SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista X A.AC_002
|
|
- Mauno Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista 0 52X A.AC_002
2 Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 2
3 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 3
4 JOHDANTO Sähkön kysynnän ja tuotannon kehitykseen liittyy suuri määrä epävarmuustekijöitä liittyen mm. teknologiakehitykseen, poliittisen ohjaukseen, polttoaineiden saatavuuteen ja taloudelliseen kehitykseen. Suomen energiajärjestelmässä merkittävässä roolissa on sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä yhdyskuntien että teollisuuden lämmöntarpeeseen perustuen. Lämmöntarpeen laskiessa ja lämmitystapojen ja polttoaineiden muuttuessa myös yhteistuotantosähkön määrä vähenee. Maakaasulla on Suomessa tuotettu merkittävässä määrin sähköä ja lämpöä erityisesti yhteistuotantona. Mikäli kaasua korvataan kiinteillä polttoaineilla yhteistuotannossa, laskee sähköntuotanto Suomessa kiinteiden polttoaineiden laitosten alhaisemman rakennusasteen vuoksi. Tässä Gasumin tilaamassa selvityksessä on tarkasteltu Suomen energiankulutuksen ja tuotannon kehitystä vuoteen 2050 saakka. Välivuotena on tarkasteltu vuotta Energiankulutuksen osalta on luotu näkemys kaukolämmön tarpeesta, teollisuuden energiankulutuksesta ja sähkönkulutuksesta Suomessa sektoreittain. Sähkön tuotannolle on luotu viisi erilaista skenaariota, joilla pyritään kattamaan Suomen sähköntarve vuositasolla. Omavaraisuutta ei kuitenkaan ole pidetty tiukkana vaatimuksena mikäli sen saavuttaminen skenaariossa on vaikuttanut epäuskottavalta skenaarion maailmassa. Skenaariotarkastelu perustuu sähkön ja lämmön tuotannon kapasiteetin tarkasteluun laitostasolla lähtien nykyhetkestä ja oletuksiin nykyisen kapasiteetin poistumisesta ja korvautumisesta uudella kapasiteetilla Pöyryn kattilatietokantaan perustuen. Polttoaine- ja energiantuotantovaihtoehdot määräytyvät energiapoliittisten tavoitteiden ja energian hintojen perusteella, ja oletukset kapasiteetin kehityksestä on tehty eri skenaarioiden oletuksiin sopiviksi. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 4
5 KAASUN NYKYISET KÄYTTÖKOHTEET SUOMESSA Maakaasun käyttö on laskenut huomattavasti viimeisten kolmen vuoden aikana sekä teollisuuden että yhdyskuntien energiantuotannossa. Tässä työssä tarkastellaan maakaasun käyttöä energiantuotannossa. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät teollisuuden prosessikäyttö ja paikallisjakelu. TWh 50 Maakaasun käyttö Suomessa TWh 40 Maakaasun käyttö energiantuotannossa Vuoden 2013 tilastot sisältävät vain kaasun kokonaiskulutuksen Paikallisjakelu Teolliset prosessit Energiantuotanto: teollisuus ja energiasekä sähköyhtiöt Lämmön erillistuotanto Yhteistuotanto, energiayhtiöt Teollisuuden yhteistuotanto PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 5
6 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 6
7 ENERGIASKENAARIOIDEN KESKEISET MUUTTUJAT Skenaarioiden keskeisten muuttujien avulla saadaan luotua kaasun käytön kannalta erilaiset skenaariot Energiapolitiikan fokus Talouskehitys ja energian hinnat Teknologiakehitys Hajautetun tuotannon rooli Lämmitysmuodot Energiasektorin kehittämisessä ajureina voivat pitkällä aikavälillä toimia mm. päästöjen vähennystavoitteet, innovaatioiden edistäminen, energiaomavaraisuus, fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä suhtautuminen ydinvoimaan. Bioenergian kannalta kestävyyden ja päästöttömyyden määritelmät vaikuttavat käyttömääriin merkittävästi. Talouden kasvunopeus ja eri alojen kehitys määrittävät energian kysyntää mutta myös energian tuotantoa esim. teollisuudessa. Polttoaineiden ja sähkön hinnat voivat toimia skenaarioiden ajureina mutta olla myös seurausta skenaarion oletuksista: esimerkiksi bioenergian hinta voi nousta kysynnän kasvaessa. Teknologiakehitys määrittää tuotantovaihtoehdot, investointikustannukset, sekä toisaalta energiatehokkuuden, kysyntäjouston ja varastoinnin mahdollisuudet. Erityisesti hajautetun tuotannon ja energian varastoinnin vaikutus energiajärjestelmään on epävarmaa tekniseltä kannalta ja vaikutukset voivat olla ennakoitua suuremmat. Uusiutuvaa energiaa pyritään lisäämään hajautetulla sähkön ja lämmön pientuotannolla mutta sen rooli ja laajuus ovat epävarmoja. Keskitettyä energiantuotantoa voidaan korvata hajautetulla tuotannolla merkittävässä määrin, mutta tuskin kokonaan tarkasteluaikavälillä. Toisaalta uusiutuvaa energiaa voidaan pyrkiä lisäämään myös ennen kaikkea keskitetyssä tuotannossa esimerkiksi biomassa-chp:llä. Polttoaineiden käytön kannalta oleellista on, miten kaukolämpösektori kehittyy verrattuna muihin lämmitysmuotoihin ja vaihdetaanko lämmitysmuotoa myös olemassa olevassa rakennuskannassa. Yhtenä vaihtoehtona on, että kaukolämmöstä luovutaan kokonaan 2050 mennessä, jos kiinteistökohtainen lämmitys ja energiatehokkuus kehittyvät voimakkaasti. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 7
8 ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT Vuoteen 2050 mennessä sähköntuotanto Suomessa voisi olla lähes hiilineutraalia. Uusien teknologioiden hyödyntäminen voi muuttaa tuotantoportfoliota merkittävästi TWh 90 Sähköntuotanto Tuonti Lauhde Hajautettu tuotanto Tuulivoima Kaukolämpö- CHP Teollisuuden CHP Vesivoima Ydinvoima Lähtökohdat kaikille skenaarioille 2050 energiataseeseen vaikuttavat investointipäätökset tehdään pääosin ja 2030-luvuilla. Kaukolämpö-CHP:n tuotanto vähenee johtuen lämmön tarpeen laskusta, teollisuudessa lämmöntarpeen muutos on vähäinen. Tuulivoiman kannattavuus paranee ilman tukiakin, ja investoinnit jatkuvat Ydinvoiman osalta OL3:n lisäksi markkinoille tullee uutta kapasiteettia, mikäli se hyväksytään poliittisesti Hajautettua tuotantoa tulee markkinoille teknologiakehityksen myötä sekä lämmön- että sähköntuotantoon Vesivoimatuotanto ei merkittävästi lisäänny Suomessa vaan pysyy lähellä nykytasoa ympäristösyistä johtuen. Markkinaintegraatio etenee edelleen, sähkön siirtoyhteydet lisääntyvät. Merkittävimmät epävarmuudet Kaukolämmöntuotannon rooli, kaukolämpö-chp:n tulevaisuus Teollisuuden CHP-tuotannon kehitys Yhteistuotannon polttoainevalikoima Tuulivoimatuotannon kasvun voimakkuus Ydinvoiman rooli ja lisärakentaminen OL3:n jälkeen Hajautetun tuotannon määrä ja muodot (sähkö, lämpö) Lauhdetuotantoinvestointien kannattavuus Suomessa, lauhdetuotannon polttoaineet Katetaanko loppu sähköntarve lisäydinvoimalla, lauhdetuotannolla vai tuonnilla, vai vähentyykö kulutus mikäli tuotantokapasiteettia ei ole saatavilla riittävän edullisesti. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 8
9 TARKASTELTAVAT ENERGIAN TUOTANTOSKENAARIOT 2050 Skenaarioiden tavoitteena on luoda maakaasun roolin kannalta toisistaan selvästi eroavia energiataseita Suomelle vuoteen 2050 saakka BAU Tilanne rauhoittuu, talouskasvu hidasta, energiankulutus kasvaa vähän Keskitettyä energiantuotantoa, mutta myös hajautettu tuotanto lisääntyy tasaisesti ja vähentää mm. kaukolämmön kysyntää, ei kuitenkaan ratkaisevasti muuta tilannetta Ydinvoimakapasiteetti lisääntyy Suomessa suunnitelmien mukaan Energiapolitiikan painopiste on kilpailukyvyn varmistamisessa, pakotettua siirtymää uusiin energiantuotantomuotoihin ei tule. Päästökauppa ohjaa kohti vähäpäästöisiä vaihtoehtoja Teknologiamurros Fossiilisista luopuminen Keskitettyä energiantuotantoa biomassalla ja muilla uusiutuvilla, myös biomassalauhdetta Energiapolitiikalla ohjataan pois fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, tuetaan biomassan käyttöä. Hajautettu tuotanto lisääntyy kuten BAU-skenaariossa, mutta ei saa ylimääräistä tukea. Innovaatiot eivät ratkaisevasti muuta markkinoita. Sähkön varastointi ja kysyntäjousto kehittyvät mutta eivät riittävästi, jotta energiantuotanto voitaisiin perustaa tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan. Ei ydinvoimaa Uusiutuvat ja kaasu Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa (erit. aurinko, tuuli) syntyy BAU-skenaariota enemmän. Kaasu alkaa toimia säätövoimana, vuoteen 2050 mennessä myös varastointimuotona power to gas. Biomassalle otetaan mahdollisesti käyttöön päästökertoimia tai asetetaan tiukempia kestävyyskriteereitä, mikä vähentää niiden käyttöä Energiapolitiikalla ohjataan päästöjen vähentämiseen kustannustehokkaasti, ei pyritä väkisin kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista. Siirtyminen laajasti hajautettuun tuotantoon (mm. smart cities ), keskitetylle kaukolämmön tuotannolle ei ole tarvetta. Teollisuudessa edelleen CHP-tuotantoa Sähkön varastointi ja kysyntäjoustomahdollisuudet lisääntyvät merkittävästi, energiatehokkuutta kehitetään voimakkaasti Energiapolitiikassa painotus innovaatioissa ja teknologian edistämisessä. Tarvittaessa estetään fossiilisten käyttö ohjauskeinoilla. Ydinvoimasta luovutaan poliittisella päätöksellä tai investointien kannattamattomuuden vuoksi, ei uusia investointeja OL3:n jälkeen Tilalle uusiutuvaa energiaa, mutta myös kaasulle jää suurempi rooli Energiapolitiikan painopisteinä ovat päästöjen vähennys ja uusiutuvat, ohjauskeinona päästökauppa. Fossiilisista ei pyritä väkisin eroon. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 9
10 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 10
11 KAUKOLÄMMÖN KYSYNNÄN KEHITYS SUOMESSA Kaukolämmön kysyntä laskee Pöyryn perusoletuksen mukaan 22 % vuodesta 2010 vuoteen 2050 Energiatehokkuuden kehittyminen uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa vähentää lämmöntarvetta. Uudet rakennusmääräykset vaikuttavat rakennusten lämmönkäyttöön: 2020 lähtien uusien rakennusten tulee olla passiivitaloja (~60% lämmöntarpeen vähennys olemassa oleviin rakennuksiin verrattuna 2020 ja vuonna 2030 ~68 % vähennys) Peruskorjattavissa rakennuksissa lämmöntarve laskee 10% olemassa oleviin rakennuksiin verrattuna vuonna 2020 ja 15 % Kilpailevat lämmitysmuodot, kuten lämpöpumput ja hybridilämmitysmuodot yleistyvät uusissa rakennuksissa, olemassa olevissa kohteissa ei kuitenkaan oleteta siirryttävän laajamittaisesti pois kaukolämmöstä. Kaukolämmön markkinaosuus laskee ja pienempi osuus uusista rakennuksista liitetään kaukolämpöön. Ilmastonmuutoksesta johtuvan lämmitystarpeen vähenemän oletetaan olevan 20 % vuoteen 2050 mennessä. Kaukolämmön kysynnän kehitys Suomessa Kaukolämmön myynti, TWh Toteutunut myynti Lämpötilakorjattu myynti Lämmöntarve ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta Kaukolämmön tarve PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 11
12 SÄHKÖN KULUTUKSEN KEHITYS SUOMESSA Pöyryn oletuksen mukaan sähkönkulutus kasvaa hitaasti vuoteen 2050, ja jää hieman yli 90 TWh tasolle Sähkönkulutusennuste sektoreittain vuoteen TWh Sähköautot Kotitaloudet Palvelut Muu teollisuus Muu metalliteollisuus Rauta- ja terästeollisuus Kemianteollisuus Kaivosteollisuus Metsäteollisuus PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 12
13 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 13
14 YDINVOIMAKAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Nykyinen kapasiteetti poistuu vuoden 2030 ympärillä, uusien investointien oletetaan korvaavan poistuvaa kapasiteettia MW Ydinkapasiteetin kehitys BAU-skenaariossa BAU-skenaariossa oletetaan, että OL3:n jälkeen investoidaan kahteen uuteen ydinvoimalaan, joista toinen (1200 MW) valmistuu ennen vuotta 2030 ja toinen (1600 MW) 2030 jälkeen. Nykyinen kapasiteetti poistuu vuoden 2030 ympärillä. OL3:n jälkeen rakennettava uusi kapasiteetti korvaa poistuvaa kapasiteettia, jolloin vuonna 2050 ydinvoimakapasiteetti olisi MW ja vuosituotanto noin 35 TWh. Uusia hankkeita ei oleteta näiden lisäksi. BAU-skenaarion oletukset pätevät myös Fossiilisista luopuminen- ja Uusiutuvat ja kaasu skenaarioihin. Samoin Teknologiamurros-skenaariossa ei ole oletettu muutosta ydinvoimakapasiteetissa BAU-skenaarioon verrattuna. Skenaariossa poistuvaa lämpövoimakapasiteettia ei voida kokonaan korvata uusiutuvalla tuotannolla, jolloin myös ydinvoimaa tarvitaan. Ei ydinvoimaa -skenaariossa ydinvoimasta luovutaan nykyisen kapasiteetin tullessa käyttöikänsä päähän joko poliittisista syistä tai investointien vaikeutumisesta johtuen. Vuonna 2050 jäljellä on ainoastaan OL3-yksikkö. Nykyiset OL3 6. yksikkö 7. yksikkö OL korvaus PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 14
15 TUULIVOIMAKAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Tuulivoiman oletetaan kasvavan voimakkaasti 2030-luvulle saakka ja tuotannon kasvavan suurimmillaan noin 15 TWh tasolle MW Tuulivoimakapasiteetin kehitys BAUskenaariossa Offshore Onshore BAU-skenaariossa oletuksena on, että tuulivoimainvestoinnit jatkuvat vuoden 2020 jälkeen, jolloin saavutetaan 2000 MW:n tavoite. Tuulivoimakapasiteetti nousee yli 4000 MW:iin vuoden 2030 jälkeen. Kapasiteetista noin neljännes on tällöin offshore-tuulivoimaa. Energia- ja ilmastostrategian (2013) tavoite vuodelle 2025 on 9 TWh tuulivoimaa. Tämä tavoite oletetaan saavutettavan. Tämän jälkeen tuulivoimainvestoinnit hidastuvat, kun paras potentiaali on hyödynnetty. Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa ja Teknologiamurrosskenaariossa tuulivoiman kasvun oletetaan jatkuvan vuoteen 2050, jolloin saavutettaisiin 5000 MW:n taso. Uusiutuvat ja kaasu -skenaariossa uusiutuvan energian lisäystä ei rakenneta bioenergian varaan. Teknologiamurros-skenaariossa uusiutuva sähköntuotanto lisääntyy nopeammin ja sopii myös paremmin sähköjärjestelmään lisääntyneen varastoinnin tai kysyntäjouston ansiosta PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 15
16 HAJAUTETTU SÄHKÖNTUOTANTO Hajautetun sähköntuotannon kehityksen oletetaan olevan nopeaa erityisesti Teknologiamurrosskenaariossa Hajautetun sähköntuotannon kehitys BAU- ja Teknologiamurros-skenaarioissa 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 TWh 0, Hajautetussa tuotannossa potentiaalisimmaksi teknologiaksi on nousemassa aurinkosähköteknologia alenevien kustannusten ja parantuvien hyötysuhteiden ansiosta. Aurinkosähköteknologiaa kuitenkin rajoittaa kausivarastoinnin puuttuminen, jolloin se toimii parhaiten kesäkuukausina. Hajautetun sähköntuotannon määrää perusskenaariossa on arvioitu olettamalla, että aurinkosähkön tuotanto yleistyy pääasiassa kotitalouksissa ja palvelusektorin sähkönkäyttökohteissa. Näissä kohteissa aurinkosähköllä pääasiassa korvattaisiin omaa sähkönkulutusta. Ilman kausivarastointimahdollisuutta hajautetun tuotannon taloudellinen potentiaali määräytyisi tällöin kotitalouksien ja palveluiden kesäajan sähkönkulutuksen perusteella. Teknologiamurros-skenaariossa hajautetun sähköntuotannon määrä kasvaa selvästi nopeammin vuodesta 2030 lähtien, sillä sähkön varastoinnin ja kysynnän jouston oletetaan kehittyvän BAU-skenaariota nopeammin ja toisaalta tuotannon siirtyvän yhä enemmän keskitetystä hajautettuun sekä sähkön että lämmön osalta. Teknologiamurros BAU PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 16
17 OLETUKSET INVESTOINNEISTA CHP-KAPASITEETTIIN Yhteistuotannon sähköntuotantokapasiteetti laskee merkittävästi vuoteen 2050 mennessä Arvio CHP-kapasiteetista on tehty Pöyryn kattilatietokannan perusteella laitostasolla kaukolämmön kulutusskenaariot huomoiden. BAU-skenaariossa: nykyisestä CHP-kapasiteetista on jäljellä vuonna 2030 noin 4400 MW oletetut uudet investoinnit huomioiden vuonna 2030 CHPkapasiteetti on noin 6300 MW vuonna 2050 CHP-kapasiteettia on noin 5000 MW Teknologiamurrosskenaariossa oletetaan, että investointeja uuteen CHP-kapasiteettiin kaukolämmöntuotannossa ei tehdä enää vuoden 2020 jälkeen. CHP-kapasiteetin teho on tällöin vuonna 2030 noin 780 MW alhaisempi kuin perusskenaariossa Myös olemassa olevasta yhteistuotantokapasiteetista luovutaan vuoteen 2050 mennessä ennen sen teknisen käyttöiän loppumista kysynnän laskiessa. Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa sekä Ei ydinvoimaa skenaariossa investointeja syntyy muita skenaarioita enemmän kaasukäyttöiseen CHP-kapasiteettiin. Ei ydinvoimaa skenaariossa tämä johtuu sähkön kohoavasta hinnasta ja tuotantovajeen kasvusta. CHP-sähköntuotantokapasiteetin kehitys BAUskenaariossa MWe Uusi teol. CHP Nykyinen teol. CHP Uusi KL CHP Nykyinen KL CHP PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 17
18 LAUHDE- JA HUIPPUKAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Lauhdekapasiteetti lähes häviää Suomesta uusien investointien ollessa kannattamattomia MW Lauhde- ja huippukapasiteetin kehitys BAUskenaariossa ilman lisäinvestointeja CCGT Kaasuturbiinit Hiililauhde Erilliseen lauhdekapasiteettiin ei lähtökohtaisesti oleteta uusia investointeja. Kapasiteettia on jo poistunut markkinoilta ja poistuu edelleen laitosten tullessa käyttöikänsä päähän sekä taloudellisesti kannattamattomana jo ennen käyttöiän loppua. Mahdollinen puuttuva sähköntuotanto eri skenaarioissa oletetaan olevan tuontisähköä tai vaihtoehtoisesti Suomeen joudutaan rakentamaan lisää lauhdekapasiteettia. Pöyryn mallinnusten perusteella kapasiteettia ei rakennettaisi taloudellisin perustein nykyisessä markkinamallissa. Uutta kapasiteettia voi kuitenkin syntyä mikäli tarve omavaraisuudelle sähköntuotannon suhteen kasvaa. Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) kehitystä ei ole työssä erikseen arvioitu, eikä yhtään skenaariota ole luotu CCS:n varaan. Skenaarioiden tuloksena saadaan hiilidioksidipäästöt energiasektorilta ja vertaamalla niitä päästötavoitteisiin voidaan todeta tarve hiilidioksidin talteenotolle. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 18
19 BIOKAASUN POTENTIAALI JA KÄYTTÖ ERI SKENAARIOISSA Biokaasun käyttö helpottaa päästötavoitteisiin pääsyä Yhteistuotannon polttoaineena käytettävää maakaasua korvattaneen jatkossa kasvavassa määrin biokaasuilla. Tässä työssä biokaasun teknis-taloudellisena tuotantopotentiaalina Suomessa on käytetty seuraavaa arviota: 8 TWh puusta tehtävää synteettistä biokaasua, bio-sng:tä 7 TWh peltopohjaista biokaasua 2 TWh jätepohjaista biokaasua Bio-SNG:n valmistaminen puusta suurissa yksiköissä voidaan nähdä vaihtoehtona puun käyttämiselle suoraan yhteistuotantolaitosten polttoaineena. Tästä syystä Fossiilisista luopuminen skenaariossa, joka perustuu puun käyttöön kiinteässä muodossa, ei oleteta bio-sng:n tuotantoa. Kotimaisia puupolttoaineita ei tässä skenaariossa riitä bio- SNG:n tuotantoon, ja toisaalta kaasujen käyttöön energiantuotannossa ei investoida Suomessa, jolloin investoinnit bio-sng:n tuotantoon eivät olisi kannattavia. Käyttö 2030 ja 2050 Bio-SNG TWh Biokaasu TWh BAU 8 9 Fossiilisista luopuminen Uusiutuvat ja kaasu Teknologiamurros Ei ydinvoimaa 8 9 Uusiutuvat ja kaasu- sekä Ei ydinvoimaa skenaarioissa kaasun käyttö Suomessa jatkuu 2050, eikä puupolttoaineiden käyttö toisaalta lähesty vielä kestävän käytön rajaa, jolloin bio-sng:n tuotanto voisi olla mahdollista. Näissä skenaarioissa biokaasujen yhteenlaskettu potentiaali on tästä syystä muita skenaarioita korkeampi. Osa biokaasun potentiaalista hyödynnetään oletettavasti liikenteessä ja paikallisesti. Tässä työssä on tarkasteltu biokaasun vaikutusta energiasektorin päästöihin mikäli kaikki biokaasu hyödynnettäisiin maakaasua korvaavana kaasuna sähkön ja lämmöntuotannossa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 19
20 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 20
21 BAU-SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Tuulivoiman tuotanto lisääntyy huomattavasti, mutta muita radikaaleja muutoksia ei tapahdu BAU-skenaariossa Suomen sähköntuotanto on tulevaisuudessa nykyistä voimakkaammin ydinvoiman ja uusiutuvan energian varassa, mutta radikaaleja muutoksia ei tapahdu. Energiantuotanto on edelleen keskitettyä, vaikka myös hajautettu tuotanto lisääntyy tasaisesti ja vähentää mm. kaukolämmön kysyntää. Myös energiatehokkuuden kehitys vähentää energiankysyntää. Uusiutuvan energian osuus sähkönkulutuksesta vuonna 2050 on 45 % ja päästöttömien osuus 84 %. Vuonna 2050 sähköntuotanto jää arviolta noin 5 TWh kulutustasosta. Vuoden 2030 paikkeilla Suomi on vuositasolla omavarainen sähköntuotannossa. Sähköntuotanto tuotantomuodoittain TWh Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 21
22 FOSSIILISISTA LUOPUMINEN -SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Uusiutuvien osuus yhteistuotannossa nousee 100 %:iin vuoteen 2050 mennessä Sähköntuotantomuodoissa erot ovat pieniä BAU-skenaarioon verrattuna, ero syntyy yhteistuotannon polttoaineista ja biomassan kulutuksesta. Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta vuonna 2050 on 54 % ja päästöttömien osuus 100 %. Energiantuotannossa panostetaan biopolttoaineisiin tuulivoiman ja hajautetun tuotannon pysyessä BAU-skenaarion tasolla. Puupolttoaineiden voimakkaan käytön lisäyksen seurauksena kohoavat hankintakustannukset voisivat tehdä tuulivoimasta ja esimerkiksi aurinkoenergiasta puupolttoaineilla tuotettua sähköä edullisempaa. TWh 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 22
23 UUSIUTUVAT JA KAASU -SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Skenaariossa uusiutuvan energian tuotanto on hajautetumpaa, ja CHP-tuotannossa myös kaasu on käytössä polttoaineena Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa hajautettu tuotanto (erit. aurinkoenergia) sekä tuulivoimatuotanto kasvavat BAUskenaariota enemmän. Oletuksena 6 TWh hajautettua tuotantoa ja 15 TWh tuulivoimaa vuonna Edellisten oletusten ja lisääntyneen CHP-kapasiteetin myötä sähköntuotannossa päästään vuositasolla omavaraisiksi. Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta vuonna 2050 on noin 51 % ja päästöttömien osuus 90 %. Title 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 23
24 TEKNOLOGIAMURROSSKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Teknologiamurros-skenaariossa kaukolämmön kysyntä loppuu uusien lämmitysteknologioiden vuoksi Hajautettu tuotanto (erit. aurinkoenergia) ja tuulivoimatuotanto kasvavat BAU-skenaariota enemmän Oletuksena hajautettua tuotantoa 8 TWh ja tuulivoimaa 15 TWh vuonna 2050 Teollisuuden CHP-tuotanto laskee 10% enemmän vuoteen 2050 BAU-skenaarioon nähden Kaukolämpö-CHP:n laitoskapasiteetin poistumisen myötä tuotantovaje kasvaa noin 11 TWh:iin. Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta on noin 47% ja päästöttömien osuus 86% TWh 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 24
25 EI YDINVOIMAA SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Ilman ydinvoimaa tarvitaan investointeja muuhun sähköntuotantokapasiteettiin. Lauhdekapasiteetin (CCS:llä tai ilman) tarve kasvaa merkittävästi Ilman uusia ydinvoimainvestointeja vuonna 2050 tarvitaan merkittävästi uutta lauhdekapasiteettia tai tuontia kattamaan noin 25 TWh:n tuotantovaje. Tuulivoimatuotannon oletetaan olevan 15 TWh, lisäksi kaasukombeilla on korvattu joitakin kiinteän polttoaineen laitoksia suuremman sähköntuotannon vuoksi. Nämä oletukset eivät kuitenkaan riitä korvaamaan puuttuvaa tuotantoa. TWh 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 25
26 SKENAARIOIDEN SÄHKÖNTUOTANTOTASEET Sähköntuotannon omavaraisuutta on vaikea saavuttaa ilman mittavia investointeja uuteen teknologiaan tai lauhdetuotantokapasiteettiin Kaikissa paitsi Ei ydinvoimaa skenaariossa sähköntuotanto on vuositasolla omavaraista vuonna Vuonna 2050 omavaraisuuteen päästään vain Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa. Muissa skenaarioissa tarvitaan tuontisähköä tai tuotannon/kapasiteetin lisäystä, mikäli sähkönkäyttö ei käänny laskuun. Ilman kaukolämpö-chp:tä vaje kasvaa yli 10 TWh (Teknologiamurrosskenaario) ja olisi vuonna 2030 yli 20 TWh. TWh 100,0 90,0 80,0 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Huippukapasiteetti Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0,0 BAU BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 26
27 SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI ERI SKENAARIOISSA Tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetti kasvavat kaikissa skenaarioissa merkittävästi Vuoteen 2030 mennessä on kaikissa skenaarioissa oletettu merkittävä lisäys tuulivoimassa sekä hajautetussa tuotannossa (oletuksena pääosin aurinkosähköä). Vuoteen 2050 mennessä erot skenaarioiden välillä kasvavat riippuen siitä, mennäänkö kohti hajautettua tuotantoa vai säilyykö nykyisen kaltainen kapasiteetti markkinoilla tuulivoiman ja aurinkosähkön rinnalla. Kapasiteetin kokonaismäärä kasvaa, mutta yhä suurempi osa kapasiteetista on joustamatonta ja säätämätöntä kapasiteettia. Sähköntuotantokapasiteetti MW Huippukapasiteetti Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima 5000 Ydinvoima 0 BAU BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 27
28 HUIPUN AIKAINEN SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI ERI SKENAARIOISSA Huippukulutuksen aikainen kapasiteetti laskee selvästi vuodesta 2030 vuoteen 2050 Tuuli- ja aurinkosähkökapasiteettia ei voida olettaa olevan käytössä koko kapasiteetin määrää huippukulutustilanteessa vaihtelevan tuotannon vuoksi. Hajautetun ja tuulivoimatuotannon voimakas lisääntyminen edellyttää sähkön kysyntäjouston kehittymistä voimakkaasti sekä sähkön varastointimahdollisuuksia. Teknologiamurroksessa kaukolämpö-chp:n sähköntuotantokapasiteetin puuttuminen näkyy selvästi alhaisena huippukulutuksen aikaisena kapasiteettina. Ei ydinvoimaa-skenaariossa ydinvoimakapasiteetin tippuminen on samaa suuruusluokkaa. Huipun aikainen sähköntuotantokapasiteetit MW Huippukapasiteetti Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu (10%) Tuulivoima (10%) Vesivoima Ydinvoima BAU BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 28
29 KAUKOLÄMPÖ-CHP:N SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI Kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotantokapasiteetissa on merkittäviä eroja skenaarioiden välillä Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa yhteistuotantokapasiteetti on suurempi korkeamman rakennusasteen vuoksi. Ero kasvaa vuoteen 2050 mennessä. Myös ilman ydinvoimainvestointeja CHP-kapasiteetti säilyisi oletuksen mukaan korkeana. Teknologiamurrosskenaariossa kaukolämmön yhteistuotantokapasiteetti häviää kokonaan. Ei fossiilisia skenaariossa kapasiteetti myös laskee vuoteen 2050 mennessä BAU-skenaarioon verrattuna kun kaikki yhteistuotanto perustuu kiinteisiin polttoaineisiin. MW 4500 Kaukolämmön CHP-sähköntuotantokapasiteetti BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 29
30 SÄHKÖN- JA LÄMMÖNTUOTANNON POLTTOAINEKULUTUS Kaikkien polttoaineiden kulutus laskee vuoteen 2050 mennessä Turvetta oletetaan käytettävän vain BAU ja Ei ydinvoimaa-skenaarioissa vuonna Kivihiilen käyttö laskee kaikissa skenaarioissa mutta sitä jää vielä pieniä määriä BAU, Uusiutuvat ja kaasu sekä Ei ydinvoimaa skenaarioissa. Kaasun käyttö sähkön ja lämmöntuotannossa kasvaa nykytasosta Uusiutuvat ja kaasu-, sekä Ei ydinvoimaa skenaarioissa. BAU-skenaariossa ollaan lähellä nykytasoa vuonna 2030, vuoteen 2050 mennessä käyttö laskee. TWh 160,0 Sähkön- ja lämmöntuotannon polttoainekulutus 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 Muu Puu Kaasu Turve Hiili 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 30
31 BIOMASSAN RIITTÄVYYS ERI SKENAARIOISSA Puun energiakäyttö pysyy Ei fossiilisia -skenaariota lukuun ottamatta suhteellisen tasaisena eri skenaarioissa Vuonna 2050 kiinteän polttoaineen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa vaihtelee merkittävästi. Kaasun ollessa suuremmassa roolissa puuta, ja yleisesti kiinteitä polttoaineita, tarvitaan vähemmän. Kuvaajassa lauhdetuotantoon käytetty puun määrä osoittaa puun energiakäytön siinä tapauksessa, että sähkö tuotettaisiin omavaraisesti. Fossiilisista luopuminen skenaariossa puupolttoaineiden käyttömäärä yhteistuotannossa (73 TWh) edellyttäisi, että Suomen koko kestävä hakkuukertymä hyödynnettäisiin metsäteollisuudessa ja energiateollisuudessa. Jos sähköntuotannossa tavoitellaan omavaraisuutta ja tuotantovaje katettaisiin biopolttoaineilla, puun tarve nousisi 87 TWh:iin Biomassan hinta nousisi todennäköisesti huomattavasti nykytasoa korkeammaksi. Hankintaketjujen kehittäminen olisi kuitenkin mahdollista, mikäli kehitys tapahtuu vähittäin vuoteen Ongelmana olisi polttoainevarojen sijainti käyttökohteisiin nähden kaukana, mikä myös nostaisi käytön kustannuksia. TWh 90,0 80,0 70,0 Kestävän käytön raja Puun käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa 60,0 50,0 40,0 30,0 Puulauhde BioSNG CHP ja erillislämmöntuotanto 20,0 10,0 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 31
32 KAASUN ROOLI SKENAARIOISSA Vuonna 2050 vuositasolla sähköntuotannon suhteen omavaraisessa Suomessa kaasun käyttö vaihtelee merkittävästi Energiapolitiikka ja kaasun hinnan kehitys ovat suurimmat epävarmuustekijät kaasun kulutuksessa. Kuvaajassa on kuvattu kaasujen (sis. biokaasu) kulutusta eri skenaarioissa. Ei ydinvoimaa-skenaariossa kaasulla tuotettaisiin mahdollisesti myös lauhdesähköä korkeampien sähkönhintojen vuoksi. Muiden skenaarioiden osalta kuvaaja osoittaa kaasun kulutuksen yhteistuotannossa. Kaasun käyttö eri skenaarioissa perustuu oletuksiin kaasukäyttöisestä kapasiteetista yhdyskuntien ja teollisuuden sähkön ja lämmön tuotannossa. Mikäli skenaariossa on oletettu investointeja kaasukapasiteettiin, myös kaasun hinnan oletetaan olevan kilpailukykyinen. Kaasujen käyttö energiantuotannossa TWh 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 Lauhde CHP ja erillislämmöntuotanto 15,0 10,0 5,0 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 32
33 ENERGIANTUOTANNON CO 2 -PÄÄSTÖT Vuonna %:n päästövähennystavoitteeseen päästään vain Ei fossiilisia- ja Teknologiamurros-skenaarioissa ilman biokaasun käyttöä Hiilidioksidipäästöjä on kuvaajassa tarkasteltu huomioiden päästöttömän biokaasun koko potentiaali (kaikki hyödynnetty energiasektorilla) sekä ilman biokaasua. Biokaasun todellinen käyttömäärä lienee jotain tältä väliltä, mikäli osa biokaasusta käytetään muilla kuin energiasektorilla. Ei ydinvoimaa- skenaariossa hiilidioksidin talteenotto on välttämätöntä jotta hiilidioksidipäästöt voitaisiin pitää riittävän matalina. Myös BAU skenaarioissa tarvitaan talteenottoa vuonna Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa päästään 80 % päästövähennykseen vuonna 2050 mikäli koko biokaasupotentiaali hyödynnetään. Alla olevassa kuvassa on tarkasteltu hiilidioksidipäästöjä ilman hiilidioksidin talteenottoa omavaraisessa sähköntuotannossa. Vaaleansininen viiva osoittaa päästötason, jos puuttuva energia tuotaisiin tai tuotettaisiin päästöttömällä tuotannolla. CO2-päästöt milj.tco2 25,0 20,0 Päästöt ilman biokaasuja Maakaasu 15,0 10,0 Turve POK POR Hiili 5,0 Tavoite CO2-taso 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin Ei-omavarainen tuotanto (ilman puuta) PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 33
34 SKENAARIOIDEN VAHVAT JA HEIKOT PUOLET Vahvuudet Heikkoudet BAU Monipuolisin polttoainejakauma Päästöt nousevat yli tavoitetason Ei fossiilisia Uusiutuvat ja kaasu Teknologiamurros Energiantuotanto hiilidioksidipäästötöntä 2050 mikäli puupolttoaineilla ei ole päästökerrointa, päästöt alhaiset jo 2030 Energiantuotanto kokonaan kotimaisilla polttoaineilla ja ydinvoimalla Sähköntuotannossa päästään omavaraisuuteen myös 2050 Säädettävän kapasiteetin määrä suuri muihin skenaarioihin verrattuna 2050 päästään päästötavoitteeseen Tuontipolttoaineriippuvuus vähäistä Puupolttoaineiden käyttö kasvaa kestävän käytön rajalle Riippuvuus yhdestä polttoaineesta Puupolttoaineiden hinta voi nousta korkeaksi Päästöt ylittävät tavoitetason ilman biokaasun laajamittaista tuotantoa ja käyttöä energiasektorilla Yli puolet sähköntuotantokapasiteetista vuonna 2050 on tuulivoimaa tai aurinkosähköä. Vaatii sähkön kulutuksen joustoa ja/tai varastoinnin huomattavaa kehittymistä Ei ydinvoimaa Ei lukittautumista ydinvoimainvestointeihin Päästötavoitteisiin ei päästä Sähköntuotannon omavaraisuus vuonna 2050 erittäin vaikea saavuttaa PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 34
35
VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotKotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit
Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotHaasteista mahdollisuuksia
Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotÄlykäs kaupunkienergia
Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotVähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut
Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotLiikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotUusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki
Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotMILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?
MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotHiilineutraaliin sähköntuotantoon
Hiilineutraaliin sähköntuotantoon Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaari 29.8.2013 1 Tavoite: Tulevaisuuden sähkö on hiilineutraalia koko Euroopan Unionissa CO2-päästöt
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti
Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia
LisätiedotEnergiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset
Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin
LisätiedotMaakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
LisätiedotMaakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa
Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Janne Rauhamäki Pöyry Energy Oy 1 Tausta Julkinen energiakeskustelu EU:n energiapaketin julkistamisen
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotTurpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta
Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia
LisätiedotREMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008
ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotKohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa
Kohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa 10.1.2019 Eduskunta, YmV Helsinki Smart Energy Transition-hankkeen vuorovaikutusjohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, karoliina.auvinen@aalto.fi
LisätiedotLämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa
Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja
LisätiedotLämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotSkenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080
Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotSähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
LisätiedotPuupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020
Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotMuut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014
Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden
LisätiedotAuringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto
Lisätiedot