Toimitusjohtajan katsaus

Transkriptio

1 2011 V u o s i k e r t o m u s 1

2 2011 Kuntayhtymän strategia 2020 Yhtymävaltuusto hyväksyi kokouksessaan kuntayhtymälle uuden strategian, jonka yhtymähallitus oli valmistellut kertomusvuoden aikana. Toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2011 toimintaa Tuusulan seudun vesilaitoksella kuvaavia asioita olivat strategian suunnittelu ja sen käsittely päättävissä elimissä, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeiden lisähankinta sekä joulun ajan erityistilanne sähkönjakelun katkettua. Kahta ensin mainittua oli jo valmisteltu edellisvuonna 2010 ja niiden osalta päämäärä saavutettiin suunnitellusti kertomusvuonna. Tapaninpäivän myrskyilmiö tuli ennakoimatta lyhyellä varoitusajalla, mutta siitäkin selvittiin vähintään tyydyttävästi, vaikka sähkönjakelu koko alueella oli yli vuorokauden ajan häiriötilanteessa. Kuntayhtymän ensimmäinen strategia hyväksyttiin jo vuoden 2010 yhtymävaltuustossa. Strategiatyötä kuitenkin jatkettiin ja syvennettiin yhtymähallituksen toimesta sekä esitettiin uusittuna strategiana 2020 syksyllä 2011 kokoontuneelle valtuustolle, joka sen hyväksyi. Strategian esittämä tahtotila vuodelle 2020 Tuusulan seudun vesilaitos on luotettava, hyvämaineinen, korkealaatuisen talousveden toimittaja antaa perusn koko kuntayhtymän toiminnalle. Raakaveden riittävän saannin turvaamiseksi tulevaisuudessa Päijänne-tunnelista kuntayhtymä hankki lisää vesikapasiteettia ostamalla Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeita. Myyjänä kaupassa oli Altia Oyj. Ostetun osakemäärän, 15 kpl, myötä kuntayhtymän omistajuus on 71 osaketta, eli 5,46 % koko tunneliyhtiöstä. Kauppa merkitsi vesilaitokselle huomattavaa velkaantumista vastapainoksi sille, että veden määrällinen riittävyys varmalla kustannuspohjalla tuli turvatuksi. Häiriötilanteilta ei vuonna 2011 kokonaan vältytty. Kaksi suurta johtorikkoa alkuvuodesta ja Tapaninpäivän myrsky olivat syinä siihen, että kaikilla ei vedensaanti ollut sataprosenttista. Erityisesti myrsky ja siihen liittyvä sähkönjakeluhäiriö antoivat uutta ajateltavaa energian saannin varmistamiseen. Tosin voi myös todeta sen, että vaikka kahden suurimman laitoksemme sähköt olivat kokonaan poissa tuntia, niin perin harva joutui tästä kärsimään vesipuolella. Vesitorneissa oleva vesivaranto ja Jäniksenlinnan laitoksen jo vuonna 1993 hankittu suuritehoinen varavoimakone pelastivat suuremmilta häiriöiltä. Vedenkäyttö alueella jatkoi hienoista kasvuaan. Toimintavuoden aikana myyty kokonaisvesimäärä oli 8,94 milj.m 3. Kasvua edellisvuoden lukemaan 8,85 milj.m 3 :iin tuli 1,0 %. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta edettiin melko tarkkaan talousarvion mukaisesti. Tilikauden ylijäämä on euroa, kun talousarviossa oli asetettu ylijäämätavoitteeksi euroa. Toimintatuotot olivat yhteensä 2,964 milj. euroa (muutos + 4,1 % edellisvuodesta) ja vuosikate 0,918 milj.euroa ( 31,0 % tuotoista, muutos - 9,6 % edellisvuodesta). Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 4,577 milj.euroa. Poikkeuksellisen suuri investointiluku selittyy pääasiassa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakehankinnalla, joka veroineen maksoi 2,540 milj.euroa. Varsinaiseen rakentamiseen ja hankintoihin käytetty osuus, 2,037 milj.euroa, on sekin huomattavasti kuntayhtymässä toteutuneiden keskivuosien yläpuolella. Tämä selittyy kahden suuren investointikohteen yhtäaikaisesta toteutuksesta. Teimme kertomusvuoden aikana suuren päätöksen osakekaupasta ja toteutimme laitosuudistuksia mittavan määrän. Kaikki tämä hyvässä yhteisymmärryksessä ja yhteisen paremman tulevaisuuden puolesta. Tästä voi tyytyväisenä lausua mitä parhaimmat kiitokset tekijöille, päättäjille ja kaikille vesilaitoksen toimintaan vaikuttaneille yhteistyötahoille. UNTO TANTTU Kuntayhtymän tahtotila vuoteen 2020 ( VISIO ) TSV on luotettava, hyvämaineinen, korkealaatuisen talousveden toimittaja. Kuntayhtymälle hyväksytyn strategian oleellisimpia toimintamalleja ovat: Kuntayhtymän tehtävänä on yleiseen vesilaitostoimintaan kuuluvien palveluiden tuottaminen ja myynti. Kuntayhtymä voi hoitaa lisäksi ne tehtävät, joita kunnat ovat erillisellä päätöksellä antaneet kuntayhtymän tehtäviksi. Kuntayhtymä omistaa ja hallitsee toimintaansa varten tarpeellisia toimitiloja ja kiinteistöjä. TSV hankkii raakavettä ja jalostaa siitä korkealaatuista, vähintään normien mukaista talousvettä sekä toimittaa tämän talousveden jäsenkuntiensa sekä muiden sopimusasiakkaiden jakeluverkkoihin häiriöttömästi ja edullisesti. TSV ylläpitää toiminnan kannalta tarpeellista infrastruktuuria kuten laitteistoja, putkisto- ja ja pohjavesialueita. TSV toimii aktiivisesti käytössään olevien pohjavesien puhtaana säilyttämiseksi ja niiden antoisuuden turvaamiseksi Huolehdimme toiminta-alueemme riittävän laadukkaasta vesihuollosta yhdessä kumppaneidemme kanssa asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti Kuntayhtymän t Luotettavuus ja yhteisvastuullisuus Henkilöstön motivaatio ja innovatiivisuus Avoimuus ja tiedottaminen Kestävä kehitys Taloudellinen tehokkuus 2 3

3 2011 Lisää tunnelikapasiteettia Päijänne-tunnelista saatava tekopohjaveden imeytysvesi on tärkein alueen raakavesilähde. Yli puolet tuotantomme kokonaiskapasiteetista perustuu tähän. Kuntayhtymä on omistanut aiemmin 56 osaketta Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakekannasta, joka kokonaisuudessaan on 1300 osaketta. Tunnelista saatavan veden enimmäismäärä perustuu osakkeiden määrään. Kun Tuusulan seudun vesilaitos on omistajuuteensa nähden ollut selkeästi suurin veden ottaja Päijänne-tunnelissa, päätti kuntayhtymä hankkia lisää osakkeita. Tehdyllä kaupalla Altia Oyj luovutti 15 osaketta Tuusulan seudun vesilaitokselle 2,5 miljoonan euron kauppahinnalla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tunneliyhtiön neljän vuosikymmenen historiassa osakkeita siirtyi vapaaehtoisella kaupalla omistajalta toiselle. Kaupan myötä kuntayhtymä varmisti raakaveden riittävyyden pitkälle tulevaisuuteen, myös mahdollisesti uuden, paljon vettä käyttävän teollisuuden tarpeisiin. Kertomusvuoden 2011 kaksi pääinvestointikohdetta olivat Firan vesilaitoksen saneeraus sekä Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselta Järvenpäähän suuntautuvan yhdysvesijohdon saneeraus. Jälkimmäisen yhteydessä saneerattiin myös johto-osuuteen kiinteästi kuuluva Hiihtomajan mittausasema. Molemmat hankkeet valmistuivat käyttöönsä syksyn 2011 aikana. Näillä investoinneilla uusittiin taas merkittävä osuus vesilaitoksen vanhenevasta putki- ja laitosomaisuudesta, mikä varmistaa tuloksellisen ja käyttövarman toiminnan tulevaisuuteen. Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta, eikä yhtään normipoikkeamaa virallisissa vesinäytteiden analyyseissä todettu. Sen sijaan käyttövarmuuspuolella tapahtui kolme sellaista häiriötä, jotka jossain määrin näkyivät kuluttajien vedensaannissa. Hyrylän johtoverkossa tapahtunut putkirikko, Jäniksenlinna-Järvenpää johdon rakentamisen yhteydessä aiheutettu putkivaurio sekä joulun ajan Tapani-myrskystä johtuneet sähkökatkot olivat syypäitä näihin. Asiakasreklamaatioita vuoden kuluessa kirjattiin kuitenkin suhteellisen vähän, yhteensä 17. Tulevien vuosien tärkeimmäksi laitoshankkeeksi suunniteltu Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennus ja saneeraus eli kertomusvuoden ajan hiljaiseloa lupakäsittelyssä, jo toista vuotta. Lopullista Uudenmaan aluehallintovirastolta haettua lupamuutosta ei vielä saatu, tosin Päijänne-tunnelin Korpimäen pumppaamo. kapasiteetti lähitulevaisuudessa on riittävä ilman Jäniksenlinnan laajennustakin. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Niissä käydään läpi asiaan liittyviä kehitystarpeita ja ongelmia. Kertomusvuoden aikana järjestettiin terveysvalvontaviranomaisen kanssa Järven- Päijänne-tunnelia Korpimäen pumppaamon kohdalta. 4 5

4 2011 päässä yhteisharjoitus, johon osallistui sekä kuntayhtymän että Järvenpään vesihuollon koko henkilöstö. Näitä harjoituksia on tarkoitus jatkaa seuraavina vuosina muiden jäsenkuntien vesihuoltolaitoksilla. Tutkimuspuolella valmistui yhdessä Uudenmaan ELYkeskuksen, Porvoon, Pornaisten ja Mäntsälän kanssa tehty tutkimus tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista Hausjärven Monnissa. Tutkimuksen perusteella kaavaillun tekopohjavesilaitoksen tuotto jää ennakkoarvioita pienemmäksi. Hankkeen eteenpäin viemisestä ei ole tehty päätöksiä ja toistaiseksi asialle on otettu aikalisä. Muita laajempia, pitempiaikaisia tutkimushankkeita, joissa kuntayhtymä on tavalla tai toisella mukana, ovat Tampereen teknillisen yliopiston tekopohjavesitutkimus sekä Aalto-yliopiston (entinen TKK) ja THL:n (entinen Kansanterveyslaitos) organisoima johtoverkon reaaliaikaista hallintaa kehittävä tutkimus. Edelleen kertomusvuonna osallistuttiin Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen organisoimaan Vapomix-tutkimukseen, jossa Jäniksenlinnan pohjaveden ja Palojoen yhteyksien selvittäminen oli yksi pääkohteista. Hallitustyöskentelyssä vuoden pääteemana vakioasioiden lisäksi nousi kuntayhtymän strategian määrittely. Iltakoulussa ja seminaarissa kehitelty Strategia 2020 sai aikaan vilkkaan keskustelun yhtymähallituksessa ja yhtymävaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan marraskuussa. Kuntayhtymän hallinto ja vakituinen henkilöstö pysyivät samana koko kertomusvuoden ajan. Vakituisen henkilöstön lisäksi kuntayhtymässä työskenteli alkuvuodesta oppisopimuksella palkattu vesilaitoksen hoitaja. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Suomen hallituksen esiin nostama kuntauudistushanke on varmasti merkittävin vesilaitoksen lähitulevaisuuteen vaikuttava tekijä. On selvää, että mikäli kaavailtu kuntaliitoshanke on toteutumassa alustavien esitysten mukaisena, muuttaa se myös osaltaan kuntayhtymän olemusta jo pelkän jäsenkuntajaon takia. Poissuljettavaksi ei jää sellainen vaihtoehto, jossa kuntayhtymä sulautuisi yhteen jäsenkuntien vesihuoltolaitosten kanssa, kun nämä muutoinkin yhdistyisivät yhdeksi kokonaisuudeksi. Paljolti tie- tysti riippuu siitä, millaiseksi kuntajako uudistuksessa sitten muodostu. Vai tapahtuuko mitään. Koko jakelualuetta koskevien vedenkäyttöennusteiden laatiminen ja niiden pohjalta tehtävien investointitarpeiden analysointi on todettu jo aiemmin tarpeelliseksi työkaluksi koko vedenjakelujärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Edellinen kokonaisvaltainen tarkastelu on vuodelta Hanketta käynnistettiin jo vuoden 2011 puolella ja tavoitteena on saada suunnitelma valmiiksi vuoden 2012 aikana. Tekniikkapuolella tärkein hanke on Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisääminen niitten kokeitten perusteella, jotka saatiin valmiiksi jo vuoden 2009 aikana. Tekopohjaveden muodostaminen kokeissa todetulla järjestelyllä on ollut jo vuoden 2010 puolivälistä alkaen Uudenmaan aluehallintoviraston lupakäsittelyssä ja vasta lupakäsittelyn ratkettua voidaan asiassa edetä. Henkilöstöasioissa oleellista lähitulevaisuudessa on eläkkeelle siirtyvien tilalle palkattava uusi työvoima. Jo vuoden 2012 aikana vaihtuvat kuntayhtymän toimistosihteeri (uusi nimike talous- ja toimistosihteeri) sekä vesilaitoksen teknikko. Pelkästään iän perusteella arvioitavissa on, että muutaman lähivuoden aikana tarvitaan uudet resurssit sähkövastaavan ja toimitusjohtajan paikoille. 6 7

5 Organisaatio YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon ovat kertomusvuonna kuuluneet seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Martti Karulinna Jyrki Sitolahti kaupungista Anneli Manninen Pirjo Latva-aho Antti Räty Hannele Olli Marjatta Tehi Juhani Huovinen Keravan Juhani Aho Juhani Tsokkinen kaupungista Riitta Ahola Säde Evilä Heikki Haatainen Riitta Törmänen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari Sipoon Rolf Björkell Christel Lindblad kunnasta Harry Hänninen Sami Alasara Tarmo Ojala Inger Sjöholm Kaj Lindqvist Tuusulan Kim Kiuru Teuvo Virtala kunnasta Reetta Niemi Marika Mäkelä Jouko Riola Matti Oksanen Liisa Sorri Tia Laine-Ylijoki-Laakso Yhtymävaltuuston toimikausi on Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Antti Räty, 1. varapuheenjohtajana Anneli Manninen ja 2. varapuheenjohtajana Liisa Sorri. Valtuusto kokoontui vuoden 2011aikana poikkeuksellisesti 3 kertaa, kun Pääkaupunkiseudun Oy:n osakkeiden osto Altia Oyj:ltä vaati asiaa käsittelevän ylimääräisen kokouksen. TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Kuntayhtymän hallitus : vas. Jukka Lehtonen, Pasi Rokosa (pj.), Satu Salmena-Vierisalo, Anneli Manninen (valtuuston 1. varapj.), Maija-Liisa Pyykkönen, Leo Lauramaa, Tanja Partanen, Leena Harjula-Jalonen, Harry Hänninen,Terttu Helenius (toimistosihteeri) ja Unto Tanttu (toimitusjohtaja.). Varsinainen jäsen Anneli Manninen Järvenpäästä Juhani Aho Keravalta Hannu Nuutinen Keravalta Merja Siltala Sipoosta Varajäsen Marit Laurila Järvenpäästä Tanja Pekkola Tuusulasta Merja Juutilainen Keravalta Antti Räty Järvenpäästä YHTYMÄHALLITUS Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Anneli Manninen, varalla Juhani Aho. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila Oy Audiator Ab:stä. Valtuuston kaksivuotiskaudelle valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2011 oli seuraava: Varsinainen jäsen Varajäsen Järvenpään kaupungista Leo Lauramaa Mika Gilan Maija-Liisa Pyykkönen Keravan kaupungista Leena Harjula-Jalonen Arja Rantanen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari HENKILÖKUNTA Vuoden aikana ei vakituisessa henkilökunnassa tapahtunut muutoksia. Pysyvän henkilöstön vahvuus on edelleen 9 henkilöä. Henkilövahvuuteen on kuluvan vuoden ajan kuulunut myös yksi oppisopimustyösuhteinen henkilö, jonka koulutuslaitoksena toimii Keuda. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2010 on ollut seuraava: Sipoon kunnasta Harry Hänninen Johanna Hallikainen Tanja Partanen Henrik Möller Tuusulan kunnasta Jukka Lehtonen Ismo Lappalainen Pasi Rokosa Heli Siltaloppi Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Pasi Rokosa, varapuheenjohtajana Jukka Lehtonen. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu, kokoussihteerinä toimistosihteeri Terttu Helenius. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2011 aikana 10 kertaa. Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Vesilaitoksen teknikko Toimistosihteeri Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Matti Lappalainen Terttu Helenius Vesilaitoksen hoitajat Eero Kittelä Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen Kaino Kaukinen, sähkövastaava Ossi Laaksonen, oppisopimuksella 8 9

6 Yleistä VÄESTÖMÄÄRÄ Väestömäärän kasvu alueella oli viime vuosien keskitasoa, yhteensä melko tasan 1 % %. Taulukossa vuoden 2008 miinusmerkki kokonaisväes- tömäärässä selittyy Sipoosta Helsinkiin osa-alueliitoksen myötä muuttaneet. Keskustaajamat, Järvenpää ja Kerava, kasvoivat selvästi ha- ja-asutuskuntia vähemmän. Suhteellisesti eniten kasvoi Tuusula, 1,69 %. LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT Liittyneitä Liittymisprosentti Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Yhteensä Taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä. HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA KOKONAISVESIMÄÄRÄN KEHITYS KUNNITTAIN % Järvenpää ,76 Kerava ,80 Sipoo ,48 Tuusula ,69 YHTEENSÄ , Vesimäärä m 3 /vuosi muutos henkilöä muutos % 1,75-0,43 1,02 0,87 1,00 (Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus) VEDENKÄYTTÖ Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,81 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä m 3, Mäntsälän Vedelle m 3 ja Pornaisten kunnalle m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 8,94 milj.m 3 eli keskimää- rin m 3 /vrk. Edellisvuonna 2010 vastaava luku oli 8,85 milj.m 3, joten lisäystä edellisvuoteen oli noin 1,0 %, tasan saman verran kuin oli väestön kasvukin. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä oli kaikkien aikojen suurin laitoksen historiassa. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen Yhteensä VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 11/ m 3 /vrk % Järvenpää ,0 Kerava ,0 Sipoo ,7 Tuusula ,0 Sairaala ,4 Mäntsälä ,9 Pornainen ,6 yhteensä ,0 Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 10/pl teoll 11/pl teoll 11/kok Järvenpää , Kerava , Sipoo , Tuusula , yhteensä , Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Ingman Oy Ab:n vesimäärä, m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla Ingman vastaavasti toiseksi suurin

7 Yleistä Vesi VEDEN HANKINTA JA VALMISTUS Ominaiskäyttö pysyi melko tarkalleen edellisvuoden suuruisena. Ominaiskäyttö vuonna 2011 oli 171 l/as, vrk, jos laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli tasan 200 l/as, vrk. Mittaamattoman veden osuus koko alueella kasvoi hieman, ollen nyt 11 %, kun edellisvuonna laskettu oli 10 % ja vuonna 2009 vieläkin alhaisempi, 9 %. Edellisvuodesta mittaamattoman veden osuus kasvoi Järvenpäässä ja Sipoossa, kun taas Kerava ja Tuusula pysyivät samoissa prosenttilukemissa. Keravan ja Sipoon lukuja tosin kaunistaa suurten teollisuusvesimäärien vaikutus. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna kesäkuulle, keskimäärin m 3 /vrk, joskin edelliskuukausi toukokuu oli melko tarkkaan samansuuruinen m 3 /vrk. Edellisvuoden 2010 huippu koettiin heinäkuussa. Vuorokausikäyttöjen molemmat äärit kirjattiin myös kesäkuulle. Suurin vuorokausikäyttö oli 7.6., suuruudeltaan m 3 /vrk ja vähiten vettä kului perinteiseen tapaan juhannuspäivänä 25.6., m 3 /vrk., melko tarkalleen saman verran kuin edellisvuoden 2010 juhannuksena. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,32 euroa/m 3 + alv 23%. Jäsenkuntien asiakkailtaan perimän veden hinta sekä jäteveden hinta vuosien 2010 ja 2011 alussa näkyvät viereisessä taulukossa. OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus teollisuus kauppa ja palvelut mittaamaton vesi yhteensä OMINAISKÄYTTÖ l/as/vrk (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,2054 1,2669 1,9680 2,0664 Kerava 1,2300 1,2300 1,8942 1,9680 Sipoo 1,2300 1,2300 1,7800 1,7800 Tuusula 1,6200 1,6200 1,9100 1,9100 Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 23%. YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,42 milj.m 3 (9372 m 3 /vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,81 milj.m 3 (7699 m 3 / vrk ), eli yhteensä 6,23 milj.m 3 (17071 m 3 /vrk ). LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KÄYTTÖ laitos prosessi tuotto käyttö 10 käyttö 11 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna hidassuodatus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Söderkulla (ei käytössä) lipeän syöttö Takoja (ei käytössä) lipeän syöttö yhteensä

8 Vesi KUSTANNUKSET VESIJOHTOTILASTO Käyttö ja Kust, Sähkö Tarvikk, Kemik, Palvelut kpito yht, Poistot yht, Jäniksenlinna euroa senttiä/m³ 3,65 1,47 0,33 1,49 6,94 3,24 10,17 Rusutjärvi euroa senttiä/m³ 3,60 0,10 0,40 0,14 4,25 4,59 8,84 muut yht euroa senttiä/m³ 6,58 0,49 0,15 0,92 8,15 12,92 21,07 yhteensä euroa senttiä/m³ 4,42 0,77 0,31 0,91 6,41 6,27 12,68 tekopohjavesi euroa senttiä/m³ 1,19 0,09 0,00 0,01 1,28 0,18 1,47 SÄHKÖN KULUTUS Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,05 GWh. mikä on 0,15 GWh vähemmän kuin edellisvuonna Toisaalta sähkökustannukseen tuli huomattava lisäys sähkön hinnan nousuista johtuen niin hankinta- kuin jakelupuolellakin. Sähköenergian kulutus ja vesimääriä kohden lasketut ominaiskulutukset vuonna 2011 jakautuivat seuraavasti: Sähköenergian kulutus 2011 SÄHKÖ KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna ,38 Rusutjärvi ,35 muut vesilaitokset ,59 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat ,03 yhteensä ,45 tekopohjavesi ,16 KAIKKI YHTEENSÄ tässä esitettyihin lukuihin. Kustannukset vuonna 2011 muodostuivat seuraavan taulukon mukaisesti. Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. Jos tekopohjaveden aiheuttamiin omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä euroa, ja käyttömaksut, yhteensä euroa (yhteensä euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 5,52 senttiä/ m 3 ja toimitettua kokonaisvesimäärää kohden 3,84 senttiä/ m 3. Määrä m de 630 PVC de 500 PEH de 500 PVC de 400 PVC dn 400 V 423 dn 400 A 623 de 315 PVC de 315 PEH dn 300V dn 300 A de 280 PVC de 280 PEH 240 dn 250 V dn 250 A de 250 PEH 214 de 225 PVC de 225 PEH dn 200 V dn 200 A de 160 PVC de 160 PEH 186 dn 150 V 460 de 110 PVC 270 de 90 PVC 739 yhteensä PVC-muovi PEH-muovi valurauta asbestisementti de putken ulkohalkaisija dn putken nimellis- (sisä-)halkaisija PVC PVC-muovi PEH PEH-muovi V valurauta A asbestisementti Tilaston kokonaispituuteen ei kertomusvuonna tullut muutosta. Saneerausten johdosta valurautaista putkiosuutta jäi pois metriä, mikä korvattiin PVC-materiaalilla. VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 23 kartalla. Kertomusvuonna ei muutoksia johtoverkon kokonaispituuteen tullut. Sen sijaan saneeraustoiminnan seurauksena 4900 m vanhaa valurautaista johtoa poistui käytöstä Jäniksenlinna-Järvenpää yhdysjohdon saneerauksen yhteydessä. Valurautainen dn 400 johto korvattiin de 500 PVC-muovijohdolla. Yhteensä linjapituus vuoden 2011 lopussa oli 159,45 km. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaussäätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna 2011 yhteensä 9,474 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä kwh eli noin 0,03 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty FCG Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi seitsemästätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 610 näyte-erää (v kpl), joista tehtiin yhteensä 7305 analyysiä (v ). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Veden laadun hyvää tasoa kuvaa myös se, että yhtään ylitystä ei liioin tapahtunut laatuvaatimuksia tiukempien suositusjen osalta. Osakkuudet muissa yhtiöissä PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 56 kpl eli 4,3%. Yhtymävaltuuston päätökseen perustuen kuntayhtymä hankki omistukseensa 15 osaketta lisää, joten elokuussa allekirjoitetun kaupan jälkeen Tuusulan seudun vesilaitoksella on omistuksessaan 71 kpl Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeita, eli 5,46 % osakekannasta. Myyjäosapuolena kaupassa oli Altia Oyj. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Pasi Rokosa. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien, Hyvinkään kaupungin ja Altia Oyj:n kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna 2011 yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut Altia Oyj:n nimeämä henkilö. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua euroa. Vuosimaksun suuruus kasvoi edellisvuodesta lisääntyneen osakemäärän takia, vaikka osakekohtainen maksu pysyi edellisvuoden suuruisena. Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä euroa, edellisvuoden summan oltua euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Pasi Rokosa. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä euroa (v euroa)

9 Rakentaminen FIRAN VESILAITOKSEN SANEERAUS Vuosien investointiohjelmaan kuuluva Firan vesilaitoksen saneeraus tarkoitti vanhan laitosrakennuksen purkamista ja uuden rakentamista tilalle. Vanhas- ta laitoskokonaisuudesta jäi jäljelle vain siiviläputkikaivojen rakenteet siten, että kaivojen maanpäälliset suojakopit uusittiin. Vuoden 2010 puolella toteutettiin suunnit- FIRAN VESILAITOS, TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET 2011, e Suunnittelu, FCG Oy Pääurakka, YIT Rakennus Oy Koneistourakka, Viseko Oy Sähköurakka, Sähköliike Matti Rantala Oy Automaatiourakka, Syspoint Oy Muut kustannukset YHTEENSÄ 7885 e e e e e 4875 e e telu ja rakentamisen aloitus. Kustannuksia edellisvuodelle kirjautui yhteensä euroa. Kokonaisuudessaan laitossaneeraus maksoi euroa. Laitos valmistui aikataulussaan elokuun loppuun mennessä ja on siitä lähtien toiminut suunnitelman mukaisella tavalla. Firan vesilaitoksen harjannostajaisia vietettiin toukokuussa

10 Rakentaminen SAUNANIITYN YHDYSJOHTO Saunaniityn yhdysjohto on jatketta edellä mainitulle Jäniksenlinna-Järvenpää yhdysjohdolle. Tämä osuus piti toteuttaa erillisenä hankkeena syystä, että Järvenpään kaupungin puolella oli yhtäaikaisesti rakenteilla Saunaniityn kaava-alue, jonka toteutukseen ja aikatauluun johto-osuus kiinteästi liittyi. Työhön hankittiin kuntayhtymän toimesta putki- ja muu materiaali. Asennustyöstä tarjouksen teki Järvenpään kaupunki, koska samaan kaivantoon asennettiin myös kaupungin viemärit ja jakeluvesijohto kaupungin omana työnä. Saunaniityn johto investointivarauksena on vasta vuoden 2012 valtuuston hyväksymässä talousarviossa. Edellä mainitusta aikataulusidonnaisuudesta johtuen työ jouduttiin kuitenkin aloittamaan jo vuoden 2011 puolella. Työaikataulun mukaan johto-osuus tulee valmiiksi elokuun 2012 alkuun mennessä. Kustannuksia maaperän vahvistamisesta ja putkihankinnasta vuodelle 2011 kirjautui yhteensä euroa. JÄNIKSENLINNA JÄRVENPÄÄ - YHDYSJOHTO Yhdysjohdon uusiminen syöpymisongelmien takia ja samalla kapasiteetin lisääminen olivat perussyyt hankkeelle, joka varattiin toiseksi pääinvestointikohteeksi vuosille Suunnitelma ja urakkakilpailutus tapahtuivat vuoden 2010 puolella ja rakennus-työ pääsi käynnistymään juuri vuoden vaihteen tienoilla. Putkihankinta tehtiin rakennuttajan omana hankintana kilpailutukseen perustuen. Alkuperäiseen urakkatyön sopimusaikatauluun tuli viive, kun työn loppuvaiheessa painekokeiden suorituksen yhtey-dessä todettiin putkitoimituksessa virhe, jonka korjaaminen aiheutti viiveen. Työ saatiin kuitenkin valmiiksi ja vastaanotetuksi marraskuun loppuun mennessä. Edellisvuonna 2010 hankkeelle oli kertynyt pääasiassa suunnittelusta aiheutuneita kustannuksia yhteensä euroa. Kokonaisuudessaan yhdysjohto ja Hiihtomajan paineenkorotusasema maksoivat euroa. JÄNIKSENLINNA JÄRVENPÄÄ -YHDYSJOHTO, TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET 2011, e Suunnittelu, FCG Oy Pääurakka, Vesihaka Oy Sähköurakka, Sähköliike Matti Rantala Oy Automaatiourakka, Syspoint Oy Muut kustannukset YHTEENSÄ 9078 e e e e e e RUSUTJÄRVEN LOGIIKKAKESKUS Rusutjärven vesilaitoksen automaatio on toteutettu vuonna Logiikkakeskuksen uusinta oli varattu jo edellisvuoden 2010 talousarvioon, mut- ta tuli valmiiksi vasta vuoden 2011 puolella. Yhteensä uusiminen maksoi euroa, josta vuodelle 2011 kirjattiin euroa

11 Talous TULOSLASKELMA INVESTOINTIEN TOTEUMA TA 2011 % TA TUOTOT myynti tuet ja avustukset muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/liittynyt asukas Liittynyt asukasmäärä Kohde TA 2011 Muut pitkävaikutteiset menot Sora-alueiden kunnostukset Toimiston ikkunat Rakennukset ja rakennelmat Jäniksenlinnan/Kaikulan kapasiteetin lisäys Jäniksenlinnan raakavesikaivojen ohjaus Jäniksenlinna-Järvenpää johtosaneeraus Hiihtomajan paineenkorotusasema Vähänummen vesilaitoksen saneeraus Vähänummen varasto Rusutjärven logiikkakeskus Firan laitoksen saneeraus Firan vesijohto Saunaniityn vesijohto Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Osakehankinnat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeet Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on ,36 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA TA 2011 Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS TASEEN KEHITTYMINEN Vastaavaa pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastattavaa oma pääoma varaukset pitkäaik. vieras pääoma lyhytaik. vieras pääoma yhteensä Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 4,4 7 3,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 31,3 26,0 148 Lainakanta Lainakanta ,e/liittynyt asukas 4,07 2,

12 Pohjavesialueet Verkosto Nuppulinna Puolukkakallio 22 23

13 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto vuodelta 2011 Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0, ,1 Happi 3 2, ,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23, ,9 Rauta Fe 3 <0.003 < < ,003 Mangaani Mn 3 <0.001 < ,002 0,002 Kloridi 3 20,7 26,0 Kok. kovuus dh 3 2,1 2,4 4 3,6 4,2 Kalsium Ca 4 20,5 22 Ammoniumtyppi mgn/l Nitriittityppi mgn/l 4 <0.002 <0.002 Nitraattityppi mgn/l Nitriitti 4 <0.007 <0.007 Alumiini Al Arseeni As Boori Bo Elohopea Hg µg/l Fluoridi F Kadmium Cd Koboltti Co Kromi Cr Kupari Cu Lyijy Pb Nikkeli Ni Sinkki Zn Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 3 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 3 1, ,2 44 Sameus FTU 3 <0.2 <0.2 4 <0.21 0,24 TOC 3 <1.2 1,4 1 <1 <1 Lämpötila C 12 6, ,4 7,2 ph-luku 12 6,4 6,5 12 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,98 1,2 12 1,2 1,2 Happi 12 7,7 8, ,9 12,6 Hiilidioksidi ,6 3,8 Rauta Fe 12 < , <0.003 <0.003 Mangaani Mn 12 <0.001 < <0.001 <0.001 Kloridi Kok. kovuus dh 12 4,6 4,9 12 5,1 5,3 Kalsium Ca 12 25,2 29 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0.022 <0.022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0.002 < <0.002 <0.002 Nitraattityppi mgn/l 3 1,2 1,2 Nitriitti 12 <0.007 < Alumiini Al 3 <0.005 <0.005 Arseeni As 3 <0.001 <0.001 Boori Bo 3 <0.05 <0.05 Elohopea Hg µg/l 3 <0.2 <0.2 Fluoridi F 3 <0.2 <0.2 Kadmium Cd 3 < < Koboltti Co 3 <0.001 <0.001 Kromi Cr 3 <0.002 <0.002 Kupari Cu 3 0,0260 0,0680 Lyijy Pb 3 <0.001 <0.001 Nikkeli Ni 3 <0.003 <0.003 Sinkki Zn 3 0,0043 0,005 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 4, ,2 32 Sameus FTU 12 <0.2 0,21 12 <0.21 0,3 TOC 12 <1 1,

14 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto vuodelta 2011 Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lämpötila C 45 6, ,9 7,4 ph-luku 33 6,6 6,7 12 7,4 7,5 Alkaliteetti mmol/l 33 0,47 0, ,96 1 Happi 33 <2.4 6,2 12 7,6 9,6 Hiilidioksidi 33 15, ,1 17 Rauta Fe 33 <0.36 1,6 12 < ,035 Mangaani Mn 33 < , ,0044 0,008 Kloridi 33 <6.6 9 Kok. kovuus dh ,9 12 3,2 3,5 Kalsium Ca 18 7, ,8 19 Ammoniumtyppi mgn/l 9 <0.022 <0.022 Nitriittityppi mgn/l 18 <0.002 < < ,003 Nitraattityppi mgn/l 18 <0.27 0,64 Nitriitti 12 < , ,8 20 Alumiini Al 9 < ,019 Arseeni As 9 <0.001 <0.001 Boori Bo 9 <0.05 <0.05 Elohopea Hg µg/l 9 <0.2 <0.2 Fluoridi F 9 0,54 0,99 Kadmium Cd 9 < < Koboltti Co 9 < ,001 Kromi Cr 9 <0.002 <0.002 Kupari Cu 9 0,0026 0,0040 Lyijy Pb 9 <0.001 <0.001 Nikkeli Ni 9 < ,004 Sinkki Zn 9 0,0073 0,015 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 47 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 47 0, Kok.bakteerit kpl/ml 36 5, ,077 1 Sameus FTU 33 < <0.25 0,45 TOC 33 1,6 2,7 0 Lämpötila C 7 6, ,6 9,2 ph-luku 4 6,4 6, ,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,87 0, ,1 1,1 Happi 4 7,6 7, ,8 12,7 Hiilidioksidi 4 35, ,4 3,3 Rauta Fe 4 < , < ,015 Mangaani Mn 4 <0.001 < <0.001 <0.001 Kloridi 4 26,8 27,0 Kok. kovuus dh 4 4,5 4,7 12 5,1 5,4 Kalsium Ca ,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.022 <0.022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.002 < <0.002 <0.002 Nitraattityppi mgn/l 1 2,2 2,2 Nitriitti 12 <0.007 < Alumiini Al 1 0,0060 0,0060 Arseeni As 1 <0.001 <0.001 Boori Bo 1 <0.05 <0.05 Elohopea Hg µg/l 1 <0.2 <0.2 Fluoridi F 1 <0.2 <0.2 Kadmium Cd 1 < < Koboltti Co 1 <0.001 <0.001 Kromi Cr 1 <0.002 <0.002 Kupari Cu 1 0,002 0,002 Lyijy Pb 1 <0.001 <0.001 Nikkeli Ni 1 <0.003 <0.003 Sinkki Zn 1 0,002 0,002 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 6 0, ,5 1 Sameus FTU 4 <0.2 < <0.24 0,53 TOC 4 <1.1 1,

15 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto vuodelta 2011 Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lämpötila C 8 6, ,9 8 ph-luku 8 6,5 6,6 12 7,8 7,9 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 2,5 12 1,7 1,8 Happi 8 1,4 1, ,0 12,6 Hiilidioksidi ,7 3,7 Rauta Fe 8 <0.23 0,55 12 < ,007 Mangaani Mn 8 0,029 0, < ,001 Kloridi 8 14,5 20 Kok. kovuus dh 8 6,5 8, ,5 Kalsium Ca 12 26,2 30,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0.022 <0.022 Nitriittityppi mgn/l 2 <0.002 < <0.002 <0.002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,73 1,1 Nitriitti 12 <0.007 < Alumiini Al 2 <0.005 <0.005 Arseeni As 2 <0.001 <0.001 Boori Bo 2 <0.05 <0.05 Elohopea Hg µg/l 2 <0.2 <0.2 Fluoridi F 2 0,29 0,37 Kadmium Cd 2 < < Koboltti Co 2 <0.001 <0.001 Kromi Cr 2 <0.002 <0.002 Kupari Cu 2 0,0050 0,0060 Lyijy Pb 2 <0.001 <0.001 Nikkeli Ni 2 0,003 0,003 Sinkki Zn 2 0,013 0,014 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 0, Sameus FTU 8 < <0.22 0,4 TOC 8 <1.1 1,7 0 Lämpötila C 8 6,3 6,7 12 6,2 7,6 ph-luku 8 6,8 6,8 12 7,2 7,4 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 1,8 12 1,7 1,8 Happi 8 1,6 2, ,9 12,4 Hiilidioksidi 8 34, ,7 22,0 Rauta Fe 8 <0.27 0,67 12 < ,006 Mangaani Mn 8 0,015 0, <0.001 <0.001 Kloridi 8 16,2 19,0 Kok. kovuus dh 8 5,9 6,2 12 5,9 6,2 Kalsium Ca 12 23,3 27,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0.022 <0.022 Nitriittityppi mgn/l 2 <0.002 < < ,007 Nitraattityppi mgn/l 2 0,24 0,43 Nitriitti 12 < , Alumiini Al 2 <0.005 <0.005 Arseeni As 2 < ,001 Boori Bo 2 <0.05 <0.05 Elohopea Hg µg/l 2 <0.2 <0.2 Fluoridi F 2 0,39 0,48 Kadmium Cd 2 < < Koboltti Co 2 <0.001 <0.001 Kromi Cr 2 <0.002 <0.002 Kupari Cu 2 0,0045 0,0070 Lyijy Pb 2 <0.001 <0.001 Nikkeli Ni 2 <0.003 <0.003 Sinkki Zn 2 0,0085 0,009 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 1, ,083 1 Sameus FTU 8 <2.6 5,8 12 <0.21 0,29 TOC 8 <1 1,

16 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto vuodelta 2011 Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lämpötila C 24 5,8 8,3 12 6,1 7,8 ph-luku 24 6,7 6,8 12 7,5 7,7 Alkaliteetti mmol/l 24 0,4 0,8 12 0,9 0,9 Happi 24 5, ,6 8,9 Hiilidioksidi 24 10, ,8 5 Rauta Fe 24 < , ,016 0,022 Mangaani Mn 24 < , ,0025 0,004 Kloridi 24 8,8 18,0 Kok. kovuus dh 24 1,8 3, ,3 Kalsium Ca 12 16,2 20,0 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0.022 <0.022 Nitriittityppi mgn/l 6 <0.002 < <0.002 <0.002 Nitraattityppi mgn/l 6 0,28 0,32 Nitriitti 12 <0.007 < Alumiini Al 6 < ,0510 Arseeni As 6 <0.001 <0.001 Boori Bo 6 <0.05 <0.05 Elohopea Hg µg/l 6 <0.2 <0.2 Fluoridi F 6 <0.22 0,31 Kadmium Cd 6 < < Koboltti Co 6 < ,002 Kromi Cr 6 <0.002 <0.002 Kupari Cu 6 < ,0040 Lyijy Pb 6 <0.001 <0.001 Nikkeli Ni 6 <0.003 <0.003 Sinkki Zn 6 < ,006 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml ,17 1 Sameus FTU 24 <0.74 9,2 12 <0.23 0,39 TOC 24 <1.9 3,1 0 Lämpötila C 3 6 6,4 12 6,2 7,3 ph-luku 3 6,6 6, ,2 Alkaliteetti mmol/l 3 0,56 0, ,4 1,4 Happi 3 8,6 8,6 12 9,1 10,3 Hiilidioksidi 3 16, ,3 2,3 Rauta Fe 3 <0.003 < <0.003 <0.003 Mangaani Mn 3 <0.001 < <0.001 <0.001 Kloridi 3 <5 <5 Kok. kovuus dh 3 2,3 2,5 12 4,5 4,8 Kalsium Ca 12 26,8 31,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.022 <0.022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.002 < <0.002 <0.002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,78 0,78 Nitriitti 12 <0.007 < Alumiini Al 1 <0.005 <0.005 Arseeni As 1 <0.001 <0.001 Boori Bo 1 <0.05 <0.05 Elohopea Hg µg/l 1 <0.2 <0.2 Fluoridi F 1 <0.2 <0.2 Kadmium Cd 1 < < Koboltti Co 1 <0.001 <0.001 Kromi Cr 1 <0.002 <0.002 Kupari Cu 1 0,0030 0,0030 Lyijy Pb 1 <0.001 <0.001 Nikkeli Ni 1 <0.003 <0.003 Sinkki Zn 1 0,003 0,003 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 3 0, ,42 5 Sameus FTU 3 <0.2 < <0.24 0,63 TOC 3 <0.97 <

17 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto vuodelta 2011 Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lämpötila C ,6 12 6,8 7,3 ph-luku 10 6,6 6,8 12 7,8 7,9 Alkaliteetti mmol/l 10 1,1 1,4 12 1,1 1,2 Happi 10 4,8 5, ,3 12,7 Hiilidioksidi 10 35, ,0 2,7 Rauta Fe 10 0,21 0,75 12 <0.003 <0.003 Mangaani Mn 10 0,017 0, < ,015 Kloridi 10 20,5 25,0 Kok. kovuus dh 10 5,2 5,7 12 5,2 5,4 Kalsium Ca 12 24,8 28,0 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0.022 <0.022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0.002 < < ,005 Nitraattityppi mgn/l 3 0,49 0,61 Nitriitti 12 < , ,7 38 Alumiini Al 3 < ,012 Arseeni As 3 <0.001 <0.001 Boori Bo 3 <0.05 <0.05 Elohopea Hg µg/l 3 <0.2 <0.2 Fluoridi F 3 <0.3 0,5 Kadmium Cd 3 < < Koboltti Co 3 <0.001 <0.001 Kromi Cr 3 <0.002 <0.002 Kupari Cu 3 0,0037 0,005 Lyijy Pb 3 < ,002 Nikkeli Ni 3 <0.003 <0.003 Sinkki Zn 3 0,0067 0,008 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 10 6, ,17 1 Sameus FTU 10 < <0.2 <0.2 TOC 10 <1.9 9,8 0 Lämpötila C 16 4,8 6,8 12 6,1 8,1 ph-luku 16 6, ,0 Alkaliteetti mmol/l 16 2,4 3,9 12 2,2 2,3 Happi 16 <2.8 5, ,2 12,8 Hiilidioksidi 16 59, ,6 4,1 Rauta Fe 16 <0.28 1,2 12 < ,004 Mangaani Mn 16 <0.18 0, <0.001 <0.001 Kloridi 16 13,6 17,0 Kok. kovuus dh 16 7,7 11,0 12 7,5 7,9 Kalsium Ca 12 29,5 35,0 Ammoniumtyppi mgn/l 4 < ,03 Nitriittityppi mgn/l 4 <0.002 < ,008 0,016 Nitraattityppi mgn/l 4 0,8 2,1 Nitriitti 12 < , ,2 48 Alumiini Al 4 <0.005 <0.005 Arseeni As 4 <0.001 <0.001 Boori Bo 4 <0.05 <0.05 Elohopea Hg µg/l 4 <0.2 <0.2 Fluoridi F 4 0, ,1 Kadmium Cd 4 < < Koboltti Co 4 <0.001 <0.001 Kromi Cr 4 <0.002 <0.002 Kupari Cu 4 0,0045 0,0090 Lyijy Pb 4 <0.001 <0.001 Nikkeli Ni 4 < ,0040 Sinkki Zn 4 0,0098 0,017 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml 16 0, E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 16 14, ,83 2 Sameus FTU 16 <2.7 8,2 12 <0.21 0,31 TOC 16 <1.1 1,

18 Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto vuodelta 2011 Santakosken vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lämpötila C 4 4,6 6,4 12 5,6 9,2 ph-luku 4 6,9 6,9 12 7,6 7,7 Alkaliteetti mmol/l 4 1,5 1,5 12 2,1 2,1 Happi 4 5, ,7 12,1 Hiilidioksidi 4 22,8 23, ,8 Rauta Fe 4 0,17 0, ,021 0,124 Mangaani Mn 4 0,016 0, ,0028 0,015 Kloridi ,0 Kok. kovuus dh 4 5,2 5,3 12 6,7 7,1 Kalsium Ca 12 31,2 36,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.022 <0.022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.002 < <0.002 <0.002 Nitraattityppi mgn/l 1 1,4 1,4 Nitriitti 12 <0.007 < Alumiini Al 1 <0.005 <0.005 Arseeni As 1 0,0011 0,001 Boori Bo 1 <0.05 <0.05 Elohopea Hg µg/l 1 <0.2 <0.2 Fluoridi F 1 0,65 0,65 Kadmium Cd 1 < < Koboltti Co 1 <0.001 <0.001 Kromi Cr 1 <0.002 <0.002 Kupari Cu 1 <0.001 <0.001 Lyijy Pb 1 <0.001 <0.001 Nikkeli Ni 1 <0.003 <0.003 Sinkki Zn 1 0,007 0,007 Liuottimet µg/l Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml ,00 0 Kok.bakteerit kpl/ml ,17 1 Sameus FTU 4 0,92 1,3 12 <0.31 1,2 TOC 4 <1 <

19 Verkostoanalyysit Tulosten yhteenveto vuodelta 2011 JÄRVENPÄÄ KERAVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Satukallion K-Market Haarajoen K-Market Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max Lämpötila C 6 8,4 11,5 6 8,6 12,2 6 11,5 15, ,4 6 7,7 9,4 6 10, , ,4 Sameus FTU 6 <0.2 <0.2 6 <0.2 0,21 6 <0.22 0,34 6 <0.2 <0.2 6 <0.22 0,26 6 <0.26 0,34 6 <0.26 0,55 6 <0.25 0,33 6 <0.22 0,28 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,7 7,8 6 7,6 7,7 6 7,3 7,4 6 7,8 7,9 6 7,4 7,6 6 7,6 7,6 6 7,6 7,6 6 7,6 7,6 6 7,6 7,6 Kok. kovuus dh 6 3,9 4,3 6 3,3 3,5 6 6,1 6,3 6 5,4 5,7 6 3,1 3,3 6 3,1 3,3 6 3,2 3,4 6 3,1 3,2 6 3,1 3,6 Johtokyky ms/m 6 18, , , , , ,7 15 Rauta Fe 6 0,014 0, ,016 0,03 6 < , ,006 0, ,022 0, ,032 0, ,028 0,1 6 0,017 0, ,016 0,026 Mangaani Mn 6 <0.001 < < ,002 6 <0.001 < < , ,002 0, ,002 0,003 6 < ,006 6 < ,001 6 < ,005 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0.022 < <0.022 < <0.022 < <0.022 < <0.022 < <0.022 < <0.022 < <0.022 < < ,024 Kolibakt. kpl/100ml Clostrium perfringens kpl/100ml Alumiini 1 <0.005 < <0.005 < <0.005 < <0.005 < ,008 0, ,008 0, ,007 0, ,005 0, ,008 0,008 Arseeni 1 <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 <0.001 Elohopea Hg µg/l 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 Fluoridi 1 0,38 0,38 1 0,44 0,44 1 0,36 0,36 1 0,27 0,27 1 0,28 0,28 1 0,26 0,26 1 0,31 0,31 1 0,38 0,38 1 0,27 0,27 Kadmium Cd 1 < < < < < < < < < < < < < < < < <0.005 <0.005 Kromi Cr 1 0,003 0,003 1 <0.002 < <0.002 < <0.002 < ,003 0, ,003 0, ,003 0, ,003 0, ,002 0,002 Kupari Cu 1 <0.001 < ,013 0, ,043 0, ,002 0, ,015 0, ,012 0, ,096 0, ,024 0, ,003 0,003 Lyijy Pb 1 <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 <0.001 Natrium Na 1 7,6 7,6 1 6,2 6,2 1 13,0 13,0 1 10,0 10,0 1 5,9 5,9 1 6,0 6,0 1 5,7 5,7 1 5,6 5,6 1 5,7 5,7 Nikkeli Ni 1 <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 < <0.003 <0.003 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.002 < <0.002 < <0.002 < <0.002 < <0.002 < <0.002 < <0.002 < <0.002 < <0.002 <0.002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,41 0,41 1 0,37 0,37 1 0,23 0,23 1 0,53 0,53 1 0,42 0,42 1 0,41 0,41 1 0,31 0,31 1 0,32 0,32 1 0,31 0,31 Pestisidit µg/l <0.05 < <0.05 < Kloridi Kok.bakteerit kpl/ml Fek.streptok. kpl/100ml TOC 1 1,5 1,5 1 1,6 1,6 1 <1 <1 1 <1 <1 1 1,9 1,9 1 1,9 1,9 1 1,9 1,9 1 1,9 1,9 1 1,9 1,9 Nitraatti 1 1,8 1,8 1 1,6 1, ,3 2,3 1 1,9 1,9 1 1,8 1,8 1 1,4 1,4 1 1,4 1,4 1 1,4 1,4 Nitriitti 1 <0.007 < <0.007 < <0.007 < <0.007 < <0.007 < <0.007 < <0.007 < <0.007 < <0.007 <0.007 Antimoni 1 <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 <0.001 Boori 1 <0.05 < <0.05 < <0.05 < <0.05 < <0.05 < <0.05 < <0.05 < <0.05 < <0.05 <0.05 Seleeni Se 1 <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 <0.001 Uraani 1 0,002 0,002 1 <0.001 < ,012 0, ,006 0,006 1 <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 < <0.001 <0.001 Liuottimet µg/l Kloorifenolit µg/l Syanidi CN 1 <0.005 < <0.005 < <0.005 < <0.005 < <0.005 < <0.005 < <0.005 < <0.005 < <0.005 <0.005 PAH µg/l Bromaatti µg/l 1 <5 <5 1 <5 <5 1 <5 <5 1 <5 <5 1 <5 <5 1 <5 <5 1 <5 <5 1 <5 <5 1 <5 <