksi on luotu yhdenmukaiset alueelliset väestömäärä- ja ikärakenne-ennusteet. Ennusteessa on otettu huomioon väestönkasvun kokonaisvaikutus kahdella tarkastelujaksolla, vuosina ja vuosina Lisäksi ennusteessa arvioidaan väestön määrän ja ikärakenteen muutokset tarkasteluajanjaksoilla kunnanosittain ja kieliryhmittäin. 16

20 17 Laadittu ennuste toimii kunnan palvelustrategian pohja-aineistona sekä jatkossa kunnan eri hallinnonalojen yhteisenä arviona väestönkasvun kehittymisestä määrällisesti ja alueellisesti. Suunnitteessa kunta on jaettu neljään osa-alueeseen: - Pohjoinen Kirkkonummi - Keskinen Kirkkonummi - Eteläinen Kirkkonummi - Itäinen Kirkkonummi Aluejako seuraa melko tarkasti kunnan nykyistä suur- ja tilastoaluejakoa. Väestösuunnitteen laatimisen toiminnallisina lähtökohtina ovat: eräiden kaavoitushankkeiden vaikutukset väestömäärään ja palvelutarpeeseen (liite 2) kunnan väestö väestön muuttoliike vuonna 2004 (vuoden 2005 tiedot julkaistaan vasta kesäkuussa). Omavaraisuuslaskelmassa on käytetty tilastokeskuksen kuntakohtaisia hedelmällisyyslukuja ja kuolleisuuskertoimia. Väestösuunnitteen laskentamalli perustuu siihen, että edellisen vuoden toteutuman pohjalta (alkutilanne ) on tehty seuraavan vuoden omavaraisuuslaskelma, johon on lisätty vuoden nettomuutto. Tämä on laskettu kertoimen avulla vuoden 2004 nettomuuton pohjalta sen ikäprofiili säilyttäen niin, että nettomuuton määrä yhdessä omavaraisuuslaskelman tuloksen kasvun kanssa on tavoitellun väestönkasvun suuruinen. Omavaraisuuslaskelman tulos ja nettomuuton määrän summa muodostavat seuraavan vuoden alkutilanteen. Suunnitejaksolla on arvioitu lähinnä kaavoitusohjelman perusteella, että vuotuinen väestönkasvu olisi jakson alkupuolella noin 2,5 % ja jakson loppupuolella jonkin verran yli 3 %. Suunnitejaksolle laadittu väestösuunnite ei enää perustu kaavoitusohjelmaan, vaan väestönkasvun tason on kunnan yleisen väestönkasvutavoitteen mukaisesti arvioitu alenevan kahden prosentin vuosikasvun tuntumaan. Väestösuunnite Vuosien väestösuunnite on laskettu alueittain koko väestön ja ruotsinkielisen väestön osalta ikäryhmittäin. Vuosien väestösuunnite on laskettu vain kuntatasolla koko väestön ja ruotsinkielisen väestön osalta ikäryhmittäin. Laadittu väestösuunnite voi toteutua edellyttäen, että nykyinen suotuisa taloudellinen kehitys jatkuu koko suunnitejakson ja että kaavoitusohjelman keskeiset kaavoitushankkeet etenevät suunnitellun aikataulun mukaisesti. Väestösuunnitteen epävarmuustekijöitä ovat uusien alueiden kuten Sarvvikin ja keskustan alueiden toteutuminen. Perusteltua on jatkossa päivittää kunnan väestösuunnitelmaa kerran vuodessa, kun edellisen vuoden toteutumatiedot väestörakenteen ja muuttoliikkeen osalta on käytettävissä. Väestösuunnitelma ja osa-, ikä- ja kieliryhmittäiset taulukot ovat strategia-asiakirjan liitteenä. 17

21 Alueellinen näkökulma Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (ns. Paras hanke) on tavoiteltu suurempia hallinnollisia kuntakokoja sekä laajempaa kuntien välistä yhteistyötä palvelujen järjestämisessä. Omassa lausunnossaan sisäasiainministeriölle tammikuussa 2006 Kirkkonummen kunta ilmoitti sekä asukasmääränsä että palvelurakenteensa perusteella omaavansa riittävät edellytykset säilyä myös jatkossa itsenäisenä kuntana. Kirkkonummella on pitkä perinne yhteistyöstä läntisten Uudenmaan kuntien kanssa, mutta pääosin pääkaupunkiseudulta kuntaamme suuntautuvan muuttoliikkeen ja päinvastoin suuntautuvan työssäkäynnin johdosta yhteydet Helsingin seudun kuntien kanssa ovat korostuneet. Kirkkonummi oli yhtenä seudun 14:stä kunnasta solmimassa Helsingin seudun yhteistyösopimusta (HSYK), jossa on sovittu asumisen, maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyön tiivistämisestä. YTV:n strategiaan kirjattu tavoite Kirkkonummen kunnan täysjäsenyydestä YTV:ssä on myös kunnan tavoitteena lähivuosina. Jäsenyyden tulee perustua tasapuoliseen hallinnolliseen ja toiminnalliseen kohteluun kaikilla YTV:n toiminta-alueilla. Sopimusperusteisesta yhteistyöstä jätehuollon osalta ja YTV:n seutulipun käyttöönotosta junaliikenteestä neuvotellaan parhaillaan eri osapuolten kesken. Luontaiset kuntayhteistyökumppanit Kirkkonummelle ovat sen rajanaapurit. Espoon kanssa maankäyttöä ja palvelujen järjestämistä tulee pohtia erityisesti itäisen (Sarvvik ja Saunalahti) ja pohjoisen (Veikkola ja Hista) Kirkkonummen alueilla. Jälkimmäisen alueen osalta Vihdin Nummela on luonnollinen yhteistyökumppani alueellisen palvelukeskuksen muodostamiseksi. Alueellisen yhteistyön tavoitteina tulee olla asukaslähtöiset ja kustannustehokkaat alueelliset palvelut, joita voidaan sopimusjärjestelyin tuottaa myös naapurikuntien tai muiden osapuolten toimesta Henkilöstönäkökulma Kirkkonummen kunnan henkilöstöstrategia on tarkistettu vuonna Valtuustokauden henkilöstöstrateginen toimenpideohjelma on laadittu vuosiksi Muutoksia henkilöstökenttään tuovat lähivuosina erityisesti ikääntyminen, eläköityminen, henkilöstömäärän kasvu ja palvelujen tuotantotapojen muutokset, joihin on pystyttävä vastaamaan kaikilla toimialoilla. Henkilöstöstrategiassa painotetaan, että kaikissa muutosprosesseissa noudatetaan yhteistoiminnan pelisääntöjä ja mahdolliset henkilöstöä koskevat muutoshankkeet toteutetaan aina yhteistoiminnallisina ja hyvin ennakoituina hankkeina. Kunta kehittää henkilöstöstrategiassaan seuraavia tekijöitä: 1. Johtamista 2. Henkilöstön osaamista 3. Henkilöstön pysyvyyttä, palkitsemista, motivointia ja rekrytointia 4. Henkilöstön tilan seurantaa ja arviointia 18

22 19 Toimenpideohjelman kehittämisen osa-alueet ovat johtamisen kehittäminen (esim. palvelustrategian laatiminen), henkilöstötunnuslukujen käytön tehostaminen (tilastointijärjestelmien käytön laajentaminen), palkitsemisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen (työterveyshuollon palveluntuottajan valinta) sekä osaamisen ja rekrytoinnin kehittäminen (HR-prosessien sähköistäminen ja rekrytointiprosessin kehittäminen). Toimenpideohjelman kehittämisen osa-alueita ovat lisäksi tuottavuuden ja prosessien kehittäminen, henkilöstösuunnittelun kehittäminen ja ikäohjelman laatiminen. 5. Palvelutuotannon eri vaihtoehdot ja nykykäytännöt Kuntasektorilla on perinteisesti vahva oma palvelutuotanto. Kunnassa tai kuntakonsernissa tuotettava palvelu voidaan toteuttaa esim. kunnan perustoimialan, nettobudjetoidun yksikön tai liikelaitoksen tuottamana. Laajentuva kunta- ja seutuyhteistyö mahdollistaa suuremmat yksiköt ja palveluun tarvittavan asiakasmäärän. Toisten kuntien kanssa yhteistyönä voidaan tuottaa palvelua esim. sopimuksenvaraisella yhteistyöllä, kuntayhtymänä tai seudullisena osakeyhtiönä. Ostopalvelu esim. yksityisiltä palveluntuottajilta ja säätiöiltä on tällä hetkellä laajeneva ja uusille toimintasektoreille ulottuva palvelujen järjestämistapa. Ostopalveluja käytettäessä vastuu palvelusta, sen toimivuudesta, laadusta ja saatavuudesta säilyy kunnalla. Palveluiden tuotannossa pyritään useiden tuottajien mallin avulla turvaamaan kunnalle tarpeellinen osto-osaaminen, palveluiden riittävä laajuus sekä tuotannon hyvä laatu. Riittävän suuri osuus palvelutuotannosta on syytä kaikissa olosuhteissa säilyttää omana tuotantona. Oman osaamisen tasosta ja kustannustietoisuudesta on pidettävä huolta. Yksityistäminen ja kilpailuttaminen voidaan mieltää välineeksi. Kilpailuttamisen tarve julkisissa palveluissa tulee arvioida välinearvon perusteella. Sitä voidaan edistää, jos voidaan todentaa sen tuottavan lisäarvoa ja oman palvelutuotannon toteuttamiseen pätevän henkilökunnan saatavuus vaikeutuu. Erityisesti ulkoistaminen soveltuu sesonkiluonteisten tukipalvelujen tuottamisessa. Itsetarkoitus ei saa olla, että julkinen sektori tuottaa kaiken tai lähes kaikki mahdollinen pitää yksityistää. Kilpailuttaminen edellyttää riittävää palvelutarjontaa. Kilpailuttaminen on vaikeata, jos toimivia markkinoita ei ole, tai ne ovat ohuet. Kunnan tukema harrastus-, vapaaehtois- tai omaistyö on tärkeä ja laajeneva osa palvelujen järjestämisen kokonaisuutta tulevaisuudessa. Palvelun tuotantotapoja on myös useita, mm. kunnan tarjoama tietyn toimialan palveluseteli, jolla asiakas voi ostaa tarvitsemiaan palveluita haluamaltaan palvelun tarjoajalta Toimitiloihin sekä palveluvarustukseen liittyen on lukuisia eri malleja niiden hankkimiselle, ylläpidolle ja omistamiselle. Erilaisten rahoitusmallien käyttö avaa uudentyyppisiä mahdollisuuksia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle. Palvelujen järjestämistä tarkastellessa on myös mahdollista todeta, että tietyt palvelut tai palvelujen osat ovat sellaisia, ettei kunnan ole tarkoituksenmukaista tuottaa niitä nykypäivän muuttuvassa toimintaympäristössä. Toiminta voidaan lopettaa tai myydä yksityiselle liiketoiminnan harjoittajalle, jolloin kunta ei enää vastaa taloudellisesti ko. palvelusta. 19

23 20 Vaihtoehtoisia toimintatapoja selvitettäessä on syytä kiinnittää huomiota myös tieto- ja tietoliikennetekniikan antamiin mahdollisuuksiin ja erityisesti ratkaisuihin, joilla edistetään itsepalvelun käyttöä tietoverkkojen avulla. 6. Yleiset tavoitteet Kunta- ja palvelustrategian tulee ohjata palveluiden kehittymistä, turvata hyvinvointipalvelut ja palvella päätöksentekoa. Palvelustrategian avulla voidaan keskittyä olennaiseen ja hallita kustannuksia voimakkaasti kasvavassa kunnassa. Keskeistä on kaikki palvelualueet kattava ennaltaehkäisevä työ, palvelun läheisyysperiaate ja kaksikielisyys. Kaikessa toiminnassa pitää noudattaa kestävän kehityksen periaatetta. Tämän päivän päätökset eivät saa uhata ja vaikeuttaa huomisen kehitysmahdollisuuksia. Palvelustrategiatyön valmistelun myötä on nostettu esille näkökulmia, joiden linjaaminen on tärkeää kunta- ja palvelustrategian toteutumiseksi. Nämä ovat periaatteellisia mutta ohjaavia tavoitteita ja näkökulmia. Palvelujen järjestämisessä tärkeintä on asiakaslähtöisyys. Ne palvelut, joihin liittyy useampi toimiala, järjestetään yhteistyössä yli toimialarajojen. Merkittävin toimialarajat ylittävä tulevaisuuden linjaus on sosiaali- ja terveystoimen mahdollinen fuusio. Tavoitteena on sosiaali- ja terveystoimen mahdollinen yhdistäminen v alusta. Ennen päätöksentekoa asiassa laaditaan selvitys toimialafuusion ja seudullisen yhteistyön tiivistämisen vaikutuksista sosiaali- ja terveystoimen eri tehtäväalueisiin. Muita toimialoille yhteisiä palveluja tarkastellaan aktiivisesti toimintatapoja tarvittaessa nykyisestä muuttaen. Tällä hetkellä tehtävä yhteistyö ja suuntauksia tulevaan on kuvattu kappaleessa Tilaajan ja tuottajan roolit Kuntien roolin muuttuminen palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi sekä kustannustietoisuuden ja tuloksellisuuden lisäämisen tavoitteet kunnan palvelutuotannossa saavat aikaan tilaajien ja tuottajien roolien entistä vahvemman eriyttämisen ja määrittelyn. Kirkkonummella tilaaja-tuottajamalli on käytössä sisäisesti mm. ateria-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa. Tilaajan ja tuottajan välisen yhteistyön perustana tulee olla sopimus, jossa määritellään sopimuksen kohteena oleva palvelu, sen hinta sekä tilaamiseen ja tuottamiseen liittyvät seikat. Näiden seikkojen entistä tarkempi määrittely ja kirjaaminen ovat osa palvelustrategian täytäntöönpanoa Kirkkonummella. Tilaajien ja tuottajien roolien selkiyttämisen osalta tilaajalla kuin tuottajalla täytyy olla osaamista ja selkeät pelisäännöt sisäisten roolien merkityksestä. Tilaajan pitää saada vastinetta rahoilleen ja tuottajan pitää pystyä kohtuudella vastaamaan tilaajan tahtoon. Olennaista on, että eri toimijoille määräytyvät omat roolinsa ja vältetään päällekkäisyyksiä. Työnjaon selkiyttämiseksi olisi siten eri toimijoiden roolit järjestettävä niin, että vältetään päällekkäisyyksiä ja eriytetään lähtökohtaisesti tilaajatehtävät ja tuotantotehtävät silloin kun se on toiminnallisesti mielekästä, tarkoituksenmukaista ja mahdollista. 20

24 21 Ostopalveluissa Kirkkonummi toimii tilaajana tuottajien ollessa muita kuin kunnan omia yksiköitä. Entistä vahvempi tarjouspyyntö- ja sopimusosaaminen ovat onnistuneen yhteistyön kulmakiviä. Tähän liittyen tuotannon ja sen laadun seurantajärjestelmien on oltava toimivia. Tavoitteena tulevaisuudessa on sopimusohjauksen tehostaminen palvelusopimuksilla sekä sisäisesti että ostopalveluja käytettäessä Palvelutuotanto suhteessa omistajapolitiikkaan Kunnan omistajapolitiikka on kunnan voimavarojen suuntaamista kuntalaisia parhaalla mahdollisella palvelevalla tavalla sekä tehokkaiden toimintatapojen valintaa. Kunnan palvelustrategia ja toimialojen strategiat tulee perustua vahvasti paitsi kuntastrategiaan myös kunnan omistajapolitiikkaan. Kuntakonsernin omaisuuden tarkoituksenmukaisuuden analysointi on pohjana erilaisille tuleville toimitilojen ja muiden tuotantovälineiden omistamisen perusteille ja vaihtoehdoille. Tavoitteena on harjoittaa omistajapolitiikkaa, joka vastaa toimintaympäristön muutoksen haasteisiin, tukee kunnan kehitystä ja vastaa mahdollisimman hyvin palvelutuotannon tarpeisiin Konserninohjauksen näkökulma Kirkkonummen kunnan konserniohjauksen tavoitteena on edistää yhteisen kokonaisnäkemyksen muodostamista kunnan keskeisistä kehittämiskysymyksistä sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjauksessa konsernijohto antaa kunnan hallinnolle yhtenäisiä konsernitason seuranta- ja vertailutietoja sekä toimintaohjeita ja toimintaperiaatteita. Konserniohjauksessa painotetaan ennaltaehkäiseviä ja poikkihallinnollisia toimintoja. Keskeisiä toimijoita konserniohjauksessa ovat kunnanvaltuusto, joka hyväksyy kunnan laaja-alaiset strategiat sekä kunnanhallitus, joka antaa konserniohjaukseen yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet. Konserniohjauksen osia ovat kunnan hallinnon ja eri yhteisöjen ohjaaminen, talouden ja toiminnan suunnittelu, asetettujen tavoitteiden toteutumisen seuranta, sisäinen valvonta sekä toimintojen koordinointi- ja kehittämistehtävät ja edunvalvonta. Konsernihallinto huolehtii kunnan kannalta keskeisten, hallintokuntien rajat ylittävien hankkeitten valmistelusta. 7. Kirkkonummen palvelustrategia Seuraavassa on esitetty kunnan palvelujen tulevaisuuden kannalta keskeiset palvelujen tuottamiseen liittyvät uudistushankkeet. Kunkin toimialan palvelujen nykytilanne on kuvattu kunta- ja palvelustrategian liiteosassa. Liiteosassa on lisäksi esitetty toimialoittain palvelukohtaiset kuvaukset yksityiskohtaisemmista palvelujen järjestämistavoista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi liiteosassa on esitetty taulut palvelujen tuotantokustannuksista, järjestämistavasta ja tuotantotavasta kunkin palvelun osalta. 21

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020

Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 2015 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 KANGASALAN KUNTA 2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1. Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 9.9.2014.

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 VISIO 2015 KANKAANPÄÄ Pohjoisen Satakunnan tunnettu ja tunnustettu keskus ARVOT Avoimuus, jolla tarkoitamme Avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa Hallinnon läpinäkyvyyttä

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot