TERÄSRAKENTEISEN HALLIN RAKENNESUUNNITTELU
|
|
- Karoliina Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Talonrakennustekniikka Tutkintotyö TERÄSRAKENTEISEN HALLIN RAKENNESUUNNITTELU Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 008 DI Risto Lilja KPM Engineering Oy, valvojana ins. Matti Luoto
2 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka Rakennesuunnittelu Hekkala, Joel Teräsrakenteisen hallin rakennesuunnittelu Opinnäytetyö 70 sivua + 85 liitesivua Työn ohjaaja DI Risto Lilja Työn teettäjä KPM Engineering Oy, valvojana rakennusinsinööri Matti Luoto Marraskuu 008 Hakusanat teräsrakenne, halli, suunnittelu, mallinnus TIIVISTELMÄ Tämän opinnäytetyön aiheena on suunnitella teräsrakenteinen halli, tehdä tarvittavat konepaja- ja kokoonpanokuvat sekä tarkastella lyhyesti vaihtoehtoisia kehärakenteita. Pääosan työstä muodostaa hallin suunnittelu, laskenta ja mallinnus. Lopputyö laajensi tekijän omaa osaamista suunnittelijana erityisesti teräsrakenteiden osalta. KPM Engineering hyötyi lopputyöstä hallin mallinnuksen ja kuvien muodossa. Apuna on käytetty Tekla Structures -ohjelman 13.1 versiota, WinStatikkehäohjelmaa, AutoCad 007 -ohjelmaa sekä mitoituksessa apuna DOFteräs- ja Autodesk Robot Structural Analysis Professional ohjelmia. Kuormituksia kerätessä käytettiin apuna RIL julkaisua, pääosin kuormat saatiin kuitenkin kohteen lähtötiedoista. Teräsrakenteiden hinnan muodostumisesta saatiin tietoa TTP Yhtiöiltä Markku Suuroselta sekä Ruukilta Matti Virolaiselta.
3 TAMPERE POLYTECHNIC Construction Technology Building Construction Hekkala, Joel Structural calculation of steel constructed hall Engineering Thesis 70 pages + 85 appendices pages Thesis Supervisor Risto Lilja M.Sc. Commissioning Company KPM Engineering Oy, Supervisor: Matti Luoto (B.Eng) November 008 Keywords Steel construct, hall, design, model ABSTRACT The subject of this engineering thesis is to design a steel structured hall, make necessary engineering work drawings, assembly drawings and also briefly examine alternative framework structures. Main parts of this engineering thesis consist of design, calculations and modeling. This engineering thesis amplified author s know-how as a designer, especially with steel structures. KPM Engineering capitalized on the work by receiving the complete blueprints of the hall. The modeling was made with version 13.1 of Tekla Structures program. Modifying of the drawings was made with AutoCad 007 program. WinStatic Frame Analysis program, DOFteräs program and Autodesk Robot Structural Analysis Professional 009 -program were also used. RIL was used as guidance while gathering loads, yet majority of the loads were received from the architect s data. Markku Suuronen from TTP Yhtiöt Oy and Matti Virolainen from Ruukki helped me with price matters.
4 ALKUSANAT Kesän 007 sekä sitä seuraavan lukukauden työskentelin tamperelaisessa KPM Engineering Oy -insinööritoimistossa. Koko tämän ajan keskityin työssäni teräsrakenteisiin, pääasiassa teräsperustusten suunnitteluun. Työssäni pääsin tutustumaan Tekla Structures -ohjelmistoon, jolla suurin osa toimiston teräsrakenteiden mallinnuksista tehdään. Koulussa viimeisenä vuotenani suoritin teräsrakenteiden jatkokurssin, jossa harjoitustyönä oli teräsrakenteisen hallin suunnittelu. Tästä sain idean, että voisin suunnitella myös tutkintotyökseni teräsrakenteisen hallin, joita tiesin KPM:llä suunniteltavan. Idea pääsi kehittymään kun esitin asian opettaja Risto Liljalle sekä KPM:llä esimiehelleni Matti Luodolle. KPM sai tilauksen Helsinkiin rakennettavan Hopeasalmen telakkahallin teräsrakenteista. Kohde oli sopivan kokoinen tutkintotyöksi, joten sain hallin suunniteltavakseni. Sekä koululla että KPM:llä pidimme alustavat palaverit, joissa päätimme, mitä tutkintotyö tulee pääosin pitämään sisällään. KPM:llä Markku Laurila sekä Matti Luoto opastivat minua suunnittelun eri vaiheissa. Keravalla maaliskuussa 009
5 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 5 (70) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... ABSTRACT..3 ALKUSANAT...4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...7 LÄHTÖTIEDOT YLÄPOHJA Lämmöneristysvaatimus Rakennetyyppi Lumikuorma Pysyvä kuorma Kuormat yhteensä ULKOSEINÄ Lämmöneristysvaatimus Rakennetyyppi Tuulikuorma ulkoseinän tukirakenteiden mitoitusta varten Mitoitus Ulkoseinärakenteen kiinnitykset KEHÄ HALLIN POIKKISUUNTAAN Rungon päämitat Jäykistys ja staattinen tasapaino Kehän epätarkkuudet Painekertoimien määrittäminen katolle Painekertoimien määrittäminen seinille Kuormitustapaukset...34
6 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 6 (70) 5.7 Kuormitusyhdistelmät Alustavat profiilikoot Kehän stabiilius Staattinen tasapaino KEHÄN KATTOA KANNATTELEVAT RAKENTEET Kehäpalkki Profiilikoot PÄÄPILARI Aksiaalisesti kuormitetut ja taivutetut sauvat Profiilikoot HALLIN TOIMINTA PITUUSSUUNTAAN Jäykistys ja staattinen tasapaino Liitostyypit Pilarin liittyminen perustuksiin Pohjalevy Peruspulttien mitoitus VAIHTOEHTOISET KEHÄRAKENTEET YHTEENVETO...69 LÄHTEET...70 LIITTEET...70
7 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 7 (70) 1 JOHDANTO Rakennusalalla suunnittelun luonne on muuttunut paljon lähivuosien aikana. 3Dmallien havainnollisuus sekä hyödyllisyys on huomattu, minkä seurauksena mallinnusta on alettu kehittää ja käyttää enenevissä määrin. Monet ohjelmistot, Tekla Structures mukaan lukien, hyödyntävät 3D -maailmaa tehokkaasti. Aikaisempi kokemukseni mm. ArchiCAD ohjelmasta helpotti muiden suunnitteluohjelmien 3D maailmaan tutustumisessa. Laskelmia tehdessä oli Tampereen ammattikorkeakoulussa Risto Liljan pitämän teräsrakenteiden jatkokurssin harjoitustyö suureksi avuksi. Varsinaiseen tilaajalle tehtyyn työhön hallin laskennan suoritti KPM Engineeringillä DI Markku Laurila. Nämä laskelmat on tehty kehäohjelmalla, jonka tulosteissa ei näkynyt itse laskentaa vaan pelkästään lopputulokset ja annetut kuormat. Tulosteita ei siis voi käyttää referenssinä kuin vain profiilikokojen ja kuormitusten osalta. Markku Laurilan laskelmat löytyvät liitteistä nimellä referenssilaskelmat.
8 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 8 (70) LÄHTÖTIEDOT Kuva 1 Havainnekuva hallista Kuva 1 on havainnekuva hallista. Hallin moduulivälit pituussuunnassa ovat 4,9 m ja 5, m ja poikkisuunnassa n. 3,14 m ja 6,7 m. Nurkka- ja harjaliitokset valitussa -nivelkehärakenteessa ovat jäykkiä. Mittakuvassa (kuva ) on esitetty hallin moduulimitat ja leikkaus.
9 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 9 (70) Kuva Mittakuva ja leikkaus 3 YLÄPOHJA Yläpohjarakenne on määritelty arkkitehdiltä saaduissa pääpiirustuksissa. 3.1 Lämmöneristysvaatimus Lämmöneristysvaatimuksen puolilämpimälle tilalle, joka rajoittuu ulkoilmaan, saadaan Rakennuksen lämmöneristys RT -kortista RT RakMK Rakenteen lämmönläpäisykerroin ei saisi pääosin ylittää 0,8 W m K /1, s. 3/.
10 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 10 (70) 3. Rakennetyyppi Kattorakenne koostuu seuraavaan luetteloon kirjatuista rakennekerroksista. Sama rakenne on esitetty myös kuvassa 3. - Kattoprofiili PRP Oy Lock rivikatto, konesaumakatto - vesikaton ruodelaudat P3 100, k350 - aluskate EL-EXT vesikattokoolaus P50 100, k900 - katto-orret 63 5, k600 - tuulensuojavilla 50 - kattoeriste IL höyrysulku RW sisäkattokoolaus P sisäkattolevygn-13 - lämmönläpäisykerroin (laskennassa käytetty lämmönjohtavuus). Kuva 3 Kattorakenne Rakenteen U-arvoksi on lähtötiedoissa valmiiksi ilmoitettu U 0,4 W m K. Annettu U-arvo alittaa vaaditun 0,8 W m K. U-arvo on sallituissa rajoissa, joten muutoksia kattorakenteeseen ei tarvitse tehdä.
11 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 11 (70) 3.3 Lumikuorma Julkaisussa RIL on ilmoitettu kuinka rakenteiden mitoituksessa käytettävä lumikuorma s määritetään kattojen peruslumikuorman s k ja rakenteen muodosta tai sijainnista riippuvan muotokertoimen μ tulona yhtälön (3.1) mukaan. /, s. 7/. Peruslumikuorma ( s k ) katolla on s k,5 kn m Muotokerroin (μ) on μ 0,8 s μ (3.1) s k s 0,8,5 kn m,0 kn m Ominaislumikuorman (s) arvoksi saatiin kaavan (1) avulla s,0 kn m. 3.4 Pysyvä kuorma Seuraavaksi on ilmoitettu kattorakenteen eri osien neliökuormat. Kattoprofiili PRP Oy Lock rivikatto, konesaumakatto 6kg m /3, s. /
12 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 1 (70) vesikaton ruodelaudat P3 100, k350 ( 1m m m kpl m kg m kg m 3 0,03 0,1 ) 3( ) 500 4,8 /3, s. / vesikattokoolaus P50 100, k900 ( 1m m m kpl m kg m kg m 3 0,05 0,1 ) ( ) /3, s. / katto-orret 63 5, k600 ( 1m m m kpl m kg m kg m 3 0,063 0,5 ) ( ) , /3, s. / tuulensuojavilla 50 0,05m kg m kg m /3, s. / kattoeriste IL-150 0,15m kg m kg m /3, s. / sisäkattokoolaus P 100 ( 1m m m kpl m kg m kg m 3 0,0 0,1 ) ( ) 500, /3, s. / sisäkattolevy GN-13 0,013m kg m kg m ,4 /3, s. / 57,6 kg m 0,6 kn m
13 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 13 (70) 3.5 Kuormat yhteensä Kuormat kerrotaan osavarmuuskertoimilla 1, ja 1,5. 1, 0,6 kn m + 1,5,0 kn m 3,7kN m 4kN m 4 ULKOSEINÄ Ulkoseinärakenne on määritelty arkkitehdiltä saaduissa pääpiirustuksissa. 4.1 Lämmöneristysvaatimus Lämmöneristysvaatimuksen puolilämpimälle tilalle, joka rajoittuu ulkoilmaan, saadaan Rakennuksen lämmöneristys RT kortista RT RakMK Rakenteen lämmönläpäisykerroin ei saisi pääosin ylittää 0,38 W m K /1, s. 3/. 4. Rakennetyyppi Ulkoseinärakenne muodostuu seuraavista rakennekerroksista ja rakenneosista. Ulkoseinärakenne on esitetty myös kuvassa 4. - Ulkovuoripaneeli ulkoverhouskoolaus P tuulensuojalaminaatti EW seinäruoteet P seinäeriste IL höyrysulku RW seinälevy havuvaneri 9.
14 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 14 (70) Kuva 4 Ulkoseinärakenne Rakenteen U-arvoksi on lähtötiedoissa valmiiksi ilmoitettu U 0,31 W m K. Annettu U-arvo alittaa vaaditun 0,38 W m K. U-arvo on sallituissa rajoissa, joten muutoksia seinärakenteeseen ei tarvitse tehdä. 4.3 Tuulikuorma ulkoseinän tukirakenteiden mitoitusta varten Lasketaan tuulen aiheuttamat maksimikuormat seinän kannakelevyjen sekä seinäruoteiden kiinnityksien mitoitusta varten. RIL , Maastoluokka I Valitaan maastoluokka I, koska rakennettava telakkahalli sijaitsee satamassa. Tuuli pääsee vapaasti puhaltamaan mereltä, jolloin tuulen nopeudet ovat suurempia. Ulkoinen tuulenpaine lasketaan kaavalla (x): We q(ze) cpe (4.1) /, s. 51/ Sisäinen tuulenpaine lasketaan kaavalla (x): Wi q(ze). cpi (4.) /, s. 51/ Maastoluokan mukainen nopeuspaine q(ze) saadaan RIL julkaisun sivulla 46 olevasta taulukosta tai seuraavalla kaavalla (4.1). ( 10) 0, 0 q( ze) 0,77 z (4.3)
15 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 15 (70) Kaava (4.3) löytyy julkaisun RIL sivulta 30. Sekä julkaisusta RIL saatu kaava, että julkaisun RIL taulukko antavat saman arvon haetulle nopeuspaineelle. Valitaan rakennuksen korkeudeksi maaston pinnasta 10 metriä. Tuulikuorma tulee tällöin hiukan ylimitoitettua. q ( ze) 0,77 m 0,0 ( 10 10) 0, 77 q(ze) 0,77 kn m Kertoimet Cpe ja Cpi Kertoimien Cpe ja Cpi arvoiksi taulukoista valitaan C pe, 10 ja C pi, 10 -arvot, koska kuormitusala A johon tuulenpaine kohdistuu, on yli 10m /, s. 53 ja s. 55/. Sisäänpäin painavat max tuulenpaineet cpemax 0,8 /, s. 55/ cpimax 0,5 /, s. 71/ Ulospäin painavat max tuulenpaineet cpemax 1,0 /, s. 55/ cpimax 0,8 /, s. 71/ Ylipaine Sisäinen paine: We q(ze) cpe 0,77 kn m kn m 1,0 0,77 (4.4) Ulkoinen paine: Wi q(ze). cpi 0,77 kn m 0,8 0,6kN m (4.5) Ylipaine yhteensä: 0,77 kn m + 0,6kN m 1,39kN m 1,4 kn m Alipaine
16 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 16 (70) Sisäinen paine: We q(ze) cpe 0,77 kn m 0,5 0,385kN m Ulkoinen paine: Wi q(ze). cpi 0,77 kn m 0,8 0,6kN m Alipaine yhteensä: 0,385kN m + 0,6kN m 1,005kN m 1kN m 4.4 Mitoitus Tiedetään että tuulesta aiheutuva maksimikuormitus W on 140 kg m. max Arkkitehti on määritellyt seinärakenteen hyvin tarkasti. Mikäli selkeää virhettä esimerkiksi seinäruoteiden osalta ei ole havaittavissa, ei ole syytä puuttua rakenteeseen. Tässä tapauksessa rakenteeseen ei ole tarvetta puuttua. Ulkoseinärakenne tukeutuu teräspilareihin hitsattuihin kannakelevyihin. Kannakelevyissä on 8 mm reiät ruuvikiinnityksiä varten. 4.5 Ulkoseinärakenteen kiinnitykset Ulkoseinärakenteiden kiinnitysten maksimikuormitus aiheutuu tuulen maksimi ylipaineesta. Seinäruoteiden kiinnityksille tämä aiheuttaa leikkausta ja seinänkannakelevyjen hitseille vetoa. W 140kg m max Vaakahitsin minimivahvuus vedolle: Seinäkannakelevyjen maksimietäisyys korkeussuunnassa 1,5 m
17 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 17 (70) Seinäkannakelevyjen maksimietäisyys leveyssuunnassa 5,4 m ( 1,5m 5,4m) N f u 1400 N m F w, Rd f vw a L w f β γ w u Mw a L 3 w (4.6) a β γ w Ft f u Mw, Sd L 3 w 11340N N 510 mm 145mm 0,9 1,5 3 0,3mm Laskenta osoittaa vaakahitsiä rasittavan voiman olevan hyvin pieni toteutuvan hitsisauman vetokestävyyteen verrattuna. Valitaan seinäkannakelevyjen pystyhitseiksi sekä ylä- ja alareunan vaakahitseiksi a 3mm pienahitsi. Hitsisauman ylimitoituksella taataan sen, että mahdolliset lisäkuormat eivät aiheuta ongelmia. Mitoitetaan ruuvit ja ruuvimäärät ulkoseinää irrottavalle tuulenpaineelle. Tukivoima: V ominaiskuorma V laskentakuorma 1,5 V d Seinäkannakelevyjen maksimietäisyys korkeussuunnassa 1,5 m Seinäkannakelevyjen maksimietäisyys leveyssuunnassa 5,4 m Valitaan ruuvi SXC14-S19-5,5x40 Ruuvin halkaisija 5,5 mm Ruuvin vetokestävyys 1500 N
18 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 18 (70) Ruuvin leikkauskestävyys: ( 5,5 ) 3,76mm π π (4.7) A r r f y 355N / mm V pl. Rd Av 3,76mm 447N 4, 43kN γ 3 1,1 3 MO Tuulikuorma: ( 5,4m 1,5m ) 1,5 kn V d 1,4 kn m 17 Ruuvien määrä 17kN 4,43kN 3,84 4ruuvia / seinäkannakelevy 5 KEHÄ HALLIN POIKKISUUNTAAN 5.1 Rungon päämitat Jänneväli 4,9 m ja 5, m. Laskennassa käytetään 5, metrin jänneväliä. Tällöin tulokset ovat varmalla puolella. Mikäli rakenteen optimointi viimeiseen asti ei ole rakennetta mitoitettaessa olennaisinta, voi ja kannattaa nyt käsiteltävän tapauksen mukaisesti pitää mitoitus hieman varman puolella. Näin toimittaessa rakenne kestää varmasti tulevat kuormitukset ja rakenneosien monimuotoisuus vähenee, mikä on myös osaltaan kustannus-säästö. Suunnittelussa tämä säästö ilmenee suunnitteluun käytetyn ajan määrässä. Konepajatuotannossa usean saman rakenteen valmistaminen on edullisempaa kuin yksilöityjen tuotteiden. Monimuotoisen
19 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 19 (70) detaljiikan vaatima koneiden uudelleen ohjelmointi ja lisääntyvistä työvaiheista aiheutuva kustannuslisä luonnollisesti kasvattaa rakenteen hintaa. Eli yhdenmukaistamalla rakenneosia voidaan pienentää kustannuksia. Pituus 4,938m + 5 5,m 35, 88m Leveys 13,69 m Kehän korkeus 8,06 m 5. Jäykistys ja staattinen tasapaino Kehä itsessään jäykistää hallin itsensä suunnassa. Hallin pituussuuntainen jäykistys hoidetaan katon tasossa olevilla päätyjen putkisiteillä, pilarin ja yläpaarteen liitoskohdassa kulkevilla hallin pituussuuntaisilla putkisiteillä sekä pitkän sivun seinien putkivinositein. 5.3 Kehän epätarkkuudet Hallin pituussuunta. Epätarkkuudet, eli rakenneosien alkuvinoudet määritetään alkuvinouden φ avulla seuraavasti: φ k c k sφ 0 (5.1) φ
20 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 0 (70) 1 1 kc 0,5 + 1, 0 k c 0,5 + 0,74 1, 0 (5.) n 0 c 1 1 k s 0, + 1, 0 k s 0, + 1,1 > 1,0 k s 1 (5.3) n 1 s n c 0, pilareiden lukumäärä koko tasossa ns 1, kerrosten lukumäärä φ k ck sφ0 0, ,0037 Alkuvinoudet korvataan Ekvivalenteilla vaakavoimilla /6, s. 34/. Pysyvä kuorma 0,5 kn m. Lasketaan pysyvän kuorman aiheuttama ekvivalentti vaakasuuntainen voima yhtä kehää kohti kehän suunnassa. Yläpohjassa: ( 13,69m 5,m) 17, kn N 0,5 kn m 8 (5.4) φ N 0, ,8kN 0, 066kN (5.5) Tämä kehän suuntainen vaakavoima on niin pieni, että siitä ei muodosteta omaa kuormitustapausta. Tuulen nopeuspaineeksi q k, 0,77 kn/m on otettu tuuli 10 metrin korkeudella, joten 0,06 kn voima tulee huomioiduksi reilusti jo tuulen nopeuspaineen ylimitoituksessa. Lasketaan pysyvän kuorman aiheuttama ekvivalentti vaakasuuntainen voima rakennuksen pituussuunnassa yhtä pitkää sivua kohti. Pysyvä kuorma 0,66kN m
21 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 1 (70) Yläpohjassa: ( 13,69m 35,88m) 16, kn N 0,66kN m 1 φ N 0, ,1kN 0, 6kN Lumikuorma,0 kn m Lasketaan lumikuorman aiheuttama ekvivalentti vaakasuuntainen voima yhtä kehää kohti kehän suunnassa. Yläpohjassa: ( 13,69m 5,m) 71, kn N,0 kn m φ N 0, ,44kN 0, 6kN Tämä kehän suuntainen vaakavoima on niin pieni, että siitä ei muodosteta omaa kuormitustapausta. Tuulen nopeuspaineeksi q k, 0,77 kn/m on otettu tuuli 10 metrin korkeudella, joten 0,6 kn voima tulee huomioiduksi reilusti jo tuulen nopeuspaineen ylimitoituksessa. Lasketaan lumikuorman aiheuttama ekvivalentti vaakasuuntainen voima rakennuksen pituussuunnassa yhtä pitkää sivua kohti. Yläpohjassa: ( 13,69m 35,88m) 491, kn N,0 kn m φ N 0, ,kN 1, 8kN
22 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ (70) 5.4 Painekertoimien määrittäminen katolle Kattoon vaikuttavat kertoimet lasketaan euronormien ohjeiden mukaan jakamalla katto eri alueisiin. Katto on jaettu eri vyöhykkeisiin, joilla on omat painekertoimensa. Painekertoimet saadaan julkaisun RIL sivuilla 63 ja 64 olevasta taulukosta. Vyöhykkeiden leveyksien laskennassa tarvitaan suuretta e, joka määritetään hallin mittojen mukaan seuraavasti. e b tai h, pienempi arvo valitaan. b tuulta vastaan kohtisuora mitta h rakennuksen viitekorkeus (Ze), joka on rakennuksen korkeus harjalle. Tuuli lyhyelle sivulle: b 1369mm h 8057mm 16114mm Näistä arvoista tulee valita pienempi, joten arvo b1369 mm otetaan käyttöön. b < h e 1369mm Tuulta lyhyelle sivulle tarkasteltaessa ensimmäinen kehä osuu H-kertoimen alueelle. Valitaan alueen H kerroin koko katolle. Kertoimet on esitetty kuvassa (kuva 5).
23 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 3 (70) C pe. 10, H 0,65 Kuva 5 Tuuli lyhyelle sivulle Tuuli pitkälle sivulle: b 35880mm h 8057mm 16114mm Näistä arvoista tulee valita pienempi, joten arvo h16114 mm otetaan käyttöön. b > h e 16114mm Valitaan F-G vyöhykkeelle kertoimeksi kertoimien F ja G keskiarvo. Käytetään negatiivisten arvojen ominaisarvoja, koska positiivisten kertoimien arvoihin nähden negatiivisten kertoimien arvot muodostavat pahemman tapauksen. Kertoimet on esitetty kuvassa (kuva 6). F + G 0,8 + 0,7 C pe. 10, FG 0,77 (5.6)
24 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 4 (70) Kuva 6 Tuuli pitkälle sivulle 5.5 Painekertoimien määrittäminen seinille Seiniin vaikuttavat kertoimet lasketaan euronormien ohjeiden mukaan. Kuvan 7 avulla saamme laskettua painekertoimet.
25 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 5 (70) Kuva 7 Selitys pystysuorille seinille /, s. 55/
26 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 6 (70) e b tai h, pienempi arvo valitaan b tuulta vastaan kohtisuora mitta h seinän korkeus. Tässä tapauksessa seinän korkeudeksi valitaan harjakorkeus, näin suuremman paineen alaiseksi jää pidempi pätkä seinää. Tuuli lyhyelle sivulle: b 1369mm h 8057mm 16114mm Näistä arvoista tulee valita pienempi, joten arvo b1369 mm otetaan käyttöön. b < h e 1369mm Lasketaan kuvan 7 ohjeiden avulla seinien painekertoimien vyöhykkeiden leveydet. Kuvassa 8 on esitetty lasketut vyöhykkeiden leveydet ja painekertoimien suuruudet.
27 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 7 (70) Kuva 8 Ulkoinen paine, tuuli lyhyelle sivulle Tuuli pitkälle sivulle: b 35880mm h 8057mm 16114mm Näistä arvoista tulee valita pienempi, joten arvo h16114 mm otetaan käyttöön. b > h e 16114mm Lasketaan kuvan 7 ohjeiden avulla seinien painekertoimien vyöhykkeiden leveydet. Kuvassa 9 on esitetty lasketut vyöhykkeiden leveydet ja painekertoimien suuruudet.
28 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 8 (70) Kuva 9 Ulkoinen paine Tuuli pitkälle sivulle Sisäisen paineen kertoimina voidaan käyttää kertoimia C 0, 8 ja C 0, 5 /, s. 71/. Kuvissa 10 ja 11 on esitetty sisäisten paineiden painekertoimien suuruudet. pi pi
29 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 9 (70) Kuva 10 Sisäinen paine, alipaine Kuva 11 Sisäinen paine, ylipaine
30 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 30 (70) Nettopaineet seinille Nettopaineet seinille saadaan yhdistämällä sisäiset ja ulkoiset paineet etumerkit huomioon ottaen. Kuvissa 1-15 on esitetty painekertoimien summaukset. Kuva 1 Tuuli pitkälle sivulle ja ylipaine
31 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 31 (70) Kuva 13 Tuuli pitkälle sivulle ja alipaine
32 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 3 (70) Kuva 14 Tuuli lyhyelle sivulle ja ylipaine
33 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 33 (70) Kuva 15 Tuuli lyhyelle sivulle ja alipaine
34 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 34 (70) 5.6 Kuormitustapaukset Lasketaan kehää rasittavat kuormat suuremman moduulivälin, 5, m, mukaan. Kuormitusyhdistelmien kuormia ei ole kerrottu varmuuskertoimella, koska kehäohjelma WinStatic ottaa laskennassa huomioon varmuuskertoimet. KT1 Pysyvä kuorma (kuva 16). 5,m 0,6 kn m 3, 1kN m Kuva 16 KT1 KT Kokonaislumikuorma (kuva 17).
35 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 35 (70) 5,m kn m 10, 4kN m Kuva 17 KT KT3 Toisella lappeella on täysi lumikuorma, toisella puolet lumikuormasta (kuva18). 5,m kn m 10, 4kN m 0,5 ( 5,m kn m ) 5, kn m
36 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 36 (70) Kuva 18 KT3 KT4 Toisella lappeella on täysi lumikuorma, toisella puolet lumikuormasta (kuva 19). 5,m kn m 10, 4kN m 0,5 ( 5,m kn m ) 5, kn m
37 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 37 (70) Kuva 19 KT4 KT5 Tuuli pitkälle sivulle ja ylipaine (kuva 0). Seinien painekertoimissa on huomioitu sisäiset ja ulkoiset paineet. Seuraavissa kaavoissa seinien osalta painekertoimet sisältävät sekä sisäisen, että ulkoisen paineen kertoimet. Tämä yhdistely on nähtävissä otsikon Nettopaineet seinille alla olevista kuvista. Katon osalta tätä yhdistelyä ei ole tehty, joten katon kuormituksia laskettaessa kaavoissa on nähtävissä painekertoimien summaus. Tuulen nopeuspaine q( ze ) 0,77 kn m. Modulivälinä käytetään 5, metriä.
38 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 38 (70) Seinä: C p10, seinä 1,1 W C q ( ) 5, m (5.7) seinä, KT 5 p10, seinä ze 1,1 0,77 kn m 5,m 4, 4kN m Katto: C pi 0,8 C p10, FG 0,77 C p10, H 0,9 C p10, J 0,4 C p10, I 0,9 W ( 0,8 0,77) 0,77 kn m 5,m 6, kn m katto, FG _ 5 9 W ( 0,8 0,9) 0,77 kn m 5,m 4, kn m katto, H _ 5 36 W ( 0,8 0,4) 0,77 kn m 5,m 4, kn m katto, J _ 5 80 W ( 0,8 0,9) 0,77 kn m 5,m 6, kn m katto, I _ 5 81
39 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 39 (70) Kuva 0 KT5 KT6 Tuuli pitkälle sivulle ja alipaine (kuva 1). Seinä: C p 10, seinä 1,3 ja0, W seinä, KT 6 _1 1,3 0,77 kn m 5,m 5, 1kN m W seinä, KT 6 _ 0, 0,77 kn m 5,m 0, 8kN m Katto: Tässä kuormitustapauksessa painekertoimet ovat samat kuin KT5:ssä. C pi 0,5 W ( 0,5 0,77) 0,77 kn m 5,m 5, kn m katto, FG _ 6 41
40 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 40 (70) W ( 0,5 0,9) 0,77 kn m 5,m 5, kn m katto, H _ 6 36 W ( 0,5 0,4) 0,77 kn m 5,m 5, kn m katto, J _ 6 8 W ( 0,5 0,9) 0,77 kn m 5,m 5, kn m katto, I _ 6 51 Kuva 1 KT6 KT7 Tuuli lyhyelle sivulle ja ylipaine (kuva ). Seinä: Ensimmäinen kehä osuu kertoimen C 1, 6 kohdalle, joten kyseinen p10, seinä kerroin on käytössä laskennassa tämän kuormitusyhdistelmän kohdalla. C p10, seinä 1,6 W seinä, KT 7 1,6 0,77 kn m 5,m 6, 41kN m
41 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 41 (70) Katto: Ensimmäinen kehä osuu kertoimen C 0, 65 kohdalle, joten kyseinen p10, H kerroin on käytössä laskennassa tämän kuormitusyhdistelmän kohdalla. C pi 0,8 C p10, H 0,65 W ( 0,8 0,65) 0,77 kn m 5,m 5, kn m katto, FG _ 6 81 Kuva KT7 KT8 Tuuli lyhyelle sivulle ja alipaine (kuva3).
42 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 4 (70) Seinä: Ensimmäinen kehä osuu kertoimen C 0, 3 kohdalle, joten kyseinen p10, seinä kerroin on käytössä laskennassa tämän kuormitusyhdistelmän kohdalla. C p10, seinä 0,3 W seinä, KT 7 0,3 0,77 kn m 5,m 1, kn m Katto: Ensimmäinen kehä osuu kertoimen C 0, 65 kohdalle, joten kyseinen p10, H kerroin on käytössä laskennassa tämän kuormitusyhdistelmän kohdalla. C pi 0,5 C p10, H 0,65 W ( 0,5 0,65) 0,77 kn m 5,m 0, kn m katto, FG _ 6 6 Kuva 3 KT8
43 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 43 (70) 5.7 Kuormitusyhdistelmät Taulukkoon 1 on listattu kuormitustapauksia. Taulukko 1 Kuormitustapaukset kehän suunnassa Kuormitustapaukset kehän suunnassa KT1 KT KT3 KT4 KT5 KT6 KT7 KT8 Pysyvä kuorma Lumikuorma, koko Lumikuorma, vasen Lumikuorma, oikea Tuuli pitkälle sivulle + sisäinen positiivinen paine Tuuli pitkälle sivulle + sisäinen negatiivinen paine Tuuli lyhyelle sivulle + sisäinen positiivinen paine Tuuli lyhyelle sivulle + sisäinen negatiivinen paine Kuormitusyhdistelmät löytyvät taulukosta.
44 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 44 (70) Taulukko Kuormitusyhdistelmät
45 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 45 (70) 5.8 Alustavat profiilikoot Kuva 4 Kehä, lyhyet sauvat Valitaan pilarin profiiliksi alustavasti IPE 360. Kehän leveydestä vähennetään molemmilta puolilta puolet valitun profiilin leveydestä, jolloin jänneväliksi jää 1369 mm 360mm 1333mm (kuva 4). Valitaan myös kehän muiksi profiileiksi IPE 360. Tässä vaiheessa laskentaa käytettävä yhdelle kehälle kohdistuva kuorma muodostuu palkkien omasta painosta, kattorakenteen painosta sekä lumikuormasta. Kuormat kerrotaan kehien jakovälillä, jolloin saadaan selville kehää kuormittavan viivakuorman, kn/m. IPE 360 -palkin paino on ilmoitettu valmiiksi viivakuormana, joten sitä ei tarvitse kertoa jännevälillä 5, m. Kattorakenteita kannattelevan IPE kehäpalkin omapaino on: 57,1 kg m 0, 571kN m
46 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 46 (70) Kuormat yhteensä: 5,m ( 1, 0,6 kn m + 1,5,0 kn m ) 0,0 kn m + 1, 0,571kN m (5.8) IPE 360 palkki mitoitetaan tälle kuormalle Dof-teräs ohjelmalla. Palkin jänneväliksi saamme 7014 mm. Kuvassa 5 on esitetty IPE 360 palkin laskennassa käytettyjä mittoja. Kuva 5 Kehän mittoja Laskentaohjelmasta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta kehäpalkin IPE 360 kestävän annetut kuormitukset. Laskentatulokset on esitetty kuvassa 6.
47 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 47 (70) Kuva 6 Kattoa kannattelevan IPE 360 -palkin mitoitus
48 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 48 (70) 5.9 Kehän stabiilius Tutkitaan, onko kehä sivusiirtyvä vai sivusiirtymätön. Tämän laskennan tulokset vaikuttavat puristettujen osien nurjahduspituuksiin ja taivutusmomenttien suuruuksiin. Jos V sd V cr 0, 1 sivuriistymätön. Vsd pilarin maksimipuristusrasitus, eli pystysuuntaisen kokonaiskuorman mitoitusarvo. Saadaan laskentaohjelmasta. Vcr kehän kimmoteorian mukainen kriittinen arvo sivusiirtyvän muodon mukaisessa tilanteessa. V sd 140, 9kN I y mm L 5817mm I mm K c L 5817mm ,7mm (5.9) I mm K L 1369mm ,5 0,5 5941, 4mm (5.10) K c 7969,7 η 1 0,85 (5.11) K + K 7969, ,4 c 11 η 0
49 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 49 (70) Jakaantumistekijöiden η 1 ja η avulla saadaan asiakirjassa SFS-NEV olevasta kuvasta E. selville pilarin nurjahduspituussuhteen L eff L 3, 8. Tällöin kehän pilarin nurjahduspituudeksi tulee: L eff 3, ,6 Kun taivutusta tarkastellaan vahvempaan suuntaan i y 150mm. L eff 104,6mm λ 147, 5mm (5.1) i 150mm π EA π N mm 773mm V cr λ 147, ,9N 69,9kN (5.13) V 0,1 140,9 69,9 0, > 0,1 sivusiirtyvä sd V cr Korotetaan kehäpalkkien normaalivoimia ja momentteja kertoimella, joka saadaan kaavasta: 1,0 V 1 V sd cr 1,5 (5.14) 5.10 Staattinen tasapaino Stabiloivien kuormien vaikutus on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin eistabiloivien kuormien vaikutus. Suurin noste, eli suurin kaatava kuorma staattisen tasapainon kannalta on suuruudeltaan 40,8 kn.
50 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 50 (70) Antura ja sokkelielementit muodostavat riittävän stabiloivan voiman kun niiden yhteenlaskettu paino 40,8 kn. Esim. sokkelielementti 5,m 0,1m 0,5m 5kN m 3 6, 5kN ja antura 1,5m 1,m 0,8m 5kN m 3 36kN muodostavat yhdessä riittävän stabiloivan voiman 6,5kN + 36kN 4, 5kN. 6 KEHÄN KATTOA KANNATTELEVAT RAKENTEET 6.1 Kehäpalkki Aksiaalisesti kuormitetut ja taivutetut sauvat WinStatik ohjelmalla tehdyistä laskelmista saadaan selville kehäpalkin maksimiveto ja maksimipuristus joita tarvitaan seuraavissa laskelmissa. Nämä kuormat kerrotaan aikaisemmin lasketulla kehäpalkkien normaalivoimien ja momenttien korotuskertoimella 1,5. Maksimiveto syntyy kuormitusyhdistelmän 7 mukaisten kuormien rasittaessa rakennetta. Kuormitusyhdistelmä antaa maksimivedon arvoksi 48,4 kn. Veto: 1,5 48,4kN 60, 5kN Maksimipuristus syntyy kuormitusyhdistelmien 1 ja 4 mukaisten kuormien rasittaessa rakennetta. Molemmat kuormitusyhdistelmät antavat maksimipuristuksen arvoksi -90,3 kn.
51 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 51 (70) Puristus: 1,5 ( 90,3kN) 11, 9kN Kehänurkat ovat jäykkiä, joten kehäpalkki on kiinnitetty jäykästi molemmista päistään. Voidaan kuitenkin olettaa jommankumman pään olevan sivusiirtyvä. Tästä johtuen nurjahduspituuden kerroin γ 1 /5, keskisesti puristettu pilari/. L eff 7014 M max 61, 4kNm 6. Profiilikoot Profiili: IPE 360 Poikkileikkausluokka 1 Taivutuskestävyys: M pl. Rd 3 W pl f y mm 355N / mm γ 1,1 (6.1) M ,9Nmm 38,9kNm > 61,4kNm OK! Leikkauskestävyys: Suurin IPE -palkkiin kohdistuva leikkausrasitus syntyy kuormitusyhdistelmien 1 ja 4 mukaisten kuormien rasittaessa rakennetta. Kuormitusyhdistelmät antavat maksimileikkauksen arvoksi S 11kN. Seuraavilla laskelmilla osoitetaan, V. d että valittu profiili kestää tämän rasituksen. Mitoitusehto: V S d V pl. Rd..
52 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 5 (70) Lasketaan plastisuusteorian mukainen leikkauskestävyyden mitoitusarvo kaavalla (6.). V pl. Rd A v γ MO f y 3 (6.) Valssatuilla I -poikkileikkauksilla, joissa kuormitus on uuman suuntainen, leikkauspinta-ala A v lasketaan kaavalla (6.3). v f ( t w r) t f A A bt + + (6.3) Profiililla IPE 360 kaavassa (6.3) tarvittavat arvot ovat: A 773mm b 170mm t f 1, 7mm t w 8mm r 18mm A v 773mm 3513,8mm 170mm 1,7mm + ( 8mm + 18mm) 1,7mm V pl. Rd A v γ MO ,7N 654,7kN f y 3513,8mm 3 355N / mm 1,1 3 > V S. d 11kN OK! Profiilille ei suoriteta kiepahdustarkastelua koska kattopelti estää kiepahduksen.
53 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 53 (70) Taivutus + leikkaus: Jos leikkausvoiman mitoitusarvo pienentää. /6, s. 57/ V S. d 0, 5 V pl. Rd, ei taivutuskestävyyttä tarvitse VSd 0,5 Vpl.Rd (6.4) 11 0,5 654,7 37, 4 OK! Lommahdus: Profiilin leikkauslommahduskestävyys on kunnossa mikäli ehto d t w > 69ε täyttyy, eli tarkistetaan leikkauslommahduskestävyys jäykistämättömälle uumalle ε 0,81 (6.5) 355 f y d > 69ε (6.6) t w 98,6 / 8,0 < 69 0,81 37,3 < 55, 9 > Ehto täyttyy, profiili ei lommahda. Laipan taipumisesta johtuvaa lommahdusta ei tarvitse tarkastella. Kestävyyttä paikalliselle lommahdukselle ei tarvitse tarkastella. Taivutuksen, leikkausvoiman ja aksiaalisen voiman yhteisvaikutus: Aikaisemmin laskettu ehto VSd (11 kn) 0,5 Vpl.Rd (37,4 kn) täyttyy, joten kaikki on tältäkin osin kunnossa.
54 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 54 (70) Yläpaarteen yhdistetty puristus ja taivutus: χ N min sd Af d k ym + W f pl, y y, sd d km + W f plz z, sd d 1 (6.7) km z, sd Koska momenttia Z-akselin ympäri ei synny 0. W f plz d Valitaan tarkasteltavaksi kuormitusyhdistelmä 4. Max pur. -90,1 kn Max mom. -6, knm Profiili: IPE 360 Teräslaatu: S355 Seuraavaksi selvitetään yläpaarteen yhdistetyn puristuksen ja taivutuksen laskennan kaavassa tarvittavat arvot. Arvo ψ saadaan kun tarkasteltavan palkin tai sauvan pienin ja suurin momentti jaetaan keskenään käyttäen itseisarvoja. tavalla. M Q -arvo on saatu kuvan 7 esittämällä ψ 161,3 6, 0,6 1,8 0,7Ψ 1,8 0,7 0,6 β M, ψ 1,366 β M, Q 1,3 M Q 1
55 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 55 (70) Kuva 7 M Q -arvo Δ M max M + min M momenttikuviolle, jonka merkki muuttuu /6/. Δ M 161,3 + 6, 43, 5kNm M Q β M β M, Ψ + ΔM 1 1, ,5 ( β β ) MQ M, Ψ ( 1,3 1,366) 1,33 1, 3 (6.8) Leff β A f y λ y 0,61 (6.9) i π E 150 π W pl, y Wel, y μ y λ ( β My 4) + 0, 9 (6.10) W el, y ,61 ( 1,366 4) + 0,65 < 0, 9 OK!
56 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 56 (70) [ + α ( λ y 0,) + λ ] Φ 0,51 y (6.11) α 0,1, koska käytössä on poikkileikkausluokka 1 ja nurjahduskäyrä a. /5, keskisesti puristettu pilari/ Φ 0,5 [ 1+ 0,1 ( 0,61 0,) + 0,61 ] 0, 73 1 χ < 1 (6.1) Φ + Φ λ y 1 χ 0,74 < 1 OK 0,73 + 0,73 0,61 k y μ y N sd 0, ,5 1 1,03 < 1, 5 χ A 0, y fy OK! (6.13) f d γ f y M ,1 (6.14) Nyt kun kaikki tarvittavat arvot on selvitetty, voidaan ne sijoittaa yläpaarteen yhdistetyn puristuksen ja taivutuksen kaavaan. χ N min sd Af d k ym + W f pl, y y, sd d , ,87 < 1 0, Laskennan perusteella voidaan todeta, että IPE360 kestää.
57 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 57 (70) 7 PÄÄPILARI 7.1 Aksiaalisesti kuormitetut ja taivutetut sauvat Pilarin pahimpia kuormitusyhdistelmiä on esitetty taulukossa 3: Taulukko 3 Pilarin kuormitusyhdistelmiä Momentti Puristus [knm] [kn] Yläpää Alapää KY ,3 6, 0 KY ,1 3,4 0 KY ,3 6, 0 Korotuskerroin 1,5 Kuormitusyhdistelmä KY01 valitaan tarkastelun kohteeksi. M sd 1,5 6,kNm 37, 75kNm 7. Profiilikoot Valitaan pilariksi IPE profiili IPE360 Taivutuskestävyys: M pl. Rd 3 3 W pl f y mm 355N / mm γ 1,1 (7.1) M Nmm 38,9kNm > 37,75kNm
58 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 58 (70) Leikkauskestävyys: d h 3 t f 360mm 3 1,7mm 31, 9mm (7.) A d t 31 mm mm mm v w,9 8,0 575, (7.3) f y 355N / mm V pl. Rd Av 575,9mm ,9N 480kN γ MO 3 1,1 3 (7.4) suurin leikkausrasitus pilarille muodostuu kuormitusyhdistelmän 4 kuormittaessa rakennetta. Maksimileikkausrasitus on tällöin V sd 1,5 47,8kN 59, 75kN. Profiili IPE360 kestää tämän leikkausrasituksen. Taivutus ja leikkaus: VSd 0,5 Vpl.Rd Ehto toteutuu Pilarin yhdistetty puristus ja taivutus: Kuormitusyhdistelmä: KY01 Profiili: IPE360 Teräslaatu: S355 Nurjahduspituus L eff 0,7 5817mm 407mm /5, keskisesti puristettu pilari/ χ N min sd Af d k ym + W f pl, y y, sd d km + W f plz z, sd d 1 km z, sd 0 W f plz d (7.5) Seuraavaksi selvitetään pilarin yhdistetyn puristuksen ja taivutuksen laskennan kaavassa tarvittavat arvot.
59 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 59 (70) ψ 0 6, 0,0 1,8 0,7 0,0 β M, ψ 1,8 β MQ 1,4 M Q 131, 1kNm ΔM 6, β M M 131,1 ( β β ) 1,8 + (1,4 1,8) 1, 6 Q β M, Ψ + MQ M, Ψ ΔM 6, (7.6) Leff β A f y λ y 0,36 (7.7) i π E 150 π μ λ 0,36 ( β 4) My W + pl, y W W el, y el, y ( 1,6 4) + 0,16 < 0, 9 (7.8) [ + α ( λ y 0,) + λ ] Φ 0,51 y (7.9) Φ 0,5 [ 1+ 0,1 ( 0,36 0,) + 0,36 ] 0, 58 1 χ < 1 (7.10) Φ + Φ λ y 1 χ 0,97 < 1 OK! 0,58 + 0,58 0,36
60 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 60 (70) k y μ y N sd 0, ,5 1 1,03 < 1, 5 χ A 0,97 575, 355 y fy OK! (7.11) f d γ f y M ,1 (7.1) Nyt kun kaikki tarvittavat arvot on selvitetty, voidaan ne sijoittaa pilarin yhdistetyn puristuksen ja taivutuksen kaavaan. χ N min sd Af d k ym + W f pl, y y, sd d , ,97 575, ,99 < 1 Laskennan perusteella voidaan todeta pilarin kestävän. 8 HALLIN TOIMINTA PITUUSSUUNTAAN 8.1 Jäykistys ja staattinen tasapaino Vinositeet mitoitetaan päätyyn kohdistuvaa tuulta vastaan. Näistä laskelmista saatuja tuloksia voidaan käyttää myös muissa jäykistys-sauvoissa, koska katolla voimat ovat pienemmät. Neljäsosa päädyn pinta-alaa rasittavasta kuormituksesta kohdistuu pitkän sivun seinän vinositeelle. Vinosidettä rasittamaan lisätään myös lisävaakavoima. Kuormat haetaan kehän epätarkkuudet kohdasta.
61 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 61 (70) Kuva 8 Neljännes päädyn pinta-alasta Lasketaan neljännes hallin päädyn pinta-alasta A (kuva 8).,3m A 0,5 13,69m 5,87m 13,69m 3,76m + (8.1) Φ N d 1, 0,66kN + 1,5 1,8kN 3, 5kN (8.) W 1,1 0,77 kn m 3,76m 0, 1kN (8.3) W d 1,5 0,1kN 30, kn (8.4) N ΦN + W 3,5kN + 30,kN 33, kn (8.5) d d d 7
62 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 6 (70) Kuva 9 Puristussauva 33,7kN cos 47 (8.6) N 33,7kN N 45, 6kN (8.7) cos 47 Valitaan CFRHS 100 x 100 x 4, kestää 71,1 kn 7 m pitkänä (kuva 9). 8. Liitostyypit Seuraavaksi on mitoitettu kehänurkka-liitoksen hitsejä referenssiksi Robot Structural Analysis ohjelmalla tehdyille laskelmille. Käsin laskennasta saadut tulokset ovat yhdensuuntaisia tietokoneella tehtyjen laskelmien kanssa. Näin voidaan varmistaa tulosten paikkansapitävyys. Kehänurkan hitsisaumat IPE profiilin ja päätylevyn välille:
63 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 63 (70) Suurin tukivoima Rd tulee kuormitusyhdistelmästä KY3. Sauva 7 V d R d 61,7 kn 118,9kN sin 54 o 36,6kN sin 54 o (8.8) Pystyhitsit Mitoitusehto: F t, Sd Fw, Rd Rasitus: F t,sd V d R d 61,7 kn Kestävyys: F w, Rd f vw a L w f β γ w u Mw a L 3 w (8.9) a β γ w Ft f u Mw, Sd L 3 w 61700N N 510 mm 334,6mm 0,9 1,5 3 0,14mm Vaakahitsit: Vetovoima levyn yläreunassa: M d 16,39kN 17,9kN (8.10) h 0,17m F t, Sd k
64 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 64 (70) Kestävyys: F w, Rd f vw a L w f β γ w u Mw a L 3 w (8.11) > a β γ w Ft f u Mw, Sd L 3 w 17900N N 510 mm 170mm 0,9 1,5 3 14mm (8.1) Valitaan laipoille a 7 mm pienahitsi molemmin puolin ja uumalle a 4 mm pienahitsi molemmin puolin. Yleensä hitsejä mitoitettaessa nyrkkisääntönä voidaan pitää a 1 t, jossa t on hitsattavan osan seinämän vahvuus. Laskennan perusteella saadut tulokset osoittavat tämän periaatteen paikkansapitävyyden tässä tapauksessa. Kehänurkan liitoksen sekä harjaliitoksen tarkat Robot Structural Analysis ohjelmalla tehdyt laskelmat löytyvät liitteistä nimillä Kehänurkka sekä Harjaliitos. Seuraavaksi lyhyt yhteenveto laskennan tuloksista. - Valitut pultit, kehänurkka: 6M4 - valittu päätylevy, kehänurkka: valitut pultit, harjaliitos: 6M4 - valittu päätylevy, harjaliitos: valitut hitsit, harjaliitos: - uuma, a 4 mm penahitsi - laipat, a 7 mm pienahitsi.
65 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 65 (70) 8.3 Pilarin liittyminen perustuksiin Kuvassa 30 on esitetty pilarin liittyminen perustuksiin. Kuva 30 Pilarin liittyminen perustukseen Kuormitustapaus a: Puristuksen maksimiarvo N d max löytyy kuormitusyhdistelmästä 07 : N d 43,1 kn M d 0 knm V d 36,8 kn Kuormitustapaus b: Puristuksen minimiarvo N d min löytyy kuormitusyhdistelmästä 04 : N d -147,1 kn M d 0 knm V d -44,3 kn
66 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 66 (70) 8.4 Pohjalevy Pilarissa vaikuttavat sekä veto- että puristusjännitykset siirtyvät pohjalevyn kautta peruspulteille ja betonille. Voimat, jotka siirretään perustuksiin pilarin puristettujen osien kautta, oletetaan jakaantuneeksi tasaisesti pohjalevyn avulla. Pohjalevyyn kohdistuvien maksimi veto-, puristus- ja leikkausvoimien ollessa hyvin pieniä, valittu pohjalevy ja hitsisauma kestävät rasitukset. Valitaan pohjalevyn paksuudeksi 30 mm ja hitsisaumaksi a3 mm pienahitsi. Robot Structural Analysis ohjelmalla tehdyt tarkat laskelmat löytyvät liitteistä nimellä Pilarin liittyminen perustuksiin. 8.5 Peruspulttien mitoitus Itseisarvoiltaan suurimmat arvot maksimivedolle ja maksimipuristukselle N d max ja V max löytyvät kuormitusyhdistelmästä 04: d N d -147,1 kn M d 0 knm V d -44,3 kn Yhden pultin vetokestävyys on: F 0, 9 f A ub s t, Rd (8.13) γ Mb N f ub 510 mm A s π mm (8.14)
67 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 67 (70) γ Mb 1,5 N 0, mm mm t, 59610,4N 60kN > 147, 1kN 1,5 F Rd Yhden pultin leikkauskestävyys on: V pl. Rd A v γ MO f y 3 (8.15) A s π mm N f y 510 mm γ MO 1,1 V 355N / mm 707mm 18950N 189kN 44, kn (8.16) 1,1 3 pl. Rd > 3 Valitut peruspultit M30 kestävät kuormitusyhdistelmästä 04 aiheutuvan maksimivedon sekä maksimileikkauksen. Liitos ei ota vastaan momenttia, koska se on nivelinen. Robot Structural Analysis ohjelmalla tehdyt tarkemmat laskelmat löytyvät liitteistä nimellä Pilarin liittyminen perustuksiin.
68 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 68 (70) 9 VAIHTOEHTOISET KEHÄRAKENTEET Lähdettäessä suunnittelemaan kyseisen hallin kantavia rakenteita lähtökohtana oli arkkitehdiltä saadut kuvat. Yksi tärkeä suunnitteluun ja valittavaan kehärakenteeseen vaikuttava asia oli sisäkorkeuden pitäminen mahdollisimman korkeana. Arkkitehdin piirtämä hallin poikkileikkauskuva, kuva 33, sulki esimerkiksi kuvan 31 kaltaiset ristikkorakenteet pois laskuista. Sisätila oli pidettävä korkeana hallin käyttötarkoituksen takia. Korkeiden ja korkeamastoisten veneiden oli mahduttava halliin. Kuvan 3 kaltainen kehä olisi soveltunut kohteeseen puurakenteisena, mutta tilaus hallista oli tehty teräsosastolle, joten oli luonnollista, että hallin kehä valmistettiin teräksestä. Valmiiden IPE profiilien valinta käyttöön sopi mainiosti tarkoitukseen halutun lopputuloksen saavuttamiseksi mahdollistaen toimivan rakenteen ja pitkät jännevälit. Rakenteet eivät muodostuneet turhan monimutkaisiksi ja haluttu lopputulos saavutettiin kivuttomasti. Kuva 31 Vaihtoehtoinen kehärakenne 1. Kuva 3 Vaihtoehtoinen kehärakenne.
69 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 69 (70) Kuva 33 Arkkitehdin poikkileikkaus 10 YHTEENVETO Piirustusten teon loppuvaiheessa KPM:lle lähetettiin uusia arkkitehtikuvia joiden perusteella hallin dimensiot ja julkisivut olisivat muuttuneet niin paljon, että halli olisi pitänyt käytännössä laskea uudestaan. Myös kaikki piirustukset olisi pitänyt tämän myötä piirtää uudestaan. KPM:ltä ilmoitettiin tilaajalle, että halli on suunniteltu arkkitehdiltä saatujen kuvien ja mittojen mukaan. Mikäli tilaaja jostain syystä haluaakin uuden hallin, tulee siitä luonnollisesti lisälasku. Asia jäi tähän ja halli valmistettiin alkuperäisten kuvien mukaan. Työmaalla ilmeni sokkelielementtien kiinnityksessä ongelma. Hallin päädyissä nurkka- ja päätypilareiden alapuoliset, anturoiden ylemmät osat eivät olleet samassa tasossa. Urakoitsija teki omin päin hätäratkaisun korjatakseen virheen. Urakoitsijan ratkaisu osoittautui niin kalliiksi, että KPM ei suostunut korvaamaan korjauksesta aiheutuneista lisäkuluista kuin noin neljänneksen. Samoilla kuvilla, tosin edellä mainitusta virheestä korjatuilla, tehdään toista vastaavaa hallia tontille.
70 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 70 (70) LÄHTEET 1. RT-kortisto, RT Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy s.. Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat, RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. 93 s. 3. RT-kortisto, RT Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy 008. s. 4. Rakenteiden kuormitusohjeet, RIL , Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y., Helsinki 1997, 185 s. 5. Teräs Cd-rom, Suomen Teräsrakenneyhdistys r.y. ja Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere Teräsrakenteiden suunnittelu SFS-EN , Suomen Standardisoimisliitto SFS, Helsinki 005, 99 s. LIITTEET 1. Kaksi WinStatik Frame Analysis ohjeman mallia pitkät sauvat ja lyhyet sauvat. TS-malli 3. Konepaja- ja asennuspiirustukset 4. Arkkitehdin kuvat 5. Piirustus- ja pulttiluettelo 6. Robot Structural Analysis ohjelmalla tehdyt liitoslaskelmat - Harjaliitos - Kehänurkka - Pilarin liittyminen perustuksiin 7. Markku Laurilan referenssilaskelmat
YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat
YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.
LisätiedotMitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.
YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
LisätiedotKatso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino
YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava
LisätiedotESIMERKKI 2: Kehän mastopilari
ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus
Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...
LisätiedotKantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus
T513003 Puurakenteet Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus 1 Liimapuuhalli Laskuesimerkki: Liimapuuhallin pääyn tuulipilarin mitoitus. Tuulipilareien
LisätiedotOvi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1
Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
LisätiedotESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka
LisätiedotLUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu
LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotESIMERKKI 3: Nurkkapilari
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki
ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotRAK-C3004 Rakentamisen tekniikat
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan
LisätiedotESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki
ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotTutkintotyö: TERÄSRAKENTEISEN HALLIN RAKENNESUUNNITTELU JA MALLINNUS. LIITE 1: Risto Liljan harjoitustyön lähtötiedot, (3 sivua)
TMPEREEN MMTTIKORKEKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka Ville Jokela Tutkintotyö: TERÄSRKENTEISEN HLLIN RKENNESUUNNITTELU J MLLINNUS LIITE : Risto Liljan harjoitustyön lähtötiedot,
Lisätiedotrakennusinsinööri Risto Lilja SuunnitteluKortes Oy, valvojana rakennusinsinööri Pasi Hamppula
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Talonrakennustekniikka Tutkintotyö TERÄSRAKENTEISEN HALLIN RAKENNESUUNNITTELU JA MALLINNUS Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2006 rakennusinsinööri Risto Lilja SuunnitteluKortes
LisätiedotTERÄSRISTIKON SUUNNITTELU
TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU Ristikon mekaniikan malli yleensä uumasauvojen ja paarteiden väliset liitokset oletetaan niveliksi uumasauvat vain normaalivoiman rasittamia paarteet jatkuvia paarteissa myös
LisätiedotESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys
ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys Perustietoja - Rakennuksen poikittaissuunnan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1, 2 ja 3 avulla molemmissa kerroksissa. - Ulkoseinissä jäykistävänä levytyksenä
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotTehtävä 1. Lähtötiedot. Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha Tehtävän kuvaus
Tehtävä 1 Lähtötiedot Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha 1.437 LL 33, 55 mm AA 19,5 cccc² NN EEEE 222222 kkkk II 585,3 cccc 4 dd 111111 mmmm WW eeee 73,6 cccc 3 tt 44
LisätiedotEsimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta
Esimerkkilaskelma NR-ristikon yläpaarteen tuenta 27.8.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 RAKENTEEN TIEDOT... - 3-3 RAKENTEEN KUORMAT... - 4-4 LYHIN NURJAHDUSPITUUS... - 5-5 PISIN NURJAHDUSPITUUS...
LisätiedotPUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela
PUUKERROSTALO - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Tero Lahtela NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA UUMASAUVAN SIVUTTAISTUENTA Uumasauvan tuki YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotEN : Teräsrakenteiden suunnittelu, Levyrakenteet
EN 993--5: Teräsrakenteiden suunnittelu, Levyrakenteet Jouko Kouhi, Diplomi-insinööri jouko.kouhi@vtt.fi Johdanto Standardin EN 993--5 soveltamisalasta todetaan seuraavaa: Standardi EN 993--5 sisältää
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotPalkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.
LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotNR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma
NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma RoadShow 2015 Tero Lahtela NR ristikon tuenta Kuvat: Nils Ivar Bovim, University of Life sciences, Norway NR ristikon tuenta NR ristikon yläpaarteen nurjahdustuenta
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotKuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:
PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia
LisätiedotPOIKKILEIKKAUSTEN MITOITUS
1.4.016 POIKKILEIKKAUSTE ITOITUS Osavarmuusluvut Poikkileikkausten kestävs (kaikki PL) 0 1, 0 Kestävs vetomurron suhteen 1, 5 Kimmoteorian mukainen mitoitus - tarkistetaan poikkileikkauksen kriittisissä
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä
Esimerkkilaskelma Palkin vahvistettu reikä 3.08.01 3.9.01 Sisällsluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - REIÄN MITOITUSOHJEITA... - 3-3 VOIMASUUREET JA REIÄN TIEDOT... - - MATERIAALI... - - 5 MITOITUS... - 5-5.1
LisätiedotESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki
ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi
Lisätiedot1.5 KIEPAHDUS Yleistä. Kuva. Palkin kiepahdus.
.5 KEPAHDUS.5. Yleistä Kuva. Palkin kiepahdus. Tarkastellaan yllä olevan kuvan palkkia. Palkilla vaikuttavasta kuormituksesta palkki taipuu. Jos rakenteen eometria, tuenta ja kuormituksen sijainti palkin
LisätiedotESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - Yläpaarteen taso jäykistetään yläpaarteiden väliin asennettavilla vaakasuuntaisilla NRjäykisteristikoilla. - Vesikatteen ruoteet siirtävät
LisätiedotRAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012)
RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 16: Kuvasta 1.1 ylöspäin laskien 2. kappale: Pyöreän putken halkaisija kalibroidaan lopulliseen mittaan ja...
Lisätiedot(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia
.2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),
LisätiedotTERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla
TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla Toukokuu 2008 Alkulause Betonirakenteiden suunnittelussa ollaan siirtymässä eurokoodeihin. Betonirakenteiden
LisätiedotEC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus
Toinen painos EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Eurokoodi 5 EC 5 sovelluslaskelmat Hallirakennus PDF-julkaisu, kesäkuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu helpottamaan EC 5 -pohjaista suunnittelua.
LisätiedotStabiliteetti ja jäykistäminen
Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS
1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa
LisätiedotSuunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.
Rak-43.3130 Betonirakenteiden suunnitteluharjoitus, kevät 2016 Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Suunnitteluharjoituksena
LisätiedotPÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS
PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n
LisätiedotLumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset
Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa
LisätiedotOSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43
OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla
LisätiedotNR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela
NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela USEIN KUULTUA Oletetaan, että peltikatto jäykistää yläpaarteen heikossa suunnassa Oletetaan, että kattoelementit toimivat levyjäykisteenä Mitenkäs tiilikaton
LisätiedotESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki
ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille
LisätiedotKun levyjä on kaksi päällekkäin huomioidaan ainoastaan yksi levykerros.
2.1.2008 GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHI 13, GHI 15 JA GHU 13 SEKÄ GYPROC- RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15 JA GTS 9 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN SUUNNITTELUARVOT JA TAULUKKOMITOITUSOHJEET
LisätiedotMAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotLiitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.
25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut
LisätiedotOheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 17.12.2015 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LisätiedotESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki
ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/6
1/6 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitetaan kuvan mukaisen kaksileikkeisen ruuviliitoksen kestävyys Rd. Ruuvit ovat lujuusluokan A-50 ruostumattomia M16 osakierteisiä ruuveja. Liitettävät
LisätiedotRAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski PORTAL FRAME WITH COLUMNS RIGIDLY FIXED IN THE FOUNDATIONS
PORTAL FRAM WITH COLUMNS RIGIDLY FIXD IN TH FOUNDATIONS 9 Load cases 2. MASTOJÄYKISTTYN KHÄN PÄÄPILARIN P MITOITUS Suunnitellaan hallin ulkoseinillä olevat kehän P- pilarit runkoa jäykistäviksi kehän mastopilareiksi.
LisätiedotHämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS
LisätiedotMTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy
MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013 Piirustusnumero 20 Selostuksen laatija: Empumpi Oy Jouko Keränen, RI Versokuja 5 E, 00790 Helsinki jouko.keranen@empumpi.fi MTK TYYPPIPIHATTO
LisätiedotPuurakenteet. Tomi Toratti
1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
LIITE 14 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-1 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU. OSA 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä
LisätiedotOheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 31.3.2016 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotVeli- Matti Isoaho RAMKO 4
Veli- Matti Isoaho RAMKO 4 2 18. 4. 2005 TERÄSRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ 1. Yleistä suunnittelukohteesta Tilaajana Oy Teräsrakentajat Ab Kohde on varastohalli jonka mitat ovat a) 17 m, b) 4,5 m, c) 3 m ja
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen
LisätiedotPUHDAS, SUORA TAIVUTUS
PUHDAS, SUORA TAIVUTUS Qx ( ) Nx ( ) 0 (puhdas taivutus) d t 0 eli taivutusmomentti on vakio dx dq eli palkilla oleva kuormitus on nolla 0 dx suora taivutus Taivutusta sanotaan suoraksi, jos kuormitustaso
LisätiedotM&T Farm s pressuhallit
M&T Farm s pressuhallit Lasketaan M&T Farm s pressukaarihallin lujuudet. Laskenta tehdään EN standardia käyttäen. Rakenne: Kaarihallit on esitetty alla olevissa kuvissa. Kaarissa käytettävä materiaali
LisätiedotHarjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.
LisätiedotHitsattavien teräsrakenteiden muotoilu
Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Kohtisuoraan tasoaan vasten levy ei kanna minkäänlaista kuormaa. Tässä suunnassa se on myös äärettömän joustava verrattuna jäykkyyteen tasonsa suunnassa. Levyn taivutus
Lisätiedot7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ
TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin
LisätiedotRUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen
LisätiedotSweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI. Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co
Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co 1 Työmaa 10.8.2016 web-liittymästä Haastavuus näkyy jo tästä 2 Näkymiä Tekla
LisätiedotBETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018
BETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018 KESKIVIIKKONA 31.10.2018 HELSINGIN MESSUKESKUS Esijännitetyn pilarin toiminta Olli Kerokoski, yliopistonlehtori, tekn.tri, TTY Lähtötietoja Jännitetyn pilarin poikkileikkaus
LisätiedotMekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki
Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet Vetotangolla vahvistettu palkki 16.08.2014 Sisällysluettelo 1 MEKAANISIN LIITTIMIN YHDISTETYT RAKENTEET... - 3-1.1 VETOTAGOLLA VAHVISTETTU PALKKI ELI JÄYKISTETTY
LisätiedotKehänurkan raudoitus. Kehän nurkassa voi olla kaksi kuormitustapausta:
Kehänurkan raudoitus Kehät ovat rakenteita, jotka sisältävät yhdessä toimivia palkkeja ja pilareita. Palkin ja pilarin välisestä jäykästä (ei-nivelellisestä) liitoksesta aiheutuu kehänurkkaan momenttia.
LisätiedotPalkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,
Palkkien mitoitus 1. Mitoita alla oleva vapaasti tuettu vesikaton pääkannattaja, jonka jänneväli L = 10,0 m. Kehäväli on 6,0 m ja orsiväli L 1 =,0 m. Materiaalina on teräs S35JG3. Palkin kuormitus: kate
LisätiedotLAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ. Suunnittelun merkitys tuotantokustannuksiin hitsauksessa
Engineering and Technical Services since 1973 LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ Suunnittelun merkitys tuotantokustannuksiin hitsauksessa Dipl. Ins. Juha Kemppi CTS Engtec Oy 9.4.2008 CTS Engtec Oy Kaikukatu
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari VÄÄNTÖRASITETUN RAKENNEOSAN EURONORMIIN PERUSTUVA KESTÄVYYSLASKENTAYHTÄLÖIDEN
LisätiedotWQ-palkkijärjestelmä
WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin
LisätiedotRIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
LisätiedotJOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT
SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu
LisätiedotLEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE
Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle 1 (10) SISÄLTÖ
LisätiedotRuuvipilarikenkä Kiinnityslevyyn hitsattava kiinnityskappale liimaruuveja varten
5/2000 Väli 2 Puupilarikengät Normien mukaan mitoitettu liitoskappale puun ja betonin väliin Ruuvipilarikenkä Kiinnityslevyyn hitsattava kiinnityskappale liimaruuveja varten www.peikko.com 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotVastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään
LisätiedotMAANVARAINEN PERUSTUS
MAANVARAINEN PERUSTUS 3.12.2009 Siltaeurokoodien koulutus Heikki Lilja Tiehallinto VARMUUSKERTOIMET / KUORMITUSYHDISTELMÄT: EUROKOODI: DA2* NYKYKÄYTÄNTÖ: - KÄYTETÄÄN KÄYTTÖRAJATILAN OMINAISYHDISTELMÄÄ
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
LIITE 15 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-2 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään
LisätiedotBES 2010 Runkorakenteiden valinta ja kantokykykäyrästöt. DI Juha Valjus
BES 2010 Runkorakenteiden valinta ja kantokykykäyrästöt DI Juha Valjus Kuormituksista eurokoodeissa Eurokoodeissa vaatimukset yleensä kasvavat kun luokka suurenee, esimerkiksi CC1 seuraamusluokka on vaatimattomin
LisätiedotSuuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015
Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen
LisätiedotVakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari
Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen
LisätiedotLaskuharjoitus 2 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 7.3. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 2 Ratkaisut 1.
LisätiedotTartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien
TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4
LisätiedotVarastohallin rungon mitoitus
Joonas Koivumäki Varastohallin rungon mitoitus Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Tekniikka Rakennustekniikan koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Tekniikan
LisätiedotALUMIINISEN I-PROFIILIPALKIN MITOITUS- OHJELMA
ALUMIINISEN I-PROFIILIPALKIN MITOITUS- OHJELMA Olli Ahonen 0901462 Opinnäytetyö 29.4.2013 Alumiiniprofiilin mitoitus Talonrakennustekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotMETALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA
METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA Asennustapa A Asennustapa B Ø 12-100 Ø 125-300 2 Lasketaan kaavalla FS=2,3 r a=1,356 r Taivutussäde "r", kun asennus kuvan A mukaan Asennus
LisätiedotSBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...
Lisätiedot16.7.2013 16:48:56. FarmiMalli Oy. Nykyisten kattovasojen kannatus. 3D Rakenne
16:48:56 Nykyisten kattovasojen kannatus 3D Rakenne Kuivuri, Harjapalkki Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta.
Lisätiedot