KAAVOITUSKATSAUS LEMPÄÄLÄN KUNTA, YHDYSKUNNAN PALVELUALUE

Transkriptio

1 2018 KAAVOITUSKATSAUS LEMPÄÄLÄN KUNTA, YHDYSKUNNAN PALVELUALUE

2 Kannen kuva: Kanavanvartijan talon pihapiiriä / Lempäälän kunta 2

3 Sisällys LEMPÄÄLÄN KAAVOITUSTILANNE... 4 KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ JA VUOROVAIKUTUS... 4 ASUMINEN JA ASEMAKAAVAVARANTO... 5 VOIMASSAOLEVAT RAKENNUSKIELTOALUEET... 6 ASEMAKAAVOITUS... 7 VUONNA 2017/2018 VOIMAAN TULLEET ASEMAKAAVAT...11 YLEISKAAVOITUS...12 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT...13 MUUT YLEISKAAVAHANKKEET...14 KAUPUNKISEUDUN SUUNNITTELU...15 MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU...16 YHTEYSTIEDOT

4 LEMPÄÄLÄN KAAVOITUSTILANNE Tässä kaavoituskatsauksessa esitellään kunnassa ja Pirkanmaan maakunnassa vireillä olevat kaava-asiat. Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla vireille muitakin kohteita. Lisätietoja kaavoista ja ajankohtaiset tiedot vuoden aikana tapahtuvista muutoksista löytyvät kunnan verkkosivuilta KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ JA VUOROVAIKUTUS Kaavatyön alussa, niin asema-, yleis- kuin maakuntakaavoissa, tulee nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tärkeä osa kaavatyötä on alussa määritellä tavoitteet, kerätä perustietoja alueesta sekä laatia tarvittavat selvitykset yhteistyössä eri viranomaistahojen ja muiden osallisten kanssa. Näiden pohjalta laaditaan valmisteluvaiheessa nähtäville tuleva kaavaluonnos. Luonnoksesta saadun palautteen (mielipiteet ja lausunnot) pohjalta puolestaan valmistellaan nähtäville kaavaehdotus. Myös kaavaehdotuksesta on osallisten mahdollista jättää muistutuksia ja viranomaisten lausunnot. Lopullisen kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. 4

5 ASUMINEN JA ASEMAKAAVAVARANTO Lempäälä on vahva, kasvava ja kehittyvä kunta Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseutu puolestaan on Suomen kakkoskeskus, monipuolinen ja nopeasti kasvava seutu, koti yli asukkaalle ja sijoittumisalue yli yritykselle. Lempäälän väkiluku on jatkanut nousuaan jo pitkän. Väestönkasvu 2000-luvulla on ollut noin 1 3 prosenttia. Väkiluvun nousu on perustunut paljolti Tampereen kaupunkiseutuun ja sen vetovoimaan. Lempäälään on muutettu eniten Pirkanmaan muista kunnista (1001 muuttajaa vuonna 2016), ja näistä eniten Tampereelta (645 muuttajaa vuonna 2016). Toisaalta muualle Pirkanmaalle muutetaan myös eniten (906 muuttajaa vuonna 2016) ja eniten juuri Tampereelle (549 muuttajaa vuonna 2016). Lähde: Tilastokeskus 2018, viitattu , Lempäälä on pientalovaltainen kunta. Asuinrakennuksia on kunnassa yhteensä kpl, joista pientaloja on noin kpl. Pientaloissa ja rivitaloissa asuvien osuus oli 75 % (Tilastokeskus 2018/2016). Kerrostalovaltaisia alueita on lähinnä keskustassa ja Sääksjärvellä. Kunta pyrkii jatkossakin vastaamaan omakotitonttikysyntään, mutta samaan aikaan entistä tehokkaammin myös muuhun asuintonttikysyntään. Maapoliittisen ohjelman mukaisesti kunta pyrkii oikea-aikaiseen ja oikeassa määrin tapahtuvaan tontinluovutukseen. Helmikuussa 2018 kunta asetti yleiseen hakuun kahdeksan omakotitonttia Kiviahon luonteiskulmasta (kortteleista 297 ja 301). Rivi- ja kerrostalotontit luovutetaan pääasiallisesti julkisen, hintaan perustuvan tarjouskilpailun tai muun tontinluovutuskilpailun perusteella. Tampereen seudun kunnat ovat tehneet maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan MAL-sopimuksen (ks. Kaupunkiseudun suunnittelu), jossa on käsitelty myös kuntakohtaisia asumisen tavoitteita. Asumisen osalta on kirjattu, että kunnat varmistavat asuntotuotantotavoitteiden toteutumisen asemakaavoituksella ja tontinluovutuksella. Tuotantotavoitteet on jaettu yhteisvastuullisesti seudun kuntien kesken. Lempäälän kunnan osalta tavoitteena on 310 asuntoa/vuosi, yhteensä 1240 asuntoa vuosina

6 VOIMASSAOLEVAT RAKENNUSKIELTOALUEET Maankäyttö- ja rakennuslain (53 ) mukaan kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jolla yleis- tai asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Asemakaavojen osalta kielto on voimassa enintään kaksi vuotta ja yleiskaavojen osalta viisi vuotta. Kielto päättyy, kun alueelle laadittu uusi kaava saa lainvoiman. Kunta myös voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa MRL:n mukaisesti. 6

7 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti toimintojen sijoittamista sekä rakennusten ja lähiympäristön toteuttamista. Asemakaavassa määritellään kullekin alueelle käyttötarkoitus, mm. rakennuspaikat, rakentamisen määrä, rakentamistapa, katuyhteydet, pysäköinti-, leikki- ja oleskelualueet. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan perusteella. 7

8 1090 Lehtivuoren alue Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt vuonna 2006 ja asemakaavoitusta on tarkoitus jatkaa uudistetuin tavoittein Sääksjärven osayleiskaavan edettyä. Asemakaavoitusta ei ole aikataulutettu Sääksjärven seurakuntatalo Asemakaavan muutos mahdollistaa asuinkerrostalon ja uusien seurakunnan tilojen rakentamisen seurakuntatalon tontille. Lisäksi Ruskontien varteen osoitetaan alue liityntäpysäköintipaikkoja varten. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta Telinetie Asemakaavan muutos mahdollistaa polttoaineen jakeluaseman perustamisen Telinetien varrelle. Samalla ajanmukaistetaan ympäristön vanhentunutta asemakaavaa. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuodesta Luontoselvitys valmistui syksyllä Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta Hollon radanoikaisun alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan muutos on tullut vireille jo vuonna Kaavamuutos on ollut kesken Kuokkala-Hakkari-Herrala -osayleiskaavan laatimisen takia. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tarkistaa asemakaava erityisesti rautatien sijainnin ja tilavarauksen osalta. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville vuonna Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta Kiviahon pohjoisosa Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan Kiviahon pohjoisosaan seitsemän erillispientalon tonttia ja virkistysaluetta sekä alue linkkimastoa varten. Kaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ratkaisu on odotettavissa vuonna Hakkarin liikunta-alue ja koulu Asemakaavassa tutkittiin uuden liikuntahallin sijoittamismahdollisuuksia alueelle. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä kesällä Uudelle liikuntahallille esitettiin kaavaehdotuksessa sijoittumispaikkaa jäähallin viereen. Kaavaehdotuksen ratkaisu ei soveltunut liikuntahallihankkeen toteuttamiseen. Vanhojen asemakaavojen uudistamista jatketaan ja hyödynnetään tehtyä selvitys- ja suunnittelutyötä. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Moisiolammentie Asemakaavan muutoksella tarkistetaan Moisiolammentien teollisuusalueen vanhentunutta asemakaavaa siten, että otetaan huomioon nykyinen maankäyttö ja kiinteistöjako, kulkuyhteyksien tarve, ympäristön häiriötekijät, luonnonarvot, virkistyskäytön tarpeet ja rautatien kolmannen raiteen aluevaraustarve. Kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta

9 3024 Ehtookoto Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella haetaan alueelle uutta asumista ja kehitetään Ehtookodon toimintaedellytyksiä. Kaavoituksen pohjaksi on laadittu esisuunnitelmia. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville syksyllä Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Lempoisten asemakaavan muutos Asemakaavoitus on tarkoitus käynnistää keskustakehän (Tampereentie, Valkeakoskentie, Puistokatu ja Lemponkatu) asemakaavoituksen jälkeen. Asemakaavamuutoksella kehitetään Lempäälän keskustan keskeisiä alueita ja tavoitellaan korkealuokkaista rakentamista keskustan yleissuunnitelman pohjalta. Kaavamuutos toteuttaa keskustan osayleiskaavan tavoitteita ja huomioi suojelutarpeet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kesällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Asemakaavan aikataulu on vielä avoin. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Asemakortteli Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää korttelialuetta keskustan osayleiskaavan sekä keskustan yleissuunnitelman pohjalta asumiselle ja liiketiloille. Asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville syksyllä Asemakaavaan liittyy maankäyttösopimus. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Hiiroksentie Hiiroksentien asemakaavan muutoksen tarkoituksena on osoittaa Hiiroksentien varrelle osayleiskaavan mukaisesti asuinkerrostalon tontti ja tehdä tarvittavia teknisiä muutoksia ympäristön asemakaavoihin. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta Muut ydinkeskustan asemakaavat Ydinkeskustan asemakaavoja uudistetaan uuden osayleiskaavan mukaisiksi. Asemakaavoitus etenee useampana eri kaavahankkeena yleissuunnittelutilanteen edistymisen mukaan. Lisäksi keskustan alueelle laaditaan yleissuunnitelmia asemakaavatyön pohjaksi. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Kortteli 114, ydinkeskustakorttelit Kaavaehdotus on ollut nähtävillä osana kaavaa 5022 / 4041 (Ydinkeskustakorttelit). Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuonna Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 5024/6014 Ratavarren strategiset korttelit Ratavarren strategiset korttelit -asemakaava on käynnistynyt vuonna 2017, jolloin kolmannen yläkoulun sijoittumista tutkittiin kolmessa eri kohteessa. Kolmas yläkoulu sijoittui jatkosuunnittelussa Kanavan koulun tontille, joten kahden muun mahdollisen sijoittumispaikan, vanha S-marketin tontti ja Halkolan monitoimikeskuksen alue, tavoitteet ovat vielä harkinnassa. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 9

10 6013 Halkolannotko Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on, että Halkolannotkoon voitaisiin perustaa edustava ja eri ikäryhmiä monipuolisesti palveleva puistoalue. Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta Hauralan itäranta Suunnittelualueen purettujen rivitalojen kohdalle tavoitellaan uutta tiivistä asuinrakentamista. Aiemmin rakentamaton virkistysalue on tarkoitus säilyttää virkistyskäytössä. Rantaan tarkastellaan mahdollisuutta rakentaa kevyen liikenteen yhteyttä Lempoisten koululle. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Haljastentie Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yhden uuden erillispientalotontin osoittaminen sekä asemakaavan ajanmukaistaminen koko korttelissa. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta Lahnatie Asemakaavan muutoksella laajennetaan asuinkorttelia ja osoitetaan rantaan virkistysaluetta. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta Harjutie Asemakaavan muutoksella tarkistetaan kolmen erillispientalon tontin välisiä rajoja. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta Kolun alue Alueelle osoitetaan pientaloasutusta. Samalla ajanmukaistetaan ja yhtenäistetään Kuljun asematien kaavamerkintöjä. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Kaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2018 aikana. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Linnajärventien itäosa Asemakaavalla mahdollistetaan asuntoalueen täydennysrakentaminen ja katuverkon parantaminen. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä kevättalvella Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta Marjamäki, Pohjoisrinne Pohjoisrinteen yritysalueen asemakaavan muutos käynnistyi alkuvuodesta Kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Kaavamuutos on tarkoitus saattaa päätökseen aluetta koskevien infrasuunnitelmien edetessä. Kaava on tarkoitus valmistua loppuvuodesta Lisätietoja elinvoimakaavoittaja Pekka Seppänen. 10

11 15014 Marjamäki, Pajalantie Asemakaavaehdotus oli nähtävillä keväällä Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuonna Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen Marjamäki, Hulikanmutka Asemakaavan muutos Hulikanmutkan alueella etenee luonnosvaiheeseen. Alueesta on laadittu selvityksiä vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on liittää katualuetta teollisuustonttiin. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta Lisätietoja elinvoimakaavoittaja Pekka Seppänen Marjamäki, Koivukuja Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta ja muuttaa ohjeellista tonttijakoa. Asemakaava on ollut nähtävillä ehdotuksena vuonna Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta Lisätietoja kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa Marjamäki, Areenakatu Asemakaavan on tarkoitus tulla vireille syksyllä 2018, jolloin tarkennetaan tavoitteita ja aikataulua. Lisätietoja elinvoimakaavoittaja Pekka Seppänen VUOSINA 2017/2018 VOIMAAN TULLEET ASEMAKAAVAT 01/2017 Viialantien lämpökeskus /2017 Kiimakallion eteläosa /2017 Vikkiniitty /2017 Annisto /2017 Hattulanmäki /2017 Kanavanvarsi /2018 Kanavan koulu - kolmas yläkoulu 4043/ /2018 Ideapark

12 YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on koko kunnan tai kunnan osan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavalla ratkaistaan sen kattamalla alueella tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa kunnan asemakaavoitusta. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, esimerkiksi ohjatakseen toimintojen yhteen sovittamista kuntien raja-alueilla. Lempäälän kunta on laatinut yhdessä Tampereen kaupungin kanssa yhteisen Vuoreksen osayleiskaavan ja tekee yhteistyötä Valkeakosken kaupungin kanssa Marjamäki-Pispantalli -välisen alueen (mt 130 varsi) osayleiskaavan osalta. Lempäälän kunnassa on tällä hetkellä voimassa seuraavat yleiskaavat: Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaava (2016) Lempäälän keskustan osayleiskaava (2013) Kuljun-Marjamäen-Moision-(keskustan) osayleiskaavan muutos ja laajennus (2007) Vuoreksen osayleiskaava (2005) Kuljun-Marjamäen-Moision-keskustan osayleiskaava (2001) Lastusten osayleiskaava ja -muutos (2001) Sääksjärven-Kuljun pohjoisosan osayleiskaava (1995) Rantaosayleiskaava, joka sisältää myös harjuosayleiskaavan ja Kelhon osayleiskaavan (1994) Säijän-Nurmen-Kuokkalan-Hollonnokan osayleiskaava (1993) Mattilan-Miemolan osayleiskaava (1993) Lempäälän yleiskaava (1981, pääosin korvautunut uudemmilla osayleiskaavoilla) 12

13 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT Säijän osayleiskaava Osayleiskaavan pääasiallisena tarkoituksena on ohjata asuinrakentamista Säijän maaseutualueella. Rakennettua kulttuuriympäristöä ja arkeologista perintöä koskevat selvitykset valmistuivat loppuvuodesta 2013 ja luontoselvitys keväällä Kaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa Kaavan on tarkoitus valmistua 2019/2020. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen, kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa Marjamäen osayleiskaava Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustasta n. 7-8 km pohjoiseen sijaitsevalla Marjamäen yritysalueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 136 hehtaaria. Alueen osayleiskaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska alueen asemakaava on osin vanhentunut ja asemakaava-aluetta on samalla tarkoitus laajentaa pohjoisen suuntaan. Marjamäen osayleiskaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa. Marjamäen yleiskaava odotti uuden maakuntakaavan vahvistumista ja MRL:n muutosten selkiytymistä, jolloin voidaan arvioida osayleiskaavoituksen tarpeellisuutta Sääksjärven osayleiskaava Lempäälän kunta on käynnistänyt Sääksjärven osayleiskaavan laatimisen vuonna Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän kunnan pohjoisosassa lähellä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan rajaa maakunnallisestikin tärkeässä liikenteen solmupisteessä. Alue on maakuntakaavassa ja kaupunkiseudun rakennemalleissa osoitettu merkittäväksi asumisen ja työpaikkojen keskittymäksi. Yleiskaavan tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys siitä, millaiseksi Sääksjärven aluetta halutaan tulevaisuudessa kehittää maankäytön osalta. Kaavoitettavan alueen pintaala on noin 17,5 km². Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuonna Kaavan on tarkoitus valmistua 2020/2021. Lisätietoja yleiskaavasuunnittelija Katariina Pahkasalo Strateginen yleiskaava Syksyllä 2017 käynnistyneessä työssä laaditaan koko kunnan kattava strateginen yleiskaava, joka on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja se ohjaa osayleiskaavojen ja asemakaavojen laatimista. Strategisessa yleiskaavassa nostetaan esille keskeisiä kehittämisteemoja ja määritellään toimintojen muodostamia laajamittaisia verkostoja. Kaavassa voidaan myös tarkastella alue- ja yhdyskuntarakenteen teemoja ja kokonaisuuksia, joita ei yksittäisessä kunnan alueelle laaditussa osayleiskaavassa yleensä käsitellä. Strategisen yleiskaavan laadinnassa tehdään valintoja pitkän aikavälin painotuksista ja pohditaan suunnittelualueen maankäyttöä yleispiirteisellä tasolla seuraavan noin 20 vuoden aikana, tavoitevuotena Kaavaluonnos on ollut 13

14 nähtävillä kesä-elokuussa 2018 ja ehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville loppuvuodesta Kaavan on tarkoitus valmistua Lisätietoja yleiskaavasuunnittelija Katariina Pahkasalo ja kaavoituspäällikkö Teija Mäkelä. MUUT YLEISKAAVAHANKKEET Marjamäki-Pispantalli välisen alueen (mt 130 varsi) osayleiskaava Lempäälän kunnanhallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan yhdessä Valkeakosken kaupungin kanssa osayleiskaavoja kyseiselle alueelle. Kaavoitus on esiselvitysvaiheessa ja kaavahanketta varten on nimetty ohjausryhmä. Yleiskaavoituksen tarkoituksena on kehittää maantie 130:n varren maankäyttöä erityisesti Marjamäen ja Pispantallin yritysalueiden suunnilla. Kaavahanke ei tällä hetkellä sisälly kunnan kaavoitusohjelmaan ja vireilletulosta kuulutetaan erikseen Hauralan osayleiskaava Hauralan alueelle on tarkoitus laatia uusi osayleiskaava, joka mahdollistaisi Lempäälän Silta tulevaisuuteen -vision hahmottelemalla tavalla ydinkeskustaan siltayhteyden välityksellä kytkeytyvän maankäytön. Kaavoitus käynnistyy perus- ja esiselvitysten osalta lähivuosina. Vireilletulosta kuulutetaan erikseen. Kelhon-Lipon osayleiskaava Kaavoitusohjelman mukaisen Kelhon-Lipon osayleiskaavan sekä Lastusten osayleiskaavan uudistamisen pohjaksi ja kaavoitustyön käynnistämistä varten aloitetaan perusselvitysten laatiminen. Vireilletulosta kuulutetaan erikseen. 14

15 KAUPUNKISEUDUN SUUNNITTELU Seututoimistossa työskentely jatkuu vuonna 2016 valmistuneen seutustrategian mukaisesti. Strategian pääviesti on: Tampereen kaupunkiseutu - yhdessä tekemisen edelläkävijä, kansainvälinen älykkään kasvun keskus. Pääviestiä konkretisoivat tavoitteet, joilla lisätään seudun kilpailukykyä, vahvistetaan kasvulle kestävää yhdyskuntarakennetta ja tuetaan kuntalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia. Seutustrategian ohella kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelun merkittävimmät tavoiteasiakirjat ovat Rakennesuunnitelma 2040 vuodelta 2015 ja kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus, joka allekirjoitettiin vuonna Rakennesuunnitelma asettaa kuntien yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Tavoitteet perustuvat arvioon, jonka mukaan seudun väkiluku kasvaa viime vuosien tapaan. Vuonna 2040 seudulla ennakoidaan olevan noin asukasta. MAL-sopimus tarkentaa kuntien yhteistyön toimenpiteet lähivuosille. Lisäksi sopimuksessa käsitellään valtion osallistuminen sopimukseen nostettujen hankkeiden rahoitukseen. Seudullinen asuntotuotantotavoite on noin 3200 asuntoa vuodessa. Kuntien kaavoituksella varmistetaan, että merkittävä osa asunnoista rakennetaan keskustoihin, asemanseuduille ja raitiotien ja bussiliikenteen vyöhykkeille. Neljännes valmistuvista asunnoista on tarkoitus olla valtion tukemaa tai kunnan omaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa. Asuntotuotantoa koskevaa seuranta- ja ennakointitietoa digitalisoidaan ja saatetaan kuntien, yritysten ja kansalaisten avoimesti hyödynnettäväksi. MAL-sopimuksen mukaisesti vuonna 2018 jatketaan edellisenä vuonna käynnistettyä seudullisen viherrakenteen yleissuunnitelman laatimista. Se kattaa virkistysalueet ja ekologiset verkostot seudun taajamarakenteessa ja sen reunoilla. Samoin viimeistellään rakennesuunnitelman mukainen suunnitelma raitiotien laajentamisesta. Keväällä 2018 työstetään kuntien kesken elinkeinoalueiden seudullisia vetovoimaprofiileja. Hankkeen taustat on linjattu seutustrategiassa. Hanke syventää kuntien yhteistä ymmärrystä seudusta elinkeinojen kasvualustana ja parantaa kaupunkiseudun kuvaa yhteisenä elinkeinoalueena. Lisäksi vuoden 2018 kuluessa laaditaan seudullisina yhteistyöhankkeina Kohtuuhintaista vuokra-asumista koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimintamalli sekä muodostetaan pysäköinnin seudulliset periaatteet. Kaupunkiseutuyhteistyö kattaa Nokian, Oriveden, Tampereen, Ylöjärven ja Kangasalan kaupungit sekä Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä tehdään lisäksi Pirkanmaan liiton, valtionhallinnon ja elinkeinoyhtiö Business Tampere Oy:n kanssa. Yhteistyötä koordinoidaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä. Lisätietoa osoitteissa ja 15

16 MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaava 2040:n maaliskuussa Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Näin ollen se korvaa aikaisemmat maakuntakaavat. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Lisätietoja Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys etenee Pirkanmaan liiton koordinoima maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö käynnistettiin maakuntahallituksen päätöksellä Vuonna 2017 liikennejärjestelmäsuunnitelmaa päivitettiin ja siihen laadittiin erillisselvitys Digitalisaation roolista Pirkanmaalla. Vuonna 2018 päivitystyötä jatketaan teettämällä selvitykset liityntäpysäköinnin kehittämisestä, joukkoliikenteen solmupysäkeistä, Pirkanmaan logistiikasta ja liikenteen keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Selvitysten valmistumisen jälkeen tutkitaan uusia digitaalisia alustoja itse liikennejärjestelmäsuunnitelman julkaisuun ja ylläpitoon. Liikennejärjestelmän kehittämisen toimintalinjat on ryhmitelty kahteen pääteemaan: Pirkanmaan ulkoista kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin ja maakunnan asukkaiden arjen sujuvuutta ja turvallisuutta palveleviin toimenpiteisiin. Matkaketjut ja liityntäpysäköinti, logistiset kuljetukset ja city-logistiikka, maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen sekä digitalisaatio on nostettu päivityksen kärkiteemoiksi. Aluetietopalvelulla pyritään parantamaan avointen tietoaineistojen saatavuutta asukkaille, yrityksille ja asiantuntijoille Pirkanmaalla. Pirkanmaan liiton INSPIRE-direktiivin mukaisten velvoitteiden täyttäminen siirrettiin vuonna 2017 aluetietopalvelun kautta toteutettavaksi. Työ on edennyt teknisestä toteutuksesta ja avoimen lähdekoodin tietokanta- ja rajapintaratkaisuista vaiheeseen, jossa perustettu alusta palvelee erilaisten tietoaineistojen, digitaalisen raportoinnin ja tietonäkymien ylläpitoa ja yhteiskäyttöä. Vuonna 2017 aluetietopalvelussa julkaistiin digitaalisia tietonäkymiä muun muassa asumisesta ja rakentamisesta, väestökehityksestä sekä Pirkanmaan ympäristöohjelmasta. Vuonna 2018 palvelun kehitystyötä jatketaan useisiin uusiin temaattisiin kokonaisuuksiin, ja samalla jatketaan olemassa olevien tietonäkymien kehittämistä. Palvelu sisältöineen on luonteeltaan jatkuvasti kehittyvä ja sitä pääsee tarkastelemaan osoitteessa: Yhteishankkeet Pirkanmaan liitto osallistuu ja toteuttaa vuonna 2018 erilaisia maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnittelu- ja kehittämishankkeita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi: Raideliikenteen avaaminen kilpailulle Suomen hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseu- 16

17 duille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Tähän liittyen Pirkanmaan liitto on yhdessä muiden maakuntien liittojen sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa suunnitellut ja käynnistänyt pilotteja, joissa pyritään löytämään toteuttamiskelpoinen markkinaehtoisen raideliikenteen malli yhdistyneenä muihin liikennemuotoihin. UZ 3 Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Urban Zone 3 -hankkeessa ( ) laadittiin arvio yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä kaupunkiseuduilla sekä sovellettiin hankkeessa aiemmin kehitettyä vyöhykemenetelmää laajasti eri käytännön suunnittelukohteissa erilaisina pilotteina mm. Tampereen kaupunkiseudulla. Tutkimushankkeen loppuraportti julkaistiin Pirkanmaan liitto oli hankkeessa osarahoittajana ja asiantuntijajäsenenä. Hankkeen mahdollista jatkoa tarkastellaan mm. Etelä-Pirkanmaan osalta. 17

18 YHTEYSTIEDOT Lisätietoja: Lempäälän kunta / yhdyskunnan palvelualue, Tampereentie 8, yhdyskunta@lempaala.fi YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA KUNNOSSAPITO Suunnittelupäällikkö Timo Nevala p MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kaavoituspäällikkö Teija Mäkelä p Kaavoitusarkkitehti Maija Villanen p Kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen p Yleiskaavasuunnittelija Katariina Pahkasalo p Elinkeinokaavoittaja Pekka Seppänen p Projektipäällikkö Ilari Rasimus p Kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa p Suunnitteluavustaja Mira Puurtinen p INFRASUUNNITTELU JA -KUNNOSSAPITO Kunnossapitopäällikkö Tiina Pekkala p Suunnitteluinsinööri Jukka Markkanen p Suunnitteluavustaja Marianne Hellstén p TONTTI- JA MITTAUSPALVELUT Kiinteistöinsinööri Harri Järvenpää p Maanmittausinsinööri Pirkko Saarinen p Paikkatietoinsinööri Eero Suominen p Suunnitteluavustaja Hannele Lehikoinen p RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA Vs. ympäristöpäällikkö Kati Skippari p LEMPÄÄLÄN VESI-LIIKELAITOS OY Toimitusjohtaja Lasse Sampakoski p Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@lempaala.fi Yhdyskunnan palvelualueella on käytössä ajanvaraukseen perustuva asiakaspalvelu. Tapaamisesta tulee sopia etukäteen viranhaltijan kanssa joko sähköpostitse tai puhelimitse. 18