KAAVOITUSKATSAUS LEMPÄÄLÄN KUNTA, TEKNINEN TOIMI

Transkriptio

1 2017 KAAVOITUSKATSAUS LEMPÄÄLÄN KUNTA, TEKNINEN TOIMI

2 Kaavoituskatsaus_2017_v2.doc Kannen kuva: Reimari / Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri 2

3 Sisällys LEMPÄÄLÄN KAAVOITUSTILANNE... 4 KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ JA VUOROVAIKUTUS... 4 ASUMINEN JA ASEMAKAAVAVARANTO... 5 VOIMASSAOLEVAT RAKENNUSKIELTOALUEET... 6 LEMPÄÄLÄN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN... 7 ASEMAKAAVOITUS... 8 VUONNA 2016 VOIMAAN TULLEET ASEMAKAAVAT YLEISKAAVOITUS KÄYNNISSÄ OLEVAT YLEISKAAVAT KAAVOITUSKATSAUKSESSA VIREILLE TULEVA OSAYLEISKAAVA LÄHIAIKOINA KÄYNNISTYVÄT YLEISKAAVAT MUUT YLEISKAAVAHANKKEET VUONNA 2016 VOIMAAN TULLEET YLEISKAAVAT KAUPUNKISEUDUN SUUNNITTELU MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU YHTEYSTIEDOT

4 LEMPÄÄLÄN KAAVOITUSTILANNE Tässä kaavoituskatsauksessa esitellään kunnassa ja Pirkanmaan maakunnassa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaava-asiat. Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla vireille muitakin kohteita. Lisätietoja kaavoista ja ajankohtaiset tiedot vuoden aikana tapahtuvista muutoksista löytyvät kunnan kotisivuilta Kaavoituskatsaus 2017 on hyväksytty kunnanhallituksessa KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ JA VUOROVAIKUTUS Kaavatyön alussa, niin asema-, yleis- kuin maakuntakaavoissa, tulee nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tärkeä osa kaavatyötä on alussa määritellä tavoitteet, kerätä perustietoja alueesta sekä laatia tarvittavat selvitykset yhteistyössä eri viranomaistahojen ja muiden osallisten kanssa. Näiden pohjalta laaditaan valmisteluvaiheessa nähtäville tuleva kaavaluonnos. Luonnoksesta saadun palautteen (mielipiteet ja lausunnot) pohjalta puolestaan valmistellaan nähtäville kaavaehdotus. Myös kaavaehdotuksesta on osallisten mahdollista jättää muistutuksia ja viranomaisten lausunnot. Lopullisen kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. 4

5 ASUMINEN JA ASEMAKAAVAVARANTO Suurin osa, lähes 70 prosenttia, lempääläläisistä asuu erillispientaloissa eli lähinnä omakotitaloissa. Rivitaloissa sekä kerrostaloissa asuu molemmissa noin 15 prosenttia kuntalaisista. Kunta pyrkii jatkossakin vastaamaan omakotitonttikysyntään, mutta samaan aikaan entistä tehokkaammin vastaamaan myös muuhun asuintonttikysyntään. Asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit muodostavat olemassa olevan tonttivarannon. Uutta tonttireserviä syntyy uusien asemakaavojen vahvistumisen myötä. Tampereen seudun kunnat ovat tehneet maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan MAL-sopimuksen (ks. Kaupunkiseudun suunnittelu), jossa on käsitelty myös kuntakohtaisia asumisen tavoitteita. Asumisen osalta on kirjattu, että kunnat varmistavat asuntotuotantotavoitteiden toteutumisen asemakaavoituksella ja tontinluovutuksella. Tuotantotavoitteet on jaettu yhteisvastuullisesti seudun kuntien kesken. Lempäälän kunnan osalta tavoitteena on 310 asuntoa/vuosi, yhteensä 1240 asuntoa vuosina Vuoden 2016 lopussa rakentamattomia pientalo- eli lähinnä omakotitalotontteja yksityisillä omistajilla oli noin 200 kpl ja Lempäälän kunnalla 27 kpl. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen tontteja Lempäälän kunnalla oli 13 kpl ja kerrostalotontteja 5 kpl. Maapoliittisen ohjelman mukaisesti kunta pyrkii oikea-aikaiseen ja oikeassa määrin tapahtuvaan tontinluovutukseen. Pientalotontteja osoitetaan rakentamiseen arviolta 12 kpl vuoden 2017 aikana. Rivi- ja kerrostalotontit luovutetaan pääasiallisesti julkisen, hintaan perustuvan tarjouskilpailun tai muun tontinluovutuskilpailun perusteella. 5

6 VOIMASSAOLEVAT RAKENNUSKIELTOALUEET Maankäyttö- ja rakennuslain (53 ) mukaan kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jolla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Kielto päättyy kun alueelle laadittu uusi asemakaava saa lainvoiman. Kielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. 6

7 LEMPÄÄLÄN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Keskustan kehittämistä jatketaan useilla suunnittelutasoilla vuonna 2015 hyväksytyn yleissuunnitelman ja 2013 voimaan tulleen oikeusvaikutteisen keskustan osayleiskaavan pohjalta. Rakentaminen alueella on aloitettu uuden Aavankadun pohjatöillä. Vuonna 2017 ensimmäiset asuinrakentamisen hankkeet alueella ovat rakennuslupavaiheessa. Maisema alkaa muuttua vähitellen. Alueen lippulaivan eli Lempäälä-talon, kevyen liikenteen sillan ja pysäköintihallin kokonaisuuden tarkempi suunnittelutyö jatkuu. Tulevaisuuden ratkaisuja tutkitaan vuonna 2017 käynnistyvien useiden eri asemakaavan muutoshankkeiden avulla. Näissä hankkeissa kuntalaisilla, alueen yrittäjillä ja mahdollisilla tulevilla alueen toimijoilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa siihen, millainen on tulevaisuuden Lempäälän kuntakeskus. Käynnistyviä uusia asemakaavoja ovat: Asemakortteli nro 4042 Ratavarren strategiset korttelit nro 4043/5024/6014 7

8 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti toimintojen sijoittamista sekä rakennusten ja lähiympäristön toteuttamista. Asemakaavassa määritellään kullekin alueelle käyttötarkoitus, mm. rakennuspaikat, rakentamisen määrä, rakentamistapa, katuyhteydet, pysäköinti-, leikki- ja oleskelualueet. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan perusteella. 8

9 1090 Lehtivuoren alue Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt vuonna 2006 ja asemakaavoitusta on tarkoitus jatkaa uudistetuin tavoittein. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Sääksjärven seurakuntatalo Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa asuinkerrostalon ja uusien seurakunnan tilojen rakentaminen seurakuntatalon tontille. Lisäksi Ruskontien varteen osoitetaan alue liityntäpysäköintipaikkoja varten. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä helmi-maaliskuussa Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Telinetie Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa polttoaineen jakeluaseman perustaminen Telinetien varrelle. Samalla ajanmukaistetaan ympäristön vanhentunutta asemakaavaa. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuodesta Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Hollon rataoikaisun alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan muuttaminen on aloitettu jo vuonna Kaavamuutos on ollut kesken KHO:ssa olleen Kuokkala-Hakkari-Herrala -osayleiskaavan takia. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on päivittää asemakaava nykyistä olemassa olevaa tilannetta vastaavaksi. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Puusepäntie Asemakaavan tavoitteet ja tarve ovat tarkastelussa. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Hattulanmäki Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa suunnittelualueella oleva teollisuustontti asuinrakennuksen tontiksi, tarkistaa tonttien rajoja ja ajanmukaistaa kaavamerkintöjä. Kaava on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustossa 05/2017. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Kiviahon pohjoisosa Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan Kiviahon pohjoisosaan erillispientalon tontteja ja virkistysaluetta sekä alue linkkimastoa varten. Kaavasta on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Hakkarin liikunta-alue ja koulu Aluetta on tarpeen kehittää parantamalla nykyisiä urheilu- ja virkistysolosuhteita sekä rakentamalla uusia liikuntatiloja ja -alueita. Alueesta halutaan kehittää liikuntaa edistävä ja monipuolinen kokonaisuus. Alueen liikennettä on tarkoitus kehittää kiinnittämällä huomiota erityisesti jalankulkuun ja pyöräilyyn sekä järjestämällä autoliikenne ja pysäköinti laadukkaasti ja turvallisesti. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 9

10 2092 Moisiolammentie Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa Moisiolammentien teollisuusalueen vanhentunutta asemakaavaa siten, että otetaan huomioon nykyinen maankäyttö ja kiinteistöjako, kulkuyhteyksien tarve, ympäristön häiriötekijät, luonnonarvot, virkistyskäytön tarpeet ja rautatien kolmannen raiteen aluevaraustarve. Tavoitteena on asettaa kaavaluonnos nähtäville keväällä Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Ehtookoto Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostetaan pientaloasutusta ja kehitetään Ehtookodon toimintaedellytyksiä. Kaavoituksen pohjaksi on laadittu esisuunnitelmia. Asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville kevät-kesällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Lempoisten asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksella kehitetään Lempäälän keskustan keskeisiä alueita ja tavoitellaan korkealuokkaista rakentamista keskustan yleissuunnitelman pohjalta. Kaavamuutos toteuttaa keskustan osayleiskaavan tavoitteita ja huomioi suojelutarpeet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kesällä Asemakaavaluonnosta varten tilataan kaavaselvityksiä keväällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus tai kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Asemakortteli Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa, sillä voimassa oleva asemakaava ei kaikilta osin vastaa Lempäälän keskustan kehittämisen tavoitteita. Tavoitteena on kehittää korttelialuetta keskustan osayleiskaavan sekä keskustan yleissuunnitelman pohjalta. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Muut ydinkeskustan asemakaavat Ydinkeskustan asemakaavoja uudistetaan uuden osayleiskaavan mukaisiksi. Asemakaavoitus etenee useampana eri kaavahankkeena yleissuunnittelutilanteen edistymisen mukaan. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus ja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Kortteli 114, ydinkeskustakorttelit Kaavaehdotus on ollut nähtävillä osana kaavaa 5022 / 4041 (Ydinkeskustakorttelit). Kaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2017 aikana. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus ja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Halkolannotko Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on, että Halkolannotkoon voitaisiin perustaa edustava ja eri ikäryhmiä monipuolisesti palveleva puistoalue. Tavoitteena on asettaa kaavaluonnos nähtäville vuoden 2017 aikana. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Kanavanvarsi Alueen asemakaavaa tarkistetaan. Tarkoituksena on sijoittaa alueen vielä toteutumaton rakennusoikeus siten, että pääradan lisäraiteiden aluevaraussuunnitelma otetaan huomioon. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen. 10

11 10041 Kolun alue Alueelle osoitetaan pientaloasutusta. Samalla ajanmukaistetaan ja yhtenäistetään Kuljun asematien kaavamerkintöjä. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2017 aikana. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Linnajärventien itäosa Asemakaavalla mahdollistetaan asuntoalueen täydennysrakentaminen ja katuverkon parantaminen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä helmikuussa Asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Marjamäki, Pohjoisrinne Pohjoisrinteen yritysalueen asemakaavan muutos käynnistyi alkuvuodesta Kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Kaavamuutos on tarkoitus saattaa päätökseen aluetta koskevien infrasuunnitelmien edetessä. Lisätietoja kaavoituspäälikkö Ilari Rasimus Marjamäki, Pajalantie Asemakaavan luonnosvaihtoehdoista edetään ehdotusvaiheeseen. Asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville kevät-kesällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Marjamäki, Hulikanmutka Asemakaavan muutos Hulikanmutkan alueella etenee luonnosvaiheeseen. Alueesta on laadittu selvityksiä vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on liittää katualuetta teollisuustonttiin. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Marjamäki, koillinen asemakaavan muutos ja laajennus Helsingintien pohjoispuolen asemakaavasta hyväksymättä jääneiden alueiden asemakaavoitusta jatketaan. Samalla uudistetaan voimassa olevaa asemakaavaa Ideaparkin ja nk. Realparkin kortteleissa. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Marjamäki, Koivukuja Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta ja muuttaa ohjeellista tonttijakoa. Asemakaavaluonnos on tavoitteena asettaa nähtäville vuonna Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Annisto Anniston alueen asemakaava mahdollistaa nykyiseen asutukseen liittyvän täydennysrakentamisen sekä asuinalueen laajentamisen. Asemakaava on tarkoitus hyväksyä keväällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus ja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen. 11

12 16003 Vuoreskeskuksen Lempäälän puoleisen alueen asemakaava Asemakaavoituksen pohjaksi laadittu yleissuunnitelma Vuoreskeskus on valmistunut v Asemakaavoitus aloitetaan Lempäälän kunnan tällä hetkellä omistamilla mailla vuoden aikana. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus tai kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Lämpölaitoksen asemakaava, Ahtiala Tutkitaan asemakaavan laatimisen mahdollisuutta voimassa olevan yleiskaavatilanteen pohjalta. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus VUONNA 2016 VOIMAAN TULLEET ASEMAKAAVAT 02/ Marjamäki Realpark pj-asema 03/ Piiponpelto 04/ Alatie 08/ /4041 Ydinkeskustakorttelit 12/ /6012 Mantunkuja YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on koko kunnan tai kunnan osan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavalla ratkaistaan sen kattamalla alueella tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa kunnan asemakaavoitusta. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, esimerkiksi ohjatakseen toimintojen yhteen sovittamista kuntien raja-alueilla. Lempäälän kunta on laatinut yhdessä Tampereen kaupungin kanssa yhteisen Vuoreksen osayleiskaavan ja tekee yhteistyötä Valkeakosken kaupungin kanssa Marjamäki-Pispantalli -välisen alueen (mt 130 varsi) osayleiskaavan osalta. Lempäälän kunnassa on tällä hetkellä voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset osayleiskaavat: Mattila-Miemola (1993) Säijä (itäosa)-nurmi-kuokkala-hollonnokka (1993) Rannat / Kelho (1994) Sääksjärvi-Kuljun pohjoisosa (1995) Lastunen (2001) Kulju-Marjamäki-Moisio-Keskusta (2001) Vuoreksen osayleiskaava (2005) Kulju-Marjamäki-Moisio-Keskusta, yleiskaavan muutos ja laajennus (2007) Lempäälän keskustan osayleiskaava 2013 Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaava (2016) 12

13 KÄYNNISSÄ OLEVAT YLEISKAAVAT Säijän osayleiskaava Osayleiskaavan pääasiallisena tarkoituksena on ohjata asuinrakentamista Säijän maaseutualueella. Rakennettua kulttuuriympäristöä ja arkeologista perintöä koskevat selvitykset valmistuivat loppuvuodesta 2013 ja luontoselvitys keväällä Alustava kaavaluonnos oli nähtävillä syksyllä Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus, kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen ja kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa. 13

14 12018 Marjamäen osayleiskaava Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustasta n. 7-8 km pohjoiseen sijaitsevalla Marjamäen yritysalueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 136 hehtaaria. Alueen osayleiskaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska alueen asemakaava on osin vanhentunut ja asemakaava-aluetta on samalla tarkoitus laajentaa pohjoisen suuntaan. Marjamäen osayleiskaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa. Marjamäen yleiskaava on odottanut uuden maakuntakaavan vahvistumista (mahdollisesti keväällä 2017), jonka jälkeen voidaan arvioida uudelleen yleiskaavan laatimisen tarpeellisuutta. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus. KAAVOITUSKATSAUKSESSA VIREILLE TULEVA OSAYLEISKAAVA Sääksjärven osayleiskaava Laadittavan Sääksjärven osayleiskaavan alustavana tarkoituksena on mm. määritellä uusien asuinalueiden ja liikenneyhteyksien sijoittuminen sekä ekologisten yhteyksien jatkuminen. Tarkempia tavoitteita määritellään työn alussa viranomaisten ja kuntalaisten kanssa. Osallistumistapoja kuvataan erikseen laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Osalla yleiskaavoitettavasta alueesta on nykyisin voimassa oikeusvaikutteiset osayleiskaavat Sääksjärvi-Kuljun pohjoisosa (1995), Kulju-Marjamäki-Moisio-Keskusta (2001), rantaosayleiskaava (Rannat/Kelho 1993/1994) ja osa alueesta on asemakaavoitettu. Osayleiskaava tulee kattamaan myös alueita, joille ei ole laadittu aikaisemmin oikeusvaikutteisia yleis- tai asemakaavoja. Alueen pinta-ala on noin 17,5 km 2. Aluerajaus voi tarkentua kaavatyön edetessä. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus ja yleiskaavasuunnittelija Katariina Pahkasalo. 14

15 LÄHIAIKOINA KÄYNNISTYVÄT YLEISKAAVAT Koko kunnan alueen strateginen yleiskaava Vuoden 2017 aikana on tarkoitus käynnistää koko kunnan alueen käsittävän strategisen yleiskaavan laatiminen. Strategisen yleiskaavan tarkoituksena on osoittaa kunnan maankäytön kehityksen yleiset suuntaviivat ja painopisteet hallitun yhdyskuntarakenteen ja infraratkaisujen edistämiseksi. Strateginen yleiskaava ohjaa yksityiskohtaisempina laadittavia osayleiskaavoja ja asemakaavoitusta. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus ja yleiskaavasuunnittelija Katariina Pahkasalo. MUUT YLEISKAAVAHANKKEET Marjamäki-Pispantalli välisen alueen (mt 130 varsi) osayleiskaava Lempäälän kunnanhallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan yhdessä Valkeakosken kaupungin kanssa osayleiskaavoja kyseiselle alueelle. Kaavoitus on esiselvitysvaiheessa ja kaavahanketta varten on nimetty ohjausryhmä. Yleiskaavoituksen tarkoituksena on kehittää maantie 130:n varren maankäyttöä erityisesti Marjamäen ja Pispantallin yritysalueiden suunnilla. Kaavahanke ei tällä hetkellä sisälly kunnan kaavoitusohjelmaan. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Hauralan osayleiskaava Hauralan alueelle on tarkoitus laatia uusi osayleiskaava, joka mahdollistaisi Lempäälän Silta tulevaisuuteen -vision hahmottelemalla tavalla ydinkeskustaan siltayhteyden välityksellä kytkeytyvän maankäytön. Kaavoitus käynnistyy perus- ja esiselvitysten osalta lähivuosina. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus. Kelhon-Lipon osayleiskaava Kaavoitusohjelman mukaisen Kelhon-Lipon osayleiskaavan sekä Lastusten osayleiskaavan uudistamisen pohjaksi ja kaavoitustyön käynnistämistä varten aloitetaan perusselvitysten laatiminen. Lisätietoja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus. VUONNA 2016 VOIMAAN TULLEET YLEISKAAVAT 12/ Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaava 15

16 KAUPUNKISEUDUN SUUNNITTELU Uusi seutustrategia on kunnissa hyväksyttävänä vuoden 2017 alussa. Strategian pääviesti on: Tampereen kaupunkiseutu - yhdessä tekemisen edelläkävijä, kansainvälinen älykkään kasvun keskus. Pääviestiä konkretisoivat tavoitteet, joilla lisätään seudun kilpailukykyä, vahvistetaan kasvulle kestävää yhdyskuntarakennetta ja tuetaan kuntalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia. Seutustrategian ohella kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelun merkittävimmät tavoiteasiakirjat ovat Rakennesuunnitelma 2040 vuodelta 2015 ja kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus, joka allekirjoitettiin vuonna Rakennesuunnitelma asettaa kuntien yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Tavoitteet perustuvat arvioon, että seudun väkiluku kasvaa viime vuosien tapaan, ollen noin asukasta vuonna MAL-sopimus tarkentaa yhteistyön toimenpiteet lähivuosille ja valtion osallistumisen esimerkiksi asuntotuotantoa edistävien hankkeiden rahoitukseen. Seudullinen asuntotuotantotavoite on noin 3200 asuntoa vuodessa. Kuntien kaavoituksella varmistetaan, että merkittävä osa asunnoista rakennetaan keskustoihin, asemanseuduille ja raitiotien ja bussiliikenteen vyöhykkeille. Neljännes valmistuvista asunnoista on tarkoitus olla valtion tukemaa tai kunnan omaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa. Asuntotuotantoa koskevaa seuranta- ja ennakointitieto digitalisoidaan ja saatetaan kuntien, yritysten ja kansalaisten avoimesti hyödynnettäväksi. MAL-sopimuksen mukaisesti kunnat käynnistävät vuonna 2017 seudullisen viherrakenteen yleissuunnitelman laatimisen. Se kattaa virkistysalueet ja ekologiset verkostot seudun taajamarakenteessa ja sen reunoilla. Samoin käynnistetään suunnittelu raitiotien laajentamisesta rakennesuunnitelman mukaisesti, rakennetaan autoille ja pyörille liityntäpysäköintipaikkoja ja jatketaan pyöräilyn seudullisten pääreittien parantamista. MAL-sopimuksen tukemana selvitetään myös Riihimäen ja Nokian välin junaradan edellytyksiä tulevaisuuden lähijunaliikenteelle. Kunnat tarttuvat yhdyskuntarakenteen suunnitteluyhteistyössä uudella tavalla elinkeinojen kasvumahdollisuuksiin. Kuntien kaavoituksen ja elinkeinomarkkinoinnin tueksi laaditaan nykytilakuvaus toimialojen sijoittumisesta ja yhdyskuntarakenteelliset vetovoimaprofiilit elinkeinoelämän kasvulle. Tänä vuonna käynnistyvä yhteistyöhanke parantaa kaupunkiseudun kuvaa yhteisenä kasvualueena. Kaupunkiseutuyhteistyö kattaa Nokian, Oriveden, Tampereen ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä tehdään lisäksi Pirkanmaan liiton, valtionhallinnon ja elinkeinoyhtiö Tredea Oy:n kanssa. Yhteistyötä koordinoidaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä. Lisätietoa osoitteissa ja 16

17 MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU Pirkanmaan liiton tehtävänä on huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Voimassa olevat maakuntakaavat: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, liikenne ja logistiikka Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaava 2040:n maaliskuussa Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistysja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Kaava ei ole saanut vielä lainvoimaa Lempäälän kaavoituskatsausta laadittaessa. Vuonna 2017 jatkuvat ja käynnistyvät hankkeet Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen Pirkanmaan aluetietopalvelu Pirkanmaan ampuma- ja moottorirata-alueiden kehittämissuunnitelma Maakuntakaavojen harmonisointihanke Suunnittelun suunnat 70 vuotta -juhlanäyttely 17

18 YHTEYSTIEDOT Lisätietoja Lempäälän kunnan teknisestä toimesta, Tampereentie 8. KAAVOITUS Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus p Kiinteistöinsinööri Harri Järvenpää p Kaavoitusarkkitehti Maija Villanen p Kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen p Yleiskaavasuunnittelija Katariina Pahkasalo p Kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa p Suunnitteluavustaja Kimmo Viertola p YHDYSKUNTASUUNNITTELU Suunnittelupäällikkö Timo Nevala p Kunnossapitopäällikkö Antti Jokela p Suunnitteluinsinööri Jukka Markkanen p Suunnitteluavustaja Marianne Hellstén p PAIKKATIETO JA MITTAUS Maanmittausinsinööri Pirkko Saarinen p Paikkatietoinsinööri Eero Suominen p Suunnitteluavustaja Hannele Lehikoinen p YMPÄRISTÖNSUOJELU Vs. ympäristöpäällikkö Kati Skippari p LEMPÄÄLÄN VESI-LIIKELAITOS Oy Toimitusjohtaja Lasse Sampakoski p Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: 18