Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa"

Transkriptio

1 Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Janne Rauhamäki Pöyry Energy Oy 1

2 Tausta Julkinen energiakeskustelu EU:n energiapaketin julkistamisen jälkeen: hiilidioksidipäästöjen vähentäminen korvaamalla hiiltä metsähakkeella, esim. pääkaupunkiseutu tuulivoiman lisärakentaminen ydinvoima liikenteen biopolttoaineet Mistä on puhuttu vähemmän: tuotantokapasiteetin riittävyys uusiutuvan energian ja biopolttoainevarojen riittävyys uusiutuvien sitovien osuuksien asettaminen, kun primäärisenä tavoitteena on päästöjen vähentäminen maakaasun rooli/hyväksyttävyys päästöjen vähentäjänä 2

3 Sisältö 1. Maakaasun mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä 2. Uusiutuvan energian tavoitteet 3

4 Skenaariotarkastelu Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaalin arvioimiseksi vuonna 2020 Tarkastelun pohjana KTM:n WAM-skenaario (with additional measures) yleisten reunaehtojen osalta (sähköntarve, tuontisähkö, ydin-, vesi- ja tuulivoima) sekä Pöyryn oma näkemys energian tuotantorakenteesta, joiden mukaan Suomen energianhankinta on mallinnettu sähkön ja lämmön osalta laitoskohtaisesti Työssä tarkastellaan Perusskenaarioon nähden päästöjen lisävähentämismahdollisuuksia sekä energiantuotannon rakennetta Maakaasuskenaariossa, jossa maksimoidaan maakaasupohjaista sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP) Tuloksena saadaan Perusskenaariossa ja Maakaasuskenaariossa sähkönhankinnan rakenne polttoaineiden käyttö CO 2 -, NO x -, SO 2 - ja hiukkaspäästöt 4

5 Skenaarioiden lähtöoletuksia Kansantalouden kehitys tasaista (2 2,5 %/a) ja energian maailmanmarkkinahinnat vakaat Energiantuotannon rakenteelliset muutokset ei kuudetta ydinvoimayksikköä vuoteen 2020 mennessä ei merkittävää vesivoiman lisärakentamista maakaasuverkostoa laajennetaan Turun seudulle sähkön tuontikapasiteetissa ei merkittäviä muutoksia Politiikkatoimet EU:n päästökauppa (20 /tco 2 ) Kioton mekanismit käytössä julkinen edistämispanostus uuteen teknologiaan ja energiansäästöön kasvussa muutoksia energiaverotukseen ja uusiutuvan energian tukimekanismeihin VAIKUTUKSET Sähkön ja lämmön tuotannossa maakaasun, puupolttoaineiden, peltobiomassan ja kierrätyspolttoaineiden käyttö kasvaa Kivihiilen ja turpeen käyttö vähenee Energiatehokkuuden lisääminen ja energian hinnannousu johtavat kiinteistöjen lämmitysenergian tarpeen pienenemiseen Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvaa kiinteistöjen lämmityksessä lämpöpumput puupolttoaineet Liikenteen energiankulutus laskee ja dieselin osuus kasvaa 5

6 Perusskenaariossa maakaasun kulutus kasvaa maltillisesti Uusia maakaasukombivoimalaitoksia Verkostoa laajennetaan Turkuun Espoo KL 270/225 MW Turku/Naantali KL/Teoll. 115/150 MW KL/Teoll. 150/150 MW Vantaa KL 120/120 MW 6

7 Maakaasuskenaariossa kasvatetaan maakaasun käyttöä Maksimoidaan maakaasuun perustuva CHP-tuotanto korkean rakennusasteen ja alhaisempien päästöjen takia Maakaasuverkostoa laajennetaan Poriin Heinolaan Mänttään sekä yksittäisiin pienempiinkin kulutuskohteisiin nykyisen ja laajennetun maakaasuverkoston alueella Verkostoa laajennetaan: Poriin, Heinolaan ja Mänttään Maakaasukombeilla korvattavia laitoksia suuri osa hiililaitoksista osa turvetta pääpolttoaineena käyttävistä CHP-laitoksista lisäksi maakaasu vaihdetaan polttoaineeksi osaan öljyä käyttävistä lämpökeskuksista 7

8 laajentamalla verkostoa ja rakentamalla uusia laitoksia Uusia maakaasukombivoimalaitoksia perusskenaarion lisäksi Heinola KL 30/30 MW Espoo KL 120/120 MW Helsinki KL 350/350 MW Helsinki KL 450/450 MW Vantaa KL 60/60 MW Valkeakoski Teoll. 70/70 MW Tampere KL 120/120 MW Mänttä Teoll. 55/55 MW Pori KL 100/100 MW Lahti KL 140/140 MW Lisäkapasiteettia kaasulle lähes MW pa 8

9 Maakaasun kulutus kasvaa yli 30 TWh maakaasuskenaariossa Maakaasun kulutus v TWh TWh Maakaasun kulutus 90 Maakaasun kulutus Perusskenaariossa 2020 Energiantuotanto 42,8 TWh Prosessi- ja raaka-ainekäyttö 12,3 TWh Yhteensä 55,1 TWh Maakaasun kulutus Maakaasuskenaariossa 2020 Energiantuotanto 63,6 TWh Prosessi- ja raaka-ainekäyttö 13 TWh Yhteensä 76,6 TWh TWh WAM 2020 Perus 2020 Maakaasu 9

10 Yhteistuotannossa merkittävä kasvupotentiaali TWh e Sähkönhankinnan rakenne Toteutunut Perus Maakaasu Nettotuonti Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Lauhde CHP-teollisuus CHP-yhdyskunnat Maakaasu CHP:n tuotannon lisäys: Perusskenaariossa 3,0 TWh e nykyisestä vuoteen 2020 Maakaasuskenaariossa 8,2 TWh e verrattuna perusskenaarioon Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) odotetaan kasvavan merkittävästi korvausinvestointien myötä Yhteistuotantosähkön kasvupotentiaali yhdyskunnissa yli puolet ja teollisuudessa kolmannes nykyiseen verrattuna Maakaasulla merkittävä rooli yhteistuotannon lisäämisessä kombilaitosten korkean rakennusasteen takia Yhteistuotannon ja ydinvoiman kasvu korvaa lauhdetta ja tuontia sekä kattaa sähköntarpeen kasvun Yhteensä yli 11 TWh e 10

11 Maakaasulla merkittävä rooli sähköntuotantokapasiteetin kasvussa MW e Sähköntuotantokapasiteetti Maakaasukombien myötä saatava lisäkapasiteetti Perus Maakaasu Maakaasukombien myötä saatava lisäkapasiteetti: Perusskenaariossa 330 MW e nykyisestä vuoteen 2020 Maakaasuskenaariossa 750 MW e verrattuna perusskenaarioon Sähkönhankintakapasiteetti kasvaa vuoteen 2020 viides ydinvoimayksikkö CHP-tuotannon korvausinvestoinnit vesivoiman koneistouusinnat jätteenpolttolaitokset tuulivoima Maakaasulla merkittävä rooli CHP-tuotantokapasiteetin kasvussa korkean rakennusasteen ansiosta: sähköntuotanto voidaan kaksinkertaistaa kombitekniikalla verrattaessa konventionaaliseen tekniikkaan Yhteensä lähes 1100 MW e 11

12 Maakaasulla voidaan korvata kivihiiltä ja turvetta Perusskenaariossa: kivihiilen (myös turpeen) kulutus laskee lauhdetuotannon pienenemisen myötä puu korvaa merkittävästi turvetta maakaasun kulutuksen kasvu on maltillista Tärkeimmät voimalaitospolttoaineet sähkön ja lämmön tuotannossa Kiinteä puu (sis. peltoenergia) Maakaasuskenaariossa: maakaasun käyttö kasvaa merkittävästi (yli 50 % nykyiseen verrattuna) korvaten kivihiiltä ja myös turvetta puun käyttö pysyy yhtä korkeana kuin Perusskenaariossa TWh Toteutunut Perus Maakaasu Turve Kivihiili Maakaasu 12

13 Maakaasun osuus Suomen energianhankinnassa kasvaa Maakaasuskenaariossa kaasun osuus Suomen sähkönhankinnasta kaksinkertaistuu nykyisestä yli viidenneksen osuuteen Osuus primäärienergian kulutuksessa kasvaa maakaasuskenaariossa 17 %:in % Maakaasu Suomen energianhankinnassa Maakaasun osuus sähkönhankinnasta Maakaasun osuus primäärienergiasta Maakaasu maailman energiahankinnassa Perus 2020 Maakaasu % Alankomaat Venäjä Italia Turkki Iso-Britania Unkari Portugali Belgia Tanska Japani Espanja Maakaasun osuus sähköntuotannossa, 2004 Maakaasun osuus primäärienergiankulutuksesta, 2006 Maakaasun osuus sähköntuotannossa maakaasuskenaariossa USA Itävalta Etelä-Korea Kreikka Suomi Saksa Intia Slovakia Tsekki Ranska Puola Sveitsi Ruotsi Kiina Norja Muihin maihin verrattuna maakaasun osuus energianhankinnasta on kuitenkin maltillinen myös maakaasuskenaariossa Useissa maissa maakaasun osuus sekä sähköntuotannosta että primäärienergiankulutuksesta on yli 20 % 13

14 Hiilidioksidipäästöjä mahdollista vähentää lähes puoleen nykyisestä Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt (CO 2, 1000 tonnia) Hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi jo Perusskenaariossa puupolttoaineen käytön kasvu turpeen ja hiilen käytön väheneminen 5. ydinvoimala maakaasu Turkuun (+ Suomenoja) päästövähenemä vuoteen 2004 nähden 13 miljoonaa tonnia 1000 tonnia Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät maakaasuskenaariossa Päästöt maakaasuskenaariossa Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät perusskenaariossa Päästöt perusskenaariossa Päästöt 2004 Lisäämällä kaasulla tuotetun sähkön ja lämmön tuotantoa on mahdollista päästä vielä 5,6 miljoonan tonnin päästövähenemään korvataan pääasiassa käytöstä poistuvia hiilivastapainelaitoksia mahdollistaa energiantuotannon päästöjen puolittamisen vuoteen 2004 nähden Maakaasun käytön lisäämisellä on mahdollista päästä jopa 8 milj. hiilidioksiditonnin päästövähenemään 0 Päästöt 2004 Perusskenaario Maakaasuskenaario Vuoden 2004 päästöt 40,3 Mtonnia Päästöt Perusskenaariossa 27,7 Mtonnia päästövähenemä 12,6 Mt maakaasun osuus 2,5 Mt Päästöt Maakaasuskenaariossa 22,1 Mtonnia päästövähenemä perusskenaariosta 5,6 Mt päästövähenemä vuodesta ,2 Mt 14

15 Rikkipäästöjen vähentämisessä maakaasulla suuri rooli Energiantuotannon rikkidioksidipäästöt (SO 2, tonnia) Rikkidioksidipäästöt on mahdollista puolittaa oikeilla polttoainevalinnoilla Merkittävimmät rikkipäästöjen lähteet energiantuotannossa ovat hiili, öljy ja turve Perusskenaariossa päästään jo merkittävään päästövähenemään, kun turpeen käytöstä syntyviä päästöjä voidaan vähentää puupolttoaineiden käyttöä lisäämällä kivihiilivastapainetuotantoa korvataan maakaasulla Espoossa, Turussa ja Vantaalla lauhdetuotanto (kivihiili) vähenee ydinvoiman ja maakaasun käytön vaikutuksesta Maakaasuskenaariossa maakaasun käytön lisäämisellä voidaan puolittaa vuoden 2004 rikkidioksidipäästöt suuri osa päästövähenemistä syntyy hiilivastapaineen korvaamisesta Maakaasun käytön lisäämisellä on mahdollista päästä jopa t rikkidioksidipäästövähenemään tonnia Päästöt 2004 Perusskenaario Maakaasuskenaario Vuoden 2004 päästöt tonnia Päästöt Perusskenaariossa tonnia päästövähenemä t maakaasun osuus t Päästöt Maakaasuskenaariossa tonnia Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät maakaasuskenaariossa Päästöt maakaasuskenaariossa Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät perusskenaariossa Päästöt perusskenaariossa Päästöt 2004 päästövähenemä Perusskenaariosta t päästövähenemä vuodesta t 15

16 Päästövähennyspotentiaali typenoksideissa merkittävä Energiantuotannon typpioksidipäästöt (NO x, tonnia) Perusskenaariossa maakaasun lisäämisellä on jo merkittävä vaikutus Lähes puolet saavutettavasta päästövähenemästä maakaasun lisäämisellä merkittävä osa kivihiilellä tuotetun lauhteen korvaamisesta ydinvoiman lisärakentaminen laskee myös osaltaan hiililauhdetuotannon päästöjä Puupolttoaineiden käytön kasvu turpeen kustannuksella ei vaikuta typenoksidipäästöihin merkittävästi Maakaasuskenaariossa onnistutaan leikkaamaan lähes kolmannes vuoden 2004 päästöistä suuri osa päästövähenemistä syntyy hiilivastapaineen korvaamisesta Maakaasun käytön lisäämisellä on mahdollista päästä jopa t typpioksidipäästövähenemään tonnia Päästöt 2004 Perusskenaario Maakaasuskenaario Vuoden 2004 päästöt tonnia Päästöt perusskenaariossa tonnia päästövähenemä t maakaasun osuus t Päästöt Maakaasuskenaariossa tonnia Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät maakaasuskenaariossa Päästöt maakaasuskenaariossa Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät perusskenaariossa Päästöt perusskenaariossa Päästöt 2004 päästövähenemä perusskenaariosta t Päästövähenemä vuodesta 2004: t 16

17 Maakaasulla lisäkapasiteettia sähköntuotantoon - vaikutukset energiantuotannon päästöihin merkittäviä Nykytilanne Maakaasun käyttö vuonna TWh, TWh Sähköntuotantokapasiteetti vuoden 2008 alussa oli MW e Sähkön kulutus vuonna TWh, josta nettotuontia oli hieman yli 12,5 TWh Energiantuotannon päästöt vuonna 2006 CO 2 : 40,3 milj. tonnia SO 2 : tonnia NO x : tonnia Maakaasuskenaario Maakaasun käyttö 76,6 TWh Maakaasun käytön kasvattaminen muuttaa energiantuotantorakennetta nykytilaan nähden lisää CHP-pohjaista sähköntuotantokapasiteettia MWe maakaasu CHP:n tuotannon lisäys 11,0 TWh e Maakaasulla saavutetaan merkittäviä päästövähenemiä CO 2 : 8 milj. tonnia SO 2 : tonnia NO x : tonnia Maakaasun käytön lisäys ei ole esteenä puupolttoaineille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa! 17

18 Maakaasuskenaarion toteutumisen edellytyksiä CHP-tuotannon maksimointi esitetyssä laajuudessa ja aikataulussa edellyttäisi todennäköisesti hallinnollisia toimia kivihiilen käytön kielto vaatimus kivihiililaitosten hiilidioksidipäästöjen talteenotosta Eräänä rajoitteena kivihiilen täydelliselle korvaamiselle maakaasulla etenkin lämmitysvoimalaitoksissa on pidetty huoltovarmuusnäkökohtia putkiyhteys Latvian kaasuvarastoihin (joihin LNG:n tuontimahdollisuus) ja sopimukset varastossa olevan kaasun käyttömahdollisuudesta pienentäisivät rajoitetta Edellytys maakaasun käytön laajamittaiselle lisäämiselle on sen kilpailukyky muihin tuotantomuotoihin ja sähkön hintaan nähden ilmastopolitiikan toteuttaminen ja muiden ympäristöpäästöjen vähentämistavoitteet parantavat maakaasun kilpailukykyä hyväksytäänkö maakaasu keinoksi vähentää hiilidioksidipäästöjä? Todennäköisin hallinnollinen tukitoimi ovat vihreät sertifikaatit ja/tai syöttötariffi, koska eivät edellytä valtion rahoitusta eikä EU:n hyväksyntää sovelletaan todennäköisimmin uusiutuvalle energialle, etenkin metsähake, tuulivoima, peltoenergia, biokaasu 18

19 Sisältö 1. Maakaasun mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä 2. Uusiutuvan energian tavoitteet 19

20 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen haaste Suomelle EU:n tavoitteena on uusiutuvan energianlähteiden käytön osuuden kasvattaminen 20 %:iin nykyisestä 7 %:sta energian loppukulutuksesta. Energiankulutus Suomessa ja uusiutuvan tavoite Suomelle komission taakanjaossa tuli 9,5 %-yksikön lisäystavoite nykyisestä 28,5 % 38 % energian loppukulutuksesta uusiutuvaa vuonna 2020 Uusiutuvan energian osuuden kasvu katetaan pääasiassa puupolttoaineilla vuonna 2006 puun osuus kaikista uusiutuvista 84% koska metsäteollisuuden prosesseista syntyvien puupolttoaineiden määrän arvioidaan hieman laskevan nykytasosta, tulisi metsähakkeen ja peltoenergian käytön yli viisinkertaistua tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitteen toteuttamiseksi tarvittaneen rakenteellisia aikaa vieviä muutoksia PJ Uusiutuvat 38 % Pöyryn laskelmien perusteella uusiutuvien kokonaislisäys on laskentatavasta ja vuoden 2020 kokonaiskulutustilanteesta riippuen joka tapauksessa TWh vuoteen 2005 verrattuna! Sähkön nettotuonti Ydinvoima Fossiiliset polttoaineet Polttoturve Muut uusituvat energalähteet Biopolttoaineet 20

21 Uusiutuvien tavoite edellyttää kaikkien uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä Vuonna 2005 uusiutuvien osuus 94 TWh (2004: 101 TWh ja 2006: 99 TWh) lisäystarve noin TWh (lähes 50 % lisäys nykykäytöstä) Mistä lisää? Tuulivoiman lisäys maksimi vuodelle 2020: 6-8 TWh, n yksikköä Vesivoima: max. 1-2 TWh, sis. Kollaja, Vuotos ja kaikki tehonkorotukset Lämpöpumput: 2006: 2,4 TWh, UEO 2025: 4,4 TWh Muut: marginaalinen lisäys Pääpaino tulee olemaan bioenergiassa Yhteensä 10 TWh 21

22 mutta ennen kaikkea bioenergian voimakasta lisäystä! Bioenergian kasvutavoite TWh nykytilasta 10% uusiutuvien osuus liikennekäytössä korvaa öljyä noin 5 TWh Kevyen polttoöljyn käyttö rakennusten lämmityksessä 11 TWh pelletit, bioöljy, muut (pellettien soveltuvuus ~80 %) lämpöpumput korvaavat myös osan Biokaasu, peltoenergia, jätteenpoltto: potentiaali 6-7 TWh Metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä laskusuunnassa ei apua tavoitteen saavuttamisessa Metsähakkeen merkitys korostuu Kaikkien uusiutuvien jälkeen lisäystavoitteesta uupuu vielä TWh 22

23 Päätelmiä uusiutuvien tavoitteista Tavoitteet äärimmäisen haastavia Uusiutuvan energian lisäämisessä bioenergialla merkittävin rooli suurin potentiaali metsähakkeessa metsäteollisuuden tulevaisuus avainasemassa Investointeja tarvitaan merkittävästi pääpaino perinteisessä teknologiassa uudet teknologiat tukevat Energian loppukulutus / energiansäästö merkittävin yksittäinen vaikuttaja Eri maiden tukipolitiikat vaihtelevat ja vääristävät markkinoita Bioenergian virtaus maan rajojen ulkopuolelle vältettävä Tavoitteisiin ei päästä nykytoimilla 23

24 Päätelmiä kasvihuonekaasujen vähentämisestä Ensisijainen tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. EU:n päästökauppajärjestelmän harmonisointi vuodesta 2013, ei kansallisia jakosuunnitelmia. Uusiutuvien tavoitteet sen sijaan kansallisia, samoin keinot ja tuet. Voi johtaa vääristymiin. Puhutaan vain 20 %:n päästövähennysvelvoitteesta, myös 30 %:n velvoite mahdollinen. Kaikkia päästöjen vähentämiskeinoja tarvitaan Uusiutuvat Energiansäästö Ydinvoima Myös maakaasu pidettävä hyväksyttävänä keinona 24

25 Kiitos! Pöyry Energy Oy Puh

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Kansallinen ilmastopolitiikka Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Kansallinen ilmastopolitiikka 2016 Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Ilmastopolitiikka Kansainväliset ilmastoneuvottelut (UNFCCC) Pariisin ilmastokokous 2015: sopimus, jolla ilmastopäästöjä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Lapin energiastrategia

Lapin energiastrategia Lapin energiastrategia Esittelyaineisto 23.11.29 1 Strategiaprosessi - Lähtökohdat 11/28 2/29 1/29 Strategiassa lähtökohtana ovat Lapin paikallisten, erityisesti uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen,

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät RATKAISUJA LUONNOSTA - LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 4.10. 2016, VANHA YLIOPPILASTALO, HELSINKI Energia- ja ilmastokysymys on osa laajaa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot