KUN PERHEESEEN SYNTYY VAMMAINEN AIKUINEN perheen muutos kun toinen vanhemmista saa aivovamman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUN PERHEESEEN SYNTYY VAMMAINEN AIKUINEN perheen muutos kun toinen vanhemmista saa aivovamman"

Transkriptio

1 KUN PERHEESEEN SYNTYY VAMMAINEN AIKUINEN perheen muutos kun toinen vanhemmista saa aivovamman Pirjo Issakainen - Eeva Knuutila & Paula Perälä Opinnäytetyö kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) ja Diakoni

2 TIIVISTELMÄ Issakainen Pirjo, Knuutila Eeva ja Perälä Paula Kun perheeseen syntyy vammainen aikuinen perheen muutos kun toinen vanhemmista saa aivovamman, Järvenpää kevät 2005, 123 s. 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-,terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyön lähtökohtana on määritellä perheen arjen keskeisimmät muutokset, jotka tulevat toisen vanhemman aivovamman seurauksena. Työssä tutkitaan mitä yhteiskunnan tarjoamia palveluja perheet käyttivät vuonna 2003, sekä mitä tukimuotoja kaivattiin lisää. Työssä pohditaan sosionomin ja diakonin ammatillisuuden kautta sitä, kuinka perhettä voisi paremmin tukea. Syksyllä 2003 otimme yhteyttä Aivovammaliittoon, jossa oltiin kiinnostuneita yhteistyöstä. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista (määrällistä) että kvalitatiivista (laadullista) tutkimustapaa. Ensimmäiseksi lähetettiin 200 kyselylomaketta, joilla kerättiin tietoa lähinnä palvelutyytyväisyydestä. Laadullinen tutkimus tehtiin viidellä teemahaastattelulla, jotka keskittyivät perheiden kokemiin muutoksiin. Kyselylomakkeet lähetettiin ja ne analysointiin vuoden 2004 aikana. Teemahaastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin syksyn 2004 ja kevään 2005 aikana. Aineistoa analysoitiin jo litterointivaiheessa. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on kolme erilaista selviytymisstrategiaa, jolla hallitaan arkeen tulleita muutoksia. Strategiat voi nimetä sopeutumiseksi, kieltäytymiseksi sekä uhrautumiseksi. Nämä kaikki tulisi ottaa huomioon kun perheelle mietitään tukitoimia. Tutkimuksen mukaan palveluita käytettiin tasaisesti, eikä vammautuneen sukupuolella tai vammaluokalla ollut merkitystä. Tyytymättömiä oltiin ensitiedon saantiin ja varsinkin sairaalasta saatuun palveluun. Tiedottaminen eri tukitoimista sekä aivovamman muutoksista perheeseen koettiin ongelmalliseksi. Aivovammaliiton palveluihin oltiin tyytyväisiä. Tutkimuksen mukaan suurimmaksi muutokseksi perheissä koettiin toisen vastuullisen aikuisen puuttuminen ja lapsille liian suuren vastuun kasautuminen. Seurakunnan palvelut on avoimia kaikille mutta tutkimuksessa ilmeni, että niistä ei tiedetty eikä niitä koettu tärkeiksi. Pohdinnassa kiinnitetään huomiota julkisten palvelujen yhteistyön parantamiseen, jolloin myös seurakunnan palvelut tulisivat enemmän perheiden tietoisuuteen. Asiasanat aivovammat, arkielämä, diakonia, perhe, seurakuntatyö, sosiaalipalvelut, sosionomi, terveyspalvelut, vammautuminen,

3 ABSTRACT Issakainen Pirjo, Knuutila Eeva and Perälä Paula "When a Disabled Adult Is Born into the Family" - Changes in the Family after One Parent s Brain Injury, Järvenpää, Spring 2005, Language, Finnish, 123 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The point of departure for the work is to define what are the most essential changes in everyday family life when one parent is brain injured. The aim is to research what services, provided by society, families used in 2003 and what type of support was wished more. As a result of utilizing professionalism of Bachelor of Social Services and deacon, some proposals for improvement and operation models for better fulfilling of the needs are introduced in the study. Aivovammaliitto, The Finnish Brain Injury Society, was contacted with interested response for co-operation in the autumn Both quantitative and qualitative research methods are used. The quantitative method is used when data, especially concerning service satisfaction, was collected using 200 posted questionnaires. The qualitative aspect of the research is realized by five thematic interviews, which are focused on the changes experienced by families. The questionnaires were posted and analyzed during the year The thematic interviews were recorded and simultaneously analyzing converted in written form between the autumn 2004 and spring The main conclusion is that there are three different strategies to manage. These can be divided into categories of adaptation, denial and self-sacrifice. All these aspects should be noticed when different acts of support for families are considered. Services are used equally and the sex or the classification of injury are not found to be significant factors. The overall satisfactory in getting first-hand information and especially service provided by hospitals is low. Information sharing about different types of support and how brain injury changes the family are problematic. However, the action of the Finnish Brain Injury Society is found to be satisfactory. The lack of another responsible adult and on the other hand children starting to have too much responsibility were the biggest changes families went through. Services of the church are available for everyone but in this study they were found to be unimportant and they were also not so well-known. In Discussion it is paid attention to the collaboration improvement of public services. Then families would better become aware of services provided by the church also. Keywords brain injuries, everyday life, deacon, family, church work, social services, health services, disabling

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Prosessin eteneminen OPINNÄYTETYÖN VIITEKEHYS Lait, laatusuositukset ja strategiat Teoriat VAMMAISUUS, AIVOVAMMA JA AIVOVAMMAN VAIKUTUS PERHEESEEN Aivovamma Perhe muutoksessa Aivovammapotilaan ja perheen kuntoutus TUTKIMUSYMPÄRISTÖ, AINEISTON KERUU- JA ANALYSOINTIMENETELMÄT Survey-tutkimus Teemahaastattelu KYSELYLOMAKKEIDEN ANALYSOINTI Tietoja vastaajista Perustietoa vammautuneesta Toiminnallinen, psyykkinen ja sosiaalinen suoriutuminen Kuntoutus- ja palvelussuunnitelma Kun vammautuminen tapahtui Vammattoman puolison ja lasten huomioiminen kriisissä Vuonna 2003 käytetyt palvelut ja tukimuodot Terveydenhuollon palvelut Sosiaalihuollon palvelut Sosiaalivakuutus...61 Liikennevakuutus...62 Tapaturmavakuutus...63 Kelan ja työeläkejärjestelmän maksamia korvauksia...63 Eläkkeensaajan hoitotuki Tyytyväisyys julkisiin palveluihin Aivovammaliitto ja sen tarjoamat palvelut Perheen muutos ja tulevaisuuden suunnitelmat TEEMAHAASTATTELUJEN ANALYYSI Perhe ennen vammautumista Perhe vammautumisen jälkeen...83

5 7 TUTKIMUSTULOKSET Kyselylomakkeet Teemahaastattelu Tulosten yhteenveto ja luotettavuus DIAKONIA OSANA PERHEEN TUKEMISTA Surun kohtaaminen AMMATTILLINEN KASVAMINEN POHDINTAA Olemassa olevat kehittämishankkeet ja toimenpide-ehdotuksia Tutkijoiden oppimisprosessi LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Aivovammaliiton tutkimuslupa Liite 2 Kyselylomake..133 Liite 3 Sosionomi (AMK) ydinosaaminen..146 Liite 4: Luettelo kaavioista, kuvioista ja taulukoista

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme, Kun perheeseen syntyy vammainen aikuinen perheen muutos kun toinen vanhemmista saa aivovamman, sai alkunsa kolmen opiskelijan ajatuksesta tehdä opinnäytetyö yhdessä niin, että siinä yhdistyisi mahdollisimman moni osa valitsemisistamme ammatillisista opintokokonaisuuksista, jotka olivat vammaisuus, mielenterveys ja päihteet, lapsuus ja nuoruus, vanhuus sekä osallisuus ja sosiaalinen tuki. Päädyimme aiheeseen, mitä muutoksia vammautuminen tuo perheeseen, kun perheen isä tai äiti vammautuu. Erilaisia vammaryhmiä miettiessämme päädyimme aivovamman saaneisiin henkilöihin. Yksi työmme tekijöistä on työskennellyt aivovammaisten kanssa ja kohdannut vamman myötä perhedynamiikassa tapahtuneita muutoksia. Koska muutokset voivat vaikeuttaa perheen arjessa selviytymistä, halusimme ottaa tutkimukseen tämän näkökulman. Valintaamme vaikutti myös aivovamman dramatiikka, joka voi yllättää äkisti kenet tahansa. Tutkimusongelmaksi muodostui kysymys mitä muutoksia äkillinen vammautuminen tuo perheen arkeen? Useissa tutkimuksissa aihetta tarkastellaan vammaisen tai omaishoitajan näkökulmasta. Tässä työssä tarkastelun kohteena on vammaisen ympärillä, ja ehkäpä myös hänen ehdoillaan, elävä kokonainen perhe. Päädyttyämme tähän aiheeseen otimme yhteyttä Aivovammaliittoon, joka oli kiinnostunut tekemään kanssamme yhteistyötä. Se halusi saada lisää tietoa julkisten palvelujen saatavuudesta, niiden käytöstä ja tyytyväisyydestä niihin. Lisäksi Aivovammaliitto halusi näkemystä tarjoamiensa palvelujen kattavuudesta ja käyttäjien tyytyväisyydestä sekä kehittämisehdotuksia liiton palveluihin. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on moniulotteinen, mikä vaikutti aineistonkeruu menetelmien valintaan. Perheen muutoksen tutkiminen on laadullista ja tulokset ovat kuvailevia. Tähän aineistoa kerättiin viidellä teemahaastattelulla. Palveluihin liittyvät kysymykset ovat määrällisiä ja niihin aineistoa kerättiin kyselylomakkeilla, jossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomaketutkimus on niin sanottua surveytutkimusta.

7 6 Tuisku Immonen mainitsee kirjassaan Siivekäs sillan rakentaja (1994) perheeseen syntyvän vammaisen lapsen mukanaan tuomita muutoksia. Mutta mitä tapahtuu, kun perheeseen syntyy vammainen aikuinen? Myös se on koko perheelle shokki. Perhe käy läpi surun, katkeruuden, häpeän, hämmennyksen ja vihan tunteita. Aivovammaisen aikuisen myötä perheeseen syntyy epäjärjestystä, odottamatonta käyttäytymistä, taloudellisia huolia ja uhkaa perheen henkiselle hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Kaikki tämä tulee ennalta arvaamatta ja siksi meidän mielestä voidaan sanoa, että perheeseen syntyy vammainen aikuinen. Kun kriisi kohtaa perhettä, hengellisyys saattaa tulla merkityksellisemmäksi kuin aikaisemmin. Silloin kun asioita ei pystytä selittämään järkiperäisesti, aletaan syitä etsiä ihmisen ulkopuolisesta tahosta. Kriisinhallinnan kannalta on helpompaa ajatella, että jokin korkeampi voima on saanut onnettomuuden tapahtumaan tai että se mahdollistaa ratkaisun löytymisen. Vuonna 2003 kirkkoon kuului 84 prosenttia suomalaisista (Kirkko muutosten keskellä 2005). Koska kirkko on yksi osa toimivaa yhteiskuntaa, ja suurin osa suomalaisista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, olemme ottaneet yhdeksi näkökulmaksi työhömme kirkon piirissä tehtävän työn. Rajaamme seurakunnan työn käsittelemään ainoastaan diakoniatyötä, koska sen luonteeseen kuuluu tukea heikompia ja kärsiviä ja koska se sivuaa eniten työssämme käsiteltävää aihetta. Luvussa yksi esittelemme tutkimuksemme tavoitteet ja prosessin etenemisen. Luku kaksi käsittelee työmme teoreettisen viitekehyksen. Siihen kuuluvat erilaiset lait ja asetukset sekä kolme teoriaa (Cullbergin kriisiteoria, suhteellisen tasapainon malli ja ekokulttuurinen teoria arjesta), jotka keskeisesti tulevat esiin kyselylomakkeissamme ja tutkimustuloksissamme. Kolmannessa luvussa kerromme vammaisuudesta, aivovammasta ja niiden aiheuttamista muutoksista sekä siitä, mitkä vaikutukset vammautumisella on perheeseen. Luku neljä käsittelee tutkimusympäristöä, aineistonkeruuta ja analysointimenetelmiä. Aineistoa kerättiin sekä kyselylomakkeilla, että teemahaastatteluilla. Viidennessä luvussa käsittelemme kyselylomakkeiden analyysiä, joka tehtiin SPSS-ohjelmalla (Statistical Package for Social Sciences). Vastausten analyysit esitellään siinä järjestyksessä, kun niihin liittyvät kysymykset on lomakkeessa kysytty.

8 7 Luku kuusi käsittelee teemahaastattelujen analyysiä perheen muutoksesta siten, että keromme perheen arjesta ennen ja jälkeen vammautumista. Seitsemännessä luvussa kerromme tutkimuksen tuloksista. Sen alussa pidämme vielä erillään kyselylomakkeissa ja teemahaastatteluissa tulleet tulokset, jotka yhdistetään luvun lopussa ja käsittelemme tulosten luotettavuutta. Luvussa kahdeksan kerromme, kuinka kirkko ja diakonia voivat tukea perhettä, sekä käsittelemme surun kohtaamista. Luku yhdeksän käsittelee sosionomin ja diakonin ammatillisuutta ja yhteistyötä. Se pohjautuu Sosionomi (AMK) ydinosaamisraporttiin, joka luo pohjan koulutuksillemme. Pohdintaosuudessa, luvussa kymmenen, annamme parannusehdotuksia perheen tukemiseen tutkimustulostemme kautta ja arvioimme kukin tahollamme työmme onnistumista. Työn kielellinen muoto rakentuu siten, että johdanto- ja pohdintaosuudessa käytämme monikon ensimmäistä (me) muotoa. 1.1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Tutkimuksemme on monistrategista eli sekä kuvailevaa että tietokeräävää. Käytimme tutkimuksessa kahta eri aineistonkeruumenetelmää: survey-tutkimusta ja teemahaastattelua. Survey-tutkimuksen toteutimme kyselylomakkeilla, joilla selvitimme perheiden palveluiden käyttöä, tyytyväisyyttä sekä parannusehdotuksia niihin. Lyhyt osio käsitteli vamman aiheuttamia muutoksia perheessä. Koska keskeinen tutkimuksemme tavoite on kuvailla perheen arjen muutosta vanhemman äkillisen vammautumisen seurauksena, syvensimme teemahaastatteluilla tietoa tästä perheen muutoksesta. Kyselylomakkeisiin valitsimme tutkimusmetodiksi survey-tutkimuksen. Se sopii työhömme, koska sillä on helppoa kerätä tietoa sellaisista asioista, joista vastaajat ovat kiinnostuneita ja jotka liittyvät heidän arkiseen kokemukseensa ja toimintaansa. Kysymyslomakkeisiin teimme sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidulla kysymyksillä saadaan paljon tarkkaa tietoa ja avoimet kysymykset tuovat vastaajalle vapautta ja jättävät tilaa spontaanisuudelle. Teemahaastatteluilla pyritään kuvaamaan muutosta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Se sopii tutkimukseemme siksi, että haastattelutilanne voi muotoutua perheen mukaan ja edetä luontevassa järjestyksessä. Molempien tutkimusmenetelmien tulosten kautta on tavoitteena laatia parannusehdotuksia ja toimintamalleja, jotka tukisivat perheen arjessa selviytymistä. Parannusehdotusten tarkoituksena on tuoda ratkaisuvaihtoehtoja niihin ongelmiin, joita ilmenee tarjotun tuen

9 8 ja palvelun sekä asiakkaiden tarpeiden välillä. Jotta perheen kokonaisvaltainen tukeminen onnistuisi mahdollisimman hyvin, ehdotuksissa korostuu ammatillisen yhteistyön tärkeys. Perheen dynamiikassa on monimutkaisia riippuvuussuhteita, joten perheenjäsenen vammautuminen ei voi olla vaikuttamatta perheen arkeen. Myös nämä muutokset tulisi huomioida palvelujärjestelmässä. Työ, työyhteisöt ja johtaminen (TTJ) opintokokonaisuudessa tehtiin yhteistyötä Aivovammaliiton kanssa. Aivovammaliitto oli esittänyt tarpeen selvittää asiakkaiden julkispalveluiden ja tuen saantia muutostilanteessa sekä tyytyväisyyttä niihin. TTJ:n harjoittelujakson aikana analysoitiin ja raportoitiin kyselylomakkeet. Tämän raportin olemme liittäneet osaksi tätä työtä luvuksi viisi eli kyselylomakkeiden analyysi. TTJ-harjoittelun aikana tehtiin myös kahden perheen haastattelut. 1.2 Prosessin eteneminen Prosessin alkoi jo ensimmäisen opiskeluvuoden eli vuoden 2002 syksyllä aiheen miettimisellä. Pirjo Issakainen ja Paula Perälä päättivät, että he tekevät opinnäytetyön yhdessä. Monissa opintokokonaisuuksissa huomioitiin tämä työ valitsemalla annettujen tehtävien näkökulmaksi vammaisuus. Koko opiskelun ajan on huomioitu, miten kutakin käsiteltävää aihetta voi hyödyntää opinnäytetyön tekemisessä. Syksyllä 2003 tiimiin liittyi kolmas opiskelija Eeva Knuutila, jonka jälkeen ajatukset hiottiin yhteen ja aihe rajattiin lopulliseen muotoonsa. Vuoden 2004 lopulla tiimin kolmas jäsen vetäytyi henkilökohtaisista syistä työstä, joten keväällä 2005 työn tekivät loppuun kaksi alkuperäistä jäsentä. Koska Aivovammaliitto on käsiteltävän aiheen johtava asiantuntijajärjestö, haluttiin se saada yhteistyökumppaniksi opinnäytetyön tekemiseen. Aivovammaliittoon otettiin yhteyttä sähköpostitse syyskuussa Saatuamme myönteisen vastauksen sovimme liiton edustajien kanssa tapaamisajan syyskuun loppuun. Tapaamisessa keskusteltiin kokonaisuudesta, opinnäytetyömme aineiston keräämisestä (esim. kyselylomakkeiden lähettämisestä ja haastateltavien valitsemisesta), sovittiin aikataulullisista yksityiskohdista ja pyydettiin kirjallinen tutkimuslupa (liite 1).

10 9 Kyselylomakkeiden lähtökohtana oli ekokulttuurinen teoria, joka nostaa perheen arkielämän keskeiselle sijalle. Diakonia-ammattikorkeakoulun opettajat ja Aivovammaliiton toiminnanjohtaja auttoivat meitä kyselylomakkeiden sisällön ja sen muodon laatimisessa. Liitto oli aiemman asiakaspalautteen myötä tietoinen siitä, että palvelut ovat aivovammaisille ja heidän perheilleen hyvinkin erilaiset. Aivovammaliitolle oli tärkeää saada konkreettista tietoa nykyisestä palveluiden tarpeesta ja niiden saannista. Ennen varsinaisen kyselytutkimuksen tekemistä kaavakkeet testattiin kymmenellä Aivovammaliiton jäsenperheellä joulukuussa Tarkoituksena oli selvittää niiden toimivuus käytännössä. Saadun palautteen ja jatkokäsiteltävyyden kannalta kaavakkeet muokattiin nykyiseen muotoonsa (liite 2). Kyselylomakkeet lähetettiin vuoden 2003 lopussa 200:lle Aivovammaliiton jäsenrekisteristä satunnaisotannalla valitulle perheelle, ja ne pyydettiin palauttamaan tammikuun 2004 loppuun mennessä. Kaavakkeita palautui kaikkiaan 115. Niistä käyttökelvottomia oli 49 kaavaketta, joten tutkimukseen mukaan otettiin 66. Kyselytutkimuksen yhteenveto ja analysointi tehtiin vuoden 2004 aikana. Eeva Kunuutilan ja Paula Perälän Työ, työyhteisöt ja johtaminen opintokokonaisuuden kehittämishanke liittyi opinnäytetyöhön. Sen aikana analysoitiin kyselylomakkeita, suunniteltiin teemahaastattelun runko ja toteutettiin kaksi teemahaastattelua, perehdyttiin syvemmin tutkimukselliseen teoriaan sekä saatiin lisätietoa lainsäädännön soveltamisesta yhteistyössä Aivovammaliiton toiminnanjohtajan kanssa. Kyselylomakkeissa tiedusteltiin halukkuutta osallistua tietoa syventävään teemahaastatteluun. Suostumuksen antaneista valittiin haastateltavat. Valintaperuste oli se, että vammautumiset ovat tapahtuneet erilaisissa tilanteissa ja haastateltavat asuvat Etelä- Suomen alueella suunnilleen samankokoisilla paikkakunnilla. Halusimme myös, että vammautuneissa on sekä miehiä että naisia, jotta näkisimme, onko sukupuolella merkitystä muutoksiin perheessä. Tarkoituksena oli, että tulokset olisivat vertailukelpoisia toistensa kanssa. Kyselylomakkeiden tietojen kokoamisen ja analysoinnin jälkeen suoritettiin haastattelut lokakuun 2004 ja tammikuun 2005 välisenä aikana. Teemahaastatteluaineisto litteroitiin ja analysointiin sekä yhteenvetoa tehtiin lokakuun 2004 ja helmikuun 2005 välisenä aikana. Haastattelun ja kyselytutkimuksen vertailu ja

11 10 analysointi tehtiin maaliskuun 2005 loppuun mennessä. Koska tutkimus oli pitkähkö prosessi, ei tarkkaa aikaa voi määrittää, milloin jotain tiettyä kokonaisuutta on tehty. Aiheeseen liittyvien aikaisempien tutkimusten ja teoriatiedon lukeminen painottui keväästä 2003 kesään 2004, mutta uutta tietoa haettiin ja yksityiskohtia tarkennettiin koko prosessin ajan. Ohjausta saatiin monta kertaa opettajilta ja Aivovammaliiton toiminnanjohtajalta. Opinnäytetyöseminaareihin osallistuttiin säännöllisesti. Osallistumista on jaettu siten, että pääsääntöisesti kerralla paikalla oli kulloinkin yksi tekijä, joka välitti tietoa koko ryhmälle. Alussa hahmoteltiin työn rajausta ja viitekehystä, käytiin erikseen järjestetyillä opinnäytetyön tekemiseen liittyvillä teemaluennoilla sekä esiteltiin tutkimussuunnitelma ja kyselytutkimusosio. Lisäksi osallistuttiin tiedonhakuprosessin sekä tieteellisen kirjoittamisen ja lähteistykseen liittyville luennoille. Loppupuolella käsiteltiin olemassa olevia palveluja ja tukimuotoja, hiottiin kerätyn aineiston ja kirjoitetun tekstin pohjalta kokonaisuutta yhteen ja esiteltiin teemahaastatteluosio. Työn edetessä omaa tietoa käytännön toimintatavoista syvennettiin keskusteluilla eri alojen ammattilaisten kanssa, joita olivat sosiaalityöntekijä, psykologi, toimintaterapeutti, diakonissa sekä kunnan ja seurakunnan yhteinen vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja. Korostamme, että edellä mainitut eivät olleet haastatteluja, vaan ne käytiin nimenomaan omaa tietoa syventävinä keskusteluina. Issakainen osallistui Aivovammaliiton järjestämälle perheleirille kesällä Perälä suoritti vammaisuus-opintokokonaisuuden työharjoittelun Invalidiliiton koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa, jossa opiskelijoina on myös aivovammaisia. Knuutilan työkokemus aivovammaisten kanssa antoi ammatillista pohjaa työhömme. Valmis työ jätettiin arvioitavaksi ja esiteltiin Opinnäytetyön tekemisprosessi kesti kaksi ja puoli vuotta.

12 11 2 OPINNÄYTETYÖN VIITEKEHYS Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu erilaisista laeista, laatusuosituksista ja strategioista sekä kolmesta teoriasta (Cullbergin kriisiteoria, suhteellisen tasapainon malli ja ekokulttuurinen teoria arjesta). Aivovammaisen henkilön perheen kokemien muutosten problematiikasta ei ole tutkimuksia. Aiheesta on yhteiskunnallisesti puhuttu vähän ja muut vammaryhmät ovat saaneet enemmän julkisuutta. Aivovamman saaneen perhettä koskevia ja perheen näkökulmaa tarkastelevia tutkimuksia ei löytynyt, mutta omaishoitajan tukemiseen ja vammaisuuteen liittyviä tutkimuksia on paljonkin. Suurin osa tehdyistä tutkimuksista, jotka käsittelevät vammautumista, on rajattu lapsen vammautumiseen tai syntymiseen vammaisena. Antti Teittinen antaa vuonna 2000 valmistuneessa väitöskirjassaan Miten tutkia vammaisuutta yhteiskunnallisena kysymyksenä sosiologisen näkökulman yhteiskunnan ja vammaisuuden kohtaamiseen. Se poikkeaa perinteisemmistä erityispedagogisista, lääketieteellisistä ja psykologisista lähestymistavoista. Sosiologia yleisenä yhteiskuntatieteenä auttaa havaitsemaan modernin yhteiskunnan ja vammaisuuden kohtaamisen. Yhteiskunnan ilmiöt vaikuttavat myös vammaisten ja heidän perheidensä elämään. 2.1 Lait, laatusuositukset ja strategiat Suomen perustuslaki (1999/731) takaa jokaiselle Suomessa asuvalle taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet, ja niiden saamisen turvaavat valtio ja kunnat. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (1987/380) käsittää laajan palvelujen ja tukitoimien kokonaisuuden. Ne on tarkoitettu pääasiallisesti vammaisille, mutta esimerkiksi kuntoutusohjausta voidaan antaa myös perheenjäsenelle. Vammaisilla on lain mukaan oikeus palveluasumiseen, kuljetuspalveluihin, saattopalveluun ja tulkkipalveluihin. Laista käytämme jatkossa yleiskielessä käytettyä vammaispalvelulaki nimitystä Terveydenhuollon kuntoutuspalveluja järjestetään kansanterveyslain (1972/66) ja erikoissairaanhoitolain (1989/1062) perusteella. Terveydenhuollon järjestämän kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista

13 12 toimintakykyä sekä tukea asiakkaan elämänhallintaa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toimissa. Vammaisuuden myötä toimeentuloa turvataan siten, että lakisääteisten vakuutusten korvaama kuntoutus on ensisijaista muihin kuntoutuspalveluihin nähden. Liikennevakuutuslain (1959/276) korvaaman kuntoutuksen edellytys on, että henkilön työ- tai toimintakyky tai ansiomahdollisuudet ovat heikentyneet tai ne voivat myöhemmin olennaisesti heikentyä liikenneonnettomuuden seurauksena. Tapaturmavakuutuslain (1948/608) korvaaman kuntoutuksen edellytyksenä on, että henkilön työ- tai toimintakyky tai ansiomahdollisuudet ovat heikentyneet, tai ne voivat myöhemmin olennaisesti heikentyä työtapaturman seurauksena. Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Sari Juhilan mukaan aivovammaisten korvaus- ja tukimuodot tulevat usein vakuutusyhtiöiden kautta, koska suuri osa tapaturmista sattuu lakisääteisten vakuutusten piiriin kuuluvissa liikenne- ja työtapaturmissa. Tämä tarkoittaa, että vakuutusyhtiö korvaa kuntoutus- ja toimeentuloturvakustannukset. Ne vammautuneet, jotka eivät saa korvausta vakuutusyhtiöltä, saavat palveluja kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta tai Kansaneläkelaitoksen (Kela) kustantamana. Toimeentuloturva muodostuu silloin yleensä työeläkelakien ja/tai kansaneläkelain (1956/347) mukaisista etuuksista. Laatusuositukset ja vammaispoliittiset ohjelmat, kuten esimerkiksi valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi ja Etelä-Suomen Läänin vammaispoliittinen ohjelma, antavat kunnille toimintaohjeita, joiden mukaan vammaispalveluja voi järjestää. Suositukset ja ohjelmat eivät kuitenkaan velvoita kuntia toimimaan tietyllä tavalla. Valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi annettiin vuonna Sen tavoitteena on muun muassa palvelujen laadun ja saamisen turvaaminen sekä toimintojen ja palvelurakenteen uudistaminen. Tarkoituksena on sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämisen varmistaminen ja muuttuvan toimintaympäristön asettamien lisääntyvien vaatimusten ennakoiminen. (Sosiaalialan kehittämishanke 2003.)

14 13 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman mukaan on selvitettävä toimenpiteitä, joilla voidaan kehittää omaishoitoa osana kunnallista palvelujärjestelmää. Lisäksi on turvattava vammaisten ihmisten yhteiskuntaan osallistuminen ja mahdollisuus itsenäiseen elämään. Vammaispalveluiden yhtäläinen saatavuus ja erityisosaamisen vahvistaminen maan eri osissa on varmistettava. (Sosiaalialan kehittämishanke 2003.) Vuoden 2004 alussa käynnistettiin Hyvinvointi ohjelman valmistelu, jossa etsittiin keinoja erityisesti yksilöllisen selviytymisen ja yhteisöllisen tuen tasapainottamiseksi. Lisäksi siinä tarkastellaan eri toimijoiden asemaa ja roolia sosiaalipalvelujen järjestämisessä. Tavoitteena on, että esiin nousseiden keskeisten ehdotusten pohjalta laaditaan Hyvinvointi 2015 ohjelma. (Sosiaalialan kehittämishanke 2003.) Etelä-Suomen läänin vammaispoliittisen ohjelman päämääränä on edistää vammaisten henkilöiden hyvinvointia. Ohjelma lähtee systeemiajattelusta, joka korostaa eri toimijoiden vastuuta yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Vammaispolitiikka liittyy kuntatasolla kaikkien hallintoalojen toiminta-alueeseen. Yhtenä läänin vammaispoliittisen ohjelman tehtävänä on edistää seudullista ja ylikunnallista toimintaa. Vammaispoliittisten toimijoiden on arvioitava päätöstensä vaikutusta tulevaisuuteen jo suunnitteluvaiheessa. (Erilaisuus on normaalia 2002, 1.) Poliittiset päätökset antavat raamit sosiaalialan työskentelyyn. Sosiaalialalla tapahtuvat voimakkaat muutokset tuovat muutoksia myös alan ammattitaitovaatimuksiin. Työ on asiakaspalvelutyötä, ja ihmisten kanssa työskenneltäessä tärkeä työväline on oma persoona. Lähitulevaisuudessa työntekijältä odotetaan entistä enemmän muun muassa laaja-alaisuutta, yhteistyökykyä sekä rohkeutta ja halukkuutta kyseenalaistaa vanhoja oppeja ja työtapoja. Työntekijällä on oltava valmiuksia kohdata muutoksia, ja hänen on oltava joustava suhteessa asiakkaaseen. Myös taloudellisen ajattelun ja suunnittelun taidot ovat yhä tärkeämpiä, joten työntekijöiltä vaaditaankin kustannustietoisuutta ja taloudellisten tekijöiden huomioimista työssä. (Työministeriö 2004; Borgman 2001, 9, ) Tähän vaativaan sosiaalialaa koskevaan haasteeseen pystyy vastaamaan esimerkiksi sosionomi (AMK) tutkinnon suorittanut henkilö.

15 14 Yhdeksi viitekehyksen osaksi valittiin sosionomi (AMK) ydinosaaminen (liite 3). Se on tämän tutkimuksen tekijöiden ammatillisuuden perusta, joten siihen perustuva pohdinta on ammatillista kasvua tukevaa. Lisäksi sosionomi (AMK) ydinosaamisen pohjalta voidaan luontevasti miettiä aivovamman saaneen perheen tukemista, koska perhe tarvitsee monia eri näkökulmia hahmottavan ja monenlaisissa ympäristöissä toimintakykyisen yhteistyökumppanin selvitäkseen arjesta. Sosionomin (AMK) ydinosaaminen on sisällöllinen ja taidollinen yhdistelmä. Sille on tunnusomaista yhteiskuntasidonnaisuus. Ydinosaamisen sisältöön vaikuttavat sosiaalialan luonne ja tehtävät sekä ammatillinen sisältökonteksti ja menetelmät. Sosiaalialan työ on yhteiskunnan ja ihmisten välistä vastavuoroista toimintaa ja se muodostuu yhteiskunnallisten muutosten ja ristiriitojen sekä ihmisten arkisten tarpeiden ja ongelmien mukaan. Sosionomi (AMK) pystyy asiakkaan ja muiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä arvioimaan asiakkaan sosiaaliset, psyykkiset ja fyysiset voimavarat. Työn lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne ja arki. Tavoitteena on vallitsevien esteiden poistaminen ja vähentäminen. Työ vastaa asiakkaan sosiaaliseen toimintakykyyn ja turvallisuuteen liittyviin tarpeisiin. Hän pystyy vahvistamaan asiakkaan subjektiutta, koska hän kunnioittaa asiakasta oman elämänsä asiantuntijana. Toiminta edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaista tilanteen hallintaa, mikä edistää ihmisen elämänhallintaa ja itsemääräämisoikeutta. (Borgman 2001, 6-9, 14 16, 24.) Tärkeänä osana suomalaista julkispalvelua myös Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on omat dokumenttinsa, joissa käsitellään vammaisten henkilöiden kanssa toimimista. Kirkko kaikille -ohjelman eräänä lähtökohtana on tarkastella vammaispoliittisen ohjelman toteutumista kirkossa ja seurakunnissa. Suomen perustuslaki (1999/731), joka kieltää mm. vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän, ja muu lainsäädäntö esimerkiksi kuntoutuksesta ja vammaispalvelulaki (1987/380) muodostavat juridisen perustan ohjelmalle. (Kirkko kaikille 2003.) Kirkon työmuodoista varsinkin diakoniatyö etsii ja tunnistaa kärsimystä ja hätää, sekä yrittää osaltaan lieventää ja poistaa sitä. Diakoniatyön painopistealueet määräytyvät paljolti siitä ympäristöstä ja avuntarpeesta, joka kullakin paikkakunnalla on nähtävissä. Diakoniatyön sisältöihin kuuluu muun muassa taloudellisen tuen antaminen, erilaisen viriketoiminnan järjestäminen erityisryhmille, sielunhoito ja ihmisen auttamista hänen

16 15 hengellisessä hädässään. Diakoniatyöllä edistetään ihmisarvoisen elämän mahdollisuuksia ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Diakonia on kristilliseen rakkauteen perustuvaa palvelua, joka käytännössä toteutuu ihmisten vuorovaikutuksessa ja kirkon elämässä. Diakonia toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa etsien erityisesti ihmisiä, jotka jäävät ilman apua. (Kirkko kaikille 2003.) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mission, vision ja strategian 2010 (2002) mukaan kirkko kutsuu kaikkia mukaan yhteisöönsä. Vision mukaan tulevaisuuden kirkko on läsnäolon kirkko. Se on mukana koko ajan suomalaisessa todellisuudessa ja kohtaa ihmiset omassa elinpiirissään. Jotta kirkon tulevaisuus turvataan, sen täytyy etsiä uusia tapoja jäsentyä kaupunkilaiseen elämänmenoon. Seurakuntien sisällä tulee luoda erilaisille ryhmille osallistumismahdollisuuksia. Kirkon tulee kiinnittää huomiota erityisesti niihin, jotka eivät vielä ole mukana kirkon toiminnassa. Se kutsuu kaikkia mukaan. Läsnäolon kirkko etsii heikoimpia ja toimii heidän puolestapuhujanaan. (Läsnäolon kirkko 2002.) 2.2 Teoriat Työhön valittiin tutkimuksen kannalta kolme keskeistä teoriaa, jotka auttavat kokonaisuuden hahmottamista. Ne kuvaavat perheen kokemia vaiheita ja tuntemuksia, kun vammautuminen äkisti koskettaa perhettä. Teoriat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka pohjalta voidaan suunnitella ja toteuttaa perheen tarvitsemia tukitoimia. Teorioiden keskeiset sisällöt tulevat selvästi esiin myös kysymyslomakkeissa ja teemahaastatteluissa. Teoriat ovat Cullbergin kriisiteoria, suhteellisen tasapainon malli ja ekokulttuurinen teoria. Cullbergin kriisiteorian pohjalta voidaan selittää perheen käyttäytymistä. Suhteellisen tasapainon mallin avulla hahmotetaan perheen tarvitseman tuen merkitys ja ekokulttuurisessa teoriassa nostetaan perheen arki keskeiselle sijalle. Kysymyslomakkeet rakennettiin ekokulttuurisen teorian lähtökohdista, koska tarkoitus oli tutkia nimenomaan perheen arjessa tapahtuneita muutoksia. Suhteellisen tasapainon malli korostuu tässä työssä, koska keskeisenä tutkimusongelmana on selvittää vammautumisen mukana tulleita muutoksia ja perheen selviytymisessä tarvittavia tukimuotoja.

17 16 Cullbergin kriisiteoria, vaikka onkin jo kaksikymmentä vuotta vanha, sopii selkeytensä vuoksi tähän tutkimukseen. Kaikki perheet, joissa vammautuminen äkkiä tapahtuu, käyvät läpi jollain tasolla tämän kriisiteorian määrittelemät vaiheet. Näitä vaiheita sovelletaan tämän työn tulosten tarkastelussa. Kriisiteorian pohjana on psykoanalyyttinen näkemys. Tämä kriisiteoria on valittu, koska siinä on selvä jako eri vaiheiden välillä ja jokaiselle vaiheelle on annettu omat tunnusmerkkinsä. Cullberg (1984, 23) jakaa kriisin kulun neljään vaiheeseen: shokki-, reaktio-, korjaamis- ja uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Shokkivaihe kestää lyhyestä hetkestä muutamaan vuorokauteen. Ihminen yrittää pitää todellisuuden kaukana, koska asian käsittely ei ole vielä mahdollista. Tämän vaiheen aikana järkytyksen kokenut ihminen voi vaikuttaa tyyneltä, vaikka hän olisi sisäisesti sekasortoisessa tilassa. Jälkeenpäin hänen voi olla vaikea muistaa shokkivaiheen aikaisia tapahtumia, mikä pitää ottaa huomioon ensitietoa perheelle annettaessa. Käytös voi myös olla tavallisuudesta poikkeavaa. Huutaminen, asioiden hokeminen ja merkityksettömistä asioista puhuminen ovat esimerkkejä poikkeavasta käyttäytymisestä. (Cullberg 1984, 23.) Reaktiovaihe kestää kuukaudesta vuoteen. Sen aikana ihminen alkaa ymmärtää mitä on tapahtunut tai mitä tulee tapahtumaan. Ihminen joutuu mukautumaan todellisuuteen, mikä edellyttää psyykkistä uudelleen suuntautumista. Tilannetta pyritään hahmottamaan muun muassa miksi-kysymyksillä ja miettimällä sitä, miten epäoikeudenmukaista on, että kyseinen asia sattui juuri omalle kohdalle. Reaktiovaiheen oireita voivat olla väsymys, ärtyisyys, unihäiriöt, syyllisyydentunteet, psykosomaattiset sairaudet. (Cullberg 1984, ) Korjaamisvaiheen alkaminen ajoittuu kuukaudesta vuoteen kriisin alkamisesta. Tämän vaiheen aikana ihminen alkaa suunnata ajatuksensa tulevaisuuteen. Asiat nähdään sellaisena kuin ne ovat, eikä todellisuuden enää pitäisi olla vääristynyttä. Tilanteeseen sopeutumattomuus on merkki asiantuntija-avun tarpeesta. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisi on käyty läpi, eikä se enää ole este normaalille elämälle. Ihminen saavuttaa tasapainon, vaikka menneisyyden kivuliaat asiat saattavat aiheuttaa hetkittäistä tuskaa. (Cullberg 1984, )

18 17 Paula Määttä tuo kirjassaan Perhe asiantuntijana, erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt (1999) suhteellisen tasapainon mallin esiin sitä näkökulmasta, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Malli sopii erittäin hyvin myös tilanteeseen, jossa perheeseen syntyy vammainen aikuinen. Suhteellisen tasapainon malli korostaa perheen saaman ohjauksen ja tuen merkitystä heti vammautumisen jälkeen. Teorian kautta pohditaan tuloksia tukitoimista vammautumisen ensi hetkistä lähtien, sillä silloin oikein saatu ammatillinen tuki auttaa perhettä saavuttamaan tasapainoisen elämän myös tulevaisuudessa. (Määttä 1999, ) Kun huonoja uutisia kerrotaan, tulee ympäristön olla rauhallinen. Täytyy myös selvittää keitä kaikkia on paikalla ja minkä verran perheenjäsenet jo tietävät asiasta. Näin pääsee lähemmäksi perhettä, oppii perheen kielenkäytön ja ajattelutavan sekä pääsee selville heidän peloistaan. On selvitettävä, haluavatko kaikki perheenjäsenet tietää samalla kertaa kaiken vai tarvitaanko lisäaikaa. (Määttä 1999, 57.) Perhe on pidettävä ajan tasalla, jotta sen jäsenet pystyvät keskustelemaan tasavertaisina. Myöhemmin, kun suunnitellaan aivovamman saaneen perheenjäsenen kuntoutusta, kaikki mahdollinen tieto on kerrottava perheelle ja huolehdittava, että asiat tulevat ymmärretyiksi. Heti alussa on huolehdittava siitä, ettei perhe jää yksin. Usein myös sukulaiset ja ystävät ovat tietämättömyydessään hädissään ja neuvottomia, eivätkä rohkene lähestyä perhettä. (Määttä 1999, 58.) Ensitietoprosessin onnistuminen edellyttää laaja-alaista näkemystä. Vammaisuuden medikalisoituminen tuotti käsiteparin vammainen-terve, joka osaltaan vaikuttaa vammaisuuden ymmärtämiseen. Olennainen asia onkin ensitiedonantajan oma käsitys vammaisuudesta ja erilaisuudesta, koska asenteet välittyvät perheenjäsenille. (Määttä 1999, 61.) Kun perheeseen syntyy vammainen aikuinen, ensitiedon välittäjä kertoo, että puoliso, isä tai äiti ei ole terve. Siitä tiedosta alkaa perheenjäsenten käsitys vammautuneesta rakentua, ja se täydentyy yhteistyön jatkuessa. Alkuvaihe vie paljon vammattoman vanhemman voimia. Perheessä tunteet korostuvat ja huoli lapsista, vammautuneesta ja perheen selviämisestä on suuri. Perheen lapset tarvitsevat paljon apua, tukea ja vanhempiaan ymmärtääkseen perheen uuden tilanteen. Läheisten tuki olisi tässä vaiheessa tärkeää. Lapsella pitäisi olla turvallinen aikuinen, joka

19 18 ottaisi vastuuta, kun perheen vammaton aikuinen kokoaa voimiaan ja selvittää käytännön asioita. (Määttä ) Suhteellisen tasapainon malli (kaavio 1) jaetaan kyllä- ja ei-reittiin. Kyllä-reitti tarkoittaa sitä, että perhettä tyydyttävät ratkaisut on löydetty ja arki sujuu toivotulla tavalla. Perhe-elämän suhteellinen tasapaino saavutetaan kun suomalainen palveluverkko on pystynyt tarjoamaan apuaan perheen tilanteeseen. Ei-reitistä puhutaan silloin, kun perheenjäsenet kokevat jääneensä vaille riittävää tukea, tietoa tai asianmukaisia palveluja, mistä seuraa vähitellen turhautuminen ja uupuminen. Perheenjäsenet eivät jaksa noudattaa ammatti-ihmisiltä saamiaan ohjeita, kun kotiin ei ole saatu riittävää perusapua arkirutiineihin. Perheen vammattomalle vanhemmalle ja lapsille ei ehkä ole kerrottu kaikkia perusasioita aivovamman mukanaan tuomista muutoksista ja vamman laadusta. Tällaisessa tilanteessa perhe helposti vetäytyy yhteistyöstä, koska perhe kokee jäävänsä yksin ongelmiensa kanssa. Joistakin perheistä tai vanhemmista tulee helposti ammattiihmisten silmissä haastavia perheitä tai vanhempia. (Määttä 1999, 105.) KAAVIO 1 Suhteellisen tasapainon malli

20 19 Ammatti-ihminen ottaa yhteiskunnan tukiverkoista selvää perheen tasapainon saavuttamiseksi ja vammautuneen parasta ajatellen. Perheiden jaksamisen kannalta olennaisinta on saada se tieto, tuki ja palvelut, joita he itse arvioivat tarvitsevansa. Asiantuntijoiden on muistettava, että jokainen perhe on erilainen ja perheessä on omat tapansa ratkaista perheisiin ja läheisiinsä kohdistuvat, niin hyvät kuin huonotkin, asiat. Vain perheitä kunnioittava toimintatapa tuottaa toivottua tulosta. Perheen asiantuntijuus vaikeassakin tilanteessa on nostettava etusijalle kun järjestellään vammautuneen ja muiden perheen jäsenten asioita. Näin löydetään yhteistyöt perheen ja ammatti-ihmisten välille. (Määttä 1999, 62 63, 112.) Paula Määttä käsittelee kirjassaan, Perhe asiantuntijana (1999), myös ekokulttuurisen teorian soveltamista perheeseen, jossa on vammainen lapsi. Tämä teoria pätee ja on totta myös perheessä, jossa aikuinen on aivovammainen, sillä se korostaa vahvasti perheen arjen merkitystä. Ekokulttuurisessa teoriassa esitellään perheen muutoksen alueita, jotka on koettu merkityksellisiksi perheissä. (Määttä 1999, 82.) Tätä tutkimusta varten laadittiin kyselylomakkeet osittaen tähän jaotteluun pohjautuen esimerkiksi perheen toimeentulo, terveydenhuollon palvelut ja sosiaalinen tuki. Aihetta käsitellään tarkemmin luvussa neljä. Ekokulttuurinen teoria nostaa keskeiselle sijalle vammautuneen henkilön perheen rutiinit. Perheen arkielämässä tekemät ratkaisut ovat vammautuneen kuntoutumisen kannalta jopa olennaisempia kuin arjesta erillään olevat yksittäiset terapiat ja ohjelmat. Sen vuoksi ammatti-ihmisen ja kuntoutujan huomion tulisi keskittyä perheen arkeen. Ekokulttuurisen teorian mukaan perheen päivittäisten rutiinien muutoksia ohjaa kunkin perheen oma kulttuuri. Perheen elämää ja tapaa kuntoutua ei voi ymmärtää tuntematta tätä perhekulttuuria. (Määttä 1999, 81 82, 84.) Ekokulttuurisen näkemyksen mukaan vammautuneen henkilön perheellä, jossa asuu vammainen henkilö, ei ole todennäköisyyttä suurempaan poikkeavuuteen kuin muilla perheillä. Jokaisen perheen yksilöllisyys on huomioitava, ja vammautuneen sekä hänen lähiympäristönsä välinen vuorovaikutus on nostettava keskeiseksi. Perheenjäsenet on nähtävä proaktiivisina eli he voivat vaikuttaa itse siihen, mitä yhteiskunnan taloudelliset ja sosiaaliset reunaehdot heille merkitsevät, mitä rutiineja he muuttavat ja mihin suuntaan. Keskeisiä ovat perheen voimavarat, ja uutta kannattaa lähteä rakentamaan perhees-

21 20 sä jo toimivien asioiden ja tapojen varaan. Kaikkien perheenjäsenten tulee saada olla mukana vammautunutta koskevien asioiden arvioinnissa ja suunnittelussa. Ammattiauttajan ei tule etsiä totuutta perheiden sanojen takaa, vaan kuulla mitä he sanovat. (Määttä 1999, ) Jokaisella perheellä on oma arkinen päiväjärjestyksensä, mihin ei toivota ulkopuolisen puuttuvan. Mikään ei anna työntekijälle oikeutta muuttaa tätä järjestystä. Ne muutokset, joihin perhe on valmis, tapahtuvat melkein huomaamatta. Arkielämän rutiinit ovat rakentuneet kussakin perheessä sen mukaan, mitkä ovat perheen arvot ja päämäärät sekä elämänkokemukset ja uskomukset. (Mattus 1993, ) Perhe mukautuu vammaisuuden mukanaan tuomiin muutoksiin yksilöllisesti ja omista olosuhteistaan sekä tarpeistaan käsin. Perheteema voi yhdessä perheessä olla mahdollisimman normaalin perhe-elämän jatkuminen, kun jossain toisessa tärkeää on mahdollistaa vammautumattoman vanhemman urakehityksen jatkuminen. Kolmannessa perheessä ehkä halutaan sitoa kaikki voimavarat vammautuneen kuntouttamiseen. Kaikilla näillä perheteemoilla on oma tärkeä merkityksensä, kun suunnitellaan vammautuneen kuntoutusta ja perheen tarvitsemia tukipalveluja. (Mattus 2001, 17.) 3 VAMMAISUUS, AIVOVAMMA JA AIVOVAMMAN VAIKUTUS PERHEE- SEEN Tässä luvussa käsitellään vammaisuutta ja aivovammaa sekä aivovamman aiheuttamia muutoksia yksilöön ja perheeseen. Luvun lopussa kerrotaan kuinka perhettä voidaan tukea ja kuntouttaa, jotta aivovamman jälkeen voitaisiin elää mahdollisimman normaalia elämää. Maailman terveysjärjestö WHO, erilaiset vammaispoliittiset ohjelmat sekä lainsäädäntö eivät erottele luokituksissaan eri vammaryhmiä, vaan puhuvat joko vammaisista tai erilaisista haittaluokituksista. Tämän luvun alussa määritellään eri vammaisuuksia yleisesti ja eritellään aivovamman haittaluokitukset ja vamman seurauksena tulevat ongelmat erikseen. Kun tässä työssä tarkoitetaan aivovamman saanutta henkilöä, niin hänestä

22 21 käytetään joko termiä aivovammainen tai vammautunut. Lainsäädäntö ei erittele vammaryhmiä ja niiden luokittelua, vaan se puhuu yleisesti vammaisista. Myös tässä tutkimuksessa vammaistermiä käytetään näissä yhteyksissä. Vammautuneen kanssa parisuhteessa elävää aikuista kutsutaan puolisoksi. Vammaiseksi määritellään henkilö, joka henkisten ja/tai fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi on joko täysin tai osittain kykenemätön tyydyttämään normaaleita yksilöllisiä ja/tai sosiaalisia tarpeitaan elämässään. Vammaisuus on pysyvä tila, jonka aiheuttamia haittatiloja voidaan kuntoutuksella vähentää. Terveys ei ole vammaisuuden vastakohta, sillä vammainen voi sairastua kuten muutkin ja toivottuaan sairaudesta hän on taas ihan terve. (Hyvä kuntoutuskäytäntö 1998, ) Maailman Terveysjärjestön WHO:n vuoden 1980 vammaisuusluokituksen mukaan vammaisuus määritellään kolmeen eri näkökulmaan, joista ensimmäinen on vaurio tai vamma (inpairment). Se tarkoittaa sitä, että vammaisen joku elin puuttuu tai on vioittunut tai että henkilöllä on fysiologisten tai psykologisten toimintojen poikkeavuutta. Vammaa tai vauriota tarkastellaan biolääketieteellisestä näkökulmasta. Toinen määritelmä on vajaatoiminta, (disability) joka johtuu vammasta tai vauriosta. Tämän näkökulman lähtökohtana on toimiva ihminen, eli tarkastelu tapahtuu psykologisesta aspektista. Sekä vaurion että vamman toiminnanvajavuus estää ja rajoittaa toimintakykyä. Määritelmistä kolmas käsittää haitan (handicap). Haitassa on kyse vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa, ja erilaiset kanssakäymisen muodot tai omatoimisesti suoriutuminen ovat ongelmallisia. Tarkastelu tapahtuu sosiaalipsykologisen tai yhteiskuntatieteellisen näkökulman kautta. (Hautamäki, Lahtinen, Moberg & Tuunainen, 1999, 21 22; Räty, 2003, ) Erityispedagogiikassa vammaisuus on perinteisesti määritelty joko lääketieteellisen tai psykologisen näkökulman kautta. Tällöin vammaisuus on nähty negatiivisena ominaisuutena, joka rajoittaa ihmisen elämää merkittävästi. Jotta vammaisuutta ymmärtäisi täysipainoisesti, täytyy näkemykseen ottaa huomioon myös humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen näkemys. Ilman näitä näkökantoja ei vammaista voi ajatella tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. (Vehkakoski 1998, 89 92; Vehmas )

23 22 Sosiaalisen näkemyksen mukaan vammaisuus rakentuu kolmesta eri tekijästä. Ne ovat fyysinen tai psyykkinen erilaisuus, ihmisen tuntemus itsestään että hän on vammainen ja tuntemus siitä, kuinka hänelle asetetaan ulkopuolisia rajoituksia. Vammaisuudesta aiheutuvia rajoituksia voidaan pienentää tukitoimilla. Sosiaalinen malli jättää usein korostamatta vammaisuuteen vaikuttavia taustatekijöitä. (Vehkakoski 1998, 89-92; Vehmas ) Elinympäristö voi joko helpottaa tai vaikeuttaa vammaisen ihmisen selviytymistä. Toimintaympäristö voi pahimmillaan alentaa todella merkittävästi vammaisen yksilön toimintakykyä, ja siksi vammaisuuden voi myös määritellä vammaisen ihmisen ja hänen toimintaympäristönsä vuorovaikutuksena. (Hyvä kuntoutuskäytäntö 1998, ) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vammaispoliittisen ohjelman (2003) mukaan vamma vaikuttaa ihmisen henkiseen hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, arkisuoriutumiseen ja taloudelliseen toimeentuloon. Määritelmä ei poikkea muista teoreettisista määritelmistä, mutta erilaiseksi sen tekee kristilliseen ihmiskäsitykseen perustuva terminologia. Vammaisuus ei himmennä sitä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, elämä sinänsä on aina arvokasta. Vammaisuus voi avata uusia ulottuvuuksia sekä asianomaisen itsensä, että hänen läheistensä elämään. Kirkko auttaa ihmisiä näiden ulottuvuuksien löytämisessä. Kirkolla on tärkeä rooli vammaisiin kohdentuvan väkivallan tai hyväksikäytön tunnistamisessa, ja vammaisten ihmisten perheenjäsenten tukemisessa. (Kirkko kaikille 2003.) 3.1 Aivovamma Aivovaurio-nimitystä käytetään laajasti aivoihin kohdistuneesta vauriosta, joka voi olla seurausta joko sairaudesta, kuten aivoverenkiertohäiriöstä, tai aivovammasta. Aivovamma on aina tapaturmaisesti päähän kohdistuneen, ulkoisen voiman seurauksena syntynyt vamma, jota voidaan kutsua myös traumaattiseksi aivovaurioksi. Aivovamman ja aivoverenkiertohäiriön oireet ovat pitkälti samanlaisia, mutta selkeitä eroavaisuuksiakin niissä on. Aivoverenkiertohäiriö vaikuttaa yleensä vain yhteen tiettyyn kohtaan aivoissa, kun taas aivovammassa vauriot ovat yleensä muodostuneet laajemmalla alueelle päähän kohdistuneen iskun takia. Jatkossa puhumme aivovamman vaikutuksista, sekä ku-

24 23 vaamme sille tyypillistä oireistoa. On kuitenkin muistettava, että samaa oireistoa saattaa esiintyä myös muissa aivovaurioissa. (Palomäki 1998, 10; Kaitaro 1998, 22 23; Kuikka, Pullinen & Hänninen 2001, 295.) Aivokudoksen vaurioituessa syntyy aivovamma päähän kohdistuvan iskun seurauksena. Neurologiassa ja neurokirurgiassa aivovamma tarkoittaa päähän kohdistuneen iskun aiheuttamia aivojen toimintahäiriöitä, jotka ovat ohimeneviä tai pitkäkestoisia ja vakavasti vammauttavia. Melko lieväkin päähän kohdistunut isku tai tärähdys saattaa aiheuttaa huimausta, pahoinvointia tai päänsärkyä. Aivotärähdysten ja vammojen välinen kirjo on laaja, mutta merkkejä aivovammasta ovat tapaturmasta seuraava sekavuus, tajuttomuus ja muistamattomuus yhdessä neurologisten oireiden (mm. oppimisvaikeus, väsymisalttius) kanssa. (Palomäki 1998, 10; Kuikka ym. 2001, 295; Forsblom, Kärki, Leppänen & Sairanen 2001, ) Aivovamman saa vuosittain ihmistä. Suomessa arvioidaan olevan noin henkilöä, joilla on pysyviä aivovamman aiheuttamia oireita. Kuolinsyytilastoissa aivovamma on syynä noin tuhannella henkilöllä vuosittain, ja se on yleisin alle 45- vuotiaiden kuolinsyy. Sairaalahoitoa vaativista aivovammoista noin 20 % syntyy liikenneonnettomuuksissa, noin 65 % kaatumis- tai putoamistapaturmissa, noin 5 % väkivaltatapauksissa ja loput 10 % sekalaisten syiden seurauksena. Työikäisten vaikeista aivovammoista kaksi kolmasosaa syntyy liikenneonnettomuuksissa, kun taas vanhuusväestöllä kaatuminen on suurin syy vakavaan vammautumiseen. Kaikissa aivovammoista kaksi kolmasosaa sattuu miehille, mutta sukupuolierot tasoittuvat 45 ikävuodesta lähtien, ja yli 75-vuotiaiden ryhmästä naiset ovat enemmistö. (Käypä hoito ) Savolan (2004) väitöskirjan mukaan merkittävä riskitekijä saada aivovamma on alkoholinkäyttö. Suurkuluttajien keskuudessa päähän kohdistuneet vammat ovat kaikkein yleisimpiä. Jo lieväkin alkoholin käyttö lisää trauman riskiä, joka nousee veren alkoholipitoisuuden funktiona, ja on jo erittäin merkittävä kun pitoisuus saavuttaa 1,5 promillen tason. Aivovamman syntyä voitaisiin merkittävästi ennaltaehkäistä kiinnittämällä huomiota vanhusten kaatumistapauksiin ja nuorten miesten liikenneturmiin. Noin kolmannes liikenneturmista kohdistuu polkupyöräilijään, ja kypärän käyttö vähentäisi onnettomuuk-

25 24 sia noin 80%. Moottoriajoneuvoissa turvatyyny ja turvavyön käyttö vähentäisi aivovammojen määrää noin 20%. Samoin ajoneuvon nopeuteen tulisi kiinnittää huomiota, sillä aivovammojen vaara moninkertaistuu nopeuden ylittäessä 80km/h. (Käypä hoito ). Aivovamman jälkitiloja luokitellaan niin sanottuihin haittaluokkiin lähinnä vakuutuslääketieteellisiä korvauskäytäntöjä varten. Tässä tutkimuksessa luokitellaan perheitä vamman haittaluokan mukaan, silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Suomen sosiaalija terveysministeriö on vahvistanut tapaturmavakuutuslakiin (1012/1986) perustuen aivovammojen jälkitilojen haittaluokituksen seuraavalla tavalla: Haittaluokka 0 5 on lievä aivovamman jälkitila. Tällöin puhutaan lievästä aivovammasta, jonka oireina esiintyy yleisesti päänsärkyä, huimausta tai väsymystä, jotka voivat jatkua voimakkaina vuosiakin. Haittaluokkaa 6 10 kutsutaan keskivaikean aivovamman jälkitilaksi. Oireistona voi esiintyä edellisen luokittelun lisäksi myös osittaisia halvauksia, psyko-orgaanisia häiriöitä sekä satunnaisia epilepsiakohtauksia. Haittaluokka tarkoittaa vaikean aivovamman jälkitilaa. Potilaalla on vaikeita mentaalisia oireita, joiden ohessa esiintyy neurologisia oireita kuten halvauksia ja kielellisiä häiriöitä, jotka haittaavat huomattavasti potilaan elämää. Haittaluokka on erittäin vaikea aivovamma. Tällöin mentaaliset ja persoonalliset muutokset ovat merkittäviä. Oireita ovat neurologiset puutokset esimerkiksi puheessa ja/tai aloitekyvyssä, hidastuminen toimintakyvyssä sekä lyhytjänteisyys. Myös epilepsia on usein voimakasta. Vamma aiheuttaa vaikean psykososiaalisen toimintarajoituksen sekä päivittäisen avun ja ohjauksen tarpeen. (Forsblom ym. 2001, 48 50; Palomäki 1998, 19.) Tapaturmavakuutuslain mukaan haittaluokitus perustuu toiminnanvajavuuden ja vamman määritelmään eikä siinä huomioida yksilöllisiä olosuhteita. Vertailupohjana on aina terveen samanikäisen henkilön toimintakyky. Lääketieteen kehityksen myötä olisi tarpeen uudistaa haittaluokitusta. Suomen Lääkäriliiton Käypä hoito projektin on tuotta-

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot