SOTESSA ON MAHDOLLISUUS SÄÄSTÖIHIN SuPer /
|
|
- Jorma Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOTESSA ON MAHDOLLISUUS SÄÄSTÖIHIN SuPer / Soteuudistuksen tarve Sote-uudistuksella on kiire ja sen toteutuessa on mahdollisuus saada merkittäviä säästöjä. Säästöjen syntyminen edellyttää erityisesti toimivia tietojärjestelmiä ja vahvaa panostusta perusterveydenhuollon toiminatamallien muuttamiseen sekä saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Lisäksi suuremmat järjestämisvastuualueet mahdollistavat muun sosiaalihuollon osalta sellaisten toimintamallien kehittämisen joilla voidaan tehokkaasti vähentää kalliimpia toimenpiteitä. Tärkeässä roolissa kalliiden kustannusten pienentämisessä on ennaltaehkäisevä työ. Oheiset laskentaesimerkit ovat vain suuntaa antavia ja niiden osoittamien säästöjen toteutuminen täysimääräisinä ei tapahdu välittömästi. Ne osoittavat kuitenkin selvästi sen, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä myös muuten kuin palvelutasoa laskemalla. Osa esille nostetuista kustannusesimerkeistä on myös toistensa kanssa päällekkäisiä ja osittain samoja ja se on osoitus siitä, että sosiaalija terveydenhuollon eri osa-alueet ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Se merkitsee myös sitä, että säästäminen toisaalla lisää yleensä kustannuksia muualla. Kokonaiskustannusten hallinta sotessa on monimutkaista ja vaikeaa mutta ei mahdotonta. Oikein suunnatuilla toimenpiteillä ja ratkaisuilla on mahdollista saada aikaiseksi kustannussäästöjä joiden loppusumma lasketaan jopa miljardeissa euroissa. Turha lääkärityö ja tietojärjestelmät Noin 600 lääkärin työpanos menee hukkaan toimimattomien tietojärjestelmien vuoksi. Vastaanottoaikoja on jouduttu pidentämään viranomaismääräysten ja tietotekniikkaongelmien takia. Lääkärit pystyvät katsomaan potilaita puolet vähemmän kuin aiemmin. Lisäksi turhien lausuntojen ja todistusten kirjoittaminen vie noin 200 lääkärin työpanoksen vuosittain. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan meillä olisi mahdollisuus saada lääkärin vastaanottoaikaa lisää, jos tietojärjestelmät toimisivat. Esimerkki: Lääkärin palkkakustannukset sivukuluineen /kk x 12 kk = /vuosi x 800 lääkäriä = 96 M /vuosi säästömahdollisuus 96 M /vuosi ilman että lääkäripalvelut heikkenisivät
2 Kuinka suuri säästömahdollisuus on muun henkilöstön osalta? o toimimattomat tietojärjestelmät ja päällekkäiset kirjaukset terveydenhuollossa ja muussa sosiaalihuollossa o soten tietojärjestelmäviidakko estää tietojen siirtymistä, aiheuttaa turhia kokeita ja jopa samoja toimenpiteitä eri hoitoyksiköissä ja ohjaa asiakkaita vääriin toimenpiteisiin ja hoitopaikkoihin (esim. terveydenhuollossa Suomessa käytössä yli 4000 erilaista ohjelmaa ja sovellusta VN oman selvityksen mukaan) => säästömahdollisuus satoja miljoonia euroja vuodessa Potilaat hoidossa erikoissairaanhoidossa väärillä paikoilla Kuinka moni asiakas on väärässä hoitopaikassa? PPSHP (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) arvio vuosikymmenen alusta 20%. Kuinka moni asiakas on väärässä paikassa tietojärjestelmistä johtuen? Esimerkki: Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Suomessa vuositasolla 6,3 mrd (vuosi 2012). Keskimääräisiä kustannuksia erikoissairaanhoidosta: - ESH 650 /vrk hoitopäivähinta mikäli potilas joutuu olemaan vuodeosastohoidossa - ESH poliklinikkakäynnin hinta 300 (erikoislääkärillä käynti) - Erikoislääkärin vastaanoton hinta 150 yksityisellä lääkäriasemalla ja terveyskeskuksessa hinta vielä tätäkin pienempi - - => 6,3 mrd x 0,2 = 1,26 mrd. (Tässä laskelmassa 20% esh:n potilaista aiheuttaa 1,26 mrd :n kustannukset vuodessa) - - Mikäli potilaat hoidetaan erikoissairaanhoidon sijasta perusterveydenhuollon puolella toimivien erikoislääkäreiden avulla, niin kustannussäästöt olisivat seuraavat: - a) 1,26 mrd x 0,5 (pth hinta 50% esh hinnasta poliklinikkahintatason mukaan) = 630 M vuodessa - - b) 1.26 mrd x 0,77 (pth erikoislääkärin hinta 150 verrattuna hoitovuorokauden hintaan erikoissairaanhoidossa 650 ) = 970 M vuodessa. - (laskelmassa ei ole huomioitu laboratorio tai röntgentutkimusten kuluja) - =>säästömahdollisuus M /vuosi ilman lääkäripalvelujen heikennystä
3 Turhat leikkaukset ja väärät hoitotoimenpiteet Ortopedian dosentti Teppo Järvinen sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Raine Sihvonen julkaisivat viime vuoden lopussa tutkimuksen, jossa tutkittiin polven tähystysleikkausten hyötyjä. Tutkimukseen osallistui noin 150 ihmistä viidestä eri sairaalasta Suomessa. Tutkimuksessa mukana olleilla tutkituilla oli sisäpolven polvikipuja. Magneettitutkimuksissa heillä oli havaittu joko polven kierukan rispaantuminen tai kierukan repeämä. Puolelle tutkituista tehtiin polven kierukan puhdistusleikkaus ja puolelle tutkituista lumeleikkaus, jossa polvi avattiin, mutta sille ei tehty operaatioita. Leikkausten jälkeen leikatut antoivat tutkijoille säännöllisin ajoin tietoa polvensa kunnosta. Tutkimuksen tulokset olivat hämmästyttäviä. Se, että kierukka siistittiin, ei auttanut yhtään sen paremmin kuin se, että ei tehty mitään. Järvisen mukaan tutkimuksesta voi vetää sen johtopäätöksen, että lääkärit ovat tehneet hyvin paljon turhia polvileikkauksia. Suomessa tehdään vuosittain noin polvileikkausta, joiden kokonaiskustannukset ovat vuosittain noin sata miljoonaa euroa. pelkistä turhista polvileikkauksista pidättymällä mahdollista saada kymmenien miljoonien eurojen säästöt vuodessa kuinka paljon tehdään muita turhia leikkauksia ja hoitotoimenpiteitä? o kaikista turhista leikkauksista pidättäytymällä mahdollista saada säästöjä vuositasolla ainakin 100 M kuinka paljon tehdään turhia tai päällekkäisiä näytteenottoja ja hoitotoimenpiteitä vain sen vuoksi että tieto ei kulje hoitoyksikköjen välillä? o mahdollisuus useiden satojen miljoonien eurojen suoraan säästöön/vuosi mikäli muutetaan tietojärjestelmiä ja virheellisiä käytäntöjä o jos mukaan lasketaan toimenpiteistä johtuvat sairauspoissaolot ja työn tuottavuuden lasku niin säästöt vielä suuremmat kuinka paljon Suomessa määrätään turhia lääkkeitä sen vuoksi että potilas ei saa oikeaa oireenmukaista hoitoa resurssipulan tms. vuoksi? - esim. masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu vuosittain yli henkilöä. Masennuksen hoidosta aiheutuvien vastaanottokäyntien kustannukset ovat keskimäärin euroa, masennuslääkityksen kustannukset keskimäärin 220 euroa ja lyhytpsykoterapian kustannukset keskimäärin euroa. - Jos masennuksen vuoksi myönnettyjen eläkkeiden määrä laskisi 50 % niin se pidentäisi suomalaisten työuria 0,5-vuotta
4 Sairaaloiden tuottavuuserot Sairaaloiden välillä on eroja tuottavuudessa. Vuonna 2012 tuottavuuserot olivat yliopistollisten sairaaloiden välillä keskimäärin 5 %:a, keskussairaaloiden välillä 7 %:a ja muun sairaalaryhmän (lähinnä aikaisemmat aluesairaalat ja vastaavat) välillä keskimäärin 10 %:a. (THL) Kuopion yliopistollinen sairaala oli tuottavin yliopistosairaala vuonna Keskussairaaloista tuottavin oli Pohjois-Karjalan keskussairaala. Valkeakosken sairaala oli tuottavin muista sairaaloista. Nämä sairaalat olivat tuottavimmat myös vuonna Mikäli aluepoliittiset syyt tai vastaavat eivät nouse esteiksi, niin silloin sote-uudistuksen yhteydessä on tarkasteltava maamme sairaalaverkostoa kriittisesti. Sairaaloiden lukumäärää on mahdollista pienentää ja niiden välisiä tuottavuuseroja on myös mahdollista kaventaa. Se edellyttää useimmissa tapauksissa tiettyjen erikoissairaanhoidon palvelujen keskittämistä ja sairaalassa suoritettavien toimenpidemäärien kasvattamista. Erikoissairaanhoidon palvelujen keskittäminen suurempiin yksiköihin mahdollistaa henkilöstön ja tilojen sekä laitteiden tehokkaamman käytön. Suoritemäärien nosto ja hoitoyksikköjen erikoistuminen tiettyihin toimenpiteisiin onnistuu myös paremmin suuremmissa yksiköissä. Nämä puolestaan vähentävät hoitovirheitä ja laskevat suoritteiden yksikkökustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen osalta on huomioitava se, että yleensä näitä palveluja kansalainen tarvitsee elämässään harvoin. Tällöin hoitoyksikön sijainnilla ei myöskään ole suurta merkitystä ja nämä palvelut on mahdollista saada myös hieman kauempaa. Oleellista kansalaiselle on se, että hoitoon pääsee nopeasti ja että se on laadukasta. sairaalaverkon karsimisella säästetään kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskustannuksissa sekä vältytään hankkimasta päällekkäisiä kalliita laitteita joiden käyttöaika joissain pienemmissä yksiköissä voi olla vähäistä säästömahdollisuus satoja miljoonia euroja vuodessa Potilasjonot ja turhat kustannukset Suuri hoitoon pääsyn pullonkaula on lähetteen saaminen erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin. Hoitoa tarvitseva potilas joutuu nyt odottamaan liian kauan erikoislääkärin lähetettä ja vielä sen jälkeen pääsyä erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin. Esim. huhtikuussa 2014 erikoissairaanhoidossa hoitoon pääsyä oli yli 90 vrk odottanut potilasta (22,4 % potilaista). Mikäli potilas on mukana työelämässä ja toimenpidettä odottaessaan myös työkyvytön ja saa sairauspäivärahaa niin tästä syntyy merkittävät kustannukset joita olisi mahdollista pienentää. Nopeampi hoitoon pääsy myös useissa tapauksissa lyhentää toipumisaikaa ja samalla myös sairausloman kestoa. Sairauspoissaolon lyhenemisen lisäksi nopeammalla hoitoon pääsyllä voidaan myös kaikkien potilaiden elämänlaatua nostaa ja tätä ei voi edes rahallisesti arvioida.
5 Nopeampi hoitoon pääsy edellyttää nopeampaa erikoislääkärin lähetettä ja erikoissairaanhoidon toimipisteen suurempaa toimenpidevalmiutta. Useita perustason erikoissairaanhoidon toimenpiteistä on mahdollista suorittaa myös edullisemmin terveyskeskuksissa joissa pystytään tarjoamaan erikoissairaanhoidon palvelut. Esimerkki: Hoitoon pääsyä 90 vrk odottavien potilaiden kohdalla odotusaika pystytään laskemaan 45 vuorokauteen. Oletetaan että 50 % hoitotoimenpiteitä odottavista potilaasta olisi mukana vielä työelämässä potilasta x 45 vrk = vrk, joista korvattavia sairauspäiviä vrk lisäksi sairausloman lyheneminen hoitotoimenpiteen jälkeen lyhenee merkittävästi (jopa 50 %) nopeammin suoritetun hoidon aloittamisen johdosta Yhden sairauslomapäivän laskennallinen hinta on keskimäärin 350 (sairauspäiväraha poissaolijalle sekä mahdolliset sijaiskustannukset) säästömahdollisuus vrk x 350 = 42 M vuodessa todellisuudessa säästömahdollisuus on suurempi koska hoitoon pääsyä odotetaan joidenkin potilaiden kohdalla jopa yli 180 vrk Kunta-ala maksaa ainakin kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja vuodessa. Tämä arvio perustuu suurimpien kaupunkien työkyvyttömyysmenoihin. Erityisesti pitkät sairauspoissaolot tulevat kalliiksi. Yli 60 päivää vuoden aikana sairastaneita on kuntatyöpaikoilla keskimäärin 8 prosenttia ja heidän osuutensa sairauspoissaolojen kustannuksista on lähes kolmannes. (Keva) Toimiva perusterveydenhuolto Terveydenhuollon kustannuskehityksen kannalta tärkeintä on se miten hyvin toimii perusterveydenhuollon palvelut. Erityisesti terveyskeskusten lääkäripalvelujen toimivuudella on merkitystä. Koko soten näkökulmasta kustannustehokkaan järjestelmän syntyminen edellyttää maahamme sellaista terveyskeskusten verkostoa mihin asiakkaat pääsevät ja missä on osaava henkilöstö ja toimivat laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Suuremmilla terveysasemilla on oltava toimivat näytteenotto- ja röntgenpalvelut sekä useita lääkäreitä. Lääkäripäivystys pitäisi olla avoinna päivittäin esim. klo 7-22 ja joissakin paikoissa mahdollisesti myös yöllä. Tämä järjestely edellyttää myös päivystävien lääkäreiden osalta vuorotyöhön siirtymistä muiden soten henkilöstöryhmien tapaan. Lääkäripäivystykset olisi saatava toimimaan pääsääntöisesti virkalääkärien avulla. Sillä turvattaisiin paremmin se että lääkärit sitoutuvat toimipaikkaan pidemmäksi aikaa ja oppivat paremmin tuntemaan alueensa väestöä. Sillä on suuri merkitys erikoissairaanhoitoon kirjoitettavien lähetteiden määrään ja kuntien kustannuksiin. Toimiva ja riittävän kattava palvelupisteverkko perusterveydenhuollon päivystyksessä varmistaa kansalaisten avunsaannin ajoissa. Tämä vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ja tuo kunnille merkittäviä säästöjä sairaalapalvelujen ja äkillisten sairaankuljetusten
6 vähenemisenä. Lääkäripalvelujen saannilla ajoissa vähennetään tehokkaasti kalliimpia korjaavia toimenpiteitä ja nopeutetaan potilaiden kuntoutumista. säästömahdollisuus merkittävä Syrjäytyminen ja ennaltaehkäisevä työ Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan pienentää merkittävästi korjaavia kustannuksia. Uusien suurien sote-alueiden kuntien yhteinen intressi on turvata riittävät ennaltaehkäisevät palvelut. Jos seuraavien esimerkkien kaltaisiin kustannuksiin halutaan todella puuttua, niin silloin on mahdollista saada erittäin merkittäviä säästöjä: 1) Alkoholi ja muut päihteet Terveydenhuollon alkoholiehtoisiin haittakustannuksiin lasketaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidosta ja avohoidosta aiheutuneita kustannuksia ( milj. euroa) sekä vakuutus- ja vahingonkorvauksista koituneet kustannukset. Kaiken kaikkiaan alkoholin aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnassamme oli 1,3 mrd. Vastaavia kustannuksia syntyy myös huumehaitoista. Näiden kustannusten kokonaismäärä oli 352 M vuonna (THL 2010.) Mielenterveysongelmat puolestaan maksavat yhteiskunnalle vuosittain 6-7 mrd. Suomalaisten selvitysten mukaan pelkästään masennuksen kustannukset ovat noin 1,4 mrd vuodessa. Vastaavasti psykoosien, kuten skitsofrenian, aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista muodostuu menetetyistä työvuosista. (Wahlbeck 2011.) 2) Palvelujen järjestäminen taantumassa Myös palveluiden järjestämisellä taantumassa on merkitystä tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Viimeksi luvun lama-aikana tehdyt leikkaukset ennaltaehkäisevässä työssä, kuten kouluterveydenhuollossa sekä kasvatus- ja perheneuvolatoiminnassa, näkyvät 2000-luvulla vaikeahoitoisten nuorten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Yhden vaikeahoitoisen nuoren erikoissairaanhoidon kustannuksilla (1,7 M ) palkattaisiin kymmeniä työntekijöitä ennaltaehkäiseviin palveluihin. (Paakkonen 2012.) Myös tutkimuksessa 25- vuotiaiden mielenterveydestä käy ilmi, että näistä lama-aikana lapsina olleista nuorista aikuista peräti viidennes on käyttänyt mielialalääkkeitä tai psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita (Paananen ym. 2012). 3) II-tyypin diabetes Kuntatalouden tikittävä aikapommi on II-tyypin diabetes. Mikäli sairaus saadaan pidettyä hyvällä hoidolla hallinnassa, pelkät lääkehoidon kustannukset kunnalle ovat n. 500 asiakas/vuosi. Jos hyvää hoitotasapainoa ei pystytä ylläpitämään, lisäsairauksien riski nousee ja hoitokustannukset erikoissairaanhoidossa nousevat yli /asiakas/vuosi. Ennusteen mukaan vuoteen 2018 mennessä puolelta miljoonalta suomalaiselta on löydetty diabetes.
7 4) Lasten huostaanotto Yhden huostaan otetun nuoren laitoshuollon kustannuksilla (n /vuosi) kunta voi palkata ennaltaehkäiseviin palveluihin 2,5 lähihoitajaa. Yhteiskunnan kustannukset yhdestä syrjäytyneestä nuoresta ovat jopa yli miljoona euroa. Ajoissa annettu apu kotiin, päiväkotiin, kouluun ja vapaa-aikaan voi estää nuoren syrjäytymisen ja säästää kunnan kustannuksia. 5) Työkyvyttömyyseläkkeet Jokainen vältetty työkyvyttömyyseläke tuottaa kunnalle noin säästön, kun työnantajan ei tarvitse maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneestä. (Lähde: Keva) Henkilöstön jaksamista työssä on tuettava mm. huolehtimalla riittävästä henkilöstömitoituksesta. Jos tämä laiminlyödään,niin seurauksena ovat lisääntyvät sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu. 6) Perushoidon ja hygienian laiminlyönti Mikäli potilaan hyvästä perushoidosta terveyskeskusten tai sairaaloiden vuodeosastoilla joudutaan tinkimään, sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset potilaan lisäksi myös kuntataloudelle. Potilaan vähenevä perushoito lisää erilaisten infektioiden, iho-oireiden ja makuuhaavojen riskiä. Kroonisten haavojen arvellaan kuluttavan jopa 5 % länsimaiden terveydenhuollon kokonaisbudjetista. Suomessa kroonista haavaa sairastavien potilaiden hoitoon kuluu vuosittain noin miljoonaa. Haavapotilaan hoito maksaa keskimäärin noin vuodessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa koulutetun ammattihenkilön käyttäminen on kustannusnäkökulmasta katsottuna tärkeää. Sellaisen henkilöstön käyttö, jolla ei ole riittävää koulutusta ja osaamista lisää hoitovirheiden ym. kautta kuntien kustannuksia moninkertaisesti säästyneisiin palkkakustannuksiin verrattuna. 7) Kaatumisten kustannukset Kaatumiset kotona, hoitolaitoksissa ja sairaaloissa aiheuttavat vuosittain yli sairaalahoitojaksoa Suomessa. Lonkkamurtumia tapahtuu vuosittain noin 7000 ja näistä valtaosa on seurausta kaatumisista. Pysyvästi laitoshoitoon jää vuosittain yli 10 % lonkkamurtumapotilaista. Vuonna 2030 lonkkamurtumia on arvioitu olevan n Suomessa.
8 Lonkkamurtuma maksaa murtuman jälkeisenä vuonna potilasta kohden ja jos henkilö ei kuntoudu murtuman jälkeen kotiin, vaan jää laitoshoitoon, kustannukset ovat moninkertaiset ( /potilas/vuosi). Jorma Panula on todennut väitöskirjassaan (2010), että tutkituista lonkkamurtumapotilaista (N=461) 42 % oli kaatunut laitoksessa. Heistä 80 % oli ollut lyhyellä hoitojaksolla. Kaatumisten ehkäisyssä on Panulan mukaan paljon parannettavaa. Lähihoitajan osaamisessa painottuu vahvasti päivittäisten toimintojen tukeminen ja kuntouttava ote. Hyvin hoidettu potilas ja turvallinen hoitoympäristö maksavat nopeasti takaisin kaatumisten mukana tuomia terveydenhuollon kustannuksia säästöinä. Henkilöstömitoituksella on todella merkitystä. Osaamisen käyttö Koulutetun sote-henkilöstön osaamisen käytön rajoittaminen maksaa. Esim. jos koulutetulta lähihoitajalta estetään hallinnollisilla määräyksillä lääkehoidon suorittaminen, niin se väistämättä lisää henkilöstömääriä ja vaikeuttaa työvuorosuunnittelua. Henkilöstön osaamisen käytön turvaaminen säästää kustannuksia merkittävästi. Lopuksi Tässä esityksessä on tuotu esimerkkien avulla esille keinoja miten sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja ja rakenteita uudistamalla on mahdollista saada aikaiseksi säästöjä jotka lasketaan jopa miljardeissa euroissa. Esitetyt keinot eivät edes laske palvelutasoa ja supista kansalaisten palveluita. Uusien sote-alueiden myötä kuntien yhteinen intressi on yhdessä etsiä sellaisia toimintamalleja, jotka säästävät kaikkien kuntien kustannuksia. Se edellyttää nykyistä laajakatseisempaa otetta yhteistyöhön. Kuntien ja valtionhallinnon eri organisaatioiden tiiviimmällä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa tehokkaammin myös maahanmuuttajien integrointiin ja esim. työttömyyden aiheuttamaan sekä muuhun kansalaisten syrjäytymiskehitykseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Sote-uudistuksella on kiire ja mitä nopeammin uudet toimintamallit saadaan käyntiin, niin sitä nopeammin voidaan saada myös merkittäviä säästöjä joilla todella on merkitystä ja vaikuttavuutta. Silja Paavola puheenjohtaja Jussi Salo kehittämisjohtaja
ENNALTAEHKÄISYÄ JA VASTUULLISIA PÄÄTÖKSIÄ VAI JÄLKIEN KORJAAMISTA?
ENNALTAEHKÄISYÄ JA VASTUULLISIA PÄÄTÖKSIÄ VAI JÄLKIEN KORJAAMISTA? Kunnanvaltuutettuna SINÄ päätät... 1. Hyvinvointipalvelujen tuottamiseen tarvitaan riittävä määrä koulutettuja hoitajia Koulutettu ja
LisätiedotENNALTAEHKÄISYÄ JA VASTUULLISIA PÄÄTÖKSIÄ
ENNALTAEHKÄISYÄ JA VASTUULLISIA PÄÄTÖKSIÄ Kunnanvaltuutettuna SINÄ päätät... 1. Hyvinvointipalvelujen tuottamiseen tarvitaan riittävä määrä koulutettuja hoitajia Koulutettu ja osaava hoitaja osaa huomioida
LisätiedotLausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä
23.5.2017 1 (5) kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 5.5.2017 / Hankenro STM037:00/2017 Lausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä Sosiaali- ja
LisätiedotHannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä
Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotLAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5.
LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5. TIIVISTELMÄ Pihlajalinna pitää esitettyä valinnanvapauslakia kannatettavana Hoidon saatavuus terveydenhuollon
LisätiedotSote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki
Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen
LisätiedotPeruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti
Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys sote- ja maakuntauudistusten jatkovalmisteluun SuPer 9/2017
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotTuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?
Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotYksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset
Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset Kirsi Kinnunen Controller, TtM Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote numeroina Budjetti 0.7 miljardia euroa Noin 170 000
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotTerveydenhuoltolain muutokset
Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotPäivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys
LisätiedotMaakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö
Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-
LisätiedotLiukastumiset käyvät kalliiksi
Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien
LisätiedotSh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala
Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja
LisätiedotMitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?
Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotHENKILÖSTÖRAKENTEELLA ON VAIKUTUSTA
HENKILÖSTÖRAKENTEELLA ON VAIKUTUSTA MAKUU- HAAVAT KAATU- MISET KUSTAN- NUKSET HOIDON LAATU HENKILÖSTÖ- PULA INFEKTIOT TYÖ- HYVIN- VOINTI Päättäjänä SINÄ Ratkaiset 1. Tulevaisuuden haasteet erikoissairaanhoidossa
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotVESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM
VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino 2.5.2018 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Aloitti toimintansa 1.1.2014 (Edeltävästi 1.1.2001
LisätiedotMissä ja miten päivystetään vuonna 2018
Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?
LisätiedotKannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa
Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,
LisätiedotUNA-hanke ja yhteistyö erityisvastuualueella
UNA-hanke ja yhteistyö erityisvastuualueella Antti Hedman, johtajaylilääkäri 3.5.2019 1 UNAn organisaatio (Hankintayhtiö) UNA organisoituminen OSAKKAAT Osakaskokous Fokus & rooli ASIAKKAAT Asiakasneuvottelukunta
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotLuosujärvi Tampere
Vasemmistoliiton sote-seminaari 23.9.2017 Tampere Esh lain perusteella kaikkien kuntien on oltava sairaanhoitopiirin jäsenenä, samoin on kehitysvammaisten erityishuollon osalta (erityishuoltopiirit) Terveydenhuoltolaki
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
Lisätiedot14.11.2014. Potilas rahalla ohjaamassa miten saadaan hyötyjä terveydenhuoltojärjestelmälle? Juha Tuominen. Tavoitteet. Saatavuus Laatu Kustannukset
Potilas rahalla ohjaamassa miten saadaan hyötyjä terveydenhuoltojärjestelmälle? Juha Tuominen Tavoitteet Saatavuus Laatu Kustannukset 1 Palvelujen saatavuus ongelmallinen Esim. Ruotsissa: 93 % asiakkaista
LisätiedotSelvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa
Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely
LisätiedotSote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki
Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotKotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella
Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25
17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotAsiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola
Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotVäestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta
Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen
LisätiedotTalousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015
Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015 Riitta-Liisa Reiterä kuntayhtymän johtaja riitta-liisa.reitera@karviainen.fi Palvelutasosuunnitelma 2013-2016 Palvelujen tarve: perustuu väestön
LisätiedotSUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA
SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN
LisätiedotOnko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot
Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus
LisätiedotLAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,
LisätiedotMikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma
Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma Olli Halminen HEMA Institute Aalto University School of Science Olli Halminen DI (2016), Aalto-yliopisto Tekn.kand.
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys
Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
LisätiedotHeikki Taimio. Erikoistutkija
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta (HE 47/2017 vp)
Lisätiedot1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta
1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta Asia: HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Pirkanmaan
LisätiedotKuntien näkemykset vuoden 2019 toiminnan kehittämisestä
Kuntien näkemykset vuoden 2019 toiminnan kehittämisestä 14 lausuntoa 26.4. mennessä Integraation parantaminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä sote-työryhmien kautta
LisätiedotSOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VALINNANVAPAUSLAIN KIPUKOHTIA JA MUITA EPÄSELVIÄ ASIOITA
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VALINNANVAPAUSLAIN KIPUKOHTIA JA MUITA EPÄSELVIÄ ASIOITA Jussi Salo SuPer 11/2017 MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUKSESSA YRITETÄÄN TEHDÄ KERRALLA LIIAN SUURTA UUDISTUSTA Maakunnille nyt
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotKeinoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa
Keinoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa Professori Pekka Neittaanmäki 21.5. Tiedolla johtamisen verkosto, Verkostopäivä JYU. Since 1863. 15.5.2018 1 Jyväskylän Yliopiston Informaatioteknologian tiedekunta
LisätiedotKysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun
LisätiedotAsukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen
Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotKuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:
LisätiedotSote-uudistuksen säästömekanismit
Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa
LisätiedotArviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista
Arviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista Olavi Holmijoki Tutkija, DI (rak.) Sisäilmastoseminaari 2017 Esitelmä pohjautuu YM:n ja STM:n rahoittamaan ja Suomen Kuntaliitossa toteutettuun
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotPienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle
Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotEksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote
Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?
ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS Nykytila Uudistus Ylilääkäri Tiina Hetemaa, LT Yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri JOKA TOINEN SUOMALAINEN KERTOO HAKEUTUVANSA ENSISIJAISESTI TERVEYSKESKUKSEEN
LisätiedotYhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
LisätiedotKeskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.
Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat
LisätiedotOnko Sotella rakennuksia ja seiniä?
Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos
LisätiedotAsukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen
Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotKatsaus Tiedon SOTEratkaisuihin
Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Mikko Kaidesoja Tuotepäällikkö Tieto, Healthcare & Welfare mikko.kaidesoja@tieto.com Mistä
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotJuvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat
7.2.2018 Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkastelut Yhteenveto onnettomuustarkasteluista Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella tapahtuu vuosittain
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
LisätiedotUusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund
Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP
LisätiedotAsukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen
Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen
LisätiedotTervetuloa seminaariin!
Tervetuloa seminaariin! Kohti yhtenäistä palvelukokonaisuutta Työikäisten terveydenhuolto uudistuu 7.11.2018 Seminaarin järjestää TYÖKE Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen
LisätiedotValtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa
Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ. Ylilääkäri Tiina Hetemaa
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ Ylilääkäri Tiina Hetemaa Terveyskeskusten eri palvelumuotojen käyttö vaihtelee ikäryhmittäin Ylilääkäri Tiina Hetemaa 2 Perusterveydenhuollon käynnit
LisätiedotMUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell
MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotKokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä
18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen
Lisätiedot