Sanna Kaijanen ja Kati Virtanen (toim.) Laatua järjestöjen koulutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanna Kaijanen ja Kati Virtanen (toim.) Laatua järjestöjen koulutukseen"

Transkriptio

1 Sanna Kaijanen ja Kati Virtanen (toim.) Laatua järjestöjen koulutukseen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE Finlands social och hälsa rf SOSTE Finnish Society for Social and Health Helsinki 2012

2 Sisällys 1. Johdanto Suunnitteluvaihe Valmistelu Koulutuksen markkinointi Oppimistavoitteet Sisällöt Koulutustilanteen suunnittelu Toteutusvaihe Arviointivaihe JÄRJESTÖLÄHTÖISEN KOULUTUKSEN LAATUKRITEERIT -TYÖRYHMÄN JÄSENET Marita Karvinen, VTT, koulutussuunnittelija, Seta ry Eeva-Liisa Koskinen, KM, koulutussuunnittelija, Näkövammaisten keskusliitto ry Teija Launis, THM, koulutussuunnittelija, Iholiitto ry Vesa Salmi, FM, erityissuunnittelija, Asumispalvelusäätiö ASPA Tuula Sundman, VM, päällikkö, kohtaava työ, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Auli Tynkkynen, VTM, koulutussuunnittelija, Invalidiliitto ry Anne Salovaara-Kero, koulutusvastaava, Irti huumeista ry Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö, kehittämisyksikkö Päivi Vilkki, VT, erityisasiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto ry Pia Hytönen, koulutussuunnittelija, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Sanna Kaijanen, Sosionomi (ylempi AMK), arviointipäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Sirpa Sulku, KM, koulutuspäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kati Virtanen, DI, hankekehittäjä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

3 1. Johdanto Järjestölähtöisen koulutuksen laatukriteerit -työ sai alkunsa Terveyden edistämisen keskuksen ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton yhteisen Järvi-toiminnan arviointiverkoston aloitteesta Mukaan työryhmään kutsuttiin sekä JÄRVIarviointiverkoston että STKL:n koordinoiman järjestöjen koulutusverkoston jäseniä. Työtä jatkettiin vuoden 2012 alussa toimintansa aloittaneessa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä. SOSTE on suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö, jonka toimialaan kuuluu myös järjestö lähtöisen koulutuksen kehittäminen ja laadun varmistaminen. Työryhmässä todettiin, että järjestöt kaipaavat tukea koulutusten järjestämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi niin pienet yhdistykset kuin isommatkin liitot tarvitsevat tukea järjestämiensä koulutusten laadun varmistamiseen. Työryhmän tavoitteena oli työstää helppokäyttöinen opas keskeisimmistä järjestön koulutuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Yhteisesti sovittiin, että opas palvelee erityisesti niitä järjestöjä, jotka eivät päätoimenaan järjestä koulutuksia. Työryhmän työskentely perustui osallistujien sitoutumiseen vuorovaikutukselliseen ja yhteiskehittämiseen tähtäävään työhön. Opas rakentuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on suunnitteluvaihe, jossa käsitellään koulutukseen liittyviä valmistelutoimenpiteitä, markkinointia, oppimistavoitteita, sisältöjä ja itse opetustilanteen suunnittelua. Systemaattisen suunnittelun merkitys koulutuksen laadukkaassa toteutuksessa on suuri, sillä sen avulla varmistetaan, että koulutus vastaa organisaation ja kohderyhmän tarpeisiin ja kiinnittyy organisaation muuhun toimintaan. Toteutusvaiheessa pääpaino on koulutustilanteen toteutuksessa ja oppimisen tuessa ja ohjauksessa. Onnistunut koulutus on hallittu kokonaisuus, joka perustuu vuorovaikutteisuuteen ja käytännön järjestelyjen sujuvuuteen. Arviointivaiheessa keskitytään koulutuksen ja opetuksen arviointiin, niiden suunnitteluun sekä laadun jatkuvaan varmistamiseen. Arvioinnin avulla voidaan perustella toimintaa, kiinnittää se osaksi jotakin isompaa toimintaa, perustella sen lopettaminen sekä antaa tietoa rahoittajille ja yhteistyökumppaneille, kuten myös asiakkaille. Kuten koulutuksen suunnittelu ja toteutus, niin myös arviointi tehostuu, mikäli sen suunnittelussa on kuultu myös asiakkaita ja keskeisiä kohderyhmiä. Koulutusten säännöllinen arviointi luo pohjaa laadukkaalle koulutus- ja kehittämistoiminnalle. Koko työryhmän puolesta toivomme, että opas antaa järjestöille lisää eväitä koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehittämisehdotuksia. Antoisia lukuhetkiä! Helsingissä elokuussa 2012 Sanna Kaijanen ja Kati Virtanen 3

4 2. Suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa käsitellään koulutukseen liittyviä valmistelutoimenpiteitä kuten markkinointia, oppimistavoitteita, koulutuksen sisältöjä ja itse opetustilanteen suunnittelua. Valmistelussa keskeistä on koulutustarpeiden tunnistaminen ja kartoittaminen, koulutustoiminnan tavoitteiden määrittely, yhteistyötahojen valinta, koulutuksen resursointi sekä riskien tunnistaminen. Markkinoinnissa kiinnitetään huomiota sen kohdistamiseen, oikea-aikaisuuteen ja monikanavaisuuteen sekä markkinointimateriaaliin. Koulutuksen oppimistavoitteet tulee määritellä ja kytkeä organisaation perustyöhön. Koulutuksen sisällöissä otetaan huomioon järjestön perustehtävä, koulutuksen tavoitteet ja osallistujien tarpeet. Opetustilanne ja käytettävät menetelmät valitaan niin, että ne tukevat oppimista. 2.1 Valmistelu Koulutustarpeiden tunnistaminen ja kartoittaminen Koulutuksen valmistelussa otetaan huomioon keskeisten osapuolten tarpeet, järjestön omat kokemukset sekä yhteiskunnallinen tilanne 1. Koulutuksen valmistelussa on otettu huomioon lainsäädännön muutokset uudet tutkimustulokset yhteiskunnallinen keskustelu muutokset ihmisten käyttäytymisessä ja toimintatavoissa asiaa koskevat kyselyt ja kartoitukset sidosryhmille kertyvät signaalit ja huomiot, myös hiljaiset signaalit Esim. vuosittaiset koulutusterveyskyselyt. Koulutusryhmä tunnistaa oman koulutustarpeensa 2. Koulutuksen valmistelussa on hyödynnetty toteutetuista koulutuksista saatua palautetta ja järjestön oman toiminnan ohessa kertyviä havaintoja (esim. neuvonta, puhelinauttaminen) 3. Koulutuksen valmistelussa on kuultu eri tahojen näkökulmia jäsenkenttä koulutuksiin aikaisemmin osallistuneet viranomaiset oppilaitokset opettajat asiakkaat ammattihenkilöt koulutusta alaisilleen tilaavat esimiehet/johto 4. Eri lähteistä syntyviä havaintoja on yhdistetty 5. Valittuun kohderyhmään on vaikutettu esim. vetoamalla ammatillisuuteen herättämällä kysymyksiä kohderyhmän piirissä tarjoamalla uutta osuutta/moduulia/puheenvuoroa johonkin olemassa olevaan kokonaisuuteen, johon kohderyhmä melko varmasti osallistuu käynnistämällä yhteiskunnallista keskustelua tarjoamalla osallistujille mahdollisuutta vaikuttaa tulevien koulutusten aiheisiin ja työskentelytapoihin ennakkomarkkinoimalla laajentamalla ennakkomarkkinointia myös sellaisiin tahoihin, jotka eivät tule ensimmäiseksi mieleen perustelemalla asian tärkeyttä konkreettisesti tarjoamalla mahdollisuutta tavata ja vaihtaa kokemuksia muiden saman alan toimijoiden kanssa, joilta on mahdollista saada vertaistukea aktivoimalla omaa jäsenistöä korostamalla muutosta viestimällä jonkin arvovaltaisen tahon kanssa löytämällä uusi näkökulma tuttuun asiaan laatimalla valmiiksi suunniteltu koulutus, malli tai tarjous ja lähettämällä se esimerkiksi viranomaisille vaikuttamalla oppilaitoksiin ja opetussuunnitelmiin Kohderyhmän osallistumista koulutuksen suunnitteluun kannattaa hyödyntää. Uusien avausten kohdalla on hyvä luottaa järjestön asiantuntijoiden käytännön tuntumaan. Sitä voi tarkastaa ja syventää kysymällä aiheen tarpeellisuudesta esimerkiksi jäseniltä. Kun markkinoit ammattilaiselle, korosta asiakkaalle koituvia hyötyjä ja/tai oman työn kehittämiseen liittyviä hyötyjä. Kun markkinoit vapaaehtoiselle, korosta mahdolliselle avun tarvitsijalle koituvia hyötyjä. Painota myös vapaaehtoisen itsensä saamaa hyötyä. On hyvä muistaa, että viranomaisvalmistelu vaatii paljon etukäteisvalmistelua ja resursseja. Organisaation johdolta tulee saada lupa kouluttamiselle. Kalenterit tulee tarkistaa. 4

5 Koulutustoiminnan tavoitteiden määrittely Varmistetaan, että 1. Järjestön koulutustoiminnan tavoite on määritelty koulutus tukee järjestön strategian 2. Yksittäisten koulutusten tavoitteet on määritelty toteutumista ja on yhteydessä järjestön perustehtävään ja 3. Tavoitteet on johdettu toiminnan päämääristä ja/tai järjestön strategiasta palvelee kohderyhmää 4. Oma työyhteisö on sitoutunut tukemaan koulutuksen järjestämistä 5. Sopivia kouluttajia on saatavilla Työyhteisössä olisi hyvä käydä keskustelua, mihin koulutuksella pyritään ja miksi se järjestetään auttaa tavoitteiden määrittelyssä. Jos tavoite ei kuulu järjestön perustehtävään, tulee koulutuksen toteuttamista pohtia tarkkaan ja löytää sen toteuttamisen tueksi perustelut. 6. Koulutus järjestetään itse yhteistyössä jonkun järjestön/muun tahon kanssa osittain ulkoistettuna osana jonkin tahon jo olemassa olevaa koulutusta (esim. puheenvuoron muodossa) 7. Mikäli tämän koulutuksen sisällöt eivät kuulu järjestön perustehtävään, viestitään tarpeista eteenpäin ja vaikutetaan johonkin toiseen tahoon, joka voisi järjestää koulutuksen 8. Mikäli koulutukselle ei ole enää tarvetta, koulutuksesta luovutaan Yhteistyötahojen valinta Mahdolliset 1. Kumppanit ovat sitoutuneet yhteistyöhön yhteistyötahot valitaan siten, 2. Yhteistyössä on mukana aktiivisia, sitoutuneita henkilöitä että ne tukevat koulutuksen 3. Yhteisiä teemoja ja toiminnan päämääriä sekä tavoitteita toteuttamista on olemassa Resursointi Koulutuksen toteuttamiseen varataan riittävästi resursseja Taloutta koskevista käytännön kysymyksistä sovitaan etukäteen 4. Yhteistyötahoja on kartoitettu 1. Omien ja ulkopuolisten puheenvuorojen/koulutusten laskuttamisessa on käytetty apuna valmiita hinnastoja, raameja ja suosituksia 2. Luennoitsijoiden kanssa on tehty selkeä sopimus laskutuksesta (esim. sen mukaan, tuleeko luennoitsija jonkun yhdistyksen/liiton kautta vai yrityksen nimissä) 3. Hinnoittelussa on otettu huomioon tilaisuuden luonne, kohderyhmä ja esiintyjän/esiintyjien osaaminen ja laatu sekä kohderyhmä 4. Toimivaltuudet ja vastuut on sovittu 5. On riittävästi työaikaa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Riskien tunnistaminen Koulutuksen 1. Peruutusehdot ovat selkeät toteuttamiseen liittyvät riskit 2. On varasuunnitelma tiedostetaan ja niihin varaudutaan 3. Aikataulujen päällekkäisyydet on minimoitu 4. Force majeure -esteet on otettu huomioon Esim. käytännön järjestelyjen ulkoistaminen, kuten majoitusvaraukset, ilmoittautuminen ja tietotekniikka. Tämä on tärkeää erityisesti uusien koulutussisältöjen yhteydessä. Yhteistyötahojen kanssa voi hyödyntää vertailukehittämisen ja vertaisarvioinnin menetelmiä. Hyödynnä verkostoja. Tarvittaessa voi tehdä vaihtokauppaa yksi tarjoaa tilat, toinen kouluttajan jne. Tee tarvittaessa aiesopimus. Yhteistyötä voi tehdä myös oppilaitosten kanssa. Tällöin on otettava kantaa koulutuksen mahdolliseen hintaan. Yritysyhteistyössä on tehtävä tarkat kirjalliset sopimukset, mm. materiaalin käyttöoikeudesta. Kokeile oravannahkakauppaa jos mahdollista; kouluttajan organisaatio voi hyötyä tilaajan organisaation osaamisesta. Kohderyhmä määrittelee koulutuksen/luennon hintaa; huom. vapaaehtoiset vs. ammattilaiset. Maksullinen koulutus sitouttaa paremmin. Yhteistyökumppaneiden kanssa on sovittu vastuista, talousarviosta ja velvoitteista. Selvitä muiden vastaavien koulutusten ajankohdat / samalle kohderyhmälle osoitettujen tilaisuuksien ajankohdat. Varaudu mahdollisiin kouluttajan poisjäänteihin. Mieti varahenkilöitä jo etukäteen. Esteiden ilmaantuessa on muistettava hoitaa peruutukset. 5

6 2.2 Koulutuksen markkinointi Kohdistaminen Markkinointi osuu oikeaan kohderyhmään 1. Kohderyhmät on valittu tarkoituksenmukaisesti Oikea-aikaisuus Ajoitus on kohderyhmälle ja koulutuksen järjestäjälle sopiva 2. On tehty päätös siitä, pyritäänkö kokoamaan mahdollisimman suuri yleisö vai vain tietyt avainhenkilöt 1. Markkinointi on vaiheistettu seuraavasti: Ennakkomarkkinointi voidaan tehdä jo ennen kuin ohjelma valmis Kohderyhmän huolellinen valinta säästää resursseja. Kannattaa hankkia myös agentteja, jotka viestivät asiasta eteenpäin omissa verkostoissa. Esim. merkitseminen vuosikalenteriin, puffi/ennakkomainos. Valtakunnallisten tapahtumien ennakkomarkkinointi on aloitettava jopa vuotta aiemmin. Tieto tulee kohderyhmälle tarpeeksi ajoissa Monikanavaisuus Markkinointiin käytetään erilaisia kohderyhmät tavoittavia keinoja Materiaali Mahdollisimman moni kohderyhmään kuuluvista kiinnostuu koulutuksesta / ilmoittautuu koulutukseen Kohderyhmä saa koulutukseen liittyvät tarpeelliset tiedot Valmiin koulutuksen ohjelman lähettäminen (päivämäärä, paikka, ohjelma) Muistutus resurssien mukaan Jälkimarkkinointi Toteutetaan tilaisuuden aikana ja sen jälkeen Markkinointi huomioidaan myös kerättävissä palautteissa 1. Markkinointikanavat on valittu tarkoituksenmukaisesti (käytettävissä olevien resurssien mukaan) Markkinointikirje Sähköinen media Sähköinen kohdemarkkinointi, sähköpostilistat Uutiskirjeet, verkostotiedotteet Nettimarkkinointi, www-sivut, sosiaalinen media Hankkeiden ja järjestötalojen verkkosivut Sosiaaliportti yms. Perinteinen media Ammattilehdet: ennakkomarkkinointijutut, artikkelit Järjestölehdet Maakuntalehdet Minne mennä -palstat Puhelinmarkkinointi Muuta Messut, koulutukset yms. tapahtumat Rekisterien käyttö ja kokoaminen Järjestöjen omat jäsenrekisterit Jutut radiossa / TV:ssä, artikkelit lehdissä ja muussa mediassa Henkilökohtaiset kontaktit, verkostot Puskaradio 1. Markkinointimateriaalista selviävät: Koulutuksen tavoite ja mahdolliset osatavoitteet Osallistujalle koituva hyöty Järjestäjä Rahoittaja Kohderyhmä Aika ja paikka Ilmoittautuminen: päivämäärät ja hinnat Peruutusehdot Vähintään koulutuksen teemat tai alustava ohjelma Lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot 2. Markkinointimateriaali herättää kiinnostusta kohderyhmässä Pienemmät tapahtumat: syksyn tapahtumien ennakkomarkkinointi on aloitettava viimeistään loppukeväästä, kevään tapahtumien viimeistään loka marraskuussa. Jälkimarkkinoinnilla haetaan julkisuutta, yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta tilaisuuden sisällölle. Voidaan esim. kysyä, luovuttaako osallistuja yhteystietonsa tulevan koulutusmarkkinoinnin käyttöön kysyä, mistä osallistuja on saanut tiedon koulutuksesta antaa mahdollisuus kertoa uusista koulutustarpeista ja -toiveista. Ammattilaisille ja vapaaehtoisille voi olla syytä markkinoida eri tavoin. Hyödynnä käytettävissä olevia valmiita rekistereitä, esim. jäsenrekisterit, osoiterekisterit, kuntien ja järjestöjen rekisterit. Sosiaalisesta markkinoinnista: Sosiaalisen markkinoinnin abc-opas 6f81925b75a7 Koulutuksesta kannattaa tehdä markkinointisuunnitelma, josta selviää mitä, kenelle, miten ja milloin markkinoidaan. Viimeisen peruutuspäivän päivämäärä kellonaikoineen on hyvä mainita peruutusehdoissa. Esimerkki peruutusehdoista: Ilmoittautumiset ovat sitovia. Peruutukset tulee tehdä viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua / pp.kk.vvvv klo 16 mennessä. Tämän jälkeen ilman pätevää syytä peruutetusta osallistumisesta peritään puolet kurssimaksusta. Koko osallistumismaksu peritään, mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan. Kiinnostuksen herättäjänä voi harkita erityistä henkilöä, organisaatiota, paikkaa tai sisällöllistä vetonaulaa. 6

7 2.3 Oppimistavoitteet Oppimistavoitteet Oppimistavoitteet määritellään ja kytketään perustyöhön 1. Koulutuksen tarve on tiedossa Tarve voi perustua lainsäädännön muutoksiin uusiin tutkimustuloksiin yhteiskunnalliseen keskusteluun muutoksiin ihmisten käyttäytymisessä ja toimintatavoissa Tarve voi tulla esille esim. jäsenkyselyssä yksittäisenä yhteydenottona toteutetuista koulutuksista saadussa palautteessa viranomaisten, oppilaitosten, opettajien tai yksittäisten henkilöiden kuulemisessa järjestön omassa toiminnassa kertyneissä havainnoissa, kuten neuvonnassa ja puhelinpäivystyksissä hiljaisissa signaaleissa käytännön tuntumana. Esimerkkejä tarpeesta: henkilöstö tai viranomainen ei ymmärrä asiakkaan tai vapaaehtoisen tilannetta henkilöstö tai viranomainen ei tiedä, mitkä tiedot ja taidot ovat tärkeitä omaa työtehtävää tai asiakasta ajatellen. Koulutuksen päämäärä on määritelty. Se liittyy järjestön perustehtävään ja toimintasuunnitelmaan. 2. Koulutuksen tavoitteet on määritelty Koulutuksen tavoitteet ovat konkreettisia johdetaan päämäärästä ovat mitattavia ja todennettavia Esimerkkejä päämäärästä: henkilöstön tai viranomaisen tulee saada oikeaa tietoa asiakkaan tai vapaaehtoisen tilanteesta henkilöstöä tai viranomaista opastetaan koulutuksella siitä, mitä pitää ottaa huomioon omassa työtehtävässä tai tilanteen oikeassa huomioon ottamisessa potilaan/ kuntoutujan/asiakkaan kohdalla. Tavoitteita voivat olla: tiedon lisääntyminen osaamisen lisääntyminen toiminta- ja työkäytäntöjen kehittyminen yhteistyön tiivistyminen vertaistuen saaminen kokemusten ja käytäntöjen jakaminen työn helpottuminen. Apuna voidaan käyttää Suunta-työkalua: 7

8 2.4 Sisällöt Koulutuksen sisältö Koulutuksen sisällöissä otetaan huomioon järjestön perustehtävä, koulutuksen tavoitteet ja osallistujien tarpeet 1. Sisällön perustana on joku/jotkut seuraavista: järjestön oma strategia perustehtävä arvopohja asiantuntijuus Perustuu esim. asiantuntijoiden näkemyksiin koulutettavasta ilmiöstä. 2. Sisältöjen suunnittelu perustuu koulutuksen tavoitteisiin. tavoitteita luodaan myös yhdessä osallistujien ja tilaajien kanssa sisältö sovitetaan osallistujien tarpeisiin koulutusohjelmassa ja -materiaaleissa hyödynnetään erilaisia koulutusmetodeita ja oppimisympäristöjä aikaisemmista koulutustilaisuuksista saatuja kokemuksia hyödynnetään suunnittelussa 3. Koulutuksen sisältö ja menetelmät kytketään osallistujien omaan työhön/tehtävään ja sen kehittämiseen 4. Koulutuksen sisältö perustuu tutkittuun tietoon ja/tai kokemustietoon. 5. Koulutuksen sisältö on sovellettavissa käytäntöön. 6. Osallistujien erilaisuus huomioidaan 7. Sisällön ja rakenteen laatua arvioidaan jatkuvasti koko prosessin ajan koulutuksella on vastuuhenkilö, jolle on nimetty varahenkilö koulutuksen suunnittelijoilla ja toteuttajilla (kouluttajilla) on sisällöllistä ja pedagogista tietoa ja taitoa koulutuksen suunnittelijat ja toteuttajat (kouluttajat) tuntevat osallistujien toimintaympäristön koulutuksen toteuttajat ovat sitoutuneet koulutukseen, sen kehittämiseen ja jatkuvaan arviointiin Osallistujille voidaan tehdä esim. ennakkokysely toiveista ja tarpeista. Esim. ammattihenkilöt, kokemuskouluttajat ja -asiantuntijat, vertaiset, vapaaehtoistyöntekijät, luottamushenkilöt. Esim. erilaisten oppimistyylien huomioon ottaminen; kokemuskouluttajien hyödyntäminen, opintokäynnit yms. Vrt. kokemuksia samanlaisten kohderyhmien kouluttamisesta. Esim. järjestötyökoulutus, ammattihenkilöstön koulutus, vertaistukikoulutus. Voidaan hyödyntää kumpaakin, ei ole välttämättä vielä tutkittua tietoa. Keskeistä on aiheen rajaaminen ja sen tarpeellisuuden, hyödyllisyyden ja ajankohtaisuuden määrittely, sekä aihepiiristä tarjolla olevan muun koulutuksen huomioon ottaminen. Esim. kulttuurierot, ikä, sukupuoli jne. Vastuuhenkilö voi huolehtia esim. työnjaosta, aikataulusta, palautteen keräämisestä jne. Esim. koulutuksen toteuttajat ymmärtävät, millaiseen koulutuskokonaisuuteen heidän vastuullaan oleva osa liittyy (vastuuhenkilön tehtävä on varmistaa riittävä etukäteistieto). Rajaa aihe ja pohdi sen tarpeellisuutta ja ajankohtaisuutta. 8

9 2.5 Koulutustilanteen suunnittelu Koulutustilanteen suunnittelu Koulutustilanne ja menetelmät suunnitellaan niin, että ne tukevat oppimista 1. Käytettävissä resursseissa on kiinnitetty huomiota: aikaan tilaan kouluttajiin käytettäviin materiaaleihin taloudellisiin resursseihin Käytettävä aika vaikuttaa menetelmien valintaan. On huomioitava tilan soveltuvuus ko. tapahtumaan, tilassa käytettävissä olevat välineet, sosiaalinen ja fyysinen esteettömyys. On huomioitava kouluttajien asiantuntevuus ja pätevyys (ammatillinen tieto/kokemustieto), pedagogiset taidot sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaidot. Lisäksi puheenvuoron sisältö tulee varmistaa. Materiaaleista on varmistettava luotettavuus, ajantasaisuus, esteettömyys, saavutettavuus, selkeys. Taloudellisten resurssien tulee olla riittävät. 2. Menetelmien valinnassa on kiinnitetty huomiota kohderyhmään opetuksen sisältöön 3. Tuetaan osallistujien oppimisprosessia Tarvittaessa käytetään ennakko- ja välitehtäviä kokemuksellisia menetelmiä toiminnallisia menetelmiä vierailu- ja tutustumiskäyntejä otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit Kohderyhmästä on tiedostettava ryhmän koko, mitä menetelmiä se mahdollistaa, esim. onko järkevää käyttää workshopeja osallistujien ikä osallistujien ennakkotiedot ja kokemus, esim. kannattaako opetus aloittaa perusasioista. Erilaisten oppimistyylien huomioiminen: visuaalisuuden, auditiivisuuden ja kinesteettisyyden käyttämistä esityksissä. Ennakko- ja välitehtävät käsitellään ja puretaan koulutuksessa ja huolehditaan, että ne eivät kuormita osallistujia liikaa. Lähdekirjallisuuden saatavuus varmistetaan. Toiminnallisilla ja kokemuksellisilla menetelmillä on kytkös aiheeseen niiden käyttö on perusteltua niiden vetäjä on harjaantunut menetelmään niiden soveltuvuus kohderyhmälle on tarkastettu varataan aikaa purulle. Vierailu- ja tutustumiskäyntien saavutettavuus on varmistettu. Tällä tarkoitetaan sopivia kustannuksia, sopivaa matkan pituutta ja ajankäytön riittävyyttä. Esimerkkejä: selkeä powerpoint-esitys tukee oppimista visuaalisesti pariharjoituksena ajatusten paperille kirjaaminen tukee oppimista kinesteettisesti selkeä äänenkäyttö tukee oppimista auditiivisesti. 4. Muut tarpeelliset seikat on otettu huomioon varasuunnitelma on mietitty epäasiallisiin kysymyksiin ja tilanteisiin reagoiminen on mietitty etukäteen tilaajien, osallistujien ja vierailevien luennoitsijoiden erityistarpeet on huomioitu Esimerkkejä: luennoitsijoille on varahenkilöt sairastapauksien varalta epäasialliseen käytökseen tulee puuttua ruoka-aineallergiat ja apuvälineiden tarve ja käyttö on huomioitu. 9

10 3. Toteutusvaihe Koulutuksen toteutusvaiheessa olennaista on, että koulutus mahdollistaa ja tukee oppimista, osallistujat oppivat koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisia tietoja ja taitoja sekä tutustuvat ja perehtyvät koulutuksen aiheisiin. Koulutustilanteen toteutus Koulutus mahdollistaa ja tukee oppimista 1. Koulutuksen kulku, luonne ja rakenne on todettu Esim. seminaari, luento tai workshop voi sisältää kouluttajan alustuksia ja luentoja sekä yksilö- ja ryhmätöitä. Osallistujat oppivat tavoitteiden mukaisia tietoja ja taitoja Osallistujat tutustuvat ja perehtyvät koulutuksen aiheeseen 2. Koulutuksen kulku toteutuu suunnitellusti ja myös yllättäviin tilanteisiin on varauduttu Luennoitsija ja päivän vetäjä esittelevät itsensä Koulutukselle asetetut tavoitteet, ohjelma ja käytännön perusasiat käydään läpi koulutuksen alussa Koulutuksen vetäjä juoksuttaa tilaisuuden hallitusti ja aikataulussa Osallistujien esittely sujuu tapahtuman luonteen mukaisesti ja sille on varattu sopivasti aikaa Koulutuksen päätteeksi tehdään hallittu yhteenveto suhteessa tavoitteisiin Perjantaisin ei kannata järjestää koko päivän koulutusta. Loppuhuipennuksen avulla osallistujia voi houkutella jäämään paikalle koulutuksen loppuun asti. Tilaisuudelle valitaan tarvittaessa puheenjohtaja. Arvioi, tuottaako osallistujien esittely lisäarvoa koulutukseen. Muista ohjeistaa esittely. Esittely sopii hyvin pienempiin tilaisuuksiin, max 20 osanottajaa. Yhteenveto syntyy tilaisuuden aikana. Järjestäjän edustajan läsnäolo lisää vuorovaikutusta järjestäjien ja osallistujien kesken ja edesauttaa järjestönäkökulman esilläpitoa. 3. Koulutuksen järjestäjien taholta on läsnä/saatavilla vastuuhenkilö koko koulutuksen ajan Koulutuksen vastuuhenkilö seuraa tilannetta ja varmistaa tarkoituksenmukaisen toteutuksen Vastuuhenkilö voi puuttua tilanteeseen ja pitää aikalisän, mikäli tilanne sitä vaatii (esim. jos koulutuksen tavoitteet ja osallistujien osaaminen eivät kohtaa). 4. Osallistujien aktiivisuutta pidetään yllä Osallistujat ovat tietoisia tilaisuuden tavoitteista Mahdolliset ennakkotehtävät puretaan Vuorovaikutteisuuteen kiinnitetään huomiota Ennakkotehtävät käsitellään yhteisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Esim. caset, työpajat, vierailu- ja tutustumiskäynnit ym. eri toimialoilla (esim. kunta, yritys). Osallistavia menetelmiä tarpeen mukaan, esim. pariporinat, pienryhmätyöskentely. 5. Varmistetaan, että käytännön järjestelyt tukevat oppimista ja koulutuksen onnistumista Osallistujien vastaanotosta, ilmoittautumisesta ja opastamisesta huolehditaan Tarjoiluista huolehditaan Tekniikan toimivuus on varmistettu Sovitaan alussa, missä kohtaa esitystä voi esittää kysymyksiä ja varataan niille riittävästi aikaa Fyysiset puitteet tukevat oppimista Koulutusta häiritseviin tekijöihin puututaan Tauotus, puheenvuorojen jako, selkeät diat (mm. riittävän iso fontti), erilaisten oppimistyylien huomioon ottaminen. Materiaalin jakaminen osallistujille etukäteen (mahdollistaa omien muistiinpanojen tekemisen) tai esityksen jälkeen. Kts. liite: käytännön järjestelyjen muistilista. Riittävän pitkät tauot, jotka mahdollistavat verkostoitumisen. Tilan ilmanvaihtoon kiinnitetään huomiota. Puheenvuorojen kestoa rajoitetaan tarpeen mukaan. 10

11 4. Arviointivaihe Koulutuksen arviointivaiheessa kiinnitetään huomiota arvioinnin suunnittelemiseen ja sen toteuttamiseen, koulutuksen tavoitteiden ja itse oppimisen arviointiin. Koulutuksen jatkuvassa laadun arvioinnissa toiminta, sen kehittäminen ja arviointi kytketään toisiinsa. Koulutuksen arviointi Arviointi suunnitellaan etukäteen 1. Arvioinnin suunnittelu on kytketty osaksi koulutuksen suunnittelua koulutuksen vastuuhenkilöt osallistuvat suunnitteluun hyödynnetään jo toteutettuja koulutuksia ja niistä tehtyjä suunnitelmia ja arviointeja Hyödynnä suunnittelussa löytyvää Suunta-työkalua tai arviointisuunnitelmarunkoa. Mieti, ketkä kaikki ovat olennaisia henkilöitä koulutuksen arvioinnin kannalta, esim. toteuttajat, tilaajat. Arviointi toteutetaan suunnitellusti 2. Arvioinnin tavoitteet on määritelty 3. Suunnittelussa on vastattu seuraaviin kysymyksiin: Mitä, miksi ja miten arvioidaan? Miten ja keneltä arviointia varten kerättävä aineisto hankitaan? Kenen näkökulmasta arviointia tehdään? Miten arvioinnista saatavaa tietoa hyödynnetään? 4. Arvioinnissa hyödynnetään erilaisia tiedon keräämisen menetelmiä Menetelmät on valittu niin, että arviointi palvelee koulutuksen tavoitteita Menetelmät on valittu niin, että ne sopivat koulutuksen luonteeseen Menetelmät on valittu niin, että niiden avulla saadaan arvioinnin kannalta olennaista tietoa (menetelmät relevantteja) Osallistujien panos arviointiin on suhteutettu koulutuksen kestoon ja luonteeseen Avointa ja negatiivista palautetta tulee vastaanottaa ja käsitellä sekä hyödyntää arvioinnissa 5. Arviointi on kytketty jokaiseen koulutusprosessin vaiheeseen 6. Arviointiin osallistuu koulutuksen kannalta olennaisia henkilöitä Osallistujien mielipidettä koulutuksesta on kysytty Kouluttajat ovat osallistuneet arvioinnin tekemiseen Saadut arviointiaineistot analysoidaan suhteessa tavoitteisiin Arvioinnin tulos on raportoitu 7. Arvioinnin tulosta hyödynnetään kehittämistyössä Osaamisen arviointi Koulutuksen tavoitteet 1. Koulutukselle on asetettu tavoitteet arvioidaan tavoitteet asetetaan ennen arvioinnin toteuttamista tavoitteet ovat konkreettisia tavoitteet voidaan koulutuksen avulla saavuttaa tavoitteet ovat mitattavia Oppimisen arviointi 2. Koulutuksen vastuuhenkilöt ovat määritelleet koulutukselle yleiset oppimistavoitteet Opiskelija on itsearvioinut oman osaamisensa kehittymistä Koulutuksen lopussa käydään vähintään osaamisen lisääntymistä käsittelevä arviointikeskustelu osallistujien kanssa Tutustu moninäkökulmaiseen arviointiiin (www.innokyla/rea.fi) asiakas/osallistuja järjestäjä/kehittäjä/organisaatio kouluttaja moninäkökulmaisuus lisää arvioinnin luotettavuutta Erilaisia tiedon keräämisen menetelmiä: palautekyselyt heti ja myöhemmin (esim. webropol, kts. liite 2. SOSTEn tilaisuuksien palautekysely) havainnointi koulutuksen aikana haastattelut purku koulutuksen jälkeen koulutuksen vastuuhenkilöiden kanssa palautekeskustelu koulutuksen lopussa osallistujien kanssa Heti koulutuksen jälkeen saatavalla palautteella on mahdollisuus saada tietoa osallistujien välittömästä kokemuksesta ja myöhemmin kysyttävällä palautteella saada tietoa mm. siitä, ovatko osallistujat toteuttaneet koulutuksessa oppimiaan asioita. Markkinoinnin onnistuminen, vuorovaikutus koulutuksen tilaajan ja toteuttajan kanssa jne. Erilaisia raportoinnin muotoja: pp-esitys, kirjallinen raportti, kuva, kaavio. Koulutuksen tavoitteet ja opiskelijoiden omat oppimistavoitteet olisivat hyvä olla vertailukelpoisia ja yhteneväisiä. Tavoitteiden määrittelyyn kannattaa panostaa ja pohtia tarkasti koulutuksen vaikuttamismahdollisuuksia tavoitteiden saavuttamisessa, esim. tavoitteena asenteisiin vaikuttaminen tai kriittisen ajattelun herättäminen. Opiskelijoiden olisi hyvä määritellä itse omat oppimistavoitteensa. Tämän varmistamiseksi kouluttaja voi tukea osallistujaa pohtimaan omia oppimistavoitteitaan koulutuksen aikana. Jos halutaan perusteltua tietoa osaamisen lisääntymisestä tai oppimisesta, tulee tehdä sekä alku- että loppuarviointi ja perustella, johtuiko lisääntyminen juuri koulutuksesta vai mahdollisesti jostain muusta tekijästä (syy-seuraus-suhde). On olennaista, että arvioinnissa huomioidaan myös mitä opitulla asialla aiotaan tehdä tai miten se kytketään osaksi toimintaa tai miten sitä aiotaan levittää/juurruttaa, huom. koulutuksen vaikutukset tai vaikuttavuus. 11

12 Laadun jatkuva varmistaminen Toiminta, sen 1. Arviointi on kehittäminen ja systemaattista arviointi kytketään läpinäkyvää toisiinsa jatkuvaa 2. Arviointia hyödynnetään koulutustoiminnan jatkuvassa kehittämisessä koko toiminnan kehittämisessä henkilöstön kehittämisessä 3. Arviointiin varataan riittävästi resursseja aika raha henkilöstö arviointia toteuttaa ja suunnittelee ja/tai konsultoi arviointiin perehtynyt henkilö Arviointi voi kertoa, miten koulutus vastaa järjestön strategiaan ja perustehtävään. Yksittäisen koulutuspalautteen perusteella ei välttämättä kannata muuttaa koko järjestön koulutustoimintaa. Jos koulutusten arvioinnissa systemaattisesti ja jatkuvasti nousee sama asia esille, viimeistään tällöin se tulee huomioida koulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arvioinnilla voidaan saada uutta tietoa uudenlaisen ja innovatiivisen koulutustoiminnan toteuttamiseksi tai olemassa olevan toiminnan jatkamiseksi, muuttamiseksi tai lopettamiseksi. 4. Uusia koulutuksellisia ja arvioinnin menetelmiä kokeillaan ja niiden käyttämistä arvioidaan Arvioinnilla voidaan saada tietoa uudenlaisen ja innovatiivisen koulutustoiminnan kehittämiseksi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kotkankatu 9, Helsinki Hämeentie 15, Helsinki

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Päivän tuotokset 10.10.2013. Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Päivän tuotokset 10.10.2013. Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Päivän tuotokset 10.10.2013 Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistujien odotuksia 10.10.2013 workshopissa Muiden osallistujien

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU Vantaan kaupunki Perhepalvelut Vantaan Praksis Lasten suojelun Praksis Heidi Tondi Laura Kivistö 14.01.2010 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU 1. YHTEYDENOTTO Opiskelija / oppilaitos ottaa

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa viestinnässään? 14.2.2011 Helena Liimatainen Mitä järjestöjen toiminta kohtaamispaikoissa voi olla? Esitteitä, yhteystietoja, oppaita, lomakkeita

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen)

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) Projektijargonista hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) TOI-hankkeiden aloituskoulutus 13.10.2011 Paula Tyrväinen Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kuva: Tuula Palaste-Eerola

Kuva: Tuula Palaste-Eerola Kuva: Tuula Palaste-Eerola Näkyvyyttä alueen toimijoille! Uusimaa-viikko on Uudenmaan liiton koordinoima tapahtumaviikko, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi maakunnan hyväksi tehtyä työtä ja nostaa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit ammattikorkeakouluopinnoissako? KL Martti Majuri, Hamk, Aokk Työpaikkaohjaajan käsite henkilö, joka 1. perehdyttää opiskelijan työpaikkaan 2. suunnittelee työpaikkaopintojen

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Joensuu 1.10.2009 Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaamisen kehittämisen organisointi Koulutustarpeet ja koulutus Tulevaisuus

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 19.8.2004 Sivu 1/5 KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 OPTIMA OPPIMISYMPÄRISTÖ -KOULUTUSOHJELMA II Tavoite Hankkeen tavoitteena on edelleen aktivoida ja tukea verkko-opetuksen käynnistämistä

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009 VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009 Net Effect Palveluksessa 25 julkishallinnon kehittämiseen erikoistunutta asiantuntijaa Arvioinnit Tutkimukset Kehittämistyö Kehittämiskumppanuus

Lisätiedot

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Juho Helminen ja Kimmo Koskinen Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä 5.10.2009 www.edu.fi/oppimisymparistot Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeet

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Johanna Lahti Pauliina Nurkka www.laurea.fi Työn opinnollistaminen

Lisätiedot