ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 72/2013/1 Dnro PSAVI/100/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 72/2013/1 Dnro PSAVI/100/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kittilän kaivoksen toiminnan laajentaminen ja ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistaminen, Kittilä LUVAN HAKIJA Agnico Eagle Finland Oy Pokantie Kiistala

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUKSET... 6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 7 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 7 Vesitalousluvan hakemisen peruste... 7 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 8 Ympäristö- ja vesitalouslupapäätökset... 8 Muut luvat, päätökset ja lausunnot Kaivoskirja Kaavoitustilanne Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Natura tarveharkinta Ounasjoen osalta LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ilmasto Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus Vesistöt Kalasto ja kalastus Maaperä ja pohjavesiolot Muut elinkeinot ja toiminnot MALMIN JA SIVUKIVEN MINERALOGIA Malmiesiintymä Malmin ja sivukiven alkuainepitoisuudet TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuotteet ja tuotantomäärä Avolouhinta Maanalainen louhinta Malmin varastointi Kuilunosto Murskaus Malmin jauhatus Vaahdotus Rikasteen varastointi Autoklaavihapetus Syanidiliuotus ja syanidin kemiallinen tuhoaminen Kullan talteenotto liuoksesta Happitehdas Happitehtaan hukkalämmön talteenotto Nestekaasulämmitysjärjestelmä Pastalaitos Mobiilibetoniasema Maanpäällinen polttoainejakeluasema Maanpäällinen polttoainesäiliö ja maanalainen polttoaineen jakeluasema Polttoaineet ja kemikaalit Polttoaineet Kemikaalit ja räjähdysaineet Energian käyttö Kittilän kaivoksen energianhankinta Energiansäästöhankkeet Veden hankinta Liikenne ja liikennejärjestelyt Muodostuvat vedet ja niiden johtaminen ja käsittely Kuivanapitovedet Teollisuusalueen pintavedet

3 Sivukivien läjitysalueen vedet Prosessijätevedet Vesien kierrätys Vesien käsittelyyn liittyvät selvitykset Talousjätevedet Kaivannaisjätteet Rikastushiekat Sivukivet Maa-ainekset Marginaalimalmi Muut jätteet Autoklaavin muurausjäte Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Alkuperäisen hakemuksen mukaiset ja toiminnassa toteutuneet päästöt Yhteenveto pintavalutuskenttien toiminnasta vuosina Tutkimus pintavalutuskenttien toiminnasta Arvio vesistöön johdettavien haitta-aineiden pitoisuudesta vesistössä Selvitys typpikuormituksesta ja typen poistosta Prosessiveden sulfaattipitoisuusselvitykset Poikkeamat luparajoista tai tavoitteista Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Liikenne ja lämmitys Autoklaavin poistokaasut Pöly Melu ja tärinä Päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevia toimia Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjätteiden käsittely ja hyödyntäminen Jätealueet Jätealueiden luokitukset ja onnettomuusvaarat Jätealueiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ja niiden ehkäiseminen Seuranta ja tarkkailu Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Muiden jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen Autoklaavin muurausjäte TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset porotalouteen Vaikutukset vesistöön Vaikutukset kalastoon Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Vaikutukset pohjaveteen Melun ja tärinän vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Päästöt vesiin Rikastushiekkojen laadun tarkkailu Päästöt ilmaan Vaikutustarkkailu Vesistövaikutusten tarkkailu Biologinen tarkkailu sekä kalasto- ja kalastustarkkailu

4 Pohjaveden tarkkailu Ilman laadun tarkkailu Luonnon tarkkailu Melu ja tärinä Raportointi Laadunvalvonta Lämpökattiloiden tarkkailu Pastatäytön toiminnan seuranta POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskinarviointi Jäteveden käsittelyn häiriötilanteet Syanidin hävitysprosessin epäonnistuminen Häiriöt neutraloinnissa Kiintoaineen karkaaminen kuivanapitovesien laskeutusaltaasta Pintavalutuskenttien toimintahäiriöt Autoklaavin savukaasun puhdistuksen häiriötilanteet Kemikaalionnettomuuksiin varautuminen Maanpäällinen polttoainejakeluasema Maanpäällinen polttoainesäiliö ja maanalainen polttoainejakeluasema Pelastussuunnitelmat Patoturvallisuus Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Arvio vesistöön kohdistuvista vahingoista Korvausesitys vesistöön kohdistuvista vahingoista KAIVOKSEN JÄLKIHOITOSUUNNITELMA HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISEKSI Vedenottomäärä ja vesien purkumäärä Lupamääräysten muuttaminen MERKINTÄ LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan laajentaminen Rikastushiekka-altaiden käyttöä koskevan lupamääräyksen muuttaminen Maanpäällinen polttoainesäiliö ja maanalainen polttoaineen jakeluasema Lupahakemuksesta tiedottaminen Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan laajentaminen Rikastushiekka-altaiden käyttöä koskevan lupamääräyksen muuttaminen Maanpäällinen polttoainesäiliö ja maanalainen polttoaineen jakeluasema Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan laajentaminen Rikastushiekka-altaiden käyttöä koskevan lupamääräyksen muuttaminen Maanpäällinen polttoainesäiliö ja maanalainen polttoaineen jakeluasema Hakijan vastineet lausunnoista ja muistutuksista Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan laajentaminen Rikastushiekka-altaiden käyttöä koskevan lupamääräyksen muuttaminen Neuvottelut ja katselmukset A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU VESITALOUSLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleiset määräykset

5 Muualta vastaanotettava malmi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Lämpökattilaa koskeva lupamääräys Jätteet ja niiden haitallisuuden vähentäminen, käsittely ja hyödyntäminen Jätealueiden patoja ja pohjarakenteita koskevat määräykset Varastointi ja huoltotoiminta Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Energiatehokkuus Alueiden sulkeminen ja toiminnan lopettaminen Vesitalousluvan lupamääräykset Tarkkailu- ja raportointimääräykset Raportointi Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu VAKUUS Kaivannaisjätealueita koskeva vakuus OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE Ympäristölupaa koskeva hanke Vesitalouslupaa koskeva hanke RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristölupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut Vakuuden perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Päätös Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU

6 6 HAKEMUKSET Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamassaan Kittilän kaivosta koskevassa päätöksessä nro 29/08/1 määrännyt, että Agnico- Eagle AB:n (nykyisin Agnico Eagle Finland Oy) on mennessä pantava vireille lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemus Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamiseksi on saapunut Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Tämän lisäksi hakija hakee lupaa toiminnan laajentamiseksi puolitoistakertaiseksi (4 500 tonniin/vrk eli 1,6 miljoonaan tonniin vuodessa) ja autoklaavijätteen sijoittamiselle CIL-altaaseen tai maanalaiseen louhokseen. Agnico-Eagle Finland Oy on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Kittilän kaivoksen ympäristöluvan rikastushiekkaaltaiden käyttöä koskevan lupamääräyksen muuttamiseksi. Agnico-Eagle Finland Oy on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kittilän kaivoksen maanpäälliselle polttoainesäilölle ja maanalaiselle polttoaineen jakeluasemalle. Aluehallintovirasto käsittelee edellä mainitut hakemukset samanaikaisesti ja antaa niistä yhden päätöksen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Agnico-Eagle Finland Oy louhii Kittilässä malmia, josta se tuottaa vaahdotuksen ja kemiallisen prosessin avulla metallista kultaa. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2006, ja kullan tuotanto käynnistettiin vuonna Vuosittainen tuotanto on noin kg kultaa. Kaivosalue sijaitsee noin 35 kilometriä Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. Kaivosalueen lähimmät kylät ovat etelässä Kiistala (4 5 km), idässä Rouravaara (0,8 1,5 km) ja luoteessa Lintula (4 km). Tällä hetkellä kaivospiirin alueesta noin kolmasosa on Agnico-Eagle Finland Oy:n omistuksessa ja kaksi kolmannesta jakautuu puoliksi Metsähallituksen ja muiden omistajien kesken. Kaivospiirin ulkopuolella olevien pintavalutuskenttien 2 ja 4 alle jäävistä alueista on tehty vuokrasopimukset. Pintavalutuskentän 4 maa-alue on vuokrattu Metsähallitukselta ja pintavalutuskentän 2 alue yksityiseltä maanomistajalta. Agnico-Eagle Finland Oy:n omistama alue käsittää seuraavat kiinteistöt: Rouravaara RN:o 46:13, Rossinmukka RN:o 9:1 ja Suurikuusikko RN:o 68:6.

7 7 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin mukaan seuraavilla toiminnoilla on oltava ympäristölupa: 3b) voimalaitoksen, kattilalaitoksen tai muun laitoksen toiminta, jonka polttoaineteho on yli 5 MW, 5a) nestemäisten polttoaineiden jakeluasema, jonka polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on vähintään 10 m 3, 5a) vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 m 3, 7a) kaivostoiminta, 7b) malmin rikastamo, 8b) kiinteä betoniasema, 13a) jätevesien puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtamiseen muualle kuin vesihuoltolaitoksen viemäriin, 13e) kaivannaisjätteen jätealue Vesitalousluvan hakemisen peruste Vesilain (264/1961) 9 luvun 2 :n mukaan veden johtamiseen muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi ja 7 :n mukaisesti toimenpiteeseen, jonka seurauksena pohjavettä poistuu pohjavesiesiintymästä muuten kuin tilapäisesti yli 250 m 3 /vrk, on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisesti toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee kaivostoimintaa koskevan ympäristölupaasian.

8 Vesilain 9 luvun 2 ja 7 :n mukaan aluehallintovirasto voi myöntää luvan veden ottamiselle ja toimenpiteeseen, jolla johdetaan vettä pois pohjavesiesiintymästä yli 250 m 3 /vrk. Vesilain 16 luvun 2 mukaisesti vesilain mukainen hakemus ja saman toiminnan ympäristönsuojelulain mukainen vesien pilaantumista koskeva hakemus on käsiteltävä yhdessä. 8 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristö- ja vesitalouslupapäätökset Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Riddarhyttan Resources AB:lle Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 04/0116/3 hylännyt luvasta tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä, taltionumero 114, muuttanut kalatalousmaksun istutusvelvoitteeksi ja lisännyt lupamääräysten tarkistamishakemuksen vaatimuksiin selvitysvelvoitteen pintavalutuskenttään kohdistuvista tulvariskeistä. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 109/05/1 hyväksynyt Riddarhyttan Resources AB:n selvityksen syanidin tuhoamisen tehostamisesta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 13/07/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:n Kittilän kaivoksen polttonesteiden jakeluasemalle ympäristöluvan. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 47/07/1 täsmentänyt Kittilän kaivoksen ympäristölupaa rikastushiekka-altaiden pohjarakenteen osalta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 29/08/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:lle ympäristöluvan, joka koskee kaivoksen tuotannon nostoa, rikastusprosessin ja louhintasuunnitelman muutosta, kaivospiirin ulkopuolelta tuotavien malmien ja jätteiden käsittelyä, uusia energiantuotantolaitoksia ja kuivatusvesien määrän lisääntymistä sekä edellä mainittuihin toimintoihin liittyviä muutoksia prosesseissa ja toimintojen sijoituksessa. Lupapäätöksellä on korvattu ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräykset 3, 9, 15, 17, 19, 21, 29 ja 43 sekä päästöja ympäristövaikutusten tarkkailua ja lupamääräysten tarkistamisajankohtaa koskevat määräykset. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 69/08/1 muuttanut Kittilän kaivoksen ympäristölupaa sivukivien läjitysalueen rakentamisen, käyttämisen ja sulkemisen osalta. Lupapäätöksellä on korvattu ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräykset 20 ja 31. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 66/09/1 myöntänyt ympäristöluvan rikastushiekka-altaan laajentamiseen ja maanalaisten räjäytysten suorittamiseen yöaikaan sekä hy-

9 väksynyt kaivoksen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Lupapäätöksellä on korvattu ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräys 13 ja ympäristölupaviraston Agnico-Eagle AB:lle myöntämän Kittilän kaivoksen ympäristöluvan muutosta koskevan päätöksen nro 29/08/1 lupamääräys 19. Lisäksi on annettu toiminnan muutosta koskevia lupamääräyksiä ja kaivannaisjätteen jätealuetta koskevaa vakuutta koskeva lupamääräys. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 12/10/1 myöntänyt luvan Agnico-Eagle AB:lle Kittilän kaivoksen avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen kuivanapitovesien lumettamista koskevalle koetoiminnalle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 61/10/1 myöntänyt Agnico-Eagle Finlandille asti voimassaolevan ympäristöluvan käsitellyn prosessiveden johtamiseksi uudelle pintavalutuskentälle ja muuttanut samalla määräajaksi vesien johtamiseen ja tarkkailuun liittyviä lupamääräyksiä. Päätös korvaa ympäristölupaviraston Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän ja korkeimman hallinto-oikeuden muuttaman ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 määräykset 2 ja 4 sekä ympäristölupaviraston Agnico-Eagle AB:lle myöntämän ympäristöluvan muutosta koskevan päätöksen nro 29/08/1 lupamääräyksen 3. Päätöksellä on korvattu ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 69/02/1 tarkkailua koskevan liitteen 2 osiot, joista on annettu tarkemmat tarkkailumääräykset. Luvan mukaista toimintaa saadaan jatkaa, kunnes Kittilän kaivoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta annettava päätös on täytäntöönpanokelpoinen tai saa lainvoiman. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 11/0171/1 määrännyt, että jos luvan mukaista toimintaa halutaan jatkaa jälkeen, asiassa on tehtävä uusi lupaharkinta muutoksen hyväksymisen osalta ja päätöksessä tulee asettaa toimintaa koskevat kaikki lupamääräykset. Tämän luvan mukaista toimintaa saadaan jatkaa siihen asti, kunnes uusi lupapäätös on täytäntöönpanokelpoinen tai saa lainvoiman. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 213 pysyttänyt päätöksen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 28/11/1 myöntänyt Agnico-Eagle Finland Oy:lle asti voimassaolevan ympäristöluvan kaivosilman nestekaasulämmitysjärjestelmän ja nestekaasun varastoinnille. Luvan mukaista toimintaa saadaan jatkaa, kunnes Kittilän kaivoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta annettava päätös on täytäntöönpanokelpoinen tai saa lainvoiman. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 22/12/1 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen nro 66/09/1 myöntämän Kittilän kaivoksen ympäristölupapäätöksen vakuutta koskevan lupamääräyksen 8 kolmannen kappaleen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 23/12/1 muuttanut ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 69/02/1 myöntämän Kittilän kaivoksen ympäristölupapäätöksen vakuutta koskevan lupamääräyksen kolmannen kappaleen. 9

10 10 Muut luvat, päätökset ja lausunnot Kittilän kunnanhallitus on tehnyt kaivosta koskevan maankäyttöja rakennuslain 137 :n mukaisen suunnittelutarveratkaisun (ratkaisu 233). Päätöksestä valitettiin Rovaniemen hallinto-oikeuteen, joka on ratkaissut asian ja hylännyt valituksen. Lapin ympäristökeskus on antanut päätöksen nro 1/2007, jonka mukaan rikastamon tuotantokapasiteetin ja rikastusprosessin sekä malmin ja sivukiven louhinnan osalta voimassa olevasta ympäristöluvasta nro 69/02/1 sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta poikkeavaan toimintaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Lapin ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä Dnro LAP L antanut luvan hävittää lettorikkoja (Saxifraga hirculus), lapinkämmeköitä (Dactylorhiza lapponica) ja verikämmeköitä (Dactylorhiza incarnata ssp. cruenta) Kittilässä Suurikuusikon kaivospiirin alueella. Turvatekniikan keskus (Tukes) on tekemällään päätöksellä 3878/36/2007 antanut Agnico-Eagle Finland AB:lle luvan rakentaa kaivoksen yhteyteen rikastamo sillä edellytyksellä, että päätöksessä määrättyjä kemikaaliturvallisuuteen ja onnettomuuksien estämiseen liittyviä ehtoja noudatetaan. Agnico-Eagle Finland Oy ja Metsähallitus ovat tehneet sopimuksen nro 29129, jonka mukaisesti Metsähallitus on vuokrannut kaivospiiriin rajoittuvan 44 hehtaarin alueen pintavalutuskentäksi ajanjaksolle Lapin ELY-keskus on antanut lausunnon Agnico-Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksen pastatäyttösuunnitelmasta. Lapin ELY-keskus myönsi poikkeusluvan (Dnro LAP- ELY/63/07.00/ ) aloittaa CIL-hiekan läjittäminen CIL2- altaaseen (vanhaan NP-altaaseen). CIL-hiekkaa voidaan läjittää siihen saakka, kunnes Agnico-Eagle Finland Oy:n aluehallintovirastossa vireille tulleen hakemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman. Prosessiveden juoksutus NP-altaasta on ollut voimassa saakka. Kaivoskirja Kauppa- ja teollisuusministeriö on antamallaan päätöksellä myöntänyt Suurikuusikon kaivospiiriä koskevan kaivoskirjan, kaivosrekisterinumero 5965/1a. Kaivosoikeuden haltijana hakijalla on käyttöoikeus kaivospiirin alueeseen. Nykyinen kaivospiiri käsittää yhteensä 848 hehtaarin alueen. Kaivospiirin laajentamiseksi on vireillä hakemus, joka on jätetty työ- ja elinkeinoministeriölle Laajennus sisältää pintavalutuskenttien alle jäävät alueet sekä nykyisen kaivospiirin eteläpuolella olevia alueita. Kaivosoikeudet on siirretty Riddarhyttan Resources AB:ltä Agnico-Eagle AB:lle. Agnico-Eagle AB:ltä kaivosoikeudet siirtyivät liiketoiminnan siirron yhteydessä Agnico-Eagle Finland Oy:lle.

11 11 Kaavoitustilanne Kittilän kaivoksen kaivospiirin alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Tunturi-Lapin maakuntakaava, joka määrittelee kaivospiirin alueen kaivosalueeksi (EK 1906). Aluetta varten on annettu kaavamääräyksiä, jotka suojelevat aluetta kaivostoiminnan harjoittamista vaarantavalta rakentamiselta ja muun maankäytön pysyviltä muutoksilta. Määräyksissä todetaan lisäksi, että kaivostoiminta tulee suunnitella siten, että se ei Tornio-Muonionjoen vesistöalueen Natura verkostoon kuuluvalla alueella aiheuta merkittäviä päästöjä tai hydrologisia vaikutuksia tai muutenkaan merkittävästi heikennä alueen Natura verkostoon sisältyviä luonnonarvoja. EK-alueen länsireunassa kaivospiirin ulkopuolella on Kiistala-Pokka moottorikelkkailureitti. Kiistalan alue on maaseudun kehittämisen kohdealuetta, missä kaavamääräysten mukaan tulee säilyttää ja kehittää monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ensimmäinen YVA-selvitys on tehty vuonna 2001 silloin suunnitelmissa olleelle vuosituotantotasolle noin tonnia malmia. Tuotannon laajentumista varten on tehty uusi ympäristövaikutusten arviointi, jonka YVAselostus valmistui Siinä on selvitetty laajennuksen vaikutuksia tuotantomäärälle tonnia vuorokaudessa (1,6 miljoonaa tonnia vuodessa). YVA-selostuksen mukaan kaivostoiminnan vaikutukset ilmenevät Seurujoessa ja Loukisessa lähinnä typpi-, sulfaatti-, antimoni-, rauta- ja mangaanipitoisuuden kasvuna. Vesistön tila kalastuksen tai muiden käyttöarvojen näkökulmasta ei ole kuitenkaan merkittävästi huonontunut kaivostoiminnan seurauksena. Tuotannon lisäyksen ei odoteta sanottavasti lisäävän haitallisia vaikutuksia vesistössä. Useiden mittausten mukaan melun ja tärinän vaikutukset kaivoksen lähiympäristössä ovat olleet selvästi suositusrajojen alapuolella, eikä niiden vaikutusten odoteta lisääntyvän tuotantoa lisättäessä. Kaivostoiminnan vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen koetaan yleensä hyvin vaihtelevasti, ja ne eivät kaikilta osin ole mitattavissa. Lapin ELY-keskus on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta ELY-keskus on muun muassa katsonut, että hankkeesta laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus on riittävä. Arviointiselostus vastaa YVA-lain ja -asetuksen keskeisiä vaatimuksia. Arvioinnin perusteeksi on hankittu keskeiset tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista ja tehty uusia selvityksiä liittyen muun muassa vesistövaikutuksiin, meluun, pohjavesivaikutuksiin ja porotalouteen. Hankkeen vaikutusten selvittäminen on kohdennettu toiminnan kannalta keskeisiin asioihin. Kaivostoiminnan vaikutukset ovat havaittavissa vesistössä. Haitallisten pinta- ja pohjavesivaikutusten hallitseminen myös kaivoksen mahdollisen laajentamisen jälkeen on kaivoksen pitkäaikaisen toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti tulee ottaa huomioon, mitä kalataloudesta ja kalastovaikutuksista on tuotu esille. Hankkeen ympäristövaikutuksia tulee seurata. Kaivoksen toiminnan aikana ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyvaiheessa hyvin alkanutta vuoropuhelua alueen muiden toimijoiden kanssa tulee jatkaa. Ounasjoen vaikutusarviointia tulee täydentää laatimalla Natura tarveharkinta.

12 12 Natura tarveharkinta Ounasjoen osalta Ounasjoen Natura-alue (FI , SCI) muodostuu Ounasjoesta Ounasjärven luusuan alapuolella ja Ounasjoen suiston tulvasaarista. Natura-alue on hehtaaria ja se sijaitsee Enontekiön, Kittilän ja Rovaniemen kuntien alueella. Ounasjoen pituus Ounasjärvestä Kemijokeen on noin 300 kilometriä. Ounasjoki on yläosaltaan luonnontilainen ja Kittilän ja Rovaniemen välillä lievästi kuormitettu. Ounasjoessa on hyvä luontainen harjuskanta, mutta taimenkannat ovat melko heikot joen yläosaa lukuun ottamatta. Ounasjoessa on luontainen siikakanta. Siihen on istutettu myös vaellus-, pohja- ja planktonsiikaa. Ounasjoki on suurin kokonaan maamme rajojen sisällä virtaavista rakentamattomista joista. Ounasjoki on suojeltu voimalaitosrakentamiselta lailla. Ounasjokivarsi on maisemaltaan vaihteleva. Könkään ja Kaukosen kylät sekä Ounasjokivarsi Molkokönkään ja Sinetän välillä on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemakokonaisuuksiksi. Ounasjoen varrella on edustavia tulvaniittyjä ja tulvametsiä, joista Ounasjoen suiston saaret muodostavat laajimman tulvaniittyalueen. Ounasjokisuisto on myös linnustollisesti arvokas alue. Ounasjoen Natura alueen suojeluperusteena olevat luontotyypit ovat: Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 95 %, pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt 4 % ja harmaaleppä- ja saarnitulvametsät 1 %. Luontodirektiivin liitteen II lajina on laaksoarho ja liitteen I lintuja ovat kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, sinirinta, suokukko ja vesipääsky. Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut ovat metsähanhi, jouhisorsa, mustalintu, pilkkasiipi, lapinsirri, mustaviklo, punajalkaviklo ja pikkulokki. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on pidetty sitä, että Natura-alue säilyttää olemassa olevat luontotyypeille tyypilliset ominaispiirteensä ja lajistokoostumus tulee säilymään nykyistä vastaavana myös pitkällä aikavälillä. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan Natura-alueen luontotyyppeihin, kalastoon tai kasvillisuuteen siten, että suojelun perusteena olevien lajien lukumääräsuhteet tai määrät muuttuisivat haitallisesti. YVA-vaiheessa ei ole tullut esiin merkittäviä muutoksia, jotka heikentäisivät Natura alueen suojeluperusteita. Hakijan mukaan edellä esitettyjen tietojen perusteella Ounasjoen Natura alueelle ei ole tarpeen laatia varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ilmasto Vuoden keskilämpötila on alueella alle 0 C. Sadanta on mm ja haihdunta mm vuodessa. Lumi sulaa normaalisti toukokuussa ja alkaa peittää maata lokakuussa. Alue luokitellaan subarktiseksi.

13 13 Alueen luonto ja suojelukohteet Kittilän alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Aapa-Lapin seudun ja Länsi- Lapin seudun rajoille. Aapa-Lapin seutu on melko tasaista verrattuna Länsi-Lapin melko jylhään tunturiketjuun: Ounastunturit Pallastunturit Ylläs ja tästä ketjusta itään päin erkanevat Aakenustunturi ja Kätkätunturin Levin jakso. Tuntureiden ja vaarojen välissä on useita pienehköjä järviä ja jokia. Seutujen rajojen tuntumassa virtaa Ounasjoki. Kittilän seutu kuuluu pohjoisboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja metsätyypeiltään Peräpohjolan vyöhykkeeseen. Suovyöhykkeeltään Kittilän seutu kuuluu Peräpohjolan aapasoihin. Kunnan pinta-alasta lähes 50 % on rimpistä ja jänteistä aapasuota. Arvokkaimpia ja rehevimpiä suotyyppejä esiintyy Löytöjängän länsiosissa, Suurikuusikon ja Korkeakuusikon välisellä alueella ja Rouravuoman länsi- ja eteläosissa. Näitä ovat muun muassa pienialaiset koivuletot (KoL), lettorämeet (LR, ReLR) ja rimpiletot (ScoRiL). Kaivosalueen metsätyyppi on pääosin tuoretta kangasta. Kuivahkoja kankaita on niukasti, lähinnä korkeammassa maastossa. Kuivat kankaat puuttuvat lähes kokonaan. Rouravaaran ja Pikku Rouravaaran lakialueet ja itäiset rinteet ovat kasvipeitteeltään kuivahkoja kankaita. Metsä on pääosin nuorta kasvumetsää, mutta paikoin, esimerkiksi Rouravaaran kaakkoisosassa, myös varttuneempaa talousmetsää. Pääpuulaji on mänty, mutta alueen pohjoisosassa tavataan myös koivua. Vaarojen alarinteet ja Suurikuusikon alue, Korkeakuusikko ja nimettömät suosaarekkeet alueen länsireunalla ovat metsäkasvillisuustyypiltään tuoreita kankaita. Pääpuulajeina ovat kuusi ja koivu. Maanpinta on seinä- ja kerrossammalen peitossa. Jäkälää esiintyy kohopinnoilla ja kantojen päällä. Matalakasvuisia heinälajeja, metsätähteä, talvikkia ja maitikoita esiintyy paikoin runsaasti. Katajaa, pajuja ja pihlajaa esiintyy pensaskerroksessa. Suurikuusikon alueella on muutama vanha, viljelemättä jäänyt pelto, joille on kehittynyt niittykasvillisuutta. Niittyjä uhkaa umpeenkasvu ja pajuttuminen. Asutus Kaivosalue on harvaan asuttua Lapin maaseutua. Lähimmät kylät ovat Kiistala 4 5 kilometrin etäisyydellä, Lintula 4 kilometrin etäisyydellä ja Rouravaara 0,8 5 kilometrin etäisyydellä. Rouravaaran alueella on kahdeksan pihapiiriä, joista muutama on autioitunut ja yhtä pidetään vapaa-ajan asuntona. Alueella olevat tilat ovat pääosin vanhoja, ja joillakin harjoitetaan maataloutta, lähinnä karjanhoitoa. Parilla tilalla on myös uudempaa rakennuskantaa. Kaivostoiminta ei ole sanottavasti muuttanut rakennettua ympäristöä, koska kaikki kaivostoiminnot ovat sijoittuneet Suurikuusikon, Rouravaaran ja Pikku Rouravaaran muodostaman vyöhykkeen länsipuolelle. Kaivostoiminnan tieltä on lunastettu yksi tila ja purettu siinä olevat rakennukset.

14 14 Vesistöt Suurikuusikon alue kuuluu Loukisen valuma-alueeseen, joka laskee Ounasjokeen Levitunturin lähellä. Kaivosalue sijaitsee Loukiseen laskevan Seurujoen valuma-alueen alajuoksulla. Seurujoki saa alkunsa Jakovaaran alarinteestä noin 30 kilometriä Kiistalan kylästä koilliseen. Seurujoen pisin sivujoki on pohjoisesta etelään virtaava Nuutijoki. Muita sivujokia ovat Suasjärvenoja, Pahasoja ja Nuutijokeen laskeva Ristinoja. Seurujoen valuma-alueen itäpuolella ovat Leppäojan ja Rourajoen valuma-alueet. Nämä kolme valuma-aluetta ovat Loukisen valuma-alueen osa-alueita. Seurujoki, Leppäoja ja Rourajoki ovat Loukisen sivujokia. Seurujoen valuma-alue on noin 307 km 2 ja järvisyys pieni. Sen veden laatu on melko hyvä, joskin metsätalouden aiheuttaman hajakuormituksen johdosta se poikkeaa luonnontilaisesta. Seurujoella ja Loukisella on tehty uittosäännön kumoamisen jälkeen kunnostustoimia. Kalasto ja kalastus Kittilän kaivoksen kalasto- ja kalastustarkkailu on sisältänyt jatkuvan kalastuskirjanpidon, määrävuosina tehtäviä kalastustiedusteluja ja sähkökoekalastuksia. Kirjanpitäjien saalis Seurujoella ja Loukisella on ollut pääasiassa harjusta, taimenta ja haukea. Saaliiseen on sisältynyt myös siikaa, ahventa ja vähäisessä määrin madetta ja särkeä. Kalastajakohtainen saalis on kalastuksen määrä ja luonne huomioiden hyvä, kg. Kalastus on tapahtunut pääasiassa verkoilla ja heittovavoilla. Kaivoksen kuormituksen vaikutusta ei ole tuloksissa havaittavissa. Taimenen ja harjuksen yksikkösaaliit kaivoksen alapuolisella Seurujoella ovat olleet samaa tasoa tai hiukan parempia kuin kaivoksen yläpuolisella Seurujoella. Heittovapakalastusta on harjoitettu tarkkailujakson aikana vain vähän, joten eri vuosien yksikkösaaliit eivät suoraan kerro muutoksia kalakannoissa. Kalastustiedustelun mukaan suosituin kalastusalue on ollut Loukinen, jossa yli puolet kalastajista kalasti sekä Seurujoen alapuolisella että yläpuolisella alueella. Kaivoksen alapuolisella Seurujoella kalasti % ja kaivoksen yläpuolisella Seurujoella % kalastajista. Kaivoksen velvoite istuttaa Seurujokeen ja Loukiseen yhteensä yksivuotiasta taimenta on toteutettu vuodesta 2007 lähtien. Vuoden 2006 velvoite on korvattu istuttamalla vuosina 2007 ja 2008 taimenen lisäksi kesänvanhaa harjusta. Vuonna 2009 istutettiin vapaaehtoisesti Seurujokeen ja Loukiseen yhteensä kesänvanhaa harjusta. Maaperä ja pohjavesiolot Suurikuusikon ja Rouravaaran alueen maaperä on pohjamoreenia, joka on myös vallitseva maalaji koko Kiistalan karttalehden alueella. Pohjamoreeni koostuu pääosin hiekkaisesta ja kivisestä moreenista. Alue on viimeisen jääkauden aikaista jäänjakaja-aluetta. Tästä syystä moreeniaines on enimmäkseen peräisin paikallisesta kallioperästä tai kulkeutumismatkat ovat lyhyitä. Avolouhosalueella ja sen ympäristössä on turvetta enimmäkseen 1 2 metriä ja sen alaisten moreenikerrostumien paksuus pääosin 3 6 metriä. Turpeen alapuolella olevien moreenikerrostumien kosteuspitoisuudet ovat 1 6 metrin syvyydeltä otetuissa näytteissä 7 25 %. Ehjän kallion pinnassa on vaihtelevan paksuinen rapautumakerros, joka useimmiten on rikkonaista, mutta vielä melko kovaa kiveä. Paikoin esiintyy

15 pehmeäksi rapautunutta, helposti rikkoutuvaa kiveä ja jopa savimaiseksi rapautunutta ainesta. Yleensä maapeitteen paksuudet ovat vain muutamia metrejä, mutta seismisten luotausten perusteella rapautuma- ja ruhjealueella paksuudet voivat olla 20 metrin luokkaa. Maaperä on huonosti vettä läpäisevää ( m/s). Toisaalta hienoaines voi olla merkittävä kapillaarisuuteen vaikuttava tekijä, nousukorkeudet ovat todennäköisesti useita metrejä. Kapillaarisuus ja hienoaineksen vedenpidätyskyky voivat selittää esimerkiksi seismisissä luotauksissa tavattavia veden kyllästämän maan seismisiä nopeuksia alueilla, joissa ei ole tavattu varsinaista pohjaveden pintaa. Kaivosalueella ei ole merkittäviä tai luokiteltuja pohjavesiesiintymiä eikä vedenottamoita. Lähteitä tai pohjavesipurkaumia ei ole alueelta löytynyt. Syynä ainakin osittain saattaa olla kallioperän rapautuneisuus ja rikkonaisuus sekä maaperän huonosti vettä läpäisevä pohjamoreeni. Alueen pohjavesissä ei ole havaittu tyypillisiä mineralisaatioihin tai kultaesiintymiin liittyviä häiriöitä. Ilmeisesti kaivot sijaitsevat mineralisaation ulkopuolella. Kaivosalueen läheisyydessä olevien kiinteistöjen kaivovesien laatua on seurattu useamman vuoden ajan ja veden laatu on edelleen hyvä. Kaivosyhtiöllä on vesihuoltoa varten kaksi porakaivoa, joista otetaan noin m 3 vuodessa juoma- ja talousvettä. Vesi täyttää talousvesivaatimukset. Kaivospiirin alueelle ja sen ympäristöön on asennettu 18 havaintoputkea, joista on seurattu pohjaveden laatua ja pinnankorkeuksia. Velvoitetarkkailussa on lisäksi mukana neljä lähialueen talousvesikaivoa. Seurannan tulosten mukaan veden laatu on pääosin täyttänyt talousvesivaatimukset. Veden laadussa on kuitenkin esiintynyt huomattavia ajallisia ja paikallisia laatuvaihteluita, jotka ainakin osittain selittyvät kallioperän luontaisilla ominaisuuksilla. Alueilla, joissa kallioperä koostuu sulfidirikkaista kivistä ja maaperässä on kyseistä kiviainesta rapautuneena, pohjavesi voi luonnostaan sisältää korkeitakin metallien pitoisuuksia. Arseenikiisun esiintymisestä johtuen vihreäkivivyöhykkeellä on pohjaveden arseenipitoisuus tavanomaista suurempi. 15 Muut elinkeinot ja toiminnot Kittilän kaivoksen alue kuuluu Kuivasalmen paliskunnan alueeseen. MALMIN JA SIVUKIVEN MINERALOGIA Malmiesiintymä Suurikuusikon kultaesiintymä sijaitsee noin 35 kilometriä Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. Geologian tutkimuskeskus (GTK) löysi esiintymän vuonna 1986 ja otti alueella vuoteen 1997 asti geokemiallista näytteitä ja teki geofysikaalisia mittauksia ja alustavia kairauksia. Tutkimusten perusteella GTK arvioi esiintymän noin 1,5 miljoonan tonnin suuruiseksi kultapitoisuuden ollessa 5,9 g/tonni. Riddarhyttan Resources AB on tehnyt jatkotutkimukset. Uusimman malmiarvion mukaan Suurikuusikon mineralisaation kokonaispituus on noin 6 kilometriä, josta louhittavaa malmia on toistaiseksi löytynyt noin 5 kilometrin matkalta. Noin 1,5 kilometrin pituisella ydinalueella tehty-

16 jen kairausten perusteella malmi jatkuu ainakin 1,3 kilometrin syvyyteen. Ydinalueen ulkopuolella esiintymä jatkuu ainakin 500 metrin syvyyteen. Nykyinen malmiarvio (tilanne ) on seuraava: 16 kulta (g/tonni) Tonneja kulta (unssi) Todetut malmivarat 4, Todennäköiset malmivarat 4, Todennäköiset mineraalivarannot 2, Mahdolliset mineraalivarannot 3, Rikastamon raaka-aineena käytetään avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta louhittavaa kultamalmia. Malmia louhitaan tällä hetkellä vuosittain 1,1 miljoonaa tonnia. Tuotantokapasiteettia tullaan kuitenkin lähivuosina lisäämään 1,6 miljoonaan tonniin. Malmin pääasiallisina sulfidimineraaleina ovat rikkikiisu (FeS 2 ) ja arseenikiisu (AsFeS). Kullasta noin 75 % on sitoutuneena arseenikiisuun, 23 % rikkikiisuun ja loput esiintyy vapaana kultana. Malmissa on vähäisiä määriä myös muita mineraaleja, muun muassa kuparikiisua, magneettikiisua, sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta. Malmin merkittävimpien alkuaineiden keskimääräiset pitoisuudet ovat (ppm = yksi miljoonasosa): kulta 4,5 ppm Zn 107 ppm C (kok.) 4,6 % Fe 8,4 % C (toc) 0,9 % K 1,4 % C (crb) 3,7 % Na 1,2 % S 3,2 % Mg 3,0 % As 0,74 % Mn 0,18 % Ca 6.3 % Ni 179 ppm Cl 158 ppm P 830 ppm Cr 264 ppm Pb 24 ppm Cu 94 ppm Si 20,9 % Sb 181 ppm Malmin ja sivukiven alkuainepitoisuudet Kittilän kaivoksen malmista ja sivukivestä on analysoitu noin näytteestä alkuainepitoisuudet normaalia huomattavasti laajemmalla analyysipaketilla (pääosin XRF-menetelmällä). Näistä näytteistä pääosa (74 %) edustaa louhittavaa (As>0.1 %) malmia (MALMI), mikä siis aikanaan kulkee myös kaivoksen rikastusprosessin läpi. Näytteistä 12 % edustaa sellaista sulfidipitoista (S>1 %) sivukiveä (RIKKIRAAKKU), joka on yleensä välittömästi malmin rajan ulkopuolella. Tämä materiaali voi malminlouhinnan yhteydessä osin sortua malmin mukaan raakkulaimennuksena ja siten myös kulkeutua rikastusprosessin läpi. Näytteistä 15 % edustaa sulfidiköyhää (S<1 %) sivukiveä (RAAKKU), joka on yleensä kauempana malminrajasta ja jonka kulkeutuminen rikastusprosessiin on epätodennäköisempää. Näytteet on otettu tunnetun malmiesiintymän eri osista. Määritysrajan alittavien näytteiden osalta on analyysiarvona käytetty lukuarvoa, joka on puolet määritysrajasta. Tästä syystä joidenkin alkuaineiden osalta taulukoissa esitetyt minimi-, keskiarvo- ja mediaani-arvot ovat todennäköi-

17 sesti hieman todellista korkeammat. Seuraavissa taulukoissa on esitetty edellä mainittujen malmin ja sivukiven analyysitulokset. Malmin (MALMI) alkuainepitoisuudet olivat seuraavat: 17 ALKUAINE MÄÄRITYSRAJA NÄYTTEITÄ MÄÄRITYSRAJA MIN KESKIARVO MEDIAANI MAX Al ppm As ppm Ba ppm Bi ppm Ca ppm Ccarb % 0, ,32 3,72 3,79 6,68 Ce ppm Cl ppm Cnoncarb % 0, ,03 0,86 0,65 15,10 Cr ppm Cu ppm Fe ppm Ga ppm K ppm La ppm Mg ppm Mn ppm Mo ppm Na ppm Nb ppm Ni ppm P ppm Pb ppm Rb ppm S ppm Sb ppm Sc ppm Si ppm Sn ppm Sr ppm Th ppm Ti ppm U ppm V ppm Y ppm Zn ppm Zr ppm Rikkipitoisen sivukiven (RIKKIRAAKKU) alkuainepitoisuudet olivat seuraavat: ALKUAINE MÄÄRITYSRAJA NÄYTTEITÄ MÄÄRITYSRAJA MIN KESKIARVO MEDIAANI MAX Al ppm As ppm Ba ppm Bi ppm Ca ppm Ccarb % 0, ,92 3,82 3,85 7,19 Ce ppm Cl ppm Cnoncarb % 0, ,01 0,99 0,78 14,20 Cr ppm Cu ppm Fe ppm Ga ppm K ppm La ppm Mg ppm Mn ppm

18 Mo ppm Na ppm Nb ppm Ni ppm P ppm Pb ppm Rb ppm S ppm Sb ppm Sc ppm Si ppm Sn ppm Sr ppm Th ppm Ti ppm U ppm V ppm Y ppm Zn ppm Zr ppm Vähärikkisen sivukiven (RAAKKU) alkuainepitoisuudet olivat seuraavat: ALKUAINE MÄÄRITYSRAJA NÄYTTEITÄ MÄÄRITYSRAJA MIN KESKIARVO MEDIAANI MAX Al ppm As ppm Ba ppm Bi ppm Ca ppm Ccarb % 0, ,32 3,72 3,69 7,81 Ce ppm Cl ppm Cnoncarb % 0, ,03 0,58 0,47 3,04 Cr ppm Cu ppm Fe ppm Ga ppm K ppm La ppm Mg ppm Mn ppm Mo ppm Na ppm Nb ppm Ni ppm P ppm Pb ppm Rb ppm S ppm Sb ppm Sc ppm Si ppm Sn ppm Sr ppm Th ppm Ti ppm U ppm V ppm Y ppm Zn ppm Zr ppm

19 Analyysitulosten mukaan pääosin sulfideihin sitoutuneista metalleista (As, Bi, Cu, Mo, Ni, Pb, S, Sb ja Zn) arseeni ja vismutti ovat yleisempiä malmivyöhykkeessä kuin rikkiraakussa ja raakussa. Rikkiraakkuun rikastuneita metalleja ovat kupari ja nikkeli. Sinkin pitoisuustasoissa ei ole suurta eroa. Molybdeeni, lyijy ja antimoni ovat usein alle määritysrajan. Oksideihin sitoutuneiden metallien (Cr, Ti, U ja V) uraanipitoisuus on pieni (useimmiten alle määritysrajan) malmissa, rikkiraakussa ja raakussa. Toriumin arvot ovat myös hyvin lähellä määritysrajaa kaikissa materiaalityypeissä, eikä rikastumista mihinkään tyyppiin ole havaittavissa. Kromi on lievästi rikastunut rikkiraakkuun sekä titaani ja vanadiiniraakkuun. Muista alkuaineista barium, rauta, natrium, strontium ja zirkonium ovat rikastuneet malmiin ja karbonaattihiili ja mangaani rikkiraakkuun. 19 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kittilän kaivoksella louhitaan kultamalmia, joka rikastetaan kaivoksen yhteydessä sijaitsevalla rikastamolla kultarikasteeksi. Siitä erotetaan kemiallisen käsittelyn avulla metallinen kulta. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2006 ja kullan tuotanto käynnistettiin vuonna Kaivoksen nykyinen malmin louhintamäärä on noin 1,1 miljoonaa tonnia vuodessa, josta tuotetaan kultaa noin kg vuodessa. Kaivos työllistää suoraan noin 400 henkilöä. Kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu tunnettuihin malmivaroihin perustuen noin vuoteen 2044 saakka. Kaivostoiminnan talouden turvaamiseksi kaivosyhtiö on suunnittelemassa tuotannon kasvattamista vaiheittain kaksinkertaiseksi nykyiseen tasoon verrattuna. Myös mahdollisia uusia malmiesiintymiä ollaan aktiivisesti etsimässä. Tässä hakemuksessa haetaan vuosituotannon kasvattamista puolitoistakertaiseksi (1,6 miljoonaa tonnia). Kultaa tuotettaisiin kg vuodessa. Rikastusprosessissa on seuraavat vaiheet: murskaus, jauhatus, vaahdotus, autoklaavihapetus, syanidiliuotus ja adsorbointi aktiivihiileen, aktiivihiilen talteenotto, kullan elektrolyysi ja rikastushiekan käsittely. Murskaus ja jauhatus ovat mekaanisia prosesseja, joilla malmi hienonnetaan vaahdotusprosessia varten. Vaahdotuksessa vesilietteenä olevasta malmista erotetaan halutut mineraalit vaahtona lietteen pinnalle. Rikaste välivarastoidaan lietteenä rikastesäiliöön, ja se käsitellään tämän jälkeen kemiallisesti (autoklaavihapetus ja syanidiliuotus). Metallinen kulta saostetaan liuoksesta elektrolyysin avulla. Rikastamo käyttää nykyisin toiminnassaan vuosittain keskimäärin 3 miljoonaa m 3 vettä, josta noin 65 % on kierrätysvettä ja loput noin 1,1 miljoonaa m 3 otetaan Seurujoesta. Rikastusprosessin jätteet pumpataan kaksiosaiseen rikastushiekka-altaaseen. Vaahdotusprosessin jätteet neutraloidaan kalkilla. Syanidointiprosessin syanidi hävitetään kemiallisesti ennen pumppaamista altaalle. Jätevesi johdetaan vesistöön pintavalutuskentän kautta, jolloin siitä poistuu osa mahdollisista epäpuhtauksista.

20 20 Tuotteet ja tuotantomäärä Metallinen kulta valetaan kaivoksella noin 25 kg:n harkoiksi. Niiden kultapitoisuus on %. Seuraavassa taulukossa on esitetty tuotetun kullan määrä vuosina ja arvio tuotannon laajentuessa: Vuosi Kullan tuotanto (kg) toiminnan laajent *) *) Määrä riippuu louhittavan malmin pitoisuudesta. Malmin vuotuinen louhinta on nyt 1,1 miljoonaa tonnia. Tuotantotaso tullaan lähivuosina nostamaan tästä mahdollisesti noin puolitoistakertaiseksi (1,6 miljoonaa tonnia). Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen 29/08/1 ( ) lupamääräyksen 1a mukaisesti: Toiminnassa saadaan murskata ja rikastaa myös Kittilän kaivoksen malmin kanssa laadultaan vastaavia malmeja, joiden käsittelystä ja rikastamisesta ei aiheudu olennaisia muutoksia toiminnasta aiheutuviin päästöihin. Ilmoitus, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kulloisenkin ulkopuolisen malmin ominaisuuksista ja käsittelystä, on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle viimeistään 6 kuukautta ennen käsittelyn aloittamista. Jos tällaisia luvassa tarkoitettuja ulkopuolisia malmeja tullaan prosessissa käsittelemään, ne sovitetaan yllä oleviin tuotantomääriin niin, että ne eivät tule lisäämään vuosittaisia tonnimääriä, vaan niitä käsiteltäessä vähennetään pääesiintymästä samaan aikaan otettavaa malmimäärää vastaavasti. Avolouhinta Louhinta aloitettiin Suurikuusikon avolouhoksesta kesällä Vuoden aikana louhittiin noin 2 miljoonaa tonnia sivukiveä, jotka käytettiin kaivoksen rakennustöissä. Malmin louhintaa valmisteleva sivukiven louhinta aloitettiin syyskuussa Malmin tuotanto avolouhoksesta aloitettiin toukokuussa Vuonna 2011 malmia louhittiin sekä Suurikuusikon että Rouravaaran avolouhoksista yhteensä tonnia. Avolouhinta on loppunut vuonna Seuraavassa taulukossa on esitetty avolouhinnan määrät vuosina : Suurikuusikko Rouravaara Vuosi Malmi (Mt) Sivukivi (Mt) Malmi (Mt) Sivukivi (Mt) , , ,3 5, ,8 9, ,8 8,9 0, ,4 2,9 0,2 2, ,5 1,4 0,1 0,2 Tuotannon laajent

21 21 Maanalainen louhinta Malmin louhinta maanalaisesta kaivoksesta aloitettiin syksyllä Sitä edeltävät valmistelevat työt aloitettiin marraskuussa Päävinotunnelin pituus oli vuoden 2012 lopussa metriä tasolla 628 ja kaivoksen kaikkien tunnelien pituus oli vuoden 2012 lopussa noin 29 kilometriä. Seuraavassa taulukossa on maanalaisen louhinnan määrät vuosina : Vuosi Louhintamäärä Malmi (Mt) Sivukivi (Mt) , ,1 0, ,4 0, ,6 0,6 Tuotannon laajent. 1,1 1,6 0,5 1 *) *) osa sivukivestä käytetään kaivostäyttöön Alla olevasta kuvasta ilmenee maanalainen louhinta: Maanalaisena louhintamenetelmänä on täyttö-pengerlouhinta, jossa tyhjäksi louhitut louhokset täytetään sivukivellä ja pastalla tyhjän louhoksen rakenteen lujittamiseksi niin, että vieressä oleva malmio voidaan turvallisesti louhia. Louhittu malmi ja sivukivi lastataan dieselkäyttöisillä lastauskoneilla kuorma-autoihin ja ajetaan vinotunnelia pitkin maanpäälliseen murskaamoon. Toiminnan laajentuessa malmi murskataan maan alla 600 metrin syvyydessä. Kaivoksella on käytössä kiinteät räjäytysajat, klo 17 ja 5, jolloin kaikki räjäytykset pyritään tekemään. Pienempiä, lähinnä korjausräjäytyksiä, voidaan tehdä myös työvuorojen aikana. Porauksessa käytetään sähköhydraulista kalustoa. Tunneliporaukset suoritetaan porausjumboilla ja louhosporaukset pitkäreikäporalaitteilla. Muuta kalustoa ovat muun muassa varustelutöissä (putkistot, sähköistys, rakennus) käytettävät erilaiset saksilava- ja kurottajatyyppiset laitteet. Materiaali-

22 kuljetukset hoidetaan kuorma-autoilla ja henkilökuljetukset pick up -lavaautoilla, maastureilla tai pikkubusseilla. Kalliotiloja tuetaan kalliopulteilla, jännepunoksilla, teräsverkoilla ja ruiskubetonoinnilla. Kuivanapitovedet maanalaisesta kaivoksesta pumpataan uppopumpuista ja moduulipumppaamoista koostuvalla järjestelmällä kahteen pääpumppaamoon (R210, S225), jotka pumppaavat veden edelleen maan pinnalla olevaan selkeytysaltaaseen. 22 Malmin varastointi Toukokuussa 2013 malmia varastoitiin malmin varastointialueella (murskanmäki) noin tonnia, väliaikaisella kentällä murskausaseman läheisyydessä tonnia ja sivukivialueella noin tonnia (josta tonnia oli marginaalimalmia). Varastoitu malmimäärä oli normaalia suurempi rikastamon seisokin vuoksi. Myös viime vuosien louhintanopeus on ollut tavanomaista suurempi. Kun rikastamon laajennus valmistuu vuonna 2015, vanhoja malmikasoja ajetaan tuotantoon. Varastoitu malmi vähenisi silloin tonnia vuodessa vuosina ja tonnia vuodessa vuodesta 2016 alkaen. Kaikki malmivarastot, marginaalimalmi mukaan luettuna, olisi käytetty viimeistään vuoden 2019 loppuun mennessä, ellei kaivoksen mahdollinen tuotannon laajennus (kuilunosto) ole siinä vaiheessa vielä valmis. Jatkossa arvioitu maanpinnalla varastoitava malmimäärä on tonnia. Tästä noin puolet varastoidaan murskanmäellä ja puolet marginaalimalmin varastoalueella, jossa osa on marginaalimalmia. Kuilunosto Kaivoksen kivennostolaitos rakennetaan Suurikuusikon avolouhoksen ja sivukivikasan väliselle alueelle. Nostolaitos koostuu pystysuorasta kallioon louhitusta kuilusta ja maanpinnalle kuilun ympärille ja yläpuolelle rakennettavasta nostotornista. Nostolaitos valmistuu siten, että malmin nosto voidaan aloittaa vuonna Kuilun pohja ulottuu tässä vaiheessa maanpinnalta kaivoksen tasolle 700 metriä. Tämän jälkeen kuilua syvennetään vaiheittain ensin tasolle metriä ja lopuksi metriin. Murskaus Ennen kuilunosturin valmistumista maanalaisesta kaivoksesta malmi kuljetetaan kuorma-autoilla maanpäälliselle leukamurskaamolle. Murskattavaa malmia välivarastoidaan murskaamon edessä olevalla kentällä. Murskattavat malmit läjitetään aumoihin niiden pitoisuuksien (Au, As, S, C) perusteella. Malmi syötetään eri aumoilta murskaimeen ennalta määritetyn sekoitussuhteen mukaisesti siten, että syöte on rikastamon kannalta optimaalinen. Kivet, joita ei suuren kokonsa vuoksi voi suoraan syöttää murskaamoon, rikotetaan murskaamon läheisyydessä. Rikotukseen käytetään kaivinkoneeseen liitettyä hydraulivasaraa. Varastoalueelta tulevat valuma- ja suotovedet kerätään talteen ja pumpataan ajoittain rikastamon prosessivesisäiliöön.