SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VALINNANVAPAUSLAIN KIPUKOHTIA JA MUITA EPÄSELVIÄ ASIOITA

Transkriptio

1 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VALINNANVAPAUSLAIN KIPUKOHTIA JA MUITA EPÄSELVIÄ ASIOITA Jussi Salo SuPer 11/2017

2 MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUKSESSA YRITETÄÄN TEHDÄ KERRALLA LIIAN SUURTA UUDISTUSTA Maakunnille nyt kaavailtu tehtäväkenttä on liian laaja. (SOTE, pelastustoimi ja monet valtionhallinnon tehtävät). Maakuntien valtion rahoitus on yleiskatteista, eli maakunta saa päättää itse rahoituksen kohdentamisesta eri tehtäviin Maakuntien rahanjaossa sote-sektori kärsii (SÄÄSTÖTAVOITE 3 mrd ) Soten rahanjaossa ensin rahoitetaan erikoissairaanhoito ja viimeisenä tehtävät, missä maakunnilla on suurin harkintavalta resurssien osalta Ennaltaehkäisevä työ ja erityisesti kotiin annettavat palvelut tulevat kärsimään eniten Suurempia kustannuksia aiheuttavat toimenpiteet lisääntyvät ja tämä lisää erikoissairaanhoidon ja muiden kalliiden hoitojen kustannuksia Kotiin annettavien palveluiden resurssit heikkenevät ja asiakkaiden oma rahoitusvastuu palveluista tulee kasvamaan SuPer esitti syyskuussa pelastuspaketin päättäjille (sote irti maakunnista)

3 3 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON RAPORTIN KANNANOTTOJA ( ) Kaiken kaikkiaan hallituksen sote- ja maakuntauudistukselle asettama 3 miljardin euron säästötavoite ei nykytiedon valossa ole realistinen. EU-vertailussa Suomen sosiaali- ja terveysmenot eivät ole erityisen korkeita, eikä ikääntymisen aiheuttama kestävyyshaaste poikkeuksellisen suuri. Sote-palvelujen laatu on arvioitu yleisesti ottaen hyväksi jo lähtötilanteessa ja koska uudistuksella tavoitellaan palvelujen saatavuuden parantamista ja terveyserojen kaventamista, on säästötavoitteen mittaluokka erittäin suuri pitkälläkin aikavälillä. (Tekstit lainauksia: Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta )

4 4 KOHTA SAA KÖYHÄKIN VALITA JA MAKSAA VAIN ASIAKASMAKSUN ONKO TÄMÄ IHAN TOSI? Valinnanvapauslain 24 säätää asiakassetelistä: Asiakassetelin arvo on määriteltävä siten, että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus valita sillä maakunnan hyväksymä palveluntuottaja. Lakiluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa: Asiakas maksaisi asiakassetelillä annettavasta palvelusta vain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaisen asiakasmaksun. Asiakas voisi halutessaan käyttää omia varojaan ja maksaa asiakassetelin arvon lisäksi itse lisäpalveluita. Tällöin hän maksaisi itse kokonaan ostamansa lisäpalvelun hinnan. => Onko siis oikeasti niin, että maakunta tarjoaa asiakkaalle näkkärin, mutta voi ja leikkeet siihen on maksettava itse?

5 HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI TULOSSA VANHUSPALVELUIHIN JA ASIAKASMAKSULLA VOI TÄSSÄKIN VALITA, VAI MITEN SE MENI??? Suoria tekstilainauksia lakiesityksen yksityiskohtaisista perusteluista: Henkilökohtaista budjettia olisi mahdollista käyttää esimerkiksi iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asumispalvelujen sekä päiväaikaisen toiminnan toteuttamiseen. (28 ) Maakunnan liikelaitos ei voisi tuottaa asiakkaalle niitä palveluja, jotka sisällytetään henkilökohtaisella budjetilla maksettavaksi vaan asiakas voisi valita palveluntuottajan yksityisten palveluntuottajien joukosta. (28 ) Asiakkaalla olisi kuitenkin oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta henkilökohtaisesta budjetista. Tällöin maakunnan liikelaitoksen tulisi vastata asiakkaan tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta muulla tavoin, esimerkiksi tuottamalla palvelut itse tai hankkimalla ne ostopalveluina tai asiakassetelillä. (29 ) Asiakas voisi sopia palveluntuottajan kanssa, että hän hankkii lisäpalveluja omalla, henkilökohtaisen budjetin ulkopuolisella rahalla. (30 )

6 6 MITÄ NÄMÄ LISÄPALVELUT VOISIVAT OLLA? Valinnanvapauslain yksityiskohtaisista perusteluista löytyy maininta: Tämä tulisi kyseeseen esimerkiksi hankittaessa sairauden hoitojen aiheuttaman hiusten lähdön vuoksi peruukki. Asiakassetelin arvon pitää mahdollistaa asiakkaan tarvitseman tavanomaisen peruukin hankinta. Asiakkaalla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus hankkia kalliimpi peruukki. Voisiko lisäpalveluita olla myös nämä? - Asumispalveluissa annetaan henkilökohtainen budjetti tai asiakasseteli, jonka arvo 110 /vrk - Jos asiakas haluaa toisen hoitopaikan, niin lisäpalveluna omalla rahalla +50 /vrk onnistuu MAINOS: Meillä myös ulkoilu ja viriketoiminta sekä useita ateriavaihtoehtoja, vain +50 /vrk. Tule heti. - Välttämättömät tukipalvelut kotiin ja siinä viikossa tietty minuuttimäärä ja ruoka kotiin jääkaappiannoksina esim. kerran viikossa - Lisää aikaa ja aterian päivittäinen lämmitys onnistuvat lisäpalveluna ja omalla rahalla

7 MUITA EPÄVARMOJA ASIOITA? Sairaaloiden lakisääteisten tehtävien turvaaminen ja taistelu työvoimasta Päivystystoiminnan turvaaminen Asiakassetelien osuus erikoissairaanhoidon toimenpiteissä Opetusvelvollisuuden turvaaminen - Jos yksityiset firmat houkuttelevat erikoislääkärit pois sairaaloista - Jos erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin aletaan myöntämään paljon asiakasseteleitä - Jos nyt sairaaloissa toteutettavaan koulutukseen ei jatkossa enää riitä ammattilaisia Päivystysten ylläpito vaarantuu jos ei työntekijöitä tarpeeksi (esim. kirurgia, anestesia) Sairaalat joutuvat ostamaan yksityisiltä yrityksiltä vuokralääkäriperiaatteella palvelut tai sitten toimenpiteet tehdään myös muualla kuin sairaaloissa Yksityisissä yrityksissä ei opiskelijoita kouluteta

8 UUSI LUPA- JA VALVONTAVIRASTO TULEE, MUTTA PALVELUNTUOTTAJIEN VALVONTA HEIKKENEE Maakunta hyväksyy suoran valinnan palvelun ja sen palveluyksiköt sekä asiakassetelipalveluntuottajan tehdyn ilmoituksen perusteella. Maakunta hyväksyy samalla, että suoran valinnan palveluntuottaja tai asiakassetelipalveluntuottaja hankkii palveluja ilmoittamiltaan palveluntuottajilta. (46 ) Maakunta voi hylätä palveluntuottajan pääsyn suoran valinnan palvelujen tai asiakassetelipalvelun tuottajaksi vain, jos tuottaja ei täytä lakisääteisiä tai maakunnan määrittelemiä vaatimuksia. (46 ) Maakunta voisi ennen hyväksymispäätöstä tarkastaa suoran valinnan palveluntuottajan ja sen palveluyksiköiden toiminnan ja toimitilat. Tarkastusta ei kuitenkaan saisi suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa. Perustuslaissa turvattu kotirauhan suoja ei ulotu liikehuoneistoihin tai vastaaviin yritysten tiloihin. (46 )

9 MITEN JULKISET PALVELUT PÄRJÄÄVÄT TULEVASSA KILPAILUSSA JA LÄHTEVÄTKÖ RUSINAT PULLASTA? Palveluyksiköksi on määritelty sellainen hallinnollisesti järjestetty kokonaisuus, jossa annetaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluyksikkö ei olisi sidottu välttämättä fyysisiin toimitiloihin. Palveluyksikkö voisi muodostua palveluntuottajan oman päätöksen mukaisesti yhdestä tai useammasta sosiaali- tai terveydenhuollon palvelusta ja useammasta fyysisestä toimipaikasta, tai se voisi olla kokonaan ilman fyysistä toimipaikkaa annettu palvelu. (2 /perustelut) Suoran valinnan palveluntuottajan, jolla on useita toimipisteitä (sosiaali- ja terveyskeskuksia tai suunhoidon yksiköitä) useassa maakunnassa, tulisi tehdä ilmoitus kunkin sosiaali- ja terveyskeskuksen tai suunhoidon yksikön sijaintimaakuntaan. (46 /perustelut) MAAKUNNAN OMISTAMA SOTEKESKUKSEN PALVELUPISTE VAI SADAN PALVELUPISTEEN KOKO MAASSA TOIMIVA PÖRRIÄINEN OY? ASIAKAS SAA VALITA - KUMMAN SINÄ VALITSET?

10 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ VALINNANVAPAUSLAISTA Lakiluonnos valinnanvapaudesta on hyvin monimutkainen ja sekava Kustannukset väistämättä kasvavat terveydenhuollossa ja raha on pois jostain muusta (SO) Kansalaisten eriarvoisuus tulee kasvamaan koska kaikilla ei ole sitä omaa rahaa lisäpalveluihin Yhteiskunnan turvaama perustaso eri palveluissa tulee olemaan matala ja sitä paikataan omalla rahalla ostettavilla lisäpalveluilla Eri maakunnissa tulee olemaan erilaiset palvelut. Kaupungeissa palvelut, miten syrjäseuduilla? Tuottajakenttä pirstaloituu ja valvonta menettää otteensa (omavalvontasuunnitelmat pääroolissa)

11 ONNEKSI MEILLÄ ON MAASSA PERUSTUSLAKI Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. (PL 19 ) Julkisen vallan (valtio ja kunnat) velvoitteena on turvata siten kuin lailla tarkemmin säädetään jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. (PL 19 ) => Riittävät palvelut on pakko turvata mutta palvelun tasosta ei tarkemmin säädetä Eri väestöryhmiä ja eri alueiden asukkaita ei tule ilman perusteltua syytä asettaa erilaiseen asemaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. (PL 6 ) Jos lisäpalvelut omalla rahalla ovat merkittävässä roolissa, niin ovatko kansalaiset yhdenvertaisessa asemassa? Jos sote-keskukseen on asiakkailla matkaa 1 km tai 100 km ja jatkossakin peritään kulkemisesta omavastuuna esim. 25 / suunta, niin toteutuuko yhdenvertaisuus?

12 KIITOS Lisätietoja: