APU ON KOSKETUKSEN PÄÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "APU ON KOSKETUKSEN PÄÄSSÄ"

Transkriptio

1 Mia Vaelma APU ON KOSKETUKSEN PÄÄSSÄ T-Seniorit -projekti Loppuraportti Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi C 2/2011

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 2/2011 Mia Vaelma APU ON KOSKETUKSEN PÄÄSSÄ T Seniorit projekti Loppuraportti Tampereen kaupunki 2011

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto- ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Mia Vaelma ja Tampereen kaupunki Kannen kuva: Osa T-Seniorit -projektin posteria. Kuvittaja/graafikko Teemu Tähkänen Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2011 ISSN-L ISSN ISBN

4 Syyskuussa 2009 saimme Ikälinjan käyttöömme. Ruudun avattuamme koneella näkyi ensin vain paljon outoja kasvoja. Tutustuminen tapahtui jännittävällä tavalla ruudun välityksellä. Esittelyn yhteydessä selvisi, että mukavan oloinen rouva Elsi ilmoitti olevansa yksinäinen, eikä lähde kotoaan mihinkään. Pyysin Elsiltä esittelyn yhteydessä luvan soittaa hänelle kommentilla "sen jälkeen et ole yksin". Sain Elsin kiinnostumaan AVH-yhdistykseen liittymisestä sekä askartelukerhon toimintaan tulemisesta. Tämän jälkeen olemme useasti olleet yhteyksissä toisiimme Ikälinjassa, joka on antanut meille uusia ulottuvuuksia ja tuonut iloa ja aktiviteetteja elämään. Meidän molempien mielestä on ollut antoisaa tutustua toisiimme ja muihinkin Ikälinjan ihmisiin ja monipuoliseen ja kiinnostavaan palvelutarjontaan. Tuntuu kuin Ikälinja olisi avannut meille oven uuteen maailmaan. Elsi ja Sinikka

5 ESIPUHE Tampereen kaupunki oli mukana kuuden muun EU-maan kanssa T-Seniority projektissa Suomesta toisena partnerina yhteistä pilottia oli toteuttamassa MediNeuvo Oy. Projektin aikana kehitettiin Tampereen kaupungin tarpeisiin soveltuva Ikälinja-palvelumalli. Ikälinja toimii kosketusnäytöllisellä tietokoneella videoneuvotteluohjelman avulla. Projektissa testattiin tulevaisuuden palvelua eli videoneuvottelua asiakastyössä osana ikäihmisten palveluprosessia. Jo muutamien vuosien ajan videoneuvottelut ovat tehneet tuloaan julkisiin palveluihin. Varsinaista läpimurtoa ei ole vielä ollut, mutta monia hyviä avauksia nähty. Ikälinja on yksi niistä. Enemmän aikaa asiakastyöhön, sisältöä arkeen, kuntoutusta, henkilökohtaisia sosiaali- ja terveyspalveluja omahoidon tueksi ja yksinasuvan turvaksi, tietoa ja opastusta, omaisten aktiivista osallistumista ikäihmisen arkeen. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, mitä Tampereen T-Seniorit projektissa tehtiin. Pilottiryhmän 40 asiakaskotia olivat ensiarvoisen tärkeitä palvelujen ja mallin kehittämisessä. Lisäksi mukana oli 10 yhteiskäyttöpistettä. Monet ikäihmiset saivat hankkeen aikana kokea uuden teknologian tuomat edut ja ilot. Vaikka projekti päättyy Ikälinja-käyttöliittymän ja -palvelumallin hyödyntäminen asiakasprosesseissa jatkuu uusissa hankkeissa. Ikäihmisten palvelujen lisäksi sitä käytetään muun muassa mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa ja avauksia lasten ja nuorten palveluihinkin mietitään. Hyvä asiakaspalaute auttaa eteenpäin. MediNeuvo Oy:n kanssa toteutetusta pilotista saimme hyviä kokemuksia videoneuvottelun käytöstä asiakastyössä hoitajien näkökulmasta. Asiakkaan ohjaaminen on monin verroin helpompaa kuvan kuin pelkän kertoman perusteella. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityiskiitos MediNeuvon väellä tiiviistä ja antoisasta yhteistyöstä. Myös helppokäyttöisen tekniikan toimittajalle Videra Oy:lle kiitokset toiveidemme kuulemisesta ja yhteisestä kehittämistyöstä. Haluan kiittää yhteisestä urakasta erityisesti projektisuunnittelija Mia Vaelmaa, joka on kaiken muun työn lisäksi koonnut tähän loppuraporttiin kaikki projektin ja Ikälinjan kehittämisen käänteet ja muovannut tulevaisuuden suunnan toimiviksi kuviksi. Yhteistyömme on ollut saumatonta jakamista. Tampereen kaupungin konsernihallinnon projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen on vienyt projektia eteenpäin alkumetreistä lähtien ja ollut vahvana tukenamme kaikissa yllättävissäkin käänteissä ja haasteissa projektin aikana. Kiitos sinulle innostuksestasi ja asiantuntemuksestasi. Ilman tietohallinnon ja tietotekniikkakeskuksen tukea tekninen toteutus olisi ontunut pahasti. Erityiskiitokset Niila Mäkelälle viisaista ja tulevaisuuteen suuntautuvista näkökannoista. Yhteistyössä eri toimialojen ja toimijoiden kanssa videoneuvottelun ja Ikälinja palvelumallin hyödyntäminen asiakastyössä on mahdollista myös jatkossa. Tampereella Milja Koljonen Projektipäällikkö

6 TIIVISTELMÄ T-Seniorit Tampere -projekti Loppuraportti T-Seniority, Expanding the benefits of Information Society to Older People through digital TV channels EU-hankkeeseen osallistui Suomen lisäksi Espanja (koordinoija), Ranska, Kreikka, Kypros, Italia ja Englanti. Hankkeen tavoitteena oli parantaa ikääntyvän väestön elämänlaatua, sekä tukea kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä tekniikkaa hyödyntäen. Tampereen projektissa tavoitteena oli lisäksi vuorovaikutteista videoneuvottelutekniikkaa hyödyntävän toimivan palvelumallin kehittäminen ja pilotointi yhdessä yksityisen terveydenhuollon yrityksen MediNeuvo Oy:n kanssa. Tampereen projektin pilottiryhmään valittiin asiakkaita, jotka hyötyisivät erityisesti kuvallisesta yhteydestä. Pilottiryhmään kuului 40 tamperelaista ikäihmistä ja 10 yhteispalvelupistettä asiakkaineen. Yhteispalvelupisteitä olivat muun muassa Takahuhdin palvelukeskus, Korttelikerho Peipontupa, Päiväkeskus Annikki, Kansainvälinen naisten tapaamispaikka Naistari ja Keinupuiston palvelukodin päivätoiminta. Projektissa kehitetty IkäLinja -käyttöliittymä oli pilottiryhmäläisten käytössä keskimäärin vuoden verran. IkäLinja on T-Seniorit -projektin aikana kehitetty helppokäyttöinen kosketusnäytöllinen videoneuvottelua hyödyntävä käyttöliittymä, jonka tekninen toteutus on Videra Oy:ltä. Videran palvelupakettiin kuuluu PC, videoneuvotteluohjelman (Vidyo), webkamera, mikrofoni, laajakaistayhteys, asennus ja tekninen tuki. Projektissa kehitetystä ja käytetystä IkäLinja-palvelumallista kerättiin käyttäjäkokemuksia pilottiryhmäläisiltä, heidän omaisiltaan, Tampereen kaupungin työntekijöiltö ja muilta viranomaisilta, sekä MediNeuvo Oy:n hoitajilta. Tiedonkeruu tapahtui T-Seniority - hankkeen kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Kaikissa partnerimaissa toteutettiin samat haastattelut ja kyselyt. Tässä raportissa käsitellään ainoastaan T-Seniorit Tampere osahanketta ja sen tuloksia. Projektin tuloksena syntyi IkäLinja-käyttöliittymä ja -palvelumalli. IkäLinjan kautta saatavia videoneuvottelun avulla toteutettuja vuorovaikutteisia palveluja olivat mm. hoitajan ympärivuorokautinen (24/7) päivystys, henkilökohtainen terveysneuvonta, erilaiset viikko-ohjelmat ja omaisyhteydenpidon mahdollisuus. Näiden lisäksi käytettävissä informatiivisia ja viihteellisiä palveluja internet-yhteyttä hyödyntäen. Käyttäjäkokemusten mukaan IkäLinja on pääsääntöisesti ollut helppokäyttöinen, hyödyllinen, turvallisuuden tunnetta luova ja lisännyt käyttäjien teknologiamyönteisyyttä. Tällaisesta palvelusta oltaisiin valmiita maksamaan. On kuitenkin asiakkaita, joille palvelu ei ollut soveltuva. Muistisairaus voi vaikeuttaa tai jopa estää IkäLinjan käytön oppimista ja sen kautta saatavien palvelujen hyödyntämistä. Projektissa asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Lisäksi uudet keskenään verkostoituneet yksiköt ja projektit jatkavat palvelumallin käyttöä ja kehittämistä erilaisten asiakasryhmien kanssa. IkäLinja-palvelumallin juurtuminen osaksi Tampereen kaupungin tuotantoprosesseja on mahdollista. IkäLinja-palvelumallin jatkokehityksen, yhteistyöverkoston ja sisällöntuotannon keskitetty koordinointi auttaisi IkäLinja-palvelumallista saatavien hyötyjen maksimoinnissa.

7

8 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä T-SENIORIT -PROJEKTI T-Seniority EU-hanke T-Seniorit Tampere -projekti Kustannukset ja resurssit Aikataulu Riskienhallinta Tiedottaminen ja kansainvälinen yhteistyö IKÄLINJA IkäLinja-palvelumalli Puhelinluettelo Viikko-ohjelma OhjelmaLinja TerveysLinja TietoLinja Ryhmähuone Omainen / lähityöntekijä PALVELUSTA SAADUT KOKEMUKSET Asiakashaastattelut Haastateltavien perustiedot Teknologian käyttöön liittyvät kysymykset IkäLinjan käytettävyys Sosiaaliset kontaktit IkäLinjan avulla Lisäkysymykset TerveysLinja palvelusta Lisäkysymykset Seniorivalmennuksesta Yhteispisteiden asiakkaiden palautetta Omaisilta saatua palautetta Yhteispisteiden työntekijöiden haastattelujen tulokset MediNeuvo Oy:n hoitajille tehty kysely Päiväkirjat Palvelusisällöt Tekniikka Muut asiat Asiantuntijaryhmältä saatu palaute Vaikuttavuus T-SENIORIT -PROJEKTIN EETTISET NÄKÖKULMAT TOIMINTA JATKUU Palvelumallin käyttöä jatkavien projektien esittely Geriatrian poliklinikka KOTA -hanke Lempäälän Ehtookoto Ry Pirkanmaan Hoitokoti Välitin JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LÄHTEET LIITTEET... 68

9

10 9 1 T-SENIORIT -PROJEKTI 1.1 T-Seniority EU-hanke T-Seniority, Expanding the benefits of Information Society to Older People through digital TV channels -hanke oli seitsemän EU-maan yhteinen hanke, jonka tavoitteena oli parantaa ikääntyvän väestön elämänlaatua, tukea kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpysymistä vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntäen. Tampereen projektin tuotoksena syntyi vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntävä palvelumalli ikäihmisten kotiin tuotettavista palveluista. Projekti alkoi ja päättyi Hankkeessa Suomen lisäksi mukana olevat maat olivat Espanja (koordinoija), Ranska, Kreikka, Kypros, Italia ja Englanti. Tampereen kaupungille tarjottiin maaliskuussa 2008 osallistumismahdollisuutta T- Seniority EU -hankkeeseen yhdessä yksityisen terveydenhuollon yrityksen MediNeuvo Oy:n kanssa. Hakuvaiheessa MediNeuvo Oy:n suomalaisina partnereina olleet kunnat vetäytyivät hankkeesta organisaatiomuutosten takia. Pormestarin päätti EUhankevalintatyöryhmän esityksen mukaisesti , että Tampereen kaupunki osallistuu T-Seniority -hankkeeseen. Projekti käynnistettiin hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikössä lokakuussa 2008 josta siirtyi organisaatiomuutosten jälkeen konsernihallintoon. T-Seniorit -projektia hallinnoitiin lähtien Tampereen kaupunkikonsernin tietohallintoyksikössä. 1.2 T-Seniorit Tampere -projekti Suomen osahankkeen nimi oli T-Seniorit Tampere, jonka oli osa isoa EU-hanketta. Tämä loppuraportti on vain Suomen osahankkeeseen liittyvä. Tampereen kaupunki ja terveydenhuollon virtuaalipalveluihin erikoistunut yritys MediNeuvo Oy toimivat Suomen osaprojektissa partnereina. T-Seniorit -projektissa 40 tamperelaista ikäihmistä sekä asiakkaita 10 erilaisesta yhteispisteestä (esim. ikäihmisten päivätoiminta, Kansainvälinen naisten tapaamispaikka) käytti projektissa kehitettyä palvelujärjestelmää, IkäLinjaa. Pilottiryhmäläiset ja yhteispisteet valittiin yhteistyössä Tampereen kaupungin eri asiantuntijoiden kanssa. T-Seniorit -projektin projektisuunnitelmassa ( ) projektin tavoitteiksi tarkennettiin kotona asumisen tukeminen, elämänlaadun parantaminen, yksinäisyyden poistaminen ja ehkäiseminen, sekä vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntävän palvelumallin kehittäminen, tuottaminen, toteutus ja pilotointi. TAULUKKO 1 Projektisuunnitelman ( ) mukaiset tavoitteet. Tavoite Kotona asumisen tukeminen Ikäihmisten elämän laadun parantaminen Yksinäisyyden poistaminen ja ehkäiseminen Vuorovaikutteisen tekniikan avulla toteutetun palvelumallin kehittäminen ja pilotointi Mittari Toimiva palvelutuote Käyttäjäkokemukset Käyttäjäkokemukset Käyttäjäkokemukset Toimiva palvelumalli Onnistuneet käyttäjäkokemukset

11 10 Projektissa haluttiin aikaansaada toimivia vuorovaikutteiseen tekniikkaan pohjautuvia palveluja, sekä toimintamalli kotona asumisen tueksi. Haluttiin saada myös kokemuksia videoneuvottelutekniikan hyödynnettävyydestä erilaisissa ikäihmisten palveluissa. TAULUKKO 2 Projektisuunnitelman ( ) mukaiset tuotokset. Tuotos Toimivia palveluja vuorovaikutteisen tekniikan avulla ikäihmisille Vuorovaikutteista tekniikkaa hyödyntävä toimintamalli ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi Sopiva tekniikka videoneuvottelujen toteuttamiseksi yksityisten kotien ja palveluntarjoajien välillä Valmistumisaika Hankkeen alkuperäinen kesto oli EU-asiantuntijoiden suosituksesta hanke sai kuuden kuukauden jatkoajan, sillä useissa partnerimaissa hanke oli päästy aloittamaan Suomen tavoin myöhässä. Hanke jatkui asti, lisärahoitusta projektille ei tullut. T-Seniorit -projektin pilottiryhmään valittiin erilaisia pienempiä asiakasryhmiä, jotta löydettäisiin ne palvelut, joissa interaktiivisella videoneuvottelutekniikkaan perustuvalla teknisellä ratkaisulla saataisiin huomattavia hyötyjä kotona asumisen tukemiseksi ja elämänlaadun paranemiseksi. Pilottiryhmä valittiin seuraavin perustein: Ryhmä paljon terveydenhuollon palveluja käyttäviä yksin asuvia henkilöitä nimenomaan 24/7 hoitajan päivystyspalvelua testaamaan. Tarkoituksena oli selvittää miten kuva tukee kotona asumista ja vähentää päivystyskäyntejä. Ryhmä tyypin 2 diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja sairastaville terveysvalmennusta videoneuvottelua hyödyntäen. Valmennusta on aikaisemmin annettu puhelimitse. Nyt testattiin videoneuvottelun mahdollisuuksia. 10 hengen ryhmä aivohalvaus- ja afasiapotilaita, jotka hyötyvät kuvayhteydestä nimenomaan kommunikoinnissa. Ryhmä venäjänkielisiä inkerinsuomalaisia paluumuuttajia, jotka saivat kuvayhteyden omankieliseen ohjaajaan. Tarkoituksena oli saada myös oman kielistä ohjelmaa ja vertaistukea ja osallistua yleisiin ohjelmiin kotoutumisen tukena. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, joilla IkäLinja toimi toi rytmiä ja sisältöä päivään sekä toimi tukena esim. laitoskuntoutuksesta kotikuntoutukseen siirryttäessä. Yhteispisteitä: Takahuhdin palvelukeskus, Korttelikerho Peipontupa, Ikäpiste, Päiväkeskus Annikki, Kansainvälinen naisten tapaamispaikka Naistari, Annalan talo, Kaukajärven kotihoito, Keinupuiston palvelukodin päivätoiminta, Mainiemen kuntoutumiskeskus. Yhteispisteissä IkäLinja saatiin laajemman asiakaskunnan käytettäväksi. Lisäksi osa kotona IkäLinjaa käyttävistä asiakkaista oli jonkin em. yhteispisteen asiakas. Yleistä kaikille kotikäyttäjien pilottiryhmäläisille: Pilottiryhmään kuului pääsääntöisesti yli 65-vuotiaita ikäihmisiä. Kaikki pilottiryhmäläiset voivat osallistua viikko-ohjelmaan ja saivat ympärivuorokautisen yhteyden, 24/7, MediNeuvon päivystävään sairaanhoitajaan terveydenhuollon neuvontaan liittyvissä asioissa. Tietopalvelut kosketusnäytöltä TietoLinjaa hyödyntäen. Oma halu tulla mukaa.

12 Kustannukset ja resurssit T-Seniority -hankkeen rahoituksesta 50 % tuli EU:n kilpailukyvyn ja innovaatioiden CIP puiteohjelmasta. 50 % Tampereen osahankkeen rahoituksesta tuli omarahoituksena. Hankeen kokonaisbudjetti oli euroa. Tampereen kaupungin hyväksytty budjettiosuus oli euroa, josta 50 % oli EU-rahoitusta. EU maksaa korvauksen toteutuneiden kustannusten mukaan. Omarahoitusosuudesta ( ) noin puolet katettiin Vipu-projektin työpanoksista. Muu osuus muodostui Ikäihmisten palvelujen, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen, Kehittämisjohtajan hankerahojen, Tilaajajohtajan kehittämisrahojen sekä asiantuntijaryhmän henkilöstöpanosten osuuksista. Alihankinta- ja henkilöstökuluja jäi käyttämättä aliresurssoinnin takia. Lisähenkilöstön palkkaamiseen ei saatu lupaa Tampereen kaupungin henkilöstöyksiköltä. CIP hankeohjelman ohjeen mukaisesti Tampereen kaupungille maksettiin yleiskuluihin 30 % henkilöstökuluista. Yleiskulut on tarkoitettu käytettäviksi erilaisiin yleisiin hallinnon kuluihin, joita ei tarvitse raportoida EU:lle. Tampereen kaupungin yleiskuluja on käytetty hallintomenojen lisäksi varsinaisen projektin jälkeen projektin raportointiin ja jatkohankkeiden tukemistyöhön. (Koljonen, 2011.) TAULUKKO 3 Projektin kokonaisbudjetti virallisen EU-hankebudjetin mukaan (Koljonen 2011). Kustannusarvio Euroa Toteutunut Henkilöstökulut Alihankinta Laitteiden leasing ja muut toiminnan kulut Matkat Yleiskulut ( sisältää hallinnolliset kulut) Yhteensä Projektin ohjausryhmänä toimi Tietohallinnon hyvinvointipalvelujen kehittämis- ja ohjausryhmä. Projektin koordinointiryhmän alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat pääsuunnittelija Minna Saario Tietohallintoyksiköstä, projektipäällikkö Milja Koljonen (Syrjänen) sekä projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen Konsernihallinnosta. Koordinaatioryhmän kokoonpano muuttui tietohallintokoordinaattorin Pirjo Smolanderin tullessa Minna Saarion tilalle. Organisaatiomuutosten jälkeen keväällä 2009 projektihenkilöstön esimies palvelupäällikkö Juha Haapamäki osallistui koordinaatioryhmän kokouksiin. Projektisuunnittelija Mia Vaelma osallistui koordinaatioryhmän toimintaan vuodesta 2010 alkaen ryhmän sihteerinä. Myös projektiryhmän kokoonpano muuttui projektin edetessä. Projektissa koko projektin ajan työskentelivät puolipäiväinen projektipäällikkö Milja Koljonen (Syrjänen) alkaen ja kokopäiväinen projektisuunnittelija Mia Vaelma alkaen. IT-asiantuntija Niila Mäkelä oli puolipäiväisenä työntekijänä projektissa asti. Osa-aikaisina sihteereinä työskentelivät lyhyen jakson Laura Selin-Hannola vuonna 2008 ja Reetta Aukee vuoden 2009 syksystä kevääseen Tampereen ja MediNeuvo Oy:n projektit olivat itsenäisiä. Tiiviissä yhteistyössä suunniteltiin ja edettiin projektin tavoitteiden suuntaisesti. Projektitiimit tapasivat säännöllisesti projektikokouksissa, jotka toteutettiin IkäLinjan virtuaalisessa neuvotteluhuoneessa

13 12 aikaa ja matkustuskuluja säästäen. Yhteisiä kokouksia oli säännöllisesti myös tekniikan toimittajan, Videra Oy:n kanssa. Nämäkin kokoukset tapahtuivat pääsääntöisesti Ikä- Linjan virtuaalisessa neuvotteluhuoneessa. Projektiryhmän tueksi koottiin asiantuntijaryhmä, jonka kokoonpano pysyi suurin piirtein samana koko projektin ajan. Asiakasedustaja pilottiryhmästä liittyi mukaan syksyllä 2009, kun varsinainen pilotti alkoi. Asiantuntijaryhmän jäsenet toivat omaa osaamistaan suunnitteluun, sekä kehittivät ja ohjasivat projektia asiasisällöntuotantoon liittyen. Asiantuntijaryhmän jäsenet toimivat myös projektitiedon välittäjänä omille yksiköillensä ja yhteistyökumppaneillensa. TAULUKKO 4 Asiantuntijaryhmän kokoonpano. Rooli Puheenjohtaja Sihteeri Titteli, nimi ja yksikkö Projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen, Konserniohjaus Projektipäällikkö Milja Syrjänen, Tietohallintoyksikkö IT-suunnittelija Niila Mäkelä, Tietohallintoyksikkö Projektisuunnittelija Mia Vaelma, Tietohallintoyksikkö Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi, Ikäihmisten palvelut Projektipäällikkö Tanja Koivumäki, Kotitori-hanke Koordinaattori, Sinikka Tuli, Kotiutustiimi Osastonjohtaja, Riitta-Liisa Kivi, Kirjaston koti- ja laitospalvelut Päivätoiminnanpäällikkö Ulla-Maija Reijonen, Laitoshoito Projektipäällikkö Elina Willberg, Kulttuurikaari Sosiaalityöntekijä Leena Köykkä, Vammaispalvelut Sosiaalityöntekijä Leena Verkkosaari-Jatta, Erikoissairaanhoito Lääkäri Lea Aalto, Erikoissairaanhoito Lääkäri Antti Lukkala, Vastaanottotoiminta Projektipäällikkö Päivi Suikki, MediNeuvo Oy Asiakasedustaja Pentti Päiväläinen 1.4 Aikataulu Marraskuussa 2008 tehdyn projektin aikataulusuunnitelman mukaisesti projektin organisoituminen, teknisen ratkaisun valitseminen ja luominen ja suunnittelutyö kesti helmimaaliskuulle Ensimmäiset IkäLinjat asennettiin ns. esipilottiin helmi- ja maaliskuussa Teknisten ratkaisujen testaaminen päästiin aloittamaan. Samanaikaisesti suunniteltiin ohjelmasisältöjä ja tehtiin päätöksiä pilottiryhmävalinnoista. Kesän 2009 aikana IkäLinjojen asennukset kotiasiakkaille alkoivat ja lähes kaikki laitteet oli asennettu syyskuuhun 2009 mennessä. Ohjelmalähetysten määrää lisättiin. Säännölliset lähes päivittäiset ohjelmalähetykset alkoivat syyskuussa 2009 jatkuivat syyskuun 2010 loppuun asti. Projektissa muodostui laaja yhteistyöverkosto kaupungin eri asiantuntijoiden, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden vastaavanlaisten hankkeiden kesken. Palvelumallista tiedotettiin laajasti kaupungin sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kun koko EU-hanke sai kuuden kuukauden lisäajan, toimintaa jatkettiin mutta keskityttiin erityisesti alkuperäisen pilottiryhmän toimintojen lopettamiseen ja uusien IkäLinjan käyttöä jatkavien yksiköiden ja hankkeiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Arviointi, eli

14 13 asiakashaastattelut, omais- ja viranomaiskyselyt sekä yhteiskäyttöpisteiden työntekijöiden haastattelut tehtiin lokakuuhun 2010 mennessä. TAULUKKO 5 Projektisuunnitelman mukainen aikataulu. Vaihe Tärkeimmät tehtävät Aikataulu Vastuuhenkilö I Suunnittelu Projektin organisoiminen Projektiryhmä Teknisten ratkaisumallien luominen ja osien yhteensovittaminen Pilottiryhmän valitseminen Palvelun sisältöjen luominen II Esipilotti Teknisten ratkaisujen testaaminen Projektiryhmä pienellä pilottiryhmällä Ohjelmasisältöjen suunnitteleminen III Pilotti Palvelumallin luominen, testaaminen Projektiryhmä ja kehittäminen Palvelumallin levittäminen ja vaikuttavuus IV Arviointi Tulosten arviointi ja analyysi Projektiryhmä Jatkosuunnitelmat Loppuraportti 1.5 Riskienhallinta Projektisuunnitelmassa projektin alkuvaiheessa suurimpien riskien arvioitiin liittyvän hankkeen kireään aikatauluun, EU-rahoituksen sidonnaisuuden Tampereelle sopimattomaan tekniseen ratkaisuun, sekä soveltuvan tekniikan korkean hinnan. Koko kansainvälisen hankkeen aikataulu todettiin liian kireäksi ja projektille suositeltiin ja saatiin kuuden kuukauden jatkoaika. Jatkoaika mahdollisti palvelun pilotoinnin pidemmällä ajanjaksolla, jolloin käyttäjäkokemuksista saatiin paremmin tietoa. Lisäksi palvelumallin levittämiseen ja sen käytöstä kiinnostuneiden hankkeiden ja yksiköiden alkuun saattamiseen pystyttiin panostamaan. Kansainvälisessä T-Seniority -hankkeessa tärkeimpänä pilotoitavana tuotteena muissa partneri maissa oli Suomen pilotissa TietoLinja -nimellä oleva käyttöliittymä. Muissa projektin partnerimaissa tämä oli ykköstuote ja sitä testattiin ja kehitettiin projektin aikana. Sen sijaan Tampereen pilotissa pääpaino oli vuorovaikutteisten palvelujen suunnittelussa, pilotoinnissa ja arvioinnissa. T-Seniorit Tampereen videoneuvotteluun perustuva osahanke erosi muista huomattavasti ja projektin alkuvaiheessa se näytti melkein muodostuvan esteeksi projektissa jatkamiselle. Brysselissä olleen ensimmäisen projektitarkastuksen (review), sekä projektikoordinaattorin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli uhkana, että käyttämäämme kosketusnäytöllistä tietokonetta ja vuorovaikutteisiin palveluihin perustuvaa palvelumalliamme ei tultaisi hyväksymään. Lopulta perustellut suunnitelmat projektille asetetut tavoitteet kuitenkin hyväksyttiin. Käytettävissä olevan tekniikan hinta koettiin kalliina. Projektin alusta sen loppuun mennessä hinta puolittui ja tekniikka on osoittautunut asiakkaalle helppokäyttöiseksi. Yhteistyö T-Seniority hankepartnereiden kanssa oli vähäistä. Projektin alussa kaikki yhteydenpito tapahtui koordinoijan, Espanjan, projektihenkilöstön kautta. Vasta projektin loppupuolella yhteistyö tiivistyi muidenkin kanssa ja muotoutui yhtenäinen kokouskäytäntö. Tiiviimpi yhteistyö olisi ollut toivottavaa. Partnerimaissa tapahtui jonkin verran

15 14 henkilöstömuutoksia, jotka vaikuttivat esimerkiksi sovittuihin vastuualueisiin. Myös Tampereen projektihenkilöstössä tapahtui muutoksia ja resurssivähennyksiä. Yllättävin ja surullisin käänne T-Seniorit -projektissa oli partnerimme Medineuvo Oy:n konkurssi syksyllä Tieto konkurssista tuli täysin yllätyksenä kaikille. Konkurssi tapahtui projektin loppuvaiheessa, jolloin Medineuvo Oy:n tuottamien sisältöjen oli sovittu muutenkin loppuvan. Medineuvo Oy:n henkilökunta hoiti sovitusti ohjelmasisältöpuoleen ja hoitajapäivystykseen liittyvät velvollisuudet, sekä osan asiakashaastatteluista asti. MediNeuvo Oy:n toiminta loppui TAULUKKO 6 Riskien arviointi (Projektisuunnitelma Lisättynä Toteuma ). Riskin kuvaus Projektihenkilöstön vaihdokset Epäsopivan tekniikan valinta Etäyhteyksiin liittyvät ennakkoluulot - muutosvastarinta Yhteistyön toimimattomuus partnereiden ja alihankkijoiden kanssa EU rahoitus on sidottu ratkaisuun, joka ei sovellu Tampereelle Hankeen tavoitteisiin ei päästä liian kireän aikataulun vuoksi. Tampereelle soveltuvan tekniikkaa ei pystytä hankkimaan kustannussyistä Tod.näk. (1 5) Vaikutus (1 5) Riski ind. Tarvittavat toimenpiteet Luodaan hyvät ja toimivat työolosuhteet Harkinta, tekniikkaan perinpohjainen tutustuminen Toteuma Projektitiimi pysyi, muuta vaihtuvuutta oli mm. organisaatiomuutoksiin liittyen Vuorovaikutteinen videoneuvottelun perustuva palvelu osoittautui soveltuvaksi Tiedotus, motivointi Ei suuria vaikeuksia Pyritään mahdollisimman tiiviiseen ja saumattomaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön partnerien kanssa Neuvottelu sopivamman tekniikan käytöstä Keskitytään hankkeen päätavoitteeseen ja anotaan tarvittaessa lisäaikaa hankkeen alun viivästymisen vuoksi Pyritään löytämään kustannustehokasta tekniikkaa ja mitoittamaan projektin tuotokset budjetin mukaisiksi Kansainvälinen yhteistyö oli liian vähäistä. IkäLinja hyväksyttiin lopulta EUhankkeeseen soveltuvaksi ratkaisuksi. T-Seniority -hanke sai 6 kuukauden jatkoajan monien partnerimaiden päästyä aloittamaan omat projektinsa/pilottinsa alustavasta aikataulusta myöhässä. Valittu tekniikka on ollut soveltuva. Hinnasta on eriäviä mielipiteitä riippuen laskentatavasta.

16 Tiedottaminen ja kansainvälinen yhteistyö Projektista tiedotettiin laajasti Tampereen kaupungin sisäisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Projekti herätti kiinnostusta ja olimme mediassa esillä (YLE -uutiset televisiossa ja radiossa, lehdet, julkaisut). Pilottiryhmän jäsenet suunnittelivat ja käsikirjoittivat projektin esittelyvideon, jota hyödynnettiin mm. erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa ja esittelytilaisuuksissa. Projektissa noudatettiin EU-hankkeessa annettuja ohjeita tiedottamisesta. Yhteistyöverkostolle lähetettiin tiedotteita projektin ajankohtaisista asioista ja seminaareista. Myös kansainvälinen uutiskirje Tampereen pilotista lähti kaikkien partnerimaiden yhteistyöverkostoille. Projektin aikana luotiin laaja ja kattava yhteistyöverkosto (n. 200 henkilöä), joka koostui Tampereen kaupungin asiantuntijoista, kolmannen sektorin toimijoista, eri projektien projektityöntekijöistä ja kansainvälisistä yhteyksistä. Erilaisiin kansallisiin seminaareihin, konferensseihin ja messuille osallistuttiin verkostojen luomiseksi, omasta toiminnasta tiedottamiseksi ja muilta oppimiseksi. Osallistuimme mm. TERVE SOS -messuille Lahdessa , Hyvä Ikä messuille Tampereella sekä Kuntamarkkinoille Helsingissä Tampereen pilottia esiteltiin pilottiryhmäläisten kanssa Ranskassa pidetyssä Gerontologian foorumissa etäyhteyden avulla heinäkuussa Marraskuussa 2010 olleessa T-Seniority - projektin Work Shopissa Pariisissa Tampereen pilottia esiteltiin. Pariisista oli etäyhteys pilottiryhmäläisiin Tampereelle. Pilottia esiteltiin myös joulukuussa 2010 Kanadassa pidetyssä vuosittaisessa gerontologian foorumissa. Projektista tiedotettiin ja keskusteltiin Tampereen kaupungin organisaatiossa monissa erilaisissa yhteyksissä. Pormestari Timo P. Nieminen vieraili IkäLinjan suorassa ohjelmalähetyksessä keskustelemassa pilottiryhmäläisten kanssa. Apulaispormestarit ja tilaajapäälliköt ovat saaneet päivitettyä tietoa projekti kulusta ja tuloksista säännöllisesti. T-Seniorit -projektille myönnettiin Tampereen kaupungin Kehittäjäpalkinto vuonna Tampereen kaupungin intranetin sekä ulkoisten internetsivujen T-Seniorit -projektin esittelyä on päivitetty säännöllisesti. Projektista on tiedotettu Tampereen kaupungin henkilöstölehdessä Vilkussa. Lisäksi järjestimme seminaarin Ollaan ETÄyhteydessä! Videoneuvottelukäytännöt julkishallinnossa, asiakastyössä ja opetuksessa. Tietoisuus projektista on lisääntynyt myös ohjelmalähetysvieraiden, eli eri asiantuntijoiden kautta. Osallistumalla ohjelmalähetykseen Tampereen kaupungin asiantuntijat, kolmannen sektorin toimijat, yksityiset yritykset ja muut yhteistyötahot ovat saaneet omakohtaista kokemusta IkäLinjasta, ja voineet viedä tietoa mukanaan omille verkostoilleen. Projektimme pilottiryhmäläiset saivat asiantuntevaa ja ajankohtaista tietoa ohjelmalähetysvierailta.

17 16 TAULUKKO 7 Viestintäsuunnitelma. Kenelle (sidosryhmät) Mitä (asiat, intressit) Milloin (sykli) Miten (kanavat) Kuka (vastuuhenkilö) Projektiryhmä Projektiryhmä Projektiryhmä Tampereen kaupungin henkilöstö Hanke-esittely Reaaliaikaisesti Loora Yhteistyökumppaneille projektin etenemisestä Reaali- www-sivut ja asiakkaille aikaisesti Yhteistyökumppaneille projektin etenemisestä Noin kaksi Sidosryhmä- kaupungin kertaa vuotiedote sisällä ja ulkopuolella dessa Lehdistötiedote projektin tuloksista Tavanomaiset lehdistötiedotekanavat Projektiryhmä 2 IKÄLINJA Tuominen, Paananen & Virtanen (2005, 41) määrittelevät projektituotteistamisen perusvaiheiksi ideoinnin, konseptin testauksen, paketoinnin ja lanseeraamisen sekä levityksen. Heidän mukaansa konseptin testaus ja projektituotteen paketointi ovat ajallisesti tarkasteltuna pitkälti päällekkäisiä vaiheita. Projektituotteen konseptin testaus tapahtuu pilotoimalla tuotetta sekä vertaamalla tuotetta muihin samantyyppisiin tuotteisiin. Vielä paketointivaiheessakin voi ilmetä paranneltavaa tai jatkokehitystä vaativaa. Konseptin parantaminen on yhä silloinkin vielä mahdollista. Pilotointi ja palautteen kerääminen auttavat parantamaan ja kehittämään projektituotetta, jotta se vastaisi paremmin kohderyhmän tarpeisiin. Palautteen kerääminen pitäisi olla systemaattista esim. suoran palautteen järjestelmällä (esim. palautelomakkeet, palautepuhelin, internetin kautta jätettävä palaute), asiakastyytyväisyystutkimuksella tai projektiarviointiin liittyen. Projektituotteen ensimmäinen palaute kerätään pilottiryhmältä. (Tuominen, Paananen & Virtanen 2005, 65.) Projektissa edettiin Tuomisen, Paanasen ja Virtasen määritelmän mukaisesti. Ideoinnin tuloksena syntynyttä IkäLinja-käyttöliittymää pilotoitiin kotikäyttäjien ja yhteispisteiden avulla. Palvelumalli muodostui projektissa saamamme jatkuvan palautteen ja vuorovaikutuksen kautta. Myös muiden vastaavien hankkeiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla saimme ohjeita ja vinkkejä heidän jo oppimistaan asioista. Toisaalta pystyimme myös suuntamaan kehittämistyötä hieman eri suuntaan saadaksemme uudenlaisia kokemuksia ja oppiaksemme niistä. Pilotoinnin avulla saimme tärkeää tietoa erityisesti IkäLinja palvelua käyttäneiltä asiakkailta, pilottiryhmäläisiltä. Palautetta kerättiin koko projektin ajan. IkäLinja nimi valittiin nimikilpailulla. Asiakkaat ja yhteistyötahot yhdessä projektitiimin kanssa keksivät nimiehdotuksia kosketusnäytölliselle tietokoneelle ja palvelukokonaisuudelle. Nimikilpailussa järjestettiin äänestys parhaimman nimen löytämiseksi. IkäLinja voitti. Muita ehdotuksia olivat Näköpuhelin, Näköradio, Oma-TV, Minun-TV, Tuki-TV, Sormikoukku ja HarmaapantteriLinja. T-Seniorit -projektin tuloksena syntyi IkäLinjakäyttöliittymä ja -palvelumalli, joita kuvataan seuraavaksi.

18 IkäLinja-palvelumalli IkäLinja-palvelumalli koostuu teknisestä osuudesta eli käyttöliittymästä ja laitekokonaisuudesta, sekä erilaisista palveluista, joita tekniikkaa hyödyntäen voidaan asiakkaille tarjota. Videoneuvotteluyhteys asiakkaan ja asiantuntijoiden (päivystyspalvelut, hoitaja, kotihoidontyöntekijä, omankielinen asiakasohjaaja jne.), omaisten ja muiden toimijoiden kesken luo rajattoman mahdollisuuden palvelujen saatavuuden, laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseen. Tässä loppuraportissa kuvataan, minkälaiseksi IkäLinja-käyttöliittymä muodostui ja miten IkäLinjaa hyödynnettiin projektin aikana. Lisäesimerkkejä erilaisista IkäLinjan käytön mahdollisuuksista asiakastyössä ja työprosesseissa saa luvussa 5, jossa kerrotaan miten kehittämistoiminta jatkuu T-Seniorit -projektin jälkeen. Projektituotteen taustalla on selkeä ja tarvelähtöinen kuvaus siitä, mitä tarjotaan ja kenelle. Tuotteesta paketoidaan selkeä kokonaisuus, joka on helposti siirrettävissä alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Varsinainen tuoteidea on kehitetty suunnittelu- ja ideointivaiheessa, jolloin on luotu tuotekonsepti kuvaamaan projektituotetta ytimekkäästi (mitä, kenelle, miten, miksi). Konseptia testataan / pilotoidaan ja arvioidaan. Pilotoinnissa saadut kokemukset ja tulokset hyödynnetään projektituotteen jatkokehittelyssä. Näiden vaiheiden jälkeen tuote paketoidaan, eli tuotteen toimintaajatus kiteytetään lopulliseen muotoon. Alkaa tuotteen esittely ja markkinointi kohderyhmille. Tuotetta lanseerataan (tuotteen levittämistä ulkoisille markkinoille), levitetään ja markkinoidaan verkostoja hyödyntäen. (Tuominen, Paananen & Virtanen 2005, ) Tampereen kaupungin ja Medineuvo Oy:n yhteistyössä kehitettiin IkäLinjakäyttöliittymä ja -palvelumalli. IkäLinjan tekninen toteutus ostettiin Videra Oy:ltä ja sen taustalla on HyvinvointiTV konsepti. Videran palvelupakettiin kuului IkäLinjan asennus asiakkaalle, käytönopastus, sekä tekninen paketti sisältäen PC:n, videoneuvotteluohjelman (Vidyo), webkameran, mikrofonin, internet - yhteyden, asennuksen ja teknisen tuen. Projektin aikana IkäLinjaa käyttäneillä pilottiryhmäläisillä olivat käytössä yleiset tietopalvelut sekä henkilökohtaiset ja ryhmässä tapahtuvat interaktiiviset palvelut. Yleiset tietopalvelut 1. Tietoa tarjolla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon julkisista ja yksityisistä palveluista ja palveluntarjoajista 2. Tietoa kulttuuri-, virkistys- ja harrastustoiminnasta 3. Tietoa erilaisista taloudellisista tukimuodoista ja etuuksista 4. Järjestötoiminnan esittelyjä 5. Interaktiivisia ja informatiivisia Henkilökohtaiset ja ryhmässä tapahtuvat interaktiiviset palvelut 1. Yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin (sosiaalityöntekijä, hoitaja, tulkki, lähityöntekijä, fysioterapeutit) 2. Yhteys yksityisten palveluntuottajien palveluihin 3. Yhteys omaisiin ja ystäviin 4. Yhteys vertaisryhmiin

19 18 KUV VA 1 IkäLinja a-käyttöliittyymän etusivvu. IkäLiinjan etusivvulla on ma ahdollista olla 9 painik ketta, jotka esitellään seuraavaks si tarkemm min. Ne ovvat puhelinlu uettelo, viikkko-ohjelma a, TerveysLinja, TietoL Linja, Palvelupisteet / Neuvottelu uhuone / Ryyhmähuone e ja painike omaiselle / lähityöntekkijälle soittamista varte en. IkäLinja-käyttöliittym män aloitusssivu on rää ätälöitävissä asiakkaan tarpeiden n mukaise eksi, jolloin siinä voi olla o valittu määrä m valitttuja palvelu uita. Esime erkiksi painikkeet omaiiselle ja om malle lähityö öntekijälle soittamista s varten. Tä ässä loppurraportissa käytek tään esimerkkeiinä T-Senio orit -projektissa käytetty yjä painikke eiden nimiä. Ne on mu uokattavissa toivomussten mukaisseksi Videra alle ilmoittamalla.

20 Puhelinluettelo elinluettelo-painiketta painamalla p uhelinluette elo, josta löyytyvät yhteystieavautuu pu Puhe dot, joille IkäLin njan käyttä äjä voi soitttaa kahden nvälisen kuvapuhelun. Luetteloss sa on yleen nsä ollut muiden sama aan pilottiryyhmään kuu uluvien etun nimet. Puhe elinluettelo ilmaisee kenen k laite on päällä ja a kenellä sa ammutettu, sekä linjan varattuna o olemisen. KUV VA 2 IkäLinja an puhelinlu uettelo.

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Apu on kosketuksen päässä

Apu on kosketuksen päässä Apu on kosketuksen päässä Kokemuksia kuvallisen yhteyden hyödyntämisestä asiakastyössä Tampereella 28.11.2012 Mia Vaelma Esityksen sisältö T-Seniority EU-hanke, Tampereen osaprojektin kokemuksia Käytössä

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW

mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW mhealth booster hankkeen käyttäjälähtöiset KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT Soukan palvelukeskuksen HYVINVOINTIKIOSKI

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen HyvinvointiTV Diasarjan sisältö Mikä on HyvinvointiTV? Ohjelman suunnittelu ja otsikointi Ennen lähetystä huomioitavia seikkoja Ohjelman toteutus Lisävinkkejä

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Lego Mindstorms anturit

Lego Mindstorms anturit Lego Mindstorms anturit Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektisuunnitelma Tomi Ilonen KA09 Tommi Nuotiomaa KA09 Matias Pitkänen KA09 20.1.2012 Insinöörityö Päivämäärä Sisällys 1 Projektin kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012 PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT Hankemaailman paradokseja Jos ei ole tuotetta, ei ole mitään tuotteistettavaa Mutta jos tuote on Tuotteistaminen tarkoittaa sitä työtä, jonka tuloksena

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot