MIKÄ VAIKUTTAA PYÖRÄILYN TURVALLISUUTEEN? TUOTTEISTETTUA PYÖRÄMATKAILUA PYÖRÄILY KOULUUN KANNATTAA

Transkriptio

1 MIKÄ VAIKUTTAA PYÖRÄILYN TURVALLISUUTEEN? TUOTTEISTETTUA PYÖRÄMATKAILUA PYÖRÄILY KOULUUN KANNATTAA Poljin 5/2013 1

2 pääkirjoitus PELOTTELUSTA RISKIEN HALLINTAAN Sain loppukesästä puhelinsoiton huolestuneelta äidiltä. Tytär oli aloittamassa koulunkäynnin ja odotti innolla, että saa ruveta pyöräilemään koulumatkansa. Koulusta oli kuitenkin tullut viesti, joka on kiusallisen tuttu sadoista kouluista Suomessa: meidän kouluun saa pyöräillä vasta 3. luokalla. Äiti oli tyrmistynyt, mutta päättäväinen ja tietoinen oikeuksistaan. Meidän tytär tulee pyöräilemään koulumatkansa joka tapauksessa. Kouluun johtaa hyvä pyörätie ja olemme harjoitelleet reitin pyöräilemistä yhdessä jo monta kertaa. Kouluhan ei lain mukaan oikeasti voi kieltää ketään pyöräilemästä, mutta harvassa on se vanhempi, joka haluaa uhmata tuota niin valitettavan yleistä rajoitusta. Tässä tapauksessa vielä vanhempainyhdistys oli pyöräilykiellon kannalla, vaikka rehtori olisi ollut valmis harkitsemaan asiaa uudelleen. Kevään pyöräilyviikon pääteema Lapsella on oikeus pyöräillä ja aiheesta tehty lehdistötiedote kirvoitti erittäin vilkkaan keskustelun mediassa. Muun muassa Helsingin Sanomat käsitteli aihetta kahteen kertaan pääkirjoitussivullaan. Miten voi olla edes teoriassa mahdollista, että kouluun ei saa pyöräillä? kirjoitti Reetta Räty 1. kesäkuuta. Miksei koskaan näin: Kouluun ei saa tulla autolla, sillä se aiheuttaa ruuhkia ja onnettomuuksia, Räty kysyi ja mietti mikä on se uhkakuva, jota pyöräilykiellolla torjutaan? Ainakin se, että lapset pyöräilevät kouluun. Eniten Rätyä häiritsi itse kieltämisen logiikka. Tietenkin täytyy torjua potentiaalisia vaaroja miksi ei mietitä muita keinoja kuin kielto? If Vahinkovakuutusyhtiön teettämän kyselytutkimuksen tulos on pyöräilykiellon näkökulmasta erityisen hämmentävä: Suurten koulujen rehtorit pitävät autolla lapsiaan kyyditseviä vanhempia merkittävimpänä yksittäisenä turvallisuusriskinä koulun läheisyydessä. Liikenneturvan juuri julkaisema ja Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tekemä tutkimus pyöräilyn turvallisuudesta on tähänkin liittyen antoisaa luettavaa. Tutkimuksessa on selvitetty turvallisuuden päätekijät ja siinä ilmenee myös keinoja tilanteen parantamiseksi. Suurin vaikutus on pyöräilyinfrastruktuurin laadulla ja liikenneverkon rakenteella. Liikennekäyttäytymisellä ja valistuksella on oma merkittävä roolinsa. Suurimman uhan pyöräilijälle aiheuttaa autoliikenne, mutta sitä voidaan vähentää liikenneverkon suunnittelulla. Suomessa onkin korkea aika siirtyä myös pyöräilyn turvallisuuskeskustelussa uhkakuvilla pelottelusta riskien hallintaan ja uusimman tutkimustiedon mukaisten keinojen käyttöön, myös lasten pyöräilyssä. Turvallista liikennekulttuuria ei opita auton takapenkiltä, mutta pyöräilevän koulubussin kyydissä tai muutoin vanhemman kanssa pyöräillessä hyvin todennäköisesti. Kuinka huolestuneet äidin tarina jatkui? Sain tekstiviestin seuraavalla viikolla: rehtori ja vanhempainyhdistys olivat kumonneet pyöräilykiellon käytyään äidin aloitteesta aiheesta perusteellisen ja kiihkottoman keskustelun. Matti Hirvonen päätoimittaja HELSINGILLÄ ON EDESSÄ HYVIÄ PYÖRÄILYVUOSIA Joukkoliikenteeseen, liityntäpysäköintiin ja pyöräteihin kohdennetaan lisäresursseja kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemyksen pohjalta. Lisäykset rahoitetaan liikennehankkeiden puitteissa siirtämällä määrärahoja muista hankkeista. Priorisoidaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn osuutta kustannustehokkaasti nostavia hankkeita. Näin päätettiin kaupunginhallituksen neuvotteluissa lähivuosien investointiohjelman osalta. Päätös on vahvasti linjassa kaupungin valtuustostrategian kanssa. Pyöräteihin investoidaan miljoonaa vuosittain alkaen Tällä saadaan kantakaupungin pääkaduille pyörätiet ja baanaverkko hyvään alkuun. Nykyinen investointitaso on 5 miljoonaa vuodessa. Helsingin kaupungin liikennesuunnittelija Niko Palon mukaan tämä on todella positiivinen uutinen: Linjaus antaa mahdollisuuden tehdä ja etenkin toteuttaa niitä suunnitelmia, jolla kaupungista voidaan tehdä kestävien liikennemuotojen kaupunki. Fillarikirjasto esittäytyi Fillarikansa juhlii -tapahtumassa (kuva: Antero Aaltonen) Poljin 5/2013 Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Kansikuva: cyklistforbundet.dk/ Seitsemästoista vuosikerta. ISSN Päätoimittaja Matti Hirvonen matti.hirvonen@poljin.fi Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Toimitussihteeri, Ulkoasu ja taitto: Risto-Jussi Isopahkala Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fi Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja Helsinki Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Kuntaliitto Poljin 6/2013 ilmestyy lokakuussa viikolla 45. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa mennessä. Sisällysluettelo: Lapset liikkuvat liian vähän...4 Pyörällä kouluun Tanskassa...5 Pyörällä kouluun kannattaa...6 Koulumatkat ja mediajulkisuus syksyllä Pyöräilyinfran laatu on safety in numbers -ilmiön avaintekijä...10 Tuotteistettua pyöräilyä...14 Kokkolasta entistä ehompi pyöräily kaupunki Poljin 5/2013 Poljin 5/2013 3

3 LAPSET LIIKKUVAT LIIAN VÄHÄN referoinut: Risto-Jussi Isopahkala Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee päivittäin kaksi tuntia reipasta liikuntaa kasvaakseen ja kehittyäkseen kokonaisvaltaisesti. Kolmevuotiaasta lähtien lapsilla alkaa kehittyä tyypillinen tapa olla ja elää. Lapsena opittu fyysinen aktiivisuus seuraa läpi elämän. Liikunta ja Tiede 2-3/2013 lehden jutussa (Liikunnallisen lapsuuden askelmittarit asetetaan jo päiväkoti-iässä) käsiteltiin lasten fyysistä aktiivisuutta kartoittaneita tutkimuksia. Tutkimustulokset osoittavat, että kaikki lapset eivät liiku riittävästi normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Ulkoleikit ovat lasten yleisin fyysistä aktiivisuutta kuvaava toiminto. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Lasten terveysseurantatutkimuksen (LATE) mukaan ulkoleikin määrällä mitattuna 88 prosenttia kolmevuotiaista täyttää päivittäisen suositellun minimimäärän (Mäki ym. 2010). Tulos perustuu lasten vanhemmille tehtyyn kyselyyn. Laps Suomen -tutkimushankkeessa mittausmenetelmänä oli lasten vanhempien täyttämä ajankäyttöpäiväkirja. Sen perusteella 40 prosenttia kolmevuotiaista liikkui arkisin vähintään kaksi tuntia päivässä ja viikonloppuisin 50 prosenttia (Nupponen 2010). Vastaavasti Soini ym. (2012) käyttivät tutkimuksessaan objektiivista, kiihtyvyyteen reagoivaa mittaria: kukaan ei täyttänyt päivittäistä fyysisen aktiivisuuden minimimäärää. Lasten ajankäyttö on siirtynyt ulkoleikeistä sisälle. (kuva: Risto-Jussi Isopahkala) Autolla kuskaaminen passivoi Arja Sääksilahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen, Susanna Iivonen kirjoittavat artikkelissaan: Kolmesta kuuteen vuotiailla fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän kasvu näyttäisi koostuvan lisääntyneestä fyysisestä aktiivisuudesta vapaa-ajalla. Yksilölliset erot kasvavat kuitenkin niin, että kuusivuotiaista vähiten liikkuvat lapset liikkuvat vain kolmanneksen eniten liikkuvien määrästä. Kirjoittajat jatkavat: Kun pohditaan fyysisen aktiivisuuden lisäämistä perheissä, on syytä huomata, että jos autolla tai muulla fyysisesti passiivisella tavalla päiväkotiin kuljetetaan 57 prosenttia 3 6-vuotiaista lapsista (Nupponen ym. 2010), niin muunlaisilla arkipäivän valinnoilla saataisiin lisättyä sekä lasten että heidän vanhempiensa fyysistä aktiivisuutta (Finni ym. 2011). 3 6-vuotiaista lapsista 87 prosenttia harrastaa urheilua tai liikuntaa. Kokonaisaktiivisuuden määrän lisääntyminen 7 8-vuotiailla lapsilla näyt- tää pysähtyvän ja kääntyvän vähitellen laskuun. Koulupäivän rakenne näyttäisi määrittävän fyysisen aktiivisuuden määrää, sillä esimerkiksi ensimmäisen luokan oppilaat leikkivät ulkona ja harrastavat liikuntaa enemmän viikonloppuisin kuin arkisin. Koulunsa aloittaneista tytöistä 70 prosenttia ja pojista yli puolet liikkuu vähemmän kuin suositeltava kaksi tuntia päivässä Lopuksi Kirjoittajat pohdiskelevat: Voidaan olettaa, että viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tapahtunut yhteiskunnallinen muutos heijastuu ainakin epäsuorasti myös lasten ajan käyttöön. Viimeisen 15 vuoden aikana lasten liikunnan ja urheilun harrastamisen määrä on lisääntynyt 30 prosenttia. Vaikka harrastuksiin käytetty aika on lisääntynyt, on samalla lisääntynyt myös tietotekniikan käyttö. Keskimäärin 70 prosenttia kolmevuotiaista katsoi televisiota tai käytti tietokonetta päivittäin tunnin. Lasten ajankäyttö on siirtynyt ulkoleikeistä sisälle. Pyörällä kouluun Tanskassa teksti: Jakob Schiøtt Stenbæk Madsen, suomennos: Risto-Jussi Isopahkala Pyöräilyn ABC -Alle Børn Cykler (kaikki lapset pyöräilevät) Yli koululaista osallistuu tänäkin vuonna Tanskan Pyörällä kouluun -kampanjaan. Osallistujien määrä on ennätyksellisen korkea. Tanskan pyöräilyliiton järjestämä Pyörällä kouluun kampanja on suositun Pyörällä töihin -kampanjan vastine kouluikäisille. Kampanja on suunnattu vuotiaille oppilaille ja esikoululaisille. Kampanja on ollut käynnissä yhdeksän vuotta. Koulujen innostus kampanjaan ja tuki pyöräilyn edistämiselle on kasvanut vuosi vuodelta. Kahden viikon ajan syyskuussa luokka merkitsevät ylös, kuinka moni tuli pyörällä kouluun ja kuinka moni käytti kypärää. Molemmista toimista saa lipukkeen arvontaan, jossa on runsaasti palkintoja. Sisältöpitoiset kampanjasivustot yhdistävät oppilaat, opettajat ja vanhemmat. Esimerkiksi opettajille on paljon vinkkejä siitä, kuinka pyöräily voidaan sisällyttää opetukseen. Oppilaat puolestaan voivat hauskuuttaa itseään pyöräilyaiheisilla tehtävillä. Monet kunnat tukevat kampanjaa taloudellisesti ja paikallisin arvontapalkinnoin, sekä kannustamalla kouluja osallistumaan. Sadoissa kouluissa kampanjasta on tullut perinne, jolle erityisesti ala-aste ikäiset oppilaat ovat omistautuneet. Nuorimmille osallistujille, jotka ovat vielä liian nuoria pyöräilemään kouluun yksin, on omat erityissääntönsä. He voivat muun muassa kerätä pisteitä pyöräilyn harjoittelusta vanhempien kanssa koulupäivän jälkeen. Näin kampanja innostaa myös perheitä pyöräilyn edistämiseen. 4 Poljin 5/2013 Poljin 5/2013 5

4 PYÖRÄLLÄ KOULUUN KANNATTAA teksti: Jakob Schiøtt, Stenbæk Madsen, suomennos: Risto-Jussi Isopahkala Pyörällä kouluun -kampanja Tanskassa saavutti mahtavat tulokset, vaikka vain osa pyöräilyn hyödyistä pystyttiin laskemaan mukaan. Uusi raportti väittää: Lasten saaminen pyöräilemään koulumatkansa hyödyttää yhteiskuntaa talouden, terveyden ja ruuhkien näkökulmasta. Konsulttitoimisto COWI on analysoinut suositun Pyörällä kouluun -kampanjan vaikutuksia raportissaan, joka on Tanskan pyöräilyliiton (Cyclistforbundet) ja TrygFonden järjestämä. Joka syyskuu, noin tanskalaista koululaista hyppää satulaan kansallisen Pyörällä kouluun -kampanjan aikana, joka on jatkunut vuodesta 2002 lähtien. Koululaisten terveys paranee Raportti osoittaa selkeästi, että Pyörällä kouluun kampanja on kannattava yhteiskunnalle taloudellisesti ja kansanterveydellisesti. Kampanja saa lapset pyöräilemään enemmän ja he ovat sen ansiosta terveempiä. Lapsilla on vähemmän sairauspoissaoloja ja sitä kautta myös vanhemmilla on vähemmän sairauslomaa. Lisäksi lasten kouluun pyöräily motivoi vanhempia kulkemaan enemmän pyörällä kuin autolla. Tämän tuloksena vähenevät ruuhkat, saasteet ja teiden ylläpitokustannukset. Tuloksille voidaan määritellä rahallinen arvo. Yksistään kahden viikon kampanjan aikainen yhteiskuntataloudellinen hyöty on euroa, joka vastaa 14 prsoenttia kampanjan yhteen lasketuista investoinneista. Yhteiskuntataloudellinen tase Kampanjan kulut Onnettomuudet Verovaikutukset Pidentynyt elinajanodote Terveys Kuljetuskulut ja vähentynyt liikenne Yhteensä Trine Juncher Jørgensen, Tanskan pyöräilyliiton varatoimitusjohtaja on tyytyväinen raportin johtopäätöksistä: COWI:n tulokset näyttävät, kuinka tärkeä tämä kampanja on. On yksinkertaisesti järkevää antaa lasten pyöräillä kouluun. Raportti sopii myös tämän vuoden kampanjan teemaan Pyöräily tekee älykkäämmäksi. Suurimittainen tanskalainen tutkimus osoittaa, että lapset jotka pyöräilevät kouluun, keskittyvät paremmin kuin lapset joita kuljetetaan autolla kouluun, sanoo Trine Juncher Jørgensen viitaten Mass experiment 2012 tuloksiin, jotka osoittivat selvän vastaavuussuhteen lasten liikunnallisuuden ja keskittymiskyvyn välillä. Pyöräily on hyvin taloudellista Taloudellisen arvon määrittäminen perustuu kaikkein varovaisimpiin olettamuksiin, laskien ainoastaan kampanjan aikaiset vaikutukset. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että suuri joukko osallistujasta jatkaa pyöräilyä myös kampanjan jälkeen. 14 prsoenttia on hyvin varovainen arvio investoinnin tuotolle, sillä tutkimus on tehty erittäin rajoittuneilla olettamuksilla: -Kampanjalla ei ole vaikutuksia päättymisen jälkeen. -Mahdollisia terveysvaikutuksia vanhemmilla ei lasketa. -Lasten terveysvaikutuksien arviointi on hyvin rajoittunutta. Jos näitä oletuksia kohtuullistetaan hieman, kampanjalla on vielä paljon suurempi vaikutus. -Kampanja vaikuttaa viikkoja loppumisen jälkeen = 68% lisättävä yhteiskuntataloudellinen hyöty. (+6 mil. DKK= *) -Kampanja vaikuttaa 50% syyslomaan asti ( noin neljä viikkoa) = 34% lisättävä yhteiskuntataloudellinen hyöty. (+3 mil. DKK= *) -Vanhemmat saattavat lapsensa kouluun pyöräillen kampanjan aikana = 47% lisättävä yhteiskuntataloudellinen hyöty. (+4 mil. DKK= *) Näillä olettamuksilla Pyörällä kouluun- kampanjan tuotto on vähintään prosenttia. Viime vuonna 1095 koulua ja lasta esikoululaisista kymmenesluokkalaisiin osallistuivat Pyörällä kouluun kampanjaan. Tänä vuonna kampanjaa vietettiin syyskuuta, ja osallistuminen kouluille oli maksutonta. *syyskuun 2012 kurssi: 1 EUR=7,4539 DKK 6 Poljin 5/2013 Poljin 5/2013 7

5 Rehtorit: vanhemmat suurin yksittäinen turvallisuusriski 1 Alueittain ja kouluittain vaihtelevia kulkutapakäytäntöjä selviteltiin jutuissa virkamiesäänin: KOULUMATKAT JA MEDIAJULKISUUS SYKSYLLÄ 2013 Koulut saavat tehdä niin kuin haluavat, mutta lähtökohta on ollut, että jalan on turvallisempaa pienimmille koululaisille, sanoo Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila. (Vantaan Sanomat ) teksti: Sanna Ojajärvi Koululaiset palasivat jälleen opintielle elokuun alussa. Media tekin sen mitä odotettiinkin: sanomalehdet muistuttivat autoilevia aikuisia pienistä koululaisista, jotka ilmestyvät taas liikenteeseen harjoittelemaan itsenäistä liikkumista. Tänä(kin) vuonna huomiota sai ensisijaisesti liikenneturvallisuus: mediassa nostettiin esiin If Vahinkovakuutusyhtiön teettämä kyselytutkimus, jonka mukaan lapsia autolla kouluun kyyditsevät vanhemmat muodostavat merkittävän turvallisuusriskin pienille koululaisille. Julkisuuteen nostettu ydinviesti on selkeä: koulutietään aloittelevien koululaisten matkassa on monta vaaraa. Kovat nopeudet, päin punaisia ajavat autot ja pysäköityjen autojen takaa huonosti näkyvät pienet koululaiset nousevat esiin jutussa kuin jutussa. Mediakirjoittelun perusteella voi kysyä, ilmestyvätkö koululaiset autoilijoille puun takaa joka syksy. Tämän jutun tarkoitus on pysäyttää lukija hetkeksi miettimään julkisuuteen nostettuja näkökulmia, väitteitä sekä toimijoita niiden takana. Mitä, miten ja keille keskustelu koulumatkaliikenteen vaaroista oikeastaan viestii. Ketkä jutuissa keskustelevat? Teksti perustuu media-aineistoon, joka on kerätty hakusanoilla koulumatka, liikenne, kävely ja pyörä sekä niiden johdannaisilla ajalla Haaviin tarttui kaiken kaikkiaan neljätoista koulumatkaa käsittelevää tekstiä. Lasten koulumatkasta keskustellaan sanomalehdissä pääsääntöisesti kolmesta näkökulmasta käsin: 1) jutuissa korostuu koulumatkojen vaarallisuus, 2) jutuissa esitetään ratkaisuja koulumatkojen turvallisuuden parantamiseksi ja 3) koulumatkoista kirjoitetaan kulkutapavalintana. Näkökulmien erottelu käsillä olevista jutuista tuo esiin juttujen välisiä painotuseroja. Muista aina Liikenteen vaarallisuutta korostavissa jutuissa keskeiseksi nousee huoli siitä, miten tarkkaavaisuudeltaan keskeneräiset koululaiset ja liikennesäännöistä piittaamattomat autoilijat mahtuvat samaan liikenteeseen: Suurten koulujen rehtorit pitävät lapsia kyyditseviä vanhempia merkittävimpänä yksittäisenä turvallisuusriskinä koulun läheisyydessä. Toikkaroivat aikuiset ja uudet tiellä liikkujat ovat ilman muuta huolestuttava yhdistelmä, viestintäjohtaja Ainomaija Pippuri If Vahinkovakuutusyhtiöstä sanoo. (Ilkka ) Vaaranpaikoiksi löydettiin liikennevaloristeyksiä ja korotettuja suojateitä Valoja ylitetään vanhoilla vihreillä, korotettuja suojateitä ei huomioida. Korotukset on luultavasti tehty sen takia, että siinä liikkuu paljon lapsia tai muita hitaasti liikkuvia, Laakkonen (Haapaniemen koulun vararehtori, kirj. huom.) painottaa. (yle.fi/uutiset ) Suurin osa koulutien onnettomuuksista tapahtuu suojateillä ja risteyksissä, kertoo korvauspäällikkö Matti Reini Ifistä. Rehtoreista ainoastaan joka kolmannen mukaan autot pysähtyvät aina tai lähes aina liikennevalottoman suojatien eteen, jos lapsi on aikeissa ylittää tien. (Turun Sanomat ) liikenteessä Autoliikenteen vaarallisuus on lähtökohtana niissäkin jutuissa, joissa keskeinen sanoma on ratkaisujen etsiminen tai turvallisuutta lisäävien ratkaisujen esittely: Ainakin Kuortaneella lapset oppivat jo varhain turvallisen pyöräilyn alkeet. Osaltaan tässä auttavat kunta ja LC- Kuortane: tänään keskiviikkona nämä tahot lahjoittivat yhteensä 46 pyöräilykypärää pitäjän esikoululaisille Jos Suomessa kaikki pyöräilijät käyttäisivät kypärää, kuolemat vähenisivät kahdella kolmanneksella ja loukkaantumiset yhdellä kolmanneksella. (Ilkka ) Koulumatkojen vaaranpaikoissa ajetaan usein lujaa ja näkyvyyksin voi olla kehno. Kävelevä koulubussi voisi olla hyvä tapa tehdä koulutie tutuksi isommallakin joukolla. (yle.fi/uutiset ) Koulujen alkamisajankohdan mediakeskustelu painottaa huomiota herättävällä tavalla liikenteen vaaroja. Niinpä ei ole yllättävää, että liikenteen vaarallisuus korostuu silloinkin, kun pyöräilystä keskustellaan koulumatkojen kulkutapavalintana. Tällaisia juttuja osui aineistoon viisi kappaletta. monta vaaraa Useiden koulujen asettama pyöräilykielto oli nostettu näyttäväsi otsikoihin: Ekaluokkalaisten pyöräily pannassa useimmissa kouluissa kieltoa uhmaavien kanssa keskustellaan (ess. fi ), Miksi koululaiset eivät saa pyöräillä kouluun? (Vantaan Sanomat ) tai Kolmannelle luokalle moni saa jo mennä pyörällä (Aamulehti ). Pääsääntöisesti linja on, että ekaluokkalaiset kulkevat jalan. Koulut eivät voi sitä suoranaisesti määrätä, mutta monet suosittelevat sitä, konsultoiva rehtori Marianne Heikkilä vastaa Lahden kaupungin perusopetuspalveluista. (ess.fi, ) Nurkan takana vaanivalla vaaralla ja pahimmassa tapauksessa ilman kypärää pyöräilevän kuolemalla pelotteleva viesti on selkeä ja yhdenmukainen. Tästä huolimatta pyöräilyä koskevassa mediakeskustelussa on ongelma. Mediakeskustelua leimaa vastakkainasettelu piittaamattomasti autoaan ajavan aikuisen ja turvattoman lapsen välille. Kuunteleeko media heidän näkemyksiään liikenteessä liikkumisesta? Huonosti. Koulumatkakeskustelun äänekkäät ja äänettömät Keskustelujen marginaaliin jäävät ne, joista puhutaan. Vaaralliset autoilijat ja liikenteen seassa liikkuvat lapset eivät kohtaa paitsi todellisuudessa. Neljätoista lasten koulumatkoja käsittelevää juttua poiki yhden sitaatin koulua käyvältä lapselta ja niin ikään yhden sitaatin lastaan kouluun saattavalta vanhemmalta. Toisella luokalla voin mennä kouluun pyörällä, Inka suunnittelee. (Karjalainen 13.8.) Ensimmäisellä luokalla Antilla oli koulumatkalla aina saattaja. Nyt harjoittelemme, kuinka täällä kuljetaan itsekseen, Laitikka (Antin isä, kirj. huom.) kertoo. (Helsingin Sanomat ) Yksikään koulun lähistöllä autoilevista aikuisista ei tullut siteeratuksi mediakeskustelussa, joka koski autoilijoiden aiheuttamia vaaratilanteita. Kun julkista keskustelua käydään vain harvojen tahojen kesken, rakentuu väistämättä vastakkainasetteluja keskusteluun osallisten ja niiden ulkopuolisten välille. Koulumatkakeskustelussa ääneen pääsevät institutionaaliset, ja tässä tapauksessa kunnolliset, äänet rakentavat vastakohdakseen liikenneturvallisuudesta piittaamattomat aikuiset. Voiko koulumatkan kulkutavan valita? Miksi ei? Media on, tietoisesti tai huomaamatta, valinnut tänä syksynä, että lasten koulumatkoista kirjoitetaan liikenneturvallisuudenvirallisten edustajien ja koulujen turvallisuudesta vastaavien tahojen äänellä. Haastattelulainauksia ei ole kerätty niiltä, joista julkisessa keskustelussa puhutaan. Vaarallisesti autoilevien (kuva: Antero Aaltonen) aikuisten, koulumatkojaan kulkevien lasten ja heitä saattavien aikuisten äänet loistavat poissaolollaan. Median valitsemalla strategialla on seurauksensa. Liikenteen monista vaaroista keskustellaan lakipykälät, säännöt ja ohjeistukset edellä. Median mieluusti siteeraamia tahoja ovat liikenneturvallisuuden ja koulumaailman vakiintuneet instituutiot: Liikenneturva, vakuutusyhtiö, poliisi ja opetustoimi. Näin julkinen keskustelu lasten koulumatkoista rajataan jo lähtökohtaisesti: sitä käydään ensisijaisesti vaaroihin perustuvan valistuksen näkökulmasta. Liikenteen vaarallisuus on ensisijainen tulkintakehys, johon media koulumatkakirjoittelunsa ankkuroi. Kun keskustelun kohteille, lapsille ja heitä autolla, pyörällä tai kävellen kouluun saattaville vanhemmille ei juurikaan anneta ääntä, sivuutetaan useita koulumatkoihin liittyviä ajatuksia. Tämän(kin) syksyn mediakeskusteluista puuttuvat vaihtoehtoiset näkemykset koulumatkasta. Liikenneturvallisuus on eittämättä keskeinen näkökulma. Sen rinnalla soisi kuultava lasten keskustelua siitä, miksi kouluun kannattaa tulla kävellen, pyörällä tai autolla. Mitä muuta koulumatka tuo mieleen kuin vaaroja? Tai vaikkapa yhden vanhemman perustelut sille, miksi toi lapsensa tänä aamuna autolla koulun portille saakka. 1 Otsikko Ilkassa Poljin 5/2013 Poljin 5/2013 9

6 PYÖRÄILYINFRAN LAATU ON SAFETY IN NUMBERS -ILMIÖN AVAINTEKIJÄ Teksti: Kalle Vaismaa ja Terhi Luukkonen Safety in numbers -hypoteesin mukaan suuremmassa joukossa liikkuvan on epätodennäköisempää joutua onnettomuuteen kuin yksilön. Tarkoittaako pyöräilymäärien kasvu automaattisesti parempaa turvallisuutta? Pyöräily on turvallisinta Alankomaissa ja Tanskassa, joissa pyöräilyn osuus matkoista on kaikkein suurin. Kuva on Kööpenhaminasta. (Kuva: Kalle Vaismaa) 10 Poljin 5/2013 Poljin 5/

7 Liikenneturva julkaisi vastikään tuoreen tutkimuksen, jossa etsittiin vastausta pyöräilymäärien lisääntymisen ja turvallisuuden väliseen yhteyteen. Tutkimus tehtiin kirjallisuusselvityksenä Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Aihetta lähestyttiin tutkimalla pyöräilyn turvallisuuteen ja määrään vaikuttavia tekijöitä ja niiden välistä yhteyttä. Liikkumisympäristöllä on olennainen vaikutus pyöräilyn turvallisuuteen Pyöräilyn turvallisuuteen vaikuttaa tutkimuksen mukaan kuusi päätekijää: maankäyttö, liikenneverkko, infrastruktuurin laatu, autoilijoiden tietoisuus pyöräilijöistä sekä liikennekäyttäytyminen ja valistus. Merkittävin vaikutus turvallisuuteen on pyöräilyinfrastruktuurin laadulla ja liikenneverkon rakenteella. Sujuvat, yhtenäiset ja helppokäyttöiset pyöräilyväylät sekä selkeät liittymät parantavat pyöräilyn turvallisuutta. Alankomaiden ja Tanskan kaupungeissa on huipputason pyöräilyinfrastruktuuri, mikä vaikuttaa merkittävästi siihen, että maissa on pienempi riski kuolla pyöräillen kuin muualla. Autoliikenne aiheuttaa pyöräilijälle suurimman uhan, jota voidaan vähentää liikenneverkon suunnittelulla. Vilkas autoliikenne voidaan ohjata tehokkaasti nopeille väylille, ja alempitasoisilla kaduilla nopeuksia voidaan hidastaa rakenteellisilla ratkaisuilla. Keskustoissa ja asuinalueilla autojen läpiajoliikennettä voidaan rajoittaa ja samalla tarjota pyörille suoria reittejä osittain erillään autoliikenteestä. Pyöräilijän riski joutua vakavaan onnettomuuteen vähenee selvästi, kun autoliikennettä rajoitetaan. Määrään ja turvallisuuteen vaikuttavat samat tekijät Kirjallisuusselvityksen mukaan pyöräilyinfrastruktuurin laadulla ja liikenneverkon rakenteella on turvallisuuden Selkeä pyöräilyinfrastruktuuri on tärkein tekijä turvallisuuden parantamisessa. Pyöräliikenne tulee suunnitella ajoneuvoliikenteen periaatteilla, kuten Hollannin Delftissä. (Kuva: Kalle Vaismaa) Linkki Liikenneturvan raporttiin: Pyöräilyn määrän kasvuun ja turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden välinen yhteys. ohella suurin vaikutus myös pyöräilyn määrään. Suorat, nopeat, helppokäyttöiset ja turvalliset väylät houkuttelevat ihmisiä pyöräilemään. Liikenneverkon suunnittelulla vaikutetaan pyöräilyn kilpailukykyyn. Ihminen valitsee todennäköisemmin kulkuvälineekseen auton sijaan pyörän, jos matka on nopeampi tehdä pyörällä. Monissa hollantilaisissa kaupungeissa liikenneverkko on suunniteltu niin, että sama matka saattaa olla pyörällä kilometrin ja autolla neljä kilometriä. Pyörällä pääsee suoraan, kun autolla joutuu kiertämään. Oikein kohdistetulla ja toteutetulla valistuksella sekä tienkäyttäjän luonnollista käyttäytymistä tukevalla lainsäädännöllä voidaan myös vaikuttaa pyöräilyn määrään merkittävästi, samoin kuin markkinoinnilla ja palveluilla. Markkinoinnilla on kuitenkin suurimmat vaikutukset silloin, kun pyöräilyinfrastruktuuri on laadukasta. Maankäytön suunnittelu ei riitä ilman liikenneverkon suunnittelua Maankäytön suunnittelulla on myös merkittävä vaikutus sekä pyöräilyn määrään että turvallisuuteen. Toimintojen sijoittamisella vaikutetaan kulkutapajakaumaan, sillä lyhyet matkat tarjoavat paremman mahdollisuuden pyörän käyttöön auton sijaan. Autoliikenne vähenee, jolloin turvallisuus paranee ja samalla pyöräilyn määrä kasvaa. Kuitenkaan pelkällä toimintojen sijoittelulla pyörän käyttöä ei saada olennaisesti lisääntymään. Jos auto on nopein ja helpoin kulkutapa, ihminen valitsee sen lyhyilläkin matkoilla. Siksi maankäytön suunnittelussa tulee panostaa pyöräilyä edistävän liikenneverkon toteuttamiseen. Pyöräliikenteen määrää kasvattavat tekijät parantavat myös pyöräliikenteen turvallisuutta ja toisinpäin. Tekijöiden yhteys on myönteinen, mikäli sekä pyöräilyn määrää että turvallisuutta lisäävät tekijät on toteutettu hyvin ja eri tekijät on huomioitu yhtä aikaa. Pyöräilyn turvallisuus on infrastruktuurilähtöistä. Jos aiempaa suurempi määrä pyöräilijöitä ohjataan huonoille pyöräväylille, onnettomuusmäärät todennäköisesti kasvavat. Niin kävi muun muassa Saksan Freiburgissa 2000-luvulla. Sen sijaan Tanskan Odensessa pyöräilymäärät kasvoivat 20 % vuosina , mutta samassa ajassa onnettomuusmäärät pienenivät 20 %. Syynä oli kaupungin voimakas panostaminen selkeän ja turvallisen infrastruktuurin rakentamiseen. 12 Poljin 5/2013 Poljin 5/

8 TUOTTEISTETTUA PYÖRÄILYÄ teksti, kuvat ja piirrustukset: Markku Lahtinen Koneemme laski Palmaan keskiyöllä, ja musiikkia jumputtavat taksit kuljettivat meidät saaren toiselle puolelle Alcudiaan, missä aurinkorannat ammottivat tyhjyyttään. Turistisesonkiin oli vielä pari kuukautta, mutta pyöräilijöitä oli liikkeellä tuhansittain. Mallorca tuli monille tutuksi rantalomakohteeksi jo kymmeniä vuosia sitten. Nykyään se houkuttelee pyöräturistia keväisin ajamaan kevään lämpöön. Pyöräilijäjoukko toisensa jälkeen kolusi kapeita, kiviaitojen reunustamia teitä. Valtaosa ajajista tulee Mallorcalle keväällä maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana Englannista ja Saksasta. Jotkut tuovat mukana oman pyöränsä, mutta kun lentoyhtiöt ovat panneet pyöränkuljetukselle yhtä kovan hinnan kuin matkustajalle, pyöränvuokraamot ovat saaneet lisää asiakkaita. Huippulaatuisia pyöriä onkin tarjolla tuhansittain englantilaisten, saksalaisten ja sveitsiläisten pyörävuokraamojen suurissa halleissa. Useimmat ajavat maantiepyörillä, mutta myös maastopyöräilijöitä on liikkeellä, sillä saari tarjoaa monenlaista ajoympäristöä. Saaren länsiosa on vuoristoista, kun taas keskiosissa on laajoja viljelytasankoja, joita rytmittäville kukkuloille on rakennettu pikku kaupunkeja. Asutus on vanhaa, ja ympäristö miellyttää turistien silmää. Kun kesän rantaturistit keskittyvät rannikon muutamiin helmiin, pyöräturistit jakavat suosiotaan ja rahojaan laajemmin ympäri saarta. Kevät on kukoistusaikaa pikkukaupunkien torien baareille, joiden terassit täyttyvät pyöräilevistä ryhmistä. Länsirannikon miehet Sveitsin lipun alle Kälviän ja Nykarlebyn pyöräilyjoukkue muunnettiin hetkessä Sveitsin pyöräilyjoukkueeksi, kun pyörämatkanjärjestäjän paidat vedettiin niskaan. Mallorcan leireihin tottunut suomalaisrahvas ei ollut moksiskaan nopeasta muodonmuutoksesta. Punaisen paidan lisäksi matkaan annettiin reppu täynnä karttoja, energiatuotteita, juomapulloja, vararenkaita ja sen sellaista. Seuraavaksi mitattiin haarakorkeus ja tarkastettiin satulan paikka. Hiilikuitupyöristä oli tehty varaus jo kotona, ja kaikki sujui parissa minuutissa. Hotellissa kaikki oli yhtä sulavaa: sisäpihalla pyöräkatokset, respasta lukko, pihalla joka aamu odottamassa saavillinen energiajuomaa ja laatikkokaupalla banaaneja, sämpylöitä ja taatelia. Ei tarvinnut ajatella varusteita, ajella vain. Tauot ovat ajamisen suola Trikoot päälle ja matkaan: rantabulevardilta päästyä alkoivat rauhalliset maantiet, piti vain joka aamu valita lähteäkö rannikolle, vuoristoon vai maaseudulle. Ensimmäisenä aamuna ajelimme Petraan. Kivinen pikkukaupunki oli tyhjä kuin saapas helteellä, mutta keskustan aukion terassikahvilat olivat täynnä pyöräilijöitä. Kahviloiden ovilla liehuivat pyörämatkanjärjestäjien liput. Kukin oli merkinnyt reviirinsä. Heti pöytään istuttua tarjoilija toi eteen lautasellisen appelsiininlohkoja, vaikka appelsiini onkin Hollannin eikä Sveitsin maajoukkueen nimikkohedelmä. Sitten tankattiin kahvia ja pullaa ja nautittiin täysin siemauksin lämmöstä ja pyöräilyn vapaudesta. Pilvet peittivät pian taivaan, ja pitemmän lenkin sijasta tyydyttiin mäkiharjoituksiin. Serpentiinit johtivat Bonanyn kirkolle 300 metriselle mäelle. 10-prosenttiseksi äityneestä mäestä selvinnyt joukkue nautti suurta euforiaa vuorten pilkkomaa maisemaa katsellessaan. Sitten kohti seuraavaa etappia. Nyt ajettiin Sineuun, missä vietettiin kevyt lounashetki ukkosen jyrähdellessä ja sateen pieksäessä tuoppeja. Jokin muu seurue olisikin saattanut jäädä pitämään sadetta ravintolan lämpimän sohvan äärelle, mutta Sveitsin maajoukkue vain lisäsi vaatetusta ja suivaantui kohti uusia, uskomattomia haasteita. Erehtymätöntä kartanlukutaitoa osoittaen joukkue kääntyi kymmenistä risteyksistä milloin oikeaan, milloin väärään, ylitti soraesteitä, lätäköitä ja itsensä, ja saapui vain lievästi huvenneena ja vaurioituneena lähtöpaikkaansa ennen kuin illallinen oli katettu. Ajelu rutinoituu ja sateet jatkuvat Toisena päivänä pilvet näyttivät roikkuvan matalalla joka puolella, eikä kastumiselta voinut välttyä. Päivän reitti mutkitteli viinitarhojen ja kiviaitojen välissä ja olisi herättänyt suurta ihastusta, ellei edellä ajavan pyörästä laajoina kaarina roiskuva rapa olisi maistunut suussa ja pakottanut pitämään silmiä kiinni. Jos tämä on sateella näin kivaa, kuinka hienoa tämä onkaan lämpimässä ja auringonpaisteessa, sanoi joukkueen paljon kokenut nestori Paavo ja kietaisi taas yhden vahvan Cafe Americanon lisäten: Hyi kun pahaa. Vieraisiin paahtoihin tutustuminen aiheuttaa vatsanpuruja. Ajopäivä päätettiin ennen aikojaan ja lähdettiin kaupoille. Piti käydä ostamassa irtohihaa ja irtolahjetta ja sadevaraa ja kuivia sukkia. Sellaista on Mallorcan kevät. Hotellihuoneen verhotanko täyttyi kuivuvista vaatteista. 14 Poljin 5/2013 Poljin 5/

9 Sadeasuihin sonnustautuneet ajajat pyöräilivät oliivi- ja mantelilehtojen poikki. Kahvitauko Bugerissa. Illalla katseltiin ravintolan ikkunasta, kun rantabulevardia pitkin ajeli toinen toistaan surkeamman näköisiä pyöräilijöitä. Yli 300 km pituisen Mallorcan ympäriajon maali oli aivan vastapäätä, ja toistakymmentä tuntia tien päällä olleet näyttivät vielä surkeammilta kuin me. Eräs englantilaisajaja tuli viereiseen pöytään vilusta ja nälästä väristen, pisteli alkuruuaksi pitsan ja sen päälle kaksi annosta paellaa. Kaverin mukaan päivän annos vettä, vilua ja mäkiä oli vielä pahempaa kuin Englannin sää. Seuraavana aamuna päätettiin yrittää lisävarustein. Kaikki vanhat ja uudet vaatteet päälle, pari kerrosta paitoja, housuja ja sukkia, tuulipusakka, sadetakki ja hanskat. Tietäähän siinä kuinka käy. Sade lakkasi jo ennen kymmenkahvia, ja vaatekerrat sai pakata reppuun. Hiki tuli, kun vielä noustiin kukkulan laelle Bugeriin kahville, sitten toiselle kukkulalle Selvaan kolajuomalle ja vielä parin kukkulan päälle. Siinä meni päivä ja päästiin tankkaamaan seuraavaa päivää varten. Neljäntenä päivänä sade ei sitten hellittänytkään. Onneksi löydettiin mukavia maalaispolkuja, jotka puikkelehtivat manteli-, viikuna- ja oliivilehdoissa kiviaitojen välitse. Toisaalla olivat laitumella lampaat, toisaalla siat. Välistä kasvoi viiniäkin, ja villinä versoi tilli. Ihana pyöräilyelämä Aurinko paistoi aamiaispöytään ja kevyet mainingit heiluttivat meren pintaa. Edellispäivän raskas reitti pani vielä sydämen tykyttämään tai sitten se oli suuri whisky-sammio, joka illalla työnnettiin nokan alle ilman varoitusta. Mutta nyt oli hotellin pihalla melskettä ja meininkiä, kun sadat pyöräilijät ryntäsivät matkaan aamiaisesta selvittyään. Evästä pakattiin ja renkaita pumpattiin. Kaikilla oli lyhkäiset trikoot ja onnen virne naamalla. Päivänpaisteen kunniaksi kierrettiin lähiseutujen parhaan leivospaikat ja torit, joilta poimittiin tuoreita viikunoita. Päivän hienoin tie oli kaksi metriä leveä, ja sen molemmin puolin kasvoi kaksi metriä korkea pensasaita. Tien penkalla röhnötti vapaita luomusikoja. Illalla huomattiin, että oli vappuaatto, ja nautittiin kuohujuoma ilman rusinoita. Vappu oli viimeinen ajelupäivä ja Kilometrikisan ensimmäinen päivä. Suuria odotuksia oli mielessä. Oli tyyntä ja aurinkoista ja vihdoin oikea päivä lähteä vuoristoon. Joukkue jakautui kahtia, niihin, jotka mielivät sankareiksi, ja niihin joita tyydytti la dolce vita. Sankarijoukkue lähti kohti länsirannikon vuoria, joista hurjin, Puig Major kohosi liki kahteen kilometriin. Nousu ensimmäiselle vuorelle oli noin kahdeksan prosentin mäkeä, joka sai hien kihoamaan niskaan, mutta pani myös euforian virneen suupieleen. Joutavanpäiväiset jutustelut kyllä jäivät. Satamäärin muiden maiden ajajia oli matkalla samaan suuntaan. Kun päästiin puolen kilometrin korkeuteen, tie kiemurteli ylös, alas ja sivulle kapeana nauhana rotkon reunalla. Vuoristoon kulki myös jatkuva letka turistibusseja, moottoripyöriä ja vaeltajia. Puolessa välin rinnettä oli laaja järvi, jonka rantaan poikettiin eväälle. Ne, jotka olivat sankaruutensa jo saavuttaneet, lähtivät alaspäin hurjaa kyytiä. Mutkat tuntuivat olevan yli 360 astetta, ja aina niissä tölmäsi joku väärää kaistaa vastaan. Jarrut kirskuivat ja kädet tulivat rakoille ja silti pyörä huitoi kuuttakymppiä rotkojen välissä. Olisi varmasti pelottanut, jos olisi uskaltanut pitää silmät auki. Paikkakunnat vilahtelivat silmissä ja mittari raksutti kilometrejä kuin bensamittari euroja. Viimeinen illallinen vietettiin joukkueen kertoillessa parhaita pyöräilymuistojaan. Ja koska useimmat olivat Kälviältä, ei vauhdista ja vaarallisista tilanteista ollut puutetta. Ehkäpä tästäkin reissusta jäi jotakin hupaa mieleen lapsenlapsille kerrottavaksi. Vasemmalla: Alcudian satama, oikealla: Puig Major, Mallorcan korkein huippu. 16 Poljin 5/2013 Poljin 5/

10 Kaupunki järjesti osana pyöräilykaupunkiohjelman tekoa kaikille kaupunkilaiseille avoimen seminaarin Syyskuisena arki-iltana kuultiin asiantuntija-alustuksia ja kaupungin päättäjät pääsivät kertomaan omista näkemyksistään. Kansliapäällikkö Timo Mämmi lähdössä kaupungintalolta pyöräilykaupunkiseminaariin. (kuva: Mari Päätalo) KOKKOLASTA ENTISTÄ EHOMPI PYÖRÄILYKAUPUNKI teksti: Mari Päätalo Kokkolan kaupunki valmistelee pyöräilykaupunkiohjelmaa. Pyöräilykaupunkiohjelmassa etsitään keinoja lisätä pyöräilyn suosiota liikkumismuotona koko kaupungin alueella. Kokkolassa pyöräillään jo paljon, mutta myös autoillaan Kokkolassa on pyöräilyn suhteen hyvä tilanne, sillä pyöräilyn osuus tehdyistä matkoista on 15 prosenttia. Kuitenkin lyhyiden automatkojen määrä on suuri, sillä 35 prosenttia kokkolalaisten autolla ajamista matkoista on alle 2 kilometrin mittaisia. Kokkolan kansliapäällikkö Timo Mämmi totesikin, että lyhyiden matkojen pyöräilyn lisääminen on kaupungin ensisijaisena tavoitteena. Emme halua kaikista kilpapyöräilijöitä, vaan erityisesti haluamme lisätä pyöräilyä lyhyillä arkimatkoilla. Koulutus- ja kasvatuslautakunnan jäsen Katja Honkala (ps) piti tilastoja automatkojen lyhyydestä hätkähdyttävinä ja uskoi, että jo näiden tilastojen esille tuominen lisäisi pyöräilyä. Kyllä myös peiliin katsominen on paikallaan kiteytti kaupunkirakennelautakunnan varajäsen Pauli Tynjälä (vihr.). Liikenneviraston Tytti Viinikainen kertoi pyöräilyn valtakunnallisista lisäämistavoitteista. Kokkolalaiset kokivat, että valtakunnalliset tavoitteet antavat hyvää tukea paikallisille tavoitteille. Pyöräilystä syntyy merkittäviä terveyshyötyjä kaupunkilaisille Pyörällä pääsee! Seminaariin osallistuvia matkalla meren rannalle. (kuva: Henri Keski-Sikkilä) Kaupungin valtuuston puheenjohtaja Stefan Anderson, joka on siviiliammatiltaan lääkäri, totesi puheenvuorossaan, että pyöräilystä puhuttaessa astuu esiin lääkäri Anderson. Pyöräilyn, kuten yleensä liikunnan, terveysvaikutukset ovat niin mittavat, että niittä on syytä korostaa. Projektipäällikkö Riikka Kallio WSP Finlandista kertoi WHO:n Heat menetelmän mukaan lasketuista terveyssäästöistä. Lisäämällä pyöräilyn Kokkolassa kulkumuoto-osuutta nykyisestä 15 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä kaupunki säästäisi terveysmenoista yhteensä 21 miljoonaa euroa. Seminaarissa saatiin vielä henkilökohtainen lupaus, sillä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veikko Laitila lupasi jatkossa vaihtaa skootterinsa ainakin osilla matkoilla polkupyörään. Tavoitteena on pysyä hyvässä kunnossa. Tarvitaan myös markkinointia pyöräilyn näkyvyyden parantamiseksi Kokkolassa tehdyissä kuntatyytyväisyystutkimuksissa kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin, mutta toivovat silti niiden voimakasta kehittämistä. Kaupunkipyöräilyohjelma pitääkin sisällään pääreittien kehittämistä, pyöräpysäköinnin parantamista sekä talvikunnossapidon kehittämistä. Olosuhteiden kehittämisen lisäksi tarvitaan kannustusta ja markkinointia, esimerkiksi tapahtumia, opasteita ja kampanjoita työpaikoilla. Kaupungissa, jossa välimatkat ovat lyhyitä, tulisi kävelyn ja pyöräilyn kukoistaa. Kaupungissa Kyllä! Päättäjien paneelikeskustelussa annettiin vihreää pyöräilyn voimakkaalle lisäämiselle. (kuva: Henri Keski-Sikkilä) on loistavat olosuhteet kävellä ja pyöräillä, mutta se ei ole aina tapana, koska autollakin pääsee. Ei pyörällä voi mennä töihin, työkaverithan luulee, että olen pienessä maistissa kuului kommentti yleisöstä. 18 Poljin 5/2013 Poljin 5/

11 -Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkosto ry Verkostoon liittyminen Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja Helsinki Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: kunnassa asukkaita alle euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita yli euroa Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa keskisuuri yritys (15-50 työntekijää) 550 euroa suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA Timo Toivonen ESPOO Petri Suominen (09) FORSSA Jenni Järvinen (03) HANKO Hannu Simelius HELSINKI Marek Salermo (09) HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) JANAKKALA Helena Luoti (03) JOENSUU Jarmo Tihmala JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) KAARINA Jyrki Lappi (02) KANGASALA Markku Lahtinen (03) Poljin 5/2013 KARVIA Sirpa Ala-Rämi (02) KAUHAJOKI Harri Virtanen (06) KOKKOLA Carita Laitala KOUVOLA Jyrki Ojanen KRUUNUPYY Kaisa Karlström (06) LAHTI Matti Hoikkanen (03) LAPPEENRANTA Pentti Multaharju LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) LIETO Mika Närvi (02) LOHJA Timo Mäkinen (019) LOVIISA Markus Lindroos NURMIJÄRVI Juha Oksanen OULU Jorma Heikkinen PARAINEN Martti Nilsson PERHO Jukka Hillukkala PIRKKALA Mikko Keränen PIETARSAARI Ben Griep PORI Sanna Välimäki PORVOO Hanna Linna-Varis (019) ORIVESI Päivi Valkama RAASEPORI Jan Gröndahl RAISIO Marja Uusitalo (02) RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) SEINÄJOKI Keijo Kaistila, (06) TAMPERE Timo Seimelä TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Katja Seimelä TURKU Harry Jakkola TUUSULA Risto Kanerva (09) UUSIKAUPUNKI Kari Koski (02) UTAJÄRVI Hannele Karhu VAASA Siri Gröndahl (06) VANTAA Timo Väistö (09) YLÖJÄRVI Seppo Reiskanen (03) ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Erika Helin (020) erika.helin@ely-keskus.fi HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä petri.sipila@hepo.fi HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Anna Ruskovaara anna.ruskovaara@hsl.fi KAMPIN SUUTARI Hannu Heiskanen hannu.heiskanen@htp-palvelut.com LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo sakari.somerpalo@linea.fi LUONTO-LIITTO RY Leo Stranius leo.stranius@luontoliitto.fi MOTIVA OY Sara Lukkarinen sara.lukkarinen@motiva.fi NAVICO OY Timo Perälä timo.perala@navico.fi RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala reijo.vaarala@ramboll.fi SITO OY Jussi Nykänen (020) jussi.nykanen@sito.fi STRAFICA OY Juha Heltimo juha.heltimo@strafica.fi SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Hanna Hakko hanna.hakko@sll.fi TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Sanna Karppinen pj@tarakka.fi TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa kalle.vaismaa@tut.fi TRAFIX OY Leena Gruzdaitis leena.gruzdaitis@trafix.fi TURVATEC OY Raine Anttonen (03) raine.anttonen@turvatec.fi VALPASTIN OY Mari Päätalo mari.paatalo@valpastin.fi VECO OY Unto Vesterinen unto.vesterinen@veco.fi VELOCRAFT Pieter Deleu info@velocraft.fi WSP FINLAND OY Minna Raatikka minna.raatikka@wspgroup.fi