ENERGIATEOLLISUUS RY, FINGRID OYJ, METSÄTEOLLISUUS RY, SUOMEN ELFI OY JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIATEOLLISUUS RY, FINGRID OYJ, METSÄTEOLLISUUS RY, SUOMEN ELFI OY JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI 52X26522 ENERGIATEOLLISUUS RY, FINGRID OYJ, METSÄTEOLLISUUS RY, SUOMEN ELFI OY JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 23

2 2 Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Yhteystiedot PL 4 (Jaakonkatu 3) 1621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Management Consulting Oy

4 1 Yhteenveto Sähköntuotantokapasiteetti Suomessa ei ole tällä hetkellä riittävä vastaamaan huippukulutukseen ja Suomi on riippuvainen sähkön tuonnista kulutushuippujen aikana. Alhainen sähkön markkinahinta on heikentänyt uusien investointien kannattavuutta ja olemassa olevasta kapasiteetista erityisesti lauhdetuotantokapasiteettia voi poistua markkinoilta lähivuosina kannattamattomana, vaikka laitoksilla olisi vielä teknistä käyttöikää jäljellä. Tässä työssä on arvioitu Suomen sähköntuotantotehon riittävyyttä, sähkön tuotannon kapasiteettirakenteen kehitystä ja tuontisähkön saatavuutta vuoteen 23 saakka. Arviointi perustuu sähkön kulutusennusteisiin ja analyysiin sähköntuotantokapasiteetin kehityksestä Suomessa sekä siirtoyhteyksien kehittymisestä ja tehon riittävyydestä Suomen lähialueilla. Kapasiteetin riittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon uusien investointien ja nykyisen kapasiteetin ylläpidon kannattavuuden kehitys, tuontiyhteyksien kapasiteetti ja tuonnin saatavuuteen liittyvät riskit, sekä sähkön kulutusrakenne ja kysyntäjousto. Arviot perustuvat Pöyryn näkemyksiin markkinoiden ja kapasiteetin kehityksestä. Sähkön tuotannon ja kysynnän kehitystä tarkasteltiin kolmessa Pöyryn luomassa skenaariossa; perus-, matala- ja korkeaskenaariossa. Keskeisin ero skenaarioiden välillä on oletus talouden kehityksestä ja sen aiheuttamat erot energian kysynnässä ja hintatasoissa. Korkeassa skenaariossa sekä energian hinnat että sähkön kulutus ovat korkeat, matalassa taas hinnat ovat alhaiset ja kulutus perusskenaariota matalampi. Kaikissa skenaarioissa sähkön kulutuksen arvioidaan kehittyvän maltillisesti tarkasteltavalla ajanjaksolla, sillä pitkittynyt talouden taantuma on luonut maltillisen näkemyksen maailmantalouden elpymisestä ja teollisuuden energian kysynnän kehittymisestä ja lisäksi energiatehokkuuden kehitys hillitsee kysynnän kasvua. Erot skenaarioiden kysynnän välillä selittyvät pääasiassa teollisuuden kysynnän eroilla, sillä teollisuuden kysynnän kehittyminen riippuu voimakkaasti yleisestä talouskehityksestä. Sähkön kysyntäprofiilin arvioidaan tulevaisuudessa jonkin verran tasaantuvan sähkön lämmityskäytön, teollisuuden ja sähköautojen kulutuksen sekä kysyntäjouston johdosta. Huipunajan kysyntäpiikkien ei oleteta merkittävästi kasvavan nykytasolta, sillä teollisuuden kysyntä on tasaista eikä niinkään riipu ulkolämpötilasta. Automaation mahdollistamin kysyntäjouston keinoin voidaan huippukulutuksen kysyntää osin myös siirtää vuorokauden sisällä. Suomen nykyinen sähkön tuotantokapasiteetti koostuu pääasiassa ydinvoimasta, vesivoimasta sekä yhteistuotanto- ja lauhdevoimalaitoksista. Vesivoimakapasiteetin ei odoteta merkittävästi muuttuvan tarkastelujakson aikana, sillä suurin osa potentiaalisesta lisäkapasiteetista sijaitsee suojelluissa vesistöissä. Työssä ei ole tarkasteltu ydinvoimainvestointien kannattavuutta vaan kaikissa skenaarioissa uusien ydinvoimaloiden on oletettu tulevan käyttöön vuosina 219 ja 225. Tuulivoiman osalta on oletettu, että vuonna 225 saavutetaan Energia- ja ilmastostrategian 1 tavoite 9 TWh:n tuulivoimatuotannosta. Kaukolämpöä tuottavan sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetin arvioidaan vähentyvän kaikissa skenaarioissa, sillä etenkin pienemmissä lämpöverkoissa alhainen markkinahinta puoltaa lämpökattilan rakentamista CHP-laitoksen sijaan ja maakaasun 1 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle,

5 2 korvaus kiinteillä polttoaineilla johtaa sähkötehon laskuun. Teollisuuden sähköntuotantokapasiteetin arvioidaan pysyvän samalla tasolla tai vähentyvän jonkun verran riippuen skenaariosta. Lauhdetuotantokapasiteetti laskee merkittävästi kaikissa skenaarioissa, sillä matalan sähkön hinnan lisäksi IE-direktiivin edellyttämät lisäinvestoinnit heikentävät lauhdelaitosten kannattavuutta. Kannattavuustarkastelun perusteella on oletettu, että perus- ja matalassa skenaariossa lauhdekapasiteetista poistuu kaikki sellainen kapasiteetti, joka vaatisi merkittäviä investointeja tai käyttötuntien rajaamista. Kapasiteetin poistumisajankohtaan liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta. Kapasiteetin ja kysynnän kehityksen tarkastelujen tuloksena todetaan, että Suomen oma tuotantokapasiteetti ei koko tarkasteluajanjaksolla riitä kattamaan huippukulutusta missään skenaariossa. Suomen huipunaikaisen sähköntuotantokapasiteetin on arvioitu laskevan nykytasosta vuoteen 218 ennen Olkiluoto 3 ydinvoimayksikön käyttöönottoa. Siihen asti huippukulutuksen ja tuotannon ero on noin 28 normaalitalvena ja jopa 4 erittäin kylmänä talvena (keskimäärin kerran 1 vuodessa). Olkiluoto 3:n valmistuttua vaje kulutuksen ja tuotannon välillä laskee merkittävästi, mutta sähköntuotantotehon suhteen Suomi ei ole edelleenkään omavarainen. Sähkön tuontikapasiteetti kuitenkin riittää kattamaan eron oman tuotannon ja huippukulutuksen välillä. Huippukulutus ja tuotantokapasiteetti on esitetty kuvassa 1 alla ja sähkön tuontikapasiteetti kuvassa Tuulivoima Lauhde Kaukolämpö CHP Teollisuus CHP Vesivoima Ydinvoima Huippukulutus, normaalivuosi Huippukulutus, kylmä vuosi Kuva 1 Suomen sähköntuotantokapasiteetti ja sähkön huippukulutus normaalina ja kylmän vuonna vuoteen 23 saakka Venäjä Viro Ruotsi 3 Ruotsi Kuva 2 Sähkön tuontikapasiteetin kehittyminen

6 3 Suomella on sähkön siirtoyhteydet Venäjälle, Viroon ja Ruotsiin, josta edelleen on yhteydet muihin Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Sähköä tuodaan Suomeen ja viedään täältä lähialueille jatkuvasti hinta-alueiden sähkön hintojen ohjaamana. Toisin kuin Suomessa, kaikilla lähialueilla, joista Suomeen tuodaan sähköä, tuotantokapasiteetti ylittää huippukysynnän. Nykyisin kysynnän ja tuotannon ero huippukulutushetkellä on noin 5 Luoteis-Venäjällä, yli 13 Baltiassa ja 23 Skandinaviassa. On hyvin todennäköistä, että tilanne ei ratkaisevasti muutu tarkasteluajanjaksolla kysynnän tai tuotantokapasiteetin muutosten vuoksi. Kasvava kysyntä voi kuitenkin heikentää tehomarginaaleja naapurialueilla, mikäli investoinnit uuteen tuotantokapasiteettiin eivät toteudu näillä alueilla ja käytöstä poistuu esimerkiksi ydinvoimakapasiteettia ja lauhdekapasiteettia merkittävästi. Kun huomioidaan sekä kotimainen tuotantokapasiteetti että tuontikapasiteetti, on kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa riittävästi kapasiteettia kattamaan myös kylmän talven huipunaikainen kysyntä. Tehovajauksen syntyminen edellyttäisi useaa yhtäaikaista häiriötä tai rajoitusta tuotantokapasiteetissa tai tuontikapasiteetissa huippukulutuksen hetkellä. Kotimaisen tuotannon tehovaje kulutukseen nähden on tarkasteluajanjaksolla suurin vuonna 218 ennen OL3:n käyttöönottoa. Mikäli sähkön tuotanto- tai tuontitehoa olisi pois käytettävistä noin 12 huippukulutushetkellä, kapasiteetti ei riittäisi kysynnän kattamiseen. Mikäli suurin tuotantoyksikkö olisi pois käytöstä kylmänä ajanjaksona, Suomen sähkönhankintamarginaali putoaisi vuonna 218 alle 4 :iin. Tilanteessa, jossa suurin siirtoyhteys olisi pois käytöstä, eli tuontia olisi rajoitettu 11 :lla, sähkönhankintamarginaali kylmänä talvipäivänä olisi vain 15 vuonna 218, kun kotimainen kapasiteetti toimii normaalisti. Muina tarkasteluajankohtina vuoteen 23 asti sähkönhankintamarginaali on suurempi. Sähkön oman tuotantotehon vaje kulutukseen nähden, tuontiteho sekä näiden perusteella laskettu sähkönhankintamarginaali perusskenaariossa on esitetty kuvassa Tuonti-kapasiteetti Oman tuotannon tehovaje Sähkönhankintamarginaali -6 Kuva 3 Suomen oman sähköntuotantokapasiteetin tehovaje kulutukseen nähden, tuontikapasiteetti sekä sähkönhankintamarginaali tuotantoteho ja tuontiteho huomioon ottaen perusskenaariossa Muissa skenaarioissa tilanne ei oleellisesti muutu perusskenaariosta. Vaikka matalassa skenaariossa sähkön tuotannon kokonaisteho on alhaisempi, on kulutusennuste vastaavasti matalampi, mikä johtaa lähellä perusskenaariota olevaan oman tuotannon tehovajeeseen. Korkeassa skenaariossa vastaavasti sähköntuotantokapasiteettia on perusskenaariota enemmän korkeampien sähkönhintojen vaikutuksesta, mutta myös sähkön kulutus on suurempaa.

7 4 Mahdollisuudet vastata huipputehon tarpeeseen lisäämällä Suomen omaan tuotantoa tai vähentämällä kysyntää huippukulutushetkellä ovat melko vähäiset. Tuotantokapasiteettia voitaisiin hieman lisätä kaukolämpöön liittyvässä yhteistuotannossa. Muun kapasiteetin osalta mahdollisuus lisätä tuotantoa huippukulutushetkellä on heikko. Kysyntäjoustoa tapahtuu sähkömarkkinoilla jo nykyisin erityisesti teollisuuden osalta silloin, kun sähkön hinnat nousevat hetkellisesti hyvin korkeiksi. Kysyntäjoustoa on mahdollista saada lisää markkinoille teollisuuden lisäksi myös pienemmistä kohteista, kun sähkön hinnoittelu muuttuu enemmän tuntitasoiseksi ja tarjolla on palveluita ja tuotteita joilla kysyntää voidaan ohjata automaattisesti. Erityisesti sähkölämmitys on Suomessa potentiaalinen suuri kysyntäjoustokohde, mutta myös teollisuuden ja palveluiden sähkönkäytöstä voidaan löytää merkittäviä uusia kysyntäjoustokohteita. Näiden kokonaisjoustopotentiaali on kuitenkin arvioitu selvästi pienemmäksi kuin oman sähköntuotannon tehovaje kulutukseen nähden.

8 1 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO Työn tavoite ja lähtökohdat Tausta TYÖSSÄ TARKASTELLUT SKENAARIOT Sähkömarkkinaskenaariot Hintaskenaariot Polttoaineiden hintaskenaariot Päästöoikeuden hintaskenaariot Sähkön hintaskenaariot SÄHKÖN KYSYNNÄN KEHITYS Sähkön kysynnän kehitys eri sektoreilla Huippukysynnän kehitys SÄHKÖN TUOTANTOKAPASITEETIN KEHITYS Nykyinen sähkön tuotantokapasiteetti Tuotantokapasiteetin kehitys Suomessa Uusi kapasiteetti ja vanhan kapasiteetin poistuminen Yhteistuotantokapasiteetti Lauhdekapasiteetti Häiriö- ja tehoreservit Ydinvoimakapasiteetti Tuulivoima, vesivoima ja muu uusiutuva sähköntuotanto Huipunaikainen oma sähköntuotantokapasiteetti ja kulutus SÄHKÖN SIIRTOYHTEYDET SUOMEN JA NAAPURIMAIDEN VÄLILLÄ Sähkön tuontimahdollisuudet Skandinaviasta Suomeen Sähkön tuontimahdollisuudet Baltian maista Suomeen Sähkön tuontimahdollisuudet Venäjältä Suomeen Samanaikaisten kulutushuippujen vaikutus tuontisähkön saatavuuteen Yhteenveto siirtoyhteyksien kautta saatavasta kapasiteetista SÄHKÖN TUOTANTO- JA TUONTIKAPASITEETIN RIITTÄVYYS HUIPPUKULUTUKSEN KATTAMISEEN Kapasiteetin riittävyys eri skenaarioissa Tehon riittämättömyyteen johtavia tekijöitä Kysyntäjousto ja tuotannon säätömahdollisuudet Kysyntäjousto Kysyntäjouston kehittyminen... 42

9 Sähkön tuotantokapasiteetin säätömahdollisuudet Yhteenveto Suomen oman tuotannon ja kulutuksen mahdollisuuksista vastata tehon tarpeeseen JOHTOPÄÄTÖKSET... 46

10 3 1 JOHDANTO 1.1 Työn tavoite ja lähtökohdat 1.2 Tausta Energiateollisuus ry, Fingrid Oyj, Metsäteollisuus ry, Suomen Elfi Oy ja työ- ja elinkeinoministeriö tilasivat Pöyry Management Consulting Oy:ltä arvion Suomen sähkötehon riittävyydestä ja sähkön tuotannon kapasiteettirakenteen kehityksestä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Työn tavoitteena oli arvioida konkreettisesti laitostason analyysiin perustuen Suomen sähkönhankintakapasiteetin kehitystä ja tuotantotehon riittävyyttä sähkön kulutukseen nähden vuoteen 23 asti. Kapasiteetin riittävyyttä arvioitaessa on huomioitu uusien investointien ja nykyisen kapasiteetin ylläpidon kannattavuuden kehitys, tuontiyhteyksien käyttö ja niihin liittyvät riskit sekä sähkön kulutus ja kysyntäjousto. Kapasiteetin riittävyyttä on tarkasteltu lyhyellä (vuoteen 218), keskipitkällä ( ) ja pitkällä aikavälillä (23 saakka) kolmessa eri skenaariossa (perus, korkea ja matala). Työssä ei ole erikseen mallinnettu Suomen ja lähialueiden sähkön tuotantoa, hintatasoja ja kysyntää. Skenaarioiden luomisessa on hyödynnetty Pöyryn aikaisemmin tekemiä mallinnuksia, joiden perusteella on luotu näkemys mm. sähkön kulutuksesta ja sähkön ja polttoaineiden sekä päästöoikeuksien hintatasoista. Myöskään kapasiteetin kehitystä ei ole mallinnettu sähkömarkkinamallin perusteella, vaan työssä on arvioitu hintaennusteiden perusteella investointien ja kapasiteetin ylläpitämisen kannattavuutta. Tämä raportti kuvaa työn keskeiset tulokset, tarkastelun lähtökohdat ja oletukset sekä tarkastelutavan. Raportissa esitellään ensin tarkasteltavat skenaariot ja niihin liittyvät energian hintatasot. Sen jälkeen tarkastellaan sähkön kulutuksen kehitystä Suomessa eri skenaarioissa, sähkön tuotantokapasiteetin kehitystä tuotantomuodoittain ja oman tuotannon ja huippukysynnän välistä suhdetta. Seuraavaksi on tarkasteltu siirtoyhteyksiä ja kapasiteetin riittävyyttä Suomen lähialueilla. Lopuksi on näiden perusteella esitetty arvioita tuotanto- ja tuontikapasiteetin riittävyydestä, sekä tarkasteltu tilanteita joissa sähkön riittävyyden suhteen voisi tulla ongelmia. Sähköntuotantokapasiteetti Suomessa ei ole tällä hetkellä riittävä vastaamaan huippukulutuksen tarpeeseen ja Suomi on riippuvainen sähkön tuonnista kulutushuippujen aikana. Kuvassa 4 on esitetty toteutunut keskimääräinen sähkön huippukysyntä sekä huipputuotanto.

11 Huippukulutus Toteutunut huipputuotanto Kuva 4 Sähkön huippukysynnän ja -tuotannon kehitys Suomessa Sähkön markkinahinta on ollut pitkään melko alhainen ja oletuksena on, että tilanne jatkuu lähivuosina samanlaisena. Lauhdesähköntuotannon kannattavuus on ollut heikkoa ja lauhdekapasiteettia onkin jo poistunut markkinoilta eikä uusia investointeja olla toteuttamassa lähiaikoina. Huolena on, että lisää kapasiteettia poistuu markkinoilta jo ennen kapasiteetin teknisen käyttöiän päättymistä. Myös uusien yhteistuotantolaitosinvestointien kannattavuus on alhaisilla sähkönhinnoilla epävarmaa, ja onkin mahdollista että uusintainvestointeja ei toteuteta yhteistuotantolaitoksina vaan erillisenä lämmöntuotantona ilman sähköntuotantokapasiteettia. Kotimaisen sähkön tuotantokapasiteetin vähenemiseen vaikuttaa myös maakaasun korvaaminen kiinteillä polttoaineilla yhteistuotannossa. Tämä johtuu kiinteitä polttoaineita käyttävien laitosten matalammasta rakennusasteesta (sähkö- ja lämpötehon suhde) maakaasua käyttäviin laitoksiin verrattuna. Useita tällaisia korvausinvestointeja on jo toteutettu johtuen maakaasun heikosta kilpailuasemasta kiinteisiin polttoaineisiin nähden. 2 TYÖSSÄ TARKASTELLUT SKENAARIOT 2.1 Sähkömarkkinaskenaariot Tässä työssä sähkön tuotannon ja kysynnän kehityksen tarkastelussa on käytetty lähtökohtana Pöyryn luomia skenaarioita. Pöyry mallintaa säännöllisesti sähkömarkkinoiden kehitystä kolmella erilaisella kehityspolulla; Perus-, Matala- ja Korkeaskenaariossa. Skenaariot eivät ole toistensa herkkyystarkasteluja vaan kukin skenaario on luotu johdonmukaisesti erilaisista talouden, politiikan ja energian kysynnän lähtökohdistaan. Skenaariot kuvaavat pitkän aikavälin tasapainoisia markkinoita eikä lyhyen aikavälin satunnaisia hintahäiriöitä ole huomioitu. Perusskenaario kuvaa Pöyryn mallinnusajankohdan aikaista näkemystä markkinoiden todennäköisimmästä kehittymisestä. Matalassa ja korkeassa skenaariossa on luotu kohtuulliset raja-arvot markkinoiden kehityksen mahdollisista vaihtoehtoisista. Skenaariot eivät kuvaa maksimaalisia ylä- tai alarajoja markkinoiden kehityksestä. Skenaarioiden tarkoituksena ei ole ollut luoda absoluuttisia energian hintatasoja vaan

12 5 kuvata mahdollisia kehityspolkuja. Skenaarioiden keskeiset erot on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1 Skenaarioiden keskeiset eroavaisuudet Muuttuja Perusskenaario Matalaskenaario Korkeaskenaario Talouskasvu Taantumasta noustaan vähitellen Kasvu hitaampaa globaalisti ja Euroopassa Nopeampi talouskasvu, Eurooppa nousee taantumasta Sähkön kulutus Hyvin maltillinen kulutuksen kasvu Kulutus nykytasolla, teollinen tuotanto ei kasva Uutta teollisuutta syntyy Suomeen, energiatehokkuus paranee Energian hinnat Maltillinen hintojen nousu Polttoainehinnat ovat hyvin matalat, CO 2 - hinnat alhaiset, sähkön hinta on hyvin alhainen Polttoaineiden, päästöoikeuksien ja sähkön hinnat ovat korkeat. Keskeisin ero skenaarioiden välillä on oletus talouden kehityksestä ja sitä kautta energian kysynnässä ja hinnoissa. Perusskenaariossa on oletettu talouskasvun Suomessa olevan keskimäärin 1,5 % vuodessa vuoteen 218 saakka, 1,7 % vuodesta 219 vuoteen 224 ja 1,2 % vuosina Sähkön kulutusta eri skenaarioissa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 3 ja energian hintoja kappaleessa 2.2. Perusskenaariossa energian kulutus kasvaa maltillisesti ja myös hinnat nousevat maltillisesti. Korkeassa skenaariossa kulutus kasvaa nopeammin niin Suomessa kuin muuallakin, ja erityisesti globaalit markkinahinnat nousevat. Matalassa skenaariossa heikko talouskasvu pitää kulutuksen ja hinnat alhaisina. Tuotantokapasiteetin osalta erot kapasiteetissa eri skenaarioiden välillä näkyvät lauhdeja yhteistuotantokapasiteetissa, muussa kapasiteetissa ei tässä työssä ole oletettu muutoksia. Todellisuudessa esimerkiksi ydinvoimainvestointien houkuttelevuudessa olisi eroja eri skenaarioissa, mutta näitä vaikutuksia ei työssä ole analysoitu. Erot lauhde- ja yhteistuotantokapasiteetissa selittyvät kannattavuuteen vaikuttavilla eroilla energian hinnoissa sekä teollisuuden kehityksessä erityisesti teollisuuden yhteistuotannon osalta. 2.2 Hintaskenaariot Polttoaineiden hintaskenaariot Hiili Kivihiilen hinnan ei nähdä merkittävästi nousevan perusskenaariossa, sillä maailmantalouden pitkittynyt taantuma on vähentänyt teollisuuden energian tarvetta heijastuen suoraan polttoaineiden kysyntään. Lisäksi Pohjois-Amerikan liuskekaasun

13 6 hyödyntämisen lisääntyminen on vähentänyt kysyntää alueella. Kivihiilen veroton hinta Suomessa oli vuonna 214 keskimäärin hieman yli 9 /h. Viimeiseen tarkastelujaksoon mennessä hinnan oletetaan nousevan vajaaseen 12 /h tasolle. Hiilen hintakehitys eri skenaarioissa tarkasteluajanjaksoilla on esitetty kuvassa 5. Kuva 5 Hiilen hintakehitys tarkastelluissa skenaarioissa, /h Matalassa skenaariossa polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat ovat hyvin matalat johtuen kysynnän heikosta kehityksestä. Hiilen hinta laskee matalassa skenaariossa noin 7 /h tasolle. Korkeassa skenaariossa polttoaineiden hinnat nousevat nopeasti, sillä globaali talouskasvu on nopeaa. Korkeassa skenaariossa hiilen hinta yli kaksinkertaistuu nykytasosta vuosien tarkastelujaksoon mennessä. Kivihiilen hinnan vaihtelu skenaarioiden välillä on selvästi suurempaa kuin odotettu kotimaisten polttoaineiden hintavaihtelu. Turve /h Korkea Perus Matala Turpeen hinnan kehittyminen on riippuvainen tuotantoalojen investointikustannusten, tuotannon kustannusten sekä keskimääräisten kuljetuskustannusten kehittymisestä. Merkittävin hinnan nousupainetta lisäävä tekijä on turpeen tuotantoalojen nettomääräinen pieneneminen ja tätä kautta syvenevä niukkuus, mikä nostaa turpeen hintaa kysynnän ja tarjonnan epätasapainon sekä pitenevien kuljetusetäisyyksien vuoksi. Turpeen oletettu hintakehitys eri skenaarioissa on esitetty kuvassa 6 alla. Hintaerot skenaarioiden välillä selittyvät erityisesti erilaisilla tuotanto- ja kuljetuskustannuksilla.

14 7 /h Korkea Perus Matala Kuva 6 Turpeen hintakehitys tarkastelluissa skenaarioissa, /h Metsähake Metsähakkeen hintakehityksen oletetaan perustuvan vaihtoehtoiskustannuksiin eli niin kutsuttuun puustamaksukykyyn, jolla tarkoitetaan laitoksen kykyä maksaa puupolttoaineesta ennen kuin sen on kannattavaa siirtyä vaihtoehtoiseen polttoaineeseen, joka on pääsääntöisesti turve. Tyypillisesti metsähaketta käyttävät laitokset käyttävät myös turvetta ja voivat vaihtaa polttoainesuhteita hintojen perusteella. Metsähakkeen hintakehitys eri skenaarioissa on esitetty kuvassa 7. /h Korkea Perus Matala Kuva 7 Metsähakkeen hinnan kehitys tarkastelluissa skenaarioissa, /h Kotimaisten polttoaineiden hintojen ei oleteta vaihtelevan yhtä voimakkaasti kuin polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat, sillä kustannusperuste ei vaihtele yhtä voimakkaasti. Puupolttoaineiden käytön jatkuminen sähköntuotannossa edellyttää erityisesti matalassa skenaariossa tukia. Tällä hetkellä käyttöä tuetaan syöttötariffin ja verotuksen muodossa Päästöoikeuden hintaskenaariot Taloudellisen taantuman aiheuttama ennakoitua alhaisempi energian tarve ja teollinen tuotanto on heijastunut myös hiilidioksidipäästöihin ja päästöoikeuksien tarpeeseen Euroopassa. Päästöoikeuksia onkin tarjolla markkinoilla merkittävästi suunniteltua enemmän, mistä johtuen niiden hintataso on jo pidempään ollut alhaisella tasolla.

15 8 Perusskenaariossa päästöoikeuksien hinnan ei nähdä merkittävästi nousevan kuluvalla päästökauppakaudella. Pidemmän aikavälin hintakehitysnäkymä perustuu EU:n tavoitteisiin pitkän ajan päästövähennyksistä, jolloin päästöoikeuksien hinnan olisi noustava huomattavasti nykyisestä hintatasosta hintaohjauksen toteutumiseksi vuoden 22 jälkeen. Kuvassa 8 esitetyt päästöoikeuksien hintatasot perustuvat Pöyryn aikaisemmin tekemiin mallinnuksiin energiamarkkinoiden kehityksestä sekä päästöjen vähennyskustannuksista Euroopassa. Esitetyt päästöoikeuksien hinnat ovat linjassa muiden tässä työssä käytettyjen hintaoletusten ja energian kulutusskenaarioiden kanssa. /t CO Korkea Perus Matala Kuva 8 Keskimääräiset päästöoikeuksien hinnat ( /t CO2 ) tarkasteltuajanjaksoilla eri skenaarioissa Matalassa skenaariossa päästöoikeuksien hinnat jäävät alhaisiksi Euroopan heikon talouskasvun ja alhaisen teollisuustuotannon vuoksi. Korkeassa skenaariossa kysyntä kasvaa voimakkaasti sekä teollisuudessa että energiantuotannossa ja päästöoikeuksien hinnat nousevat nopeasti vuoden 22 jälkeen Sähkön hintaskenaariot Työssä käytetyt oletukset sähkön hintatasoista eri skenaarioissa tarkasteluajanjaksoilla on esitetty kuvassa 9. Merkittävimmät sähkön hinnan ajurit ovat kysynnän kehitys, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä siirtoyhteyksien lisääntyminen Pohjoismaista ja Baltiasta Manner-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan.

16 9 Keskimääräinen sähkönhinta /h Korkea Perus Matala Kuva 9 Sähkön keskihinta Suomessa tarkasteltavilla aikaväleillä eri skenaarioissa Sähkön hinnan nähdään nousevan Suomessa matalan skenaarion keskimmäistä aikajaksoa lukuun ottamatta kaikissa skenaarioissa tarkastellulla aikavälillä. Matalassa skenaariossa sähkön hinta pysyy hyvin alhaisena johtuen matalalla pysyttelevistä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnoista sekä alhaisesta kysynnästä. Korkeassa skenaariossa sähkön hinta puolestaan nousee erityisesti polttoaineiden ja päästöoikeuden hinnan nousun vaikutuksesta. Sähkön markkinahinta perustuu muuttuviin tuotantokustannuksiin nykyisellä ja oletetulla uudella sähköntuotantokapasiteetilla. Uutta tuotantokapasiteettia syntyy Suomen lähialueille mm. uusiutuvan energian tukien ansiosta, mikä vaikuttaa myös sähkön markkinahintaan Suomessa. Lisäksi kapasiteettia voi syntyä tai sitä voidaan säilyttää markkinoilla kapasiteettimarkkinoiden avulla, jolloin maksetaan korvauksia sähkön tuotantomäärän lisäksi myös kapasiteetin perusteella. Nykyisellään kapasiteettimarkkinat ovat käytössä Espanjassa, Portugalissa, Irlannissa ja Kreikassa. Skenaarioiden lähtökohtana on oletettu, että Euroopassa otetaan käyttöön kapasiteettimarkkinamekanismeja lisäksi myös Ranskassa (vuonna 217), Iso- Britanniassa (vuonna 218), Italiassa (arvioitu vuonna 219) ja Saksassa (arvioitu vuonna 222). Näistä maista Saksan kapasiteettimarkkinoilla on merkittävin hintojen nousua hillitsevä vaikutus Pohjoismaissa. 3 SÄHKÖN KYSYNNÄN KEHITYS Työssä tarkasteltu sähkön kysynnän kehittyminen perustuu Pöyryn sähkömarkkinoiden skenaariomallinnukseen. Sähkön kulutuksen Suomessa arvioidaan kehittyvän maltillisesti tarkasteltavalla ajanjaksolla, sillä pitkittynyt talouden taantuma on luonut maltillisen näkemyksen maailmantalouden elpymisestä ja teollisuuden energiankysynnän kehittymisestä. Oletukset sähkön kulutuksen kehittymisestä ovat tällä hetkellä selvästi alhaisemmat kuin 21-luvun loppupuolella, jolloin ennustettiin sähkön kulutuksen Suomessa nousevan yli 1 TWh:n vuoteen 22 mennessä (esim.

17 1 Suomen ilmasto- ja energiastrategia 28 2 ), ja tässä työssä on käytetty hyvin maltillisia kasvuodotuksia Suomen sähkönkulutukselle kaikissa skenaarioissa. Perusskenaariossa kysynnän kasvu koostuu pääosin kotitalous- ja terästeollisuussektoreiden energian tarpeen kasvunäkymistä. Sähkön kysynnän kehitys eri sektoreilla perusskenaariossa on esitetty alla kuvassa 1. TWh Muu metalliteollisuus Terästeollisuus Kemian teollisuus Kaivosteollisuus Metsäteollisuus Muu teollisuus Palvelut Sähköautot Kotitaloudet Kuva 1 Sähkön kysynnän kehitys sektoreittain perusskenaariossa Matalan ja korkean skenaarion erot sähkön kysynnässä selittyvät pääosin teollisuuden kysynnän muutoksilla. Matalassa skenaariossa teollisen tuotannon ei oleteta kasvavan nykytasosta ja sähkön kulutus Suomessa pysyy nykytasolla. Korkeassa skenaariossa puolestaan Suomeen syntyy uutta teollisuutta. Erityisesti biotuote-, kaivos- ja metalliteollisuus kasvavat, mikä näkyy myös sähkön kysynnän kasvuna. Sähkön kokonaiskysyntä eri skenaarioissa on esitetty kuvassa 11. TWh Perus Korkea Matala Kuva 11 Sähkön kysynnän kehitys eri skenaarioissa 2 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 28

18 11 Energiatehokkuuteen panostaminen hillitsee sähkön kulutuksen kasvua erityisesti korkeassa skenaariossa, jossa energian hinnat ovat korkeimmat ja energiansäästö siten kannattavinta. Erot eri skenaarioiden välillä jäävät melko pieniksi: sähkönkulutus ei nouse 1 TWh:iin vuoteen 23 mennessä missään skenaariossa ja on kaikissa yli 8 TWh. 3.1 Sähkön kysynnän kehitys eri sektoreilla Kotitaloudet Kotitalouksien sähkön kulutuksen oletetaan kasvavan energiatehokkuuden voimakkaasta parantumisesta huolimatta, sillä väestömäärä kasvaa ja pienet asuntokunnat lisääntyvät edelleen, mikä lisää sähkön kokonaiskulutusta kotitaloussektorilla. Lisäksi kotitalouksien sähkölaitteiden määrä kasvaa edelleen. Myös vapaa-ajan asuntojen määrä kasvaa ja varustetaso nousee. Lämmitys Sähkön käytön lämmitysmuotona oletetaan kasvavan, sillä matalaenergiarakennuksissa sähkö on kilpailukykyinen lämmitysvaihtoehto. Uusien rakennusten energiankulutus on kuitenkin hyvin pientä kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten vaikutuksesta. Lämpöpumppuja asennetaan edelleen lisääntyvästi sekä päälämmitysmuodoksi että muiden lämmitysmuotojen rinnalle niin uusiin kuin olemassa oleviin rakennuksiin. Sähkölämmitteisissä taloissa lämpöpumput vähentävät yleisesti sähkön kulutusta lämmityskaudella, muiden lämmitysmuotojen korvaaminen taas nostaa sähkön kokonaiskulutusta. Jäähdytyksen tarpeen arvioidaan kasvavan, mikä lisää sähkön tarvetta kesäisin kun sähköä käytetään jäähdyttämiseen. Liikenne Sähköautojen yleistymisen oletetaan lisäävän sähkön kulutusta erityisesti lähempänä tarkasteluajanjakson loppua. Sähköautot voivat myös tarjota yhden keinon sähkön varastointiin. Kaikissa skenaarioissa on oletettu, että sähköautojen määrä Suomessa kasvaa voimakkaasti. Sähkön kokonaiskulutuksessa tämä näkyy kuitenkin selvemmin vasta pidemmällä aikavälillä. Vuonna 23 sähköautojen kokonaiskulutuksen Suomessa on arvioitu olevan hieman yli 1 TWh. Palvelut Palvelusektori kehittyy ja laajenee edelleen, mutta sähkön tarpeen ei odoteta kasvavan merkittävästi nykytasolta. Tämä johtuu sektorin suuresta energiansäästöpotentiaalista, jonka oletetaan realisoituvan tarkasteluajanjaksolla. Säästöjä voidaan saavuttaa muun muassa valaistusta, ilmanvaihtoa ja sähköä käyttäviä laitteita tehostamalla. Palvelusektori myös kasvaa osin sellaisissa palveluissa, joiden sähkön käyttö on vähäisempää kuin nykyisillä sektoreilla keskimäärin. Teollisuus Teollisuuden sähkön käyttö riippuu yleisestä talouskehityksestä ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Perusskenaariossa oletetaan metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden lisäävän tuotantokapasiteettia, mikä lisää sähkön kulutusta erityisesti metalliteollisuuden osalta. Biojalostamoiden sähkön kysynnän oletetaan kasvavan tarkasteluajanjakson loppupuolella.

19 12 Metsäteollisuuden osalta oletuksena on, että jatkossa mekaanista paperimassan tuotantoa korvautuu kemiallisella massalla, mikä vähentää sähkön käyttöä. Myös tuotantoteknologian energiatehokkuus kasvaa edelleen. Toisaalta uusien tuotteiden valmistus ja nykyisen tuotannon sähköistyminen lisää sähkön tarvetta suhteessa muuhun energiaan. Metalliteollisuuden energiankäyttö on jo nykyisellään varsin tehokasta eikä merkittäviä energiatehokkuusparannuksia ole oletettu. Muilla teollisuussektoreilla energiatehokkuustoimenpiteiden merkitys arvioidaan suuremmaksi. Kemianteollisuudessa biopohjaisten materiaalien kasvavan käytön oletetaan lisäävän prosessien energiaintensiivisyyttä. 3.2 Huippukysynnän kehitys Huippukysynnän kehitys on riippuvainen sähkön kokonaiskulutuksesta mutta myös kulutusprofiilin muuttumiseen vaikuttavista muutoksista sähkön kulutusrakenteessa. Seuraavassa kuvassa on esitetty sähkön kokonaisvuosikulutus Suomessa vuodesta 27 sekä vuosittainen tunnin aikainen kulutushuippu TWh Sähkön kokonaiskulutus TWh Huippukulutus Kuva 12 Sähkön kokonaiskysyntä (TWh) ja huippukysyntä vuosina (Lähde: Fingrid) Edellä esitettyjen sähkön kulutusennusteiden mukaisesti teollisuuden sähkön kulutus kasvaa kotitalous- ja palvelusektoreita nopeammin. Teollisuuden sähkön kulutuksen profiili on muita sektoreita tasaisempi, joten vuoden aikaista kulutusta tarkasteltaessa sähkön kokonaiskulutuksen profiili muuttuu tasaisemmaksi tältä osin. Huippukysynnän määrää tulevaisuudessakin lämmitystarve, joten sähkön lämmityskäytön lisääntyminen korostaa kysyntäpiikkejä kylminä talvipäivinä. Vaikka sähkön käyttö lämmitysmuotona kasvaa, ei kokonaiskäyttö lämmitykseen juurikaan kasva sillä energiatehokkuuteen ohjataan voimakkaasti sekä uusissa että olemassa olevissa rakennuksissa. Jäähdytyslaitteiden lisääntyminen puolestaan nostaa sähkön käyttöä kesällä, joskin niiden merkitys on lämmitystä vähäisempi. Kulutushuippuihin jäähdytyksellä ei ole vaikutusta, sillä jäähdytystarve ei osu huippukulutushetkeen, joka on tulevaisuudessakin kylmänä talvipäivänä.

20 13 Kuvassa 13 on esitetty viime vuosien ajalta kolme vuorokauden kysyntäprofiilia sellaisilta vuorokausilta, joissa on esiintynyt kunkin vuoden kulutushuippu. Kuva 13 Toteutunut vuorokauden kysyntäprofiili kylmänä talvipäivänä (Lähde: Fingrid) Huippukulutustunti osuu kaikissa vuorokausissa aamuun kello 7-9. Aamun huipusta kysyntä laskee aamupäivän ja alkuiltapäivän aikana, kunnes toinen selkeä nousu kysynnässä näkyy loppuiltapäivästä ja alkuillasta. Huippukulutuspäivät ovat arkipäiviä ja huippujen rytmittymisessä näkyy kotitalouksien rytmi; kysyntähuiput ajoittuvat aikaan ennen töihin lähtöä sekä työpäivän jälkeen, jolloin lämpimän käyttöveden ja kotitalouden sähkölaitteiden käyttö on suurimmillaan. Teollisuuden ja palvelusektorin sähkön kulutusprofiili on tasaisempi, tosin myös niillä sektoreilla sähköä tarvitsevia toimintoja käynnistetään aamulla, mikä kasvattaa aamun kulutushuippua. Tulevaisuudessa kulutusprofiiliin merkittävimmin vaikuttavat sähkön lisääntyvä käyttö lämmitykseen sekä sähköautojen lataus. Tilojen lämmitys vaatii lämpöä suhteellisen tasaisesti vuorokauden ympäri, kulutushuippuina korostuu käyttöveden tarve. Etenkin käyttöveden lämmitystä voidaan riittävän varaajan ja automaation avulla siirtää matalamman kysynnän tunneille. Sähköautojen määrän lisääntyminen voi johtaa ulkolämpötilasta riippumatta erityisesti ilta-aikaisiin kulutuspiikkeihin, mikäli autojen latausta ei ohjata millään tavoin ajallisesti. Sähköautojen suurin lataustarve ei osu aamun huippukysynnän aikaan, sillä auton tulee jo silloin olla käyttövalmiina. Sen sijaan työpäivän jälkeen lataustarve kasvaa ajankohtana, joka jo nyt erottuu korkeammalla kulutuksellaan. On oletettavaa, että sähköautot tulevat kasvattamaan alkuillan sähkön tarvetta, toisaalta lataustarvetta voidaan osin myös siirtää matalamman kysynnän tunneille. Kotitalouksien ja sähköautojen sähkön kysynnän lisääntymisen voidaan siis olettaa tasaavan kulutusprofiilia sekä jonkin verran nostavan erityisesti ilta-aikaisen huipun kysyntää. Kuvassa 14 on esitetty arvioitu huippukulutus eri skenaarioissa sekä normaalina vuonna, että kylmänä vuonna (arviolta kerran 1 vuodessa toteutuva). Lämmityksen tehontarve kehittyy samalla tavalla kaikissa skenaarioissa, koska väestönkasvu on sama kaikissa vaihtoehdoissa ja lämpöpumppujen käyttö tulee lisääntymään kohteissa, jossa se taloudellisesti on järkevää. Koska myös rakentamisen energiatehokkuustoimenpiteitä ohjaa taloudellinen kannattavuus, niiden vaikutus oletetaan samaksi kaikissa skenaarioissa. Suhteellisesti lämmityksen osuus huippukysynnästä on merkittävin

21 14 matalassa skenaariossa, jossa teollisuuden sähkön tarve on alhaisin tarkasteltavista skenaarioista Korkea Perus Matala Korkea, kylmä Perus, kylmä Matala, kylmä Kuva 14 Huippukysynnän kehitys eri skenaarioissa (ei sisällä uutta kysyntäjoustoa) Kylmän talven vaikutuksen huippukysyntään oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla. 4 SÄHKÖN TUOTANTOKAPASITEETIN KEHITYS 4.1 Nykyinen sähkön tuotantokapasiteetti Suomen nykyinen sähkön tuotantokapasiteetti koostuu pääasiassa ydinvoimasta, vesivoimasta, sekä yhteistuotanto- ja lauhdevoimalaitoksista. Vesivoimakapasiteetin ei odoteta merkittävästi muuttuvan tarkastelujakson aikana, sillä merkittävä lisäkapasiteetti sijaitsee suojelluissa vesistöissä. Muiden tuotantomuotojen kapasiteetin kehitystä eri skenaarioissa tarkastellaan seuraavassa kappaleessa. Sähkön nimellistuotantokapasiteetti Suomessa vuoden 214 lopussa oli noin 15 5 kun taas huipunaikainen kapasiteetti oli noin Kuva 15 on esitetty nykyisen (vuosi 214) sähkön tuotantokapasiteetin nimellisteho sekä huipunaikainen käytettävissä oleva kapasiteetti Suomessa. Kuvaajassa esitetyt arvot ja kokonaiskapasiteettiluvut eivät sisällä järjestelmäreservejä.

22 Tuulivoima Tehoreservi Lauhde Kaukolämpö CHP Teollisuus CHP Vesivoima Ydinvoima Nimellisteho Huipunaikainen Kuva 15 Suomen sähkön tuotantokapasiteetti nimellistehona ja arvioituna huipunaikaisena tehona vuonna 214 Nimellistehojen määrittämisessä on käytetty Pöyryn kattilatietokantaa, joka sisältää tiedot kaikista Suomen lämpövoimalaitoksista. Huipunaikaisen tehon tarkastelu perustuu erittäin kylmän talvipäivän tilanteeseen, jolloin ulkoilman lämpötila on -25 C. Kuvassa esitetyt sähkön tuotantokapasiteetit vastaavat laitosten nettosähkötehoa tässä tilanteessa. Huipunaikaisessa tilanteessa ydinvoima- ja lauhdekapasiteetin oletetaan olevan käytettävissä nimellistehon mukaisesti. Vesivoimatuotantoa oletetaan olevan käytössä huippukysynnän aikana nimellistehoa vähemmän, sillä sitä on tarkasteltu ajanjaksona, jolloin vesitilanne vastaa huonoa vesivuotta. Huipunaikaiseen vesivoimakapasiteettiin ei myöskään sisällytetä järjestelmäreserveihin varattua kapasiteettia, mikä laskee tuotantokapasiteettia noin 3. Tuulivoiman osalta on käytetty ENTSO-E:n 6 %:n arviota Pohjoismaissa käytettävissä olevasta kapasiteetista huippukysynnän aikaan. Kaukolämpöä tuottavan yhteistuotantokapasiteetin nimellisteho on huomattavasti suurempi kuin huipun aikaan käytettävissä oleva teho, sillä erittäin kylmänä ajanjaksona lämmön tarve on suuri ja kaukolämmön menoveden lämpötila korkea. Kun erittäin kylmänä päivänä menoveden lämpötilan on oltava 115 C, laskee sähköteho noin 15 % nimellistehosta. Lisäksi yhteistuotantolaitosten nimelliskapasiteettiin on laskettu mukaan mahdolliset laitosten lauhdeperät sekä lauhdekoneiden kapasiteetit, joissa kaukolämpö on sivutuote. Jossain tapauksissa laitoksia on mitoitettu siten, että myös täydellä lämpökuormalla voidaan tuottaa tarpeeksi höyryä lauhdeperän tarpeisiin. Huipunaikaiseen kapasiteettiin ei ole sisällytetty sellaisten lauhdeperien sähköntuotantokapasiteettia, joiden käyttö alentaisi lämmöntuotantoa. Hetkellinen yhteistuotantolaitosten sähköntuotantotehon lisäys käsitellään myöhemmin raportissa.

23 16 Teollisuuden yhteistuotantolaitosten sähkön tuotanto ei riipu voimakkaasti ulkolämpötilasta, sillä laitosten primäärituote on yleensä prosessihöyry. Nimelliskapasiteetti on kuitenkin suhteellisen korkea verrattuna huipun aikana käytössä olevaan kapasiteettiin, sillä nimelliskapasiteetti sisältää myös vanhoja höyrykattiloita ja höyryturbiineita, jotka eivät normaalissa prosessiajossa ole tuotantokäytössä. Teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttö riippuu myös voimakkaasti taloussuhdanteista ja teollisuuden tuotannon määrästä. Teollisuuden rakennemuutos ja heikko taloudellinen tilanne vaikuttavat teollisuuden sähköntuotantotehoon alentavasti. Teollisuuden sähköntuotanto on ollut viime aikoina noin 15 :n tasolla vaikka nimellisteho on yli 3. Kaikki teollisuuden prosessit eivät toimi täydellä teholla, mikä laskee sähköntuotantotehoa, mutta ei välttämättä vaikuta nimellistehoon. Lisäksi alhainen sähkönhinta ei kannusta sähköntuotantoon. Toteutunut Suomen oman sähköntuotantokapasiteetin käyttö on ollut selvästi käytössä olevaa kokonaiskapasiteettia alhaisempi. Vuoden 214 kulutushuippu tapahtui 2.1 kello 9-1, jolloin kulutus oli h/h. Saman tunnin aikana tuotanto Suomessa oli h/h. Kuvassa alla on esitetty sähkön hankinta Suomessa kyseisen vuorokauden aikana. Kuvasta nähdään, että sähköä tuotiin Suomeen noin 27-3 jokaisen tunnin aikana Nettotuonti Tuulivoima Lauhdevoima Yhteistuotanto Vesivoima Ydinvoima Tunti Kuva 16 Toteutunut tunneittainen keskituotanto ja kulutus Toteutunut tuotanto huippukulutuspäivänä on reilusti alhaisempi kuin kyseisen hetken huipunaikainen oma tuotantokapasiteetti. Syynä alhaiseen tuotantoon on kyseisen päivän alhainen sähkön markkinahinta, jolloin Suomessa ei ollut kannattavaa aktivoida enempää omaa tuotantoa. Suomen aluehinnan keskiarvo oli tuona päivänä noin 46 /h. Lisäksi heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa teollisuuden sähköntuotantotehoon alentavasti, sillä lämmöntarve teollisuudessa on alhaisempi ja tällöin yhteistuotanto jää vähäisemmäksi. Vuoden 214 tuotantohuippu oli 23.1 klo 18-

24 17 19, jolloin oma tuotanto oli h/h. Suomen aluehinta kyseisenä päivänä oli 47 EUR/h, mikä on vain hieman korkeampi kuin huippukulutuspäivänä. 4.2 Tuotantokapasiteetin kehitys Suomessa Lähtökohdat uuden kapasiteetin ja poistuvan kapasiteetin arvioinnille Tuotantokapasiteetin kehityksen arvioimiseksi työssä on arvioitu julkisuudessa esillä olleita tulevia investointeja uuteen sähköntuotantokapasiteettiin sekä tarkasteltu nykyisen kapasiteetin poistumista käytöstä. Pidemmällä aikavälillä arviot ikääntyvää kapasiteettia korvaavasta uudesta kapasiteetista on tehty perustuen arvioihin kapasiteetin tarpeesta lämmön kulutuksen perusteella yhteistuotannon osalta. Ydinvoimainvestointien kannattavuutta ei ole erikseen arvioitu tässä työssä vaan kaikissa skenaarioissa on oletettu että OL3:n jälkeen Suomeen tulee vuonna 225 uusi ydinvoimayksikkö. Uuden sähköntuotantokapasiteetin osalta on oletettu, että jo tehdyt investointipäätökset toteutuvat julkistetussa aikataulussa. Niiden hankkeiden osalta, jotka ovat olleet esillä julkisuudessa, mutta joista investointipäätöstä ei vielä ole tehty, toteutumista on arvioitu perustuen hankkeen kannattavuuteen energian hintojen perusteella sekä huomioimalla mahdolliset muut syyt hankkeen toteutumiselle tai toteutumatta jäämiselle. Muut tarkasteluajanjaksolla tapahtuvat investoinnit on arvioitu perustuen Pöyryn oletuksiin käytöstä poistuvien yhteistuotantolaitosten korvausinvestoinneista ja muusta uudesta kapasiteetista, sekä Suomen tavoitteisiin tuulivoiman ja muun erillisen uusiutuvan sähköntuotantokapasiteetin osalta. Skenaariotarkastelussa tuulivoima- ja ydinvoimakapasiteetin oletetaan kehittyvän samalla tavalla kaikissa skenaarioissa. Erot skenaarioiden välillä syntyvät erilaisesta lauhde- ja yhteistuotantokapasiteetin kehityksestä. Nykyisen kapasiteetin käytöstä poistumista on arvioitu laitoskohtaisesti perustuen kunkin laitoksen tekniseen käyttöikään ja IE-direktiivin aiheuttamiin käyttörajoituksiin ja lisäinvestointitarpeisiin. Lisäksi nykyisen kapasiteetin kannattavuutta on arvioitu voimalaitostyypin perusteella perustuen polttoainehintoihin ja muihin muuttuviin tuotantokustannuksiin sekä sähkön hintoihin. Analyysissä on huomioitu sähkön hinnan vaihtelu vuoden sisällä ja eri laitostyyppien arvioidut vuosittaiset käyttötunnit, minkä perusteella on luotu näkemys kapasiteetin pysymisestä tai poistumisesta markkinoilta Yhteistuotantokapasiteetti Sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetin kehityksen osalta epävarmuus kapasiteetin kehityksen suhteen liittyy erityisesti tilanteisiin, joissa käyttöikänsä päähän tuleva laitos pitäisi korvata uudella yhteistuotantolaitoksella. Tällöin vaihtoehtona on myös investointi pelkkään lämmöntuotantoon. CHP-kapasiteetin korvautumista arvioitiin määrittelemällä kussakin skenaariossa vaadittu sähkön hintataso, jolla investointi yhteistuotantoon olisi kilpailukykyinen erilliseen lämmöntuotantoon nähden. Sähköstä saatavat tulot korvaavat tällöin tarvittavan lisäinvestoinnin erilliseen lämmöntuotantoon nähden sekä kasvavat muuttuvat kustannukset. Seuraavissa kuvissa on esitetty työssä laskettu CHP-tuotannon kannattavuuden rajahinta sekä sähkönhintaennuste eri skenaarioissa keskimäärin tarkasteluajanjaksolla. Laskennassa on huomioitu erilaiset oletukset mm. polttoaine- ja päästöoikeuksien hinnoista, mikä vaikuttaa CHP-tuotannon tuotantokustannuksiin. Laskelmassa on

25 18 huomioitu CHP-tuotannon ajoittuminen vuoden sisällä ja sähköntuotannon arvo markkinoilla. Sähkön vuosikeskiarvohintaan nähden CHP-tuotanto saa hieman suuremmat tulot sähkön myynnistä markkinoille, sillä sähköntuotanto ajoittuu enemmän talviaikaan, jolloin sähkön hinta on keskimäärin kesäaikaa korkeampi. Verojen ja tukien on oletettu pysyvän nykyisessä muodossaan vuoden 215 tasolla, huomioiden vuodelle 216 esitetty turpeen veron lasku ja metsähakkeen tuen nousu. /h Sähkön rajahinta, CHP Sähkön hinta, Perus Kuva 17 Sähkön rajahinta, jolla CHP-investoinnit ovat kannattavia ja oletettu sähkön markkinahinta perusskenaariossa /h Sähkön rajahinta, CHP Sähkön hinta, Matala Kuva 18 Sähkön rajahinta, jolla CHP-investoinnit ovat kannattavia ja oletettu sähkön markkinahinta matalassa skenaariossa

26 19 /h Sähkön rajahinta, CHP Sähkön hinta, korkea Kuva 19 Sähkön rajahinta, jolla CHP-investoinnit ovat kannattavia ja oletettu sähkön markkinahinta korkeassa skenaariossa Kuvista nähdään, että sähkön keskihinta ylittää CHP-tuotannon kannattavuuden vaatiman rajahinnan perus- ja korkeassa skenaariossa. Tällöin yhteistuotantoinvestointi olisi keskimäärin kannattava ja näissä skenaarioissa on oletettu että käytöstä poistuvat yhteistuotantolaitokset pääosin korvataan uudella kapasiteetilla. Matalassa skenaariossa sen sijaan investoinnit yhteistuotantokapasiteettiin eivät tule kannattaviksi, jolloin laitoksia ei korvattaisi uusilla yhteistuotantolaitoksilla vaan erillisellä lämmöntuotannolla. Uusien yhteistuotantolaitosten investointisuunnitelmat 22-luvun alkupuolelle asti ovat jo olleet esillä julkisuudessa ja niiden ei oleteta merkittävästi muuttuvan eri hintaskenaarioissa. Sen sijaan 22-luvun loppupuolen korvausinvestointeihin sähkön markkinahintakehitys vaikuttaa voimakkaammin. Vuosikymmenen alkupuolella tulee korvattavaksi muutamia suuria yhteistuotantolaitoksia, loppupuolella oletetaan muutamia pienempiä korvausinvestointeja. Yhteistuotantokapasiteetin arvioidaan vähentyvän kaikissa skenaarioissa, sillä etenkin pienemmissä lämpöverkoissa alhainen markkinahinta puoltaa lämpökattilan rakentamista CHP-laitoksen sijaan. Maakaasua pyritään korvaamaan kiinteillä polttoaineilla uusissa investoinneissa kiinteiden polttoaineiden edullisempien muuttuvien kustannusten vuoksi. Kaupungeissa, joissa on useampi kuin yksi CHP-laitos ja joissa lämpökuorma ei ole tarpeeksi suuri mahdollistaakseen kaikkien CHP-laitosten ajamisen pohjakuormana, vanhojen laitosten uusintainvestoinnit ovat myös epätodennäköisiä matalalla sähkön hinnalla. Matalassa skenaariossa yhteistuotantokapasiteetti laskee yli 1 nykytasosta, sillä korvausinvestoinnit eivät toteudu CHP-laitoksina. Myös laitosten ennenaikainen käytöstä poistaminen alhaisesta sähkön hinnasta johtuen on mahdollista. Korkean sähkön hinnan skenaariossa laitokset korvattaisiin tai niiden käyttöikää mahdollisesti pidennettäisiin lisäinvestoinneilla. Korkea sähkön hinta mahdollistaa myös lauhdeperien rakentamisen 22-luvun loppupuolen uusinvestoinneissa. Tarkastelussa on oletettu, että muutamaan korvattavaan yhteistuotantolaitokseen tulee lauhdeperä. Kaukolämpöä tuottavien yhteistuotantolaitosten nimelliskapasiteetin oletettu kehitys on esitetty kuvassa 2.

27 Matala Perus Korkea Kuva 2 Kaukolämpöä tuottavien yhteistuotantolaitosten nimelliskapasiteetin kehittyminen eri skenaarioissa Teollisuuden yhteistuotantokapasiteetin osalta oletetaan, että tuotantolaitokset pysyvät käytössä normaalisti ja laitokset korvataan, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän. Teollisuuden sähköntuotantokapasiteetti kuitenkin vähenee perusskenaariossakin hieman vuoteen 23 mennessä. Tämä johtuu lähinnä vanhojen, jo korvattujen laitosten poistumisesta. Teollisuuden uusien kiinteän polttoaineen kattilainvestointien myötä kaasuturbiinit jäävät usein varalle. Matalan sähkönhinnan skenaariossa oletetaan, että tällainen kapasiteetti poistuu käytöstä jo ennen teknisen käyttöiän päättymistä, kun taas korkeassa hintaskenaariossa sähköntuotantokapasiteettia tullaan käyttämään teknisen iän loppuun asti. Matalan kasvun skenaariossa uusia sellu- ja biotuotetehtaita ei rakennettaisi Suomeen, kun taas voimakkaamman talouskasvun skenaariossa Suomeen tulisi kaksi suurta biotuotetehdasta ennen vuotta 23. Teollisuuden yhteistuotantolaitosten nimelliskapasiteetin oletettu kehitys eri skenaarioissa on esitetty kuvassa 21.

28 Matala Perus Korkea Kuva 21 Teollisuuden vastapainevoimalaitosten nimelliskapasiteetin kehittyminen eri skenaarioissa Lauhdekapasiteetti Lauhdelaitosten kannattavuuden kehittymistä tarkasteltiin esimerkkilaitoksen avulla tuotantokustannusten kehittymisen sekä Pöyryn mallintamien tulevaisuuden tuntitason hintaprofiilien perusteella kussakin skenaariossa. Esimerkkilaitoksena oli 5 lauhdevoimala, joka edustaa keskimäärin nykyisin käytössä olevia suuria lauhdevoimaloita. Esimerkkilaitos ei kuvaa minkään yksittäisen Suomen lauhdevoimalan tilannetta suoraan, sillä laitosten kannattavuus vaihtelee jonkun verran johtuen muun muassa hyötysuhde-eroista ja laitosten koosta. Esimerkkilaitoksen kannattavuutta tarkasteltiin huomioimalla niiden vuoden aikaisten tuntien tuotanto, jolloin sähkön markkinahinta alittaa laitoksen muuttuvan tuotantokustannuksen. Tästä teoreettisesta maksimituotannosta laskettiin laitoksen teoreettinen maksimituotto vähentämällä tuotetun sähkön myynnin tuloista laitoksen polttoaineisiin liittyvä muuttuva tuotantokustannus sekä muut ylläpitokustannukset perustuen Pöyryn arvioon. Metsähakkeelle huomioitiin laskelmassa nykyjärjestelmän mukainen tuki sähköntuotannossa. Pääomakustannuksia ei huomioitu. Alustavan arvion perusteella todettiin, että keskimääräisenä vuonna tuotot lauhdetuotannosta jäävät hyvin alhaisiksi. Teollisuuden päästödirektiivin (21/75/EU) eli niin sanotun IE-direktiivin vaikutuksesta useisiin voimalaitoksiin Suomessa vaaditaan merkittäviä investointeja, jotta niiden käyttöä voidaan jatkaa. Alhaiset tuotot sähkön tuotannosta eivät kuitenkaan tyypillisesti riitä kattamaan investointitarvetta. Tästä syystä on oletettu, että nämä laitokset hakeutuisivat direktiivin mahdollistaman rajoitettujen käyttötuntien piiriin mieluummin kuin tekisivät investoinnit. Tästä syystä arviot laitosten kannattavuudesta tehtiin huomioiden rajoitetut käyttötunnit.

29 22 Todellisuudessa esimerkkilaitoksen tuotto voisi jäädä laskennallista maksimia vähäisemmäksi, sillä sähkön hintanäkymän tulisi ylittää tuotantokustannus riittävän pitkällä ajanjaksolla, jotta laitos olisi kannattavaa käynnistää, eli kaikkia teoreettisesti kannattavia tunteja ei voida hyödyntää. Toisaalta analyysissä ei ole huomioitu erilaisten vesivuosien ja sähkön vaihtelevan keskimääräisen vuosihinnan vaikutusta lauhteen käyttöön. Tyypillisesti lauhdetta tarvitaan Pohjoismaissa silloin kun vesivoimatuotanto on normaalia alhaisemmalla tasolla. Hyvänä vesivuotena lauhdetuotanto taas jää hyvin alhaiseksi. Seuraavissa kuvissa on esitetty laskennallinen maksimituotto keskimääräisenä vuotena esimerkkilaitoksissa eri skenaarioissa huomioiden käyttöajan rajoitukset. Investointikustannuksia ei ole huomioitu kuvien laskelmissa. M M M M Hiili (Lauhde) Puu (Lauhde) Kuva 22 Laskennallinen maksimituotto esimerkkilauhdelaitoksesta polttoaineittain perusskenaariossa, M /a M M M M Hiili (Lauhde) Puu (Lauhde) Kuva 23 Laskennallinen maksimituotto esimerkkilauhdelaitoksesta polttoaineittain matalassa skenaariossa, M /a M M M M Hiili (Lauhde) Puu (Lauhde) Kuva 24 Laskennallinen maksimituotto esimerkkilauhdelaitoksesta polttoaineittain korkeassa skenaariossa, M /a Perus- ja matalan sähkönhintakehityksen tapauksessa lauhdelaitoksia oletetaan poistettavan käytöstä ennen teknisen käyttöiän loppua, sillä lauhdetuotanto ei tule kannattavaksi keskimääräisenä vuotena. Matalan sähkönhinnan lisäksi IE-direktiivin aiheuttamat lisäinvestoinnit alentavat hiililauhdelaitosten kannattavuutta.

SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS VUOTEEN 2030 Raportti 23.1.2015 Pöyry Management Consulting Oy

SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS VUOTEEN 2030 Raportti 23.1.2015 Pöyry Management Consulting Oy SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS VUOTEEN 23 Raportti Pöyry Management Consulting Oy Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Yliopisto-opettaja Aija Kivistö

Yliopisto-opettaja Aija Kivistö LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma Kari Vilén LAUHDEVOIMAKAPASITEETIN ENNENAIKAISEN POISTUMISEN ENERGIATALOUDELLISET VAIKUTUKSET Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö Selvitys 60K05458.01-Q210-002B Lokakuu 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa Sivu 2 (27) Esipuhe Tämä Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista 08.10.2014 52X201245.A.AC_002

SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista 08.10.2014 52X201245.A.AC_002 SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista 0 52X201245.A.AC_002 Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Janne Rauhamäki Pöyry Energy Oy 1 Tausta Julkinen energiakeskustelu EU:n energiapaketin julkistamisen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014 Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot