SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista X A.AC_002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista 08.10.2014 52X201245.A.AC_002"

Transkriptio

1 SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista 0 52X A.AC_002

2 Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 2

3 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 3

4 JOHDANTO Sähkön kysynnän ja tuotannon kehitykseen liittyy suuri määrä epävarmuustekijöitä liittyen mm. teknologiakehitykseen, poliittisen ohjaukseen, polttoaineiden saatavuuteen ja taloudelliseen kehitykseen. Suomen energiajärjestelmässä merkittävässä roolissa on sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä yhdyskuntien että teollisuuden lämmöntarpeeseen perustuen. Lämmöntarpeen laskiessa ja lämmitystapojen ja polttoaineiden muuttuessa myös yhteistuotantosähkön määrä vähenee. Maakaasulla on Suomessa tuotettu merkittävässä määrin sähköä ja lämpöä erityisesti yhteistuotantona. Mikäli kaasua korvataan kiinteillä polttoaineilla yhteistuotannossa, laskee sähköntuotanto Suomessa kiinteiden polttoaineiden laitosten alhaisemman rakennusasteen vuoksi. Tässä Gasumin tilaamassa selvityksessä on tarkasteltu Suomen energiankulutuksen ja tuotannon kehitystä vuoteen 2050 saakka. Välivuotena on tarkasteltu vuotta Energiankulutuksen osalta on luotu näkemys kaukolämmön tarpeesta, teollisuuden energiankulutuksesta ja sähkönkulutuksesta Suomessa sektoreittain. Sähkön tuotannolle on luotu viisi erilaista skenaariota, joilla pyritään kattamaan Suomen sähköntarve vuositasolla. Omavaraisuutta ei kuitenkaan ole pidetty tiukkana vaatimuksena mikäli sen saavuttaminen skenaariossa on vaikuttanut epäuskottavalta skenaarion maailmassa. Skenaariotarkastelu perustuu sähkön ja lämmön tuotannon kapasiteetin tarkasteluun laitostasolla lähtien nykyhetkestä ja oletuksiin nykyisen kapasiteetin poistumisesta ja korvautumisesta uudella kapasiteetilla Pöyryn kattilatietokantaan perustuen. Polttoaine- ja energiantuotantovaihtoehdot määräytyvät energiapoliittisten tavoitteiden ja energian hintojen perusteella, ja oletukset kapasiteetin kehityksestä on tehty eri skenaarioiden oletuksiin sopiviksi. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 4

5 KAASUN NYKYISET KÄYTTÖKOHTEET SUOMESSA Maakaasun käyttö on laskenut huomattavasti viimeisten kolmen vuoden aikana sekä teollisuuden että yhdyskuntien energiantuotannossa. Tässä työssä tarkastellaan maakaasun käyttöä energiantuotannossa. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät teollisuuden prosessikäyttö ja paikallisjakelu. TWh 50 Maakaasun käyttö Suomessa TWh 40 Maakaasun käyttö energiantuotannossa Vuoden 2013 tilastot sisältävät vain kaasun kokonaiskulutuksen Paikallisjakelu Teolliset prosessit Energiantuotanto: teollisuus ja energiasekä sähköyhtiöt Lämmön erillistuotanto Yhteistuotanto, energiayhtiöt Teollisuuden yhteistuotanto PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 5

6 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 6

7 ENERGIASKENAARIOIDEN KESKEISET MUUTTUJAT Skenaarioiden keskeisten muuttujien avulla saadaan luotua kaasun käytön kannalta erilaiset skenaariot Energiapolitiikan fokus Talouskehitys ja energian hinnat Teknologiakehitys Hajautetun tuotannon rooli Lämmitysmuodot Energiasektorin kehittämisessä ajureina voivat pitkällä aikavälillä toimia mm. päästöjen vähennystavoitteet, innovaatioiden edistäminen, energiaomavaraisuus, fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä suhtautuminen ydinvoimaan. Bioenergian kannalta kestävyyden ja päästöttömyyden määritelmät vaikuttavat käyttömääriin merkittävästi. Talouden kasvunopeus ja eri alojen kehitys määrittävät energian kysyntää mutta myös energian tuotantoa esim. teollisuudessa. Polttoaineiden ja sähkön hinnat voivat toimia skenaarioiden ajureina mutta olla myös seurausta skenaarion oletuksista: esimerkiksi bioenergian hinta voi nousta kysynnän kasvaessa. Teknologiakehitys määrittää tuotantovaihtoehdot, investointikustannukset, sekä toisaalta energiatehokkuuden, kysyntäjouston ja varastoinnin mahdollisuudet. Erityisesti hajautetun tuotannon ja energian varastoinnin vaikutus energiajärjestelmään on epävarmaa tekniseltä kannalta ja vaikutukset voivat olla ennakoitua suuremmat. Uusiutuvaa energiaa pyritään lisäämään hajautetulla sähkön ja lämmön pientuotannolla mutta sen rooli ja laajuus ovat epävarmoja. Keskitettyä energiantuotantoa voidaan korvata hajautetulla tuotannolla merkittävässä määrin, mutta tuskin kokonaan tarkasteluaikavälillä. Toisaalta uusiutuvaa energiaa voidaan pyrkiä lisäämään myös ennen kaikkea keskitetyssä tuotannossa esimerkiksi biomassa-chp:llä. Polttoaineiden käytön kannalta oleellista on, miten kaukolämpösektori kehittyy verrattuna muihin lämmitysmuotoihin ja vaihdetaanko lämmitysmuotoa myös olemassa olevassa rakennuskannassa. Yhtenä vaihtoehtona on, että kaukolämmöstä luovutaan kokonaan 2050 mennessä, jos kiinteistökohtainen lämmitys ja energiatehokkuus kehittyvät voimakkaasti. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 7

8 ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT Vuoteen 2050 mennessä sähköntuotanto Suomessa voisi olla lähes hiilineutraalia. Uusien teknologioiden hyödyntäminen voi muuttaa tuotantoportfoliota merkittävästi TWh 90 Sähköntuotanto Tuonti Lauhde Hajautettu tuotanto Tuulivoima Kaukolämpö- CHP Teollisuuden CHP Vesivoima Ydinvoima Lähtökohdat kaikille skenaarioille 2050 energiataseeseen vaikuttavat investointipäätökset tehdään pääosin ja 2030-luvuilla. Kaukolämpö-CHP:n tuotanto vähenee johtuen lämmön tarpeen laskusta, teollisuudessa lämmöntarpeen muutos on vähäinen. Tuulivoiman kannattavuus paranee ilman tukiakin, ja investoinnit jatkuvat Ydinvoiman osalta OL3:n lisäksi markkinoille tullee uutta kapasiteettia, mikäli se hyväksytään poliittisesti Hajautettua tuotantoa tulee markkinoille teknologiakehityksen myötä sekä lämmön- että sähköntuotantoon Vesivoimatuotanto ei merkittävästi lisäänny Suomessa vaan pysyy lähellä nykytasoa ympäristösyistä johtuen. Markkinaintegraatio etenee edelleen, sähkön siirtoyhteydet lisääntyvät. Merkittävimmät epävarmuudet Kaukolämmöntuotannon rooli, kaukolämpö-chp:n tulevaisuus Teollisuuden CHP-tuotannon kehitys Yhteistuotannon polttoainevalikoima Tuulivoimatuotannon kasvun voimakkuus Ydinvoiman rooli ja lisärakentaminen OL3:n jälkeen Hajautetun tuotannon määrä ja muodot (sähkö, lämpö) Lauhdetuotantoinvestointien kannattavuus Suomessa, lauhdetuotannon polttoaineet Katetaanko loppu sähköntarve lisäydinvoimalla, lauhdetuotannolla vai tuonnilla, vai vähentyykö kulutus mikäli tuotantokapasiteettia ei ole saatavilla riittävän edullisesti. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 8

9 TARKASTELTAVAT ENERGIAN TUOTANTOSKENAARIOT 2050 Skenaarioiden tavoitteena on luoda maakaasun roolin kannalta toisistaan selvästi eroavia energiataseita Suomelle vuoteen 2050 saakka BAU Tilanne rauhoittuu, talouskasvu hidasta, energiankulutus kasvaa vähän Keskitettyä energiantuotantoa, mutta myös hajautettu tuotanto lisääntyy tasaisesti ja vähentää mm. kaukolämmön kysyntää, ei kuitenkaan ratkaisevasti muuta tilannetta Ydinvoimakapasiteetti lisääntyy Suomessa suunnitelmien mukaan Energiapolitiikan painopiste on kilpailukyvyn varmistamisessa, pakotettua siirtymää uusiin energiantuotantomuotoihin ei tule. Päästökauppa ohjaa kohti vähäpäästöisiä vaihtoehtoja Teknologiamurros Fossiilisista luopuminen Keskitettyä energiantuotantoa biomassalla ja muilla uusiutuvilla, myös biomassalauhdetta Energiapolitiikalla ohjataan pois fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, tuetaan biomassan käyttöä. Hajautettu tuotanto lisääntyy kuten BAU-skenaariossa, mutta ei saa ylimääräistä tukea. Innovaatiot eivät ratkaisevasti muuta markkinoita. Sähkön varastointi ja kysyntäjousto kehittyvät mutta eivät riittävästi, jotta energiantuotanto voitaisiin perustaa tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan. Ei ydinvoimaa Uusiutuvat ja kaasu Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa (erit. aurinko, tuuli) syntyy BAU-skenaariota enemmän. Kaasu alkaa toimia säätövoimana, vuoteen 2050 mennessä myös varastointimuotona power to gas. Biomassalle otetaan mahdollisesti käyttöön päästökertoimia tai asetetaan tiukempia kestävyyskriteereitä, mikä vähentää niiden käyttöä Energiapolitiikalla ohjataan päästöjen vähentämiseen kustannustehokkaasti, ei pyritä väkisin kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista. Siirtyminen laajasti hajautettuun tuotantoon (mm. smart cities ), keskitetylle kaukolämmön tuotannolle ei ole tarvetta. Teollisuudessa edelleen CHP-tuotantoa Sähkön varastointi ja kysyntäjoustomahdollisuudet lisääntyvät merkittävästi, energiatehokkuutta kehitetään voimakkaasti Energiapolitiikassa painotus innovaatioissa ja teknologian edistämisessä. Tarvittaessa estetään fossiilisten käyttö ohjauskeinoilla. Ydinvoimasta luovutaan poliittisella päätöksellä tai investointien kannattamattomuuden vuoksi, ei uusia investointeja OL3:n jälkeen Tilalle uusiutuvaa energiaa, mutta myös kaasulle jää suurempi rooli Energiapolitiikan painopisteinä ovat päästöjen vähennys ja uusiutuvat, ohjauskeinona päästökauppa. Fossiilisista ei pyritä väkisin eroon. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 9

10 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 10

11 KAUKOLÄMMÖN KYSYNNÄN KEHITYS SUOMESSA Kaukolämmön kysyntä laskee Pöyryn perusoletuksen mukaan 22 % vuodesta 2010 vuoteen 2050 Energiatehokkuuden kehittyminen uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa vähentää lämmöntarvetta. Uudet rakennusmääräykset vaikuttavat rakennusten lämmönkäyttöön: 2020 lähtien uusien rakennusten tulee olla passiivitaloja (~60% lämmöntarpeen vähennys olemassa oleviin rakennuksiin verrattuna 2020 ja vuonna 2030 ~68 % vähennys) Peruskorjattavissa rakennuksissa lämmöntarve laskee 10% olemassa oleviin rakennuksiin verrattuna vuonna 2020 ja 15 % Kilpailevat lämmitysmuodot, kuten lämpöpumput ja hybridilämmitysmuodot yleistyvät uusissa rakennuksissa, olemassa olevissa kohteissa ei kuitenkaan oleteta siirryttävän laajamittaisesti pois kaukolämmöstä. Kaukolämmön markkinaosuus laskee ja pienempi osuus uusista rakennuksista liitetään kaukolämpöön. Ilmastonmuutoksesta johtuvan lämmitystarpeen vähenemän oletetaan olevan 20 % vuoteen 2050 mennessä. Kaukolämmön kysynnän kehitys Suomessa Kaukolämmön myynti, TWh Toteutunut myynti Lämpötilakorjattu myynti Lämmöntarve ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta Kaukolämmön tarve PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 11

12 SÄHKÖN KULUTUKSEN KEHITYS SUOMESSA Pöyryn oletuksen mukaan sähkönkulutus kasvaa hitaasti vuoteen 2050, ja jää hieman yli 90 TWh tasolle Sähkönkulutusennuste sektoreittain vuoteen TWh Sähköautot Kotitaloudet Palvelut Muu teollisuus Muu metalliteollisuus Rauta- ja terästeollisuus Kemianteollisuus Kaivosteollisuus Metsäteollisuus PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 12

13 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 13

14 YDINVOIMAKAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Nykyinen kapasiteetti poistuu vuoden 2030 ympärillä, uusien investointien oletetaan korvaavan poistuvaa kapasiteettia MW Ydinkapasiteetin kehitys BAU-skenaariossa BAU-skenaariossa oletetaan, että OL3:n jälkeen investoidaan kahteen uuteen ydinvoimalaan, joista toinen (1200 MW) valmistuu ennen vuotta 2030 ja toinen (1600 MW) 2030 jälkeen. Nykyinen kapasiteetti poistuu vuoden 2030 ympärillä. OL3:n jälkeen rakennettava uusi kapasiteetti korvaa poistuvaa kapasiteettia, jolloin vuonna 2050 ydinvoimakapasiteetti olisi MW ja vuosituotanto noin 35 TWh. Uusia hankkeita ei oleteta näiden lisäksi. BAU-skenaarion oletukset pätevät myös Fossiilisista luopuminen- ja Uusiutuvat ja kaasu skenaarioihin. Samoin Teknologiamurros-skenaariossa ei ole oletettu muutosta ydinvoimakapasiteetissa BAU-skenaarioon verrattuna. Skenaariossa poistuvaa lämpövoimakapasiteettia ei voida kokonaan korvata uusiutuvalla tuotannolla, jolloin myös ydinvoimaa tarvitaan. Ei ydinvoimaa -skenaariossa ydinvoimasta luovutaan nykyisen kapasiteetin tullessa käyttöikänsä päähän joko poliittisista syistä tai investointien vaikeutumisesta johtuen. Vuonna 2050 jäljellä on ainoastaan OL3-yksikkö. Nykyiset OL3 6. yksikkö 7. yksikkö OL korvaus PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 14

15 TUULIVOIMAKAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Tuulivoiman oletetaan kasvavan voimakkaasti 2030-luvulle saakka ja tuotannon kasvavan suurimmillaan noin 15 TWh tasolle MW Tuulivoimakapasiteetin kehitys BAUskenaariossa Offshore Onshore BAU-skenaariossa oletuksena on, että tuulivoimainvestoinnit jatkuvat vuoden 2020 jälkeen, jolloin saavutetaan 2000 MW:n tavoite. Tuulivoimakapasiteetti nousee yli 4000 MW:iin vuoden 2030 jälkeen. Kapasiteetista noin neljännes on tällöin offshore-tuulivoimaa. Energia- ja ilmastostrategian (2013) tavoite vuodelle 2025 on 9 TWh tuulivoimaa. Tämä tavoite oletetaan saavutettavan. Tämän jälkeen tuulivoimainvestoinnit hidastuvat, kun paras potentiaali on hyödynnetty. Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa ja Teknologiamurrosskenaariossa tuulivoiman kasvun oletetaan jatkuvan vuoteen 2050, jolloin saavutettaisiin 5000 MW:n taso. Uusiutuvat ja kaasu -skenaariossa uusiutuvan energian lisäystä ei rakenneta bioenergian varaan. Teknologiamurros-skenaariossa uusiutuva sähköntuotanto lisääntyy nopeammin ja sopii myös paremmin sähköjärjestelmään lisääntyneen varastoinnin tai kysyntäjouston ansiosta PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 15

16 HAJAUTETTU SÄHKÖNTUOTANTO Hajautetun sähköntuotannon kehityksen oletetaan olevan nopeaa erityisesti Teknologiamurrosskenaariossa Hajautetun sähköntuotannon kehitys BAU- ja Teknologiamurros-skenaarioissa 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 TWh 0, Hajautetussa tuotannossa potentiaalisimmaksi teknologiaksi on nousemassa aurinkosähköteknologia alenevien kustannusten ja parantuvien hyötysuhteiden ansiosta. Aurinkosähköteknologiaa kuitenkin rajoittaa kausivarastoinnin puuttuminen, jolloin se toimii parhaiten kesäkuukausina. Hajautetun sähköntuotannon määrää perusskenaariossa on arvioitu olettamalla, että aurinkosähkön tuotanto yleistyy pääasiassa kotitalouksissa ja palvelusektorin sähkönkäyttökohteissa. Näissä kohteissa aurinkosähköllä pääasiassa korvattaisiin omaa sähkönkulutusta. Ilman kausivarastointimahdollisuutta hajautetun tuotannon taloudellinen potentiaali määräytyisi tällöin kotitalouksien ja palveluiden kesäajan sähkönkulutuksen perusteella. Teknologiamurros-skenaariossa hajautetun sähköntuotannon määrä kasvaa selvästi nopeammin vuodesta 2030 lähtien, sillä sähkön varastoinnin ja kysynnän jouston oletetaan kehittyvän BAU-skenaariota nopeammin ja toisaalta tuotannon siirtyvän yhä enemmän keskitetystä hajautettuun sekä sähkön että lämmön osalta. Teknologiamurros BAU PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 16

17 OLETUKSET INVESTOINNEISTA CHP-KAPASITEETTIIN Yhteistuotannon sähköntuotantokapasiteetti laskee merkittävästi vuoteen 2050 mennessä Arvio CHP-kapasiteetista on tehty Pöyryn kattilatietokannan perusteella laitostasolla kaukolämmön kulutusskenaariot huomoiden. BAU-skenaariossa: nykyisestä CHP-kapasiteetista on jäljellä vuonna 2030 noin 4400 MW oletetut uudet investoinnit huomioiden vuonna 2030 CHPkapasiteetti on noin 6300 MW vuonna 2050 CHP-kapasiteettia on noin 5000 MW Teknologiamurrosskenaariossa oletetaan, että investointeja uuteen CHP-kapasiteettiin kaukolämmöntuotannossa ei tehdä enää vuoden 2020 jälkeen. CHP-kapasiteetin teho on tällöin vuonna 2030 noin 780 MW alhaisempi kuin perusskenaariossa Myös olemassa olevasta yhteistuotantokapasiteetista luovutaan vuoteen 2050 mennessä ennen sen teknisen käyttöiän loppumista kysynnän laskiessa. Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa sekä Ei ydinvoimaa skenaariossa investointeja syntyy muita skenaarioita enemmän kaasukäyttöiseen CHP-kapasiteettiin. Ei ydinvoimaa skenaariossa tämä johtuu sähkön kohoavasta hinnasta ja tuotantovajeen kasvusta. CHP-sähköntuotantokapasiteetin kehitys BAUskenaariossa MWe Uusi teol. CHP Nykyinen teol. CHP Uusi KL CHP Nykyinen KL CHP PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 17

18 LAUHDE- JA HUIPPUKAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Lauhdekapasiteetti lähes häviää Suomesta uusien investointien ollessa kannattamattomia MW Lauhde- ja huippukapasiteetin kehitys BAUskenaariossa ilman lisäinvestointeja CCGT Kaasuturbiinit Hiililauhde Erilliseen lauhdekapasiteettiin ei lähtökohtaisesti oleteta uusia investointeja. Kapasiteettia on jo poistunut markkinoilta ja poistuu edelleen laitosten tullessa käyttöikänsä päähän sekä taloudellisesti kannattamattomana jo ennen käyttöiän loppua. Mahdollinen puuttuva sähköntuotanto eri skenaarioissa oletetaan olevan tuontisähköä tai vaihtoehtoisesti Suomeen joudutaan rakentamaan lisää lauhdekapasiteettia. Pöyryn mallinnusten perusteella kapasiteettia ei rakennettaisi taloudellisin perustein nykyisessä markkinamallissa. Uutta kapasiteettia voi kuitenkin syntyä mikäli tarve omavaraisuudelle sähköntuotannon suhteen kasvaa. Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) kehitystä ei ole työssä erikseen arvioitu, eikä yhtään skenaariota ole luotu CCS:n varaan. Skenaarioiden tuloksena saadaan hiilidioksidipäästöt energiasektorilta ja vertaamalla niitä päästötavoitteisiin voidaan todeta tarve hiilidioksidin talteenotolle. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 18

19 BIOKAASUN POTENTIAALI JA KÄYTTÖ ERI SKENAARIOISSA Biokaasun käyttö helpottaa päästötavoitteisiin pääsyä Yhteistuotannon polttoaineena käytettävää maakaasua korvattaneen jatkossa kasvavassa määrin biokaasuilla. Tässä työssä biokaasun teknis-taloudellisena tuotantopotentiaalina Suomessa on käytetty seuraavaa arviota: 8 TWh puusta tehtävää synteettistä biokaasua, bio-sng:tä 7 TWh peltopohjaista biokaasua 2 TWh jätepohjaista biokaasua Bio-SNG:n valmistaminen puusta suurissa yksiköissä voidaan nähdä vaihtoehtona puun käyttämiselle suoraan yhteistuotantolaitosten polttoaineena. Tästä syystä Fossiilisista luopuminen skenaariossa, joka perustuu puun käyttöön kiinteässä muodossa, ei oleteta bio-sng:n tuotantoa. Kotimaisia puupolttoaineita ei tässä skenaariossa riitä bio- SNG:n tuotantoon, ja toisaalta kaasujen käyttöön energiantuotannossa ei investoida Suomessa, jolloin investoinnit bio-sng:n tuotantoon eivät olisi kannattavia. Käyttö 2030 ja 2050 Bio-SNG TWh Biokaasu TWh BAU 8 9 Fossiilisista luopuminen Uusiutuvat ja kaasu Teknologiamurros Ei ydinvoimaa 8 9 Uusiutuvat ja kaasu- sekä Ei ydinvoimaa skenaarioissa kaasun käyttö Suomessa jatkuu 2050, eikä puupolttoaineiden käyttö toisaalta lähesty vielä kestävän käytön rajaa, jolloin bio-sng:n tuotanto voisi olla mahdollista. Näissä skenaarioissa biokaasujen yhteenlaskettu potentiaali on tästä syystä muita skenaarioita korkeampi. Osa biokaasun potentiaalista hyödynnetään oletettavasti liikenteessä ja paikallisesti. Tässä työssä on tarkasteltu biokaasun vaikutusta energiasektorin päästöihin mikäli kaikki biokaasu hyödynnettäisiin maakaasua korvaavana kaasuna sähkön ja lämmöntuotannossa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 19

20 SISÄLTÖ JOHDANTO SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHDAT ENERGIAN KÄYTÖN KEHITYS ENERGIAN TUOTANNON SKENAARIOT TULOSTEN YHTEENVETO PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 20

21 BAU-SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Tuulivoiman tuotanto lisääntyy huomattavasti, mutta muita radikaaleja muutoksia ei tapahdu BAU-skenaariossa Suomen sähköntuotanto on tulevaisuudessa nykyistä voimakkaammin ydinvoiman ja uusiutuvan energian varassa, mutta radikaaleja muutoksia ei tapahdu. Energiantuotanto on edelleen keskitettyä, vaikka myös hajautettu tuotanto lisääntyy tasaisesti ja vähentää mm. kaukolämmön kysyntää. Myös energiatehokkuuden kehitys vähentää energiankysyntää. Uusiutuvan energian osuus sähkönkulutuksesta vuonna 2050 on 45 % ja päästöttömien osuus 84 %. Vuonna 2050 sähköntuotanto jää arviolta noin 5 TWh kulutustasosta. Vuoden 2030 paikkeilla Suomi on vuositasolla omavarainen sähköntuotannossa. Sähköntuotanto tuotantomuodoittain TWh Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 21

22 FOSSIILISISTA LUOPUMINEN -SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Uusiutuvien osuus yhteistuotannossa nousee 100 %:iin vuoteen 2050 mennessä Sähköntuotantomuodoissa erot ovat pieniä BAU-skenaarioon verrattuna, ero syntyy yhteistuotannon polttoaineista ja biomassan kulutuksesta. Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta vuonna 2050 on 54 % ja päästöttömien osuus 100 %. Energiantuotannossa panostetaan biopolttoaineisiin tuulivoiman ja hajautetun tuotannon pysyessä BAU-skenaarion tasolla. Puupolttoaineiden voimakkaan käytön lisäyksen seurauksena kohoavat hankintakustannukset voisivat tehdä tuulivoimasta ja esimerkiksi aurinkoenergiasta puupolttoaineilla tuotettua sähköä edullisempaa. TWh 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 22

23 UUSIUTUVAT JA KAASU -SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Skenaariossa uusiutuvan energian tuotanto on hajautetumpaa, ja CHP-tuotannossa myös kaasu on käytössä polttoaineena Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa hajautettu tuotanto (erit. aurinkoenergia) sekä tuulivoimatuotanto kasvavat BAUskenaariota enemmän. Oletuksena 6 TWh hajautettua tuotantoa ja 15 TWh tuulivoimaa vuonna Edellisten oletusten ja lisääntyneen CHP-kapasiteetin myötä sähköntuotannossa päästään vuositasolla omavaraisiksi. Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta vuonna 2050 on noin 51 % ja päästöttömien osuus 90 %. Title 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 23

24 TEKNOLOGIAMURROSSKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Teknologiamurros-skenaariossa kaukolämmön kysyntä loppuu uusien lämmitysteknologioiden vuoksi Hajautettu tuotanto (erit. aurinkoenergia) ja tuulivoimatuotanto kasvavat BAU-skenaariota enemmän Oletuksena hajautettua tuotantoa 8 TWh ja tuulivoimaa 15 TWh vuonna 2050 Teollisuuden CHP-tuotanto laskee 10% enemmän vuoteen 2050 BAU-skenaarioon nähden Kaukolämpö-CHP:n laitoskapasiteetin poistumisen myötä tuotantovaje kasvaa noin 11 TWh:iin. Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta on noin 47% ja päästöttömien osuus 86% TWh 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 24

25 EI YDINVOIMAA SKENAARIO: SÄHKÖNTUOTANTO SUOMESSA VUOTEEN 2050 Ilman ydinvoimaa tarvitaan investointeja muuhun sähköntuotantokapasiteettiin. Lauhdekapasiteetin (CCS:llä tai ilman) tarve kasvaa merkittävästi Ilman uusia ydinvoimainvestointeja vuonna 2050 tarvitaan merkittävästi uutta lauhdekapasiteettia tai tuontia kattamaan noin 25 TWh:n tuotantovaje. Tuulivoimatuotannon oletetaan olevan 15 TWh, lisäksi kaasukombeilla on korvattu joitakin kiinteän polttoaineen laitoksia suuremman sähköntuotannon vuoksi. Nämä oletukset eivät kuitenkaan riitä korvaamaan puuttuvaa tuotantoa. TWh 120 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 100 Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 25

26 SKENAARIOIDEN SÄHKÖNTUOTANTOTASEET Sähköntuotannon omavaraisuutta on vaikea saavuttaa ilman mittavia investointeja uuteen teknologiaan tai lauhdetuotantokapasiteettiin Kaikissa paitsi Ei ydinvoimaa skenaariossa sähköntuotanto on vuositasolla omavaraista vuonna Vuonna 2050 omavaraisuuteen päästään vain Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa. Muissa skenaarioissa tarvitaan tuontisähköä tai tuotannon/kapasiteetin lisäystä, mikäli sähkönkäyttö ei käänny laskuun. Ilman kaukolämpö-chp:tä vaje kasvaa yli 10 TWh (Teknologiamurrosskenaario) ja olisi vuonna 2030 yli 20 TWh. TWh 100,0 90,0 80,0 Sähköntuotanto tuotantomuodoittain 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Huippukapasiteetti Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 0,0 BAU BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 26

27 SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI ERI SKENAARIOISSA Tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetti kasvavat kaikissa skenaarioissa merkittävästi Vuoteen 2030 mennessä on kaikissa skenaarioissa oletettu merkittävä lisäys tuulivoimassa sekä hajautetussa tuotannossa (oletuksena pääosin aurinkosähköä). Vuoteen 2050 mennessä erot skenaarioiden välillä kasvavat riippuen siitä, mennäänkö kohti hajautettua tuotantoa vai säilyykö nykyisen kaltainen kapasiteetti markkinoilla tuulivoiman ja aurinkosähkön rinnalla. Kapasiteetin kokonaismäärä kasvaa, mutta yhä suurempi osa kapasiteetista on joustamatonta ja säätämätöntä kapasiteettia. Sähköntuotantokapasiteetti MW Huippukapasiteetti Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu Tuulivoima Vesivoima 5000 Ydinvoima 0 BAU BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 27

28 HUIPUN AIKAINEN SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI ERI SKENAARIOISSA Huippukulutuksen aikainen kapasiteetti laskee selvästi vuodesta 2030 vuoteen 2050 Tuuli- ja aurinkosähkökapasiteettia ei voida olettaa olevan käytössä koko kapasiteetin määrää huippukulutustilanteessa vaihtelevan tuotannon vuoksi. Hajautetun ja tuulivoimatuotannon voimakas lisääntyminen edellyttää sähkön kysyntäjouston kehittymistä voimakkaasti sekä sähkön varastointimahdollisuuksia. Teknologiamurroksessa kaukolämpö-chp:n sähköntuotantokapasiteetin puuttuminen näkyy selvästi alhaisena huippukulutuksen aikaisena kapasiteettina. Ei ydinvoimaa-skenaariossa ydinvoimakapasiteetin tippuminen on samaa suuruusluokkaa. Huipun aikainen sähköntuotantokapasiteetit MW Huippukapasiteetti Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Hajautettu (10%) Tuulivoima (10%) Vesivoima Ydinvoima BAU BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 28

29 KAUKOLÄMPÖ-CHP:N SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI Kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotantokapasiteetissa on merkittäviä eroja skenaarioiden välillä Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa yhteistuotantokapasiteetti on suurempi korkeamman rakennusasteen vuoksi. Ero kasvaa vuoteen 2050 mennessä. Myös ilman ydinvoimainvestointeja CHP-kapasiteetti säilyisi oletuksen mukaan korkeana. Teknologiamurrosskenaariossa kaukolämmön yhteistuotantokapasiteetti häviää kokonaan. Ei fossiilisia skenaariossa kapasiteetti myös laskee vuoteen 2050 mennessä BAU-skenaarioon verrattuna kun kaikki yhteistuotanto perustuu kiinteisiin polttoaineisiin. MW 4500 Kaukolämmön CHP-sähköntuotantokapasiteetti BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 29

30 SÄHKÖN- JA LÄMMÖNTUOTANNON POLTTOAINEKULUTUS Kaikkien polttoaineiden kulutus laskee vuoteen 2050 mennessä Turvetta oletetaan käytettävän vain BAU ja Ei ydinvoimaa-skenaarioissa vuonna Kivihiilen käyttö laskee kaikissa skenaarioissa mutta sitä jää vielä pieniä määriä BAU, Uusiutuvat ja kaasu sekä Ei ydinvoimaa skenaarioissa. Kaasun käyttö sähkön ja lämmöntuotannossa kasvaa nykytasosta Uusiutuvat ja kaasu-, sekä Ei ydinvoimaa skenaarioissa. BAU-skenaariossa ollaan lähellä nykytasoa vuonna 2030, vuoteen 2050 mennessä käyttö laskee. TWh 160,0 Sähkön- ja lämmöntuotannon polttoainekulutus 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 Muu Puu Kaasu Turve Hiili 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 30

31 BIOMASSAN RIITTÄVYYS ERI SKENAARIOISSA Puun energiakäyttö pysyy Ei fossiilisia -skenaariota lukuun ottamatta suhteellisen tasaisena eri skenaarioissa Vuonna 2050 kiinteän polttoaineen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa vaihtelee merkittävästi. Kaasun ollessa suuremmassa roolissa puuta, ja yleisesti kiinteitä polttoaineita, tarvitaan vähemmän. Kuvaajassa lauhdetuotantoon käytetty puun määrä osoittaa puun energiakäytön siinä tapauksessa, että sähkö tuotettaisiin omavaraisesti. Fossiilisista luopuminen skenaariossa puupolttoaineiden käyttömäärä yhteistuotannossa (73 TWh) edellyttäisi, että Suomen koko kestävä hakkuukertymä hyödynnettäisiin metsäteollisuudessa ja energiateollisuudessa. Jos sähköntuotannossa tavoitellaan omavaraisuutta ja tuotantovaje katettaisiin biopolttoaineilla, puun tarve nousisi 87 TWh:iin Biomassan hinta nousisi todennäköisesti huomattavasti nykytasoa korkeammaksi. Hankintaketjujen kehittäminen olisi kuitenkin mahdollista, mikäli kehitys tapahtuu vähittäin vuoteen Ongelmana olisi polttoainevarojen sijainti käyttökohteisiin nähden kaukana, mikä myös nostaisi käytön kustannuksia. TWh 90,0 80,0 70,0 Kestävän käytön raja Puun käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa 60,0 50,0 40,0 30,0 Puulauhde BioSNG CHP ja erillislämmöntuotanto 20,0 10,0 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 31

32 KAASUN ROOLI SKENAARIOISSA Vuonna 2050 vuositasolla sähköntuotannon suhteen omavaraisessa Suomessa kaasun käyttö vaihtelee merkittävästi Energiapolitiikka ja kaasun hinnan kehitys ovat suurimmat epävarmuustekijät kaasun kulutuksessa. Kuvaajassa on kuvattu kaasujen (sis. biokaasu) kulutusta eri skenaarioissa. Ei ydinvoimaa-skenaariossa kaasulla tuotettaisiin mahdollisesti myös lauhdesähköä korkeampien sähkönhintojen vuoksi. Muiden skenaarioiden osalta kuvaaja osoittaa kaasun kulutuksen yhteistuotannossa. Kaasun käyttö eri skenaarioissa perustuu oletuksiin kaasukäyttöisestä kapasiteetista yhdyskuntien ja teollisuuden sähkön ja lämmön tuotannossa. Mikäli skenaariossa on oletettu investointeja kaasukapasiteettiin, myös kaasun hinnan oletetaan olevan kilpailukykyinen. Kaasujen käyttö energiantuotannossa TWh 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 Lauhde CHP ja erillislämmöntuotanto 15,0 10,0 5,0 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 32

33 ENERGIANTUOTANNON CO 2 -PÄÄSTÖT Vuonna %:n päästövähennystavoitteeseen päästään vain Ei fossiilisia- ja Teknologiamurros-skenaarioissa ilman biokaasun käyttöä Hiilidioksidipäästöjä on kuvaajassa tarkasteltu huomioiden päästöttömän biokaasun koko potentiaali (kaikki hyödynnetty energiasektorilla) sekä ilman biokaasua. Biokaasun todellinen käyttömäärä lienee jotain tältä väliltä, mikäli osa biokaasusta käytetään muilla kuin energiasektorilla. Ei ydinvoimaa- skenaariossa hiilidioksidin talteenotto on välttämätöntä jotta hiilidioksidipäästöt voitaisiin pitää riittävän matalina. Myös BAU skenaarioissa tarvitaan talteenottoa vuonna Uusiutuvat ja kaasu skenaariossa päästään 80 % päästövähennykseen vuonna 2050 mikäli koko biokaasupotentiaali hyödynnetään. Alla olevassa kuvassa on tarkasteltu hiilidioksidipäästöjä ilman hiilidioksidin talteenottoa omavaraisessa sähköntuotannossa. Vaaleansininen viiva osoittaa päästötason, jos puuttuva energia tuotaisiin tai tuotettaisiin päästöttömällä tuotannolla. CO2-päästöt milj.tco2 25,0 20,0 Päästöt ilman biokaasuja Maakaasu 15,0 10,0 Turve POK POR Hiili 5,0 Tavoite CO2-taso 0,0 BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin BAU Ei fos Uus + kaasu Tekn Ei ydin Ei-omavarainen tuotanto (ilman puuta) PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 33

34 SKENAARIOIDEN VAHVAT JA HEIKOT PUOLET Vahvuudet Heikkoudet BAU Monipuolisin polttoainejakauma Päästöt nousevat yli tavoitetason Ei fossiilisia Uusiutuvat ja kaasu Teknologiamurros Energiantuotanto hiilidioksidipäästötöntä 2050 mikäli puupolttoaineilla ei ole päästökerrointa, päästöt alhaiset jo 2030 Energiantuotanto kokonaan kotimaisilla polttoaineilla ja ydinvoimalla Sähköntuotannossa päästään omavaraisuuteen myös 2050 Säädettävän kapasiteetin määrä suuri muihin skenaarioihin verrattuna 2050 päästään päästötavoitteeseen Tuontipolttoaineriippuvuus vähäistä Puupolttoaineiden käyttö kasvaa kestävän käytön rajalle Riippuvuus yhdestä polttoaineesta Puupolttoaineiden hinta voi nousta korkeaksi Päästöt ylittävät tavoitetason ilman biokaasun laajamittaista tuotantoa ja käyttöä energiasektorilla Yli puolet sähköntuotantokapasiteetista vuonna 2050 on tuulivoimaa tai aurinkosähköä. Vaatii sähkön kulutuksen joustoa ja/tai varastoinnin huomattavaa kehittymistä Ei ydinvoimaa Ei lukittautumista ydinvoimainvestointeihin Päästötavoitteisiin ei päästä Sähköntuotannon omavaraisuus vuonna 2050 erittäin vaikea saavuttaa PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 34

35

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Hiilineutraaliin sähköntuotantoon

Hiilineutraaliin sähköntuotantoon Hiilineutraaliin sähköntuotantoon Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaari 29.8.2013 1 Tavoite: Tulevaisuuden sähkö on hiilineutraalia koko Euroopan Unionissa CO2-päästöt

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Janne Rauhamäki Pöyry Energy Oy 1 Tausta Julkinen energiakeskustelu EU:n energiapaketin julkistamisen

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform

Low Carbon Finland 2050 platform Low Carbon Finland 2050 platform Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean kokous 24.1.2014, Työ- ja elinkeinoministeriö Tiina Koljonen, Tutkimustiimin päällikkö, VTT http://www.lowcarbonplatform.fi/

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS VUOTEEN 2030 Raportti 23.1.2015 Pöyry Management Consulting Oy

SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS VUOTEEN 2030 Raportti 23.1.2015 Pöyry Management Consulting Oy SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS VUOTEEN 23 Raportti Pöyry Management Consulting Oy Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot