SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista X A.AC_002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista 08.10.2014 52X201245.A.AC_002"

Transkriptio

1 SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista 0 52X A.AC_002

2 Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 2

3 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 3

4 JOHDANTO Sähkön kysynnän ja tuotannon kehitykseen liittyy suuri määrä epävarmuustekijöitä liittyen mm. teknologiakehitykseen, poliittisen ohjaukseen, polttoaineiden saatavuuteen ja taloudelliseen kehitykseen. Suomen energiajärjestelmässä merkittävässä roolissa on sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä yhdyskuntien että teollisuuden lämmöntarpeeseen perustuen. Lämmöntarpeen laskiessa ja lämmitystapojen ja polttoaineiden muuttuessa myös yhteistuotantosähkön määrä vähenee. Maakaasulla on Suomessa tuotettu merkittävässä määrin sähköä ja lämpöä erityisesti yhteistuotantona. Mikäli kaasua korvataan kiinteillä polttoaineilla yhteistuotannossa, laskee sähköntuotanto Suomessa kiinteiden polttoaineiden laitosten alhaisemman rakennusasteen vuoksi. Tässä Gasumin tilaamassa selvityksessä on tarkasteltu Suomen energiankulutuksen ja tuotannon kehitystä vuoteen 2050 saakka. Välivuotena on tarkasteltu vuotta Energiankulutuksen osalta on luotu näkemys kaukolämmön tarpeesta, teollisuuden energiankulutuksesta ja sähkönkulutuksesta Suomessa sektoreittain. Sähkön tuotannolle on luotu viisi erilaista skenaariota, joilla pyritään kattamaan Suomen sähköntarve vuositasolla. Omavaraisuutta ei kuitenkaan ole pidetty tiukkana vaatimuksena mikäli sen saavuttaminen skenaariossa on vaikuttanut epäuskottavalta skenaarion maailmassa. Skenaariotarkastelu perustuu sähkön ja lämmön tuotannon kapasiteetin tarkasteluun laitostasolla lähtien nykyhetkestä ja oletuksiin nykyisen kapasiteetin poistumisesta ja korvautumisesta uudella kapasiteetilla Pöyryn kattilatietokantaan perustuen. Polttoaine- ja energiantuotantovaihtoehdot määräytyvät energiapoliittisten tavoitteiden ja energian hintojen perusteella, ja oletukset kapasiteetin kehityksestä on tehty eri skenaarioiden oletuksiin sopiviksi. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 4

5 KAASUN NYKYISET KÄYTTÖKOHTEET SUOMESSA Maakaasun käyttö on laskenut huomattavasti viimeisten kolmen vuoden aikana sekä teollisuuden että yhdyskuntien energiantuotannossa. Tässä työssä tarkastellaan maakaasun käyttöä energiantuotannossa. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät teollisuuden prosessikäyttö ja paikallisjakelu. TWh 50 Maakaasun käyttö Suomessa TWh 40 Maakaasun käyttö energiantuotannossa Vuoden 2013 tilastot sisältävät vain kaasun kokonaiskulutuksen Paikallisjakelu Teolliset prosessit Energiantuotanto: teollisuus ja energiasekä sähköyhtiöt Lämmön erillistuotanto Yhteistuotanto, energiayhtiöt Teollisuuden yhteistuotanto PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 5

6 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 6

7 ENERGIASKENAARIOIDEN KESKEISET MUUTTUJAT Skenaarioiden keskeisten muuttujien avulla saadaan luotua kaasun käytön kannalta erilaiset skenaariot Energiapolitiikan fokus Talouskehitys ja energian hinnat Teknologiakehitys Hajautetun tuotannon rooli Lämmitysmuodot Energiasektorin kehittämisessä ajureina voivat pitkällä aikavälillä toimia mm. päästöjen vähennystavoitteet, innovaatioiden edistäminen, energiaomavaraisuus, fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä suhtautuminen ydinvoimaan. Bioenergian kannalta kestävyyden ja päästöttömyyden määritelmät vaikuttavat käyttömääriin merkittävästi. Talouden kasvunopeus ja eri alojen kehitys määrittävät energian kysyntää mutta myös energian tuotantoa esim. teollisuudessa. Polttoaineiden ja sähkön hinnat voivat toimia skenaarioiden ajureina mutta olla myös seurausta skenaarion oletuksista: esimerkiksi bioenergian hinta voi nousta kysynnän kasvaessa. Teknologiakehitys määrittää tuotantovaihtoehdot, investointikustannukset, sekä toisaalta energiatehokkuuden, kysyntäjouston ja varastoinnin mahdollisuudet. Erityisesti hajautetun tuotannon ja energian varastoinnin vaikutus energiajärjestelmään on epävarmaa tekniseltä kannalta ja vaikutukset voivat olla ennakoitua suuremmat. Uusiutuvaa energiaa pyritään lisäämään hajautetulla sähkön ja lämmön pientuotannolla mutta sen rooli ja laajuus ovat epävarmoja. Keskitettyä energiantuotantoa voidaan korvata hajautetulla tuotannolla merkittävässä määrin, mutta tuskin kokonaan tarkasteluaikavälillä. Toisaalta uusiutuvaa energiaa voidaan pyrkiä lisäämään myös ennen kaikkea keskitetyssä tuotannossa esimerkiksi biomassa-chp:llä. Polttoaineiden käytön kannalta oleellista on, miten kaukolämpösektori kehittyy verrattuna muihin lämmitysmuotoihin ja vaihdetaanko lämmitysmuotoa myös olemassa olevassa rakennuskannassa. Yhtenä vaihtoehtona on, että kaukolämmöstä luovutaan kokonaan 2050 mennessä, jos kiinteistökohtainen lämmitys ja energiatehokkuus kehittyvät voimakkaasti. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 7

8 ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT Vuoteen 2050 mennessä sähköntuotanto Suomessa voisi olla lähes hiilineutraalia. Uusien teknologioiden hyödyntäminen voi muuttaa tuotantoportfoliota merkittävästi TWh 90 Sähköntuotanto Tuonti Lauhde Hajautettu tuotanto Tuulivoima Kaukolämpö- CHP Teollisuuden CHP Vesivoima Ydinvoima Lähtökohdat kaikille skenaarioille 2050 energiataseeseen vaikuttavat investointipäätökset tehdään pääosin ja 2030-luvuilla. Kaukolämpö-CHP:n tuotanto vähenee johtuen lämmön tarpeen laskusta, teollisuudessa lämmöntarpeen muutos on vähäinen. Tuulivoiman kannattavuus paranee ilman tukiakin, ja investoinnit jatkuvat Ydinvoiman osalta OL3:n lisäksi markkinoille tullee uutta kapasiteettia, mikäli se hyväksytään poliittisesti Hajautettua tuotantoa tulee markkinoille teknologiakehityksen myötä sekä lämmön- että sähköntuotantoon Vesivoimatuotanto ei merkittävästi lisäänny Suomessa vaan pysyy lähellä nykytasoa ympäristösyistä johtuen. Markkinaintegraatio etenee edelleen, sähkön siirtoyhteydet lisääntyvät. Merkittävimmät epävarmuudet Kaukolämmöntuotannon rooli, kaukolämpö-chp:n tulevaisuus Teollisuuden CHP-tuotannon kehitys Yhteistuotannon polttoainevalikoima Tuulivoimatuotannon kasvun voimakkuus Ydinvoiman rooli ja lisärakentaminen OL3:n jälkeen Hajautetun tuotannon määrä ja muodot (sähkö, lämpö) Lauhdetuotantoinvestointien kannattavuus Suomessa, lauhdetuotannon polttoaineet Katetaanko loppu sähköntarve lisäydinvoimalla, lauhdetuotannolla vai tuonnilla, vai vähentyykö kulutus mikäli tuotantokapasiteettia ei ole saatavilla riittävän edullisesti. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 8

9 TARKASTELTAVAT ENERGIAN TUOTANTOSKENAARIOT 2050 Skenaarioiden tavoitteena on luoda maakaasun roolin kannalta toisistaan selvästi eroavia energiataseita Suomelle vuoteen 2050 saakka BAU Tilanne rauhoittuu, talouskasvu hidasta, energiankulutus kasvaa vähän Keskitettyä energiantuotantoa, mutta myös hajautettu tuotanto lisääntyy tasaisesti ja vähentää mm. kaukolämmön kysyntää, ei kuitenkaan ratkaisevasti muuta tilannetta Ydinvoimakapasiteetti lisääntyy Suomessa suunnitelmien mukaan Energiapolitiikan painopiste on kilpailukyvyn varmistamisessa, pakotettua siirtymää uusiin energiantuotantomuotoihin ei tule. Päästökauppa ohjaa kohti vähäpäästöisiä vaihtoehtoja Teknologiamurros Fossiilisista luopuminen Keskitettyä energiantuotantoa biomassalla ja muilla uusiutuvilla, myös biomassalauhdetta Energiapolitiikalla ohjataan pois fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, tuetaan biomassan käyttöä. Hajautettu tuotanto lisääntyy kuten BAU-skenaariossa, mutta ei saa ylimääräistä tukea. Innovaatiot eivät ratkaisevasti muuta markkinoita. Sähkön varastointi ja kysyntäjousto kehittyvät mutta eivät riittävästi, jotta energiantuotanto voitaisiin perustaa tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan. Ei ydinvoimaa Uusiutuvat ja kaasu Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa (erit. aurinko, tuuli) syntyy BAU-skenaariota enemmän. Kaasu alkaa toimia säätövoimana, vuoteen 2050 mennessä myös varastointimuotona power to gas. Biomassalle otetaan mahdollisesti käyttöön päästökertoimia tai asetetaan tiukempia kestävyyskriteereitä, mikä vähentää niiden käyttöä Energiapolitiikalla ohjataan päästöjen vähentämiseen kustannustehokkaasti, ei pyritä väkisin kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista. Siirtyminen laajasti hajautettuun tuotantoon (mm. smart cities ), keskitetylle kaukolämmön tuotannolle ei ole tarvetta. Teollisuudessa edelleen CHP-tuotantoa Sähkön varastointi ja kysyntäjoustomahdollisuudet lisääntyvät merkittävästi, energiatehokkuutta kehitetään voimakkaasti Energiapolitiikassa painotus innovaatioissa ja teknologian edistämisessä. Tarvittaessa estetään fossiilisten käyttö ohjauskeinoilla. Ydinvoimasta luovutaan poliittisella päätöksellä tai investointien kannattamattomuuden vuoksi, ei uusia investointeja OL3:n jälkeen Tilalle uusiutuvaa energiaa, mutta myös kaasulle jää suurempi rooli Energiapolitiikan painopisteinä ovat päästöjen vähennys ja uusiutuvat, ohjauskeinona päästökauppa. Fossiilisista ei pyritä väkisin eroon. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 9

10 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 10

11 KAUKOLÄMMÖN KYSYNNÄN KEHITYS SUOMESSA Kaukolämmön kysyntä laskee Pöyryn perusoletuksen mukaan 22 % vuodesta 2010 vuoteen 2050 Energiatehokkuuden kehittyminen uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa vähentää lämmöntarvetta. Uudet rakennusmääräykset vaikuttavat rakennusten lämmönkäyttöön: 2020 lähtien uusien rakennusten tulee olla passiivitaloja (~60% lämmöntarpeen vähennys olemassa oleviin rakennuksiin verrattuna 2020 ja vuonna 2030 ~68 % vähennys) Peruskorjattavissa rakennuksissa lämmöntarve laskee 10% olemassa oleviin rakennuksiin verrattuna vuonna 2020 ja 15 % Kilpailevat lämmitysmuodot, kuten lämpöpumput ja hybridilämmitysmuodot yleistyvät uusissa rakennuksissa, olemassa olevissa kohteissa ei kuitenkaan oleteta siirryttävän laajamittaisesti pois kaukolämmöstä. Kaukolämmön markkinaosuus laskee ja pienempi osuus uusista rakennuksista liitetään kaukolämpöön. Ilmastonmuutoksesta johtuvan lämmitystarpeen vähenemän oletetaan olevan 20 % vuoteen 2050 mennessä. Kaukolämmön kysynnän kehitys Suomessa Kaukolämmön myynti, TWh Toteutunut myynti Lämpötilakorjattu myynti Lämmöntarve ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta Kaukolämmön tarve PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 11

12 SÄHKÖN KULUTUKSEN KEHITYS SUOMESSA Pöyryn oletuksen mukaan sähkönkulutus kasvaa hitaasti vuoteen 2050, ja jää hieman yli 90 TWh tasolle Sähkönkulutusennuste sektoreittain vuoteen TWh Sähköautot Kotitaloudet Palvelut Muu teollisuus Muu metalliteollisuus Rauta- ja terästeollisuus Kemianteollisuus Kaivosteollisuus Metsäteollisuus PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 12

13 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 13

14 YDINVOIMAKAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Nykyinen kapasiteetti poistuu vuoden 2030 ympärillä, uusien investointien oletetaan korvaavan poistuvaa kapasiteettia MW Ydinkapasiteetin kehitys BAU-skenaariossa BAU-skenaariossa oletetaan, että OL3:n jälkeen investoidaan kahteen uuteen ydinvoimalaan, joista toinen (1200 MW) valmistuu ennen vuotta 2030 ja toinen (1600 MW) 2030 jälkeen. Nykyinen kapasiteetti poistuu vuoden 2030 ympärillä. OL3:n jälkeen rakennettava uusi kapasiteetti korvaa poistuvaa kapasiteettia, jolloin vuonna 2050 ydinvoimakapasiteetti olisi MW ja vuosituotanto noin 35 TWh. Uusia hankkeita ei oleteta näiden lisäksi. BAU-skenaarion oletukset pätevät myös Fossiilisista luopuminen- ja Uusiutuvat ja kaasu skenaarioihin. Samoin Teknologiamurros-skenaariossa ei ole oletettu muutosta ydinvoimakapasiteetissa BAU-skenaarioon verrattuna. Skenaariossa poistuvaa lämpövoimakapasiteettia ei voida kokonaan korvata uusiutuvalla tuotannolla, jolloin myös ydinvoimaa tarvitaan. Ei ydinvoimaa -skenaariossa ydinvoimasta luovutaan nykyisen kapasiteetin tullessa käyttöikänsä päähän joko poliittisista syistä tai investointien vaikeutumisesta johtuen. Vuonna 2050 jäljellä on ainoastaan OL3-yksikkö. Nykyiset OL3 6. yksikkö 7. yksikkö OL korvaus PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 14

15 TUULIVOIMAKAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Tuulivoiman oletetaan kasvavan voimakkaasti 2030-luvulle saakka ja tuotannon kasvavan suurimmillaan noin 15 TWh tasolle MW Tuulivoimakapasiteetin kehitys BAUskenaariossa Offshore Onshore BAU-skenaariossa oletuksena on, että tuulivoimainvestoinnit jatkuvat vuoden 2020 jälkeen, jolloin saavutetaan 2000 MW:n tavoite. Tuulivoimakapasiteetti nousee yli 4000 MW:iin vuoden 2030 jälkeen. Kapasiteetista noin neljännes on tällöin offshore-tuulivoimaa. Energia- ja ilmastostrategian (2013) tavoite vuodelle 2025 on 9 TWh tuulivoimaa. Tämä tavoite oletetaan saavutettavan. Tämän jälkeen tuulivoimainvestoinnit hidastuvat, kun paras potentiaali on hyödynnetty. Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa ja Teknologiamurrosskenaariossa tuulivoiman kasvun oletetaan jatkuvan vuoteen 2050, jolloin saavutettaisiin 5000 MW:n taso. Uusiutuvat ja kaasu -skenaariossa uusiutuvan energian lisäystä ei rakenneta bioenergian varaan. Teknologiamurros-skenaariossa uusiutuva sähköntuotanto lisääntyy nopeammin ja sopii myös paremmin sähköjärjestelmään lisääntyneen varastoinnin tai kysyntäjouston ansiosta PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 15

16 HAJAUTETTU SÄHKÖNTUOTANTO Hajautetun sähköntuotannon kehityksen oletetaan olevan nopeaa erityisesti Teknologiamurrosskenaariossa Hajautetun sähköntuotannon kehitys BAU- ja Teknologiamurros-skenaarioissa 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 TWh 0, Hajautetussa tuotannossa potentiaalisimmaksi teknologiaksi on nousemassa aurinkosähköteknologia alenevien kustannusten ja parantuvien hyötysuhteiden ansiosta. Aurinkosähköteknologiaa kuitenkin rajoittaa kausivarastoinnin puuttuminen, jolloin se toimii parhaiten kesäkuukausina. Hajautetun sähköntuotannon määrää perusskenaariossa on arvioitu olettamalla, että aurinkosähkön tuotanto yleistyy pääasiassa kotitalouksissa ja palvelusektorin sähkönkäyttökohteissa. Näissä kohteissa aurinkosähköllä pääasiassa korvattaisiin omaa sähkönkulutusta. Ilman kausivarastointimahdollisuutta hajautetun tuotannon taloudellinen potentiaali määräytyisi tällöin kotitalouksien ja palveluiden kesäajan sähkönkulutuksen perusteella. Teknologiamurros-skenaariossa hajautetun sähköntuotannon määrä kasvaa selvästi nopeammin vuodesta 2030 lähtien, sillä sähkön varastoinnin ja kysynnän jouston oletetaan kehittyvän BAU-skenaariota nopeammin ja toisaalta tuotannon siirtyvän yhä enemmän keskitetystä hajautettuun sekä sähkön että lämmön osalta. Teknologiamurros BAU PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 16

17 OLETUKSET INVESTOINNEISTA CHP-KAPASITEETTIIN Yhteistuotannon sähköntuotantokapasiteetti laskee merkittävästi vuoteen 2050 mennessä Arvio CHP-kapasiteetista on tehty Pöyryn kattilatietokannan perusteella laitostasolla kaukolämmön kulutusskenaariot huomoiden. BAU-skenaariossa: nykyisestä CHP-kapasiteetista on jäljellä vuonna 2030 noin 4400 MW oletetut uudet investoinnit huomioiden vuonna 2030 CHPkapasiteetti on noin 6300 MW vuonna 2050 CHP-kapasiteettia on noin 5000 MW Teknologiamurrosskenaariossa oletetaan, että investointeja uuteen CHP-kapasiteettiin kaukolämmöntuotannossa ei tehdä enää vuoden 2020 jälkeen. CHP-kapasiteetin teho on tällöin vuonna 2030 noin 780 MW alhaisempi kuin perusskenaariossa Myös olemassa olevasta yhteistuotantokapasiteetista luovutaan vuoteen 2050 mennessä ennen sen teknisen käyttöiän loppumista kysynnän laskiessa. Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa sekä Ei ydinvoimaa skenaariossa investointeja syntyy muita skenaarioita enemmän kaasukäyttöiseen CHP-kapasiteettiin. Ei ydinvoimaa skenaariossa tämä johtuu sähkön kohoavasta hinnasta ja tuotantovajeen kasvusta. CHP-sähköntuotantokapasiteetin kehitys BAUskenaariossa MWe Uusi teol. CHP Nykyinen teol. CHP Uusi KL CHP Nykyinen KL CHP PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 17

18 LAUHDE- JA HUIPPUKAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Lauhdekapasiteetti lähes häviää Suomesta uusien investointien ollessa kannattamattomia MW Lauhde- ja huippukapasiteetin kehitys BAUskenaariossa ilman lisäinvestointeja CCGT Kaasuturbiinit Hiililauhde Erilliseen lauhdekapasiteettiin ei lähtökohtaisesti oleteta uusia investointeja. Kapasiteettia on jo poistunut markkinoilta ja poistuu edelleen laitosten tullessa käyttöikänsä päähän sekä taloudellisesti kannattamattomana jo ennen käyttöiän loppua. Mahdollinen puuttuva sähköntuotanto eri skenaarioissa oletetaan olevan tuontisähköä tai vaihtoehtoisesti Suomeen joudutaan rakentamaan lisää lauhdekapasiteettia. Pöyryn mallinnusten perusteella kapasiteettia ei rakennettaisi taloudellisin perustein nykyisessä markkinamallissa. Uutta kapasiteettia voi kuitenkin syntyä mikäli tarve omavaraisuudelle sähköntuotannon suhteen kasvaa. Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) kehitystä ei ole työssä erikseen arvioitu, eikä yhtään skenaariota ole luotu CCS:n varaan. Skenaarioiden tuloksena saadaan hiilidioksidipäästöt energiasektorilta ja vertaamalla niitä päästötavoitteisiin voidaan todeta tarve hiilidioksidin talteenotolle. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 18

19 BIOKAASUN POTENTIAALI JA KÄYTTÖ ERI SKENAARIOISSA Biokaasun käyttö helpottaa päästötavoitteisiin pääsyä Yhteistuotannon polttoaineena käytettävää maakaasua korvattaneen jatkossa kasvavassa määrin biokaasuilla. Tässä työssä biokaasun teknis-taloudellisena tuotantopotentiaalina Suomessa on käytetty seuraavaa arviota: 8 TWh puusta tehtävää synteettistä biokaasua, bio-sng:tä 7 TWh peltopohjaista biokaasua 2 TWh jätepohjaista biokaasua Bio-SNG:n valmistaminen puusta suurissa yksiköissä voidaan nähdä vaihtoehtona puun käyttämiselle suoraan yhteistuotantolaitosten polttoaineena. Tästä syystä Fossiilisista luopuminen skenaariossa, joka perustuu puun käyttöön kiinteässä muodossa, ei oleteta bio-sng:n tuotantoa. Kotimaisia puupolttoaineita ei tässä skenaariossa riitä bio- SNG:n tuotantoon, ja toisaalta kaasujen käyttöön energiantuotannossa ei investoida Suomessa, jolloin investoinnit bio-sng:n tuotantoon eivät olisi kannattavia. Käyttö 2030 ja 2050 Bio-SNG TWh Biokaasu TWh BAU 8 9 Fossiilisista luopuminen Uusiutuvat ja kaasu Teknologiamurros Ei ydinvoimaa 8 9 Uusiutuvat ja kaasu- sekä Ei ydinvoimaa skenaarioissa kaasun käyttö Suomessa jatkuu 2050, eikä puupolttoaineiden käyttö toisaalta lähesty vielä kestävän käytön rajaa, jolloin bio-sng:n tuotanto voisi olla mahdollista. Näissä skenaarioissa biokaasujen yhteenlaskettu potentiaali on tästä syystä muita skenaarioita korkeampi. Osa biokaasun potentiaalista hyödynnetään oletettavasti liikenteessä ja paikallisesti. Tässä työssä on tarkasteltu biokaasun vaikutusta energiasektorin päästöihin mikäli kaikki biokaasu hyödynnettäisiin maakaasua korvaavana kaasuna sähkön ja lämmöntuotannossa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 19

20 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 20

21 BAU-SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Tuulivoiman tuotanto lisääntyy huomattavasti, mutta muita radikaaleja muutoksia ei tapahdu BAU-skenaariossa Suomen sähköntuotanto on tulevaisuudessa nykyistä voimakkaammin ydinvoiman ja uusiutuvan energian varassa, mutta radikaaleja muutoksia ei tapahdu. Energiantuotanto on edelleen keskitettyä, vaikka myös hajautettu tuotanto lisääntyy tasaisesti ja vähentää mm. kaukolämmön kysyntää. Myös energiatehokkuuden kehitys vähentää energiankysyntää. Uusiutuvan energian osuus sähkönkulutuksesta vuonna 2050 on 45 % ja päästöttömien osuus 84 %. Vuonna 2050 sähköntuotanto jää arviolta noin 5 TWh kulutustasosta. Vuoden 2030 paikkeilla Suomi on vuositasolla omavarainen sähköntuotannossa. Sähköntuotanto tuotantomuodoittain TWh Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 21

22 FOSSIILISISTA LUOPUMINEN -SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Uusiutuvien osuus yhteistuotannossa nousee 100 %:iin vuoteen 2050 mennessä Sähköntuotantomuodoissa erot ovat pieniä BAU-skenaarioon verrattuna, ero syntyy yhteistuotannon polttoaineista ja biomassan kulutuksesta. Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta vuonna 2050 on 54 % ja päästöttömien osuus 100 %. Energiantuotannossa panostetaan biopolttoaineisiin tuulivoiman ja hajautetun tuotannon pysyessä BAU-skenaarion tasolla. Puupolttoaineiden voimakkaan käytön lisäyksen seurauksena kohoavat hankintakustannukset voisivat tehdä tuulivoimasta ja esimerkiksi aurinkoenergiasta puupolttoaineilla tuotettua sähköä edullisempaa. TWh 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 22

23 UUSIUTUVAT JA KAASU -SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Skenaariossa uusiutuvan energian tuotanto on hajautetumpaa, ja CHP-tuotannossa myös kaasu on käytössä polttoaineena Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa hajautettu tuotanto (erit. aurinkoenergia) sekä tuulivoimatuotanto kasvavat BAUskenaariota enemmän. Oletuksena 6 TWh hajautettua tuotantoa ja 15 TWh tuulivoimaa vuonna Edellisten oletusten ja lisääntyneen CHP-kapasiteetin myötä sähköntuotannossa päästään vuositasolla omavaraisiksi. Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta vuonna 2050 on noin 51 % ja päästöttömien osuus 90 %. Title 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 23

24 TEKNOLOGIAMURROSSKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Teknologiamurros-skenaariossa kaukolämmön kysyntä loppuu uusien lämmitysteknologioiden vuoksi Hajautettu tuotanto (erit. aurinkoenergia) ja tuulivoimatuotanto kasvavat BAU-skenaariota enemmän Oletuksena hajautettua tuotantoa 8 TWh ja tuulivoimaa 15 TWh vuonna 2050 Teollisuuden CHP-tuotanto laskee 10% enemmän vuoteen 2050 BAU-skenaarioon nähden Kaukolämpö-CHP:n laitoskapasiteetin poistumisen myötä tuotantovaje kasvaa noin 11 TWh:iin. Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta on noin 47% ja päästöttömien osuus 86% TWh 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 24

25 EI YDINVOIMAA SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Ilman ydinvoimaa tarvitaan investointeja muuhun sähköntuotantokapasiteettiin. Lauhdekapasiteetin (CCS:llä tai ilman) tarve kasvaa merkittävästi Ilman uusia ydinvoimainvestointeja vuonna 2050 tarvitaan merkittävästi uutta lauhdekapasiteettia tai tuontia kattamaan noin 25 TWh:n tuotantovaje. Tuulivoimatuotannon oletetaan olevan 15 TWh, lisäksi kaasukombeilla on korvattu joitakin kiinteän polttoaineen laitoksia suuremman sähköntuotannon vuoksi. Nämä oletukset eivät kuitenkaan riitä korvaamaan puuttuvaa tuotantoa. TWh 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 25

26 SKENAARIOIDEN SÄHKÖNTUOTANTOTASEET Sähköntuotannon omavaraisuutta on vaikea saavuttaa ilman mittavia investointeja uuteen teknologiaan tai lauhdetuotantokapasiteettiin Kaikissa paitsi Ei ydinvoimaa skenaariossa sähköntuotanto on vuositasolla omavaraista vuonna Vuonna 2050 omavaraisuuteen päästään vain Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa. Muissa skenaarioissa tarvitaan tuontisähköä tai tuotannon/kapasiteetin lisäystä, mikäli sähkönkäyttö ei käänny laskuun. Ilman kaukolämpö-chp:tä vaje kasvaa yli 10 TWh (Teknologiamurrosskenaario) ja olisi vuonna 2030 yli 20 TWh. TWh 100,0 90,0 80,0 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Huippukapasiteetti Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0,0 BAU BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 26

27 SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI ERI SKENAARIOISSA Tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetti kasvavat kaikissa skenaarioissa merkittävästi Vuoteen 2030 mennessä on kaikissa skenaarioissa oletettu merkittävä lisäys tuulivoimassa sekä hajautetussa tuotannossa (oletuksena pääosin aurinkosähköä). Vuoteen 2050 mennessä erot skenaarioiden välillä kasvavat riippuen siitä, mennäänkö kohti hajautettua tuotantoa vai säilyykö nykyisen kaltainen kapasiteetti markkinoilla tuulivoiman ja aurinkosähkön rinnalla. Kapasiteetin kokonaismäärä kasvaa, mutta yhä suurempi osa kapasiteetista on joustamatonta ja säätämätöntä kapasiteettia. Sähköntuotantokapasiteetti MW Huippukapasiteetti Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima 5000 Ydinvoima 0 BAU BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 27

28 HUIPUN AIKAINEN SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI ERI SKENAARIOISSA Huippukulutuksen aikainen kapasiteetti laskee selvästi vuodesta 2030 vuoteen 2050 Tuuli- ja aurinkosähkökapasiteettia ei voida olettaa olevan käytössä koko kapasiteetin määrää huippukulutustilanteessa vaihtelevan tuotannon vuoksi. Hajautetun ja tuulivoimatuotannon voimakas lisääntyminen edellyttää sähkön kysyntäjouston kehittymistä voimakkaasti sekä sähkön varastointimahdollisuuksia. Teknologiamurroksessa kaukolämpö-chp:n sähköntuotantokapasiteetin puuttuminen näkyy selvästi alhaisena huippukulutuksen aikaisena kapasiteettina. Ei ydinvoimaa-skenaariossa ydinvoimakapasiteetin tippuminen on samaa suuruusluokkaa. Huipun aikainen sähköntuotantokapasiteetit MW Huippukapasiteetti Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu (10%) Tuulivoima (10%) Vesivoima Ydinvoima BAU BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 28

29 KAUKOLÄMPÖ-CHP:N SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI Kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotantokapasiteetissa on merkittäviä eroja skenaarioiden välillä Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa yhteistuotantokapasiteetti on suurempi korkeamman rakennusasteen vuoksi. Ero kasvaa vuoteen 2050 mennessä. Myös ilman ydinvoimainvestointeja CHP-kapasiteetti säilyisi oletuksen mukaan korkeana. Teknologiamurrosskenaariossa kaukolämmön yhteistuotantokapasiteetti häviää kokonaan. Ei fossiilisia skenaariossa kapasiteetti myös laskee vuoteen 2050 mennessä BAU-skenaarioon verrattuna kun kaikki yhteistuotanto perustuu kiinteisiin polttoaineisiin. MW 4500 Kaukolämmön CHP-sähköntuotantokapasiteetti BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 29

30 SÄHKÖN- JA LÄMMÖNTUOTANNON POLTTOAINEKULUTUS Kaikkien polttoaineiden kulutus laskee vuoteen 2050 mennessä Turvetta oletetaan käytettävän vain BAU ja Ei ydinvoimaa-skenaarioissa vuonna Kivihiilen käyttö laskee kaikissa skenaarioissa mutta sitä jää vielä pieniä määriä BAU, Uusiutuvat ja kaasu sekä Ei ydinvoimaa skenaarioissa. Kaasun käyttö sähkön ja lämmöntuotannossa kasvaa nykytasosta Uusiutuvat ja kaasu-, sekä Ei ydinvoimaa skenaarioissa. BAU-skenaariossa ollaan lähellä nykytasoa vuonna 2030, vuoteen 2050 mennessä käyttö laskee. TWh 160,0 Sähkön- ja lämmöntuotannon polttoainekulutus 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 Muu Puu Kaasu Turve Hiili 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 30

31 BIOMASSAN RIITTÄVYYS ERI SKENAARIOISSA Puun energiakäyttö pysyy Ei fossiilisia -skenaariota lukuun ottamatta suhteellisen tasaisena eri skenaarioissa Vuonna 2050 kiinteän polttoaineen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa vaihtelee merkittävästi. Kaasun ollessa suuremmassa roolissa puuta, ja yleisesti kiinteitä polttoaineita, tarvitaan vähemmän. Kuvaajassa lauhdetuotantoon käytetty puun määrä osoittaa puun energiakäytön siinä tapauksessa, että sähkö tuotettaisiin omavaraisesti. Fossiilisista luopuminen skenaariossa puupolttoaineiden käyttömäärä yhteistuotannossa (73 TWh) edellyttäisi, että Suomen koko kestävä hakkuukertymä hyödynnettäisiin metsäteollisuudessa ja energiateollisuudessa. Jos sähköntuotannossa tavoitellaan omavaraisuutta ja tuotantovaje katettaisiin biopolttoaineilla, puun tarve nousisi 87 TWh:iin Biomassan hinta nousisi todennäköisesti huomattavasti nykytasoa korkeammaksi. Hankintaketjujen kehittäminen olisi kuitenkin mahdollista, mikäli kehitys tapahtuu vähittäin vuoteen Ongelmana olisi polttoainevarojen sijainti käyttökohteisiin nähden kaukana, mikä myös nostaisi käytön kustannuksia. TWh 90,0 80,0 70,0 Kestävän käytön raja Puun käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa 60,0 50,0 40,0 30,0 Puulauhde BioSNG CHP ja erillislämmöntuotanto 20,0 10,0 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 31

32 KAASUN ROOLI SKENAARIOISSA Vuonna 2050 vuositasolla sähköntuotannon suhteen omavaraisessa Suomessa kaasun käyttö vaihtelee merkittävästi Energiapolitiikka ja kaasun hinnan kehitys ovat suurimmat epävarmuustekijät kaasun kulutuksessa. Kuvaajassa on kuvattu kaasujen (sis. biokaasu) kulutusta eri skenaarioissa. Ei ydinvoimaa-skenaariossa kaasulla tuotettaisiin mahdollisesti myös lauhdesähköä korkeampien sähkönhintojen vuoksi. Muiden skenaarioiden osalta kuvaaja osoittaa kaasun kulutuksen yhteistuotannossa. Kaasun käyttö eri skenaarioissa perustuu oletuksiin kaasukäyttöisestä kapasiteetista yhdyskuntien ja teollisuuden sähkön ja lämmön tuotannossa. Mikäli skenaariossa on oletettu investointeja kaasukapasiteettiin, myös kaasun hinnan oletetaan olevan kilpailukykyinen. Kaasujen käyttö energiantuotannossa TWh 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 Lauhde CHP ja erillislämmöntuotanto 15,0 10,0 5,0 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 32

33 ENERGIANTUOTANNON CO 2 -PÄÄSTÖT Vuonna %:n päästövähennystavoitteeseen päästään vain Ei fossiilisia- ja Teknologiamurros-skenaarioissa ilman biokaasun käyttöä Hiilidioksidipäästöjä on kuvaajassa tarkasteltu huomioiden päästöttömän biokaasun koko potentiaali (kaikki hyödynnetty energiasektorilla) sekä ilman biokaasua. Biokaasun todellinen käyttömäärä lienee jotain tältä väliltä, mikäli osa biokaasusta käytetään muilla kuin energiasektorilla. Ei ydinvoimaa- skenaariossa hiilidioksidin talteenotto on välttämätöntä jotta hiilidioksidipäästöt voitaisiin pitää riittävän matalina. Myös BAU skenaarioissa tarvitaan talteenottoa vuonna Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa päästään 80 % päästövähennykseen vuonna 2050 mikäli koko biokaasupotentiaali hyödynnetään. Alla olevassa kuvassa on tarkasteltu hiilidioksidipäästöjä ilman hiilidioksidin talteenottoa omavaraisessa sähköntuotannossa. Vaaleansininen viiva osoittaa päästötason, jos puuttuva energia tuotaisiin tai tuotettaisiin päästöttömällä tuotannolla. CO2-päästöt milj.tco2 25,0 20,0 Päästöt ilman biokaasuja Maakaasu 15,0 10,0 Turve POK POR Hiili 5,0 Tavoite CO2-taso 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin Ei-omavarainen tuotanto (ilman puuta) PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 33

34 SKENAARIOIDEN VAHVAT JA HEIKOT PUOLET Vahvuudet Heikkoudet BAU Monipuolisin polttoainejakauma Päästöt nousevat yli tavoitetason Ei fossiilisia Uusiutuvat ja kaasu Teknologiamurros Energiantuotanto hiilidioksidipäästötöntä 2050 mikäli puupolttoaineilla ei ole päästökerrointa, päästöt alhaiset jo 2030 Energiantuotanto kokonaan kotimaisilla polttoaineilla ja ydinvoimalla Sähköntuotannossa päästään omavaraisuuteen myös 2050 Säädettävän kapasiteetin määrä suuri muihin skenaarioihin verrattuna 2050 päästään päästötavoitteeseen Tuontipolttoaineriippuvuus vähäistä Puupolttoaineiden käyttö kasvaa kestävän käytön rajalle Riippuvuus yhdestä polttoaineesta Puupolttoaineiden hinta voi nousta korkeaksi Päästöt ylittävät tavoitetason ilman biokaasun laajamittaista tuotantoa ja käyttöä energiasektorilla Yli puolet sähköntuotantokapasiteetista vuonna 2050 on tuulivoimaa tai aurinkosähköä. Vaatii sähkön kulutuksen joustoa ja/tai varastoinnin huomattavaa kehittymistä Ei ydinvoimaa Ei lukittautumista ydinvoimainvestointeihin Päästötavoitteisiin ei päästä Sähköntuotannon omavaraisuus vuonna 2050 erittäin vaikea saavuttaa PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 34

35

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Lapin energiastrategia

Lapin energiastrategia Lapin energiastrategia Esittelyaineisto 23.11.29 1 Strategiaprosessi - Lähtökohdat 11/28 2/29 1/29 Strategiassa lähtökohtana ovat Lapin paikallisten, erityisesti uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen,

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry

Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry Selvitys 60K30037.07-Q210-002B 4.2.2010 Energiateollisuus ry Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset 2000-2009 Sivu 1 (28) Esipuhe Tämä Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo Energiamurroksen mahdollisuudet Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE Maaseutuakatemia 12.13.4.2016, Porvoo Esityksen sisältö 1. Globaali energiamurros 2. Maaseudun mahdollisuudet Suomessa 2 1.

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja. Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari Hallitusneuvos Anja Liukko

Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja. Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari 12.10.2016 Hallitusneuvos Anja Liukko Hallituksen kärkihanke: Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot