Haminan varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Haminan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 Ruissalon esikoulu syksy

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 1. VARHAISKASVATUSTOIMINTA 1.1 Haminasta 1.2 Toimintamuodot 1.3 Tavoitteet, toiminta-ajatus ja arvot 1.4 Kasvu- ja oppimisympäristö 1.5 Laatu- ja arviointijärjestelmä 1.6 Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma 2. LAPSEN ÄÄNI JA VANHEMMAN ÄÄNI 2.1. Osallisuus 2.2. Kasvatuskumppanuus 2.3. Lapsen vasu 3. TYÖYHTEISÖN ÄÄNI 3.1. Kasvattajat 3.2. Työhyvinvointi 4. ARJEN TOIMINTA 4.1. Hoidon kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 4.2. Lapselle ominainen tapa toimia 4.3. Sisältöalueet 4.4. Turvallisuus 4.5. Terveyden edistäminen 4.6. Kestävä kehitys ja kustannustietoisuus 5. VARHAINEN TUKI 5.1. Tukimuodot 5.2. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset 6. YHTEISTYÖKUMPPANIT 6.1. Perusopetus 6.2. Seurakunta 6.3. Muut yhteistyötahot 7. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SEURANTA liite 1 Terveydenedistämissuunnitelma 2

3 JOHDANTO Varhaiskasvatussuunnitelmatyö aloitettiin Haminassa syksyllä Varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu hyväksyttiin perusturvalautakunnassa helmikuussa Vasu päivitettiin Varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta kaikkiin päivähoidon yksiköihin on laadittu oma vasu. Jokaiselle lapselle tehdään lapsen oma vasu. Vasu on opetussuunnitelma sekä laadun ohjausväline. Suunnitelma ohjaa varhaiskasvatuksen toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Se on tarkoitettu sekä henkilöstölle että perheille. Haminan varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta on kantanut vastuun päivähoidon Vasu -ryhmä. Koko henkilöstö on osallistunut työhön, myös lasten ja vanhempien ääntä on kuultu. Vasu päivitettiin syksyllä 2014 Haminan varhaiskasvatussuunnitelman viitekehys: VARHAISKASVATUKSEN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET JA SUUNNITELMAN PERUS- TEET LAPSEN ÄÄNEN KUULE- MINEN KASVATUSKUMPPANUUS TOIMIVA TYÖYHTEISÖ KASVATTAJAT HAMINAN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA YKSIKÖN VARHAISKASVA- TUS- SUUNNITELMA LAPSEN VASU ARVOT TOIMINTA-AJATUS TOIMIVA ARKI HYVINVOIVA PIENI HAMINALAINEN 3

4 VARHAISKASVATUSTOIMINTA 1.1 Haminasta Hamina on yli asukkaan historiallinen varuskunta- ja satamakaupunki. Historiallisuus näkyy kaupunkikuvassa, vanhoja rakennuksia on säilytetty ja entisöity. Haminassa on ainutlaatuinen ympyräasemakaava, jota ympäröi tähtilinnoitus valleineen ja bastioneineen. Museot tarjoavat hyvät mahdollisuudet tutustua menneeseen aikaan. Käsityöläisyys on myös elävää perinnettä kaupungissa. Haminassa yhdistyvät kaupunki ja maaseutu toisiinsa. Monipuolista luontoa on helppo hyödyntää toiminnassa ja meri on kaikkien ulottuvilla. Maaseudulla on vireitä kyläkeskuksia. Oman lisänsä kaupunkiin tuo valtakunnan rajan läheisyys. Maahanmuuttajaperheiden määrä on korkea ja venäläinen kulttuuri näkyy arjessa. Se tuo uusia haasteita myös varhaiskasvatukseen. Alle kouluikäisiä on kaupungissa noin Päivähoitoyksiköt ja koulut ovat suhteellisen pieniä. Lapsille on tarjolla monipuolista harrastustoimintaa. 1.2 Toimintamuodot Haminassa varhaiskasvatus kuuluu sivistyspalveluihin alkaen. Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat perhepäivähoito, päiväkodit, esikoulut ja avoin toiminta. Kaupunki on jaettu itäiseen ja läntiseen päivähoitoalueeseen, kolmannen alueen muodostavat perhepäivähoito ja vuorohoito. Perhepäivähoito Omassa kodissa toimivalla perhepäivähoitajalla on hoidossaan pääsääntöisesti neljä alle kouluikäistä lasta, omat lapset mukaan lukien. Perhepäivähoitajia on eri puolilla kaupunkia ja he tekevät alueellista yhteistyötä. Päiväkodit ja esikoulut Kunnallisia päiväkoteja on 11 ja ne tarjoavat koko- ja osapäiväistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Päiväkodit ovat pääsääntöisesti avoinna Satunnaisissa vanhempien työstä johtuvissa tarpeissa joustetaan. Saviniemen päiväkodissa on tarvittaessa laajennettu aukioloaika. Keskikaupungin vuoropäiväkodissa hoidetaan myöhäistä ilta-, yö- ja / tai viikonloppuhoitoa tarvitsevat lapset. Esiopetusyksikköjä on 11, joista osa on päiväkotien yhteydessä, osa toimii erillisenä yksikkönä koulujen yhteydessä. Avoin varhaiskasvatustoiminta Kaupunki järjestää ohjattua toimintaa alle kouluikäisille kotihoidossa oleville lapsille vaihtoehdoksi päivähoidolle. Lisäksi yhteistyössä seurakunnan kanssa toteutetaan lapsiperheille toimintaa, jossa vanhemmat saavat vertaistukea ja lapset ohjattua ryhmätoimintaa. Yksityinen päiväkotihoito Yksityistä päiväkotitoimintaa tuetaan kuntalisällä, joka antaa perheille mahdollisuuden valita yksityisen päivähoidon riippumatta perheen tuloista. Haminassa on kaksi yksityistä päiväkotia. 4

5 Lasten kotihoidon tuki ja Hamina-lisä Lasten kotihoidon tukea maksetaan alle 3 vuotiaan lapsen vanhemmille, mikäli lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Lisäksi maksetaan Hamina-lisää perheelle, jossa lapsen vanhempi hoitaa perheen lapset kotona ja Hamina-lisän perusteet täyttyvät. Sisaruslisää voi saada perheen muista alle esiopetusikäisistä lapsista, jotka eivät ole päivähoidossa Tavoitteet, arvot ja toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia, jolloin lapsella on parhaat mahdollisuudet kasvuun, oppimiseen ja kehittymiseen. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Tavoitteena on, että lapsi tuntee olevansa tärkeä ja hänen tarpeisiinsa vastataan. Tärkeää on, että lapsi oppii ottamaan toiset huomioon ja osaa toimia ryhmän jäsenenä. Itsenäisyyden ja omatoimisuuden kehittyminen lisäävät lapsen itseluottamusta ja luottamusta myös toisiin lapsiin ja aikuisiin. Erilaisten tietojen ja taitojen oppiminen sekä kyky ottaa vastuuta kasvattavat kohti hyvää aikuisuutta. Varhaiskasvatuksen arvot ovat: Lapsi- ja perhelähtöisyys - Arvostamme lapsuuden ainutkertaisuutta - Olemme läsnä, kuuntelemme, tuemme - Noudatamme varhaisen puuttumisen käytäntöjä - Luomme pohjaa luottamukselle keskustellen ja yhdessä tehden - Vastaamme lapsen tarpeisiin, annamme läheisyyttä ja hoivaa sekä elämyksiä ja iloa lapsen arkeen Työyhteisön hyvinvointi ja ammatillisuus - Olemme avoimia ja rehellisiä, puutumme epäkohtiin varhaisessa vaiheessa ja ratkaisulähtöisesti - Vastaamme jokainen työyhteisön myönteisestä ilmapiiristä - Sitoudumme työhön, keskitymme työaikana työasioihin, pidämme huolta jaksamisestamme - Olemme vastuussa oman ammattitaitomme ylläpitämisestä ja kehittämisestä Turvallisuus - Sitoudumme yhteisiin ohjeisiin ja sääntöihin - Arvioimme toimintaympäristön turvallisuutta ja ennakoimme vaaratilanteita - Olemme välittäviä, lasta huomioivia aikuisia ja luomme kiireettömän ilmapiirin - Pidämme osaamisemme ajan tasalla - Emme salli kiusaamista Arvostus - Kunnioitamme yksilöllisyyttä, hyväksymme erilaisuuden - Toimimme avoimesti, tasa-arvoisesti ja toiset huomioiden - Muistamme palautteen tärkeyden ja annamme tilaa vahvuuksille - Ymmärrämme leikin merkityksen ja luomme leikille puitteet 5

6 Toiminta-ajatus: Haminan varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota lasten ja perheiden tarpeiden mukaisia, monipuolisia ja laadukkaita päivähoitopalveluja ja esiopetusta. Keskeisenä periaatteena on lapsen ja vanhemmuuden arvostaminen ja hyvän lapsuuden luominen yhteistyössä vanhempien kanssa. Hoito, kasvatus ja opetus päivähoidossa ja esiopetuksessa on tavoitteellista, suunnitelmallista ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti Kasvu- ja oppimisympäristö Pienten lasten oppiminen ja ajattelun kehittyminen tapahtuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Varhaiskasvatusympäristön muodostavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Ympäristön tulee olla turvallinen ja viihtyisä sekä herättää lasten mielenkiinto uusien asioiden tutkimiseen ja oppimiseen. Fyysinen ympäristö käsittää tilat, välineet ja materiaalit. Hyvässä varhaiskasvatusympäristössä tilat antavat mahdollisuuden turvalliseen, monipuoliseen ja vaihtelevaan toimintaan. Ympäristön tulee herättää lapsen mielenkiintoa ja mielikuvitusta ja tarjota mahdollisuus pohtimiseen ja tutkimiseen. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat myös piha-alueet ja muu lähiympäristö. Lasten välineiden ja materiaalien tulee olla heidän ikätasoaan vastaavia ja saatavilla sekä ulko- että sisätiloissa. Psyykkinen ympäristö muodostuu ilmapiiristä, josta aikuiset kantavat vastuun. Turvallinen, kiireetön ilmapiiri edistää hyväksyvää ja myönteistä kasvatuskulttuuria. Aikuisen herkkyys lapsen tarpeille ja aito läsnäolo varmistavat turvallisen ja hyvän oppimisympäristön. Palaute, kiitos ja kannustus vahvistavat lasten itsetuntoa. Sosiaalinen ympäristö käsittää kaikki lapsen kanssa toimivat henkilöt. Läheinen vuorovaikutus aikuisten ja lasten kesken lisää yhteistyökykyä, kuuntelutaitoa, ystävyyden kokemista ja kehittää tunneilmaisua. Yhteistyötaitoja ja toisen huomioimista on mahdollisuus harjoitella ryhmissä Laatu ja arviointijärjestelmä Varhaiskasvatuksen laatutavoitteet ja menettelytavat on koottu toimintakäsikirjaan Toimintaohjeet kertovat mitä tehdään, jotta toiminta on laadukasta ja yhdenmukaista. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (=vasu), esiopetussuunnitelma, yksikön sekä lapsen vasu ohjaavat toiminnan suunnittelua, toteutusta, kehittämistä ja arviointia. Varhaiskasvatuksen eettiset ohjeet ohjaavat henkilöstön toimintaa. Oikeita asioita ei tehdä sattumalta. Onnistuminen ja osaaminen syntyvät arjen pienistä ja suurista valinnoista. Yhteiset arvot ja selkeät, tiedostetut käytännöt ovat perusta laadukkaalle toiminnalle. Vastuu toiminnan kehittämisestä ja laadusta edellyttää toiminnan arviointia. Olennaista on arvioida nykyistä, toteutuvaa toimintaa: Toimitaanko sovittujen käytäntöjen mukaisesti? Toteutuvatko prosessit? Miten sovitut asiat näkyvät arjen toiminnassa? Tavoitteiden varmistaminen saavutetaan jatkuvan, vuorovaikutteisen ja avoimen keskustelun avulla. Itsearvioinnin, tiimiarvioinnin, kehityskeskustelujen ja asiakaspalautteen kautta saadaan tietoa, miten tavoitteet on saavutettu. 6

7 Osana toimintakäsikirjaa on toiminnan arviointiaineisto. Laatutekijät eli arviointialueet vastaavat tuloskortin rakennetta. Kuntalais- ja asiakasnäkökulmaa vastaa lapsen ja vanhemman ääni, talouden näkökulmaa kestävä kehitys ja kustannustietoisuus, rakenteiden ja toiminnan kehittämisen näkökulmaa raamit ja arki sekä johtamisen ja henkilöstön näkökulmaa työyhteisö. Laatutekijöiden näkökulmasta arvioidaan toimintaa perhepäivähoidossa, päiväkodeissa, esikouluissa ja avoimessa toiminnassa. Toimintakautta suunniteltaessa valitaan eri laatutekijöiden painopistealueet ja kehittämiskohteet. Arvioinnin mittaristona käytetään erinomainen asteikkoa. Mittariston avulla arvioidaan laatukriteereitä, kirjataan vahvuudet, toimenpiteet kehittämiseksi sekä muut havainnot. Yksiköiden toimintakertomuksen pohjana käytetään arvioinnin laatutekijöitä Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kaikki päivähoitoyksiköt ovat laatineet oman varhaiskasvatussuunnitelman, joka pohjautuu kaupungin suunnitelmaan. Vasut on tehty yhteistyössä henkilöstön, lasten ja vanhempien kanssa. Tavoitteena on elävä, toimiva, oma, laatua ohjaava, meidän toimintaa kuvaava, vahvuuksista kertova, kehittämiseen kannustava vasu (Liisa Heinämäki). Yksikön vasua tarkennetaan ja päivitetään vuosittain syksyllä toimintakauden suunnittelun yhteydessä. Jokaiseen yksikköön on koottu myös vasukansio, joka sisältää vasuun liittyvää oheismateriaalia mm. lapsen vasun ohjeistukset ja lomakkeet ja koulutusmateriaaleja. 2. LAPSEN JA VANHEMMAN ÄÄNI 2.1. Osallisuus Osallisuus on vuorovaikutusta ja toimimista yhdessä, sosiaalisten suhteiden muodostamista, keskinäistä välittämistä ja huolenpitoa sekä koettuja ja toteutuvia mahdollisuuksia. Osallisuus mahdollistaa itsensä ilmaisemisen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen ja yhteisiin asioihin vaikuttamiseen. Lapsen osallisuutta voidaan edistää antamalla lasten tehdä aloitteita ja suunnitella toiminnan etenemistä. He tarvitsevat mahdollisuuksia vertaistoimintaan ja yhdessä tekemiseen aikuisen kanssa. Aikuisten tulee tukea lasten ilmaisua ja luovuutta ja antaa tilaa spontaanille toiminnalle ja heittäytymiselle. Yhteiset onnistumisen kokemukset ja elämykset edesauttavat osallisuutta. Aikuisilta vaaditaan asennemuutosta. Lasten osallistuminen tulee nähdä voimavarana. Se ei murenna aikuisen auktoriteettia vaan vahvistaa suhdetta aikuiseen. Lapset tulee nähdä oman elämänsä asiantuntijoina. Osallisuuden edistämiseksi tarvitaan yhteistä aikaa kohtaamiseen ja tekemiseen sekä pienryhmätoimintaa. Lapset tarvitsevat toimintamuotoja, joissa voidaan tukea vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä itseilmaisua. 7

8 Lasten osallistuminen edellyttää aikuisilta turvallisen toimintaympäristön luomista ja lasten tarpeisiin vastaamista, aitoa kuuntelua, ajan antamista ja läsnäoloa, tilan antamista lasten keskinäiselle aktiivisuudelle ja yhteistoiminnalle sekä positiivisten osallistumiskokemusten tarjoamista ja vahvistamista. Lapsille tulee syntyä kokemuksia kuulluksi tulemisesta Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu ja asiantuntemus omasta lapsestaan. Kasvatushenkilöstöllä on taas koulutuksen ja kokemuksen antama tieto ja osaaminen annettavaksi vanhempien käyttöön. Vastuu kasvatuskumppanuuden luomisesta ja ylläpitämisestä kuuluu henkilöstölle. Kasvatuskumppanuus edellyttää perheiden erilaisuuden ja erilaisten arvovalintojen hyväksymistä. Kodin ja päivähoidon välinen yhteistyö ja yhteinen kasvatusvastuu perustuvat luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja hyvään tiedon kulkuun. Tärkeintä kasvatuskumppanuudessa on kohtaaminen päivittäin tuuessa ja hakiessa. Tilan antaminen vanhempien äänelle ja osallisuudelle sitouttaa kasvatuskumppanuuteen. Yhteiset tapaamiset, joissa vanhemmilla on mahdollisuus tavata myös toisiaan, antavat mahdollisuuden verkostoitumiseen Lapsen vasu Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatuksen suunnitelma (vasu) yhdessä vanhempien kanssa. Vasu ohjaa lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen toteutumista ja sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Vasussa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tarpeet ja tulevaisuudennäkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet sekä lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Suunnitelmassa nostetaan esille yhteisiä kasvatustavoitteita ja sovitaan vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön tavoista. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti vanhempien kanssa. Lapsen vasua kootaan lapsen ja perheen näköiseen kasvun kansioon, joka rakentuu lapsen, vanhempien ja työntekijöiden voimin koko päivähoito- ja esikoulupolun ajan. Kansioon dokumentoidaan lapsen ääntä ja kädenjälkiä vasun sisältämistä asioista. Kasvun kansio siirtyy lapsen mukana hoitopaikasta toiseen ja esikouluun. Lapsen vasu rakentuu yhteisesti sovitun toimintakäytännön mukaisesti, sitä tukee kaikilla käytössä oleva lomakkeisto: 1) Päivähoidon alkaessa käydään alkukeskustelu joko lapsen kotona tai päivähoitopaikassa sekä tutustumisjakso hoitopaikassa. Näiden yhteydessä täytetään ja allekirjoitetaan hoitosopimus. Lapsen Vasun aloitus -lomake lähete- 8

9 tään vanhemmille hoitopaikkapäätöksen mukana ja käydään keskustellen läpi hoitopaikassa pääosassa vanhempien ääni. 2) Kun päivähoitopolkua on kuljettu n. 2 kk, käydään vasukeskustelu, jonka pohjana on kokemus lapsesta ja hoidon sujumisesta. Vasuun kirjataan yhteiset havainnot ja sopimukset vanhempien ja työntekijän ääni. 3) Vuosittain tai puolivuosittain käydään vasukeskustelu, jossa pohditaan lapsen kehitystä, kiinnostuksen kohteita ja kasvatuskumppanuuden toteutumista sekä sovitaan jatkosta. Osa vasua on myös neuvolan kanssa yhteistyössä tehty 4- vuotiaan havainnointilomake. 4) Hoitopaikan vaihtuessa tai hoitosuhteen päättyessä vasulomakkeet ja kasvunkansio annetaan vanhemmille vietäväksi uuteen hoitopaikkaan tai esikouluun. Tärkeää on lapsen tukeminen siirtymävaiheessa ja jatkumon rakentuminen, mikä toteutetaan tutustumiskäynnillä, tiedonsiirtolomakkeella ja tarvittaessa palaverilla. 3. TYÖYHTEISÖN ÄÄNI 3.1. Kasvattajat Kasvattajan tehtävänä on suunnitella tavoitteellista toimintaa ja rakentaa lasten kehitystä tukeva toimintaympäristö, jossa hoito, kasvatus ja opetus toteutuvat. Kasvattajat suunnittelevat, seuraavat, havainnoivat ja arvioivat lasten toimintaa. Suunnitelmat pohjautuvat varhaiskasvatuksen sisältörakenteen tuntemukseen sekä sisältöalueiden tavoitteisiin. Tavoitteellisella ja suunnitelmallisella varhaiskasvatuksella on tarkoituksena saada aikaan toimiva ja mielekäs vuorovaikutus aikuisten suunnittelun ja lasten oman suunnittelun ja toiminnan välille. Kasvattajan tulee ottaa vastuu omista työtehtävistään, ymmärtää toimintansa vaikutus lapseen ja työyhteisöön sekä tiedostaa päivähoidon arvot ja eettiset periaatteet. Työhön sitoutuminen edistää työyhteisön ilmapiiriä, joka näkyy hyvänä vuorovaikutuksena sekä herkkyytenä havaita ja kuulla lapsen ja perheen tarpeita, toiveita ja tunteita. Kasvattajan tehtävänä on luoda myönteinen ilmapiiri ja olla aidosti läsnä, jolloin lapsi saa tarvitsemansa tuen ja tuntee itsensä hyväksytyksi sekä arvokkaaksi. Kasvattajan tulee aktiivisesti ylläpitää ammattitaitoaan hankkimalla ajankohtaista tietoa sekä arvioida ja kehittää omaa toimintaansa. Havainnointi, dokumentointi ja arviointi ovat tärkeä osa pedagogista toimintaa Toimiva työyhteisö Tavoitteena on työyhteisö, jossa on yhteistyökykyinen, työhön sitoutunut henkilöstö, johtajuus on hyvin hoidettu ja onnistunut tiedonkulku on yhteinen asia. Hyvä ilmapiiri, jonka perustana on avoimuus, myönteisyys, joustavuus ja välittäminen, edesauttaa työssä jaksamista. Hyvän toiminnan edellytyksiä ovat myös ammatillinen ote työhön, 9

10 työn kehittäminen, itsensä johtaminen ja alaistaidot. Työyhteisön toiminnan arviointi on systemaattista ja jatkuvaa. Kaupungin henkilöstöohjelmassa on määritelty henkilöstöjohtamisen painopisteiksi ammattitaitoinen johtaminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, roolien selkeys sekä osaavan työvoiman pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen. Osaamisen kehittämiseksi järjestetään vuosittain tarpeen mukaisesti johtamiskoulutusta (jet, eva), kasvatuskumppanuuskoulutusta ja huolen puheeksioton koulutusta. Ammatillista osaamista vahvistetaan ja lisätään erilaisin teemakoulutuksin. 4. ARJEN TOIMINTA 4.1. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Hyvä ilmapiiri sekä hoito ja huolenpito luovat pohjan kasvulle ja oppimiselle. Arjen perushoitotilanteissa kasvatus ja opetus nivoutuvat luontevasti yhteen. Painopiste siirtyy hoidosta iän myötä kasvatukseen ja opetukseen. Toiminnan toteutuksessa on otettava huomioon lapsiryhmän ikärakenne sekä haasteellisuus. Tavoitteena on rakentaa perusta lapsen elämäntaidoille jatkumona esiopetukseen, kouluun ja aikuisuuteen. Voidakseen hyvin lapsi tarvitsee sekä aktiivista toimintaa että lepoa. Kasvattajan ammatillisuuden perusta on kyky havainnoida lapsen tarpeita ja muuttaa ympäristöä, päivärytmiä ja omaa käyttäytymistään siten, että lapsen kehitys turvataan parhaiten. Turvallisuuden ja terveyden edistämisen näkökulmat edistävät lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen arjen toiminnassa vaikuttaa ja ohjaa valintoja perheiden arjessa ja lasten tulevaisuudessa Lapselle ominainen tapa toimia Leikki Leikki on lapsen luontainen tapa toimia, lapset eivät leiki oppiakseen vaan oppivat leikkiessään. Luonteeltaan leikki on sosiaalista, todellisuuden ja mielikuvituksen välisen rajan etsimistä. Leikissä lapsi oppii huomaamattaan sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja, keskittymistä ja itsekuria, kieltä ja ajattelua, sääntöjä sekä normeja. Leikissä lapsi työstää asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä ja ajankohtaisia. Aikuisen tehtävänä on mahdollistaa ja ohjata leikkiä. Leikinohjaus lähtee lapsen leikkitaitojen havainnoinnista. Tavoite on, että lapsi oppii leikkimään muiden lasten kanssa. Leikin merkityksen ymmärtävä ja sitä arvostava aikuinen huolehtii, että lapselle annetaan aikaa ja rauhaa sekä monipuolisia välineitä rakennella omaa leikkiään. Omaehtoisessa leikissä lapsi jäljittelee eri elämänalojen tapahtumia omien kokemusten, elämysten ja tietojen pohjalta. Aikuisen tulee kunnioittaa leikkitilanteita ja niiden ainutkertaisuutta. Kerätään paljon kiviä ja keppejä, tehdään karhunpesä puun alle. Karhut on kaikki pesässä. Karhut murisee ja on vihaisia. Karhut nukkuu pesässä. Sitten vihaiset karhut menee kiikkumaan. 10

11 Tutkiminen Kaiken oppimisen edellytyksenä on, että lapsi pystyy monipuolisesti havainnoimaan ympäristöään. Kehittyäkseen hän tarvitsee omalle ikäkaudelleen sopivia haasteita sekä mahdollisuuksia toistaa oppimiaan asioita, vapautta tutkia ja yrittää, erehtyä ja korjata erehdyksensä. Oppimisen perustana ovat lapsen luontainen uteliaisuus, kiinnostuksen kohteet, kokemukset ja lähiympäristö, jotka innostavat oppimaan ja kokemaan uusia asioita. Lapselle tulee antaa riittävästi aikaa havainnoida ympäristöä, ihmetellä, pohtia ja esittää kysymyksiä. Yrityksen, erehdyksen, onnistumisen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimiseniloa. Elämykset ovat tärkeitä. Siiliä voi tutkia suurennuslasilla, sen piikkejä ja silmiä ja piikit näyttää ihan iskän parralta ja kuusen piikeiltä Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen on lapselle terveen kasvun ja hyvinvoinnin perusta. Liikkuessaan lapsi kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua omaan itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön sekä saada uusia elämyksiä ja purkaa energiaa. Säännöllinen ja ohjattu liikunta on tärkeää lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. Terveen itsetunnon kehittyminen pohjautuu lapsen tietoisuuteen omasta kehostaan ja sen hallinnasta. Positiiviset kokemukset ja säännöllinen liikunta luovat pohjaa lapsen myöhemmälle kiinnostukselle liikuntaa ja liikkumista kohtaan. Tavoitteena on turvallinen liikkuminen, samalla ohjataan oikeaan liikennekäyttäytymiseen. Päivähoidossa liikennekasvatus huomioidaan päivittäisten toimintojen yhteydessä. Lasten turvaliivejä käytetään retkillä lähiympäristöön. Yhteistyötä tehdään lähipoliisin kanssa. Vanhempien ja henkilöstön vastuu ja esimerkki on tärkeä. Liikkuminen on sitä, kun liikutetaan polvia, jalat menee taaksepäin, kädet heiluu eteen ja taakse jalat pysyy paikallaan ja sitten hypitään niin kuin harakka lähtee lentoon. Pääkin liikkuu ympäri, mutta ei mene taakse. Sormetkin liikkuu niin kuin auto mene mutkaan. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Kulttuurin eri osa-alueet kirjallisuus, kuvataide, musiikki, draama, tanssi sekä kädentaidot antavat lapsilla mahdollisuuden kokea ja toteuttaa luovuuttaan, onnistua ja nauttia. Lapsuudessa koetut taiteelliset elämykset antavat rakennusaineita myöhemmälle kulttuurin arvostukselle. Lapset saavat mahdollisuuden tutustua taiteen eri alueisiin teatteriin, taidenäyttelyihin ja konsertteihin. Lapsen luovuutta tuetaan antamalla mahdollisuus itse tekemiseen ja arvostamalla lapsen töitä. Korvasta kiertää suuhun ja sitten alkaa laulattaa ja varpaat heiluu ja kädet taputtaa 11

12 4.3. Sisältöalueet Varhaiskasvatus on kokonaisvaltaista kasvatustyötä ja sisältöjä ei voi irrottaa erillisiksi oppimisaiheiksi. Lapselle ei aseteta suoritusvaatimuksia. Sisältöalueet eli orientaatiot ohjaavat toiminnan tavoitteellista suunnittelua. Kieli ja vuorovaikutus Kieli luo pohjaa ajattelulle, oppimiselle, itseilmaisulle, tunteiden tunnistamiselle ja välittämiselle sekä sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Kielen oppiminen on luova ja yksilöllinen prosessi. Aikuisen puhe toimii lapsen jäljittelyn mallina. Kielen kehitystä tuetaan leikkien, satujen, lorujen ja laulujen avulla. Lapsen oman äänen kuulumista lisätään myös saduttamalla. Kielen merkitys korostuu lapsen kasvaessa, jolloin se liittyy ongelmanratkaisuun, loogiseen ajatteluun ja mielikuvitukseen. Käsitteiden hallinta on pohjana oppimisvalmiuksille. Kielen kehityksen erityistarpeissa käytetään apuna kuvia, tukiviittomia sekä viittomakieltä. Miksi kielen kehittyminen on niin tärkeää: Kieltä tarvitaan oman minän, yksilöllisyyden ilmaisemiseen Kielen avulla opitaan, sillä tiedot hankitaan ja varastoidaan muistiin kielen välityksellä Kieli lisää ajattelun nopeutta ja laajuutta Kielenkäyttö on ajattelua, tunteiden ilmaisua, vuorovaikutusta ja toiminnan ilmaisemista Kielen kehitys on yhteydessä puheen kehitykseen Kieli on yhteydessä lapsen koko kehitykseen (Marja Nurmilaakso) Matematiikka Matemaattinen ajattelu perustuu vertaamiseen (koko, muoto, määrä), päättelemiseen sekä laskemiseen (perustiedot luku- ja aikakäsitteistä). Varhaiskasvatuksessa oppiminen tapahtuu leikinomaisesti lapsille tuttujen, kiinnostavien ja ikätasoa vastaavien materiaalien ja tehtävien avulla. 12

13 Luonto- ja ympäristökasvatus Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla tutustutaan luonnon ilmiöihin sekä syy- ja seuraussuhteisiin. Retkeillessä tutustutaan luontoon, kasveihin ja eläimiin eri vuodenaikoina. Luontokasvatukseen menetelmänä voidaan käyttää esim. Metsämörritoimintaa. Aikuisten esimerkki ja asenne ohjaavat lapsia toteuttamaan ympäristöä säästävää elämäntapaa. Historia ja yhteiskunta Lasten kanssa tutustutaan menneeseen aikaa ja tähän päivään lasta lähellä olevien asioiden kautta. Haminan lähiympäristö, historia ja erilaiset nähtävyydet kertovat entisistä ajoista ja nykyisyydestä. Toiminnassa arvostetaan perinteitä. Esteettinen kasvatus Esteettisyys avautuu havaitsemisen, tuntemisen, mielikuvituksen ja tekemisen avulla. Lapselle syntyy kauneuden, harmonian sekä ilon omakohtaisia kokemuksia. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta samaistuminen esim. sadun maailmaan on tärkeää. Taide- ja tapakasvatuksella on keskeinen asema toiminnassa. Eettinen kasvatus Eettisessä kasvatuksessa pohjana ovat arvot ja normit. Aikuisen vastuu ja esimerkkinä oleminen korostuvat. Lasten elämä sisältää tilanteita, joissa voidaan pohtia oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen kysymyksiä. Päivittäisten tapahtumien yhteydessä voidaan luontevasti käsitellä myös oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, ihmisten erilaisuutta, kunnioitusta sekä arvostusta huomioiden lasten kehitystaso. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lasten elämään. Niitä käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. Uskonto- ja katsomuskasvatus Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Kirkkopyhät ja kulttuuriperintö huomioidaan toiminnassa. Jos lapsiryhmässä on eri kulttuurista tai uskontokunnasta tulevia lapsia, tutustutaan näiden kulttuureihin ja uskontoon. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa miten perheen vakaumus huomioidaan Turvallisuus Varhaiskasvatus noudattaa soveltuvin osin oppilaitoksille laadittua turvallisuussuunnitelmaa. Suunnitelmaa täydentävät yksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat. Turvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet kootaan Turva-kansioon. Hätäohjeet ja yhteystiedot löytyvät SOS- kansiosta. Turvallisuussuunnitelma on kokonaissuunnitelma johtamista ja henkilöstöä varten yllättävien tilanteiden varautumiseen, riskien hallintaan ja toimimiseen. Riskien hallinta on ennakoivaa turvallisuustyötä. Tiedon välittäminen ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa lisää näkökulmaa turvallisuusasioihin. Toimintaympäristön turvallisuutta arvioidaan jatkuvasti. Lapsen näkökulmasta tärkeintä turvallisuutta tuovaa ovat syli, lämpö, aito välittäminen, kiireettömyys sekä läsnä oleva, lasta huomioiva, kuunteleva aikuinen. Koko henkilöstö on velvollinen toimimaan turvallisuutta edistävästi. 13

14 Kiusaamisen ehkäiseminen on yksi varhaiskasvatuksen haasteista ja on hyvä aloittaa mahdollisimman varhain. Kiusaamisen juuret löytyvät jo pienten lasten parista ja on tärkeää katkaista kiusaamisen kierre mahdollisimman varhain sekä ehkäistä sen syntymistä. Se edellyttää tietoisuutta kiusaamisesta sekä tietoa kiusaamisen ehkäisyn keinoista. Keskeisiä tekijöitä ovat lasten vuorovaikutustaitojen ja empatiakyvyn vahvistaminen ja olennaista on tukea lasten myönteisiä vertaissuhteita ja ryhmässä toimimisen taitoja. Päiväkodin työntekijän tehtävä on havainnoida tarkasti ja sensitiivisesti lapsiryhmäänsä ja huolehtia siitä, että jokainen lapsi pääsee ryhmän toimintaan ja leikkiryhmiin mukaan. Kiusaamiseen puuttumisen ja sen ehkäisyn suunnitelma tehdään osaksi yksikköjen vasuja. (Mll:n julkaisut: Kiusaavatko pienetkin lapset? selvitys ja Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa) Terveydenedistäminen Osana kaupungin terveydenedistämissuunnitelmaa laadittiin päivähoidolle oma suunnitelma (liite 1). Terveydenedistäminen on arjen tekoja ja luonteva osa päivähoidon toimintaa ja tärkeää ajattelen lasten tulevaisuutta Kestävä kehitys ja kustannustietoisuus Kestävä kehitys tarkoittaa sellaista valintoja ja toimintaa, jossa otetaan huomioon sekä nykyiset tarpeet että tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuudet. Tavoitteena on asennekasvatus; opetella kestävän kehityksen mukaista toimintaa automaattiseksi osaksi arkea sekä lapsille että aikuisille. Ekologinen kestävä kehitys sisältää luonto- ja ympäristökasvatuksen, jätteiden määrän vähentämisen sekä energian säästön. Taloudellinen kestävä kehitys takaa resurssien oikean ja riittävän kohdentaminen sekä talouden että henkilöstö osalta. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys käsittää yhteisöllisyyden sekä perinteiden ja kulttuurin arvostuksen. 5. VARHAINEN TUKI 5.1. Tukitoimet Kaikilla lapsilla on oikeus tulla hyväksytyksi ja kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Tämän toteutumiseksi tarvitaan arvokeskustelua, yhteistyötä ja koulutusta. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osalta. Tukea tarvitaan myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot eivät turvaa hänen kehitystään. Tukitoimet aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, puhumalla asiasta huoltajien kanssa. Tuen tarpeen arviointi perustuu havainnointiin ja usein moniammatilliseen yhteistyöhön. Kiertävien erityislastentarhanopettajien asiantuntemusta hyödynnetään. Vanhempien luvalla otetaan yhteyttä esim. lasten neuvolaan tai perheneuvolaan. 14

15 Kun lapsella ilmenee tuen tarvetta, toimintaa ja toimintaympäristöä muokataan ja mukautetaan. Toimintaa eriytetään pienryhmä- tai yksilötoiminnaksi. Lapselle laaditaan varhaisen tuen suunnitelma. Kuntouttavia elementtejä käytetään tukemaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvatusta. Näitä ovat esimerkiksi päivärytmin ylläpitäminen, vuorovaikutuksen vahvistaminen, lapsen ohjauksen sekä kehityksen eri osa-alueiden tukeminen. Tarvittaessa laaditaan kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin lapsen tarvitsemat tukimuodot ja tuen tarve. Pohjana ovat lapsesta kerätyt vanhempien ja hoitohenkilökunnan havainnot. Kuntoutussuunnitelma on työväline lapsen kanssa toimiville aikuisille. Siihen kirjataan toimintaympäristössä tarvittavat muutokset, lapsen kanssa käytettävät menetelmät, välineet ja tarvittavat tukipalvelut. Suunnitelmaan kirjataan myös tiedon siirto. Suunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti tarpeen mukaan. Kasvattajan oman toiminnan tarkastelu on kehittämisen edellytys. Toiminnan sisältöjä ja menetelmiä arvioidaan. Lapsen itsetunnon tukeminen ja vahvuuksien löytäminen tulee olla toiminnan punainen lanka. Varhaiskasvatuksessa työskentelee kaksi kiertävää ja yksi ryhmässä toimiva erityislastentarhanopettaja. Vakituisia erityisohjaajia on 10 sekä määräaikaisia tarvittaessa. Erityisohjaajat toimivat useimmiten ryhmäavustajina. Lapsiryhmää voidaan myös tarvittaessa pienentää. Lasten tuentarpeen arviointitiimiin (=Lastu-tiimi) kuuluvat perheneuvolan psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, lastenlääkäri, terveysneuvonnan osastonhoitaja (lastenneuvolat) ja kiertävät erityislastentarhanopettajat. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja antaa suosituksensa tukitoimista ja jatkotutkimuksista. Lastenneuvola Lastenneuvolatoiminnan keskeisenä tavoitteena on tukea jokaisen lapsen mahdollisimman tervettä kehitystä ja kasvua sekä vanhempien jaksamista ja edistää koko perheen hyvinvointia. Lastenneuvolan tehtävänä on erilaisten seulontatutkimusten avulla löytää ne lapset, jotka tarvitsevat jatkotutkimuksia ja kuntouttavaa tukea. Tärkeänä osana lastenneuvolan toimintaa ovat myös kasvatustuen antaminen vanhemmille. Neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää ja lyhytkestoista tukea perheelle. Tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen vanhemmuudessa, parisuhteessa, kasvatuksessa sekä muissa arjen haasteissa Perheneuvola Perheneuvolan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheiden myönteistä kehitystä järjestämällä tutkimusta, hoitoa ja neuvontaa sekä asiantuntija-apua toimien yhteistyössä muiden lasten kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Perheen kanssa työskentelevän tiimin kokoonpano vaihtelee eri tilanteissa. Varhaiskasvatuksen ja perheneuvolan välisen yhteistyön tavoitteena on hyödyntää olemassa olevaa tietotaitoa perheiden ja lasten hyväksi. Yhteistyö toteutuu konsultaatioiden ja asiakkaiden kanssa pidettävien neuvottelujen muodossa, joissa käsitellään lapsen ongelmatilanteiden kohtaamista, sovitaan yhteisistä tukitoimenpiteistä ja seurataan niiden vaikutusta päivähoidon arjessa. 15

16 Yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien sekä sosiaali- ja perhetyön kanssa Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Maahanmuuttajaperheiden määrä on noussut viime vuosina. Seutukunnallisissa hankkeissa on kehitetty uusia työ- ja yhteistyökäytäntöjä varhaiskasvatuksessa sekä moniammatillisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on huoltajien, varhaiskasvatuksen ja yhteistyökumppaneiden osaamisen, tiedon ja vuorovaikutuksen lisääntyminen. Tavoitteena on myös oikea-aikaisen ja oikean tiedon vaihto lapsen aloittaessa päivähoitoa sekä kasvatuskeskusteluissa huoltajien kanssa. Tärkeää on keskustella varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Huoltajia kannustetaan ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä ja kulttuuria kotona ja siten luomaan pohja toimivalle kaksikielisyydelle. Varhaiskasvatuksella edistetään lapsen kotouttamista ja kielen oppimista. Lasten oman kulttuurin arvostaminen ja huomioiminen toiminnassa on tärkeää. Suomen kielen opetuksen tueksi on laadittu S2 materiaalia ja lapsille tehdään suomen kielen oppimisen tukemiseksi henkilökohtainen S2-suunnitelma. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetään koulutusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden kohtaamisesta ja tulkkipalveluita kehitetään. 6. YHTEISTYÖKUMPPANIT 6.1. Perusopetus Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen välille on haasteena kehittää työmuotoja, jotka mahdollistavat lapsen kasvun ja oppimisen jatkumon. Tämän mahdollistaa yhteinen käsitys lapsen oppimaan oppimisesta, sosiaalisista taidoista, kasvatuksen ja opetuksen sisällöistä ja lapsen erityisen tuen tarpeesta. Haminan kaupungin opetussuunnitelmassa määritellään esi- ja alkuopetuksen yhteistyö. Esiopetusyksikölle ja lähikoululle voidaan laatia yhteistyösuunnitelma, jossa näkyvät yhteiset oppimiskokemukset, juhlat ja retket. Onnistuneen yhteistyön seurauksena oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa paremmin. Lapsesta esiopetusvuonna saatu opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto siirretään tulevalle luokanopettajalle. Esiopetusvuonna jatketaan yhteistyötä myös päivähoidon kanssa Seurakunta Avointa toimintaa järjestetään yhteistyössä seurakunnan kanssa. Seurakunnan työntekijät vierailevat päiväkotikummeina päivähoitoyksiköissä sekä järjestävät kirkkoretkiä ja leiripäiviä lapsille tukemaan päivähoidon kristillistä kasvatusta Seurakunnan päiväkerhojen tavoitteena on yhdessäolon ja hiljentymisen oppiminen sekä kristillisen kasvatuksen tukeminen. Kerhot ovat 3 6 -vuotiaille lapsille. Perhepäivähoitolasten on mahdollista osallistua toimintaan. 16

17 6.3. Muut yhteistyötahot Kaupungin eri hallintokuntien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Osa laadukasta varhaiskasvatusta ovat Haminan Serviisin tuottamat ruoka- ja siivouspalvelut. Kulttuuri-, kirjasto- ja vapaa-aikapalvelut monipuolistavat toimintaa. Yhteistyö teknisen toimen kanssa varmistaa turvallisen toimintaympäristön. Järjestöjen esim. Pelastakaa lapset ry:n ja Pallo-kissojen kanssa toteutetaan yhteistyössä erilaista toimintaa. 7. VARHAISKASVATUSSSUUNNITELMAN SEURANTA Varhaiskasvatuksen kehittäminen on jatkuva prosessi. Toiminnan laadukas toteuttaminen edellyttää henkilöstöltä jatkuvaa keskustelua kasvatuksesta ja päivähoidon arjesta. Keskustelua tulee käydä yhdessä lasten, vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman seuranta vaatii vuosittaisen tarkastelun, keskustelun ja arvioinnin ja se päivitetään tarvittaessa. Tärkeintä on muistaa, miksi työtä tehdään, Liisa Heinämäen sanoin: Ytimessä kasvattajuus. Joka päivä kun kohtaat lapsen tai vaikutat työssäsi siihen, miten lapsi varhaiskasvatuksessa kohdataan, muistuta itsellesi: Lapsi on tänään, hän kehittyy, oppii, kokee, toimii nyt. Olenko hänelle se mitä hän tarvitsee? Iloitsenko hänen kanssaan, jaksanko välittää, muistanko että tästä ei ole uusintaa? 17