ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/331/ /2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero Projektikoodi S10975 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Oppimisympäristöjen työelämälähtöinen kehittäminen lastensuojelutyössä Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Projektin vastuuhenkilön nimi Heikkilä Asta Sähköpostiosoite asta.heikkila@seamk.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Arja Haapaharju Sähköpostiosoite arja.haapaharju@seamk.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta Hankevalmistelu käynnistyi keväällä 2006 Etelä-Pohjanmaan alueella toimivan yksityisen nuorisokodin aloitteesta. Alkuvaiheessa oli tarkoitus, että hankkeessa voisi opiskella sosionomi (AMK) tutkinnon kokonaisuudessaan. Hankesuunnitelma kuitenkin muuttui Opetusministeriössä käytyjen keskustelujen jälkeen kahdeksi erilliseksi tutkinnon osan tarjoavaksi koulutukseksi, joista toinen oli suunnattu lasten, nuorten ja perheiden kanssa asiakastyötä tekeville (= Lassu) ja toinen esimiesasemassa oleville (Esimieslassu). Länsi-Suomen lääninhallitus hyväksyi Oppimisympäristöjen työelämälähtöinen kehittäminen lastensuojelutyössä -hankkeen ajalle Työelämälähtöisen aikuiskoulutuksen kehittäminen nähtiin tarpeelliseksi, koska ehkäisevän ja korjaavan lastensuojelutyön piirissä koettiin tarpeelliseksi nostaa sekä esimiesten että henkilöstön osaamista. Kouluttautumisen katsottiin auttavan henkilökuntaa ja organisaatiota vastaamaan palvelujärjestelmän rakenteiden muutoksiin ja lastensuojelun ajankohtaisiin haasteisiin. Lisäkoulutuksen uskottiin myös antavan EURA JÄRJESTELMÄ 1/23

2 uusia välineitä työhön ja vähentävän siten työuupumusta. Koulutuksen järjestelyissä oli oleellista, että ammattitaitoa lisääviä opintoja voidaan suorittaa työn ohessa ja työpaikoilla. Perinteiset aikuiskoulutusratkaisut eivät sovellu vallitsevan työvoimapulan vuoksi työntekijän pitkäaikaiseen irrottautumiseen työpaikalta eivätkä useamman työyhteisön jäsenen yhtäaikaiseen kouluttautumiseen. Työntekijöiden ammattiosaamisen vahvistamisen lisäksi hankkeella pyrittiin sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopetuksen kehittämiseen ennakoimaan ja vastaamaan entistä täsmällisemmin työelämän esittämiin ja alueellisesti tunnistettuihin kehittämistarpeisiin. Hankkeessa pyrittiin monipuolistamaan oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä työn ohessa ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen soveltuviksi. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana oli mahdollistaa työyhteisöjen toimiminen oppimisympäristöinä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön lisäksi hankkeeseen osallistuvia taustaorganisaatioita olivat ne kunnat, joiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen kouluttautujien toimipaikat sijoittuivat. Tavoitteet Työntekijöiden kouluttautuminen parantaa vaikeissa oloissa elävien lasten palveluiden laatua ja ehkäisee syrjäytymistä, koska ehkäisevässä ja korjaavassa lastensuojelussa toimivien ammatillisen osaamisen taso nousee ja lasten kasvu- ja kehitysympäristön turvaamisen edellytykset paranevat. Esimieskoulutus puolestaan mahdollistaa laajasti sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen. Hankkeen tavoitteena oli luoda työelämälähtöinen ja työpaikoilla toimiva oppimisympäristö, joka palvelee sekä työmenetelmien kehittämistä että ammattityön sisällön osaamista ja yhteistyötä. Ammattikorkeakouluopetukselle asetettiin tavoitteeksi kehittyä sekä menetelmällisesti että sisällöllisesti tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa aikuisopiskelijoiden erityistarpeet huomioiden. Koulutuksella uskottiin olevan hyötyä myös alueellisesti, kun lastensuojelun menetelmät, innovatiivinen ja kehittävä johtaminen ja yhteistyö paranevat alueellisesti, sekä avo- ja laitoshuollon että yritysten, järjestöjen ja kuntien välillä. Hankkeelle asetetut laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön olivat seuraavia. 1) Kouluttautujat oppivat hyödyntämään työssään monipuolisia tietolähteitä ja verkon kautta tapahtuvaa tiedonhankintaa. He harjaantuvat tuomaan asiantuntemustaan esille erilaisilla foorumeilla, esimerkiksi virtuaaliset kanavat (Sosiaaliportti, KASTE - hankkeessa kehitteillä oleva virtuaaliympäristö). 2) Osaaminen työyhteisöissä vahventuu ja niissä suuntaudutaan pitkäjänteiseen kehittämiseen. EURA JÄRJESTELMÄ 2/23

3 3) Esimiehet oppivat tiedonhakua ja innovatiivisia kehittämistyön menetelmiä, jotka tukevat koko työyhteisön kehittämistä. 4) Alueellinen verkostoituminen paranee ja yhteistyö lisääntyy avo- ja laitoshoidon sekä kuntasektorin ja muiden sektoreiden välillä. Osana kouluttautumisprosessia kartoitetaan lastensuojelun toimijat alueellisesti sekä havaitut kehittämiskohteet ja seurataan niissä tapahtuvaa muutosta. 5) Sosiaali- ja terveysalan työn ja lastensuojelutyön osaaminen laaja-alaistuu ja syvenee. 6) Osallistujien kokema työn kuormittavuus vähenee kun kokemus työhön liittyvästä osaamisesta vahventuu. Vaikutuksia jotka projektilla arvioitiin olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta: Sosiaalinen: Lasten kasvu- ja kehitysolojen turvaaminen moniammatillisella ja sektorirajat ylittävällä alueellisella yhteistyössä saa hankkeesta vahvaa tukea. Lastensuojelutyössä tuetaan lapsia, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa ja pyritään "tuottamaan tervettä ja toimintakykyistä aikuisuutta" ja ehkäisemään syrjäytymistä. Taloudellinen: Lastensuojelun ehkäisevän ja korjaavan toiminnan yhteistyötä parantamalla voidaan siirtää painopistettä ehkäisevään toimintaan, mikä vähentää lastensuojelun inhimillistä ja taloudellista rasitusta. Kustannussäästöjä syntyy, kun toimijoiden kesken opitaan hyödyntämään lähialueella olevaa asiantuntemusta. Opiskelijat ovat tuottavassa työssä opiskeluaikanaan, jolloin opiskelun taloudellinen rasitus on pieni. Kulttuurinen: Ammatillinen osaaminen kasvaa, koulutusmyönteisyys kasvattaa kehittämismyönteisyyttä alueen kunnissa ja lisää kokemusta oman toiminnan vaikutuksista sektorin ja alueen kehittämiseen. Työyhteisöt uudistuvat ja kehittyvät esimiesten kehittämistaitojen kasvaessa ja johtamiskulttuuri uudistuu. Sosiaalinen pääoma alueella karttuu. Ekologinen: Koulutus toteutuu osin virtuaaliympäristössä ja työpaikoilla työn ohessa, mikä vähentää koulupäiviä ja matkoja (ilmasto). Opiskelu virtuaaliympäristössä säästää materiaaleja. Keväällä 2010 hankkeen tavoitteita muutettiin esimieskoulutuksen osalta siten, että koulutuksen kohderyhmää laajennettiin koskemaan sekä sosiaali- että terveysalan ammattilaisia ja samalla lastensuojelun kehittämisen painotus supistui. Kohderyhmä Toimipaikat ovat työntekijöille suunnatussa koulutuksessa kuntien ylläpitämiä perhekeskuksia ja perhekoteja, perhetyön yksiköitä ja muita perhetyön toimintoja (esim. kotipalvelun yhteydessä), päiväkoteja ja muita päivähoidon toimintoja, nuorisotyön, sekä nuoriin kohdistuvan päihde- ja mielenterveystyön toimintamuotoja. Esimiehille tarkoitettu koulutus on suunnattu yleisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa toimiville esimiehille ja esimiehiksi aikoville. EURA JÄRJESTELMÄ 3/23

4 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankesuunnitelmassa molempien opiskelijaryhmien kooksi oli määritetty 20 opiskelijaa. Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien koulutukseen osallistui 12 opiskelijaa. Heistä kuusi opiskelijaa suoritti vähintään 60 opintopistettä. Esimieskoulutuksessa aloitti 21 opiskelijaa. Heistä 11 suoritti opinnot loppuun, yhdeksän opiskelijaa sai 20 opintopistettä ja kaksi saivat osallistumistodistuksen, koska eivät tehneet itsenäisiä oppimistehtäviä. Suunniteltua pienempien opiskelijaryhmien vuoksi hankkeelle asetetun 40 osatutkinnon tavoitetta ei saavutettu. Muuttuneiden tavoitteiden osalta tehtiin muutoshakemus, joka hyväksyttiin. Työntekijöille suunnattuun koulutukseen osallistuneista 12 opiskelijasta yhdeksän on hakenut ja tullut valituksi sosionomikoulutukseen Seinäjoen tai Vaasan ammattikorkeakouluihin. Molempien koulutusten oli tarkoitus alkaa syksyllä Lastensuojelun työntekijöille suunnattu koulutus toteutui ajalla 10/2009-9/2011. Esimiehille suunnatun koulutuksen aloittamista siirrettiin myöhäisemmäksi osallistujien vähäisyyden vuoksi. Sammalla kohderyhmää laajennettiin koskemaan sosiaali- ja terveysalaa. Koulutus toteutettiin 6/2010-9/2011. Koulutuspäiviä työntekijöille suunnatussa koulutuksessa oli 72. Esimieskoulutuksessa lähiopetuspäiviä oli 12. Hankkeessa tehtiin kaksi opintomatkaa ulkomaille. Ensimmäiseen matkaan Ruotsiin osallistuivat työntekijöille suunnatun koulutuksen opiskelijat, toiseen matkaan Tanskaan osallistuivat molempien ryhmien opiskelijat. Koulutuksen ajankohdan ja koulutuspäivien osalta rahoittaja hyväksyi muutoshakemuksen, jonka mukaisesti toimittiin. Kouluttautujat työskentelevät Seinäjoella, Kurikassa, Isojoella, Lapualla, Alajärvellä, Ilmajoella ja Toholammilla. Työnantajista kolme oli yksityisiä yrityksiä, yksi oli seurakunta ja loput olivat julkisen sektorin toimijoita. Uusia työpaikkoja tai yrityksiä ei hankkeessa luotu, mutta jotkut työntekijöille suunnatun koulutuksen opiskelijoista vaihtoivat vaatimustasoltaan vaativampaan työhön omassa organisaatiossa. Opiskelijoita on myös pyydetty jäseniksi organisaationsa kehittämistyöryhmiin ja heidän oppimistehtävissään kehittämiä toimintamalleja on otettu organisaatioissa käyttöön. Yhteistyö kouluttautujien työnantajien kanssa on ollut mutkatonta. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut yhdeksän kertaa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Leea Lehtinen (johtaja, Valokki). Hänen lisäkseen kouluttautujien työnantajaorganisaatioiden edustajina olivat Päivi Saukko (sosiaalityön päällikkö, Seinäjoki) ja Veli-Erkki Wiberg (sosiaalijohtaja, Kurikka). Yhteistyötahon edustajan oli SONetBotnian kehitysjohtaja Pirjo Knif ja myöhemmin kehitysjohtaja Arto Rautajoki. SeAMK:n sosiaali- ja terveysalan yksikön edustajina olivat yksikön johtaja Asta Heikkilä ja koulutusohjelmapäällikkö Päivi Rinne. Kouluttautujien edustajia olivat Tiina Borisov ja Minna Pohjola. Ohjausryhmän sihteerinä toimi projektipäällikkö Arja Haapaharju. Ohjausryhmän asiantuntijajäseniä olivat Tuija Nikkari (ESR-koordinaattori, ELY), Mari Viitasaari (taloussihteeri SeAMK), Salo Tuula (suunnittelija, Seamk täydennyskoulutus) ja Sirpa Tuomela-Jaskari (projektipäällikkö, KASTE-hanke, LaNuPe-ohjelma). Hankkeen kulut ovat toteutuneet kustannusarvion puitteissa, vaikka kulujen kohdentamisessa on tehty joitakin muutoksia muutoshakemusten mukaisesti. Suurin muutos on tullut muiden tahojen (työnantajien) rahoitusosuuteen, joka ei toteutunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, koska koulutuksiin osallistuvia oli alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän, eivätkä he kaikki voineet osallistua koulutukseen työajalla. EURA JÄRJESTELMÄ 4/23

5 Hankkeen toteutumisen arviointia on tehty hankkeen alussa tehdyn arviointisuunnitelman mukaisesti. Työntekijöille suunnatussa koulutuksessa opiskelijoilta on kerätty palautetta joulukuussa 2009 ja toukokuussa 2010 suullisesti ryhmäkeskustelussa. Joulukuussa 2010 palaute kerättiin kirjallisesti webropolia hyödyntäen sekä opiskelijoilta, että heidän esimiehiltään. Hankkeen koulutusten päätyttyä lokakuussa 2010 palautetta kysyttiin webropolin avulla molempien koulutusten opiskelijoilta sekä heidän esimiehiltään. Esimieskoulutuksen eri osien onnistuneisuudesta saatiin opiskelijoilta runsaasti palautetta heidän tekemässään opinnot päättävässä kokoavassa tehtävässä. Opettajien suorittamaan arviointiin hankkeen lopussa osallistuivat ne opettajat, joilla on ollut opetusta koulutuksissa. Palautteiden perusteella hankkeen koulutukset ja toteutus ovat onnistuneet erinomaisesti. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen alussa tiedottamissa keskityttiin opiskelijarekrytointiin. Hankkeesta ja koulutuksista laadittiin Internet-sivut, jotka näkyivät linkkinä rekrytoinnin ajan SeAMK:n etusivulla. Koulutuskokonaisuuksista tiedotettiin lehti-ilmoituksella Seinäjoen Sanomissa ja sekä Ilkka-lehdessä. Lehti-ilmoitukset laadittiin yhteistyössä SeAMK:n markkinointi- ja viestintäsuunnittelijan kanssa. Lisäksi toteutettiin suoramarkkinointia puhelimitse ja sähköpostilla alueella lasten ja nuorten parissa toimiville julkisen, yksityisen ja järjestösektorin edustajille. Sähköpostiviestejä lähetettiin molempien rekrytointien yhteydessä noin 150 kappaletta. Jotkut yhteistyötahot lähettivät saamaansa viestiä eteenpäin omille yhteistyötahoilleen, jolloin sähköpostien oletetaan saavuttaneen noin 200 tahoa. Puhelimella otettiin yhteyttä noin 30:een tahoon. Koulutusesitettä jaettiin ja koulutuksesta tiedotettiin kahdessa eri koulutustilaisuudessa sekä alueellisilla lastensuojelupäivillä. Lisäksi projektikoordinaattori vieraili kolmessa työyhteisössä kertomassa hankkeesta. Koulutuksista järjestettiin tiedotustilaisuus koulutuksista kiinnostuneille klo Koulutuksista järjestettiin tiedotustilaisuus lehdistölle klo Kutsu, joka lähetettiin 11 paikalliseen lehteen, laadittiin yhdessä SeAMK:n viestintäpäällikön kanssa. Paikalle ei saapunut yhtäkään lehdistön edustajaa, minkä vuoksi laadittiin lyhyt kirjallinen lisätiedote, joka toimitettiin kyseisiin lehtiin. Tämän jälkeen Epari ja Ilkka julkaisivat hankkeesta pienen artikkelin. Rekrytoinnin toisessa vaiheessa paikallisiin lehtiin lähetettiin tiedote koulutuksesta ja toivottiin heiltä artikkelin laatimista. Kukaan toimittaja ei ottanut yhteyttä. Joulukuussa 2010 lähetettiin alueen sosiaali- ja terveysjohtajille ennakkotiedote ja palautepyyntö esimieskoulutuksesta. Keväällä yhteishakuun keskittyneessä SePRO:ssa (verkkolehti) julkaistiin artikkeli hankkeesta. SePRO:n ilmestymisestä mene sähköpostilla tieto noin 9000 henkilölle, jotka ovat SeAMK:n, Koulutuskeskus Sedun EURA JÄRJESTELMÄ 5/23

6 ja Sedu Aikuiskoulutuksen henkilökuntaa ja opiskelijoita. Lisäksi sähköpostilla tiedotetaan ilmestymisestä noin tuhanteen keskeisiä sidosryhmiämme edustavien henkilöiden sähköpostiosoitteeseen. Esimieskoulutusta markkinoitiin lehti-ilmoituksella sanomalehti Ilkassa ja sähköpostitse (yli 200 viestiä). Lisäksi koulutusta markkinoitiin puhelimitse kuudelle esimiehelle. Joulukuussa 2010 hankkeesta ja siinä käytetyistä opetusmenetelmistä kerrottiin ammatillisen opettajakoulutuksen lähiopetuspäivällä, johon osallistui noin 15 opettajaksi opiskelevaa. Helmikuussa 2011 pidettyyn Palveluohjaus - ideologiaa ja käytännön työtä - koulutuspäivään hankkeen opiskelijat saivat kutsua kollegoitaan ja yhteistyökumppaneitaan. Lisäksi koulutuspäivään osallistui sosionomiopiskelijoita. Koulutukseen osallistui yhteensä 90 henkilöä. Malliskuussa 2011 hankkeessa toteutetusta opetusmenetelmästä kerrottiin kansallisilla sulautuvan opetuksen päivillä. "SULOP Sulautuva opetus ja oppiminen" oli Helsingin yliopistossa järjestämä seminaari, jossa tarkasteltiin lähi- ja verkko-opetuksen yhdistämistä sekä uudenlaisten opetus- ja oppimismuotojen aikaansaamaa muutosta yliopisto- ja korkeakouluopetukseen. Lokakuussa 2011 hankkeen tuloksista kerrottiin SeAMK:n sosiaali- ja terveysalan yksikön henkilöstökokouksessa. Kokoukseen osallistui 43 henkilöä. Marraskuussa 2011 tuloksia esiteltiin SeAMK:n koulutusohjelmapäälliköiden kokouksessa. Kokoukseen osallistui 8 henkilöä. Marraskuussa 2011 projektikoordinaattori oli keskustelemassa hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämisestä tulevissa koulutuksissa SeAMK:n sosiaali- ja terveysalanyksikön työelämään integrointi ja työhyvinvointi -työryhmän kokouksessa. Joulukuun 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisemassa verkkolehti SePRO:ssa oli hankkeesta artikkeli, jossa kerrottiin sen toteutuksesta ja tuloksista. Hankkeessa käytetyistä opetusmenetelmistä ja tuloksista laadittiin vihkonen, joka lähetettiin joulukuussa 2011 sähköpostilla kaikille Seinäjoen koulutuskuntayhtymän henkilökunnalle (n henkilöä). Helmikuussa 2012 järjestetään Kärjet parhaat TKI-käytänteet ammattikorkeakouluissa vuonna 2011 kilpailu. Kilpailun järjestää Ammattikorkeakoulujen TKI-johtajat -verkosto. Hanke edustaa Seinäjoen ammattikorkeakoulua Uudet avaukset & innovatiiviset toimintatavat kategoriassa. EURA JÄRJESTELMÄ 6/23

7 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen vaikein vaihe oli kouluttautujien rekrytoiminen. Opiskelijarekrytointiin tulisikin varata riittävästi resursseja ja aikaa. Moni hankkeesta aikaisemmin kiinnostunut pettyi, kun hankkeessa ei voinut opiskella koko sosionomi (AMK) tutkintoa. Sekä haaste että voimavara opetuksen suunnittelun kannalta on ollut opiskelijoiden erilainen pohjakoulutus ja työkokemus. Sisällöt on pitänyt suunnitella siten, että jokainen opiskelija kokisi oppivansa uutta ja toisaalta niin, että vaatimukset eivät ole liian korkeat. Ongelmaksi on koettu myös perheen, työn ja opiskelun yhdistäminen. Keskeyttäneistä opiskelijoista lähes kaikki ovat ilmoittaneet syyksi työkiireet. Työnantajat eivät ole pystyneet tukemaan opiskelua siinä määrin kuin toivottiin. Esimerkiksi sijaisten palkkaaminen lähipäivien ajaksi on ollut vähäistä. Työntekijöille suunnatussa koulutuksessa yksi opiskelija on saanut opiskella kaikki lähipäivät työajalla, kaksi opiskelijaa on suorittaneet kaikki opinnot omalla ajallaan ja loput ovat saaneet opintovapaata 2-4 päivää vuodessa. Opiskelijat ovat täten käyttäneet lomapäiviään ja toisaalta tehneet muina päivinä ylitöitä, jotta ovat voineet osallistua lähipäiville. Esimieskoulutuksessa kaikki opiskelijat ovat osallistuneet lähipäiville työajalla ja osa on voinut tehdä myös etätehtäviä työpaikalla ja -aikana. Opiskelijat ovat myös paneutuneet etätehtäviin eri tavoin. On erityisesti huolehdittava siitä, että opiskelijat ymmärtävät etätehtävien merkityksen oppimisen kannalta. Etätehtävien suoritusten vaihtelevaan tasoon vaikuttaa opiskelijoiden erilaiset opiskelu- ja työtehtävätaustat. Tehtävien arviointiin opettajat tekivät tarkat kriteerit, joihin vaikuttivat vaadittavan osaamisen lisäksi opiskelijoiden lähtötaso. Tasapuolisuus pyrittiin kuitenkin säilyttämään arvioinnissa ja palautteessa. Opiskeluissa käytettiin moodle-oppimisympäristöä, johon vietiin kaikki opiskelumateriaali ja lisäksi luotiin keskustelufoorumeja. Opiskelijat eivät kuitenkaan hyödyntäneet moodlea esimerkiksi vertaisoppimisympäristönä etätehtäviä tehdessään. Tämä johtuu ehkä tottumuksen puutteesta. Opiskelijat antoivat myös palautetta, ettei tällaiselle viestinnälle ollut tarvetta, koska lähiopetuspäiviin oli varattu riittävästi keskusteluaikaa. 8. PROJEKTIN TULOKSET Opiskelijarekrytointi koulutuksiin aloitettiin elokuussa Rekrytointi suoritettiin suoramarkkinointina ja lehti-ilmoituksilla. Vaikka kiinnostus koulutuksia kohtaan oli hankkeen valmisteluvaiheessa tehtyjen kyselyjen perusteella suuri, osoittautui opiskelijoiden saaminen koulutuksiin vaikeaksi. Hankevalmistelu käynnistyi jo keväällä 2006, lupa hankkeen aloittamiseen saatiin kesällä Pitkään valmisteluaikaan vaikutti mm. ESR-hankekauden vaihtuminen ja OPM:n kanssa käydyt neuvottelut suoritettavan tutkinnon muodosta. Hakuvaiheessa kiinnostuneilta oli tarpeen kysellä monia yksityiskohtaisia tietoja ja potentiaaliset kouluttautujat joutuivat olemaan varsin pitkään epävarmuudessa koulutuksen toteutumisesta. Pitkä EURA JÄRJESTELMÄ 7/23

8 odottaminen vaikutti siten, että monet koulutuksista kiinnostuneet hakeutuivat muualle opiskelemaan. Koulutuksen kiinnostusta laimensi myös se, että siinä ei voinut suorittaa koko sosionomitutkintoa. Tämä oli pettymys niin työntekijöille kuin työnantajille. Lastensuojelun työnantajat toivoivat, että hankkeen avulla olisivat kokeneet työntekijät voineet saavuttaa lakiuudistuksen vaatiman tutkintotason. Työntekijöille suunnattuun koulutukseen rekrytoitiin opiskelijoita kolmesti. Toisen rekrytoinnin jälkeen opiskelijoiden tuli ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta sähköpostilla mennessä. 7 opiskelijaa ilmoittivat vastaanottavansa opiskelupaikan ja heistä yksi perui ilmoituksensa myöhemmin. Yhteisneuvottelussa projektin rahoittajan edustajan kanssa sovittiin, että koulutus voidaan aloittaa. Koulutuksen alettua yksi kouluttautujista lopetti ensimmäisen päivän jälkeen, koska katsoi että työn ja opiskelun yhdistäminen on liian vaativaa. Koska ryhmässä oli vain viisi opiskelijaa, suoritettiin toinen rekrytointi, joka päättyi Hakemuksia saapui 8 ja kaikki hakijat valittiin opiskelijoiksi. Valituista 7 aloitti opintonsa tammikuussa 2010, jolloin ryhmän koko oli 12 opiskelijaa. Yksi syksyllä aloittaneista opiskelijoista keskeytti helmikuussa, koska aloitti opintonsa SeAMK:n sosionomikoulutuksessa. Syksyllä 2010 kolme opiskelijaa lopetti opintonsa perhesyistä. Kaksi opiskelijaa tuli valituksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomikoulutukseen, mutta he molemmat jatkoivat opintoja hankkeessa yhtäaikaisesti tutkinto-opintojen kanssa. Esimieskoulutuksen aloitus päätettiin syksyn rekrytoinnin jälkeen siirtää loppukevääseen Kohderyhmää laajennettiin siten, että siihen kuuluivat toimijat lasten päivähoidossa, lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä, vanhus-, päihde- ja mielenterveystyössä sekä terveydenhuollossa julkisella, yksityisellä ja järjestösektorilla. Ennen koulutuksen suunnittelun jatkamista tiedusteltiin alueen sosiaali- ja terveysjohtajilta ja vastuuhenkilöiltä heidän näkemystään henkilökuntansa koulutustarpeista. Ainostaan yksi vastasi tiedusteluun. Vastauksen ja sosiaali- ja terveysalalla käydyn kansallisen keskustelun pohjalta koulutuksessa päädyttiin painottamaan ennaltaehkäisevää ja asiakkaita osallistavaa työtä. Koulutuksen nimeksi tuli "Ehkäisevän ja osallistavan työn johtaminen, kehittäminen ja arviointi". Koulutuksen markkinointi aloitettiin huhtikuussa Koulutuksesta lähetettiin esite sähköpostitse yli kahdellesadalle vastaanottajalle. Lisäksi soitettiin kuudelle henkilöstöjohtajalle ja ilmoitettiin koulutuksesta sanomalehti Ilkassa. Koulutuksesta kerrottiin myös SeAMK:n julkaisemassa SePRO -lehdessä (verkkolehti). Hakuaika koulutukseen oli Kun hakuajan päättymiseen mennessä ei tullut haluttua määrää hakemuksia, lähetettiin tietoa koulutuksesta sähköpostilla otsikolla "ESIMIESKOULUTUSTA EI TARVITA!?". Tämän jälkeen hakemuksia tuli niin, että kesäkuun koulutuspäivään mennessä opiskelijoita oli 20 ja yksi opiskelija ilmoittautui elokuussa. Opiskelijoissa oli sosiaalikasvattajia, sosionomeja, terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia. Lastensuojelun parissa työskenteli kaksi ja loput olivat aikuis- tai vanhustyöstä sosiaali- tai terveysalalta. Elokuun koulutuspäivään mennessä yksitoista opiskelijaa ilmoittivat lopettavansa koulutuksen. Yksi mainitsi syyksi työpaikanvaihdon ja muut työn ja opiskelun yhteensovittamisen vaikeuden. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta jatkaa opintoja osallistumalla kontaktipäiviin ja tehtävien tekemättä jättämisellä. Näin toimiessaan he eivät saisi opintopisteitä. Kaksi opiskelijaa jatkoi hankkeessa kyseisellä tavalla. Yksi opiskelija joutui myöhemmin keskeyttämään opintonsa EURA JÄRJESTELMÄ 8/23

9 terveyssyistä. Todistuksen koulutuksen suorittamisesta sai kahdeksan ja osallistumisesta kaksi opiskelijaa. Hankkeella oli kaksi päätavoitetta: lisätä koulutuksiin osallistuneiden ja heidän työyhteisöidensä ammattiosaamista ja kehittää aikuiskoulutusta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta vaaditaan oman alan substanssiosaamisen lisäksi monenlaista muuta osaamista. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry on määrittänyt korkeakoulutettujen kompetenssi vaatimukset. Kompetenssi kuvaa yksilön pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Hankkeen koulutuksien sisällön ja opetusmenetelmien suunnittelussa on huomioitu korkeakoulutetuille asetetut yleiset kompetenssivaatimukset. Yleisiä kompetenssi-vaatimuksia ovat itsensä kehittäminen, eettinen osaaminen, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, kehittämistoiminnan osaaminen, organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen sekä kansainvälisyysosaaminen. Hankkeen koulutuksissa suunniteltaessa pidettiin lähtökohtina, että 1) Opintoja voidaan suorittaa työn ohessa ja työpaikoilla. 2) Työyhteisöjä hyödynnetään oppimisympäristöinä. 3) Kouluttautujien työkokemusta ja heidän hankkimaansa erityiskoulutusta hyödynnetään mm. siten, että he opettavat toisiaan. 4) Muodostetaan yhteistyömalli toimijatahojen välille, mikä mahdollistaa sektorit ylittävän kehittämisen ja asiantuntijuuden vaihdon. 5) Vahvistetaan kanavia ja tiedonmuodostuksen rakenteita, jotka mahdollistavat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten viemisen kentälle ja niiden juurruttaminen käytännöiksi. Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville suunnattu koulutus (60-70 op) Koulutukseen rakenne ja koulutukseen sisältyvät opintojaksot suunniteltiin ennen koulutuksen alkua niin, että siinä voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan sosionomi (AMK) tutkinnon osan. Kaikki projektissa suoritetut opinnot ovat siten myöhemmin hyväksiluettavissa, mikäli opiskelija tulee valituksi sosionomi (AMK) opintoihin. Opiskelu koostui lähiopetuspäivistä, joita oli noin neljä kuukaudessa, pienryhmätyöskentelystä ja itsenäisistä tehtävistä. Opetusmenetelmiksi valittiin mm. luennot, keskustelut, opintokäynnit, ryhmätyöt, menetelmäharjoitukset, itsenäiset tehtävät, verkkokeskustelut ja oppimispäiväkirjat. Kaikilla opintojaksoilla hyödynnettiin moodle -verkko-oppimisympäristöä. Yhteydenpito kouluttautujien kesken ja kouluttautujien ja kouluttajien välillä myös kontaktiosuuksien välillä osoittautui moodlen kautta toimivaksi. Opinnot koostuivat seuraavista opintojaksoista: Syksy kevät opintopistettä * Tietotekniikka 3 op * Suullinen ja kirjallinen viestintä 2 op EURA JÄRJESTELMÄ 9/23

10 * Tiedonhankinta 1 op * Lapsen ja nuoren kasvuympäristöt 6 op * Lastensuojelun palvelut ja lainsäädäntö I 6 op * Moniammatillinen yhteistyö 4 op * Sosiaalityön menetelmät kasvuympäristöjen tukemisessa 4 op * Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön tutkimus I 4 op Syksy kevät opintopistettä * Lapsen ja perheen elinympäristöt, 8 op * Puheviestintä, 2 op * Lastensuojelun palvelut ja lainsäädäntö 2, 6 op * Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön tutkimus 2, 4 op * Uudistuvat perhetyön menetelmät, 6 op * Monikulttuurisuus perhetyössä, 3 op * Sosiaalialan ammattityön nykykäytäntöjen analyysi, 2 op Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa opintoja kesällä 2010 ja 2011 enintään 10 opintopistettä. Kesäopinnot järjestettiin osana SeAMK:n yleistä opetustarjontaa. Lähiopetuspäiviä koulutuksessa oli 72. Koulutuksen aikana tehtiin kaksi opintomatkaa. Ensimmäinen kohde oli Ruotsin Uumaja, missä vierailukohteita olivat UFFE Umeå socialtjänst, Ersboda Familjecentral ja Centrum mot våld. Toinen opintomatka tehtiin yhdessä esimieskoulutuksen opiskelijoiden kanssa Tanskan Kööpenhaminaan. Vierailukohteita olivat Local Government Denmark, Betaniahjemmet, Familieinstitutionen Bülowsvej sekä Kristianian kaupunginosa, joka vietti 40- vuotisjulhlapäivää. Koulutus koostui useista opintojaksoista. Kaikissa opintojaksoissa opiskelijat vaikuttivat osaltaan opintojen sisältöön. Jaksojen alussa heiltä kysyttiin, mitä opintosuunnitelman mukaisia asioita tulisi painottaa, jotta heidän ammatillisuutensa pääsisi parhaiten kehittymään. Tämä auttoi myös kouluttajaa kartoittamaan opiskelijoiden erityisosaamista, jota voitiin opintojaksolla hyödyntää. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen on oleellista aikuiskoulutuksissa ja tässä koulutuksessa siinä opiskelijapalautteen perusteella onnistuttiin hyvin. "Itsellenikin oli yllätys se, miten paljon sitä osaamista on kertynytkin. ammattitaitoa kohtaan on noussut valtavasti." Arvostus omaa työtä ja omaa "Koulutuksessa tätä (osaamista) myös osattiin hienosti arvostaa." Kaikessa opetuksessa - kontaktitunneilla, keskusteluissa, verkko-opetuksessa, vierailukohteissa ja oppimistehtävissä - huomioitiin työelämälähtöisyys siten, että jokaisella oli mahdollisuus liittää opittava asia omaan työhön. Opiskelijoita kannustettiin analysoimaan yhtymäkohdat oman organisaation toiminnan ja EURA JÄRJESTELMÄ 10/23

11 opiskellun teorian välillä. Esimerkkejä oppimistehtävistä: * Lastensuojelun palvelut ja lainsäädäntö -opintojaksolla paneuduttiin omassa työssä kohdatun palvelujärjestelmän ongelmakohdan kehittämiseen paremmin asiakkaiden tarpeet kohtaavaksi. Asiaa tuli pohtia yhdessä muiden työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. * Uudistuvat perhetyön menetelmät opintojaksolla tehtävänä oli sosiaalityön menetelmään perehtyminen, sen soveltaminen omaan työhön ja työyhteisön perehdyttäminen menetelmään. * Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön tutkimus opintojaksolla, jokainen ryhmä muotoili yhden kysymyksen/ongelman, jonka koko ryhmä tunnisti omasta työstään ja koki tärkeäksi selvittää. Opiskelijat keräsivät empiiristä aineistoa eri menetelmiä käyttäen omilta työpaikoiltaan ja analysoivat niitä ja pohtivat kehittämisehdotuksia. Esimerkkejä oppimistehtävistä saaduista palautteista: "Oikeastaan kaikissa tehtävissä lähdettiin miettimään oman työpaikan kannalta asioita ja kaikkien opiskelijoiden tuoma rikkaus omilta työpaikoilta esitelmien muodossa lisäsi työelämälähtöisyyttä." "Harjoitukset ja analyysit tukivat työelämään kytkemistä ja tietojen vaihtoa." Opetus suunniteltiin siten, että opiskelijoiden välisille keskusteluille ja oman organisaation toiminnan esilletuomiseen jäi runsaasti aikaa. Omaan ja muiden organisaatioihin tutustuminen auttaa havaitsemaan kehittämistarpeita, levittää hyviä käytäntöjä sekä auttaa hahmottamaan eri toimijoiden merkitystä palvelujärjestelmässä. Toisilta opiskelijoilta oppiminen mahdollistuu keskustelujen kautta. "Koulusta sai paljon ideoita omaan työhön sekä opettajilta, että muilta opiskelijoilta." "Eniten ehkä opin sen, että muiden ideoita kannattaa aina kokeilla ja ottaa avoimin mielin kaikki vastaan sekä kritiikkiä että positiivista palautetta oman yksikön kehittämisen vuoksi. Kiinnostus on siis lisääntynyt ja tiedon halu suuri." Koska kaikki oppimistehtävät sidottiin omaan työhön, tuli opiskelijoiden hyödyntää myös muuta opiskelumateriaalia kuin kouluttajan määrittämää, mikä edellytti hyviä tiedonhankintataitoja. Opintojen alussa toteutettiin tiedonhankinnan opintojakso, jossa opiskeltiin monipuolisten lähteiden käyttämistä. Hankkeen yhtenä tavoitteena olikin, että opiskelijat oppisivat työssään hyödyntämään tutkittua tietoa. "Haen työssäni tällä hetkellä hyvin paljon tietoa verkossa olevien tietolähteiden kautta, joihin olen tutustunut koulutuksen aikana." "Verkkotyöskentelytaitoni kohenivat todella paljon ja pystynkin nyt hankkimaan tietoa myös muiden työntekijöiden hyödyksi." EURA JÄRJESTELMÄ 11/23

12 Työelämälähtöisessä koulutuksessa on tärkeää, että koko työyhteisö hyötyy työntekijän kouluttautumisesta. Kun opiskelijan edellytetään kertovan oppimistehtävistään ja oppimisestaan sekä ottavan työyhteisöä mukaan omaan oppimisprosessiin, mahdollistetaan samanaikaisesti oppiminen koko työyhteisölle. Tehtäviä laadittaessa pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, että opiskelija voi painottaa alueita, jotka parhaiten vastaavat hänen työyhteisönsä tarpeisiin. Yhden työntekijän kouluttautumisen tulisi lisätä koko työyhteisön kehittämishalukkuutta. "Monenlaisia menetelmiä kokeilimme, jotka ovat parantaneet työyhteisömme yhteistyötä sekä asiakkaiden yhteistyön merkitys on saatu näkyviin. Kaikki innostui ja kehitystä on vain ylöspäin." "Uusia kehittämistyön menetelmiä tuli kokeiltua, ja osa niistä jää pysyviksi työmenetelmiksi:)" Koulutuksen tavoitteena oli lisätä lastensuojelutyön osaamista ja työntekijöiden ammatillisuutta. Tähän paneuduttiin sosiaalityön teorian opiskelulla ja oman toiminnan analysoimisella. Usealla opintojaksolla opiskelijat kirjoittivat oppimistehtävän tai tentin lisäksi oppimispäiväkirjaa, jossa he analysoivat oppimaansa ja suhteuttivat sitä omaan työhönsä. Jokainen opiskelija kertoi palautteessa ammatillisuutensa lisääntyneet huomattavasti. "Tunnen olevani täysin eri ihminen, kuin mitä olin aloittaessani koulutuksessa. Keskustelimme tästä muidenkin opiskelijoiden kanssa ja moni muukin ajatteli itsestään/opiskelijakavereistaan samalla tavoin. Tämä koulutus on avannut uusia ovia, näyttänyt kulkemattomia polkuja ja rohkaissut tarttumaan haasteisiin! Erään kurssin päiväkirjaan kirjoitin seuraavaa: "Olen saanut ihan valtavasti tältä kurssilta. Tuntuu, että katselen maailmaa aivan uusin silmin. Opintokäyntien myötä olen päässyt paikkoihin, joiden olemassaolosta en ole edes tiennyt ja niiden myötä olen osannut etsiä muutakin samankaltaista tietoa". Taisin matkan varrella kommentoidakin sitä, että en enää tiedä mitä haluan isona tehdä. Mahdollisuuksia on niin paljon ja nyt tunnen saaneeni myös rohkeutta hypätä uusiin haasteisiin." Ehkäisevän ja osallistavan työn johtaminen, kehittäminen ja arviointi (20 op) Sosiaali- ja terveysalan esimiehille suunnattu koulutus Ehkäisevän ja osallistavan työn johtaminen, kehittäminen ja arviointi toteutettiin kesäkuun 2010 ja syyskuun 2011 välisenä aikana. Lähiopetuspäiviä koulutuksessa oli yhdeksän ja niiden lisäksi kolmen päivän mittainen molempien koulutuksien yhteinen opintomatka Tanskan Kööpenhaminaan Orientoituminen opiskeluun (useita opettajia, SeAMK) Käsitteiden selkeyttäminen: Osallisuus, kumppanuus, ehkäisevä työ ja moniammatillinen yhteistyö (Timo Toikko, Yliopettaja, YTT, SeAMK) EURA JÄRJESTELMÄ 12/23

13 Oman organisaation esittely (projektikoordinaattori, lehtori Arja Haapaharju, HTM ja suunnittelija Tuula Salo, YTM, SeAMK ) Verkostot ja johtajuus aluekehittämisessä (Paavo Viirkorpi, konsultti, VTK) Toimijalähtöinen kehittäminen (Timo Toikko, yliopettaja, YTT, SeAMK) Arviointi (Pirkko Vartiainen, professori, Vaasan Yliopisto) Organisaatio työn tukena vai työnteon esteenä? (Leena Eräsaari, professori, Jyväskylän yliopisto) Palveluohjaus (Sauli Suominen, VtL, perheterapeutti, työnohjaaja) Huolen puheeksioton menetelmä (Pia-Christine Sainio, sosionomi (YAMK), tuntiopettaja, SeAMK) Osallistavat ja valtaistavat menetelmät (Minna Kivipelto, YTT, tutkimuspäällikkö, THL) Opintomatka Tanskaan (Local Government Denmark, Kristiania, Betaniahjemmet, Børneafdelingen, Familieinstitutionen Bülowsvej) Ensimmäisenä lähiopetuspäivänä opiskelijoita orientoitiin opiskeluun sekä selkeytettiin koulutuksen keskeisiä käsitteitä. Päivän päätteeksi opiskelijoita saivat yhdessä pohtia aihekokonaisuuksia, joita katsoivat tarvitsevansa työssään. Aiheet tuli rajata koulutuksen teemaan ja tavoitteisiin sopiviksi. Ehdotuksien pohjalta kouluttajat suunnittelivat koulutuskokonaisuuden, joka koostui seitsemästä aiemmin mainitusta teemasta. Toisella tapaamisella opiskelijat esittelivät muille oman organisaationsa. Tehtävänä oli oman organisaation asiakaskunnan, perustehtävän, ydinosaamisen, arvojen, verkoston, ennaltaehkäisevän työn ja kehittämistarpeiden määrittäminen. Oman organisaation tunteminen on edellytys sen kehittämistarpeiden hahmottamiselle. Opiskelijoiden esitysten avulla tutustuttiin opiskelutovereiden organisaatioihin, mikä lisäsi mm. sosiaali- ja terveysalan laaja-alaista tuntemusta ja samalla myös verkostoitumismahdollisuuksien havaitsemista. EURA JÄRJESTELMÄ 13/23

14 Esimerkkejä opiskelijoiden palautteista: "Perustehtävää mietimme työntekijöiden kanssa yhdessä. Huomasin silloin, että oman yksikön perustehtävästä muistuttaminen auttaa työntekijöitä keskittymään olennaiseen ja kannustamaan heitä työssään. Tämä näkyy suoraan asiakkaille työn entistä parempana laatuna." "Toisten esitysten kautta pääsi tutustumaan myös muihin työyksiköihin. Oli mielekästä kuulla kuinka erilaisia työyhteisöjä oli edustettuna ja kuinka kuitenkin niissä läpi-käytävät asiat olivat hyvin samankaltaisia." Ennen lähiopetuspäiviä opiskelijoille toimitettiin moodleen luennoitsijan valitsemaa sähköisessä muodossa olevaa materiaalia ennakkoon tutustuttavaksi. Perehtyminen teemaan ennen luentoa auttoi opetukseen osallistumisessa. Opiskelijalla oli myös mahdollisuus miettiä etukäteen asiantuntijoille esitettäviä kysymyksiä ja kommentteja. Asiantuntijaluennot olivat aamupäivisin ja ne yhtä lukuun ottamatta videoitiin ja liitettiin moodleen. Näin kouluttautujilla oli mahdollisuus myöhemminkin palata opiskelutilanteisiin joko yksin tai yhdessä työyhteisön kanssa. Monet opiskelijat kertoivatkin näin toimineensa. Videot toimivat erinomaisesti myös silloin, kun opiskelija oli estynyt osallistumaan luennolle. "Kun Moodlessa pystyi katsomaan väliin jääneet luennot tai tehtäviä tehtäessä pystyi kertaamaan, niin tuntui tosi turvalliselta." "X:n luento jäi ensimmäisellä kuulemalla vähän etäiseksi, ainakin ajoittain. Onneksi on video, jonka voi myöhemmin kuunnella uudelleen." Luentojen jälkeen opiskelijat käsittelivät iltapäivisin aihetta erilaisia ryhmätyönmenetelmiä hyödyntäen. Kouluttajat rajasivat ryhmien käsiteltävän aiheen siten, että ne tukivat opiskelijoita itsenäisen tehtävän tekemisessä. Jo keskusteluissa opiskelijoita pyydettiin suhteuttamaan teoriaa omaan työhönsä. Keskustelujen aikana kouluttautujat saivat tuoda esille asiantuntijuuttaan. Samalla keskustelut toimivat vertaistuen lähteinä. "Itseäni auttoi aina se, kun iltapäivällä luennon jälkeen työstimme sen päivän aihetta pienissä ryhmissä." "Opin paljon ryhmältä ja samalla loin uusia verkostoja joita voin hyödyntää jatkossakin." Kontaktipäivän jälkeen opiskelijat tekivät aiheesta itsenäisen oppimistehtävän, joka sidottiin aina omaan työhön. Oppimistehtävät tuli tehdä ennen seuraavaa tapaamiskertaa. Kouluttajat antoivat jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaista kirjallista palautetta. Palautteissa pyrittiin keskittymään jatkotyöskentelyideoiden antamiseen. Tehtävät arvioitiin asteikolla hyväksytty/hylätty. EURA JÄRJESTELMÄ 14/23

15 Esimerkkejä etätyönä tehtävistä oppimistehtävistä: * Asiakaslähtöisyyden näkyminen työn suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä omassa organisaatiossa (essee). * Dialogisen osastotunnin/tiimikokouksen pitäminen työelämän muutospaineista. * Tarkkaile ja analysoi omaasi ja työkavereidesi puhetapaa (konkreettisuus, aitous, minä-puhe, syyllistäminen, vastuunsiirto jne.). Pohdi myös miten voit hyödyntää HUPU -menetelmää omassa asiakastyössäsi ja esimiestyössäsi. Koulutuskokonaisuuden lopuksi opiskelijat tekivät kokoavan oppimistehtävän, jossa he palasivat vuoden aiheisiin muistiinpanojen, videoiden ja tehtyjen tehtävien kautta. He analysoivat esseessä, mitä hyötyä hänelle, organisaatiolle ja asiakkaille on ollut perehtymisestä kuhunkin koulutuskokonaisuuden teemaan? Kertaamisen yhteydessä opiskelijalla on mahdollisuus havaita asioita, joita ei ole aiemmin huomannut. Kokoavalla tehtävällä pyrittiin myös saamaan näkyväksi koulutuskokonaisuuden kantavia teemoja eli ehkäisevää työtä ja asiakkaiden osallistamista. Työpaikkojen toimiessa oppimisympäristönä on tärkeää, että opiskelijat paneutuvat aiheeseen oman työnsä lähtökohdista erilaisten tehtävien kautta. Koulutuskokonaisuudessa pidettiin yksi teema päivän mittaisena luentona ja ilman oppimistehtävää. Opiskelijapalautteessa kävi ilmi, että tämä teema oli jäänyt etäiseksi ja irralliseksi, mikäli opiskelija ei ollut perehtynyt aiheeseen jo ennemmin. "Tähän aiheeseen tutustuminen poikkesi muista aiheista. Koko päivän kestävä luento isossa luentosalissa, ei aiheen käsittelyä pienryhmissä, eikä tehtävän tekoa. Pakko sanoa, että aihe on jäänyt kaikista huonoiten mieleeni." "X:n luento ilman etätehtävää jäi hieman vajavaiseksi." X:n luento koski enemmän sosiaalipuolen työntekijöitä. Tästä luennosta emme saaneet mitään uutta työyhteisöömme. Tavoitteiden saavuttaminen Hankkeelle asetetut laadulliset vaikutukset ovat toteutuneet hyvin. Kouluttautujien tiedonhankintataidot ja taito hyödyntää tutkittua tietoa oman työnsä kehittämisessä ovat lisääntyneet palautteen perusteella huomattavasti. Työntekijöille suunnatun koulutuksen kouluttautujien ja koko työyhteisön lastensuojeluosaaminen on syventynyt ja laaja-alaistunut koulutuksen vaikutuksesta. Esimieskoulutukseen osallistuneet ovat saaneet uusia innovatiivisia kehittämistyön menetelmiä käyttöönsä. Verkostoitumisen merkitys oman työn kannalta on selkeytynyt. Verkostojen tarpeellisuutta osataan saadun palautteen perusteella arvioida kriittisemmin. Myös halu ja rohkeus toimia jäsenenä erilaisissa verkostoissa ovat EURA JÄRJESTELMÄ 15/23

16 lisääntyneet. Työn kuormittavuuden vähenemisen osalta palautteet olivat ristiriitaisia. Osa koki näin tapahtuneet, osa ei kokenut kuormittavuuden muuttuneen. Kestävän kehityksen edistymiselle asetettuja tavoitteiden vaikutukset näkyvät vasta pidemmän ajan kuluttua, mutta joitakin selkeitä tuloksia on jo nyt havaittavissa. Koulutuksissa korostettiin ehkäisevän ja osallistavan työn merkitystä kestävän kehityksen kannalta. Oppimistehtävistä saattaa havaita, että ehkäisevän työhön alettiin monessa työyhteisössä jo koulutuksen aikana panostaa entistä enemmän. Opiskelijoiden ja heidän työnantajiensa palautteen perusteella ammatillinen osaaminen on koulutuksien ansiosta lisääntynyt ja koulutuksen vaikutukset ovat havaittavissa koko työyhteisössä. Myös koulutusmyönteisyys on lisääntynyt. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskenteleville suunnatun koulutuksen loppuun suorittaneista kahdeksasta opiskelijasta kaikki ovat joko aloittaneet tai tulleet valituksi sosionomikoulutukseen. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen kouluttautujien tuli työskennellä joko lasten, nuorten tai lapsiperheiden parissa tai esimieskoulutukseen osallistuneiden esimiestehtävissä. Kun kaikilla kouluttautujilla oli valmiiksi työpaikat, pystyttiin työelämälähtöisyyttä ja työpaikkojen toimimista oppimisympäristöinä toteuttamaan kaikkien opiskelijoiden kohdalla. Koulutushakemuksen yhteyteen tuli liittää työnantajan edustajan kirjallinen suostumus työpaikan toimimiselle oppimisympäristönä. Työpaikkojen tarpeet olivat opintokokonaisuuksien ja erillisten opintojaksojen sisällön, oppimistehtävien ja palautteiden lähtökohtana. Esimieskoulutuksessa kaikki luennot videoitiin ja liitettiin moodleen. Koulutuksissa varattiin runsaasti aikaa opiskelijoiden keskinäisille keskusteluille niin kasvokkain kuin virtuaalisesti. Opiskelijoiden keskinäisen ja kouluttajien välisen keskustelun lisäksi pidettiin tärkeänä, että keskusteluja käytiin myös työpaikoilla. Tämä varmistettiin liittämällä oppimistehtäviin tehtäväksianto tiedon välittämisestä työyhteisölle. Esimieskoulutuksessa noudatettiin seuraavaa oppimisprosessia: Tutustuminen opittavaan aiheeseen etukäteen kirjallisen materiaalin avulla, aktiivinen osallistuminen asiantuntijaluentoon, ryhmäkeskustelut, itsenäinen omaan työhön sidottu oppimistehtävä, opettajan palaute ja kokoava oppimistehtävä koulutuksen lopussa. Hankkeen tavoitteena ja lopputuloksena oli aikuiskoulutuksen, yksittäisen työntekijän ja koko työyhteisön ammattitaidon lisääntyminen. EURA JÄRJESTELMÄ 16/23

17 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektin koulutuksissa aloitti 33 opiskelijaa, joista 5 oli miehiä. Todistuksen syyskuussa 2011 saaneista 22 opiskelijasta 3 oli miehiä. Kouluttautujat työskentelevät Seinäjoella, Kurikassa, Isojoella, Lapualla, Alajärvellä, Ilmajoella ja Toholammilla. Kouluttautujat ovat ikäjakaumaltaan vuotiaita. Koulutustaustaltaan he ovat lähihoitajia, päivähoitajia, lastenhoitajia ja -ohjaajia, sosiaaliohjaajia, sosionomeja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, perushoitaja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, nuorisotyöntekijä, geronomi ja sosiaalikasvattaja. He toimivat hyvin erilaisissa ammattitehtävissä kuten lastenhoitajina päivähoidossa, nuorisokodin ohjaajina, perhetyöntekijöinä, lastensuojelun kodinhoitajana, kirkon nuorisotyönohjaajana, osastonhoitajina ja lastenkodin johtajana. Työnantajista yhdeksän on julkisen sektorin edustajia, kolme yksityisiä yrityksiä ja yksi seurakunnan edustaja. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työelämälähtöisyys edellyttää, että koulutussuunnitelmaa työstetään yhdessä työelämän edustajien kanssa. Ennen koulutuksen alkua on perusteltua hankkia suostumus työpaikalta oppimisympäristönä toimimiseen (mielellään kirjallisena). Näin toimittaessa opiskelija ja työnantaja voivat jo ennen koulutuksen alkua sopia, millaisia asioita voidaan esille ottaa esimerkiksi liikesalaisuuksia paljastamatta. Työelämälähtöisessä koulutuksessa on myös perusteltua perehdyttää kouluttautujan työyhteisö ja esimies koulutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Tämä auttaa kouluttautujaa soveltamaan oppimaansa työpaikallaan ja käyttämään työpaikkaa oppimisympäristönä. Työyhteisöstä saattaa myös nousta esille kehittämisehdotuksia, joihin koulutuksessa voidaan paneutua. Esimies voi myös toimia tutorina tarvittaessa. Kouluttautujat tulee osallistaa koulutusteemojen ja -toteutuksen suunnitteluun. Tämä auttaa kouluttautujia kartoittamaan omaa kokemustaan ja osaamistaan. Esiinnoussutta erityisosaamistaan voidaan hyödyntää opetuksessa. Koulutuksen alkaessa varmistetaan opiskelijoiden riittävät ATK- ja tiedonhankintataidot. Epävarmuus omista taidoista saattaa nousta kouluttautumisen suurimmaksi esteeksi ja turhautumisen syyksi. Läheskään kaikilla sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä ei ole käytettävissään tietokonetta työpaikalla. Kotikoneiden heikko teho saattaa estää suurimpien tiedostojen avaamisen. Opiskelumateriaalin saatavuudesta tulee huolehtia. Virtuaalioppimisympäristöön sekä kouluttajan että EURA JÄRJESTELMÄ 17/23

18 kouluttautujan on helppo liittää materiaalia. Sähköisessä muodossa olevaa materiaalia on hyvä suosia, etenkin kun opiskelijoita tulee eri paikkakunnilta, joissa kaikissa ei ole samantasoisia kirjastopalveluja käytettävissä. Oppituntien videotallennus on hyödyllistä ja ryhmätöiden tiivistelmät on hyvä tallentaa. Materiaalit voidaan liittää virtuaalioppimisympäristöön. Näin kouluttautujat voivat myöhemminkin palata niihin joko yksin tai yhdessä työyhteisön kanssa. Ajantasainen ja riittävän varhainen tiedottaminen on aikuisopiskelijoiden kohdalla erityisen tärkeää opiskelun, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vuoksi. Sijaisjärjestelyt työpaikoilla vaativat myös aikaa. Henkilökohtaisen palautteen antaminen tehtävistä on opiskelijaa motivoivaa ja avartavaa. Kouluttautujilla on hyvä myös olla mahdollisuus antaa palautteen palautetta. Vuoropuhelu tarjoaa mahdollisuuden ajatusten kehittämiselle edelleen. Näin ei myöskään synny vaikutelmaa, että opettaja sanoo viimeisen sanan. Oppimispäiväkirja auttaa teorian ja käytännön yhdistämisessä. Lisäksi se toimii hyvänä itsearvioinnin välineenä. Keskustelua, kuuntelemista ja ihmettelyä - virtuaalisesti ja kasvokkain. Keskustelujen aikana kouluttautujat tuovat esille asiantuntijuuttaan ja saavat vertaistukea. On tärkeää, että keskustelut jatkuvat myös työyhteisöissä. Näin koko työyhteisö hyötyy yhden työntekijän kouluttautumisesta. Työyhteisön osallistumista voidaan edistää lisäämällä oppimistehtäviin työyhteisön osallistuminen tehtävien työstämiseen ja teorian soveltamiseen. Oppimistehtävien tulee vastata osallistujien työelämässä kohtaamiin kysymyksiin ja kehittämistarpeisiin, jolloin ne palvelevat koko työyhteisön oppimista ja kehittämistä. Oppimistehtävien tekeminen motivoi, kun hyöty omaan työhön on näköpiirissä. Omien työpaikkojen esittely opiskelijaryhmälle ja niiden toimiminen kehittämiskohteena auttavat palveluverkoston hahmottamisessa ja verkostoitumisessa. Uuden asian ja ajattelutavan sisäistäminen vaatii kokeneelta työntekijältä totuttujen toimintatapojen uudelleen arviointia. Se vie aikaa ja saattaa aiheuttaa muutosvastarintaa niin kouluttautujassa kuin hänen työyhteisössään. Aikuisten työelämässä olevien kouluttautujien sitoutuminen opiskeluun voi olla hankalaa, koska se vaatii työn, perheen ja opiskelun yhteensovittamista. Työnantajan kanssa on hyvä sopia, miten paljon työyhteisöä palvelevia oppimistehtäviä voi tehdä työajalla. Tästä kouluttajan on hyvä olla yhteydessä kouluttautujan EURA JÄRJESTELMÄ 18/23

19 esimieheen. Työelämälähtöisen opetuksen suunnittelu vaatii kouluttajilta perehtymistä uusiin opetusmenetelmiin. Opetus on suunniteltava siten, että olemassa oleville menetelmille ja rakenteille etsitään teoriat ja nimikkeet. Tämä asettaa opetukselle uusia haasteita edetä käytännöstä teoriaan eikä päinvastoin. Koulutuksessa, jossa suuri osa oppimisesta tapahtuu muualla kuin lähiopetuksessa, on syytä miettiä oppimisprosessia ja sen näkyväksi tekemistä. Hyväksi prosessiksi tässä hankkeessa havaittiin: Aiempi osaaminen -> teoriaan perehtyminen lukemalla -> teoriaan perehtyminen asiantuntijaa kuuntelemalla ja osallistumalla opetustilanteeseen -> keskustelu vertaisryhmässä teorian ja käytännön suhteesta -> opitun soveltaminen omaan työhön etätehtävän avulla ja ohjaavan opettajan/opettajaparin palaute oppimistehtävästä. Etätehtävien tärkeyttä oppimisen kannalta on syytä korostaa. Työelämälähtöisessä koulutuksessa oppimiselle voidaan asettaa seuraavia tavoitteita: oman organisaation tuntemus, oman osaamisen tuntemus, teoreettisen pohjan löytäminen omalle työlle, omien näkemysten esilletuominen, uusien toimintamallien kehittäminen yhdessä työyhteisön kanssa ja uusien toimintamallien juurruttaminen koko työyhteisöön. Jotta työntekijä voi kehittää omaa ja organisaationsa työtä, tulee hänen mm. tuntea oman organisaationsa asiakaskunta, perustehtävä, ydinosaaminen, arvot, verkosto ja käytetyt työmenetelmät. Vasta perehdyttyään olemassa olevaan, hän voi arvioida kehittämistarpeita. Voitaisiin olettaa, että nämä asiat ovat itsestään selviä pitkään työtä tehneille, mutta niin ei asia välttämättä ole. Esimerkkejä opiskelijapalautteista: "Oman työyksikön ja työni avaaminen kirjalliseen muotoon auttoi minua huomaamaan, miten monipuolinen työni on." "Samalla kun yrittää kertoa toisille mitä tekee ja mitä kuuluu tehtäviin, monesti huomaa nekin asiat mitä pitäisi tehdä, jotta homma olisi vielä paremmalla mallilla." Aikuiskoulutuksessa tulee hyödyntää kouluttautujien kokemusta ja osaamista keskustelujen ja oman työn kuvaamisen ja analysoinnin kautta. Työntekijät, jotka ovat pitkään työskennelleet samalla alalla, ovat helposti sokeutuneet omalle osaamiselleen. Oman osaamisen määrittäminen tapahtuu mm. työelämään sidottujen oppimistehtävien avulla. Oppimistehtävien tekemisen lisäksi on tärkeää, että ne myös esitellään muille opiskelijoille joko suullisesti tai kirjallisesti. Tämä mahdollistaa opiskelijalta opiskelijalle oppimisen. Ennen kaikkea oleellisia ovat keskustelut muiden opiskelijoiden ja oman työyhteisön kanssa. Oman osaamisen määrittäminen ja sen puutteiden löytäminen auttavat myös opiskeluun motivoitumisessa ja oman osaamisen kartuttamisessa: EURA JÄRJESTELMÄ 19/23

20 "Koulutuksessa sai laittaa kaikki peliin... monista aiemmin oppimistani asioista oli koulutuksessa hyötyä. Kokemusten kautta pystyin laajentamaan näkökulmaani ja miettimään asioiden merkitystä eri tasoilla." "On hyödyllistä pohtia omaa osaamistaan, suhtautumista asioihin, päivittää tietojaan sekä pyöritellä sellaisia asioita monelta kantilta, jotka ovat jokapäiväisessä käytössä, mutta joihin ei arkityössä ehdi paneutua tarkemmin." Opiskelijoiden toimiminen alan töissä asettaa opetusmenetelmille vaatimuksen edetä käytännöstä teoriaan eikä päinvastoin. Työelämässä käytetyille menetelmille/toimintatavoille ja rakenteille on etsittävä teoriat ja nimikkeet. Opetus ja oppimistehtävät tulee suunnitella niin, että niiden lähtökohdat ovat työelämän tarpeissa. Opiskelijat tulee ottaa mukaan jo koulutusteemojen suunnitteluun. Teorian löytäminen omille työskentelytavoille auttaa opiskelijaa hahmottamaan oman työn merkityksen laajemmassa kokonaisuudessa. "Oman työkokemukseni pohjalta pystyin tarkastelemaan asioita laajemmin ja sain pohjaa koulutuksessa käytäville asioille." "Ennen katsoin omaa työtäni kapea-alaisesti. koulutuksessa huomasi kuinka silmät avautuivat näkemään muitakin näkökulmia ja kokeilemaan uusia työskentelytapoja." "Olen nauttinut siitä, että asioihin on oikeasti pysähdytty ja kaivauduttu pintaa syvemmälle. On haastettu oikeasti pohtimaan ja ehkä myös kyseenalaistamaan omia näkökulmia." Työelämälähtöisessä koulutuksessa on tärkeää, että opiskelijoita kannustetaan tuomaan omaa asiantuntemustaan esille. Rohkeus mielipiteiden ilmaisemiseen kasvaa kun teoriatieto lisääntyy, mutta ennen kaikkea se lisääntyy kun opiskelija saa peilata ajatuksiaan muihin opiskelijoihin. Tämä edellyttää, että kontaktijaksoilla varataan riittävästi aikaa keskusteluille. Hankkeen koulutuksissa tähän asiaan kiinnitettiin erityisesti huomiota. "Olen uskaltanut vieraammissa ja isoissakin ryhmissä esittää ajatuksiani. Tietäen että tietoni ovat tätä päivää ja osa tulevaisuuttakin." "Tämä on nähty myös työyhteisössäni ja sitä kautta olen saanut "uusia haasteita". Tämän asian edistämisessä luokkamme upea ryhmähenki on ollut kaiken a ja o. Kaikki ovat saaneet puheenvuoron, kaikkia on kuunneltu ja kannustettu. Kaikkien ammattitaitoa on arvostettu." "Osaan paljon paremmin esittää tarkoittamani asiat. Epävarmuus on karissut, vaikka sitä toki jossain määrin vielä on." Uuden toimintamallin ja ajatustapojen luominen vaatii kokeneelta työntekijältä totutun uudelleen arviointia. Se vie aikaa ja saattaa aiheuttaa muutosvastarintaa niin kouluttautujassa kuin hänen työyhteisössään. EURA JÄRJESTELMÄ 20/23