Elintarvikeketjun asiantuntijoiden tulevaisuudenkuvia maatalouspoliittisesta toimintaympäristöstä

Transkriptio

1 Elintarvikeketjun asiantuntijoiden tulevaisuudenkuvia maatalouspoliittisesta toimintaympäristöstä Toimintaympäristön muutosten ennakointi Delfoi-menetelmällä (työpaketti 7.) MAPTEN (Maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointihanke) Rahoittaja: MMM (Makera) Matti Perälä MTT Taloustutkimus Tulevaisuusfoorumi Pihapaviljonki,

2 Miten käy kotimaisen elintarvikeketjun? Delfoi-kyselyn tavoitteena oli tarkastella maatalouden tulevaisuudennäkymiä ja strategisia haasteita 1) minkälaisia tulevaisuudenkuvia (toivottava ja todennäköinen) elintarvikeketjun asiantuntijoilla on? 2) mitkä keskeisimmät muutostekijät, muutokset ja trendit vaikuttavat kotimaisen elintarvikeketjun toimintaympäristön tulevaisuuteen 3) mitä politiikkahaasteita toimintaympäristön muutos tuo mukanaan edettäessä kohti vuotta Kyselyssä muutostekijöitä tarkasteltiin tutkimusteemoittain 1) Instituutiot ja politiikka 2) Alkutuotanto ja yrittäjätoiminta 3) Elintarvikkeet ja markkinat 4) Energia ja ympäristö Delfoi-kyselyn aineistoa hyödynnetään tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita työstettäessä.

3 Delfoi-kyselyyn vastanneet 1. kierros - Toteutus: joulukuu 2008 helmikuu Paneeliin kutsutut: 266 asiantuntijaa - Vastaukset: 110 asiantuntijaa - 86 muutostekijää Vastausprosentti 41,4 % 2. kierros - Toteutus: maaliskuu 2009 huhtikuu Paneeliin kutsutut: 110 asiantuntijaa (1. kierroksen vast.) - Vastaukset: 61 asiantuntijaa - 12 muutostekijää + asiantuntija-argumentit (4-6 per mt.) Vastausprosentti 55,5 %

4 Asiantuntijavalinnan kriteeristö: asiantuntijuuden osalta Asiantuntijaulottuvuus Tutkimusteemaulottuvuus I ympäristöllinen II taloudellinen III sosio-kulttuurinen IV teknologinen V yleisasiantuntijuus (kansanedustus, hallinto) Instituutiot ja politiikka Alkutuotanto ja yrittäjätoiminta Elintarvikkeet ja markkinat Energia ja ympäristö

5 Asiantuntijavalinnan kriteeristö: elintarvikeketjun osalta Toimijakenttäulottuvuus Tutkimusteemaulottuvuus I alkutuotanto, tuottajajärjestöt II elintarvike- ja panosteollisuus, kauppa, rahoitus III hallinto IV neuvonta, opetus, tutkimus V etujärjestöt, kansalaisjärjestöt, media Instituutiot ja politiikka Alkutuotanto ja yrittäjätoiminta Elintarvikkeet ja markkinat Energia ja ympäristö

6 Delfoi-kyselyn 1. kierros 110 asiantuntijavastaajaa 86 muutostekijää

7

8 Asiantuntijoiden tärkeimmiksi arvioimat muutostekijät TOP-10 Muutostekijä KA 1. Makean veden varannot maailmassa 4,80 2. Euroopan unionin vaikutus Suomen kansalliseen maatalous- ja maaseutupolitiikkaan 4,65 3. Maatilojen kannattavuus Suomessa 4,63 4. EU:n rahoittaman maataloustuen määrä Suomessa 4,57 5. EU:n maatalousbudjetti rahoituskaudella ,57 6. Maailman viljelty peltopinta-ala 4,56 7. Alkutuotannon panoshinnat Suomessa 4,56 8. Maatilayrittäjien liikkeenjohdollinen osaaminen Suomessa 4,50 9. Kotimaisten elintarvikkeiden osuus elintarvikkeiden kokonaiskulutuksesta Suomessa 4, Maaperän eroosio maailmanlaajuisesti 4,44 Globaalin tason muutostekijät EU tason muutostekijät (Asteikko: 1 5, 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä) Kansallisen tason muutostekijät

9 Muutostekijöiden luokittelu Merkitys tulevaisuuden kehitykseen Suuri Tärkeitä konsensuskysymyksiä Tärkeitä strategisia kysymyksiä Luokittelukriteerit: -Tärkeysarviointi (1-5) -Tärkeysarvioinnin keskihajonta -Toivottu ja todennäköinen muutos (+/-) -Toivotun ja todennäköisen muutoksen erotus Pieni BAU Business as usual Heikot signaalit Pieni Suuri Politiikkaristiriidan todennäköisyys

10 Tärkeät strategiset kysymykset Instituutiot ja politiikka Muutostekijä TKA (TKH) TTE TMV Euroopan unionin vaikutus Suomen kansalliseen maatalous- ja maaseutupolitiikkaan 4,65 (0,60) 1,36 3,74 EU:n rahoittaman maataloustuen määrä Suomessa 4,57 (0,65) 1,55 3,73 EU:n maatalousbudjetti rahoituskaudella ,57 (0,63) 1,25 3,77 Kansallisten tukien osuus maatalouden kokonaistukimäärästä Suomessa 4,35 (0,74) 1,07 3,50 EU:n maatalousbudjetti rahoituskaudella ,31 (0,76) 1,22 3,55 Liikkumavara kansallisesti rahoitetun maataloustuen määrässä Suomessa 4,24 (0,70) 1,41 3,59 EU:n maatalouspolitiikan epävarmuus 4,19 (0,84) 1,77 3,55 Viljelijätukien irrottaminen tuotannosta EU:ssa 4,18 (0,88) 1,49 3,99 Investointitukien määrärahat Suomessa 4,12 (0,77) 1,12 3,47 Poliittinen liikkumavara kansallisten maataloustukien sisällön osalta Suomessa 4,08 (0,89) 1,38 3,42 (TKA = tärkeysarvioinnin keskiarvo) (TKH = tärkeysarvioinnin keskihajonta) (TTE = toivotun ja todennäköisen muutoksen erotus) (TMV = todennäköisen muutoksen varmuus) Asteikot: TKA [1..5] TKH [0..2] TTE [0..4] TMV [1..5]

11 Tärkeät strategiset kysymykset Alkutuotanto ja yrittäjätoiminta, Elintarvikkeet ja markkinat Muutostekijä TKA (TKH) TTE TMV Alkutuotannon panoshinnat Suomessa 4,56 (0,59) 1,73 3,49 Kotimaisten elintarvikkeiden osuus elintarvikkeiden kokonaiskulutuksesta Suomessa 4,49 (0,66) 1,61 3,61 Maidon tuotantomäärä Suomessa 4,25 (0,71) 0,96 3,65 Lihan osuus ruokavaliosta maailmassa 4,20 (0,79) 1,08 3,68 Ulkomaisen raaka-aineen (liha, maito, vilja) käytön määrä elintarviketeollisuudessa Suomessa 4,05 (0,90) 1,50 3,59 (TKA = tärkeysarvioinnin keskiarvo) (TKH = tärkeysarvioinnin keskihajonta) (TTE = toivotun ja todennäköisen muutoksen erotus) (TMV = todennäköisen muutoksen varmuus) Asteikot: TKA [1..5] TKH [0..2] TTE [0..4] TMV [1..5]

12 Tärkeät strategiset kysymykset Energia ja ympäristö Muutostekijä TKA (TKH) TTE TMV Makean veden varannot maailmassa 4,80 (0,45) 2,25 3,94 Maaperän eroosio maailmanlaajuisesti 4,44 (0,68) 2,35 3,88 Sään ääri-ilmiöt (esim. kuivuus, tulvat) Suomessa 4,35 (0,74) 2,21 3,86 Tuotantoeläinten eläintaudit Suomessa 4,23 (0,85) 1,51 3,58 Rikkakasvi-, kasvitauti- ja tuholaisongelmat maataloudessa Suomessa 4,08 (0,85) 2,10 3,82 Energian kokonaiskulutus maataloudessa Suomessa 4,04 (0,78) 0,93 3,44 (TKA = tärkeysarvioinnin keskiarvo) (TKH = tärkeysarvioinnin keskihajonta) (TTE = toivotun ja todennäköisen muutoksen erotus) (TMV = todennäköisen muutoksen varmuus) Asteikot: TKA [1..5] TKH [0..2] TTE [0..4] TMV [1..5]

13 Tärkeät strategiset kysymykset Instituutiot ja politiikka EU:n yhteinen maatalouspolitiikka YMP määrittelee pitkälti kansallisen maatalouspolitiikan Suomen budjettiosuuden pieneneminen (saanti) Tukien irrottaminen tuotannosta, kannustavuusvaikutus Kansallinen maatalouspolitiikka Kuinka hyvin kansallisella maatalouspolitiikalla voidaan paikata YMP aukkoja Poliittinen tempoilu Investointihalukkuus Rahoituskausien pituus (lyhyys)

14 Tärkeät strategiset kysymykset Alkutuotanto ja yrittäjätoiminta Maidon tuotannon tulevaisuus merkittävin tuotantosuunta antaa suunnan koko toimialan kehitykselle Elintarvikkeet ja markkinat Alkutuotannon panoshintojen kehitys energian hinta, riippuvuus ulkomaisesta energiasta ja panoksista (lannoitteet) Kotimaiset elintarvikkeet vs. ulkomaiset kotimaisen tuotannon merkitys elintarviketeollisuudelle

15 Tärkeät strategiset kysymykset Energia ja ympäristö Kansainvälisten ilmastosopimusten riittämättömyys Varautuminen ilmastonmuutokseen (puute) Riippuvuus tuontienergiasta Energiakustannusten vaikutus kannattavuuteen

16 Yhteenveto - Talouskriisi ja sen vaikutus asiantuntijoiden vastauksiin 1. kyselykierroksen talouteen liittyvissä kysymyksissä Asiantuntijat kommentoivat, että tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus on lisääntynyt talouskriisin seurauksena. Esimerkiksi, miten talouskriisi vaikuttaa maatilojen taloudellisen tilanteen kehittymiseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa siihen. Kuten myös maatalouspoliittisia muutoksia (globaalit, EU, kansalliset) koskevien kysymysten osalta. - Asiantuntijat toivoivat: Maatilojen taloudellisen tilanteen parantuvan Maatalouden fosforikuormituksen vähenevän Maatilojen energiatehokkuuden parantuvan Uusiutuvan energian käytön ja tuotannon lisääntyvän maatiloilla (biokaasu)

17 Yhteenveto - Asiantuntijat pitivät todennäköisenä muutoksena: Maatalouden rakennekehityksen jatkuminen: Yksikkökoot suurenevat Automatisoituminen nopeutuu entisestään Urakoitsijoita käytetään yhä enemmän Liikkeenjohdollinen osaaminen lisääntyy Tilojen energiantarpeesta yhä suurempi osuus tyydytetään uusiutuvalla energialla. Energiatehokkuuteen kiinnitetään enemmän huomiota tuotannon koneellistuessa energian kokonaiskulutus ei kuitenkaan välttämättä vähene.

18 Delfoi-kyselyn 2. kierros 61 asiantuntijavastaajaa 12 muutostekijää

19 Muutostekijöiden valinta 2. kierrokselle asiantuntijoiden tärkeysarviot muutostekijöiden suuri keskihajonta erityisesti Suomen elintarvikeketjuun vaikuttavat muutostekijät

20 Muutostekijät Keskeisimmiksi muutostekijöiksi 1. kierroksella esille nousseet: 1. Euroopan unionin vaikutus Suomen kansalliseen maatalous- ja maaseutupolitiikkaan 2. EU:n maatalousbudjetti rahoituskaudella Kansallisten tukien osuus maatalouden kokonaistukimäärästä Suomessa 4. Maatalouden huoltovarmuuden merkitys Suomessa 5. Kansallisen maatalouspolitiikan yhdenmukaistaminen Suomessa 6. Tekniset kaupan esteet (esim. elintarvikehygienia, eettisyys) maailmassa 7. Maatilojen kannattavuus Suomessa 8. Maatalouden investointien määrä Suomessa 9. Maatilojen monialaistuminen Suomessa 10. Kotimaisten elintarvikkeiden osuus kokonaiskulutuksesta Suomessa 11. Muuntogeenisten elintarvikkeiden osuus kokonaiskulutuksesta Suomessa 12. Maatalouden vesistöihin tuottama fosforikuormitus Suomessa Instituutiot ja politiikka Alkutuotanto ja yrittäjätoiminta Elintarvikkeet ja markkinat Energia ja ympäristö

21 Asiantuntijoiden 2. kierroksella tärkeimmiksi kokemat muutostekijät TOP-5 Muutostekijä KA 1. Maatilojen kannattavuus Suomessa 4,55 2. Euroopan unionin vaikutus Suomen kansalliseen maatalous- ja maaseutupolitiikkaan 4,54 3. Kotimaisten elintarvikkeiden osuus kokonaiskulutuksesta Suomessa 4,42 4. EU: maatalousbudjetti rahoituskaudella ,37 5. Maatalouden vesistöihin tuottama fosforikuormitus Suomessa 4,25 (Asteikko: 1 5, 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä) Instituutiot ja politiikka Alkutuotanto ja yrittäjätoiminta Elintarvikkeet ja markkinat Energia ja ympäristö

22 Maatilojen kannattavuus Suomessa T: 4,55 (4,53), TM: 1,43 (1,41), TDM: 0,27 (0,17), TDMV: 3,3 (3,27) 1. Kannattavuus alenee hieman Suomessa, sillä tukien määrä tulee laskemaan. 2. Kannattavuus paranee, sillä ruoan kysynnän nousun myötä myös tuottajahinnat nousevat. 3. Kannattavuus paranee luomutuotannon lisääntymisen ja luomutuotteiden lisäarvon myötä. 4. Kannattavuus tulee paranemaan Suomessa automaattisesti, sillä rakennekehityksen myötä jäljelle jäävät tilat ovat kannattavia. 5. Ammattitaidon lisääntyminen tulee parantamaan kannattavuutta Suomessa. 6. Ilmastonmuutos tulee parantamaan kannattavuutta Suomessa maataloustuotannon painopisteen siirtyessä globaalisti pohjoiseen. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä

23 Maatilojen kannattavuus Suomessa T: 4,55 (4,53), TM: 1,43 (1,41), TDM: 0,27 (0,17), TDMV: 3,3 (3,27) - Toivottu muutos: kannattavuuden tulisi parantua merkittävästi Tieto maatilojen kannattamattomuudesta - Todennäköinen muutos: kannattavuus pysyy ennallaan Osittainen ristiriitainen argumentointi (3 ja 4) Ammattitaidon merkitys kannattavuuden kehitykseen - Todennäköisen muutoksen varmuus: Ruoan ja panosten hintapiikki -> opitaan uusia tuotantojärjestelmiä Jäljelle jäävien tilojen osalta suunta vain ylöspäin -> kannattavuus parempi

24 Euroopan unionin vaikutus Suomen kansalliseen maatalous- ja maaseutupolitiikkaan T: 4,54 ( 4,62), TM: -0,72 (-0,72), TDM: 0,18 (0,36), TDMV: 3,64 (3,72) - Toivottu muutos: kansallisen liikkumavaran lisääntymine Tieto maatilojen kannattamattomuudesta - Todennäköinen muutos: vaikutus pysyy ennallaan Merkittävässä roolissa nyt ja tulevaisuudessa Arvio vaikutuksesta laskenut hieman 1. kierrokselta - Todennäköisen muutoksen varmuus: melko varma Maatalouspoliittiset uudistukset Rahalliset resurssit

25 Kotimaisten elintarvikkeiden osuus kokonaiskulutuksesta Suomessa T: 4,42 (4,47), TM: 1,05 (1,08), TDM: -0,42 (-0,42), TDMV: 3,42 (3,48) - Toivottu muutos: osuuden tulisi lisääntyä Osuus ruokakauppojen elintarvikevalikoimista laskenut merkittävästi Alkutuotannolle tärkeä, kannattavuus - Todennäköinen muutos: osuus laskee hieman Kuluttajat kokeilunhaluisia Hintojen vaikutus Kauppojen rooli Omat merkit, tuotanto paikasta riippumatonta - Todennäköisen muutoksen varmuus: melko varma Puhtaus ja ruokaturvallisuusnäkökulmat: kaksiteräinen miekka

26 Politiikkarelevantit argumentit Ruokakriisit tulevat lisäämään elintarvikehuollon osalta huoltovarmuuden merkitystä Suomessa. (muutostekijä 4) 88 % (S) Muuntogeenisten tuontielintarvikkeiden lisääntyessä kasvaa muuntogeenisten elintarvikkeiden osuus myös Suomessa (muutostekijä 11) 88 % (S) Maatalouden vesistöihin tuottama fosforikuormitus tulee vähenemään Suomessa, sillä tutkimuksen ja kehittyvän viljelytekniikan avulla kyetään vähentämään kuormitusta. (muutostekijä 12) 87 % (S) (S = täysin ja jokseenkin samaa mieltä, E = täysin ja jokseenkin eri mieltä)

27 Politiikkarelevantit argumentit Maatalouden vesistöihin tuottama fosforikuormitus tulee vähenemään Suomessa, sillä lannoitteiden hintojen noustessa kiinnitetään huomiota lannoitteiden optimaaliseen käyttöön. (muutostekijä 12) EU:n maatalousbudjetin tulisi pysyä määrältään samana, mutta rahamäärä tulisi jakaa oikeudenmukaisemmin. (muutostekijä 2) 78 % (S) 72 % (S) Maatalouden vesistöihin tuottama fosforikuormitus tulee lisääntymään Suomessa, sillä tänäkään päivänä ei ole kyetty hallintomekanismien avulla vähentämään maatalouden fosforikuormitusta. (muutostekijä 12) 83 % (E) (S = täysin ja jokseenkin samaa mieltä, E = täysin ja jokseenkin eri mieltä)

28 Yhteenveto 2. kierros - Talouskriisin syveneminen tuli esiin sekä muutostekijöitä uudelleen arvioitaessa että asiantuntijoiden kommenteissa erityisesti taloudellisten muutostekijöiden osalta (maatalouspoliittiset päätökset, maataloustuet) - Myös kansalliset maatalouspolitiikkaneuvotteluiden edistyminen vaikutti asiantuntijoiden vastauksiin 141/142 tuet - Asiaan perehtyminen (lisätiedon hankinta)

29 Maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointihanke Toimintaympäristön muutosten ennakointi Delfoimenetelmällä (työpaketti 7.) Rahoittaja: MMM (Makera)