MUISTIO 1 (6) Elintarvike- ja terveysosasto Tiina Pullola SIKOJEN HYVINVOINTISEMINAARI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTIO 1 (6) 30.1.2012. Elintarvike- ja terveysosasto Tiina Pullola SIKOJEN HYVINVOINTISEMINAARI"

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (6) Elintarvike- ja terveysosasto Tiina Pullola SIKOJEN HYVINVOINTISEMINAARI Aika: klo 13:00-16:00 Paikka: Säätytalo, sali 3 1. Seminaarin avaus Ministeri Jari Koskinen totesi avauspuheenvuorossaan, että seminaarin järjestäminen koettiin ministeriössä tarpeelliseksi nyt, kun ehdotus valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta on lausuntokierroksella. Seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua ja kuulla elinkeinon edustajia ja muita sidosryhmiä asetusluonnokseen liittyen. Ministeri painotti eri sidosryhmien kuulemisen tärkeyttä säädösuudistuksen yhteydessä. On otettava huomioon kuluttajien kasvava kiinnostus eläinten hyvinvoinnista ja varmistettava kuluttajan luottamus suomalaiseen elintarvikkeeseen. Huomioon on otettava myös se seikka, että eläinten parempi hoito aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka pitäisi pystyä lisäämään elintarvikkeen hintaan. 2. Asetusehdotuksen esittely Matti Aho maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi juuri julkaistusta EU-komission eläinten hyvinvointistrategiasta vuosille Strategian pääkohtina ovat eläinten hyvinvointia mittaavien indikaattoreiden, kuten Welfare Quality -järjestelmän käyttöön ottaminen, eläinten hyvinvointia koskevan puitelain säätäminen EU-tasolla, eläinten käsittelijöiden pätevyysvaatimuksista säätäminen ja eläinten hyvinvointikeskusten verkon perustaminen unioniin. Suomessa on jo näyttöä Eläinten hyvinvointikeskuksen toimivuudesta tällaisena eläinten hyvinvoinnin yhteyspisteenä. Lainsäätäjälle merkityksellistä on EU-puitelain säätäminen, sillä ministeriössä valmistellaan parhaillaan eläinsuojelulain kokonaisuudistusta. Tähän liittyen onkin järjestetty kyselyitä sidosryhmille ja parhaillaan myös kansalaisilla on mahdollisuus kertoa näkemyksiään eläinsuojelulain uudistamistarpeista Otakantaa.finettisivun kautta. Lisäksi on teetetty oikeudellinen ja yhteiskuntatieteellinen selvitys lain uudistamiseen liittyen. Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa tavoitteena on eläinten hyvinvointia koskevan puitelain säätäminen, sen sijaan eläinlajikohtaiset pitovaatimukset säädettäisiin edelleen lakia alemman tasoisella sääntelyllä. Näin ollen nyt valmisteilla oleva sika-asetuksen uudistaminen ei riipu eläinsuojelulain uudistamistyön etenemisestä. Ajankohtaista eläinten hyvinvointiin liittyen on myös Eläinten hyvinvointikeskuksen laatima Kansallinen eläinten hyvinvointiraportti, joka julkaistaan lähiaikoina. Aho muistutti myös siitä, että tämän vuoden lopulla päättyy EU-direktiiviin perustuva 10 vuoden siirtymäaika emakoiden ja ensikoiden ryhmäkasvatusvaatimukselle. Susanna Ahlström maa- ja metsätalousministeriöstä esitteli ehdotusta valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta. Tärkeimmät muutokset voimassa olevaan asetukseen verrattuna liittyvät luonnonvalon lisäämiseen sikaloissa, pesäntekomateriaalin antamiseen, sairaskarsinoihin, lattiarakenteisiin ja vähimmäistilavaatimuksiin. Ehdotuksen mukaan kaikissa sikalan osastoissa olisi oltava luonnonvaloa ja vaatimuksen siirtymäaika olisi 3 vuotta. Porsivalle emakolle ja ensikolle olisi annettava viikkoa ennen oletettua porsimisajankohtaa pesäntekomateriaalia pesäntekokäyttäytymistä varten riippumatta siitä, millainen lietelantajärjestelmä sikalassa on. Sairaskarsinatilaa olisi oltava vähintään 5 % sikalan kokonaiseläinmäärän tilantarpeesta, siirtymäaikaa tämän osalta olisi 3 vuotta. Lattiarakenteiden osalta määritettäisiin vähimmäispinta-ala kiinteäpohjaiselle tai viemäröidylle lattialle, vaatimus koskisi MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30, VALTIONEUVOSTO (Helsinki) puh. (09) faksi (09) JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET PB 30, STATSRÅDET (Helsingfors) tfn (09) fax (09) MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY PO Box 30, FI GOVERNMENT, Finland (Helsinki) tel fax

2 2 (6) kaikkia sikaryhmiä. Siirtymäajaksi ehdotetaan 15 vuotta lattiarakenteiden osalta. Vieroitettujen porsaiden, kasvatus- ja lihasikojen tilavaatimuksia suurennettaisiin, siirtymäaika näille olisi 3 vuotta. Tiineiden emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinoissa uutena vaatimuksena ehdotetaan, että esteettömään lattia-alaan ei laskettaisi ruokinta- tai makuuhäkkien alla olevaa lattia-alaa. Siirtymäaika näiden osalta olisi 15 vuotta. Kaikissa ryhmäkarsinoissa ei ole ruokinta- tai makuuhäkkejä, joten näiden osalta nykyiset pinta-alavaatimukset eivät muuttuisi. Kaikki ehdotetut siirtymäajat koskisivat toiminnassa olevia sikaloita, sen sijaan rakennettavien sikaloiden tulisi täyttää vaatimukset heti asetuksen tultua voimaan. Keskustelussa tuottajien edustaja toi esiin, että ehdotuksessa esitetyt painorajat lihasikojen karsinoiden pinta-alavaatimuksille eivät vastaisi tuotantokäytäntöä. Emakoille annettavan pesäntekomateriaalin pelättiin tukkivan lietelantajärjestelmiä. Keskusteltiin myös porsimishäkkien käytöstä ja tarpeellisuudesta. Porsimishäkkejä käytetään estämään porsaiden jäämistä emakon alle. Tuotiin esiin, että Euroopan elintarviketurvallisuusviraston julkaisemassa teknisessä raportissa on suositeltu vapaaseen porsitukseen siirtymistä. Vapaa porsitus vaatii enemmän tilaa kuin karsina, jossa on porsimishäkki. Vapaassa porsimisessa myös eläinten hoitokäytännöt ovat erilaisia kuin porsimishäkkiä käytettäessä. 3. Tutkijoiden puheenvuorot Anna Valros Helsingin yliopistosta kommentoi asetusehdotusta sikojen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Sairaskarsinoiden olemassaolo on erittäin tärkeää sikalassa. Sairaskarsina mahdollistaa sian sairaskäyttäytymisen, johon liittyy mm. nukkuminen ja halu olla erillään muista lajitovereista. Valros toivoi, että asetuksessa tarkennettaisiin vielä sairaskarsinan olosuhdevaatimuksia. Valon ja luonnonvalon osalta Valros toi esiin, että selkeä vuorokausirytmi ja yön ja päivän ero on sialle tärkeää, se parantaa kasvua, edistää lepoa ja vähentää tappeluita. Pelkkä luonnonvalo ei ole riittävää sian hyvinvoinnin kannalta Suomessa. Valros esitti, että vaadittavan ikkunapinta-alan suuruus olisi tärkeää määritellä asetuksessa jotta valon saanti olisi riittävää. Kiinteän lattian osuuden kasvattamista Valros piti myös erittäin perusteltuna, koska se mahdollistaa paremmin tonkimismateriaalin käytön karsinassa. Tonkimismateriaalin tärkeys sian hyvinvoinnille on kiistattomasti todettu kaikissa tuotantovaiheissa. Sen on todettu vähentävän hännänpurentaa ja aggressiivisuutta, sekä edistävän sian syömistä ja kasvua. Lannanpoisto olisi suunniteltava niin, että lietelantajärjestelmässäkin voitaisiin käyttää tonkimismateriaalia. Emakoilla tonkimismateriaalin käyttö edistää jalkaterveyttä, joka puolestaan parantaa porsastuotosta. Ehdotettua siirtymäaikaa Valros piti pitkänä ajatellen sitä, kuinka keskeisestä hyvinvointiseikasta asiassa on kysymys. Emakoiden ja ensikoiden tilavaatimuksiin ehdotettua vaatimusta Valros piti tärkeänä parannuksena, emakot tarvitsevat tilaa jotta ne liikkuisivat käytännössä. Kasvavien sikojen tilavaatimuksista Valros totesi, että ehdotetut muutokset ovat kohtuullisia mutta tarpeellisia, monessa sikalassa ylitetään jo nyt lainsäädännön tilavaatimukset koska se on koettu tarpeelliseksi. Pesäntekomateriaalin antamista kaikille emakoille ja ensikoille Valros piti myös ehdottoman tärkeänä emakoiden pesäntekokäyttäytymisen mahdollistamiseksi. Yhteenvetona Valros totesi, että ehdotetut muutokset ovat hyvin keskeisiä sikojen hyvinvoinnin kannalta ja ne pitäisi saada voimaan mahdollisimman pikaisella aikataululla. Muutosehdotukset ovat todistetusti sikojen hyvinvointia parantavia. Timo Karhula MTT taloustutkimuksesta kertoi muutosehdotusten taloudellisista vaikutuksista tehdystä selvityksestä. Karhula toi esiin, että ehdotetut muutokset nostaisivat tuotantokustannuksia ja toisaalta lisäisivät hyvinvoinnin kautta tuotantoa. Selvityksen tekemistä haittasi tiedon puute siitä, millaisia sikalat ovat rakenteiltaan Suomessa tällä hetkellä. Asian selvittämiseksi tehtiin kysely noin 500

3 3 (6) sikatilalle vuonna Selvitykseen osallistuneista yhdistelmä-, porsas- ja lihasikaloista noin puolet täyttävät jo nyt ehdotetut tilavaatimukset. 76 %:lla kyselyyn vastanneista tiloista annetaan kaikille porsiville jo nyt pesäntekomateriaalia. Samoin 76 %:lla kyselyyn vastanneista tiloista sikalan jokaiseen osastoon tulee luonnonvaloa. Selvityksessä oli mukana myös sikaloita, joissa ei ole lainkaan ikkunoita. Selvityksessä laskettiin muutosehdotusten aiheuttamat kustannukset kyselyyn vastanneille tiloille ja näitä tuloksia hyödyntäen arvioitiin aiheutuvat kustannukset kaikille Suomen sikatiloille. Arvioitu kokonaiskustannus olisi noin 7,8 miljoonaa euroa vuodessa. Laskennallinen nettokustannus, kun huomioidaan tuotosparannukset, olisi noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaisi 3 snt/kg lisätuotantokustannusta. Tilatasolla kustannus tarkoittaisi keskimäärin 3251 euroa vuodessa joka tarkoittaisi noin 10 % heikennystä vuosittaiseen maataloustuloon. Eniten kustannuksia aiheutuisi kiinteän lattian osuuden lisääminen, 52 % kustannuksista. Rakennuksen ikä vaikuttaisi merkittävästi kustannuksiin; yli 10 vuotta sitten rakennetuissa tai peruskorjatuissa on uudempia sikaloita selvästi enemmän muutostarpeita. Valtaosa tuotannosta tapahtuu kuitenkin alle 10 vuoden sisällä rakennetuissa tai perusparannetuissa sikaloissa. Siirtymäajoilla mahdollistettaisiin nykyisten sikalarakennusten käyttämisen joko osittain tai kokonaan loppuun. Siirtymäaika myös viivästyttää sikalarakennuksiin sitoutuvan lisäpääoman ja työn tarvetta ja niiden kustannuksia. Johtopäätöksinä Karhula totesi, että ehdotus edellyttäisi muutoksia noin puolella Suomen sikatiloilla ja muutosten tarve vaihtelisi suuresti tilalta toiselle. Lisäkustannus tarkoittaisi tuotantokustannusten nousua 1-4 snt/kg sianlihaa, tai 1 /suomalainen, mutta noin euroa sikatilaa kohden. Pitkä siirtymäaika ja kustannusten riittävä korvaus sikatiloille on perusteltua sekä sikatilojen talouden että heikon kannattavuuskehityksen takia. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen, miten selvityksessä arvioitiin tuotannon parantumista muutosten myötä. Tarkennettiin, että tuotannon lisääntymistä on arvioitu kuolleisuuden alentumisen kautta. Tuotiin esiin epäilys siitä, ettei kyselytutkimus kertoisi koko kuvaa maan sikataloudesta. Lisäksi pyydettiin ottamaan huomion se seikka, että jos vaaditut sikalarakenteet poikkeavat muualla Euroopassa käytetyistä rakenteista, aiheutuu tästä myös kustannuksia suomalaiselle sikataloudelle. 4. Kommenttipuheenvuorot Tuottajat: Martin Ylikännö, Suomen sikayrittäjät ry. Ylikännö painotti, että tuottajat ovat kiinnostuneita sikojen hyvinvoinnista, sillä eläinten hyvinvointi ja kasvu vaikuttavat suoraan tuottajien tuloihin. Ylikännö toi esiin elinkeinon vapaaehtoiset toimet eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi: Welfare Quality -järjestelmän pilotointi, Sikavan uudistukset, terveydenhuoltolomakkeen uusiminen ja tuottajille järjestetyt laajat koulutuskierrokset. Vuosi sitten sikojen hyvinvointikoulutuksiin osallistui noin 1500 tuottajaa, ja nyt syksyllä 1250 tuottajaa. Alan kannattavuus viimeisen 10 vuoden aikana on ollut varsin heikkoa, ala on ollut kannattavaa vain yhtenä vuotena kymmenestä. Ylikännön mukaan taloudellisesta selvityksestä ilmenevä, ehdotettujen muutosten aiheuttama 14 % vähennys tilojen käyttökatteeseen on järkyttävän suuri. Hän toi esiin huolen Suomen sikatalouden näivettymisestä jos sikojen pitoa koskevia vaatimuksia kiristetään liikaa. Ylikännön mukaan taloudellisessa selvityksessä ei ole otettu huomioon kaikkia muutosten aiheuttamia yksityiskohtia, kuten lisäkustannuksia, jotka aiheutuvat eurooppalaisista standardeista poikkeavien sikalarakenteiden vaatimisesta. Ylikännön mukaan ei ole liioin todisteita siitä, että kuluttajat olisivat valmiita maksamaan hy-

4 4 (6) vinvointiparannuksista aiheutuvat lisäkustannukset tuotteiden hinnassa. Lisäksi suomalaisen sianlihan on kilpailtava tuontilihan kanssa. Suomalainen sianliha on edullista eurooppalaisessa mittakaavassa. Taannoisessa WQ tutkimuksessa Suomen sikojen hyvinvointi oli kuitenkin parempi kuin muissa eurooppalaisissa vertailumaissa. Ylikännö toivoi lisäarvoa tuotannolle vapaaehtoisista hyvinvointia edistävistä tuotantomenetelmistä, mutta luomun lisäksi pitäisi olla muitakin vaihtoehtoja. Koko tuotannon erikoistaminen tässä suhteessa on vaikeaa. Ylikännö esitti pitkiä siirtymäaikoja ehdotetuille muutoksille, 15 vuoden sijaan jopa 20 vuotta olisi tarpeen toiminnassa oleville sikaloille. Lisäksi Ylikännö kiinnitti huomiota lihasioille ehdotettuun tilavaatimukseen; hänen mukaansa 1,2 neliötä per 110 kg tarkoittaisi sitä, että lihasikojen kokoa pitäisi vähentää % tai ottaa yksi sika pois 10 sian karsinasta. Ylikännö vaati myös kotimaisen sianlihan käyttämistä julkisissa ruokailuissa, jos julkinen valta asettaa EU:n minimitasosta poikkeavia vaatimuksia sikojen pidolle. Lisäksi hän kiinnitti huomiota siihen, että Suomen pitäisi luoda painetta myös EU:hun päin sikojen hyvinvoinnin parantamiseksi EUlainsäädännössä. Tärkeää olisi myös se, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat yhtälailla lähestyvää emakoiden ryhmäkasvatusvaatimusta. Kuluttajat: Annikka Marniemi, Kuluttajaliitto Marniemi kiitti eläinsuojelujärjestöjä sikojen hyvinvointiasioiden esille pitämisestä. Marniemi toi esiin kohuvideoiden jälkeisen viranomaiskommentoinnin, jossa asioiden todettiin olevan lainmukaisia useimmilla tiloilla. Tämä on tullut kuluttajille yllätyksenä. Marniemi piti ehdotuksiin liittyviä siirtymäaikoja kohtuuttoman pitkinä eläinten hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta kuluttajat haluavat ostaa suomalaista sianlihaa, joten tuotanto olisi pidettävä Suomessa. Marniemen mukaan hyvinvointiparannuksista aiheutuvaa laskua ei voida sälyttää yksin kuluttajien maksettavaksi, vaan kaikkien ketjun osapuolten olisi osallistuttava kustannuksiin. Marniemi kiinnitti huomiota porsimishäkkien sallimiseen jatkossakin ja toivoi, että Suomi voisi olla asiassa edelläkävijä Ruotsin tavoin. Marniemi toi esiin kuluttajien epäloogisen käyttäytymisen: eläinten hyvinvoinnin parantaminen ei välttämättä näy kulutusvalinnoissa. Luomu- ja lähiruokatuotannon suosioon hän näki yhtenä syynä myös eläinten hyvinvoinnin. Marniemi peräänkuulutti kuluttajien informointia, kuluttajien tulisi saada puolueetonta tietoa kotieläintuotannosta, tällä hetkellä nekään kuluttajat, jotka olisivat valmiita maksamaan eläinten hyvinvoinnista, eivät saa kaipaamaansa tietoa. Hän toivoi myös, etteivät hyvinvoivista eläimistä peräisin olevat tuotteet voi olla vain varakkaiden oikeus, kaikilla tulisi olla mahdollisuus ostaa tällaisia tuotteita. Kuluttajan on kuitenkin ymmärrettävä vastuunsa osana tuotantoketjua. Keskustelussa tarkennettiin, ettei WQ-tutkimusta ole tehty kaikissa Euroopan maissa, vaan mukana oli Suomen lisäksi tiloja Saksasta, Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Espanjasta. Toivottiin lihateollisuudelta enemmän tiedotusta, tieto lihateollisuuden vuoden alusta lähtien vaatimasta kivunlievityksestä kastraation yhteydessä ei ole saavuttanut kuluttajia. Tuotiin esiin, ettei media ole kovin kiinnostunut eläinten hyvinvointiin liittyvistä positiivisista uutisista. Esitettiin, että keskimääräisen kuluttajan tietämys sikojen pidosta perustuu siihen, mitä kohuvideoilla on näytetty. Jotta oikeaa tietoa sikojen pidosta saataisiin suuren yleisölle, tarvittaisiin laajoja mainoskampanjoita ja tiedotusta. Lisäksi ehdotettiin, että lyhyemmät siirtymäajat voisivat nopeuttaa ongelmatilojen poistumista tuotannosta. Tästä on esimerkkejä nautapuolelta. Vastakommenttina tuotiin esiin, että pitkät siirtymäajat olisivat tarpeen hyvinkin hoidetuilla tiloilla.

5 5 (6) Lihateollisuus: Pirjo Kortesniemi Pirjo Kortesniemi esitti eläinten hyvinvoinnin jakautumista tiloille; osalla tiloista eläinten hyvinvointi on keskivertoa paremmin ja osalla taas keskivertoa huonommalla tasolla. Sekä viranomaistoimia että elinkeinon toimia tarvitaan, jotta hyvinvointia voidaan kokonaisuudessaan parantaa. Kortesniemi esitteli hyvinvoinnin indikaattorien ideaa ja totesi että elinkeino on ottanut hyvinvoinnin indikaattorit osaksi terveydenhuollon rutiineja ja elinkeinon seurantaa. Lisäksi sikaterveydenhuoltoa ja sen seurantaa on kehitetty ja terveydenhuollon kansalliseen tasoon on kehitetty vastuullisen tuotannon rajaarvot, joiden kautta päästään jatkossa puuttumaan ongelmatilojen toimintaan. Eläinlääkäreille ja tuottajille on järjestetty koulutusta ja terveydenhuoltokäyntien auditoinnin suunnittelu on aloitettu. Vuonna 2012 työtä jatketaan edelleen analysoimalla viime vuonna tehtyjen terveydenhuoltokäyntien tuloksia, raportoimalla vastuullisen tuotannon raja-arvot vuodelta 2011, ongelmatilat otetaan korjaavien toimenpiteiden piiriin, koulutusta jatketaan ja auditointia kehitetään. Kortesniemi totesi vielä, että vuoden 2012 alusta lähtien kaikki sikateurastamot ovat tosiaan vaatineet kivunlievityksen käyttämistä porsaiden kastraation yhteydessä. Keskusteltiin porsaiden kastraatiosta. Matti Aho kertoi Belgian puheenjohtajuuskaudellaan käynnistämästä yhteistyöhankkeesta, jonka puitteissa pyritään lopettamaan porsaiden kirurginen kastraatio vapaaehtoisin toimin vuoteen 2018 mennessä. Keskusteltiin immunologisesta kastraatiosta eli markkinoilla olevasta kastraatiorokotteesta, joka annetaan kahdesti lihasikavaiheessa ja joka estää kivesten kasvamisen. Keskusteltiin kuluttajien suhtautumisesta kastraatiorokotteen käyttöön. Tuotiin esiin, että elinkeino on ollut huolissaan kuluttajien suhtautumisesta kastraatiorokotusten käyttöön lihantuotannossa. Todettiin, että Suomessa asiaa tutkitaan parhaillaan. Lisäksi keskusteltiin rokotteen kustannuksista ja siitä, lisääntyykö lihasian kasvu rokotteen myötä vai ei. Tuotiin esiin, että kastraatiorokotteen epäonnistumisprosentti on noin prosentin luokkaa, joka on saman verran kuin kirurgisen kastraation epäonnistumisprosentti. Toisaalta todettiin, että teurastamon linjastot on suunniteltu kastroitujen sikojen käsittelyyn, jolloin rokotetut siat aiheuttavat lisätyötä linjastossa. Eläinsuojelujärjestöt: Kati Pulli, Animalia ja Helinä Ylisirniö, SEY Kati Pulli toi esiin, että ministeriön nettisivuilta lausuntopyynnön ohesta löytyy Sikalaselvitys, jossa on vertailtu sikalarakentamista Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pullin mukaan selvitys osoittaa, että Suomi ei ole erityisen edistyksellinen sikojen pitoa koskevien säännösten osalta. Pulli toi esiin, että kuluttajille normaali sikojen pito on usein vierasta ja kehotti elinkeinoa tiedottamaan eläinten oloista todenmukaisesti. Kommentteina asetusehdotukseen Pulli painotti emakoiden tilavaatimusten lisäämistä ja toi esiin, että Euroopan elintarviketurvallisuusviraston teknisessä raportissa emakoille suositellaan suurempaa tilaa kuin mitä nyt on ehdotettu. Pullin mukaan siirtymäaikojen tulisi olla 10 vuotta ehdotetun 15 vuoden sijaan. Lisäksi hän toivoi, että porsimishäkit kiellettäisiin asetuksessa. Ruotsissa porsimishäkkien käyttö on kielletty muutoin kuin eläinlääketieteellisistä syistä. Pulli toivoi myös, että elinkeino pyrkisi edistämään muutosten käyttöön ottamista jo ennen siirtymäaikojen loppumista. Pulli toi esiin, että eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoita olisi hyödynnettävä jo sikalan rakennussuunnittelussa, jotta eläinten tarpeet voitaisiin ottaa aiempaa paremmin huomioon jo ennen rakentamista. Helinä Ylisirniö painotti kuivikkeiden ja virikkeiden tärkeyttä sikojen hyvinvoinnille ja toivoi asetukseen lisäyksiä näiden suhteen. Ylisirniö toivoi, että asianmukaisen kivunlievityksen käyttö kastraation yhteydessä säädettäisiin pakolliseksi. Lisäksi hän esitti, että sikaloiden ilmanlaadulle tulisi asettaa raja-arvot ja että sioilla tulisi olla lämmönsäätelymahdollisuus joko sikasuihkujen tai mutakylpyjen avulla. Ylisirniö toivoi myös palovaroittimien ja hälytysjärjestelmien säätämistä pakolliseksi samoin kuin riittävien varajärjestelmien vaatimista tiloilta.

6 6 (6) 5. Keskustelua Keskusteltiin Tanskan ja Ruotsin sikatalouden eroista Suomeen verrattuna. Tuotiin esiin, että Ruotsissa sianlihantuotanto on vähentynyt ja lihaa tuodaan sinne muun muassa Tanskasta. Todettiin, että jatkossa suomalaisesta lihaketjusta saadaan nykyistä enemmän faktatietoa, jota voidaan hyödyntää myös tiedotuksessa. 6. Tilaisuuden yhteenveto ja seminaarin päättäminen Matti Aho ja ministeri Koskinen kiittivät osallistujia hyvästä keskustelusta ja totesivat, että esiin tulleet huomiot pyritään ottamaan huomioon asetuksen jatkovalmistelussa.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Tiina Pullola MMM Elintarvike- ja terveysosasto Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö 1 Neuvottelukunnan tehtävät

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012 Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla Sikatilojen työnantajaosaaminen 13.12.2012 Hämeenlinna Outi Hälli ELT, Tuotantoeläinten terveyden-ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri, Dipl. ECPHM

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Vastuullisuus lihaketjussa Helsinki 29.11.2010 P. Kortesniemi Hyvinvoinnin edistäminen? 1. Ongelmatiloihin puuttuminen 2.Hyvinvoinnin arviointi ensin; toimenpiteiden

Lisätiedot

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012 Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012 Taina Mikkonen Evira Eläinten terveys ja - hyvinvointiyksikkö Sikaloiden pitoa koskevat siirtymäajat Sikojen pitämistä koskevassa maa- ja

Lisätiedot

YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu)

YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu) LIITE 1 Maa- ja metsätalousministeriö MUISTIO 21.11.2011 YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu) 1. Mitä on

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020 Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2020 Uusi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Kaikki vanhat sitoumukset katkeavat

Lisätiedot

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15 Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta Taustaa Laatuvastuu-merkitty liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen

Lisätiedot

Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt odotettavissa yhteiskunnallinen keskustelu

Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt odotettavissa yhteiskunnallinen keskustelu Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt odotettavissa yhteiskunnallinen keskustelu Asiantuntija, ELT Leena Suojala, Maatalouslinja leena.suojala@mtk.fi Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt syksyllä

Lisätiedot

Hyvä Suomalainen Sikala 2010-2013. Tuloksia suomalaisten sikaloiden Welfare Quality -mittauksista 2010-2013 Camilla Munsterhjelm, Helsingin Yliopisto

Hyvä Suomalainen Sikala 2010-2013. Tuloksia suomalaisten sikaloiden Welfare Quality -mittauksista 2010-2013 Camilla Munsterhjelm, Helsingin Yliopisto Hyvä Suomalainen Sikala 2010-2013 Tuloksia suomalaisten sikaloiden Welfare Quality -mittauksista 2010-2013 Camilla Munsterhjelm, Helsingin Yliopisto Mikä WQ?? Kansainvälisen tutkijaverkoston kehittämä

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Tiedotustilaisuus Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola ja ylitarkastaja Minna Ruotsalo Maa- ja metsätalousministeriö Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Eläinten hyvinvoinnin tuki Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Welfare Quality. Miten hyvinvointia mitataan. Pirjo Kortesniemi 8.6.2010

Welfare Quality. Miten hyvinvointia mitataan. Pirjo Kortesniemi 8.6.2010 Welfare Quality Miten hyvinvointia mitataan Pirjo Kortesniemi 8.6.2010 Hyvinvointi huono-olo - Hyvinvointi+ hyväolo Ympäristön haasteet kasvaa + sopeutuminen - Mikrobit -virulenssi, -infektiopaine -fysiologiset;

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea

Lisätiedot

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Tiedotustilaisuus eläinten hyvinvointiasioista Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola Maa- ja metsätalousministeriö Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille ylitarkastaja Helena Hepola Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa Eduskunnan Suurelle valiokunnalle Lannoitteiden kadmiumpitoisuuden rajoittaminen Maa- ja metsätalousministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan Suurelle valiokunnalle oheisen muistion Suomen lannoitteiden

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt

Lisätiedot

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Liisa Voutila, Katri Virtanen, Jarkko Niemi, Anna Ollila, Claudio Oliviero, Anna Valros, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi Tausta Normaaliteuraspainoisen kastroimattoman

Lisätiedot

Kotieläintuet ja EHK. kotieläintilan täydentävät ehdot

Kotieläintuet ja EHK. kotieläintilan täydentävät ehdot Kotieläintuet ja EHK kotieläintilan täydentävät ehdot EU:n eläinpalkkiot Kaikkien tuenhakijoiden tulee jättää osallistumisilmoitus viimeistään päätukihaun yhteydessä sähköisesti tai lomakkeella 184 Aktiiviviljelijä

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista

Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista Luomupäivä 15.4.2010 Läänineläinlääkäri Nina Aalto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Kaikki yksityiskohtaiset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika. Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 2/2003

Maa- ja metsätalousministeriö. Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika. Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 2/2003 Maa- ja metsätalousministeriö T Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 2/2003 Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto Kannen valokuva:

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika Sisällys Eläinsuojelulain merkitys tuottajalle 3 Eläinsuojeluvalvonta 3 Siirtymäajat 4 Sian pitopaikka 5 Yleiset vaatimukset 5 Pitopaikan olosuhteet 7 Pitopaikan seinät

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous 26, 1/2015

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous 26, 1/2015 Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous 26, 1/2015 PÖYTÄKIRJA Aika 3.2.2015, klo 10:15 12:15 Paikka Jakelu MMM, Mariankatu 23, Helsinki, kokoushuone Kartano (2. krs) Tuotantoeläinten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 8 9 Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Terhi Torikka, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Kimmo Haimi Puhtailla oljilla on hyvä olla. Tämä

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta

Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta Sikatalouden tulosseminaari 12.11.2013 Tampere Hilkka Siljander-Rasi Tiina Kortelainen Kirsi Partanen 12.11.2013 Ruoka huolenaiheena

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

JÄSENISTÖ, HALLINTO JA TOIMIHENKILÖT

JÄSENISTÖ, HALLINTO JA TOIMIHENKILÖT SUOMEN SIKAYRITTÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 JÄSENISTÖ, HALLINTO JA TOIMIHENKILÖT Suomen Sikayrittäjien jäsenmäärä (31.12.2012) oli yhteensä 332. Jäsenmäärä lisääntyi hivenen vuoden aikana. Eronneiden

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

SUOMEN SIKAYRITTÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

SUOMEN SIKAYRITTÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 SUOMEN SIKAYRITTÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 JÄSENISTÖ, HALLINTO JA TOIMIHENKILÖT Suomen Sikayrittäjien jäsenmäärä (31.12.2014) oli yhteensä 309. Jäsenmäärä väheni muutamalla vuoden aikana. Eronneiden

Lisätiedot

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Ympäristö Vähemmän vaurioiden korjausta, enemmän ennaltaehkäisyä Hoitaja Eläimen hyvinvointi Tilan ulkopuoliset

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään ajalle 1.5.2015-31.12.2016. Sitoumus tehdään 12.5.2015 mennessä Vipu-palvelussa

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

4.1 Hankkeen tavoitteet Hankesuunnitelmassa tiedonvälityshankkeelle asetettiin seuraavia tavoitteita:

4.1 Hankkeen tavoitteet Hankesuunnitelmassa tiedonvälityshankkeelle asetettiin seuraavia tavoitteita: VUOSIRAPORTTI 2012 1. Toteuttaja: Suomen Sikayrittäjät ry 2. Hankkeen nimi ja tunnus: Sikojen hyvinvoinnin edistäminen tiedonvälityshanke Dnro. 1915/3560-2010 Hanke nro. 10149 3. Yhteenveto hankkeesta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA Miksi? Kotieläintuotannon muutos Korkea Kuluttajien vaatimukset - laatu - turvallisuus - jäljitettävyys - hyvinvointi EU-lainsäädäntöön Yksilösairaanhoito

Lisätiedot

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI 1 Idea ja merkitys Eläimen jäljitettävyys koko sen elinkaaren ajalta Mahdolliset eläintautitilanteet Taudin lähtöpaikan nopea selvitys Tartunta-alueen järkevä rajaaminen

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Asiana Pihvi seminaari 11.10.2012 Tampere Johan Åberg/MTK 12.10.2012 Maatalouspolitiikan muutosvoimat CAP 2020 uudistus Maaseudun kehittämisohjelma Kansallisten tukien

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK)

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen marraskuussa Ammoniakkipäästöjen vähentäminen Suomi on sitoutunut

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto 20.5.2013 Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten

Lisätiedot

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Sonja Virtanen ELL 20.09.2012 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Kyselytutkimus

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016. Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00.

Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016. Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00. Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016 Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00.01/2016 Kaupunginhallitus 21.03.2016 58 Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik

Lisätiedot

Olli Peltoniemi, puheenjohtaja (Pirjo Kortesniemi, varapuheenjohtaja, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry.)

Olli Peltoniemi, puheenjohtaja (Pirjo Kortesniemi, varapuheenjohtaja, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry.) Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous 20, 1/2014 PÖYTÄKIRJA Aika 3.3.2014, klo 10:30 12:30 Paikka Jakelu MMM, Mariankatu 23, Helsinki, kokoushuone Kammari (1. krs) Tuotantoeläinten hyvinvoinnin

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 EHT-seminaari Oulu, Nokia ja Kuopio 16.2.2012 Maaseutuvirasto Ylitarkastaja Ulla Sihto -toimenpiteet -muutokset - säädökset ja ohjeet 1 UUTTA 2012: Noussut tukitaso Lisää

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja 9.4.2015 Tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentaminen Lajinmukaisemman hoidon edistäminen Tietoisuus eläinten hyvinvointiin

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014 KATSAUS 16.6.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko-kesäkuun vaihteessa tehty arvio keskeisten

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK)

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen marraskuussa 2014. Varmistathan lopulliset ehdot Tavoitteet ja tausta

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto, Sovellusprojektien kokoustila AgC223.1. Itkonen Jonne (saapui 9.25) Santanen Jukka Pekka (saapui 9.35)

Jyväskylän yliopisto, Sovellusprojektien kokoustila AgC223.1. Itkonen Jonne (saapui 9.25) Santanen Jukka Pekka (saapui 9.35) 3. PROJEKTIPALAVERI, Aika: Tiistai 17.2.2004 klo 8:30 9:40 Paikka: Läsnäolijat: Jyväskylän yliopisto, Sovellusprojektien kokoustila AgC223.1 Aarniovuori Timo (puheenjohtaja) Alasalmi Teija (sihteeri) Hyvärinen

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot