KAAVOITUSKATSAUS 2016

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2016 LEMPÄÄLÄN KUNTA TEKNINEN TOIMI

2 Tiedosto: Kaavoituskatsaus_2016.docx Kannen kuva: Havainnekuva Lempäälä-talosta, BST-Arkkkitehdit Oy

3 Sisällys KAAVOITUSKATSAUKSEN TARKOITUS... 4 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI... 4 KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ... 4 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA... 5 KAAVOITUKSEN PROSESSIKAAVIO... 6 AJANKOHTAISET ASEMAKAAVAT... 7 VUONNA 2015 VOIMAAN TULLEET ASEMAKAAVAT LEMPÄÄLÄN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN YLEISKAAVOITUS VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT MUUT LÄHIAIKOINA KÄYNNISTYVÄT YLEISKAAVAT MUUT YLEISKAAVAT ARVIO ASUMISEEN ASEMAKAAVOITETTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDESTÄ RAKENNUSKIELTOALUEET LISÄTIETOJA MAAKUNTAKAAVOITUS SEUTUYHTEISTYÖ

4 KAAVOITUSKATSAUKSEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsaukseen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla vireille muitakin kohteita. Kaavoituskatsaus on hyväksytty kunnanhallituksessa MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Kaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). MRL:lla pyritään parantamaan alueidenkäytön suunnittelun mahdollisuuksia ohjata yhdyskuntakehitystä, toimintojen sijoitusta ja ympäristön käyttöä kestävää kehitystä edistävään, ympäristöhaittoja vähentävään ja luonnonvaroja säästävään suuntaan. KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan hyväksymispäätöksen tekee kunta, yleensä kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan kunnan johtosäännöillä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavojen osalta. Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaava keskittyy maakunnallisiin kysymyksiin ja yleiskaava kunnan laaja-alaisiin maankäytön kysymyksiin. Maakuntakaavan laatii Pirkanmaan liitto. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen ajan tasalla pitämisestä. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, esimerkiksi ohjatakseen toimintojen yhteen sovittamista kuntien raja-alueilla. Lempäälän kunta on laatinut yhdessä Tampereen kaupungin kanssa yhteisen Vuoreksen osayleiskaavan. Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti toimintojen sijoittamista sekä rakennusten ja lähiympäristön toteuttamista. Asemakaavassa määritellään kullekin alueelle käyttötarkoitus, rakennuspaikat, rakentamisen määrä, rakentamistapa, katuyhteydet, pysäköinti-, leikki- ja oleskelualueet, jne. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan perusteella. Asemakaavaa on laadittava sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve edellyttää. 4

5 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslaissa on korostettu kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kaavoituksen valmisteluun. Suunnittelun tulee tapahtua mahdollisimman avoimesti ja vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisilla tarkoitetaan tässä maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Jokaisen kaavahankkeen alkuvaiheessa laaditaan hanketta kuvaava asiakirja, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Sen tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee sekä missä vaiheessa ja miten siihen voi vaikuttaa. OAS:ssa määritetään myös ne vaikutukset, jotka kaavoitustyön kuluessa on tarkoitus arvioida. Hyvä OAS antaa selkeän käsityksen kaavan tai kaavamuutoksen tarkoituksesta ja tavoitteista. OAS:aa voidaan tarpeen mukaan tarkentaa kaavoitusprosessin aikana. OAS:n sisältöön voi vaikuttaa aina siihen asti, kun kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan kaavoitukseen esimerkiksi tekemällä aloitteita ja osallistumalla julkiseen keskusteluun. Jokaiseen kaavaan ja kaavamuutokseen voi vaikuttaa valmisteluvaiheessa jättämällä kaavaa koskevan mielipiteen kaavan nähtävillä ollessa tai kaavaa käsittelevässä yleisötilaisuudessa. Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä osalliset ja kunnan jäsenet voivat jättää kirjallisen muistutuksen kaavasta. Mielipiteet ja muistutukset säilytetään kaava-asiakirjojen joukossa koko kaavaprosessin ajan. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 5

6 KAAVOITUKSEN PROSESSIKAAVIO 6

7 AJANKOHTAISET ASEMAKAAVAT 7

8 1090 Sääksjärvi, Lehtivuoren alueen asemakaava Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt vuonna 2006 ja asemakaavoitusta on tarkoitus jatkaa uudistetuin tavoittein. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Sääksjärven seurakuntatalon tontin asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksessa tutkitaan asuinkerrotalon ja seurakunnan kokoontumistilojen sijoittumista Sääksjärven seurakuntatalon tontille. Lisäksi tutkitaan liityntäpysäköinnin järjestämistä Ruskontien varteen. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville vuoden 2016 aikana. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Vikkiniityntie, asemakaavan puistoalueen muutos Asemakaavan muutoksella selvitetään mahdollisuutta käyttää osaa moottoritien melualueelle kaavoitetusta puistoalueesta teollisuusrakentamiseen. Kaavamuutosluonnos asetetaan nähtäville kesällä Lisätietoja projektipäällikkö Tuomo Penttilä. 8

9 2067 Hollon rataoikaisun alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan muuttaminen on aloitettu jo vuonna Rautatien aluevaraustarpeiden epäselvyyksien vuoksi kaavoitustyö on ollut keskeytyneenä. Kaavaa voidaan viedä eteenpäin tällä hetkellä KHO:ssa olevan Kuokkala-Hakkari-Herrala -osayleiskaavan vahvistumisen jälkeen. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on päivittää asemakaava nykyistä olemassa olevaa tilannetta vastaavaksi. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Puusepäntien asemakaavan muutos Puusepäntien pienyritystontit ovat edelleen rakentamatta. Asemakaavan muutoksella korttelit muutetaan asumiseen tarkoitetuiksi pientalokortteleiksi. Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan myös palveluasumisen soveltuvuutta alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asettetaan nähtäville loppuvuonna Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Hattulanmäen asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa suunnittelualueella oleva teollisuustontti asuinrakennuksen tontiksi, tarkistaa tonttien rajoja ja ajanmukaistaa kaavamerkintöjä. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville vuoden 2016 aikana. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen. 9

10 2090 Kiviahon pohjoisosan laajennuksen asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla on tarkoitus osoittaa Kiviahon pohjoisosaan erillispientalon tontteja ja virkistysaluetta sekä alue linkkimastoa varten. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Ehtookodon ympäristön asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostetaan pientaloasutusta ja kehitetään Ehtookodon toimintaedellytyksiä. Kaavoituksen pohjaksi on laadittu esisuunnitelmia. Asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville kevätkesällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Lempoisten asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksella kehitetään Lempäälän keskustan keskeisiä alueita ja tavoitellaan korkealuokkaista rakentamista keskustan yleissuunnitelman pohjalta. Kaavamuutos toteuttaa keskustan osayleiskaavan tavoitteita ja huomioi suojelutarpeet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kesällä Asemakaavaluonnosta varten tilataan kaavaselvityksiä keväällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus tai kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 10

11 5019 Muut ydinkeskustan asemakaavat Ydinkeskustan asemakaavoja uudistetaan uuden osayleiskaavan mukaisiksi. Asemakaavoitus etenee useampana eri kaavahankkeena yleisuunnittelutilanteen edistymisen mukaan. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus ja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 5021/6012 Mantunkujan asemakaavan muutos Mantunkujan asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa polttoaineen jakeluaseman rakentaminen S-marketin tontille. Samalla tarkistetaan tonttien rajoja maanomistustilanteen mukaisiksi ja muutetaan Valkeakoskentien liikennealuetta kaduksi. Asemakaavaehdotus on nähtävillä keväällä Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen. 5022/4041 Lempäälän ydinkeskustakorttelit Ydinkeskustakortteleiden asemakaavamuutos kuulutettiin vireille yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa toukokuussa. Asemakaavan kaksi luonnosvaihtoehtoa asetettiin nähtäville loka-marraskuussa Asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville huhtikuussa 2016 ja viedä hyväksymiskäsittelyyn kesällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus ja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 11

12 7014 Kanavanvarren alueen asemakaavan muutos Alueen asemakaavaa tarkistetaan. Tarkoituksena on sijoittaa alueen vielä toteutumaton rakennusoikeus siten, että pääradan lisäraiteiden aluevaraussuunnitelma otetaan huomioon. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Viialantien lämpökeskuksen asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa lämpökeskuksen rakentaminen Viialantien varteen. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Kolun alueen asemakaava Alueelle laaditaan pientaloalueen asemakaava. Samalla ajanmukaistetaan ja yhtenäistetään Kuljun asematien kaavamerkintöjä. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2016 aikana. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Lisätiedot kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen 12

13 10045 Kiimakallion eteläosan asemakaavan muutos Kiimakallion pientaloaluetta on tarkoitus laajentaa etelään päin. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Linnajärventien asemakaavan itäosa Alueelle asemakaavoitetaan pientaloaluetta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä helmikuussa Asemakaavaehdotus on tarkoitus laatia vuoden 2016 aikana. Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Marjamäki, Pohjoisrinne Pohjoisrinteen yritysalueen asemakaavan muutos käynnistyi alkuvuodesta Kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Lisätietoja kaavoituspäälikkö Ilari Rasimus. 13

14 15014 Marjamäki, Pajalantie Helsingintien lounaispuolen asemakaavoitus Pajalantien ympäristössä etenee luonnosvaiheeseen. Alueella on laadittu selvityksiä vuonna Tavoitteena on muodostaa uusia teollisuustontteja alueelle. Asemakaavaluonnosvaihtoehdot on tarkoitus asettaa nähtäville kevät-kesällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Marjamäki, Hulikanmutka Asemakaavan muutos Hulikanmutkan alueella etenee luonnosvaiheeseen. Alueesta on laadittu selvityksiä vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on liittää katualuetta teollisuustonttiin. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Marjamäki, koillinen asemakaavan muutos ja laajennus Helsingintien pohjoispuolen asemakaavasta hyväksymättä jääneiden alueiden asemakaavoitusta jatketaan. Samalla uudistetaan voimassa olevaa asemakaavaa Ideaparkin ja nk. Realparkin kortteleissa. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä Kaavoitusta jatketaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kaavaehdotuksen valmistumisen jälkeen. Lisätietoja projektipäällikkö Tuomo Penttilä. 14

15 16001 Anniston asemakaava Anniston alueelle laaditaan asemakaava, joka mahdollistaa nykyiseen asutukseen liittyvän täydentämisrakentamisen sekä asuinalueen laajentamisen. Asemakaavaehdotus on ollut uudelleen nähtävillä keväällä Asemakaava on tarkoitus hyväksyä loppukeväästä Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus tai kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Vuoreskeskuksen Lempäälän puoleisen alueen yleissuunnitelma Yleissuunnitelma on valmistunut loppuvuodesta Alueelle laaditaan useita asemakaavoja, joissa suunnitellaan asuinaluetta Vuoreksen osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus tai kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Vuoreskeskuksen Lempäälän puoleisen alueen asemakaava Asemakaavoituksen pohjaksi laadittu Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma on valmistunut. Asemakaavoitus aloitetaan Lempäälän kunnan tällä hetkellä omistamilla mailla vuoden 2016 aikana. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus tai kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen. 15

16 17002 Lämpölaitoksen asemakaava, Ahtiala Odottaa KHO:ssa olevan Kuokkala-Hakkari- Herrala osayleiskaavan vahvistumista. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus VUONNA 2015 VOIMAAN TULLEET ASEMAKAAVAT Mesikämmenentien asemakaava ja asemakaavan muutos Tredu-kampuksen asemakaava ja asemakaavan muutos 16

17 LEMPÄÄLÄN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Lempäälän keskustan kehittämistä koskeva visioraportti Silta tulevaisuuteen valmistui vuonna Tämän jälkeen on laadittu ydinkeskustaa koskeva yleissuunnitelma, jonka tarkoituksena on havainnollistaa kunnan tavoitteita keskustan tulevasta rakentumisesta. Keskustan asemakaavoitus käynnistyi radan itäpuolella ensin Piiponpellon asemakaavamuutoksella nro 5018 sekä radan molemmille puolin sijoittuvalla ydinkeskustakortteleiden kaavamuutoksella nro 5022/4041. Muilta osin asemakaavoitusta jatketaan lähivuosina osayleiskaavan mukaisesti. Tavoitteena on muodostaa Lempäälän keskustasta merkittävä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskittymä, jossa maankäyttö tukeutuu huomattavassa määrin lähijunaliikenteeseen. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus. 17

18 YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on kunnan tai sen osan (osayleiskaava) yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavalla ratkaistaan sen kattamalla alueella tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa kunnan asemakaavoitusta. Lempäälän kunnassa on tällä hetkellä voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset osayleiskaavat: Mattila-Miemola (1993); Säijä (itäosa)-nurmi-kuokkala-hollonnokka (1993); Rannat / Kelho (1993, KHO 1994); Sääksjärvi-Kuljun pohjoisosa (1995); Lastunen (2001); Kulju-Marjamäki-Moisio-Keskusta (2001); Vuoreksen osayleiskaava (2005); Kulju-Marjamäki-Moisio-Keskusta, yleiskaavan muutos ja laajennus (2007) sekä Lempäälän keskustan osayleiskaava

19 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT Säijän osayleiskaava Osayleiskaavan tarkoituksena on ohjata asuinrakentamista Säijän maaseutualueella. Rakennettua kulttuuriympäristöä ja arkeologista perintöä koskevat selvitykset valmistuivat loppuvuodesta Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville joulukuussa Tavoitteena on asettaa kaavaluonnos nähtävillä syksyllä Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus, kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen ja kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa Marjamäen osayleiskaava Osayleiskaavan muutos käsittää Ideaparkin ja Realparkin alueet lähialueineen. Tavoitteena on päivittää kaava kunnan sekä alueen maanomistajien uusien kehittämisideoiden pohjalta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna Kaavoitusta jatketaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kaavaehdotuksen valmistuttua. Lisätietoja projektipäällikkö Tuomo Penttilä. 19

20 MUUT LÄHIAIKOINA KÄYNNISTYVÄT YLEISKAAVAT Koko kunnan alueen strateginen yleiskaava Vuoden 2016 aikana on tarkoitus käynnistää koko kunnan alueen käsittävän strategisen yleiskaavan laatiminen. Strategisen yleiskaavan tarkoituksena on osoittaa kunnan maankäytön kehityksen suuntaviivat ja painopisteet. Strateginen yleiskaava ohjaa esitystarkkuudeltaan yksityiskohtaisempina laadittavia osayleiskaavoja. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Sääksjärven osayleiskaavan uudistaminen ja laajentaminen Sääksjärven keskusta-alueen ja sitä ympäröivien alueiden osayleiskaavaa uudistetaan, ja kaava-aluetta laajennetaan rautatien ja Pirkkalan kunnan rajan välisellä alueella Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 osoittamin suuntaviivoin. Yleiskaavatyö käynnistyy maakuntakaavan etenemistilanteen mukaan. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Hauralan osayleiskaava Hauralan alueelle on tarkoitus laatia uusi osayleiskaava, joka mahdollistaisi Lempäälän Silta tulevaisuuteen vision hahmottelemalla tavalla ydinkeskustaan siltayhteyden välityksellä kytkeytyvän maankäytön. Kaavoitus käynnistyy perus- ja esiselvitysten osalta lähivuosina. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus 20

21 Marjamäki -Pispantalli välisen alueen (Mt 130 varsi) osayleiskaava Lempäälän kunnanhallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan yhdessä Valkeakosken kaupungin kanssa osayleiskaavoja otsikon alueelle. Kaavoitus on esiselvitysvaiheessa. Kaavahanketta varten on nimetty ohjausryhmä. Yleiskaavoituksen tarkoituksena on kehittää maantie 130:n varren maankäyttöä erityisesti Marjamäen ja Pispantallin yritysalueiden suunnilla. Kaavahanke ei tällä hetkellä sisälly kunnan kaavoitusohjelmaan. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus MUUT YLEISKAAVAT Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaava Kuokkalan- Hakkarin- Herralan osayleiskaavan tavoitteena on löytää kaavalliset periaatteet alueen osayleiskaavojen ajanmukaistamiseksi ja kehittämiseksi lisäämällä asutusta joukkoliikennevyöhykkeelle ja päivittämällä alueen liikenneverkko ja virkistyskäyttösuunnitelma. Kunnan valtuusto hyväksyi kaavan Kaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus. ARVIO ASUMISEEN ASEMAKAAVOITETTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDESTÄ Vuonna 2015 lopussa oli rakentamattomia asuintontteja tai asuntoreserviä seuraavasti: Erillispientalo- ja paritalotontteja on noin 330 sekä rivitalotonteilla noin 436 asunnon ja kerrostalotonteilla noin 372 asunnon rakentamismahdollisuus. Kunnalla on rakentamattomia omakotitalotontteja noin 36, rivitalorakennusoikeutta noin kem2:ä ja kerrostalorakennusoikeutta noin 4300 kem2:ä. Kunnan oma pientalotonttireservi on kasvanut viime vuodesta huomattavasti. Asemakaavareservi pientalojen osalla on vuoden 2015 aikana vähentynyt hieman yksityisellä maalla (286 => 270) ja lisääntynyt kunnan maalla (56 => 60). Pientaloreservi on vuoden 2015 aikana pienentynyt 20%:a. Rakentaminen on vähentänyt reserviä erityisesti yksityisen omistamalla maalla (394 => 327). Kerrostaloreservi on vuonna 2015 pysynyt ennallaan. 21

22 RAKENNUSKIELTOALUEET 22

23 LISÄTIETOJA Lisätietoja Lempäälän kunnan kaavoituksesta ja muusta maankäytön suunnittelusta saa teknisen toimen kaavoitusyksiköstä osoitteessa Tampereentie 8. KAAVOITUS Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus, p Kiinteistöinsinööri Harri Järvenpää, p Kaavoitusarkkitehti Maija Villanen, p Kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen, p Kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa, p Projektipäällikkö Tuomo Penttilä, p Suunnitteluavustaja Kimmo Viertola, p YHDYSKUNTASUUNNITTELU Suunnittelupäällikkö Timo Nevala, p Kunnossapitopäällikkö Antti Jokela, p Suunnitteluinsinööri Jukka Markkanen, p MITTAUS Maanmittausinsinööri Pirkko Saarinen, p Paikkatietoinsinööri Eero Suominen, p Suunnitteluavustaja Hannele Lehikoinen, p YMPÄRISTÖNSUOJELU Vs. ympäristöpäällikkö Kati Skippari, p LEMPÄÄLÄN VESI-LIIKELAITOS Oy Toimitusjohtaja Lasse Sampakoski, p Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: 23

24 MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavan laatimista koskevat päätökset tekee maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Vuoden 2016 alkupuolella voimaan tuleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee muuttamaan maakuntakaavan valmisteluprosessia. Muutoksen myötä ympäristöministeriö luopuu maakuntakaavojen vahvistamisesta. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaavan vahvistettiin valtioneuvoston päätöksellä Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavassa keskitytään tie-, raide- ja lentoliikenteen alueiden ja verkostojen kehittämiseen. Maakuntakaavojen yhdistelmään voi tutustua osoitteessa: 24

25 Kuva 1. Ote maakuntakaavayhdistelmästä. VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä Luonnos pohjautuu useisiin taustaselvityksiin sekä maankäyttövaihtoehtotarkasteluun vaikutusten arviointeineen. Kaavaluonnoksesta järjestettiin maalis-huhtikuussa 2015 maakuntakaavafoorumi Tampereella sekä useita yleisötilaisuuksia eri puolilla maakuntaa. Kaavaluonnokseen voi tutustua linkistä: 25

26 Kuva 2. Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040 luonnoksesta. Kaavaluonnoksesta saatiin runsaasti palautetta. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 249 mielipidettä yksityishenkilöltä, ryhmältä ja yhdistykseltä, minkä lisäksi määräajan jälkeen on saapunut mielipiteitä. Palautetta annettiin erityisesti ampuma- ja moottoriradoista, tuulivoimasta, raideliikenteestä ja virkistys- ja retkeilyalueista. Näiden lisäksi kaavasta saatiin yli 60 lausuntoa. Pirkanmaan maakuntahallitus on käsitellyt kaavasta saadun palautteen ja antanut niihin vastineet. Kaavaehdotus valmistuu tänä vuonna Maakuntakaavasta laaditaan parhaillaan kaavaehdotusta, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2016 lopulla, viimeistään 2017 alussa. 26

27 Kuva 3. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmä maakuntakaavassa. Vaikutuksia arvioidaan Maakuntakaavaa varten on laadittu useita taustaselvityksiä. Lisäksi kaavan vaikutuksia on arvioitu koko kaavaprosessin ajan. Kaavaehdotukseen laaditaan kaavan kokonaisvaikutusten arviointi ja Natura 2000 alueiden arvioinnin tarveharkinta sekä tarvittaessa Natura-arvioinnit. Maakuntakaavaa arvioidaan mm. suhteessa valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin, maakuntakaavan tavoitteisiin, muihin maakunnallisiin tavoitteisiin sekä voimassa oleviin maakuntakaavoihin. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi laaditaan omana selvityksenään vuoden 2016 aikana. Tampereen läntiset väylähankkeet Tampereen läntisten väylähankkeiden suunnittelukokonaisuudessa määritellään Tampereen läntiselle ratayhteydelle Lempäälästä Ylöjärvelle, valtatien 3 oikaisulle Lempäälästä Pirkkalaan sekä 2-kehätielle Sääksjärveltä Pirkkalan lentoasemalle tekniset ratkaisut ja sijainnit. Työssä tarkastellaan myös järjestelyratapihan siirtämistä läntisen ratayhteyden varrelle Lempäälään. Suunnitelman tavoitteena on löytää väylille ja järjestelyratapihalle maankäytön, ympäristön ja liikenteen näkökulmista paras sijainti. Työ tehdään Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Liikenneviraston yhteistyönä. Maakuntakaavan luonnosvaiheessa radasta ja 2-kehästä oli nähtävillä vaihtoehtoisia linjauksia, mutta maakuntakaavan ehdotuksessa tullaan esittämään radalle, 3-tien oikaisulle ja 2-kehälle kullekin vain yksi sijaintiratkaisu. Suunnitelma väylien sijainnista on tarkentunut vaikutusten arvioinnin ja maakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Loppuraportti läntisen radan linjauksesta valmistuu vuoden 2016 alkupuolella. 27

28 Pirkanmaan ampuma- ja moottorirata-alueiden lisäselvitys ja kehittämissuunnitelma Kevään 2016 aikana valmistuu Pirkanmaan ampuma- ja moottorirataverkoston lisäselvitys. Selvityksen tarkoituksena on vastata kaavaluonnoksesta saatuun runsaaseen palautteeseen ja määrittää seudullisesti merkittävien ja kehitettävien rata-alueiden verkosto tarkoituksenmukaisin kriteerein. Verkosto tullaan osoittamaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa. Samalla päivitettiin tiedot kaikkien ampuma- ja moottoriratojen osalta pohjatyönä lakisääteistä maakuntaliittojen ylläpitämää ampumarataverkoston kehittämissuunnitelmaa varten. Kevään 2016 aikana laadittavaan Pirkanmaan kehittämis- ja ylläpitosuunnitelmaan sisällytetään myös moottorirataverkosto. Maakuntakaavaehdotusta varten täydennettävät muut selvitykset Maakuntakaavan selvitysaineistoja täydennetään kaavaluonnoksesta saadun palautteen jälkeen, maakuntakaavaehdotuksen valmistelun tueksi. Täydennyksiä tehdään ampuma- ja moottoriratoihin, tuulivoimaan, arkeologiaan ja läntisiin väylähankkeisiin liittyen. Tuulivoiman osalta lisäselvityksiä on jo tehty tuulivoimaloiden näkyvyydestä, alueiden lepakkopotentiaalista sekä vaikutuksista ekologiseen verkostoon. Tuulivoima-alueiden arkeologisen potentiaalin selvitys julkaistaan alkuvuonna. Selvitykset ovat luettavissa maakuntakaavan internetsivuilla. MUUT VUODEN 2016 PUOLELLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Nykyinen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus on laadittu kaudelle , ja uusi kausi valmistellaan vuoden 2016 aikana. Lisätietoa ja päivittämisen tarvetta on mm. liittyen keskustojen logistiikkaan, liityntäpysäköinnin kehittämiseen, Pirkanmaan kuljetustarpeeseen ja älyliikenteen vaikutuksiin. Myös liikennejärjestelmäsuunnittelun vaikuttavuuteen halutaan kiinnittää erityistä huomiota. Liikennejärjestelmätyön painopisteenä on jo aiempina vuosina ollut liityntäpysäköinnin kehittäminen ja työtä jatketaan edelleen. Lakalaivan/Rautaharkon alueesta on tarkoituksena laatia selvitys, jossa tarkastellaan aseman vaikutuksia päärataan sekä toteuttamisedellytyksiä. Alue esitetään Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 uutena alakeskuksena, joka sijaitsee liikenteellisesti erittäin houkuttelevassa solmupisteessä, päärataan kytkeytyneenä. 28

29 Pirkanmaan aluetietopalvelu Pirkanmaan liitossa on yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa alettu edistää paikkatietoaineistojen sisällön ja hallinnan harmonisointia, tiedon avaamista ja viemistä avoimille rajapinnoille ja muille yhteisille avoimeen teknologiaan perustuville teknisille alustoille ja palveluihin. Alkuvaiheessa yhteistyön keskiössä ovat olleet maankäyttöön, palveluihin ja selvitystöihin liittyvät tietoaineistot, näiden ylläpito, ajantasaisuus ja jatkuvuuden varmistaminen. Yhteistyö eteni vuonna 2015 ensimmäisen vaiheen teknisiin toteutuksiin, johon lukeutuu mm. karttapalvelun uudistaminen. Yhteistyön on tarkoitus edetä vuonna 2016 maakunnalliseksi, valtion ja kuntien tarpeisiin skaalautuvaksi aluetietopalveluksi, jossa verkostomaisen yhteistyön kautta muodostettujen tiedonhallinnan periaatteiden mukaisesti saadaan koottua yhteisiin tiedonjako- ja tuottamiskanaviin avointa, päivittyvää dataa sekä asukkaiden, yritysten että asiantuntijoiden käyttöön. Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Pirkanmaan ekosysteemipalvelut -hankkeessa on selvitetty, miten yksittäiset ekosysteemipalvelut tai monien palvelujen keskittymät maakunnassa sijoittuvat ja mikä on niiden rahallinen arvo ja potentiaali. Hankkeessa on perehdytty edesauttamaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luonnon alueiden ja niiden ekosysteemipalveluista saatavien hyötyjen turvaamista tulevaisuudessa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää niin yritystoiminnan kehittämisessä ja uusien yritysten luomisessa kuin tutkimus- ja viranomaistyössä esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja lupakäsittelyissä. Työ palvelee yksityistä kansalaista, joka tarvitsee tietoa esimerkiksi kiinnostavista luontokohteista ja palveluista. Hankkeen loppuraportti on luettavissa osoitteessa: Koko data-aineisto on julkaistuna tällä hetkellä internetissä väliaikaisessa karttapalvelussa ( ja se julkaistaan myös myöhemmin avattavassa uudessa aluetietopalvelussa. Ajantasaiset tiedot kaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton Internetsivuilta osoitteesta: Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 etenemistä voi seurata osoitteessa: Yhteystiedot: Maakuntakaavoitusjohtaja Maakuntainsinööri Maakunta-arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys Satu Appelqvist Hanna Djupsjöbacka Puh. (03) Puh. (03) Puh. (03)

30 SEUTUYHTEISTYÖ Kaupunkiseudun suunnittelu Kaupunkiseutuyhteistyö kattaa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kunnat. Maankäytön strategisen suunnittelun yhteistyötä tehdään kuntien lisäksi Pirkanmaan liiton ja valtionhallinnon kanssa. Yhteistyön isoimmat kokonaisuudet vuonna 2016 ovat Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen kunnissa sekä kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) sopimuksen laatiminen ja toteutuksen käynnistäminen. Kuntien yhteiset maapolitiikan toimintatavat, asuntotuotannon monipuolisuus ja seudullisen paikkatiedon kehittäminen ovat rakennesuunnitelmaa ja MAL-sopimusta tukevia yhteistyötavoitteita. Rakennesuunnitelma 2040 Kuntien valtuustot hyväksyivät Rakennesuunnitelman 2040 vuoden 2015 alussa. Se on kuntien yhteinen tavoite kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehityksestä strategisella tasolla ja pitkällä tähtäimellä. Rakennesuunnitelman toteuttamisella varaudutaan reilun asukkaan vuotuiseen väestönkasvuun kaupunkiseudulla, eli tämänhetkisestä asukkaasta noin asukkaaseen vuoden 2040 lopussa. Vuonna 2016 kunnat toteuttavat rakennesuunnitelmaa yleiskaavojen laadinnalla ja muilla maankäytön toimenpiteillä. Lisäksi kaupunkiseudun kuntayhtymä ja kunnat vaikuttavat rakennesuunnitelman näkymiseen valmisteilla olevassa maakuntakaavassa. MAL3-sopimus Kolmas maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus vuosille valmistuu vuoden alussa. Sopimuksella edistetään elinvoimaista seutua, vahvoja yhdyskuntia ja sujuvaa arkea sovittamalla laadukkaasti yhteen maankäytön, asuntotuotannon ja liikkumisen toimenpiteitä. Sopimuksella edesautetaan lähivuosien keskeisten maankäyttö- ja liikennehankkeiden toteutumista. Tavoitteena on, että valtio ja kunnat allekirjoittavat sopimuksen hallituksen kehysriihen jälkeen maalis-huhtikuussa Sopimuksen toteutumista seurataan vuosittaisin. Maapolitiikka Maapolitiikan toimintatapoja kehitetään tukemaan Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamista: nykyisen yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja siihen liittyvää maanhankintaa ja tontinluovutusta sekä monipuolisen asuntotuotannon ja yritystoiminnan turvaamista. Kuntien järjestämä tonttipäivä välittää rakennusalan toimijoille tietoa tulevien vuosien tonttitarjonnasta koko kaupunkiseudulla. Asuntorakentaminen Kaupunkiseudun asuntotuotantotavoite on lähes asuntoa vuodessa. Asuntorakentamisen painopistealueita ovat keskustat ja hyvän joukkoliikenteen varret. Tavoitteiden toteutumista seurataan MAL-sopimuksen yhteydessä. Asuntorakentamisen riittävyyden ohella tärkeimpiä tavoitteita ovat asuntotuotannon ja asuinympäristöjen monipuolisuus ja korkea laatu. Vuonna 2016 kunnat käynnistävät tuettujen vuokra- 30

31 asuntojen rakentamista koskevien kaava- ja tonttiohjelmien laadinnan, ja selvittävät, miten asumisoikeusasuntojen hakumenettelyä voisi kehittää. Paikkatiedon kehittäminen Kaupunkiseudun kunnat lisäävät paikkatietoyhteistyötä ja avaavat paikkatietoa kansalaisille avoimille sähköisille rajapinnoille. Kehitystyössä on mukana myös Pirkanmaan liitto. Tähän mennessä on edistytty erityisesti kaavoituksen, asumisen ja rakentamisen paikkatiedoissa, jatkossa otetaan mukaan muun muassa elinkeinoelämän kehittymistä koskevaa tietoa. Rajapintatieto on hyödynnettävissä kuntien päätöksenteossa, yksityisen liiketoiminnan kehittämisessä ja kansalaisvuorovaikutuksessa. Kaupunkiseudun suunnittelussa tietoa käytetään etenkin rakennesuunnitelman ja MAL-sopimuksen karttapohjaisessa seurannassa. Liikennejärjestelmän kehittäminen Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeä yhteistyötavoite vuodelle 2016 on yhtenäiseen lippu- ja tariffijärjestelmään siirtyminen kaupunkiseudulla alkaen. Ylöjärven ja Oriveden suuntien siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät ja liikenne siirtyy kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan järjestämisvastuulle. Uusien junaliikenteen asemapaikkojen edellytykset selvitetään vuonna Työn tulosten perusteella valmistaudutaan tarvittaviin liikenteen ja maankäytön toimiin. Lisäksi seutuyhteistyön osapuolet edistävät liityntäpysäköintiä ja liikenteen digitaalisten palveluiden syntymistä sekä toteuttavat kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Vuonna 2010 hyväksytyn kaupunkiseudun ilmastostrategian vaikuttavuus arvioidaan keväällä Lisätietoa osoitteissa ja seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, p liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, p