Haminan varhaiskasvatussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haminan varhaiskasvatussuunnitelma"

Transkriptio

1 Haminan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 Ruissalon esikoulu syksy

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 1. VARHAISKASVATUSTOIMINTA 1.1 Haminasta 1.2 Toimintamuodot 1.3 Tavoitteet, toiminta-ajatus ja arvot 1.4 Kasvu- ja oppimisympäristö 1.5 Laatu- ja arviointijärjestelmä 1.6 Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma 2. LAPSEN ÄÄNI JA VANHEMMAN ÄÄNI 2.1. Osallisuus 2.2. Kasvatuskumppanuus 2.3. Lapsen vasu 3. TYÖYHTEISÖN ÄÄNI 3.1. Kasvattajat 3.2. Työhyvinvointi 4. ARJEN TOIMINTA 4.1. Hoidon kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 4.2. Lapselle ominainen tapa toimia 4.3. Sisältöalueet 4.4. Turvallisuus 4.5. Terveyden edistäminen 4.6. Kestävä kehitys ja kustannustietoisuus 5. VARHAINEN TUKI 5.1. Tukimuodot 5.2. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset 6. YHTEISTYÖKUMPPANIT 6.1. Perusopetus 6.2. Seurakunta 6.3. Muut yhteistyötahot 7. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SEURANTA liite 1 Terveydenedistämissuunnitelma 2

3 JOHDANTO Varhaiskasvatussuunnitelmatyö aloitettiin Haminassa syksyllä Varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu hyväksyttiin perusturvalautakunnassa helmikuussa Vasu päivitettiin Varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta kaikkiin päivähoidon yksiköihin on laadittu oma vasu. Jokaiselle lapselle tehdään lapsen oma vasu. Vasu on opetussuunnitelma sekä laadun ohjausväline. Suunnitelma ohjaa varhaiskasvatuksen toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Se on tarkoitettu sekä henkilöstölle että perheille. Haminan varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta on kantanut vastuun päivähoidon Vasu -ryhmä. Koko henkilöstö on osallistunut työhön, myös lasten ja vanhempien ääntä on kuultu. Vasu päivitettiin syksyllä 2014 Haminan varhaiskasvatussuunnitelman viitekehys: VARHAISKASVATUKSEN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET JA SUUNNITELMAN PERUS- TEET LAPSEN ÄÄNEN KUULE- MINEN KASVATUSKUMPPANUUS TOIMIVA TYÖYHTEISÖ KASVATTAJAT HAMINAN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA YKSIKÖN VARHAISKASVA- TUS- SUUNNITELMA LAPSEN VASU ARVOT TOIMINTA-AJATUS TOIMIVA ARKI HYVINVOIVA PIENI HAMINALAINEN 3

4 VARHAISKASVATUSTOIMINTA 1.1 Haminasta Hamina on yli asukkaan historiallinen varuskunta- ja satamakaupunki. Historiallisuus näkyy kaupunkikuvassa, vanhoja rakennuksia on säilytetty ja entisöity. Haminassa on ainutlaatuinen ympyräasemakaava, jota ympäröi tähtilinnoitus valleineen ja bastioneineen. Museot tarjoavat hyvät mahdollisuudet tutustua menneeseen aikaan. Käsityöläisyys on myös elävää perinnettä kaupungissa. Haminassa yhdistyvät kaupunki ja maaseutu toisiinsa. Monipuolista luontoa on helppo hyödyntää toiminnassa ja meri on kaikkien ulottuvilla. Maaseudulla on vireitä kyläkeskuksia. Oman lisänsä kaupunkiin tuo valtakunnan rajan läheisyys. Maahanmuuttajaperheiden määrä on korkea ja venäläinen kulttuuri näkyy arjessa. Se tuo uusia haasteita myös varhaiskasvatukseen. Alle kouluikäisiä on kaupungissa noin Päivähoitoyksiköt ja koulut ovat suhteellisen pieniä. Lapsille on tarjolla monipuolista harrastustoimintaa. 1.2 Toimintamuodot Haminassa varhaiskasvatus kuuluu sivistyspalveluihin alkaen. Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat perhepäivähoito, päiväkodit, esikoulut ja avoin toiminta. Kaupunki on jaettu itäiseen ja läntiseen päivähoitoalueeseen, kolmannen alueen muodostavat perhepäivähoito ja vuorohoito. Perhepäivähoito Omassa kodissa toimivalla perhepäivähoitajalla on hoidossaan pääsääntöisesti neljä alle kouluikäistä lasta, omat lapset mukaan lukien. Perhepäivähoitajia on eri puolilla kaupunkia ja he tekevät alueellista yhteistyötä. Päiväkodit ja esikoulut Kunnallisia päiväkoteja on 11 ja ne tarjoavat koko- ja osapäiväistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Päiväkodit ovat pääsääntöisesti avoinna Satunnaisissa vanhempien työstä johtuvissa tarpeissa joustetaan. Saviniemen päiväkodissa on tarvittaessa laajennettu aukioloaika. Keskikaupungin vuoropäiväkodissa hoidetaan myöhäistä ilta-, yö- ja / tai viikonloppuhoitoa tarvitsevat lapset. Esiopetusyksikköjä on 11, joista osa on päiväkotien yhteydessä, osa toimii erillisenä yksikkönä koulujen yhteydessä. Avoin varhaiskasvatustoiminta Kaupunki järjestää ohjattua toimintaa alle kouluikäisille kotihoidossa oleville lapsille vaihtoehdoksi päivähoidolle. Lisäksi yhteistyössä seurakunnan kanssa toteutetaan lapsiperheille toimintaa, jossa vanhemmat saavat vertaistukea ja lapset ohjattua ryhmätoimintaa. Yksityinen päiväkotihoito Yksityistä päiväkotitoimintaa tuetaan kuntalisällä, joka antaa perheille mahdollisuuden valita yksityisen päivähoidon riippumatta perheen tuloista. Haminassa on kaksi yksityistä päiväkotia. 4

5 Lasten kotihoidon tuki ja Hamina-lisä Lasten kotihoidon tukea maksetaan alle 3 vuotiaan lapsen vanhemmille, mikäli lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Lisäksi maksetaan Hamina-lisää perheelle, jossa lapsen vanhempi hoitaa perheen lapset kotona ja Hamina-lisän perusteet täyttyvät. Sisaruslisää voi saada perheen muista alle esiopetusikäisistä lapsista, jotka eivät ole päivähoidossa Tavoitteet, arvot ja toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia, jolloin lapsella on parhaat mahdollisuudet kasvuun, oppimiseen ja kehittymiseen. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Tavoitteena on, että lapsi tuntee olevansa tärkeä ja hänen tarpeisiinsa vastataan. Tärkeää on, että lapsi oppii ottamaan toiset huomioon ja osaa toimia ryhmän jäsenenä. Itsenäisyyden ja omatoimisuuden kehittyminen lisäävät lapsen itseluottamusta ja luottamusta myös toisiin lapsiin ja aikuisiin. Erilaisten tietojen ja taitojen oppiminen sekä kyky ottaa vastuuta kasvattavat kohti hyvää aikuisuutta. Varhaiskasvatuksen arvot ovat: Lapsi- ja perhelähtöisyys - Arvostamme lapsuuden ainutkertaisuutta - Olemme läsnä, kuuntelemme, tuemme - Noudatamme varhaisen puuttumisen käytäntöjä - Luomme pohjaa luottamukselle keskustellen ja yhdessä tehden - Vastaamme lapsen tarpeisiin, annamme läheisyyttä ja hoivaa sekä elämyksiä ja iloa lapsen arkeen Työyhteisön hyvinvointi ja ammatillisuus - Olemme avoimia ja rehellisiä, puutumme epäkohtiin varhaisessa vaiheessa ja ratkaisulähtöisesti - Vastaamme jokainen työyhteisön myönteisestä ilmapiiristä - Sitoudumme työhön, keskitymme työaikana työasioihin, pidämme huolta jaksamisestamme - Olemme vastuussa oman ammattitaitomme ylläpitämisestä ja kehittämisestä Turvallisuus - Sitoudumme yhteisiin ohjeisiin ja sääntöihin - Arvioimme toimintaympäristön turvallisuutta ja ennakoimme vaaratilanteita - Olemme välittäviä, lasta huomioivia aikuisia ja luomme kiireettömän ilmapiirin - Pidämme osaamisemme ajan tasalla - Emme salli kiusaamista Arvostus - Kunnioitamme yksilöllisyyttä, hyväksymme erilaisuuden - Toimimme avoimesti, tasa-arvoisesti ja toiset huomioiden - Muistamme palautteen tärkeyden ja annamme tilaa vahvuuksille - Ymmärrämme leikin merkityksen ja luomme leikille puitteet 5

6 Toiminta-ajatus: Haminan varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota lasten ja perheiden tarpeiden mukaisia, monipuolisia ja laadukkaita päivähoitopalveluja ja esiopetusta. Keskeisenä periaatteena on lapsen ja vanhemmuuden arvostaminen ja hyvän lapsuuden luominen yhteistyössä vanhempien kanssa. Hoito, kasvatus ja opetus päivähoidossa ja esiopetuksessa on tavoitteellista, suunnitelmallista ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti Kasvu- ja oppimisympäristö Pienten lasten oppiminen ja ajattelun kehittyminen tapahtuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Varhaiskasvatusympäristön muodostavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Ympäristön tulee olla turvallinen ja viihtyisä sekä herättää lasten mielenkiinto uusien asioiden tutkimiseen ja oppimiseen. Fyysinen ympäristö käsittää tilat, välineet ja materiaalit. Hyvässä varhaiskasvatusympäristössä tilat antavat mahdollisuuden turvalliseen, monipuoliseen ja vaihtelevaan toimintaan. Ympäristön tulee herättää lapsen mielenkiintoa ja mielikuvitusta ja tarjota mahdollisuus pohtimiseen ja tutkimiseen. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat myös piha-alueet ja muu lähiympäristö. Lasten välineiden ja materiaalien tulee olla heidän ikätasoaan vastaavia ja saatavilla sekä ulko- että sisätiloissa. Psyykkinen ympäristö muodostuu ilmapiiristä, josta aikuiset kantavat vastuun. Turvallinen, kiireetön ilmapiiri edistää hyväksyvää ja myönteistä kasvatuskulttuuria. Aikuisen herkkyys lapsen tarpeille ja aito läsnäolo varmistavat turvallisen ja hyvän oppimisympäristön. Palaute, kiitos ja kannustus vahvistavat lasten itsetuntoa. Sosiaalinen ympäristö käsittää kaikki lapsen kanssa toimivat henkilöt. Läheinen vuorovaikutus aikuisten ja lasten kesken lisää yhteistyökykyä, kuuntelutaitoa, ystävyyden kokemista ja kehittää tunneilmaisua. Yhteistyötaitoja ja toisen huomioimista on mahdollisuus harjoitella ryhmissä Laatu ja arviointijärjestelmä Varhaiskasvatuksen laatutavoitteet ja menettelytavat on koottu toimintakäsikirjaan Toimintaohjeet kertovat mitä tehdään, jotta toiminta on laadukasta ja yhdenmukaista. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (=vasu), esiopetussuunnitelma, yksikön sekä lapsen vasu ohjaavat toiminnan suunnittelua, toteutusta, kehittämistä ja arviointia. Varhaiskasvatuksen eettiset ohjeet ohjaavat henkilöstön toimintaa. Oikeita asioita ei tehdä sattumalta. Onnistuminen ja osaaminen syntyvät arjen pienistä ja suurista valinnoista. Yhteiset arvot ja selkeät, tiedostetut käytännöt ovat perusta laadukkaalle toiminnalle. Vastuu toiminnan kehittämisestä ja laadusta edellyttää toiminnan arviointia. Olennaista on arvioida nykyistä, toteutuvaa toimintaa: Toimitaanko sovittujen käytäntöjen mukaisesti? Toteutuvatko prosessit? Miten sovitut asiat näkyvät arjen toiminnassa? Tavoitteiden varmistaminen saavutetaan jatkuvan, vuorovaikutteisen ja avoimen keskustelun avulla. Itsearvioinnin, tiimiarvioinnin, kehityskeskustelujen ja asiakaspalautteen kautta saadaan tietoa, miten tavoitteet on saavutettu. 6

7 Osana toimintakäsikirjaa on toiminnan arviointiaineisto. Laatutekijät eli arviointialueet vastaavat tuloskortin rakennetta. Kuntalais- ja asiakasnäkökulmaa vastaa lapsen ja vanhemman ääni, talouden näkökulmaa kestävä kehitys ja kustannustietoisuus, rakenteiden ja toiminnan kehittämisen näkökulmaa raamit ja arki sekä johtamisen ja henkilöstön näkökulmaa työyhteisö. Laatutekijöiden näkökulmasta arvioidaan toimintaa perhepäivähoidossa, päiväkodeissa, esikouluissa ja avoimessa toiminnassa. Toimintakautta suunniteltaessa valitaan eri laatutekijöiden painopistealueet ja kehittämiskohteet. Arvioinnin mittaristona käytetään erinomainen asteikkoa. Mittariston avulla arvioidaan laatukriteereitä, kirjataan vahvuudet, toimenpiteet kehittämiseksi sekä muut havainnot. Yksiköiden toimintakertomuksen pohjana käytetään arvioinnin laatutekijöitä Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kaikki päivähoitoyksiköt ovat laatineet oman varhaiskasvatussuunnitelman, joka pohjautuu kaupungin suunnitelmaan. Vasut on tehty yhteistyössä henkilöstön, lasten ja vanhempien kanssa. Tavoitteena on elävä, toimiva, oma, laatua ohjaava, meidän toimintaa kuvaava, vahvuuksista kertova, kehittämiseen kannustava vasu (Liisa Heinämäki). Yksikön vasua tarkennetaan ja päivitetään vuosittain syksyllä toimintakauden suunnittelun yhteydessä. Jokaiseen yksikköön on koottu myös vasukansio, joka sisältää vasuun liittyvää oheismateriaalia mm. lapsen vasun ohjeistukset ja lomakkeet ja koulutusmateriaaleja. 2. LAPSEN JA VANHEMMAN ÄÄNI 2.1. Osallisuus Osallisuus on vuorovaikutusta ja toimimista yhdessä, sosiaalisten suhteiden muodostamista, keskinäistä välittämistä ja huolenpitoa sekä koettuja ja toteutuvia mahdollisuuksia. Osallisuus mahdollistaa itsensä ilmaisemisen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen ja yhteisiin asioihin vaikuttamiseen. Lapsen osallisuutta voidaan edistää antamalla lasten tehdä aloitteita ja suunnitella toiminnan etenemistä. He tarvitsevat mahdollisuuksia vertaistoimintaan ja yhdessä tekemiseen aikuisen kanssa. Aikuisten tulee tukea lasten ilmaisua ja luovuutta ja antaa tilaa spontaanille toiminnalle ja heittäytymiselle. Yhteiset onnistumisen kokemukset ja elämykset edesauttavat osallisuutta. Aikuisilta vaaditaan asennemuutosta. Lasten osallistuminen tulee nähdä voimavarana. Se ei murenna aikuisen auktoriteettia vaan vahvistaa suhdetta aikuiseen. Lapset tulee nähdä oman elämänsä asiantuntijoina. Osallisuuden edistämiseksi tarvitaan yhteistä aikaa kohtaamiseen ja tekemiseen sekä pienryhmätoimintaa. Lapset tarvitsevat toimintamuotoja, joissa voidaan tukea vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä itseilmaisua. 7

8 Lasten osallistuminen edellyttää aikuisilta turvallisen toimintaympäristön luomista ja lasten tarpeisiin vastaamista, aitoa kuuntelua, ajan antamista ja läsnäoloa, tilan antamista lasten keskinäiselle aktiivisuudelle ja yhteistoiminnalle sekä positiivisten osallistumiskokemusten tarjoamista ja vahvistamista. Lapsille tulee syntyä kokemuksia kuulluksi tulemisesta Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu ja asiantuntemus omasta lapsestaan. Kasvatushenkilöstöllä on taas koulutuksen ja kokemuksen antama tieto ja osaaminen annettavaksi vanhempien käyttöön. Vastuu kasvatuskumppanuuden luomisesta ja ylläpitämisestä kuuluu henkilöstölle. Kasvatuskumppanuus edellyttää perheiden erilaisuuden ja erilaisten arvovalintojen hyväksymistä. Kodin ja päivähoidon välinen yhteistyö ja yhteinen kasvatusvastuu perustuvat luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja hyvään tiedon kulkuun. Tärkeintä kasvatuskumppanuudessa on kohtaaminen päivittäin tuuessa ja hakiessa. Tilan antaminen vanhempien äänelle ja osallisuudelle sitouttaa kasvatuskumppanuuteen. Yhteiset tapaamiset, joissa vanhemmilla on mahdollisuus tavata myös toisiaan, antavat mahdollisuuden verkostoitumiseen Lapsen vasu Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatuksen suunnitelma (vasu) yhdessä vanhempien kanssa. Vasu ohjaa lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen toteutumista ja sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Vasussa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tarpeet ja tulevaisuudennäkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet sekä lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Suunnitelmassa nostetaan esille yhteisiä kasvatustavoitteita ja sovitaan vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön tavoista. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti vanhempien kanssa. Lapsen vasua kootaan lapsen ja perheen näköiseen kasvun kansioon, joka rakentuu lapsen, vanhempien ja työntekijöiden voimin koko päivähoito- ja esikoulupolun ajan. Kansioon dokumentoidaan lapsen ääntä ja kädenjälkiä vasun sisältämistä asioista. Kasvun kansio siirtyy lapsen mukana hoitopaikasta toiseen ja esikouluun. Lapsen vasu rakentuu yhteisesti sovitun toimintakäytännön mukaisesti, sitä tukee kaikilla käytössä oleva lomakkeisto: 1) Päivähoidon alkaessa käydään alkukeskustelu joko lapsen kotona tai päivähoitopaikassa sekä tutustumisjakso hoitopaikassa. Näiden yhteydessä täytetään ja allekirjoitetaan hoitosopimus. Lapsen Vasun aloitus -lomake lähete- 8

9 tään vanhemmille hoitopaikkapäätöksen mukana ja käydään keskustellen läpi hoitopaikassa pääosassa vanhempien ääni. 2) Kun päivähoitopolkua on kuljettu n. 2 kk, käydään vasukeskustelu, jonka pohjana on kokemus lapsesta ja hoidon sujumisesta. Vasuun kirjataan yhteiset havainnot ja sopimukset vanhempien ja työntekijän ääni. 3) Vuosittain tai puolivuosittain käydään vasukeskustelu, jossa pohditaan lapsen kehitystä, kiinnostuksen kohteita ja kasvatuskumppanuuden toteutumista sekä sovitaan jatkosta. Osa vasua on myös neuvolan kanssa yhteistyössä tehty 4- vuotiaan havainnointilomake. 4) Hoitopaikan vaihtuessa tai hoitosuhteen päättyessä vasulomakkeet ja kasvunkansio annetaan vanhemmille vietäväksi uuteen hoitopaikkaan tai esikouluun. Tärkeää on lapsen tukeminen siirtymävaiheessa ja jatkumon rakentuminen, mikä toteutetaan tutustumiskäynnillä, tiedonsiirtolomakkeella ja tarvittaessa palaverilla. 3. TYÖYHTEISÖN ÄÄNI 3.1. Kasvattajat Kasvattajan tehtävänä on suunnitella tavoitteellista toimintaa ja rakentaa lasten kehitystä tukeva toimintaympäristö, jossa hoito, kasvatus ja opetus toteutuvat. Kasvattajat suunnittelevat, seuraavat, havainnoivat ja arvioivat lasten toimintaa. Suunnitelmat pohjautuvat varhaiskasvatuksen sisältörakenteen tuntemukseen sekä sisältöalueiden tavoitteisiin. Tavoitteellisella ja suunnitelmallisella varhaiskasvatuksella on tarkoituksena saada aikaan toimiva ja mielekäs vuorovaikutus aikuisten suunnittelun ja lasten oman suunnittelun ja toiminnan välille. Kasvattajan tulee ottaa vastuu omista työtehtävistään, ymmärtää toimintansa vaikutus lapseen ja työyhteisöön sekä tiedostaa päivähoidon arvot ja eettiset periaatteet. Työhön sitoutuminen edistää työyhteisön ilmapiiriä, joka näkyy hyvänä vuorovaikutuksena sekä herkkyytenä havaita ja kuulla lapsen ja perheen tarpeita, toiveita ja tunteita. Kasvattajan tehtävänä on luoda myönteinen ilmapiiri ja olla aidosti läsnä, jolloin lapsi saa tarvitsemansa tuen ja tuntee itsensä hyväksytyksi sekä arvokkaaksi. Kasvattajan tulee aktiivisesti ylläpitää ammattitaitoaan hankkimalla ajankohtaista tietoa sekä arvioida ja kehittää omaa toimintaansa. Havainnointi, dokumentointi ja arviointi ovat tärkeä osa pedagogista toimintaa Toimiva työyhteisö Tavoitteena on työyhteisö, jossa on yhteistyökykyinen, työhön sitoutunut henkilöstö, johtajuus on hyvin hoidettu ja onnistunut tiedonkulku on yhteinen asia. Hyvä ilmapiiri, jonka perustana on avoimuus, myönteisyys, joustavuus ja välittäminen, edesauttaa työssä jaksamista. Hyvän toiminnan edellytyksiä ovat myös ammatillinen ote työhön, 9

10 työn kehittäminen, itsensä johtaminen ja alaistaidot. Työyhteisön toiminnan arviointi on systemaattista ja jatkuvaa. Kaupungin henkilöstöohjelmassa on määritelty henkilöstöjohtamisen painopisteiksi ammattitaitoinen johtaminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, roolien selkeys sekä osaavan työvoiman pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen. Osaamisen kehittämiseksi järjestetään vuosittain tarpeen mukaisesti johtamiskoulutusta (jet, eva), kasvatuskumppanuuskoulutusta ja huolen puheeksioton koulutusta. Ammatillista osaamista vahvistetaan ja lisätään erilaisin teemakoulutuksin. 4. ARJEN TOIMINTA 4.1. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Hyvä ilmapiiri sekä hoito ja huolenpito luovat pohjan kasvulle ja oppimiselle. Arjen perushoitotilanteissa kasvatus ja opetus nivoutuvat luontevasti yhteen. Painopiste siirtyy hoidosta iän myötä kasvatukseen ja opetukseen. Toiminnan toteutuksessa on otettava huomioon lapsiryhmän ikärakenne sekä haasteellisuus. Tavoitteena on rakentaa perusta lapsen elämäntaidoille jatkumona esiopetukseen, kouluun ja aikuisuuteen. Voidakseen hyvin lapsi tarvitsee sekä aktiivista toimintaa että lepoa. Kasvattajan ammatillisuuden perusta on kyky havainnoida lapsen tarpeita ja muuttaa ympäristöä, päivärytmiä ja omaa käyttäytymistään siten, että lapsen kehitys turvataan parhaiten. Turvallisuuden ja terveyden edistämisen näkökulmat edistävät lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen arjen toiminnassa vaikuttaa ja ohjaa valintoja perheiden arjessa ja lasten tulevaisuudessa Lapselle ominainen tapa toimia Leikki Leikki on lapsen luontainen tapa toimia, lapset eivät leiki oppiakseen vaan oppivat leikkiessään. Luonteeltaan leikki on sosiaalista, todellisuuden ja mielikuvituksen välisen rajan etsimistä. Leikissä lapsi oppii huomaamattaan sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja, keskittymistä ja itsekuria, kieltä ja ajattelua, sääntöjä sekä normeja. Leikissä lapsi työstää asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä ja ajankohtaisia. Aikuisen tehtävänä on mahdollistaa ja ohjata leikkiä. Leikinohjaus lähtee lapsen leikkitaitojen havainnoinnista. Tavoite on, että lapsi oppii leikkimään muiden lasten kanssa. Leikin merkityksen ymmärtävä ja sitä arvostava aikuinen huolehtii, että lapselle annetaan aikaa ja rauhaa sekä monipuolisia välineitä rakennella omaa leikkiään. Omaehtoisessa leikissä lapsi jäljittelee eri elämänalojen tapahtumia omien kokemusten, elämysten ja tietojen pohjalta. Aikuisen tulee kunnioittaa leikkitilanteita ja niiden ainutkertaisuutta. Kerätään paljon kiviä ja keppejä, tehdään karhunpesä puun alle. Karhut on kaikki pesässä. Karhut murisee ja on vihaisia. Karhut nukkuu pesässä. Sitten vihaiset karhut menee kiikkumaan. 10

11 Tutkiminen Kaiken oppimisen edellytyksenä on, että lapsi pystyy monipuolisesti havainnoimaan ympäristöään. Kehittyäkseen hän tarvitsee omalle ikäkaudelleen sopivia haasteita sekä mahdollisuuksia toistaa oppimiaan asioita, vapautta tutkia ja yrittää, erehtyä ja korjata erehdyksensä. Oppimisen perustana ovat lapsen luontainen uteliaisuus, kiinnostuksen kohteet, kokemukset ja lähiympäristö, jotka innostavat oppimaan ja kokemaan uusia asioita. Lapselle tulee antaa riittävästi aikaa havainnoida ympäristöä, ihmetellä, pohtia ja esittää kysymyksiä. Yrityksen, erehdyksen, onnistumisen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimiseniloa. Elämykset ovat tärkeitä. Siiliä voi tutkia suurennuslasilla, sen piikkejä ja silmiä ja piikit näyttää ihan iskän parralta ja kuusen piikeiltä Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen on lapselle terveen kasvun ja hyvinvoinnin perusta. Liikkuessaan lapsi kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua omaan itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön sekä saada uusia elämyksiä ja purkaa energiaa. Säännöllinen ja ohjattu liikunta on tärkeää lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. Terveen itsetunnon kehittyminen pohjautuu lapsen tietoisuuteen omasta kehostaan ja sen hallinnasta. Positiiviset kokemukset ja säännöllinen liikunta luovat pohjaa lapsen myöhemmälle kiinnostukselle liikuntaa ja liikkumista kohtaan. Tavoitteena on turvallinen liikkuminen, samalla ohjataan oikeaan liikennekäyttäytymiseen. Päivähoidossa liikennekasvatus huomioidaan päivittäisten toimintojen yhteydessä. Lasten turvaliivejä käytetään retkillä lähiympäristöön. Yhteistyötä tehdään lähipoliisin kanssa. Vanhempien ja henkilöstön vastuu ja esimerkki on tärkeä. Liikkuminen on sitä, kun liikutetaan polvia, jalat menee taaksepäin, kädet heiluu eteen ja taakse jalat pysyy paikallaan ja sitten hypitään niin kuin harakka lähtee lentoon. Pääkin liikkuu ympäri, mutta ei mene taakse. Sormetkin liikkuu niin kuin auto mene mutkaan. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Kulttuurin eri osa-alueet kirjallisuus, kuvataide, musiikki, draama, tanssi sekä kädentaidot antavat lapsilla mahdollisuuden kokea ja toteuttaa luovuuttaan, onnistua ja nauttia. Lapsuudessa koetut taiteelliset elämykset antavat rakennusaineita myöhemmälle kulttuurin arvostukselle. Lapset saavat mahdollisuuden tutustua taiteen eri alueisiin teatteriin, taidenäyttelyihin ja konsertteihin. Lapsen luovuutta tuetaan antamalla mahdollisuus itse tekemiseen ja arvostamalla lapsen töitä. Korvasta kiertää suuhun ja sitten alkaa laulattaa ja varpaat heiluu ja kädet taputtaa 11

12 4.3. Sisältöalueet Varhaiskasvatus on kokonaisvaltaista kasvatustyötä ja sisältöjä ei voi irrottaa erillisiksi oppimisaiheiksi. Lapselle ei aseteta suoritusvaatimuksia. Sisältöalueet eli orientaatiot ohjaavat toiminnan tavoitteellista suunnittelua. Kieli ja vuorovaikutus Kieli luo pohjaa ajattelulle, oppimiselle, itseilmaisulle, tunteiden tunnistamiselle ja välittämiselle sekä sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Kielen oppiminen on luova ja yksilöllinen prosessi. Aikuisen puhe toimii lapsen jäljittelyn mallina. Kielen kehitystä tuetaan leikkien, satujen, lorujen ja laulujen avulla. Lapsen oman äänen kuulumista lisätään myös saduttamalla. Kielen merkitys korostuu lapsen kasvaessa, jolloin se liittyy ongelmanratkaisuun, loogiseen ajatteluun ja mielikuvitukseen. Käsitteiden hallinta on pohjana oppimisvalmiuksille. Kielen kehityksen erityistarpeissa käytetään apuna kuvia, tukiviittomia sekä viittomakieltä. Miksi kielen kehittyminen on niin tärkeää: Kieltä tarvitaan oman minän, yksilöllisyyden ilmaisemiseen Kielen avulla opitaan, sillä tiedot hankitaan ja varastoidaan muistiin kielen välityksellä Kieli lisää ajattelun nopeutta ja laajuutta Kielenkäyttö on ajattelua, tunteiden ilmaisua, vuorovaikutusta ja toiminnan ilmaisemista Kielen kehitys on yhteydessä puheen kehitykseen Kieli on yhteydessä lapsen koko kehitykseen (Marja Nurmilaakso) Matematiikka Matemaattinen ajattelu perustuu vertaamiseen (koko, muoto, määrä), päättelemiseen sekä laskemiseen (perustiedot luku- ja aikakäsitteistä). Varhaiskasvatuksessa oppiminen tapahtuu leikinomaisesti lapsille tuttujen, kiinnostavien ja ikätasoa vastaavien materiaalien ja tehtävien avulla. 12

13 Luonto- ja ympäristökasvatus Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla tutustutaan luonnon ilmiöihin sekä syy- ja seuraussuhteisiin. Retkeillessä tutustutaan luontoon, kasveihin ja eläimiin eri vuodenaikoina. Luontokasvatukseen menetelmänä voidaan käyttää esim. Metsämörritoimintaa. Aikuisten esimerkki ja asenne ohjaavat lapsia toteuttamaan ympäristöä säästävää elämäntapaa. Historia ja yhteiskunta Lasten kanssa tutustutaan menneeseen aikaa ja tähän päivään lasta lähellä olevien asioiden kautta. Haminan lähiympäristö, historia ja erilaiset nähtävyydet kertovat entisistä ajoista ja nykyisyydestä. Toiminnassa arvostetaan perinteitä. Esteettinen kasvatus Esteettisyys avautuu havaitsemisen, tuntemisen, mielikuvituksen ja tekemisen avulla. Lapselle syntyy kauneuden, harmonian sekä ilon omakohtaisia kokemuksia. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta samaistuminen esim. sadun maailmaan on tärkeää. Taide- ja tapakasvatuksella on keskeinen asema toiminnassa. Eettinen kasvatus Eettisessä kasvatuksessa pohjana ovat arvot ja normit. Aikuisen vastuu ja esimerkkinä oleminen korostuvat. Lasten elämä sisältää tilanteita, joissa voidaan pohtia oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen kysymyksiä. Päivittäisten tapahtumien yhteydessä voidaan luontevasti käsitellä myös oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, ihmisten erilaisuutta, kunnioitusta sekä arvostusta huomioiden lasten kehitystaso. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lasten elämään. Niitä käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. Uskonto- ja katsomuskasvatus Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Kirkkopyhät ja kulttuuriperintö huomioidaan toiminnassa. Jos lapsiryhmässä on eri kulttuurista tai uskontokunnasta tulevia lapsia, tutustutaan näiden kulttuureihin ja uskontoon. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa miten perheen vakaumus huomioidaan Turvallisuus Varhaiskasvatus noudattaa soveltuvin osin oppilaitoksille laadittua turvallisuussuunnitelmaa. Suunnitelmaa täydentävät yksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat. Turvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet kootaan Turva-kansioon. Hätäohjeet ja yhteystiedot löytyvät SOS- kansiosta. Turvallisuussuunnitelma on kokonaissuunnitelma johtamista ja henkilöstöä varten yllättävien tilanteiden varautumiseen, riskien hallintaan ja toimimiseen. Riskien hallinta on ennakoivaa turvallisuustyötä. Tiedon välittäminen ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa lisää näkökulmaa turvallisuusasioihin. Toimintaympäristön turvallisuutta arvioidaan jatkuvasti. Lapsen näkökulmasta tärkeintä turvallisuutta tuovaa ovat syli, lämpö, aito välittäminen, kiireettömyys sekä läsnä oleva, lasta huomioiva, kuunteleva aikuinen. Koko henkilöstö on velvollinen toimimaan turvallisuutta edistävästi. 13

14 Kiusaamisen ehkäiseminen on yksi varhaiskasvatuksen haasteista ja on hyvä aloittaa mahdollisimman varhain. Kiusaamisen juuret löytyvät jo pienten lasten parista ja on tärkeää katkaista kiusaamisen kierre mahdollisimman varhain sekä ehkäistä sen syntymistä. Se edellyttää tietoisuutta kiusaamisesta sekä tietoa kiusaamisen ehkäisyn keinoista. Keskeisiä tekijöitä ovat lasten vuorovaikutustaitojen ja empatiakyvyn vahvistaminen ja olennaista on tukea lasten myönteisiä vertaissuhteita ja ryhmässä toimimisen taitoja. Päiväkodin työntekijän tehtävä on havainnoida tarkasti ja sensitiivisesti lapsiryhmäänsä ja huolehtia siitä, että jokainen lapsi pääsee ryhmän toimintaan ja leikkiryhmiin mukaan. Kiusaamiseen puuttumisen ja sen ehkäisyn suunnitelma tehdään osaksi yksikköjen vasuja. (Mll:n julkaisut: Kiusaavatko pienetkin lapset? selvitys ja Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa) Terveydenedistäminen Osana kaupungin terveydenedistämissuunnitelmaa laadittiin päivähoidolle oma suunnitelma (liite 1). Terveydenedistäminen on arjen tekoja ja luonteva osa päivähoidon toimintaa ja tärkeää ajattelen lasten tulevaisuutta Kestävä kehitys ja kustannustietoisuus Kestävä kehitys tarkoittaa sellaista valintoja ja toimintaa, jossa otetaan huomioon sekä nykyiset tarpeet että tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuudet. Tavoitteena on asennekasvatus; opetella kestävän kehityksen mukaista toimintaa automaattiseksi osaksi arkea sekä lapsille että aikuisille. Ekologinen kestävä kehitys sisältää luonto- ja ympäristökasvatuksen, jätteiden määrän vähentämisen sekä energian säästön. Taloudellinen kestävä kehitys takaa resurssien oikean ja riittävän kohdentaminen sekä talouden että henkilöstö osalta. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys käsittää yhteisöllisyyden sekä perinteiden ja kulttuurin arvostuksen. 5. VARHAINEN TUKI 5.1. Tukitoimet Kaikilla lapsilla on oikeus tulla hyväksytyksi ja kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Tämän toteutumiseksi tarvitaan arvokeskustelua, yhteistyötä ja koulutusta. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osalta. Tukea tarvitaan myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot eivät turvaa hänen kehitystään. Tukitoimet aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, puhumalla asiasta huoltajien kanssa. Tuen tarpeen arviointi perustuu havainnointiin ja usein moniammatilliseen yhteistyöhön. Kiertävien erityislastentarhanopettajien asiantuntemusta hyödynnetään. Vanhempien luvalla otetaan yhteyttä esim. lasten neuvolaan tai perheneuvolaan. 14

15 Kun lapsella ilmenee tuen tarvetta, toimintaa ja toimintaympäristöä muokataan ja mukautetaan. Toimintaa eriytetään pienryhmä- tai yksilötoiminnaksi. Lapselle laaditaan varhaisen tuen suunnitelma. Kuntouttavia elementtejä käytetään tukemaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvatusta. Näitä ovat esimerkiksi päivärytmin ylläpitäminen, vuorovaikutuksen vahvistaminen, lapsen ohjauksen sekä kehityksen eri osa-alueiden tukeminen. Tarvittaessa laaditaan kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin lapsen tarvitsemat tukimuodot ja tuen tarve. Pohjana ovat lapsesta kerätyt vanhempien ja hoitohenkilökunnan havainnot. Kuntoutussuunnitelma on työväline lapsen kanssa toimiville aikuisille. Siihen kirjataan toimintaympäristössä tarvittavat muutokset, lapsen kanssa käytettävät menetelmät, välineet ja tarvittavat tukipalvelut. Suunnitelmaan kirjataan myös tiedon siirto. Suunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti tarpeen mukaan. Kasvattajan oman toiminnan tarkastelu on kehittämisen edellytys. Toiminnan sisältöjä ja menetelmiä arvioidaan. Lapsen itsetunnon tukeminen ja vahvuuksien löytäminen tulee olla toiminnan punainen lanka. Varhaiskasvatuksessa työskentelee kaksi kiertävää ja yksi ryhmässä toimiva erityislastentarhanopettaja. Vakituisia erityisohjaajia on 10 sekä määräaikaisia tarvittaessa. Erityisohjaajat toimivat useimmiten ryhmäavustajina. Lapsiryhmää voidaan myös tarvittaessa pienentää. Lasten tuentarpeen arviointitiimiin (=Lastu-tiimi) kuuluvat perheneuvolan psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, lastenlääkäri, terveysneuvonnan osastonhoitaja (lastenneuvolat) ja kiertävät erityislastentarhanopettajat. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja antaa suosituksensa tukitoimista ja jatkotutkimuksista. Lastenneuvola Lastenneuvolatoiminnan keskeisenä tavoitteena on tukea jokaisen lapsen mahdollisimman tervettä kehitystä ja kasvua sekä vanhempien jaksamista ja edistää koko perheen hyvinvointia. Lastenneuvolan tehtävänä on erilaisten seulontatutkimusten avulla löytää ne lapset, jotka tarvitsevat jatkotutkimuksia ja kuntouttavaa tukea. Tärkeänä osana lastenneuvolan toimintaa ovat myös kasvatustuen antaminen vanhemmille. Neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää ja lyhytkestoista tukea perheelle. Tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen vanhemmuudessa, parisuhteessa, kasvatuksessa sekä muissa arjen haasteissa Perheneuvola Perheneuvolan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheiden myönteistä kehitystä järjestämällä tutkimusta, hoitoa ja neuvontaa sekä asiantuntija-apua toimien yhteistyössä muiden lasten kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Perheen kanssa työskentelevän tiimin kokoonpano vaihtelee eri tilanteissa. Varhaiskasvatuksen ja perheneuvolan välisen yhteistyön tavoitteena on hyödyntää olemassa olevaa tietotaitoa perheiden ja lasten hyväksi. Yhteistyö toteutuu konsultaatioiden ja asiakkaiden kanssa pidettävien neuvottelujen muodossa, joissa käsitellään lapsen ongelmatilanteiden kohtaamista, sovitaan yhteisistä tukitoimenpiteistä ja seurataan niiden vaikutusta päivähoidon arjessa. 15

16 Yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien sekä sosiaali- ja perhetyön kanssa Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Maahanmuuttajaperheiden määrä on noussut viime vuosina. Seutukunnallisissa hankkeissa on kehitetty uusia työ- ja yhteistyökäytäntöjä varhaiskasvatuksessa sekä moniammatillisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on huoltajien, varhaiskasvatuksen ja yhteistyökumppaneiden osaamisen, tiedon ja vuorovaikutuksen lisääntyminen. Tavoitteena on myös oikea-aikaisen ja oikean tiedon vaihto lapsen aloittaessa päivähoitoa sekä kasvatuskeskusteluissa huoltajien kanssa. Tärkeää on keskustella varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Huoltajia kannustetaan ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä ja kulttuuria kotona ja siten luomaan pohja toimivalle kaksikielisyydelle. Varhaiskasvatuksella edistetään lapsen kotouttamista ja kielen oppimista. Lasten oman kulttuurin arvostaminen ja huomioiminen toiminnassa on tärkeää. Suomen kielen opetuksen tueksi on laadittu S2 materiaalia ja lapsille tehdään suomen kielen oppimisen tukemiseksi henkilökohtainen S2-suunnitelma. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetään koulutusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden kohtaamisesta ja tulkkipalveluita kehitetään. 6. YHTEISTYÖKUMPPANIT 6.1. Perusopetus Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen välille on haasteena kehittää työmuotoja, jotka mahdollistavat lapsen kasvun ja oppimisen jatkumon. Tämän mahdollistaa yhteinen käsitys lapsen oppimaan oppimisesta, sosiaalisista taidoista, kasvatuksen ja opetuksen sisällöistä ja lapsen erityisen tuen tarpeesta. Haminan kaupungin opetussuunnitelmassa määritellään esi- ja alkuopetuksen yhteistyö. Esiopetusyksikölle ja lähikoululle voidaan laatia yhteistyösuunnitelma, jossa näkyvät yhteiset oppimiskokemukset, juhlat ja retket. Onnistuneen yhteistyön seurauksena oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa paremmin. Lapsesta esiopetusvuonna saatu opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto siirretään tulevalle luokanopettajalle. Esiopetusvuonna jatketaan yhteistyötä myös päivähoidon kanssa Seurakunta Avointa toimintaa järjestetään yhteistyössä seurakunnan kanssa. Seurakunnan työntekijät vierailevat päiväkotikummeina päivähoitoyksiköissä sekä järjestävät kirkkoretkiä ja leiripäiviä lapsille tukemaan päivähoidon kristillistä kasvatusta Seurakunnan päiväkerhojen tavoitteena on yhdessäolon ja hiljentymisen oppiminen sekä kristillisen kasvatuksen tukeminen. Kerhot ovat 3 6 -vuotiaille lapsille. Perhepäivähoitolasten on mahdollista osallistua toimintaan. 16

17 6.3. Muut yhteistyötahot Kaupungin eri hallintokuntien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Osa laadukasta varhaiskasvatusta ovat Haminan Serviisin tuottamat ruoka- ja siivouspalvelut. Kulttuuri-, kirjasto- ja vapaa-aikapalvelut monipuolistavat toimintaa. Yhteistyö teknisen toimen kanssa varmistaa turvallisen toimintaympäristön. Järjestöjen esim. Pelastakaa lapset ry:n ja Pallo-kissojen kanssa toteutetaan yhteistyössä erilaista toimintaa. 7. VARHAISKASVATUSSSUUNNITELMAN SEURANTA Varhaiskasvatuksen kehittäminen on jatkuva prosessi. Toiminnan laadukas toteuttaminen edellyttää henkilöstöltä jatkuvaa keskustelua kasvatuksesta ja päivähoidon arjesta. Keskustelua tulee käydä yhdessä lasten, vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman seuranta vaatii vuosittaisen tarkastelun, keskustelun ja arvioinnin ja se päivitetään tarvittaessa. Tärkeintä on muistaa, miksi työtä tehdään, Liisa Heinämäen sanoin: Ytimessä kasvattajuus. Joka päivä kun kohtaat lapsen tai vaikutat työssäsi siihen, miten lapsi varhaiskasvatuksessa kohdataan, muistuta itsellesi: Lapsi on tänään, hän kehittyy, oppii, kokee, toimii nyt. Olenko hänelle se mitä hän tarvitsee? Iloitsenko hänen kanssaan, jaksanko välittää, muistanko että tästä ei ole uusintaa? 17

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 MEIDÄN PÄIVÄKOTI SALORINTEEN PÄIVÄKOTI sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Siivikkalan kaupunginosassa. Pihaa ympäröi luonnonmetsä ja lähellä on

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö. Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus

Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö. Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus Monipuolista varhaiskasvatusta Kotkassa perheen pienimmille tarjotaan monipuolisia ja korkealaatuisia varhaiskasvatus palveluja

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan (SeutuVasuun) PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN Osoite: Kanavakuja 7,

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Rakokiven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 1 Sisällys Päiväkotimme 2 Toiminta-ajatuksemme 3 Oppimisympäristömme 3 Varhaiskasvatustyömme arvot 5 Lasten arvot 5 Vanhempien arvot 5 Henkilökunnan arvot

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma NURMIJÄRVEN KUNTA Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 1. LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN ARVOT... 4 1.1 LAPSILÄHTÖISYYS... 4 1.2 KASVATUSKUMPPANUUS... 4 1.3 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ...

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Me Ikurin päiväkodissa toteutamme varhaiskasvatusta ja esiopetusta pienryhmissä leikkien, liikkuen ja tutkien. Toimintamme yksi keskeisimmistä

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 Sisällys JOHDANTO 3 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 4 2 KASVATUSKUMPPANUUS 4 3 LAPSEN OMA VASU 6 4 VARHAISKASVATUKSEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> SISÄLTÖ: 1. PÄIVÄKOTIMME 2. TOIMINTA-AJATUKSEMME 3. PÄIVÄKOTIMME ARVOT 4. KASVATUSKSELLISET TAVOITTEEMME 5. LAPSILÄHTÖISYYS Mitä se on Miten lapsilähtöisyys

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot