KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTIÖITTÄMISSELVITYS

Transkriptio

1 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTIÖITTÄMISSELVITYS Yhtiöittämisselvityksen toteutus Kajaanin kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen johtokunnan esityksen käynnistää Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) yhtiöittämisselvitys. Siinä tuli: - selvittää edellytykset ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen 100-prosenttisesti Kajaanin kaupungin omistukseen; - tehdä tarvittaessa perustellut ehdotukset yhtiöittämisen toteutuksesta; - toteuttaa selvitys niin, että uusi osakeyhtiömuotoinen Kajaanin ammattikorkeakoulu voi hakea syksyllä 2013 ammattikorkeakoulun toimilupaa, mikäli välittömään yhtiöittämiseen päädytään; - saada selvityksen aikana Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) päätös riittävästä rahoitustuesta yhtiöittämisen aiheuttamiin lisäkustannuksiin keskeisenä yhtiöittämisen toteuttamisen edellytyksenä. Kaupunginhallitus asetti selvitystä varten kaupunginjohtajan johdolla toimivan valmisteluryhmän ja nimesi siihen jäseniksi: Kajaanin ammattikorkeakoulu - liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajan Aki Räisäsen, rehtori Turo Kilpeläisen, hallinto- ja talousjohtaja Merja Mäkisen, talousjohtaja Juha Huotarin ja kansliapäällikkö Risto Hämäläisen. Valmisteluryhmän oli toteutettava selvitys huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Valmisteluryhmä on toteuttanut selvityksen tehtävänannon mukaisesti. Selvitystyön aikana valmisteluryhmä on neuvotellut OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston johdon kanssa ministeriön rahoitustuesta ja verotuskompensaatioista mahdollisen yhtiöittämisen osalta. Asiasta on saatu osaston johdon lausunto. Edelleen osaston johdosta ylijohtaja Anita Lehikoinen ja johtaja Hannu Siren ovat vierailleet Kajaanissa 2.4. informoimassa kaupungin ja KAMK:n luottamushenkilöitä ja KAMK:n henkilöstöä ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilanteesta ja etenemisestä. Selvitystyön aikana kaupungin vuonna 2012 toteuttamaan, Ernst&Youngin tekemään selvitykseen yhtiöittämisen vaikutuksista on päivitetty KAMK:nuusimmat taloustiedot, sekä ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusjärjestelmän arvioitu vaikutus. Edelleen selvitystyön aikana on valmisteltu mm. tarvittavia tietojärjestelmämuutoksia kustannuksineen. Valmisteluryhmä on toteuttanut Kajaanin ammattikorkeakoulun yhtiöittämisselvityksen kaupunginhallituksen asettaman tehtävän mukaisesti, ja esittää selvityksen perusteella, että Kajaanin ammattikorkeakoulu muutetaan kaupungin kokonaan omistamaksi

2 osakeyhtiömuotoiseksi ammattikorkeakouluksi siten, että uusi toimilupa haetaan syksyllä 2013 yhtiömuotoiselle ammattikorkeakoululle. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen lainsäädäntö ja yleishyödyllinen osakeyhtiömuoto Hallitusohjelmaan kirjattu ammattikorkeakoulu-uudistus on jatkoa OKM:n korkeakoulujen rakenteelliselle kehittämiselle, jonka ensimmäinen osa oli yliopistouudistus. Siinä yliopistoista tehtiin lainsäädännöllä itsenäisiä oikeushenkilöitä, säätiöitä tai julkisoikeudellisia yhteisöjä, ja niiden rahoitusjärjestelmää muutettiin. Ammattikorkeakoulu-uudistustoteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan ammattikorkeakoululaki ja ammattikorkeakoulujen toimiluvat. Uusittu ammattikorkeakoululainsäädäntötulee voimaan vuoden 2014 alussa. Nykyiset ammattikorkeakoulujen toimiluvat lakkaavat, ja ylläpitäjät hakevat uusia toimilupia syksyllä Toimiluvista päättää valtioneuvosto OKM:nvalmistelun pohjalta ja ne astuvat voimaan OKM on valmistellut amk-lain muutokseen liittyen ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisen. Asetuksella säädetään tarkemmin toimilupien hakemisesta. OKM on aloittanut myös uudistuksen toisen vaiheen lainvalmistelutyön. Hallituksen esitys amk-lain muuttamisesta siltä osin on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa Toisessa vaiheessa tavoitteena on muodostaa kaikista ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä, käytännössä osakeyhtiöitä. Linjaus on tehty hallituksen iltakoulussa Muutos on tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti, kun ammattikorkeakoulujen rahoitus muuttuu valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessäkokonaan valtionrahoitukseksi yliopistojen tapaan. OKM:ntarkoitus on säätää lailla, että ammattikorkeakouluista tulee yleishyödyllisiä osakeyhtiöitä. Ne toteuttavat julkista korkeakoulutehtävää amk-lain ja toimiluvan mukaisesti. Amk-yhtiöt eivät ole voittoa tavoittelevia eivätkä ne voi jakaa osinkoja ja niiden toiminnassa noudatetaan julkisuuslakia ja tasa-arvolakia. Yhtiön purkautuessa sen varat voidaan käyttää vain vastaavaan tarkoitukseen kuin sen julkinen korkeakoulutehtävä. Osakeyhtiölakia noudatetaan yhtiöissä lähinnä vain itsenäisen oikeushenkilön aseman luomiseksi, eli hallinnon ja toiminnan järjestämiseksi. Toimilupien uudistaminen Ammattikorkeakoulu-uudistus ja sen lainsäädäntö toteutuu kahdessa vaiheessa. Velvoite yhtiöittämisestä säädetään samalla kun ammattikorkeakoulujen rahoitusperusta muuttuu kokonaan valtionrahoitteiseksi valtionosuusuudistuksen lainsäädännön yhteydessä keväällä Ammattikorkeakouluista tulee yleishyödyllisiä, julkista tehtävää toteuttavia osakeyhtiöitä. Ammattikorkeakoulun toimiluvan saajalla tulee olla pitkän tähtäimen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisten tehtävien (opetus,

3 tutkimus ja aluekehitys) asianmukaiseen ja kansainvälisesti korkeatasoiseen järjestämiseen laadukkaasti ja tuloksellisesti. Toimiluvissa eräs keskeinen kriteeri on hakijan taloudellinen tilanne ja kantokyky. Toimilupahakemuksessa tulee esittää selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta ja niiden hallinnasta toimintaa aloitettaessa ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla, eli vuoteen 2018 saakka. Taloudellisessa kantokyvyssä olennainen seikka on uuden tulosperusteisen rahoitusmallin vaikutus ammattikorkeakoulun valtionosuusrahoitukseen. Toimilupaprosessi tulee olemaan kaksivaiheinen. Syksyllä 2013 toimilupaa hakevien on esitettävä selvitys taloudellisesta ja toiminnallisesta kyvystä toteuttaa toimiluvan mukaista korkeakoulutoimintaa pitkällä tähtäimellä. Toisessa vaiheessa toimilupia tullaan arvioimaan ja samalla edellytetään yhtiömuotoa ammattikorkeakoulujen hallintomalliksi muutetun amk-lain mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen itsenäinen oikeushenkilöasema edellyttää ammattikorkeakoulujen toimilupien uusimista myös uudistuksen toisessa vaiheessa. Tarkoitus on, että uudistuksen toisen vaiheen toimilupaprosessi olisi mahdollisimmankevyt ja yksinkertainen.mikäli ammattikorkeakoulu siirtyy yhtiömuotoon vasta uudistuksen toisessa vaiheessa, niin toimiluvan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset arvioidaan kuten syksyn 2013 toimilupahaussa. OKM ohjeistaa uudistuksen toista vaihetta koskevaaammattikorkeakoulujen toimilupamenettelyä myöhemmin. Ministeriö suosittelee toimilupaohjeistuksessa ja sen pohjana olevan amk-asetuksen perusteluissa, että osakeyhtiömuotoon siirtyminen jo uudistuksenensimmäisessä vaiheessa on suositeltavaa, että toisen vaiheen toimilupaprosessi olisi tavoitteen mukaisesti kevyt.koska yhtiömuotoisesta ylläpitäjämuodosta ei ole vielä lainsäädännöllisiä määräyksiä, niin toimilupaa voi hakea amk-lain mukaisesti edelleen myös kunnalle tai kuntayhtymälle. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät ja hallinto Ammattikorkeakoulu-uudistuksen kaksivaiheisuus aiheuttaa myös toimilupaprosessin kaksivaiheisuuden. Jo ensimmäisessä vaiheessa yhtiömuotoisena toimiluvan hakeneiden ja saaneiden ammattikorkeakoulujen toisen vaiheen toimilupa-arviointi on kevyempi kuin siinä vaiheessa yhtiöityvien ammattikorkeakoulujen. Toimiluvan voi silti hakea ensimmäisessä vaiheessa myös kunnalle tai kuntayhtymälle. Suomessa on 25 ammattikorkeakoulua sekä niille rinnakkaisina mutta erillisinä HögskolanpåÅland sekä Poliisiammattikorkeakoulu. Osakeyhtiömuotoisia niistä on 17, yksi on säätiön ylläpitämä. Kuntayhtymämuotoisia ammattikorkeakouluja on viisi, niistä neljä on yhtiöitymässä joko vuoden 2014 tai vuoden 2015 alusta. Kuopion Savonia-amk:n osalta on toteutettu yhtiöittämisselvitys, mutta päätöstä siirtymisestä kuntayhtymämuodosta osakeyhtiöksi ei ole tehty. Kuntien suoraan ylläpitämiä on kaksi, Turun ja Kajaanin ammattikorkeakoulut. Turun osalta on tehty päätös yhtiöittämisestä vuoden 2014 alusta alkaen.

4 Valtionhallinnossa ammattikorkeakoulu toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toisena osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää yliopistojen rinnalla. Ammattikorkeakouluilla on sisäisissä asioissaan itsehallinto, jota hoitavat hallitus ja rehtori. Ylläpitäjän tehtäviin kuuluu ammattikorkeakoulun strateginen johtaminen ja kehittäminen. OKM:n kautta tuleva ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahoitus tulee sekä kunnilta että valtiolta. Perusrahoituksesta valtion osuus on 41,89% ja kuntien 58,11%. Ammattikorkeakoulut Kuopion kuntayhtymäomisteista Savonia - ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta ovat siirtyneet osakeyhtiömuotoon tai ovat tehneet päätöksen siihen siirtymisestä. Kajaanin ammattikorkeakoulun taloustilanne ja sen kehitys 2018 saakka Valtionosuusrahoitus Ammattikorkeakoulujen valtiolta tuleva perusrahoitus (valtionosuusrahoitus, VOS) uudistetaan ammattikorkeakoululain muutoksessa. Rahoitus muuttuu tulosperusteiseksi. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen, opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. KAMK:n tulevaisuuden taloudellisen kantokyvyn arvioimisessa olennainen seikka on uudistuvan VOS-rahoituksen kehitys. Koska toimilupa-arvioinnissa ammattikorkeakoulujen talous on keskeinen kriteeri, niin OKM on tehnyt arviot kunkin ammattikorkeakoulun perusrahoituksen kehittymisestä vuosina ja toimittanut ne maaliskuussa. Arviota käytetään pohjana toimilupahakemukseen liittyvissä perusrahoituksen kehitystä koskevissa viiden vuoden skenaariolaskelmissa. Taulukko: OKM:n arvio KAMK:nperusrahoituksen kehityksestä (korjattu laskelma ) Huom! Laskelmassa vuoden 2015 rahoituksenperusteena on toimintavuosien tulosten keskiarvo, joka on siis osittain oletusta. Vuosien laskelmat ovat vahvasti spekulatiivisia jo sentakia, että vuoden 2018 rahoitusperusteena toimivat vuosien vielä toteutumattomat tulokset.okm:n mukaan rahoitusarviota voi kuitenkin pitää suuntaa antavana. Huom!Täytyy ottaa myös huomioon, että ammattikorkeakoulukohtainen perusrahoituksen kehitys riippuu tuloskehityksestä suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. Rahoitussuhteet muuttuvat sen mukaan, miten ammattikorkeakoulut pystyvät kehittämään toimintaansa ja tuloksellisuuttaan, eli korkeakoulukohtainen rahoitus elää tuloksellisuuden kehittymisen myötä. Kaupungin rahoitus

5 Kajaanin kaupunki on tukenut KAMK:n toimintaan vuosittaisella toiminta-avustuksella. Sillä on suuri merkitys KAMK:n hyvään tuloksellisuuteen, toiminta-avustusta on käytetty kehittämis- ja hanketoiminnan omarahoitukseen. VOS-rahoitus on tällöin pystytty käyttämään täysimääräisesti opetukseen ja sen kehittämiseen. Kehittämistoiminta on yksi tuloksellisuuden olennainen mittari. Kaupungin toiminta-avustus oli aiemmin euroa/vuosi. Talouden sopeuttamisohjelmassa se leikattiin tasoon euroa vuodesta 2010 alkaen. Sen pitäminen nykyisellä tasolla on perusteltua ainakin vuosien 2014 ja 2015 muutosvaiheessa, toimilupaprosessin ja amk-uudistuksen kaksivaiheisen ylimenokauden ajan. Mikäli KAMK:n yhtiöittämiseen päädytään, niin toimilupahaun taloustarkastelussa on vastattava osakeyhtiön maksuvalmiuden kysymyksiin. Kaupunkikonsernin tytäryhtiönä KAMKkäyttää konsernitiliä maksuvalmiuden varmistamiseen. Edelleen 100-prosenttisesti omistetulle tytäryhtiölle voidaan antaa valtuuston päätöksellä omavelkaisia takauksia. Kajaanin ammattikorkeakoulun perusrahoituksen kehitys vaikuttaa tämän hetkisen tiedon valossa hyvältä uuteen tulosperusteiseen rahoitukseen siirryttäessä. Valtionosuusrahoitus ei liity KAMK:n ylläpitäjämuotoon, vaan se määräytyy tuloskriteerien mukaan. Yhtiömuodon voi kuitenkin olettaa olevan joustavampi vastaamaan tuloskehityksen turvaamisen haasteisiin. Verotuskompensaatiot ja OKM:n tuki yhtiöittämiseen Kaupunki on todennut amk-uudistuksen kannanotoissaan, että KAMK:n yhtiöittäminen on mahdollinen ratkaisu. Taloudellisiin toimintaedellytyksiin liittyvät olennaiset kompensaatiot on kuitenkin oltava siinä vaiheessa ratkaistu pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla. Yhtiöittämisselvityksen käynnistyspäätöksessä linjausta tarkennettiin siten, että selvityksen aikana tulee saada OKM:npäätös riittävästä rahoitustuesta yhtiöittämisen aiheuttamiin lisäkustannuksiin keskeisenä yhtiöittämisen toteuttamisen edellytyksenä. OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto on antanut KAMK:lle osoitetun lausunnon sen yhtiöittämisestä ja verotusmuutosten kompensaatioista. Lausunto on raportin liitteenä. Siinä tuodaan esille Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset verotusmuutosten kompensoimiseksi. Niillä pyritään siihen, että yksittäisen ammattikorkeakoulun toimintaedellytykset eivät heikkenisi yhtiöitymisen vuoksi, eli muutos olisi kustannusneutraali viimeistään amk-uudistuksen toisen vaiheen jälkeen. OKM:llä on käytössä verotuskompensaatioissa yhtiömuotoisille ammattikorkeakouluille yleinen yksikköhintojen korotus 4,03%suuruisena. Sen lisäksi ministeriö voi myöntää yhtiöittämisiin erillisen harkinnanvaraisen yksikköhinnan korotuksen, joka on haettava aina erikseen. Sen suuruus on 0,5 % kolmen vuoden ajan, mikä tarkoittaisi KAMK:n osalta noin euroa/vuosi, yhteensä euroa. Mikäli yhtiöittämiseen päätetään edetä, tulee KAMK hakemaan harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta.

6 OKM:lle on esitetty kaupungin ja KAMK:n yhteisenä esityksenä yhtiöittämisen välittömiksi lisäkustannuksiksi euroa. Lausunnossaan OKM toteaa, että yhtiöittämisen tukemiseksi se voi ottaa puuttuvaa osuutta huomioon KAMK:lle myönnettävällä hankerahoituksella vuonna Rahoitusesitystä koskevassa neuvottelussa helmikuussa OKM:n kanssa käsiteltiin euron rahoitusta täysimääräisenä. OKM voi tehdä hankerahoituspäätöksen yhtiöittämisen tukemisesta siinä vaiheessa, kun kaupunki on tehnyt päätöksen KAMK:n yhtiöittämisestä. Uutena valtion tukimuotona yhtiömuotoisille ammattikorkeakouluille on hallituksen kehysriihen päätös siitä, että amk-uudistuksen tueksi valtio varautuu tekemään ammattikorkeakouluihin finanssisijoituksia vuonna Päätös tarkentuu vasta myöhemmin, tässä vaiheessa ei voida arvioida sen vaikutuksia. OKM.nlausunnon ja ministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella voi todeta, että KAMK:n osalta yhtiöittämisen verotusmuutokset eivät tule aiheuttamaan sellaista rasitetta, joka olisi taloudellisena esteenä yhtiömuotoon siirtymiselle. Edelleen lausunnon ja neuvottelujen perusteella voi todeta, että ministeriöltä voidaan saada riittävä rahoitustuki yhtiöittämisen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Yhtiöittämisen taloudelliset vaikutukset, Ernst&Youngin selvitys Kaupunki teetti vuonna 2012 Ernst&YoungillaKAMK:n yhtiöittämisselvityksen, jonka tavoitteena oli tuottaa riittävästi tietoa yhtiöittämisen taloudellisista, toiminnallisista, oikeudellisista vaikutuksista tulevaa päätöksentekoa varten. Selvityksen tekeminen perustui kaupungin vuoden 2012 talousarvion tavoitteeseen: Valmistellaan ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä ammattikorkeakoulu-uudistuksen suuntaviivojen ja kaupungin omistajapolitiikan linjausten mukaisesti. Selvitys valmistui elokuussa Siinä käytettiin pohjana nykytasoista valtionosuusrahoitusta KAMK:n taloustietoihin perustuen, ja siinä vertailtiin liikelaitosja osakeyhtiömuotoa. Selvitys osoitti mm. sen, ettäamk-uudistukseen kaavailtu täysimääräinen arvonlisäverokompensaatio on yksi edellytys elinkelpoisen osakeyhtiön syntymiselle. Riskeistä huolimatta Ernst&Young suositti yhtiöittämisen valmistelun jatkamista siten, että talouden kantokyvyn elementtejä pyritään varmistamaan ja parantamaan. Kevään 2013 yhtiöittämisselvityksen yhteydessä Ernst&Youngin selvitys on päivitetty KAMK:n vuoden 2012 tilinpäätöstiedoilla sekä OKM:n toimittamalla rahoitusennusteellakamk:n valtionosuusrahoituksen kehittymisestä uudessa tulospohjaisessa rahoitusjärjestelmässä vuoteen 2018 mennessä. Selvityksessä on arvioitu yhtiömuodon osalta myös verotuskompensaatioiden vaikutus.päivitetty selvitys liitteenä. Selvitys osoittaa, että uusi rahoitusmalli parantaa KAMK:n taloudellista kantokykyä sekä yhtiö- että liikelaitosmuotoisena. Molemmissa malleissa KAMK kykenee rahoittamaan nykyisen laajuisen ammattikorkeakoulutoiminnan vuoteen 2018 saakka ulottuvalla skenaariojaksolla. Vakavaraisuus säilyy ja maksuvalmius pysyy tyydyttävällä tasolla. Yhtiömuodossa KAMK jopa hyötyisiliikelaitosmalliin verrattuna jonkin verran alv- käsittelyn muutoksista ja verotuskompensaatioista.

7 Skenaariotarkastelu on tehtyokm:n arviolaskelmiinperustuvillaoletuksilla tulevien vuosien VOS-rahoituksen kehityksestä, ja sisältää siten merkittävän epävarmuuden. Esimerkiksi jos valtio jatkaa säästötoimenpiteenään yksikköhintojen vuotuisen indeksikorotuksen jäädytystä, niin se aiheuttaa uutta talouden sopeuttamistarvetta. Ernst&Youngin päivitetty selvitys osoittaa, että KAMK:n yhtiömuotoon siirtymiselle ei ole taloudellista estettä. KAMK kykenee sekä osakeyhtiönä että liikelaitoksena rahoittamaan nykytasoisen toimintansa ja säilyttämään maksuvalmiutensa. Toimilupahaku liikelaitosmuodossa vai osakeyhtiömuodossa - vertailu Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toinen vaihe ja siihen sisältyvä yhtiöittämisvelvoite tulee toteutumaan erittäin todennäköisesti. Kajaanin kaupungin tulee tehdä päätös ammattikorkeakoulun toimiluvan hakemisesta syksyllä 2013 jommankumman vaihtoehdon mukaisesti: a) toimiluvan haku kunnallisena liikelaitoksena toimivalle ammattikorkeakoululle ja sen yhtiöittäminen uudistuksen toisessa vaiheessa vuoden 2015 alusta alkaen; b) toimiluvan haku välittömästi 2013 perustettavalle osakeyhtiölle, joka aloittaa ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä vuoden 2014 alusta alkaen. A) Toimilupahaku liikelaitokselle, yhtiöittäminen 2015 VAHVUUDET JA MAHDOLLISUUDET Liikelaitoksena toiminta hyvä, tuttu ja tuloksellinen malli Yhtiöittämisen valmisteluun voidaan käyttää enemmän aikaa AMK-lain perusteella toimiluvan haku kunnalle edelleen mahdollinen B) Toimilupahaku osakeyhtiölle, yhtiöittäminen jo 2014 Toimilupa saatavissa ensimmäisessä vaiheessa vahvana ilman toisen vaiheen raskasta menettelyä OKM tuki lisäkustannuksille saatavissa, verotuskompensaatiot täysimääräisinä Muutosvaiheen lyhyys voi paremmin varmistaa työrauhan, kun väistämätön yhtiöittäminen hoidetaan nopeasti Yhtiömuoto OKM:n ja hallitustason tavoite, joka toteutetaan lainsäädännöllä AMK:t lähes kaikki jo yhtiömuodossa = tasavertainen kohtelu Kajaanille korkeakoulupolitiikan linjauksissa A) Toimilupahaku liikelaitokselle, B) Toimilupahaku osakeyhtiölle, yhtiöittäminen 2015 yhtiöittäminen jo 2014 HEIKKOUDET JA UHKAT Yhtiöittäminen tehtävä joka tapauksessa Kireä valmisteluaikataulu, useiden toisessa vaiheessa 2015 alkaen samanaikaisten muutosten hoitaminen OKM:n tuki lisäkustannuksille epävarma, Tietojärjestelmämuutokset mittavia,

8 kun yhtiöittämiselle tulee lakivelvoite Toimilupahausta tulee täysimittaisesti kaksivaiheinen ja riskejä sisältävä Henkilöstö pidemmän aikaa epävarmuudessa asemastaan Verotuskompensaatiot eivät toteudu suunnitellulla tavalla Kuntaomisteinen ylläpitäjämalli poistumassa lähes kaikkialla muualla niiden toimimattomuudessa riski AMK-uudistuksen toinen vaihe ei toteudu tai viivästyy Verotuskompensaatiot eivät toteudu suunnitellulla tavalla Valmisteluryhmän arvio ja johtopäätös: Ammattikorkeakoulun toimiluvan hakeminen perustettavalle osakeyhtiölle 2013 ja KAMK:n yhtiöittäminen vuoden 2014 alusta on toimilupaprosessin kaksivaiheisuuden takia perusteltua. Niin saadaan varmemmin jo ensimmäisessä vaiheessa vahva, pysyvä toimilupa. OKM:ltä saatava tuki yhtiöittämiselle helpottaa merkittävästi kireää valmisteluaikataulua. KAMK:n henkilöstölle on parempi ammattikorkeakoulu-uudistuksen aiheuttamien muutosten toteuttaminen ja siirtyminen yhtiömuotoon nopeutetulla aikataululla. Yhtiöittämisen toteutus valmisteluryhmän esitys Perustaminen Ammattikorkeakoulunyhtiöittäminen käynnistyy perustavan kokouksen pitämisellä. Kokouksessa mm. käsitellään kaupunginhallituksessa jo aiemmin käsitelty yhtiöjärjestys ja valitaan yhtiölle kaupunginhallituksen nimeämä hallitus. Hallituksen tulee kokoontua sen jälkeen mahdollisimman pian ja valita yhtiölle toimitusjohtaja, joka virkansa puolesta on käytännössä KAMK:n rehtori. Mikäli yhtiöittämiseen päädytään jo vuoden 2013 aikana ensimmäisessä vaiheessa, niinperustamiskokous kannattaa pitää mahdollisimman pian, koska valmisteluaika toimilupahaulle ja yhtiön toiminnan täysimittaiselle käynnistämiselle vuoden 2014 alusta alkaen on lyhyt. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy yhtiöittämisen kokouksessaan 29.4., niin yhtiön perustaminen ja perustamisasiakirjat käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 6.5. KAMK-liikelaitos jatkaa toimintaansa ja toteuttaa ammattikorkeakoulutoimintaa nykyisen toimiluvan puitteissa vuoden 2013 loppuun saakka, jolloin toimilupa lakkaa ammattikorkeakoululain mukaisesti. Osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu jatkaa ammattikorkeakoulutoimintaa katkeamatta alkaen, mikäli saa toimiluvan. Liikelaitoksen toiminta siirtyy liikkeenluovutuksena toimiluvan saaneelle KAMK-osakeyhtiölle. Liikelaitoksen toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä päätetään erikseen asianmukaisessa järjestyksessä. Perustamisasiakirjat Yhtiöjärjestys on olennainen uuden osakeyhtiön toiminnan kannalta. Siinä on otettava huomioon amk-uudistuksen toisen vaiheen tavoite, että ammattikorkeakouluista muodostetaan yleishyödyllisiä osakeyhtiöitä. Yhtiöjärjestykseen on kirjattava, että

9 yhtiö noudattaa toiminnassaan ammattikorkeakoululakia. Kirjaus kattaa jatkossa kaikki lakiin tehtävät muutokset, ja tekee siitä julkista tehtävää toteuttavan osakeyhtiön. Yhtiöjärjestys laaditaan OKM:n lakiasiantuntijoiden konsultaatiota hyödyksi käyttäen. Yhtiö syntyy perustavalla kokouksella, josta laaditaan pöytäkirja.vaikka Kajaanin kaupunki omistaa uuden yhtiön sataprosenttisesti, niin yhtiön perustaminen edellyttää osakeyhtiölain mukaista perustamissopimusta. Siinä on oltava kaikkiosakkeenomistajat ja kunkin merkitsemät osakkeet (kaupunki 100 %), osakkeesta yhtiölle maksettava määrä (merkintähinta), osakkeen maksuaika sekä yhtiön hallituksen jäsenet.sopimukseen on otettava tai liitettävä yhtiöjärjestys. Tilikaudesta on määrättävä joko sopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä.perustamissopimuksessa on lisäksi tarvittaessa mainittava mm. yhtiön toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Hallinnon järjestäminen Mikäli KAMK:n yhtiöittäminen päätetään tehdä niin, että osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu hakee toimilupaa syksyllä 2013, niin on perusteltua nimetä perustettavalle yhtiölle aluksi väliaikainen hallitus toimilupahakua ja yhtiön toiminnan käynnistämisen käytännön valmistelua varten. Väliaikaiseksi hallitukseksi ehdotetaan nimettäväksi yhtiöittämisselvityksen valmisteluryhmä, jolloin aloitettu valmistelutyö jatkuu ilman katkoksia. Kaupunginjohtaja on tällöin väliaikaisen hallituksen puheenjohtaja. KAMKliikelaitoksen johtokunta jatkaa edelleen toimivan liikelaitoksen ylläpitäjähallinnon elimenä. Johtokunnan puheenjohtajan on perusteltua kuulua väliaikaiseen hallitukseen. Rehtori toimii molemmissa elimissä esittelijänä. Mikäli toimilupa saadaan ja yhtiömuotoinen KAMK aloittaa toimintansa vuoden 2014 alusta, on kaupungin luottamushenkilöpaikoista tehdyn sopimuksen mukaisesti perusteltua, että nykyinen KAMK-liikelaitoksen johtokunta nimetään yhtiön hallitukseksi valtuustokauden loppuun saakka. Hallinnon järjestämisen yhteydessä otetaan huomioon työ- ja elinkeinoelämän edustus OKM:n esittämien amkuudistuksen toisen vaiheen tavoitelinjausten mukaisesti. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisen vaiheen lainsäädännön mahdollisesti asettamat kriteerit hallituksen kokoonpanolle otetaan huomioon.seuraavan valtuustokauden osalle asetetaan tavoitteeksi yhtiön hallituksen koon tiivistäminen. Henkilöstön asema Yhtiöittämisen mahdollisesti käynnistyessä KAMK:n tulee aloittaa YT-menettely henkilöstön kanssa. YT-lain hengessä henkilöstölle on jo tiedotettu yhtiöittämisselvityksen käynnistymisestä ja sen etenemisestä ja sitä on käsitelty henkilöstöjärjestöjen kanssa. Koska kyseessä on liikkeenluovutus, niin henkilöstö siirtyy uuden osakeyhtiöin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Kaikki virkasuhteet muutetaan työsuhteiksi ja virat lakkautetaan. Myös kaikille työsuhteisille tehdään uudet työsopimukset, joissa työnantajana on uusi osakeyhtiö.

10 Henkilöstön palkka- ym. edut säilyvät pääsääntöisesti ennallaan. Koska osakeyhtiö ei voi noudattaa kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) eikä kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES), niin on perusteltua, että se liittyy Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen (PTY). PTY toimii yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ja sen työehtosopimukset ovat hyvin samankaltaisia KVTESin ja OVTESin kanssa. Koska Kajaanin kaupunki omistaa perustettavan osakeyhtiön kokonaan, voi yhtiö jatkaa kunnallisessa eläkejärjestelmässä KuELissa. Samoin eläkevakuutus on syytäsäilyttää ennallaan kunnallisessa eläkevakuuttajassa KEVAssa. Tilat, muutostehtävät KAMK jatkaa Vimpelinlaakson kampuksen tiloissa VILAKE:n vuokralaisena. Vuoden 2012 Ernst&Youngin yhtiöittämisen vaikutusten selvitys osoitti, että vuokrausvaihtoehto on taloudellisesti parempi. Toiminnallisesti VILAKE:n sekä KAMK:n ja KAO:n yhteistyö tilahallinnossa ja tilojen kehittämisessä on ollut kaikille osapuolille hyvin toimiva ratkaisu. Kaupungin liikelaitoksena KAMK on hyödyntänyt maakunta kuntayhtymän yhteisiä tietojärjestelmiä (etyöpöytä eri ohjelmistoineen, asiahallinnan järjestelmät ja taloushallinnon ohjelmistot). Niiden muuttaminen kuntatoimijasta osakeyhtiölle sopiviksi aiheuttaa merkittävän kustannuserän ja työmäärän. Muutokseen liittyy paljon erilaisia hallinnon ja toimintamallien muutostoimenpiteitä, jotka nekin aiheuttavat selvitys-, koulutus- ja konsultointikustannuksia sekä henkilöstölle lisätyötä ja työkustannuksia. Liikelaitoksen sopimukset siirtyvät uudelle osakeyhtiölle, sopimussiirtojen toteuttaminen on myös suuritöinen tehtävä. LIITTEET: OKM:nkorkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston lausunto Ernst&Younginyhtiöittämisselvitys