MIKÄ VAIKUTTAA PYÖRÄILYN TURVALLISUUTEEN? TUOTTEISTETTUA PYÖRÄMATKAILUA PYÖRÄILY KOULUUN KANNATTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKÄ VAIKUTTAA PYÖRÄILYN TURVALLISUUTEEN? TUOTTEISTETTUA PYÖRÄMATKAILUA PYÖRÄILY KOULUUN KANNATTAA"

Transkriptio

1 MIKÄ VAIKUTTAA PYÖRÄILYN TURVALLISUUTEEN? TUOTTEISTETTUA PYÖRÄMATKAILUA PYÖRÄILY KOULUUN KANNATTAA Poljin 5/2013 1

2 pääkirjoitus PELOTTELUSTA RISKIEN HALLINTAAN Sain loppukesästä puhelinsoiton huolestuneelta äidiltä. Tytär oli aloittamassa koulunkäynnin ja odotti innolla, että saa ruveta pyöräilemään koulumatkansa. Koulusta oli kuitenkin tullut viesti, joka on kiusallisen tuttu sadoista kouluista Suomessa: meidän kouluun saa pyöräillä vasta 3. luokalla. Äiti oli tyrmistynyt, mutta päättäväinen ja tietoinen oikeuksistaan. Meidän tytär tulee pyöräilemään koulumatkansa joka tapauksessa. Kouluun johtaa hyvä pyörätie ja olemme harjoitelleet reitin pyöräilemistä yhdessä jo monta kertaa. Kouluhan ei lain mukaan oikeasti voi kieltää ketään pyöräilemästä, mutta harvassa on se vanhempi, joka haluaa uhmata tuota niin valitettavan yleistä rajoitusta. Tässä tapauksessa vielä vanhempainyhdistys oli pyöräilykiellon kannalla, vaikka rehtori olisi ollut valmis harkitsemaan asiaa uudelleen. Kevään pyöräilyviikon pääteema Lapsella on oikeus pyöräillä ja aiheesta tehty lehdistötiedote kirvoitti erittäin vilkkaan keskustelun mediassa. Muun muassa Helsingin Sanomat käsitteli aihetta kahteen kertaan pääkirjoitussivullaan. Miten voi olla edes teoriassa mahdollista, että kouluun ei saa pyöräillä? kirjoitti Reetta Räty 1. kesäkuuta. Miksei koskaan näin: Kouluun ei saa tulla autolla, sillä se aiheuttaa ruuhkia ja onnettomuuksia, Räty kysyi ja mietti mikä on se uhkakuva, jota pyöräilykiellolla torjutaan? Ainakin se, että lapset pyöräilevät kouluun. Eniten Rätyä häiritsi itse kieltämisen logiikka. Tietenkin täytyy torjua potentiaalisia vaaroja miksi ei mietitä muita keinoja kuin kielto? If Vahinkovakuutusyhtiön teettämän kyselytutkimuksen tulos on pyöräilykiellon näkökulmasta erityisen hämmentävä: Suurten koulujen rehtorit pitävät autolla lapsiaan kyyditseviä vanhempia merkittävimpänä yksittäisenä turvallisuusriskinä koulun läheisyydessä. Liikenneturvan juuri julkaisema ja Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tekemä tutkimus pyöräilyn turvallisuudesta on tähänkin liittyen antoisaa luettavaa. Tutkimuksessa on selvitetty turvallisuuden päätekijät ja siinä ilmenee myös keinoja tilanteen parantamiseksi. Suurin vaikutus on pyöräilyinfrastruktuurin laadulla ja liikenneverkon rakenteella. Liikennekäyttäytymisellä ja valistuksella on oma merkittävä roolinsa. Suurimman uhan pyöräilijälle aiheuttaa autoliikenne, mutta sitä voidaan vähentää liikenneverkon suunnittelulla. Suomessa onkin korkea aika siirtyä myös pyöräilyn turvallisuuskeskustelussa uhkakuvilla pelottelusta riskien hallintaan ja uusimman tutkimustiedon mukaisten keinojen käyttöön, myös lasten pyöräilyssä. Turvallista liikennekulttuuria ei opita auton takapenkiltä, mutta pyöräilevän koulubussin kyydissä tai muutoin vanhemman kanssa pyöräillessä hyvin todennäköisesti. Kuinka huolestuneet äidin tarina jatkui? Sain tekstiviestin seuraavalla viikolla: rehtori ja vanhempainyhdistys olivat kumonneet pyöräilykiellon käytyään äidin aloitteesta aiheesta perusteellisen ja kiihkottoman keskustelun. Matti Hirvonen päätoimittaja HELSINGILLÄ ON EDESSÄ HYVIÄ PYÖRÄILYVUOSIA Joukkoliikenteeseen, liityntäpysäköintiin ja pyöräteihin kohdennetaan lisäresursseja kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemyksen pohjalta. Lisäykset rahoitetaan liikennehankkeiden puitteissa siirtämällä määrärahoja muista hankkeista. Priorisoidaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn osuutta kustannustehokkaasti nostavia hankkeita. Näin päätettiin kaupunginhallituksen neuvotteluissa lähivuosien investointiohjelman osalta. Päätös on vahvasti linjassa kaupungin valtuustostrategian kanssa. Pyöräteihin investoidaan miljoonaa vuosittain alkaen Tällä saadaan kantakaupungin pääkaduille pyörätiet ja baanaverkko hyvään alkuun. Nykyinen investointitaso on 5 miljoonaa vuodessa. Helsingin kaupungin liikennesuunnittelija Niko Palon mukaan tämä on todella positiivinen uutinen: Linjaus antaa mahdollisuuden tehdä ja etenkin toteuttaa niitä suunnitelmia, jolla kaupungista voidaan tehdä kestävien liikennemuotojen kaupunki. Fillarikirjasto esittäytyi Fillarikansa juhlii -tapahtumassa (kuva: Antero Aaltonen) Poljin 5/2013 Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Kansikuva: cyklistforbundet.dk/ Seitsemästoista vuosikerta. ISSN Päätoimittaja Matti Hirvonen Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Toimitussihteeri, Ulkoasu ja taitto: Risto-Jussi Isopahkala Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja Helsinki Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Kuntaliitto Poljin 6/2013 ilmestyy lokakuussa viikolla 45. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa mennessä. Sisällysluettelo: Lapset liikkuvat liian vähän...4 Pyörällä kouluun Tanskassa...5 Pyörällä kouluun kannattaa...6 Koulumatkat ja mediajulkisuus syksyllä Pyöräilyinfran laatu on safety in numbers -ilmiön avaintekijä...10 Tuotteistettua pyöräilyä...14 Kokkolasta entistä ehompi pyöräily kaupunki Poljin 5/2013 Poljin 5/2013 3

3 LAPSET LIIKKUVAT LIIAN VÄHÄN referoinut: Risto-Jussi Isopahkala Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee päivittäin kaksi tuntia reipasta liikuntaa kasvaakseen ja kehittyäkseen kokonaisvaltaisesti. Kolmevuotiaasta lähtien lapsilla alkaa kehittyä tyypillinen tapa olla ja elää. Lapsena opittu fyysinen aktiivisuus seuraa läpi elämän. Liikunta ja Tiede 2-3/2013 lehden jutussa (Liikunnallisen lapsuuden askelmittarit asetetaan jo päiväkoti-iässä) käsiteltiin lasten fyysistä aktiivisuutta kartoittaneita tutkimuksia. Tutkimustulokset osoittavat, että kaikki lapset eivät liiku riittävästi normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Ulkoleikit ovat lasten yleisin fyysistä aktiivisuutta kuvaava toiminto. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Lasten terveysseurantatutkimuksen (LATE) mukaan ulkoleikin määrällä mitattuna 88 prosenttia kolmevuotiaista täyttää päivittäisen suositellun minimimäärän (Mäki ym. 2010). Tulos perustuu lasten vanhemmille tehtyyn kyselyyn. Laps Suomen -tutkimushankkeessa mittausmenetelmänä oli lasten vanhempien täyttämä ajankäyttöpäiväkirja. Sen perusteella 40 prosenttia kolmevuotiaista liikkui arkisin vähintään kaksi tuntia päivässä ja viikonloppuisin 50 prosenttia (Nupponen 2010). Vastaavasti Soini ym. (2012) käyttivät tutkimuksessaan objektiivista, kiihtyvyyteen reagoivaa mittaria: kukaan ei täyttänyt päivittäistä fyysisen aktiivisuuden minimimäärää. Lasten ajankäyttö on siirtynyt ulkoleikeistä sisälle. (kuva: Risto-Jussi Isopahkala) Autolla kuskaaminen passivoi Arja Sääksilahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen, Susanna Iivonen kirjoittavat artikkelissaan: Kolmesta kuuteen vuotiailla fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän kasvu näyttäisi koostuvan lisääntyneestä fyysisestä aktiivisuudesta vapaa-ajalla. Yksilölliset erot kasvavat kuitenkin niin, että kuusivuotiaista vähiten liikkuvat lapset liikkuvat vain kolmanneksen eniten liikkuvien määrästä. Kirjoittajat jatkavat: Kun pohditaan fyysisen aktiivisuuden lisäämistä perheissä, on syytä huomata, että jos autolla tai muulla fyysisesti passiivisella tavalla päiväkotiin kuljetetaan 57 prosenttia 3 6-vuotiaista lapsista (Nupponen ym. 2010), niin muunlaisilla arkipäivän valinnoilla saataisiin lisättyä sekä lasten että heidän vanhempiensa fyysistä aktiivisuutta (Finni ym. 2011). 3 6-vuotiaista lapsista 87 prosenttia harrastaa urheilua tai liikuntaa. Kokonaisaktiivisuuden määrän lisääntyminen 7 8-vuotiailla lapsilla näyt- tää pysähtyvän ja kääntyvän vähitellen laskuun. Koulupäivän rakenne näyttäisi määrittävän fyysisen aktiivisuuden määrää, sillä esimerkiksi ensimmäisen luokan oppilaat leikkivät ulkona ja harrastavat liikuntaa enemmän viikonloppuisin kuin arkisin. Koulunsa aloittaneista tytöistä 70 prosenttia ja pojista yli puolet liikkuu vähemmän kuin suositeltava kaksi tuntia päivässä Lopuksi Kirjoittajat pohdiskelevat: Voidaan olettaa, että viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tapahtunut yhteiskunnallinen muutos heijastuu ainakin epäsuorasti myös lasten ajan käyttöön. Viimeisen 15 vuoden aikana lasten liikunnan ja urheilun harrastamisen määrä on lisääntynyt 30 prosenttia. Vaikka harrastuksiin käytetty aika on lisääntynyt, on samalla lisääntynyt myös tietotekniikan käyttö. Keskimäärin 70 prosenttia kolmevuotiaista katsoi televisiota tai käytti tietokonetta päivittäin tunnin. Lasten ajankäyttö on siirtynyt ulkoleikeistä sisälle. Pyörällä kouluun Tanskassa teksti: Jakob Schiøtt Stenbæk Madsen, suomennos: Risto-Jussi Isopahkala Pyöräilyn ABC -Alle Børn Cykler (kaikki lapset pyöräilevät) Yli koululaista osallistuu tänäkin vuonna Tanskan Pyörällä kouluun -kampanjaan. Osallistujien määrä on ennätyksellisen korkea. Tanskan pyöräilyliiton järjestämä Pyörällä kouluun kampanja on suositun Pyörällä töihin -kampanjan vastine kouluikäisille. Kampanja on suunnattu vuotiaille oppilaille ja esikoululaisille. Kampanja on ollut käynnissä yhdeksän vuotta. Koulujen innostus kampanjaan ja tuki pyöräilyn edistämiselle on kasvanut vuosi vuodelta. Kahden viikon ajan syyskuussa luokka merkitsevät ylös, kuinka moni tuli pyörällä kouluun ja kuinka moni käytti kypärää. Molemmista toimista saa lipukkeen arvontaan, jossa on runsaasti palkintoja. Sisältöpitoiset kampanjasivustot yhdistävät oppilaat, opettajat ja vanhemmat. Esimerkiksi opettajille on paljon vinkkejä siitä, kuinka pyöräily voidaan sisällyttää opetukseen. Oppilaat puolestaan voivat hauskuuttaa itseään pyöräilyaiheisilla tehtävillä. Monet kunnat tukevat kampanjaa taloudellisesti ja paikallisin arvontapalkinnoin, sekä kannustamalla kouluja osallistumaan. Sadoissa kouluissa kampanjasta on tullut perinne, jolle erityisesti ala-aste ikäiset oppilaat ovat omistautuneet. Nuorimmille osallistujille, jotka ovat vielä liian nuoria pyöräilemään kouluun yksin, on omat erityissääntönsä. He voivat muun muassa kerätä pisteitä pyöräilyn harjoittelusta vanhempien kanssa koulupäivän jälkeen. Näin kampanja innostaa myös perheitä pyöräilyn edistämiseen. 4 Poljin 5/2013 Poljin 5/2013 5

4 PYÖRÄLLÄ KOULUUN KANNATTAA teksti: Jakob Schiøtt, Stenbæk Madsen, suomennos: Risto-Jussi Isopahkala Pyörällä kouluun -kampanja Tanskassa saavutti mahtavat tulokset, vaikka vain osa pyöräilyn hyödyistä pystyttiin laskemaan mukaan. Uusi raportti väittää: Lasten saaminen pyöräilemään koulumatkansa hyödyttää yhteiskuntaa talouden, terveyden ja ruuhkien näkökulmasta. Konsulttitoimisto COWI on analysoinut suositun Pyörällä kouluun -kampanjan vaikutuksia raportissaan, joka on Tanskan pyöräilyliiton (Cyclistforbundet) ja TrygFonden järjestämä. Joka syyskuu, noin tanskalaista koululaista hyppää satulaan kansallisen Pyörällä kouluun -kampanjan aikana, joka on jatkunut vuodesta 2002 lähtien. Koululaisten terveys paranee Raportti osoittaa selkeästi, että Pyörällä kouluun kampanja on kannattava yhteiskunnalle taloudellisesti ja kansanterveydellisesti. Kampanja saa lapset pyöräilemään enemmän ja he ovat sen ansiosta terveempiä. Lapsilla on vähemmän sairauspoissaoloja ja sitä kautta myös vanhemmilla on vähemmän sairauslomaa. Lisäksi lasten kouluun pyöräily motivoi vanhempia kulkemaan enemmän pyörällä kuin autolla. Tämän tuloksena vähenevät ruuhkat, saasteet ja teiden ylläpitokustannukset. Tuloksille voidaan määritellä rahallinen arvo. Yksistään kahden viikon kampanjan aikainen yhteiskuntataloudellinen hyöty on euroa, joka vastaa 14 prsoenttia kampanjan yhteen lasketuista investoinneista. Yhteiskuntataloudellinen tase Kampanjan kulut Onnettomuudet Verovaikutukset Pidentynyt elinajanodote Terveys Kuljetuskulut ja vähentynyt liikenne Yhteensä Trine Juncher Jørgensen, Tanskan pyöräilyliiton varatoimitusjohtaja on tyytyväinen raportin johtopäätöksistä: COWI:n tulokset näyttävät, kuinka tärkeä tämä kampanja on. On yksinkertaisesti järkevää antaa lasten pyöräillä kouluun. Raportti sopii myös tämän vuoden kampanjan teemaan Pyöräily tekee älykkäämmäksi. Suurimittainen tanskalainen tutkimus osoittaa, että lapset jotka pyöräilevät kouluun, keskittyvät paremmin kuin lapset joita kuljetetaan autolla kouluun, sanoo Trine Juncher Jørgensen viitaten Mass experiment 2012 tuloksiin, jotka osoittivat selvän vastaavuussuhteen lasten liikunnallisuuden ja keskittymiskyvyn välillä. Pyöräily on hyvin taloudellista Taloudellisen arvon määrittäminen perustuu kaikkein varovaisimpiin olettamuksiin, laskien ainoastaan kampanjan aikaiset vaikutukset. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että suuri joukko osallistujasta jatkaa pyöräilyä myös kampanjan jälkeen. 14 prsoenttia on hyvin varovainen arvio investoinnin tuotolle, sillä tutkimus on tehty erittäin rajoittuneilla olettamuksilla: -Kampanjalla ei ole vaikutuksia päättymisen jälkeen. -Mahdollisia terveysvaikutuksia vanhemmilla ei lasketa. -Lasten terveysvaikutuksien arviointi on hyvin rajoittunutta. Jos näitä oletuksia kohtuullistetaan hieman, kampanjalla on vielä paljon suurempi vaikutus. -Kampanja vaikuttaa viikkoja loppumisen jälkeen = 68% lisättävä yhteiskuntataloudellinen hyöty. (+6 mil. DKK= *) -Kampanja vaikuttaa 50% syyslomaan asti ( noin neljä viikkoa) = 34% lisättävä yhteiskuntataloudellinen hyöty. (+3 mil. DKK= *) -Vanhemmat saattavat lapsensa kouluun pyöräillen kampanjan aikana = 47% lisättävä yhteiskuntataloudellinen hyöty. (+4 mil. DKK= *) Näillä olettamuksilla Pyörällä kouluun- kampanjan tuotto on vähintään prosenttia. Viime vuonna 1095 koulua ja lasta esikoululaisista kymmenesluokkalaisiin osallistuivat Pyörällä kouluun kampanjaan. Tänä vuonna kampanjaa vietettiin syyskuuta, ja osallistuminen kouluille oli maksutonta. *syyskuun 2012 kurssi: 1 EUR=7,4539 DKK 6 Poljin 5/2013 Poljin 5/2013 7

5 Rehtorit: vanhemmat suurin yksittäinen turvallisuusriski 1 Alueittain ja kouluittain vaihtelevia kulkutapakäytäntöjä selviteltiin jutuissa virkamiesäänin: KOULUMATKAT JA MEDIAJULKISUUS SYKSYLLÄ 2013 Koulut saavat tehdä niin kuin haluavat, mutta lähtökohta on ollut, että jalan on turvallisempaa pienimmille koululaisille, sanoo Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila. (Vantaan Sanomat ) teksti: Sanna Ojajärvi Koululaiset palasivat jälleen opintielle elokuun alussa. Media tekin sen mitä odotettiinkin: sanomalehdet muistuttivat autoilevia aikuisia pienistä koululaisista, jotka ilmestyvät taas liikenteeseen harjoittelemaan itsenäistä liikkumista. Tänä(kin) vuonna huomiota sai ensisijaisesti liikenneturvallisuus: mediassa nostettiin esiin If Vahinkovakuutusyhtiön teettämä kyselytutkimus, jonka mukaan lapsia autolla kouluun kyyditsevät vanhemmat muodostavat merkittävän turvallisuusriskin pienille koululaisille. Julkisuuteen nostettu ydinviesti on selkeä: koulutietään aloittelevien koululaisten matkassa on monta vaaraa. Kovat nopeudet, päin punaisia ajavat autot ja pysäköityjen autojen takaa huonosti näkyvät pienet koululaiset nousevat esiin jutussa kuin jutussa. Mediakirjoittelun perusteella voi kysyä, ilmestyvätkö koululaiset autoilijoille puun takaa joka syksy. Tämän jutun tarkoitus on pysäyttää lukija hetkeksi miettimään julkisuuteen nostettuja näkökulmia, väitteitä sekä toimijoita niiden takana. Mitä, miten ja keille keskustelu koulumatkaliikenteen vaaroista oikeastaan viestii. Ketkä jutuissa keskustelevat? Teksti perustuu media-aineistoon, joka on kerätty hakusanoilla koulumatka, liikenne, kävely ja pyörä sekä niiden johdannaisilla ajalla Haaviin tarttui kaiken kaikkiaan neljätoista koulumatkaa käsittelevää tekstiä. Lasten koulumatkasta keskustellaan sanomalehdissä pääsääntöisesti kolmesta näkökulmasta käsin: 1) jutuissa korostuu koulumatkojen vaarallisuus, 2) jutuissa esitetään ratkaisuja koulumatkojen turvallisuuden parantamiseksi ja 3) koulumatkoista kirjoitetaan kulkutapavalintana. Näkökulmien erottelu käsillä olevista jutuista tuo esiin juttujen välisiä painotuseroja. Muista aina Liikenteen vaarallisuutta korostavissa jutuissa keskeiseksi nousee huoli siitä, miten tarkkaavaisuudeltaan keskeneräiset koululaiset ja liikennesäännöistä piittaamattomat autoilijat mahtuvat samaan liikenteeseen: Suurten koulujen rehtorit pitävät lapsia kyyditseviä vanhempia merkittävimpänä yksittäisenä turvallisuusriskinä koulun läheisyydessä. Toikkaroivat aikuiset ja uudet tiellä liikkujat ovat ilman muuta huolestuttava yhdistelmä, viestintäjohtaja Ainomaija Pippuri If Vahinkovakuutusyhtiöstä sanoo. (Ilkka ) Vaaranpaikoiksi löydettiin liikennevaloristeyksiä ja korotettuja suojateitä Valoja ylitetään vanhoilla vihreillä, korotettuja suojateitä ei huomioida. Korotukset on luultavasti tehty sen takia, että siinä liikkuu paljon lapsia tai muita hitaasti liikkuvia, Laakkonen (Haapaniemen koulun vararehtori, kirj. huom.) painottaa. (yle.fi/uutiset ) Suurin osa koulutien onnettomuuksista tapahtuu suojateillä ja risteyksissä, kertoo korvauspäällikkö Matti Reini Ifistä. Rehtoreista ainoastaan joka kolmannen mukaan autot pysähtyvät aina tai lähes aina liikennevalottoman suojatien eteen, jos lapsi on aikeissa ylittää tien. (Turun Sanomat ) liikenteessä Autoliikenteen vaarallisuus on lähtökohtana niissäkin jutuissa, joissa keskeinen sanoma on ratkaisujen etsiminen tai turvallisuutta lisäävien ratkaisujen esittely: Ainakin Kuortaneella lapset oppivat jo varhain turvallisen pyöräilyn alkeet. Osaltaan tässä auttavat kunta ja LC- Kuortane: tänään keskiviikkona nämä tahot lahjoittivat yhteensä 46 pyöräilykypärää pitäjän esikoululaisille Jos Suomessa kaikki pyöräilijät käyttäisivät kypärää, kuolemat vähenisivät kahdella kolmanneksella ja loukkaantumiset yhdellä kolmanneksella. (Ilkka ) Koulumatkojen vaaranpaikoissa ajetaan usein lujaa ja näkyvyyksin voi olla kehno. Kävelevä koulubussi voisi olla hyvä tapa tehdä koulutie tutuksi isommallakin joukolla. (yle.fi/uutiset ) Koulujen alkamisajankohdan mediakeskustelu painottaa huomiota herättävällä tavalla liikenteen vaaroja. Niinpä ei ole yllättävää, että liikenteen vaarallisuus korostuu silloinkin, kun pyöräilystä keskustellaan koulumatkojen kulkutapavalintana. Tällaisia juttuja osui aineistoon viisi kappaletta. monta vaaraa Useiden koulujen asettama pyöräilykielto oli nostettu näyttäväsi otsikoihin: Ekaluokkalaisten pyöräily pannassa useimmissa kouluissa kieltoa uhmaavien kanssa keskustellaan (ess. fi ), Miksi koululaiset eivät saa pyöräillä kouluun? (Vantaan Sanomat ) tai Kolmannelle luokalle moni saa jo mennä pyörällä (Aamulehti ). Pääsääntöisesti linja on, että ekaluokkalaiset kulkevat jalan. Koulut eivät voi sitä suoranaisesti määrätä, mutta monet suosittelevat sitä, konsultoiva rehtori Marianne Heikkilä vastaa Lahden kaupungin perusopetuspalveluista. (ess.fi, ) Nurkan takana vaanivalla vaaralla ja pahimmassa tapauksessa ilman kypärää pyöräilevän kuolemalla pelotteleva viesti on selkeä ja yhdenmukainen. Tästä huolimatta pyöräilyä koskevassa mediakeskustelussa on ongelma. Mediakeskustelua leimaa vastakkainasettelu piittaamattomasti autoaan ajavan aikuisen ja turvattoman lapsen välille. Kuunteleeko media heidän näkemyksiään liikenteessä liikkumisesta? Huonosti. Koulumatkakeskustelun äänekkäät ja äänettömät Keskustelujen marginaaliin jäävät ne, joista puhutaan. Vaaralliset autoilijat ja liikenteen seassa liikkuvat lapset eivät kohtaa paitsi todellisuudessa. Neljätoista lasten koulumatkoja käsittelevää juttua poiki yhden sitaatin koulua käyvältä lapselta ja niin ikään yhden sitaatin lastaan kouluun saattavalta vanhemmalta. Toisella luokalla voin mennä kouluun pyörällä, Inka suunnittelee. (Karjalainen 13.8.) Ensimmäisellä luokalla Antilla oli koulumatkalla aina saattaja. Nyt harjoittelemme, kuinka täällä kuljetaan itsekseen, Laitikka (Antin isä, kirj. huom.) kertoo. (Helsingin Sanomat ) Yksikään koulun lähistöllä autoilevista aikuisista ei tullut siteeratuksi mediakeskustelussa, joka koski autoilijoiden aiheuttamia vaaratilanteita. Kun julkista keskustelua käydään vain harvojen tahojen kesken, rakentuu väistämättä vastakkainasetteluja keskusteluun osallisten ja niiden ulkopuolisten välille. Koulumatkakeskustelussa ääneen pääsevät institutionaaliset, ja tässä tapauksessa kunnolliset, äänet rakentavat vastakohdakseen liikenneturvallisuudesta piittaamattomat aikuiset. Voiko koulumatkan kulkutavan valita? Miksi ei? Media on, tietoisesti tai huomaamatta, valinnut tänä syksynä, että lasten koulumatkoista kirjoitetaan liikenneturvallisuudenvirallisten edustajien ja koulujen turvallisuudesta vastaavien tahojen äänellä. Haastattelulainauksia ei ole kerätty niiltä, joista julkisessa keskustelussa puhutaan. Vaarallisesti autoilevien (kuva: Antero Aaltonen) aikuisten, koulumatkojaan kulkevien lasten ja heitä saattavien aikuisten äänet loistavat poissaolollaan. Median valitsemalla strategialla on seurauksensa. Liikenteen monista vaaroista keskustellaan lakipykälät, säännöt ja ohjeistukset edellä. Median mieluusti siteeraamia tahoja ovat liikenneturvallisuuden ja koulumaailman vakiintuneet instituutiot: Liikenneturva, vakuutusyhtiö, poliisi ja opetustoimi. Näin julkinen keskustelu lasten koulumatkoista rajataan jo lähtökohtaisesti: sitä käydään ensisijaisesti vaaroihin perustuvan valistuksen näkökulmasta. Liikenteen vaarallisuus on ensisijainen tulkintakehys, johon media koulumatkakirjoittelunsa ankkuroi. Kun keskustelun kohteille, lapsille ja heitä autolla, pyörällä tai kävellen kouluun saattaville vanhemmille ei juurikaan anneta ääntä, sivuutetaan useita koulumatkoihin liittyviä ajatuksia. Tämän(kin) syksyn mediakeskusteluista puuttuvat vaihtoehtoiset näkemykset koulumatkasta. Liikenneturvallisuus on eittämättä keskeinen näkökulma. Sen rinnalla soisi kuultava lasten keskustelua siitä, miksi kouluun kannattaa tulla kävellen, pyörällä tai autolla. Mitä muuta koulumatka tuo mieleen kuin vaaroja? Tai vaikkapa yhden vanhemman perustelut sille, miksi toi lapsensa tänä aamuna autolla koulun portille saakka. 1 Otsikko Ilkassa Poljin 5/2013 Poljin 5/2013 9

6 PYÖRÄILYINFRAN LAATU ON SAFETY IN NUMBERS -ILMIÖN AVAINTEKIJÄ Teksti: Kalle Vaismaa ja Terhi Luukkonen Safety in numbers -hypoteesin mukaan suuremmassa joukossa liikkuvan on epätodennäköisempää joutua onnettomuuteen kuin yksilön. Tarkoittaako pyöräilymäärien kasvu automaattisesti parempaa turvallisuutta? Pyöräily on turvallisinta Alankomaissa ja Tanskassa, joissa pyöräilyn osuus matkoista on kaikkein suurin. Kuva on Kööpenhaminasta. (Kuva: Kalle Vaismaa) 10 Poljin 5/2013 Poljin 5/

7 Liikenneturva julkaisi vastikään tuoreen tutkimuksen, jossa etsittiin vastausta pyöräilymäärien lisääntymisen ja turvallisuuden väliseen yhteyteen. Tutkimus tehtiin kirjallisuusselvityksenä Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Aihetta lähestyttiin tutkimalla pyöräilyn turvallisuuteen ja määrään vaikuttavia tekijöitä ja niiden välistä yhteyttä. Liikkumisympäristöllä on olennainen vaikutus pyöräilyn turvallisuuteen Pyöräilyn turvallisuuteen vaikuttaa tutkimuksen mukaan kuusi päätekijää: maankäyttö, liikenneverkko, infrastruktuurin laatu, autoilijoiden tietoisuus pyöräilijöistä sekä liikennekäyttäytyminen ja valistus. Merkittävin vaikutus turvallisuuteen on pyöräilyinfrastruktuurin laadulla ja liikenneverkon rakenteella. Sujuvat, yhtenäiset ja helppokäyttöiset pyöräilyväylät sekä selkeät liittymät parantavat pyöräilyn turvallisuutta. Alankomaiden ja Tanskan kaupungeissa on huipputason pyöräilyinfrastruktuuri, mikä vaikuttaa merkittävästi siihen, että maissa on pienempi riski kuolla pyöräillen kuin muualla. Autoliikenne aiheuttaa pyöräilijälle suurimman uhan, jota voidaan vähentää liikenneverkon suunnittelulla. Vilkas autoliikenne voidaan ohjata tehokkaasti nopeille väylille, ja alempitasoisilla kaduilla nopeuksia voidaan hidastaa rakenteellisilla ratkaisuilla. Keskustoissa ja asuinalueilla autojen läpiajoliikennettä voidaan rajoittaa ja samalla tarjota pyörille suoria reittejä osittain erillään autoliikenteestä. Pyöräilijän riski joutua vakavaan onnettomuuteen vähenee selvästi, kun autoliikennettä rajoitetaan. Määrään ja turvallisuuteen vaikuttavat samat tekijät Kirjallisuusselvityksen mukaan pyöräilyinfrastruktuurin laadulla ja liikenneverkon rakenteella on turvallisuuden Selkeä pyöräilyinfrastruktuuri on tärkein tekijä turvallisuuden parantamisessa. Pyöräliikenne tulee suunnitella ajoneuvoliikenteen periaatteilla, kuten Hollannin Delftissä. (Kuva: Kalle Vaismaa) Linkki Liikenneturvan raporttiin: Pyöräilyn määrän kasvuun ja turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden välinen yhteys. ohella suurin vaikutus myös pyöräilyn määrään. Suorat, nopeat, helppokäyttöiset ja turvalliset väylät houkuttelevat ihmisiä pyöräilemään. Liikenneverkon suunnittelulla vaikutetaan pyöräilyn kilpailukykyyn. Ihminen valitsee todennäköisemmin kulkuvälineekseen auton sijaan pyörän, jos matka on nopeampi tehdä pyörällä. Monissa hollantilaisissa kaupungeissa liikenneverkko on suunniteltu niin, että sama matka saattaa olla pyörällä kilometrin ja autolla neljä kilometriä. Pyörällä pääsee suoraan, kun autolla joutuu kiertämään. Oikein kohdistetulla ja toteutetulla valistuksella sekä tienkäyttäjän luonnollista käyttäytymistä tukevalla lainsäädännöllä voidaan myös vaikuttaa pyöräilyn määrään merkittävästi, samoin kuin markkinoinnilla ja palveluilla. Markkinoinnilla on kuitenkin suurimmat vaikutukset silloin, kun pyöräilyinfrastruktuuri on laadukasta. Maankäytön suunnittelu ei riitä ilman liikenneverkon suunnittelua Maankäytön suunnittelulla on myös merkittävä vaikutus sekä pyöräilyn määrään että turvallisuuteen. Toimintojen sijoittamisella vaikutetaan kulkutapajakaumaan, sillä lyhyet matkat tarjoavat paremman mahdollisuuden pyörän käyttöön auton sijaan. Autoliikenne vähenee, jolloin turvallisuus paranee ja samalla pyöräilyn määrä kasvaa. Kuitenkaan pelkällä toimintojen sijoittelulla pyörän käyttöä ei saada olennaisesti lisääntymään. Jos auto on nopein ja helpoin kulkutapa, ihminen valitsee sen lyhyilläkin matkoilla. Siksi maankäytön suunnittelussa tulee panostaa pyöräilyä edistävän liikenneverkon toteuttamiseen. Pyöräliikenteen määrää kasvattavat tekijät parantavat myös pyöräliikenteen turvallisuutta ja toisinpäin. Tekijöiden yhteys on myönteinen, mikäli sekä pyöräilyn määrää että turvallisuutta lisäävät tekijät on toteutettu hyvin ja eri tekijät on huomioitu yhtä aikaa. Pyöräilyn turvallisuus on infrastruktuurilähtöistä. Jos aiempaa suurempi määrä pyöräilijöitä ohjataan huonoille pyöräväylille, onnettomuusmäärät todennäköisesti kasvavat. Niin kävi muun muassa Saksan Freiburgissa 2000-luvulla. Sen sijaan Tanskan Odensessa pyöräilymäärät kasvoivat 20 % vuosina , mutta samassa ajassa onnettomuusmäärät pienenivät 20 %. Syynä oli kaupungin voimakas panostaminen selkeän ja turvallisen infrastruktuurin rakentamiseen. 12 Poljin 5/2013 Poljin 5/

8 TUOTTEISTETTUA PYÖRÄILYÄ teksti, kuvat ja piirrustukset: Markku Lahtinen Koneemme laski Palmaan keskiyöllä, ja musiikkia jumputtavat taksit kuljettivat meidät saaren toiselle puolelle Alcudiaan, missä aurinkorannat ammottivat tyhjyyttään. Turistisesonkiin oli vielä pari kuukautta, mutta pyöräilijöitä oli liikkeellä tuhansittain. Mallorca tuli monille tutuksi rantalomakohteeksi jo kymmeniä vuosia sitten. Nykyään se houkuttelee pyöräturistia keväisin ajamaan kevään lämpöön. Pyöräilijäjoukko toisensa jälkeen kolusi kapeita, kiviaitojen reunustamia teitä. Valtaosa ajajista tulee Mallorcalle keväällä maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana Englannista ja Saksasta. Jotkut tuovat mukana oman pyöränsä, mutta kun lentoyhtiöt ovat panneet pyöränkuljetukselle yhtä kovan hinnan kuin matkustajalle, pyöränvuokraamot ovat saaneet lisää asiakkaita. Huippulaatuisia pyöriä onkin tarjolla tuhansittain englantilaisten, saksalaisten ja sveitsiläisten pyörävuokraamojen suurissa halleissa. Useimmat ajavat maantiepyörillä, mutta myös maastopyöräilijöitä on liikkeellä, sillä saari tarjoaa monenlaista ajoympäristöä. Saaren länsiosa on vuoristoista, kun taas keskiosissa on laajoja viljelytasankoja, joita rytmittäville kukkuloille on rakennettu pikku kaupunkeja. Asutus on vanhaa, ja ympäristö miellyttää turistien silmää. Kun kesän rantaturistit keskittyvät rannikon muutamiin helmiin, pyöräturistit jakavat suosiotaan ja rahojaan laajemmin ympäri saarta. Kevät on kukoistusaikaa pikkukaupunkien torien baareille, joiden terassit täyttyvät pyöräilevistä ryhmistä. Länsirannikon miehet Sveitsin lipun alle Kälviän ja Nykarlebyn pyöräilyjoukkue muunnettiin hetkessä Sveitsin pyöräilyjoukkueeksi, kun pyörämatkanjärjestäjän paidat vedettiin niskaan. Mallorcan leireihin tottunut suomalaisrahvas ei ollut moksiskaan nopeasta muodonmuutoksesta. Punaisen paidan lisäksi matkaan annettiin reppu täynnä karttoja, energiatuotteita, juomapulloja, vararenkaita ja sen sellaista. Seuraavaksi mitattiin haarakorkeus ja tarkastettiin satulan paikka. Hiilikuitupyöristä oli tehty varaus jo kotona, ja kaikki sujui parissa minuutissa. Hotellissa kaikki oli yhtä sulavaa: sisäpihalla pyöräkatokset, respasta lukko, pihalla joka aamu odottamassa saavillinen energiajuomaa ja laatikkokaupalla banaaneja, sämpylöitä ja taatelia. Ei tarvinnut ajatella varusteita, ajella vain. Tauot ovat ajamisen suola Trikoot päälle ja matkaan: rantabulevardilta päästyä alkoivat rauhalliset maantiet, piti vain joka aamu valita lähteäkö rannikolle, vuoristoon vai maaseudulle. Ensimmäisenä aamuna ajelimme Petraan. Kivinen pikkukaupunki oli tyhjä kuin saapas helteellä, mutta keskustan aukion terassikahvilat olivat täynnä pyöräilijöitä. Kahviloiden ovilla liehuivat pyörämatkanjärjestäjien liput. Kukin oli merkinnyt reviirinsä. Heti pöytään istuttua tarjoilija toi eteen lautasellisen appelsiininlohkoja, vaikka appelsiini onkin Hollannin eikä Sveitsin maajoukkueen nimikkohedelmä. Sitten tankattiin kahvia ja pullaa ja nautittiin täysin siemauksin lämmöstä ja pyöräilyn vapaudesta. Pilvet peittivät pian taivaan, ja pitemmän lenkin sijasta tyydyttiin mäkiharjoituksiin. Serpentiinit johtivat Bonanyn kirkolle 300 metriselle mäelle. 10-prosenttiseksi äityneestä mäestä selvinnyt joukkue nautti suurta euforiaa vuorten pilkkomaa maisemaa katsellessaan. Sitten kohti seuraavaa etappia. Nyt ajettiin Sineuun, missä vietettiin kevyt lounashetki ukkosen jyrähdellessä ja sateen pieksäessä tuoppeja. Jokin muu seurue olisikin saattanut jäädä pitämään sadetta ravintolan lämpimän sohvan äärelle, mutta Sveitsin maajoukkue vain lisäsi vaatetusta ja suivaantui kohti uusia, uskomattomia haasteita. Erehtymätöntä kartanlukutaitoa osoittaen joukkue kääntyi kymmenistä risteyksistä milloin oikeaan, milloin väärään, ylitti soraesteitä, lätäköitä ja itsensä, ja saapui vain lievästi huvenneena ja vaurioituneena lähtöpaikkaansa ennen kuin illallinen oli katettu. Ajelu rutinoituu ja sateet jatkuvat Toisena päivänä pilvet näyttivät roikkuvan matalalla joka puolella, eikä kastumiselta voinut välttyä. Päivän reitti mutkitteli viinitarhojen ja kiviaitojen välissä ja olisi herättänyt suurta ihastusta, ellei edellä ajavan pyörästä laajoina kaarina roiskuva rapa olisi maistunut suussa ja pakottanut pitämään silmiä kiinni. Jos tämä on sateella näin kivaa, kuinka hienoa tämä onkaan lämpimässä ja auringonpaisteessa, sanoi joukkueen paljon kokenut nestori Paavo ja kietaisi taas yhden vahvan Cafe Americanon lisäten: Hyi kun pahaa. Vieraisiin paahtoihin tutustuminen aiheuttaa vatsanpuruja. Ajopäivä päätettiin ennen aikojaan ja lähdettiin kaupoille. Piti käydä ostamassa irtohihaa ja irtolahjetta ja sadevaraa ja kuivia sukkia. Sellaista on Mallorcan kevät. Hotellihuoneen verhotanko täyttyi kuivuvista vaatteista. 14 Poljin 5/2013 Poljin 5/

9 Sadeasuihin sonnustautuneet ajajat pyöräilivät oliivi- ja mantelilehtojen poikki. Kahvitauko Bugerissa. Illalla katseltiin ravintolan ikkunasta, kun rantabulevardia pitkin ajeli toinen toistaan surkeamman näköisiä pyöräilijöitä. Yli 300 km pituisen Mallorcan ympäriajon maali oli aivan vastapäätä, ja toistakymmentä tuntia tien päällä olleet näyttivät vielä surkeammilta kuin me. Eräs englantilaisajaja tuli viereiseen pöytään vilusta ja nälästä väristen, pisteli alkuruuaksi pitsan ja sen päälle kaksi annosta paellaa. Kaverin mukaan päivän annos vettä, vilua ja mäkiä oli vielä pahempaa kuin Englannin sää. Seuraavana aamuna päätettiin yrittää lisävarustein. Kaikki vanhat ja uudet vaatteet päälle, pari kerrosta paitoja, housuja ja sukkia, tuulipusakka, sadetakki ja hanskat. Tietäähän siinä kuinka käy. Sade lakkasi jo ennen kymmenkahvia, ja vaatekerrat sai pakata reppuun. Hiki tuli, kun vielä noustiin kukkulan laelle Bugeriin kahville, sitten toiselle kukkulalle Selvaan kolajuomalle ja vielä parin kukkulan päälle. Siinä meni päivä ja päästiin tankkaamaan seuraavaa päivää varten. Neljäntenä päivänä sade ei sitten hellittänytkään. Onneksi löydettiin mukavia maalaispolkuja, jotka puikkelehtivat manteli-, viikuna- ja oliivilehdoissa kiviaitojen välitse. Toisaalla olivat laitumella lampaat, toisaalla siat. Välistä kasvoi viiniäkin, ja villinä versoi tilli. Ihana pyöräilyelämä Aurinko paistoi aamiaispöytään ja kevyet mainingit heiluttivat meren pintaa. Edellispäivän raskas reitti pani vielä sydämen tykyttämään tai sitten se oli suuri whisky-sammio, joka illalla työnnettiin nokan alle ilman varoitusta. Mutta nyt oli hotellin pihalla melskettä ja meininkiä, kun sadat pyöräilijät ryntäsivät matkaan aamiaisesta selvittyään. Evästä pakattiin ja renkaita pumpattiin. Kaikilla oli lyhkäiset trikoot ja onnen virne naamalla. Päivänpaisteen kunniaksi kierrettiin lähiseutujen parhaan leivospaikat ja torit, joilta poimittiin tuoreita viikunoita. Päivän hienoin tie oli kaksi metriä leveä, ja sen molemmin puolin kasvoi kaksi metriä korkea pensasaita. Tien penkalla röhnötti vapaita luomusikoja. Illalla huomattiin, että oli vappuaatto, ja nautittiin kuohujuoma ilman rusinoita. Vappu oli viimeinen ajelupäivä ja Kilometrikisan ensimmäinen päivä. Suuria odotuksia oli mielessä. Oli tyyntä ja aurinkoista ja vihdoin oikea päivä lähteä vuoristoon. Joukkue jakautui kahtia, niihin, jotka mielivät sankareiksi, ja niihin joita tyydytti la dolce vita. Sankarijoukkue lähti kohti länsirannikon vuoria, joista hurjin, Puig Major kohosi liki kahteen kilometriin. Nousu ensimmäiselle vuorelle oli noin kahdeksan prosentin mäkeä, joka sai hien kihoamaan niskaan, mutta pani myös euforian virneen suupieleen. Joutavanpäiväiset jutustelut kyllä jäivät. Satamäärin muiden maiden ajajia oli matkalla samaan suuntaan. Kun päästiin puolen kilometrin korkeuteen, tie kiemurteli ylös, alas ja sivulle kapeana nauhana rotkon reunalla. Vuoristoon kulki myös jatkuva letka turistibusseja, moottoripyöriä ja vaeltajia. Puolessa välin rinnettä oli laaja järvi, jonka rantaan poikettiin eväälle. Ne, jotka olivat sankaruutensa jo saavuttaneet, lähtivät alaspäin hurjaa kyytiä. Mutkat tuntuivat olevan yli 360 astetta, ja aina niissä tölmäsi joku väärää kaistaa vastaan. Jarrut kirskuivat ja kädet tulivat rakoille ja silti pyörä huitoi kuuttakymppiä rotkojen välissä. Olisi varmasti pelottanut, jos olisi uskaltanut pitää silmät auki. Paikkakunnat vilahtelivat silmissä ja mittari raksutti kilometrejä kuin bensamittari euroja. Viimeinen illallinen vietettiin joukkueen kertoillessa parhaita pyöräilymuistojaan. Ja koska useimmat olivat Kälviältä, ei vauhdista ja vaarallisista tilanteista ollut puutetta. Ehkäpä tästäkin reissusta jäi jotakin hupaa mieleen lapsenlapsille kerrottavaksi. Vasemmalla: Alcudian satama, oikealla: Puig Major, Mallorcan korkein huippu. 16 Poljin 5/2013 Poljin 5/

10 Kaupunki järjesti osana pyöräilykaupunkiohjelman tekoa kaikille kaupunkilaiseille avoimen seminaarin Syyskuisena arki-iltana kuultiin asiantuntija-alustuksia ja kaupungin päättäjät pääsivät kertomaan omista näkemyksistään. Kansliapäällikkö Timo Mämmi lähdössä kaupungintalolta pyöräilykaupunkiseminaariin. (kuva: Mari Päätalo) KOKKOLASTA ENTISTÄ EHOMPI PYÖRÄILYKAUPUNKI teksti: Mari Päätalo Kokkolan kaupunki valmistelee pyöräilykaupunkiohjelmaa. Pyöräilykaupunkiohjelmassa etsitään keinoja lisätä pyöräilyn suosiota liikkumismuotona koko kaupungin alueella. Kokkolassa pyöräillään jo paljon, mutta myös autoillaan Kokkolassa on pyöräilyn suhteen hyvä tilanne, sillä pyöräilyn osuus tehdyistä matkoista on 15 prosenttia. Kuitenkin lyhyiden automatkojen määrä on suuri, sillä 35 prosenttia kokkolalaisten autolla ajamista matkoista on alle 2 kilometrin mittaisia. Kokkolan kansliapäällikkö Timo Mämmi totesikin, että lyhyiden matkojen pyöräilyn lisääminen on kaupungin ensisijaisena tavoitteena. Emme halua kaikista kilpapyöräilijöitä, vaan erityisesti haluamme lisätä pyöräilyä lyhyillä arkimatkoilla. Koulutus- ja kasvatuslautakunnan jäsen Katja Honkala (ps) piti tilastoja automatkojen lyhyydestä hätkähdyttävinä ja uskoi, että jo näiden tilastojen esille tuominen lisäisi pyöräilyä. Kyllä myös peiliin katsominen on paikallaan kiteytti kaupunkirakennelautakunnan varajäsen Pauli Tynjälä (vihr.). Liikenneviraston Tytti Viinikainen kertoi pyöräilyn valtakunnallisista lisäämistavoitteista. Kokkolalaiset kokivat, että valtakunnalliset tavoitteet antavat hyvää tukea paikallisille tavoitteille. Pyöräilystä syntyy merkittäviä terveyshyötyjä kaupunkilaisille Pyörällä pääsee! Seminaariin osallistuvia matkalla meren rannalle. (kuva: Henri Keski-Sikkilä) Kaupungin valtuuston puheenjohtaja Stefan Anderson, joka on siviiliammatiltaan lääkäri, totesi puheenvuorossaan, että pyöräilystä puhuttaessa astuu esiin lääkäri Anderson. Pyöräilyn, kuten yleensä liikunnan, terveysvaikutukset ovat niin mittavat, että niittä on syytä korostaa. Projektipäällikkö Riikka Kallio WSP Finlandista kertoi WHO:n Heat menetelmän mukaan lasketuista terveyssäästöistä. Lisäämällä pyöräilyn Kokkolassa kulkumuoto-osuutta nykyisestä 15 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä kaupunki säästäisi terveysmenoista yhteensä 21 miljoonaa euroa. Seminaarissa saatiin vielä henkilökohtainen lupaus, sillä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veikko Laitila lupasi jatkossa vaihtaa skootterinsa ainakin osilla matkoilla polkupyörään. Tavoitteena on pysyä hyvässä kunnossa. Tarvitaan myös markkinointia pyöräilyn näkyvyyden parantamiseksi Kokkolassa tehdyissä kuntatyytyväisyystutkimuksissa kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin, mutta toivovat silti niiden voimakasta kehittämistä. Kaupunkipyöräilyohjelma pitääkin sisällään pääreittien kehittämistä, pyöräpysäköinnin parantamista sekä talvikunnossapidon kehittämistä. Olosuhteiden kehittämisen lisäksi tarvitaan kannustusta ja markkinointia, esimerkiksi tapahtumia, opasteita ja kampanjoita työpaikoilla. Kaupungissa, jossa välimatkat ovat lyhyitä, tulisi kävelyn ja pyöräilyn kukoistaa. Kaupungissa Kyllä! Päättäjien paneelikeskustelussa annettiin vihreää pyöräilyn voimakkaalle lisäämiselle. (kuva: Henri Keski-Sikkilä) on loistavat olosuhteet kävellä ja pyöräillä, mutta se ei ole aina tapana, koska autollakin pääsee. Ei pyörällä voi mennä töihin, työkaverithan luulee, että olen pienessä maistissa kuului kommentti yleisöstä. 18 Poljin 5/2013 Poljin 5/

11 -Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkosto ry Verkostoon liittyminen Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja Helsinki Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: kunnassa asukkaita alle euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita yli euroa Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa keskisuuri yritys (15-50 työntekijää) 550 euroa suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA Timo Toivonen ESPOO Petri Suominen (09) FORSSA Jenni Järvinen (03) HANKO Hannu Simelius HELSINKI Marek Salermo (09) HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) JANAKKALA Helena Luoti (03) JOENSUU Jarmo Tihmala JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) KAARINA Jyrki Lappi (02) KANGASALA Markku Lahtinen (03) Poljin 5/2013 KARVIA Sirpa Ala-Rämi (02) KAUHAJOKI Harri Virtanen (06) KOKKOLA Carita Laitala KOUVOLA Jyrki Ojanen KRUUNUPYY Kaisa Karlström (06) LAHTI Matti Hoikkanen (03) LAPPEENRANTA Pentti Multaharju LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) LIETO Mika Närvi (02) LOHJA Timo Mäkinen (019) LOVIISA Markus Lindroos NURMIJÄRVI Juha Oksanen OULU Jorma Heikkinen PARAINEN Martti Nilsson PERHO Jukka Hillukkala PIRKKALA Mikko Keränen PIETARSAARI Ben Griep PORI Sanna Välimäki PORVOO Hanna Linna-Varis (019) ORIVESI Päivi Valkama RAASEPORI Jan Gröndahl RAISIO Marja Uusitalo (02) RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) SEINÄJOKI Keijo Kaistila, (06) TAMPERE Timo Seimelä TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Katja Seimelä TURKU Harry Jakkola TUUSULA Risto Kanerva (09) UUSIKAUPUNKI Kari Koski (02) UTAJÄRVI Hannele Karhu VAASA Siri Gröndahl (06) VANTAA Timo Väistö (09) YLÖJÄRVI Seppo Reiskanen (03) ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Erika Helin (020) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Anna Ruskovaara KAMPIN SUUTARI Hannu Heiskanen LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo LUONTO-LIITTO RY Leo Stranius MOTIVA OY Sara Lukkarinen NAVICO OY Timo Perälä RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala SITO OY Jussi Nykänen (020) STRAFICA OY Juha Heltimo SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Hanna Hakko TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Sanna Karppinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa TRAFIX OY Leena Gruzdaitis TURVATEC OY Raine Anttonen (03) VALPASTIN OY Mari Päätalo VECO OY Unto Vesterinen VELOCRAFT Pieter Deleu WSP FINLAND OY Minna Raatikka

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto Asukkaat ja ilmastonmuutoksen hillintä seminaari 6.11. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi

Lisätiedot

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen

Lisätiedot

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Vanha Ortopedia, Jyväskylä Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin starttaaminen Opas kouluille ja harrastusjärjestöille

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin starttaaminen Opas kouluille ja harrastusjärjestöille Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin starttaaminen Opas kouluille ja harrastusjärjestöille Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin starttaaminen Opas kouluille ja harrastusjärjestöille Mikä on pyöräilevä

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA LIIKENNEKASVATUS Koulun liikennekasvatuksen tavoitteena on liikenteen sääntöjen opettaminen ja turvallisten toimintatapojen oppiminen. Lisäksi tuetaan turvallista

Lisätiedot

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 1 Draaman keinoin liikenteessä Ammattioppilaitokset Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (9) 2000 nuorta (74% M) 2/3 oli 17-18 v 95% ei ota jos ajaa 83% käyttää

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. LIIKENNE Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Hän oppii myös, miten on varustauduttava pyöräillessä,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Lapsia liikuttava kaupunki

Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA NÄE, KUULE, HAISTA, MAISTA Kävellessäsi tai pyöräillessäsi Näet enemmän ja tarkemmin: kasvit, eläimet, lumen, taivaan. Huomaat rakennusten

Lisätiedot

Tiedottaminen LIIKKUVAN ARJEN DESIGN LAD & METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU MONICA COTA LINDA VAN STIPHOUT CAMILLA ROUFFIANGE-AHMAD

Tiedottaminen LIIKKUVAN ARJEN DESIGN LAD & METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU MONICA COTA LINDA VAN STIPHOUT CAMILLA ROUFFIANGE-AHMAD Tiedottaminen LIIKKUVAN ARJEN DESIGN LAD & METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU MONICA COTA LINDA VAN STIPHOUT CAMILLA ROUFFIANGE-AHMAD TYÖRYHMÄ MONICA COTA LINDA VAN STIPHOUT sisustusarkkitehtuuri sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä.

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä. MUISTUTUS 8.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki MANNISENMÄENTIEN, MANNISENRINTEEN, SEKAMETSÄN JA TIILITEHTAANTIEN SEKÄ MANNISENMÄENTIEN JA SAARIJÄRVENTIEN VÄLISEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Viihtyisä, turvallinen ja hauska kaupunkitila. Tutkija Terhi Luukkonen

Viihtyisä, turvallinen ja hauska kaupunkitila. Tutkija Terhi Luukkonen Viihtyisä, turvallinen ja hauska kaupunkitila Tutkija Terhi Luukkonen 1 Safety in numbers 2 Ristiriitaisia tuloksia Jakobsen 2003 Jos pyöräilyn määrä kaksinkertaistuu, onnettomuuksien määrä nousee 40 %

Lisätiedot

Pyöräilymatkalla Mallorcalla lokakuussa 2013

Pyöräilymatkalla Mallorcalla lokakuussa 2013 Pyöräilymatkalla Mallorcalla lokakuussa 2013 Mallorca on tunnettu lomakohde, jossa käy normaalien turistien lisäksi myös paljon pyöräilijöitä, sekä ammattilaisia, että myös meitä amatöörejä. Mallorcalla

Lisätiedot

Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA

Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2008 SÄILYTÄ TÄMÄ!!! PÄÄMAJAKOULUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 1. Yleinen liikennekasvatus Liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu oppilaiden koulumatkojen

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI Ylämyllyn koulun liikenneturvallisuussuunnitelma TURVALLISTA KOULUMATKAA SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Vinkkejä vanhemmille 4 Liikennekasvatuksen teemat 5 Jalankulkijana

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pyöräliikenne kaupungissa. - kohti uusia periaatteita

Pyöräliikenne kaupungissa. - kohti uusia periaatteita Pyöräliikenne kaupungissa - kohti uusia periaatteita Palo/Salermo Kaupunkisuunnitteluvirasto 16.2.2012 "Luin tutkimuksesta, joka mittasi liikkumisen taloudellisuutta eri lajeilla. Korppikotka käytti liikkuessaan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

iliitu LIIKENNETURVALLISUUSPALVELU 18.11.2014

iliitu LIIKENNETURVALLISUUSPALVELU 18.11.2014 iliitu LIIKENNETURVALLISUUSPALVELU 18.11.2014 Ohjelma 18.11.2014 12.00 Avaus 12.05 Poliisin onnettomuustilastointi Kari Onninen, Poliisi Onnettomuustietojen käsittely Tilastokeskuksessa Mari Niemi, Tilastokeskus

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi L sten liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi Tänään sukellamme liikennemerkkien runsaaseen maailmaan. Aivan aluksi sinun kannattaa etsiä päivän lehdestä liikennemerkkiaukeama.

Lisätiedot

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI MARJA-VANTAA: Lähtötilanne - Marja-Vantaa on uusi kaupunginosa, jonka suunnittelussa on kiinnitetty

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Pyöräilyn edistämisen verkosto

Pyöräilyn edistämisen verkosto Pyöräilyn edistämisen verkosto Ilmastonmuutos, kuntatalous ja hyvinvointi seminaari Kuntatalo 7.12.2011 Pyöräilykuntien verkosto ry Matti Hirvonen toiminnanjohtaja matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi LIIKKUMISEN OHJAUS Yleistä Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä. Keinovalikoimassa mm. Neuvonta, tiedottaminen

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 19.7.2011 www.hepo.fi Helsingin kaupunki, Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTUTUS NORDENSKIOLDINKADUN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot