Eettisyys ihmistyössä Sosiaalityön tutkimuksen päivät Kuopio IHMISARVO JA SOSIAALITYÖ Pauli Niemelä

Transkriptio

1 Eettisyys ihmistyössä Sosiaalityön tutkimuksen päivät Kuopio IHMISARVO JA SOSIAALITYÖ Pauli Niemelä

2 Ihmisarvon periaate oikeudellisissa julistuksissa, lainsäädännössä ja ammattietiikassa

3 Ihmisarvo merkittävin arvo, johon ihmisoikeudet perustuvat. Jokaisella ihmisellä itseisarvo. Myös sosiaalityön eettisissä periaatteissa ihmisarvo keskeisin arvoperiaate, johon perustuvat sosiaalityön toimintaperiaatteet. Ideaalisesti ihminen ei toisten välikappale, mutta reaalisesti näin tapahtuu. Esim. ihmiskaupassa, rotusorrossa tms.

4 Toinen arvoperiaate yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, joka makrotason arvoperiaate. Nämä periaatteet kiteytetty perustuslain 1 :ssä: valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

5 Ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden turvaaminen asetettu julkisen vallan (viranomaisten) tehtäväksi. Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan eli viranomaisten (kuten sosiaalityöntekijöiden) turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä velvoittaa julkisen vallan viranomaiset huolehtimaan asukkaiden ja asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta.

6 Tämä vahva velvoite ammatilliselle sosiaalityölle, jonka ammattikunnan tehtävänä mm. huolehtia sosiaalisen oikeusturvan toteutumisesta Tämä todella tärkeä periaate ja velvoite ei saa ammattikunnalta unohtua missään vaiheessa. Ja lisäksi toki ammattikunta ohjaa omaa toimintaansa eettisten sääntöjen avulla.

7 Ihmisarvon käsite sisältää -ihmisarvoisen kohtelun arvoperiaatteen, Sosiaalityön ammattietiikassa se sisältää -autonomian, itsenäisyyden ja siihen kuuluvan -itsemääräämisen oikeuden kunnioittamisen. Ihmisarvoon kuuluu myös -oikeus yksityisyyteen (ehdoton tietosuoja)

8 Ihmisarvoiseen kohteluun sosiaalityössä kuuluu - asiakkaan osallistumisoikeuden huomioon ottaminen ja -asiakkaan oikeus tulla kohdelluksi kokonaisvaltaisesti. Otettava asiakkaan elämän konteksti (ympäristö) huomioon (Edellyttää case study n hallintaa työssä.)

9 Ihmisarvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kuuluvat edelleen kaikenlaisen -syrjinnän vastustaminen ja -erilaisuuden hyväksyminen. Nämä sosiaalityön eettiset arvoperiaatteet korostavat ihmisarvoista kohtelua ja työskentelyä. Asiakkaan pulmat eivät oikeuta kohtelemaan häntä alentuvasti, epäoikeudenmukaisesti tai välinpitämättömästi.

10 Sosiaalihuoltolaki ja monet muut alan erityislait painottavat merkittäviä ihmisarvoon liittyviä arvoperiaatteita Uusi sosiaalihuolto-lakiesitys: 1) edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia; 2) torjua ja vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä;

11 3) turvata riittävien ja laadukkaiden sosiaalipalvelujen ja muiden sosiaalihuollon tukitoimien tarpeenmukaista ja yhdenvertaista saatavuutta; 4) vahvistaa asiakaslähtöisyyttä sosiaalihuollossa sekä 5) vahvistaa sosiaalihuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisessä ja väestön tuen tarpeisiin vastaamisessa.

12 Ideaalisesti asiat näyttäisivät siis olevan kunnossa. Ainakin näiden kaikkien ohjeiden mukaan niin pitäisi olla. MUTTA miksi sosiaalihuoltoon ja sosiaalityöhön sitten liittyy niin paljon arvostelua? Eikö ihmisarvo olekaan sosiaalityössä kunniassa reaalisesti?

13 Sosiaalihuolto ja sen ammatillinen instituutio, sosiaalityö, ovat vaikean, jopa lähes mahdottoman vaatimuksen edessä toteuttaa ideaalinen ihmisarvo kussakin tapauksessa Avaan seuraavassa Asiakkaan roolia ja asemaa sosiaalityössä ihmisarvoisen kohtaamisen kriittisenä kysymyksenä:

14 Asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kohtaaminen on aina omanlainen, dynaaminen sosiaalinen vuorovaikutustilanne, johon vaikuttavat hyvin monet erilaiset psykososiaaliset tekijät.

15 Analysoin niitä uhkatekijöitä, jotka vaarantavat ihmisarvoisen kohtelun sosiaalityössä. Käytän analyysissä hyväksi Erwing Goffmanin (2012) oivallista tapaa analysoida sosiaalisen vuorovaikutuksen dynamiikkaa. Lopussa tarkastelen vielä Joseph Ratzin teoriaa tavoitteen saavuttamisesta ja ihmisen toiminnan onnistumisesta suhteessa sosiaalityöhön

16 Goffman puhuu kasvoista ja kasvotyöstä sosiaalisena, jatkuvana, dynaamisena tapahtumana elämässä. Jokaisella on kasvot ja jokainen pyrkii säilyttämään kasvonsa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jokaisessa sosiaalisessa kohtaamisessa.

17 Miten tämä liittyy aiheeseemme ihmisarvo ja sosiaalityö? Ihmisarvo sosiaalityössä reaalistuu siinä, miten asiakas tulee kohdatuksi ja ennen muuta, miten hän tuon kohtaamisen kokee eli miten hän kokee voivansa säilyttää ihmisarvoiset kasvonsa tuossa tilanteessa.

18 Jokaisella taipumus toimia tilanteessa jonkinlaisen etiikan eli valitsemansa linjan eli tavan mukaan. Tämä tapa toimia ilmaisee ihmisen näkemyksen tilanteesta ja arvioinnin itsestään ja tilanteen muista jäsenistä.

19 Jokainen varautuu sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa arvioimaan oman ja vastapuolen tavan toimia. Ihminen jäsentää vuorovaikutustilannetta koko ajan suhteessa itseensä ja muihin. Näin muodostuu se sosiaalinen arvo, jonka henkilö arvioi itsellään olevan. Tästä vuorovaikutuksessa olevan kokemasta sosiaalisesta arvosta Goffman (2012, 23) käyttää nimitystä kasvot.

20 Kasvot siis syntyvät ja määräytyvät sosiaalisessa kanssakäymisessä Kasvot ovat Goffmanin (2012, 23) mukaan hyväksyttyjen sosiaalisten määreiden kautta syntyvä kuva minästä (itsestä). Tämä ihmisen vuorovaikutustilanteessa kokema sosiaalinen arvo ilmentää ja reaalistaa todellista ihmisarvoa.

21 Ihmisellä taipumus reagoida tunnepitoisesti suhteessa niihin kasvoihin, jotka kontakti muihin hänelle sallii. Näitä kasvoja hän tahtoo ylläpitää. Kun hänellä on hyväksi kokemansa kasvot sosiaalisissa suhteissa, hän kokee olonsa turvalliseksi ja luottavaiseksi. Hän kokee tällöin ihmisarvoisuutta.

22 Paremmat kasvot: kokee ihmisarvon ainutlaatuista kunnioittamista. Huonommat kasvot: pettyy ja kokee (ihmis)arvottomuutta. (Goffman 2012, )

23 Ihmiset toimivat kasvojaan ylläpitäen ja hyviä kasvoja säilyttämään pyrkien. Väärät kasvot aiheuttavat alemmuudentunnetta ja häpeää. Arvostuspohjan puute voi saada ihmisen sekaisin ja toimimaan väärällä tavalla Hän saattaa nolostua, kokea itsensä nöyryytetyksi, punastua häpeästä tms. Hän kokee menettäneensä kasvonsa tilanteessa suhteessa toiseen osapuoleen.

24 Miten siis sosiaalityöntekijä voi kohdata asiakkaansa niin, että tämä voi säilyttää kasvonsa, eikä koe menettävänsä niitä? Goffman (2012, 27) kuvaa, miten itämaisessa kulttuurissa on tapana antaa kasvot. Juuri ihmisarvoon kuuluu kunnioituksen ja arvostuksen saaminen toisilta.

25 On kunnioitettavaa osoittaa sellaista ihmisarvon arvostamista, että mm. asiakas kuin asiakas säilyttää kasvonsa, ja jopa saa niitä parannettua. Toki tällaiset sosiaaliset kasvot voidaan ottaa pois, jos niiden haltija ei toimi asianmukaisesti. (rangaistukset, sosiaalisen aseman romahtaminen ja häpeän kokeminen)

26 Sosiaaliselle ihmiselle on vastenmielistä joutua todistamaan toisen kasvojen menetystä. Itsekunnioituksen eli kasvojen säilyminen on ihmiselle ihmisarvon toteutumista. Sosiaalisesti toimiva sosiaalityöntekijä, tekee kaikkensa, ettei asiakas menetä kasvojaan vuorovaikutuksellisessa tilanteessa.

27 Molemminpuolinen (vastavuoroinen) hyväksyntä kaiken ihmisarvoisen vuorovaikutustyön perusta. Onhan sosiaalityö vuorovaikutustyötä. Kasvojen säilyminen on itse asiassa hyvän ja ihmisarvoisen vuorovaikutuksen ehto. Hyvää vuorovaikutusta ei näet synny ilman, että osapuolet säilyttävät kasvonsa.

28 Kasvojen säilymisen ja pelastamisen ilmiö vuorovaikutuksen liikennesääntöjä. Sosiaalityössä puhumme liityntävaiheesta Ellemme onnistu liityntävaiheessa saamaan vuorovaikutustilannetta ihmisarvoiseksi, kasvojen säilyttämistilanteeksi, on työn onnistumiselta viety pohjaa pois.

29 Kasvotyö Kasvotyöllä henkilö pyrkii saamaan toimintansa ja ihmissuhteensa yhteensopiviksi kasvojensa kanssa (Goffman). Asiakas pyrkii kohtaamisessa sosiaalityöntekijän kanssa siis kasvotyöhön, joka säilyttäisi hänen kasvonsa eli sosiaalisen arvonsa. Hän pyrkii estämään mahdolliset vahingot, jotka uhkaavat kasvojen säilymistä. Sosiaalityöntekijän reaktiot ja toimintatapa joko tukevat tai estävät tätä pyrkimystä.

30 Luontevasti toimien niin asiakas kuin työntekijä, voi hallita nolostumista, sekä omaansa että toisen. Goffmanin mukaan kyseessä henkilön luonteen näkyminen Kasvotyön käytön kriteereitä Goffman kutsuu tahdikkuudeksi ja taitavuudeksi eli sosiaalisiksi taidoiksi.

31 Tietoisuus a) tulkinnoista, joita muut antaneet hänen teoilleen ja b) tulkinnoista, joita hänen ehkä pitäisi tehdä toisten teoista Henkilöllä on kaksi pyrkimystä: 1) suojella omia ja 2) toisen kasvoja. Muistaako sosiaalityöntekijä tämän, ihmisarvoa keskeisesti koskevan pelisäännön?

32 Hyvät tavat toimia a) Kun henkilö yrittää pelastaa toisen kasvoja, tärkeätä valita menettely, joka ei johda omien kasvojen menettämiseen. b) Ja vastaavasti yritettäessä pelastaa omia kasvoja, valittava tapa, joka ei johda muiden kasvojen menettämiseen.

33 Sosiaalinen vuorovaikutustapahtuma siis äärimmäisen arka ihmisarvon säilymiselle ja säilyttämiselle. a) Usein tärkeätä ongelmien ilmetessä saada näyttämään ne vahingolta. b) Jos loukkauksen tehnyt toiminut tahallaan pahantahtoisesti, edessä kasvojen menetysongelmia.

34 Kasvotyön perusmuodot a) välttäminen Varmin tapa estää kasvoihin kohdistuva uhka, on välttää niitä ihmissuhteita, joissa uhka todennäköisesti reaalistuu. Perinteisesti käytetty välittäjiä, sovittelijoita, viestin tuojia. Viisas sovittelija voi saada aikaan tilanteen, jossa kumpikaan osapuoli ei menetä kasvojaan.

35 Voi myös käyttää suojautumiskeinoja. Voi suhtautua hyvin hienovaraisesti, kohteliaasti ja kunnioittavasti, ettei tilanne johda kasvojen menetykseen. Yksi tapa kertoa vitsejä (jännityksen laukaisemisessa usein tehokas). Tärkeätä esim. etukäteen ilmoittaa, että joutuu poistumaan tilanteesta etuajassa tietystä syystä. Näin paikalle jäävä osapuoli voi säilyttää kasvonsa, eikä tule loukatuksi.

36 Jos ei ilmoita etukäteen, esittäjä kokee itsensä huonoksi esittäjäksi, kun vallitsee ikään kuin välinpitämätön ilmapiiri, jopa loukkaava ja mitätöivä ilmapiiri. Vastaavasti ns. tahdikas huomiotta jättäminen yksi tapa suojella kasvoja. Henkilö itse ja muut vuorovaikutuksessa olijat pyrkivät suojelemaan kasvojaan, jos ovat sosiaalisesti viisaita. Ja he onnistuvat, jos ovat lisäksi taitavia.

37 b) Korjaaminen Välttämisen ohella kasvotyön toinen perus-muoto koskee korjaamista. Kun toiminta ristiriidassa sosiaalisten vuorovaikutusarvojen kanssa, niin tilanteelle kannattaa pyrkiä antamaan vahingon leima. Tällöin sitä voidaan ryhtyä korjaamaan ja minimoimaan vahingon haitallisia seuraamuksia. Goffman korostaa, miten kasvot ovat pyhä asia, jolloin niiden korjaamisessa tarvitaan erilaisia rituaaleja.

38 Rituaaleja vaihdoksi kutsuttavat teot: pyytäminen anteeksi ja vastaaminen ei se mitään. Myös lahjojen antaminen (vaihto) ja vastavierailut vastaavia rituaalisia toimintoja. Rituaalissa otetaan ensin haaste (1) eli vastuu epäsopivasta käyttäytymisestä. Toinen siirto koskee tarjousta (2), jolloin vahingon tehneelle annetaan mahdollisuus korjata virheensä ja palauttaa näin sosiaalinen tilanne kohdalleen.

39 Loukkaava teko ja tekijä määritellään uudelleen Itserangaistukset, katumuksen osoittaminen ja sovitus /hyvitys. Syntyy uusi ihminen. Puhutaankin uudistuneesta, jopa uudesti syntyneestä ihmisestä. Kolmas siirto rituaalissa haasteen ja tarjouksen ohella koskee hyväksyntää (3), jonka tarjouksen kohteena ollut tekee. Viimeisenä rituaalin vaiheena Goffmanin mukaan kiitos (4). (Vrt. kaava: tunnustus, katumus, parannus uskonnoissa.)

40 c) Pisteiden keruu Pisteiden keruussa esitellään itselle suotuisia ja toiselle epäsuotuisia tekijöitä. Näihin toinen voi kommentoida: ihanko totta, älä viitsi tai niinkö luulet. Jollain tavalla jokaisen koettava voida poistua tilanteesta kasvoja menettämättä. (Todella vaikeassa tilanteessa viisasta poistua, jotta voi säilyttää ihmisarvonsa ja itsetuntonsa)

41 Epäonnistuminen kasvotyössä Joseph Ratzin teoria koskee onnistunutta toimintaa, siis tavoitteen saavuttamista. Onnistuminen vs. epäonnistuminen kuvaa toiminnallisen (well-doing) hyvinvointiteorian kannalta ihmisarvon toteutumista Hyvinvointi koostuu Ratzin mukaan perustarpeiden tyydytyksen ohella ennen muuta täysisydämisen onnistuneesti toteutetuista arvokkaista aktiviteeteistä

42 Esim. ammattilaiset vaikuttavat henkilön hyvinvoinnin toteutumiseen hänen elämän päämääriensä edistämisellä. Näihin kuuluvat hyvien ihmissuhteiden toteutuminen, sekä työssä ja harrastuksissa ynnä henkilön omissa hankkeissa menestyminen. Tässäkin olennaista, että ihmisarvo ja oman arvontunto saavutetaan toiminnan kautta, sosiaalisissa suhteissa olemalla ja toimimalla.

43 Elämisen kontekstin merkitys ja kulttuurin muutos Jos henkilöllä vaikeuksia normin mukaisessa arvostuksen saamisessa, vaarana siirtyminen alakulttuuriin, ja siitä mahdollisuus joutua vastakulttuuriin, koska ihminen hakee ihmisarvoista hyväksyntää, ellei muuten, niin kulttuurista viiteryhmää ja tasoa vaihtamalla

44 Vuorovaikutuksen sisäänrakennetut tavat ja moraalisäännöt merkitsevät valtavaa haastetta sosiaalityöntekijöille. Sosiaalityöntekijä työskentelee ihmisarvon rajamailla koko ajan ollessaan asiakassuhteessa. Sosiaalityön tutkimukseen saatava enemmän tämän ilmiön tutkijoita ja koulutukseen lisää käytännön oppia tältä osin. Ja ihmisen moniulotteisuuteen sekä monitasoisuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota (Niemelä 2014).

45 Kirjallisuus Goffman, Erwing (2012). Vuorovaikutuksen sosiologia. Tampere: Vastapaino. Laitinen, Arto (2008). Joseph Ratz ja hyvinvoinnin ulottuvuudet. Teoksessa Sosiaalialan normatiivinen perusta (toimittaneet Pet-teri Niemi ja Tuija Kotiranta). Helsinki University Press: Niemelä, Pauli (2014). Systemaattinen ihmiskäsitys. Kuopio: UNIpress (ilmestyy maaliskuussa 2014). Ratz, Joseph (1995). Ethics in the Public Domain. Oxford: OUP. Ratz, Joseph (1986). The Morality of Freedom. Oxford: OUP.

46 Kiitos!