SEUDULLINEN MALPE-STRATEGIA

Transkriptio

1 SEUDULLINEN MALPE-STRATEGIA JA JATKUVA MALPE-TYÖ 1. Seudullisen MALPE-strategian työvaiheet 2. Organisoituminen, vuorovaikutus ja sitovuus 3. MALPE-yhteistyön jatkaminen 4. Esimerkkejä Itä-Suomen maankäytön ja liikennejärjestelmän seudullisesta suunnittelusta

2 SEUDULLISEN MALPE-STRATEGIAN TARVE JA TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT HAASTEET MALPE-strategiaa tarvitaan Seudun yhteisen laaja-alaisen tavoitetilan määrittämiseksi siten, että liikenne kytkeytyy maankäytön kehittämisen eri osa-alueisiin Seudun kokonaisuuden kannalta parhaiden maankäytön kehittämisratkaisujen löytämiseksi Maankäytön ratkaisujen liikenteellisten vaikutusten ymmärryksen lisäämiseksi MALPE-strategian toteuttamiseen liittyviä haasteita Strategian laatimisen eri työvaiheiden ja eri osa-alueiden nivoutuminen saumattomasti toisiinsa Päättäjien sitouttaminen strategiaan Strategian jalkauttaminen yksityiskohtaiseen liikennesuunnitteluun, kaavoitukseen ja muuhun maankäytön kehittämiseen Muutoksen tuulia ilmassa Kuntarakenneuudistus saattaa tuoda suuremmat kunnat, joilla enemmän osaamista ja resursseja MALPE-strategian laatimiseen ja jatkuvaan MALPE-työhön Pienempien seutukuntien henkilöresurssit ovat niukat ja teknisen / liikennealan tehtäväkenttä laaja. Tarvitaan esimerkiksi ELY-keskuksilta tai Kuntaliitolta tukea ja toimintamalleja sovellettavaksi työhön seuduilla

3 SEUDULLISEN MALPE-STRATEGIAN TYÖVAIHEET

4 SEUDULLISEN MALPE-STRATEGIAN KESKEISET TYÖVAIHEET KOSKIEN ASUMISTA, LIIKENNETTÄ, PALVELUJA JA ELINKEINOELÄMÄÄ Lähtökohdat ja nykytila-analyysi Tavoitteiden asettaminen Rakennemallivaihtoehdot, niiden vaikutukset ja vaihtoehdon valinta MALPE-strategian laatiminen ja vaikutusten arviointi Strategiset päätökset kehitettävistä kasvualueista ja liikennejärjestelmän kärkitehtävistä Toteuttamisohjelma/ MALPE-aiesopimus

5 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA-ANALYYSI Keskustellaan ja analysoidaan kaupunkiseudun nykytilaa, sen vahvuuksia ja ongelmia sekä mahdollisuuksia yhteiseksi tulevaisuudeksi. Suunnittelualueen kuvaus kaavatilanne yhteistyömuodot asuminen, liikenne, palvelut, elinkeinoelämä käyttäjätarpeet, palvelutasoanalyysi reunaehtona mm. ympäristö Tulevaisuuden muutostekijät megatrendit ennakointiteemat

6 TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Tunnistetaan tavoitteissa seudullisesti merkittävät kysymykset ja kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät lähtökohdat ja reunaehdot Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kansalliset ilmasto- ja energiatavoitteet Hallitusohjelma Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma Liikennepoliittinen selonteko Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma Seudullinen suunnittelutilanne maakuntaohjelma maakunnalliset, seudulliset ja kuntakohtaiset strategiat Käytössä olevat resurssit (historiatieto ja arvio tulevasta) Asetetaan tavoitteet kaupunkiseudulle Kaupunkiseutua koskevien yleistavoitteiden asettaminen Aluetyyppikohtaiset tavoitteiden tarkennukset

7 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT, NIIDEN VAIKUTUKSET JA VAIHTOEHDON VALINTA Haetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja seudullisesti merkittävien toimintojen ja verkostojen periaatelinjauksiin Vaihtoehtoasetelman muodostaminen Vaihtoehtojen keskeisen sisällön kuvaus (MALPE) ja tavoitteiden konkretisointi kehittämisratkaisuiksi Vaihtoehtojen arviointi arvioidaan, miten eri vaihtoehdot toteuttavat kehitykselle asetettuja tavoitteita käytössä mittaristo, jonka avulla on mahdollista mitata kunkin asetetun tavoitteen toteutumista Rakennemallivaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin johtopäätökset Tehdään johtopäätösten pohjalta tavoitteisiin pohjautuva linjapäätös keskeisestä ratkaisuista

8 MALPE-STRATEGIAN LAATIMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Konkretisoidaan seudun kehitettävät kasvualueet ja sitä tukevan liikennejärjestelmän rakenteet Toimenpidesuunnitelman laatiminen keskiössä asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeinoelämä liikenne kytkettynä vahvasti muihin MALPE-osa-alueisiin Vaikutusten arviointi arvioidaan, miten toimenpidesuunnitelma toteuttaa asetettuja tavoitteita erilaisten vaikutuskomponenttien arviointi onnistuu samassa prosessissa kehittämisen kokonaisvaikutuksia on mahdollista arvioida, mutta vaatii menetelmäkehittämistä

9 STRATEGISET PÄÄTÖKSET KEHITETTÄVISTÄ KASVUALUEISTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KÄRKITEHTÄVISTÄ Sovitaan lähivuosien konkreettiset toimenpiteet seudun kehittämiseksi Aluerakenteen ja seudullisen kehityksen kuvaus kasvualueet ja uudet maankäyttöalueet ja näihin liittyvät liikkumisratkaisut sekä näiden keskinäinen vaiheistus Toteuttamisohjelma/ MALPE-aiesopimus laaditaan seuraavalle nelivuotisjaksolle valtion ja kuntien välinen MALPE-aiesopimus maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteistä

10 ORGANISOITUMINEN, VUOROVAIKUTUS JA SITOVUUS

11 ORGANISOITUMINEN Työssäkäyntialueen keskuskaupunki/uusi suurkunta vastaa seudullisen MALPE-strategian valmistelusta ja jatkuvasta MALPE-työstä Valtion ja kuntien tiivis yhteistyö on keskeisessä asemassa, maakunnan liitto tuo valmisteluun mukaan maakunnallisen näkemyksen Valtio: ELY-keskuksen kaikki vastuualueet Kuntasektori: kaavoittajat, liikennesuunnittelijat, koulutoimi, sosiaalitoimi, elinkeinot Valtakunnalliset linjaukset tuodaan MALPE- strategiatyössä aluetasolle Strategiatyö käynnistetään työssäkäyntialueen MALPE-strategian valmistelulla ELYt vastaavat valtakunnallisten tavoitteiden tuomisesta työhön (M-, A-, L-, P-, ja E-alueilla) Osittain palveluihin ja elinkeinoihin liittyvät tavoitteet kuntien ja maakunnan liiton osallistumisen kautta Strategiaa toteutetaan jatkuvassa MALPE-työssä yhteistyössä yli kunta- ja hallintokuntarajojen Strategiaa päivitetään aika-ajoin tarpeen mukaan Esimerkiksi muiden selontekojen/strategioiden tahdissa Päivitysväli seutukohtaisesti päätettävä, määräytyy osin myös jatkuvan lj-työn aktiivisuuden mukaan

12 VUOROVAIKUTUS KÄYTTÄJÄT MUKAAN! yhteisöllinen suunnittelu strategiaprosessin ajan ja myös jatkuvassa työssä Vuorovaikutuksen designer mukaan työhön Varmistaa eri näkökulmien mukaanoton vuorovaikutukseen Tehtäväkenttänä vuorovaikutuksen suunnittelu ja toteutus Käyttäjätarpeiden kartoitus Lähtökohta: palvelutasoajattelu (alueella myös muu kartoitus) Metodit: keskustelut, kyselyt, joukkoistaminen. Mitä muuta? Tarvitaan kehittämistä! Elinkeinoelämä: seudun toimijat, kauppakamarit, ELY-E tiiviisti mukana Arjen liikkuminen: Miten tarpeet ja ongelmat esille? Tähän tarvitaan uutta näkökulmaa ja uutta ideointia! Toimenpiteiden valinta Käyttäjät mukana ideoimassa (joukkoistaminen, muut tavat?) Valtio/kuntaedustajat tuovat esille yhteiskuntapoliittiset tavoitteet ja reunaehdot (turvallisuus, ympäristö, oikeudenmukaisuus, resurssit) Perustelut päätöksentekijöille

13 SITOVUUS Keskinäinen luottamus on edellytys sitoutumiselle. Luottamus rakentuu yhteistyössä oppivassa MALPE-strategian prosessissa. Strategian valmistelu virkamiesvetoisesti. Keskeistä on saada kuntapäättäjät sitoutettua mukaan yhteisiin päätöksiin nykyisin kytkentä päätöksentekotasolle on puutteellista. Päätöksille tarvitaan riittävä tiedollinen pohja ja asioiden vuorovaikutteinen käsittely. Irtiotot päätöksentekovaiheessa romuttavat pohjan jatkuvalta MALPE-kehittämiseltä. MALPE-sopimuksilla saadaan sitovuutta MALPE rahan aikanaan laajentuessa muille alueille Liikennehallinnonalan tulee 100% sitoutua strategian linjauksiin ELYillä mahdollisuus rahoittaa ja aktiivisella osallistumisella edistää MALPE-strategian tekemistä ja jatkuvan MALPE-työn käynnistämistä

14 MALPE-YHTEISTYÖN JATKAMINEN

15 MALPE-YHTEISTYÖN NYKYISET ONGELMAT MALPE-yhteistyötä ei tehdä ei yli hallintokuntatai kuntarajojen. Kenellä on vastuu kokonaisuudesta? Kytkentä päätöksentekotasolle on puutteellista. Aluekohtaiset erot ovat suuria. Miten liikennesektori voi tukea MALPEkokonaisuuden parempaa haltuunottoa? Ja mikä kuuluu liikennesektorin vastuulle?

16 KEHITETÄÄN JATKUVAN MALPE-YHTEISTYÖN ORGANISOINTIA KESKISUURILLA JA SITÄ SUUREMMILLA KAUPUNKISEUDUILLA Perustetaan päätöksentekijöistä (kunnanjohtajista) koostuvat, mutta asiantuntijavalmistelua hyödyntävät seudulliset päätösvaltaiset MALPE-työryhmät keskisuurilla ja sitä suuremmilla kaupunkiseuduilla. Mukaan myös liikennehallinnon sekä laajemmin ELY:n muidenkin vastuualueiden edustus. Työryhmän toiminnalla varmistetaan hallinto- ja kuntarajat ylittävä kokonaisnäkemys ja koordinaatio, strategioiden ja päätösten toteutuminen sekä seuranta. MALPE-työryhmä voi olla myös nykyinen seutuhallinto/-valtuusto; kunhan asialistalle saadaan oikeasti MALPE-asiat. Kuntaliitokset voivat muuttaa toimintaympäristöä mutta eivät asioiden käsittelyn tarvetta. Alatyöryhminä toimivat valmistelevat virkamiesryhmät: Liikenne Maankäyttö Palvelut Elinkeinoelämä Alatyöryhmien välinen vuorovaikutus varmistetaan ristiinedustuksilla. Ryhmiä voidaan seutujen erityispiirteet huomioon ottaen myös yhdistää. Huom. pystyttävä samalla karsimaankin turhia työryhmiä, ei yliorganisointia. Porkkanaksi MALPE-raha käyttöön myös keskisuurille seuduille.

17 MALPE-työryhmä - Seudun kuntien poliittiset päättäjät, ELY-keskus (E, L ja Y), maakuntaliitto - MALPE-raha ohjaa Liikenneryhmä - Virkamiehet - M-P-Eedustus - LJ-työn seuranta Maankäyttöryhmä - Virkamiehet - L-P-Eedustus - Yleiskaavan seuranta Palveluryhmä - Virkamiehet - L-M-Eedustus - Palvelurakenteen seuranta Elinkeinoryhmä - Virkamiehet - L-M-Pedustus

18 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN KYTKEMINEN TIIVIIMMIN JATKUVAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖHÖN PIENEMMILLÄ SEUDUILLA Monilla alueilla jo toimivat lj-työryhmät, mutta ei halua maankäyttöryhmiin: Maankäyttöpainotteiset lj-työryhmäkokoukset (säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa). Lj-työryhmät mukana kommentoimassa jo seudullista merkitystä omaavien kaavojen kaavaprosesseissa kuntien sitoutuminen toimintatapaan -> jatkuvaksi prosessiksi. Maankäytön ratkaisujen vaikuttavuustiedon tuominen mukaan keskusteluihin (onnettomuudet, kustannukset esim. koulukyydit, kuntatalous jne.) Myös muiden hallinnonalojen päätösten liikenteellisten vaikutusten huomioiminen osaksi jatkuvaa lj-työtä. Vaikutukset yleensä kuntakohtaisia menettelytapojen kehittäminen myös kunnissa seudullisten käsittelyperiaatteiden ja niihin sitoutumisen pohjalta. Alueet, joilla ei lj-työryhmiä: Kuntakohtaisten toimintamallien kehittäminen, taustalla laajemmin esim. Kuntaliitossa määritettävät periaatteet. Seututasolla nykyisin toimiviin työryhmiin yhdistäminen; erot kuitenkin suuria. ELY voi tukea seudullisen lj-yhteistyön käynnistämistä osallistumalla esim. työryhmien perustamiseksi ja aktiiviseksi toimimiseksi tarvittavan valmisteluvoiman hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Lj-suunnitelmat/päivitykset toimivat välitsekkauksina. Pienillä seuduilla tulee lj-suunnittelun yhteydessä tarkastella riittävästi myös MALPE-kokonaisuutta, koska rakennemalleja ym. ei pienillä seuduilla yleensä tehdä.

19 MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELUPROSESSIEN YHTEENKYTKEMINEN Malpesuunnitelmien (tai lj-suunnitelmien) laatiminen tulee kytkeä niin ajallisesti kuin sisällöllisesti rakennemalleihin ja seudullisiin yleiskaavoihin. Erikseen laatimiselle tulee olla selkeät perustelut. Voisiko ELY osallistua myös seudullisten rakennemallien laatimiskustannuksiin ja tukea siten niiden käynnistämistä? Suunnitelmien päivitysväli on kiinni jatkuvan (malpe-)työn aktiivisuudesta. Mikäli jatkuvassa työssä onnistutaan, voi päivitysväli olla pidempi ja päivitykset kevyempiä. Joukkoliikenteen palvelutason suunnittelu tulee kytkeä tiiviisti maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluprosessiin. Vaikutusarviointien systemaattisuus ja tietopohjan vahvistaminen -> perusteluviestinnän parantaminen erityyppisten ratkaisujen vaikutuksista. Vaikutustarkastelut MALPE-kokonaisuus huomioon ottaen. MALPE-kokonaisuuden hahmottaminen ei ole pelkästään liikennesektorin vastuulla kokonaiskuvan tulee tulla muista prosesseista (seudullinen MALPEstrategia, katso muut työryhmät). MALPE osa-alueiden yhteenkytkeminen varmistetaan jatkuvalla yhteistyöllä (esim. kaavoituksen liikenteellisten vaikutusarviointien edellyttäminen sekä ELY:n investointien kohdentaminen yhdyskuntarakennetta eheyttäviin toimenpiteisiin).

20 ESIMERKKEJÄ ITÄ-SUOMEN MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN SEUDULLISESTA SUUNNITTELUSTA

21 ELÄMÄ ENNEN SEUDUN YHTEISTÄ MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELUA Joensuu seutu Kuopion seutu Savonlinnan seutu Ei liikennejärjestelmäsuunnitelma a, eikä jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma oli tehty isolla rahalla v Jatkuva lj-työ alkoi suunnitelman valmistuttua. Aiesopimus allekirjoitettiin v ja sitä päivitettiin muutaman vuoden välein. Joka toinen päivitys on ajoittunut maakuntaohjelman tarkistuksen kanssa samaan aikaan. Ei liikennejärjestelmäsuunnitelma a, eikä jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä.

22 MITEN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU SAI ALKUNSA Joensuun seutu Kuopion seutu Savonlinnan seutu Seudun yhteinen yleiskaava käynnistyi kuntien omasta tahdosta. Liikennejärjestelmäsuunni telman laatiminen käynnistyi rinnakkain kaavatyön kanssa. Rakennemallin laatiminen keskeiselle kaupunkiseudulle käynnistyi v Kuopion kaupunkiseudun aloitteesta. Rahoitusta saatiin Kansallinen koheesio ja kilpailukykyohjelmasta. Kunnat eivät kokeneet valtion viranomaisia (ELY) tarpeellisiksi prosessissa, lopulta kuitenkin ELY mukana prosessissa ja allekirjoittamassa aiesopimusta. Maakunnan liitto ja ELYkeskukset painostivat Savonlinnaa (ja seutua) aloittamaan rakennemallin laadinnan. Samassa yhteydessä ELY-keskus käynnisti liikennejärjestelmäsuunnit elman tekemisen. ELYkeskus rahoitti LJS:stä puolet ja maakuntaliitto rahoitti osin kuntaosuutta. Rakennemallia rahoitti sekä maakuntaliitto että ELY-keskus (EAKR).

23 MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELUN VUOROVAIKUTUS PROSESSIN AIKANA Joensuun seutu Kuopion seutu Savonlinnan seutu Seudun yleiskaavaa laadittiin rinnan ljsuunnitelman kanssa. LJ-suunnitelma sisälsi useita rinnakkaisselvityksiä ja kuvasi yleiskaavan rakennemallivaiheen liikenteellisiä vaikutuksia. Rakennemallia käsiteltiin työn aikana liikennejärjestelmätyöryhmässä. Prosessit etenivät rinnakkain, seminaari ja osa kokouksista olivat yhteisiä. Rakennemallivaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia arvioitiin LJsuunnittelussa.

24 MITÄ SAATIIN AIKAAN JA MITEN TYÖ JATKUU? Joensuun seutu Kuopion seutu Savonlinnan seutu Seudun yhteinen yleiskaava ja seudullinen LJS valmistui v Liikennejärjestelmäsuunnitel man pohjalta laadittiin ja allekirjoitettiin aiesopimus. Yleiskaavaa seuraamaan perustettiin kuntien yhteinen maankäytön ja tekniikan työryhmä (ml. liikenne). Työryhmä koostuu kuntien edustajista. Seudulla toimii myös rinnasteinen pal-ryhmä. Kuntien ja ELYn kesken laadittiin aiesopimus ja kärkihankkeiden toteutusohjelma. Seurannasta vastaa seudun MALPEryhmä, joka koostuu virkamiehistä. Ryhmä raportoi kuntajohtajista koostuvalle ryhmälle. LJ-suunnitelman päivitys on käynnissä ja jatkuva liikennejärjestelmätyö jatkaa itsenäisenä. Ryhmät varmistavat keskinäisen vuorovaikutuksen toteutumisen. Seudun yhteinen rakennemalli ja LJS hyväksyttiin kunnissa. LJS:stä laadittiin aiesopimus joka on hyväksytty, mutta ei vielä allekirjoitettu. Aluerakennemallista ei tehty aiesopimusta. Rakennemallille ei ole nimetty seurantaelintä. Jatkuva liikennejärjestelmätyö alkaa alkuvuodesta 2014.

25 MIKÄ ONNISTUI, MISSÄ KEHITETTÄVÄÄ Joensuun seutu Kuopion seutu Savonlinnan seutu +/- Kuntien sitoutuminen yhteiseen yleiskaavaan vaihtelee, maakuntakaavan ohjaus mahdollistaa kuntien irtiotot yleiskaavoja laadittaessa. + jatkuvan lj-työn ja maankäytön vuoropuhelu on Itä-Suomen alueen edistynein. + Synnytti seudulla ensimmäistä kertaa aidon seudullisen vuoropuhelun. +/- Rakennemalli luonteeltaan periaatteellinen + Kärkihankkeet konkreettista tekemistä. - Hajarakentamisen ja maapolitiikan yhteiset pelisäännöt eivät ole edistyneet. - Rakennemallin ja LJS:n ennakko-ohjelmointi ei onnistunut, joka vaikutti koko prosessin ajan töiden yhteensovittamiseen. -Jatkuvan lj-työn käynnistyminen on viivästynyt + /- yhteinen vuoropuhelu oli tuoda (!) realismia seudun suunnitteluun Prosessien käynnistyminen seudun tahdosta antaa hyvän pohjan työlle Valtion rahoitus jatkuvaan LJ-työhön ja seudun maankäytönsuunnitteluun toimii kannustimena. Päättäjien sitouttaminen läpi koko prosessin ja organisaatiotasojen. Seudun yhteinen maankäytönsuunnitelma ei takaa yhdyskuntarakenteen kannalta parhaita ratkaisuja, suunnitelmien seurannalla sekä jatkuvan lj-työn ja seudun maankäytönsuunnittelun vuoropuhelulla on ratkaiseva rooli.

26 ASIOITA MUUALLA EDISTETTÄVÄKSI

27 Miten liikennesektori voi tukea MALPE-kokonaisuuden parempaa haltuunottoa? Ja mikä kuuluu liikennesektorin vastuulle? Tarvitaanko MALPE-strategiatyön käynnistämiseksi ja kehittämiseksi lainsäädännön muutoksia vai riittääkö MALPE-sopimuskäytännön laajentaminen? Sitouttaminen esimerkiksi valtion rahalla on nopeampi tie, mutta lainsäädännön muutos voi olla lopullinen tavoite. Ratkaisuna voi olla myös keinojen yhdistelmä: kehitetään sopimusmenettelyä ja taustalle luodaan lainsäädännön kautta puitteet ja pelisäännöt. Tuoko uusi valtionhallinnon ICT-palveluväylä apua siihen, että verkossa oleva liikenteen hallinnonalan tieto jatkossa löytyy asiakasnäkökulma?