Tulevaan varautumista

Transkriptio

1 1

2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tulevaan varautumista KUNTAYHTYMÄN 49. toimintavuosi sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu oli moitteeton, yhtä käyttöhäiriötilannetta lukuun ottamatta ongelmia ei vedentoimituksessa esiintynyt ja talouskin oli odotetun mukainen. Merkillepantavinta toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisoinnin valmistelu ja tulevan toimitusjohtajan valinta. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa valmisteltiin vuoden kuluessa niin, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyvät Tuusulan seudun vesilaitokselle alkaen. Samalla tuli valituksi toimitusjohtaja, joka toimii molempien perusorganisaatioiden toimitusjohtajana keväästä 2017 alkaen nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. VEDEN LAADUN varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin toimintavuoden aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP (Water Safety Plan), jonka tuloksena kirjattiin riskikohteet laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla. Näitä asioita korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina tarkoitukseen hankitun IT-sovelluksen avulla. VUODEN MYYTY kokonaisvesimäärä noudatti lähes tarkalleen edellisvuoden saldoa, 9,12 milj.m3. Karkausvuodesta johtuen keskimääräinen vuorokautinen vedenkäyttö kuitenkin aleni 0,2 %:lla. KUNTAYHTYMÄN TALOUDESSA tuloslaskelman osalta pysyttiin talousarvion luvuissa, kaikkiaan toimintakate oli niukasti yli arvion, 2,4 %. Jäniksenlinnan laitoksen käyttöön otto mahdollisti talousarviota huomattavasti suuremman poiston käyttämisen, minkä takia tilikauden tulos jäi talousarvion tavoitteesta. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on euroa, mikä on noin 36 % talousarvion tavoitteesta. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,391 milj.euroa (muutos + 0,6 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,124 milj.euroa (33,1 % tuotoista, muutos 6,0 % edellisvuodesta). INVESTOINTEIHIN kertomusvuonna käytettiin yhteensä 3,373 milj.euroa. Lähes koko summa kului Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen. Tämä investointi sujui kaikkiaan ennakkosuunnitelmien mukaisesti niin aikataulun kuin kustannustenkin osalta. Erityisesti vanhan ja uuden prosessin muutosvaihe onnistuttiin toteuttamaan ilman, että siitä aiheutui toimitushäiriöitä veden käyttäjille. Toinen investointikohde, Firan pohjavesilammikon täyttö, oli merkittävä pohjavesien suojeluhanke, jonka kustannuksiin Ympäristöministeriö osallistui 50 %:n rahoitusosuudella. TÄMÄ HENKILÖKOHTAISESTI 25. johtajakatsaukseni, ja samalla viimeinen sellainen, kirjoitetaan erilaisessa maailmassa kuin se ensimmäinen. Ei ollut strategioita, WSP:tä, älypuhelimia eikä eurojakaan. Uutta tekniikkaa on tullut, erityisesti IT-ala on mullistanut monta asiaa, mm. vähentämällä vesilaitoksen päivystyksen liikkumistarvetta. Uudet tekniikat vedenkäsittelyssä ja automaatiossa ovat parantaneet laatuja toimitusvarmuutta huimasti. Mutta perusasia, henkilökunnan motivaatio ja sitoutuminen työhönsä, ei ole muuttunut. Vain sillä varmistetaan toimiva vedenjakelu myös tulevaisuudessa. NÄIN KIITÄN KAIKKIA niitä ystäviäni työelämäni varrelta, jotka olette antaneet minulle mahdollisuuden tehdä tätä mielenkiintoista työrupeamaa kanssanne. On ollut mahtava kokemus tehdä tämä. Uskon myös, että urheiluvalmentajan sanoin tästä on hyvä jatkaa toteutuu ja toivotankin tulevalle toimitusjohtajalle yhdessä henkilökunnan ja hallinnon kera hyvin toimivaa, laadukasta ja kustannustehokasta tulevaisuutta! TUNTEENI 27 VUODEN jälkeen voisi kiteyttää Aleksis Kiven kirjoittamaan toteamukseen, joka Seitsemässä Veljeksessä tuli Taula-Matin suusta: Niin oli, ja ne päivät ovat olleet ja menneet. Mutta mieluisasti muistelee ukko retkiä miehuutensa parhaista päivistä ja mieluisasti niitä kertoilee. UNTO TANTTU 2 3

3 VUODEN TAPAHTUMIA Uusorganisointia Jäniksenlinnan harjannostajaisjuhlaa vietettiin uuden laitosrakennuksen käytävällä. Toimitusjohtajaksi alkaen valittu Kari Korhonen. Jäniksenlinnan suodatinputkisto. Oikealla Firan pohjavesilammikon täyttötyö käynnissä. Toiminnallisesti päähuomio vuoden asioissa oli jäsenkuntien vireille panema suunnitelma Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän (TSV) ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES) uusorganisoinnissa. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti hanke eteni vuoden kuluessa niin, että kuntayhtymien yhteisen työryhmän suositusten mukaisesti molemmissa kuntayhtymissä tehtiin päätökset hallitus-/johtokuntatasoilla lopullisten päätösten synnyttämiseksi vuoden 2017 alussa. Näillä näkymin operatiivinen toiminta keskitetään TSV:n hoidettavaksi, kuitenkin niin, että molemmat organisaatiot jäävät edelleen omiksi taseyksiköikseen. Toimintavuoden aikana kuntayhtymille valittiin jo yhteinen toimitusjohtaja, joka aloittaa virassaan keväällä 2017 nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. Uuden organisaation on määrä aloittaa Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennuksen ja saneerauksen urakointityö oli käynnistynyt jo edellisvuonna Rakennustyö eteni vuoden aikana hyvin aikataulussaan ja kustannusraameissaan. Vedentoimitusvarmuuden kannalta etukäteen arvioitu suurin riskitekijä, prosessin kääntäminen uudesta vanhaan, sujui ongelmitta elokuun alussa. Laitos voitiin ottaa vastaan urakoitsijoilta alkuperäisen aikataulun mukaisesti marraskuun lopulla. Hanke on lähihistorian ylivoimaisesti suurin investointihanke kuntayhtymässä, kokonaiskustannuksiltaan 6,036 milj.euroa. Jäniksenlinnan ohella toiseksi investointikohteeksi kertomusvuonna hieman yllättäen tuli Firan vesilaitoksen vieressä olevan avoimen pohjavesilammikon täyttö ja saneeraus. Vasta seuraaville vuosille kaavailtu hanke tuli kiireiseksi, kun Ympäristöministeriö myönsi työlle 50 %:n avustuksen edellytyksellä, että työ tehdään jo vuoden kuluessa. Onnistuneen kilpailutuksen ja urakointityön seurauksena lammikko tuli täytetyksi lokakuun loppuun mennessä. Maapohja oli jo ennestään kuntayhtymän omistuksessa ja täytteeksi sopiva sora saatiin edellisvuonna tehdyllä viereisen tilan määräalan kaupalla. Hankkeella vähennetään Firan pohjavesilaitokseen kohdistuvia ympäristöriskejä huomattavasti. Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta. Tosin yksi kirjattu ennakoimaton vedentoimituksen keskeytys tapahtui lokakuun lopulla, kun Järvenpään vesitornin mittaustekniikan tiedonsiirto petti. Tilanne aiheutti osalle Järvenpäätä lyhytkestoisen jakeluhäiriön. Edellä mainitun lisäksi reklamaatioita vedestä vastaanotettiin edelleenkin vähän, yhteensä 11 kpl. Riskienhallinta on viime vuosina noussut esiin toiminnan laadun takeena, ja on korostettu myös vuonna 2015 voimaan tulleessa talousvesinormissa. WSP (Water Safety Plan) - muotoinen, valtakunnalliseen runkoon työstetty hanke käytiin läpi kertomusvuonna ulkopuolisen konsultin johdattamana. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Näihin on mukaan tullut myös pelastuslaitokset (Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan) sekä Hyvinkään ja Nurmijärven vesilaitokset. Kertomusvuoden aikana järjestettiin Keravalla yhteisharjoitus. Pohjavesien tarkkailuvelvoitteiden hoitamisessa haettiin uusi tapa tehdä asia entistä tehokkaammin. Aiemmin kuntayhtymä on omana työnään suorittanut tarkkailun ja siihen liittyvät raportointivelvoitteet. Kertomusvuonna valmisteltiin Hyrylän, Lahelan ja Rusutjärven pohjavesialueita koskeva yhteistarkkailuhanke, jossa tarkkailuvelvoitteet hoidetaan yhdessä neljän alueella toimivan teollisuusyrityksen kanssa. Tarkkailun toteuttajaksi valittiin kilpailutukseen perustuen Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys, joka aloittaa työn vuoden 2017 alusta lukien. Vesitornien saneerauskohteena kertomusvuonna oli Keravan vanha torni, jonka toteutus oli Keravan Kaupunkitekniikan vastuulla. Tornin katto, julkisivut ja putkisto uusittiin, ja saneerattu torni saatiin normaalikäyttöön heti vuoden 2017 alkaessa. Henkilöstön osalta vuoden kuluessa ei tapahtunut muutoksia lukuun ottamatta yhden laitoshoitajan jäämistä osa-aikaiselle eläkkeelle. Kun tiedossa oli toimitusjohtajan eläkkeelle siirtyminen keväällä 2017, toteutettiin uuden toimitusjohtajan hakuprosessi syksyn aikana niin, että lopullinen valintapäätös tehtiin yhtymävaltuuston kokouksessa marraskuussa. Valittu johtaja, diplomi-insinööri Kari Korhonen, ottaa viran vastaan Samalla hän tulee toimimaan myös Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtajana. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kahden kuntayhtymän operatiivisen toiminnan yhteen sovittaminen on ehdottomasti tulevaisuuden suurin haaste ja muutostekijä. Asian valmisteluhan tuli molemmille kuntayhtymille täydellisenä yllätyksenä vasta kertomusvuoden alkupuolella. Suunnittelu ja päätöksen teko sujui kuitenkin ongelmitta ja yllättävänkin nopeassa aikataulussa. Tärkeimmät asiaan kuuluvat päätökset hallitus-/johtokuntatasoilla tulivat jo vuonna tehtyä. Vuoden 2017 kuluessa asiat viimeistellään ja käytännön muutostyöt toteutetaan niin, että uusittu organisaatio voi aloittaa vuoden 2018 alusta. Sipoon väestön ja teollisuuden jyrkkä kasvuennuste vaatii toimenpiteitä erityisesti Söderkullan taajaman vedentarpeen tyydyttämiseksi. Uuden yhdysvesijohdon rakentamista Kerava-Nikkilä yhdysvesijohdosta Söderkullaan valmisteltiin jo kertomusvuoden kuluessa teettämällä konsulttityönä hankkeen yleissuunnitelma kustannusarvioineen. Myös sopimus Sipoon kunnan ja kuntayhtymän välillä tuli päätetyksi. Yksityiskohtaiseen suunnitteluun on varattu aikaa vuonna 2017 niin, että rakentaminen voisi alkaa viimeistään vuoden 2018 alussa ja johto-osuus olisi valmis vuoden 2019 puoliväliin mennessä. Rakentamisen kokonaiskustannusarvio on 6,6 milj.euroa, josta Sipoon kunnan osuus on 1,8 milj.euroa. Kertomusvuonna toteutetun WSP-hankkeen eteenpäin vieminen ja riskitekijöiden jatkuva seuranta ovat tulevaisuudessa tärkeitä laadun varmistamiseen kuuluvia toimenpiteitä, joihin tulee panostaa. Huoli tuotantokapasiteetin riittävyydestä pidemmällä aikavälillä tulee pitää esillä jo lähivuosina, vaikkakin Jäniksenlinnan laitoslaajennus turvaa lyhyemmän aikavälin tarpeen. Erityisesti yhteishankkeet naapurilaitosten kanssa ovat tärkeitä. Toisaalta selvityksiä omien tuotantomahdollisuuksien lisäämiseen Päijänne-veteen perustuen tulee pitää yllä Jäniksenlinnan, Kaikulan ja Orikorven suunnalla sekä Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. 4 5

4 Rakentaminen JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS Vuoden investointipanostus keskittyi jo toista vuotta peräkkäin lähes yksinomaan Jäniksenlinnan vesilaitoksen saneeraukseen. Rakennustyö käynnistyi jo vuoden 2015 toukokuussa ja aikataulutavoitteeksi oli asetettu marraskuu. Koko hankkeen vaikeusaste suunnittelusta alkaen tiedettiin. Olihan kyseessä vedentuotantomme kannalta kriittinen laitos, ja erityisesti vanhan laitososan sovittaminen uuden kanssa vaati erityistä panostusta. RAKENNUSTYÖ ETENI koko hankkeen ajan aikataulussaan. Uusi prosessi voitiin ottaa käyttöön elokuussa, ja laitos oli kokonaisuudessaan valmis vastaanotettavaksi aikataulussaan marraskuun lopussa. Erityinen huomio käännettäessä prosessi vanhasta uuteen asetettiin toimitetun veden laadulle ja toimitusvarmuudelle. Tässäkin asiassa tavoite saavutettiin JÄNIKSENLINNAN SANEERAUS YHTEENSÄ, euroa Urakkahinta Lisätyöt Yhteensä Suunnittelu, FCG Oy Valvonta, Projekti Mgt Oy Pääurakka, Peab Oy Koneisto, Econet Oy LVI, Jacuteam Sähkö, Sähköliike Matti Rantala Oy Automaatio, Syspoint Oy Omat hankinnat Muut kustannukset Yhteensä täydellisesti. Myös rakentamisen kustannusarvio pysyi tarkalleen arvion mukaisena. KOKO HANKKEEN pääsuunnittelijana on toiminut FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Pääurakoitsijaksi urakkakilpailutuksessa valikoitui Peab Infra Oy, koneistotyöt teki Econet Oy, LVI-työt Jacuteam LVI, sähköistyksen Sähköliike Matti Rantala Oy sekä automaation Syspoint Oy. Lisäksi rakennuttaja hankki erillistoimituksina UV-laitteet Hyxo Oy:ltä,varavoimakoneen kwset Oy:ltä ja antennimaston Aerial Oy:ltä. Työn paikallisvalvojana toimi Projekti Mgt Oy. SUUNNITELTU laitoskokonaisuus käsittää uudet hiekka- ja kalkkisuodatinyksiköt oheistoimintoineen. Tätä varten rakennettiin uusi, erillinen prosessirakennus, jonka kerrosala on 990 m2. Vanhasta laitosrakennuksesta käyttöön jäivät puhdasvesisäiliöt, pumppaamotilat, varasto, sähkötilat sekä valvomo. Hankkeen myötä laitoksen prosessitekniikan uusiutumisen lisäksi kapasiteetti nousee on m3/vrk. FIRAN POHJAVESILAMMIKON MAISEMOINTI Firan vesilaitoksen läheisyydessä sijannut, soranoton seurauksena syntynyt avoin pohjavesilammikko on todettu suureksi riskitekijäksi veden laadulle. Jo edellisvuonna 2015 hankittiin lammikon täyttöön soveltuva viereinen soraharju vesilaitoksen omistukseen tavoitteena täyttää lammikko. Kertomusvuoden helmikuussa laitokselle tuli tieto, että jätetyn hakemuksen perusteella hankkeelle on mahdollista saada Ympäristöministeriön rahoitusta. 50%:n avustuksen ehtona oli kuitenkin, että työ tulee tehdä vuoden aikana. Viimeistelytyöt, pääasiassa taimenistutus, jäävät vuoden 2017 puolelle. PÖYRY FINLAND OY:N tekemän saneeraussuunnitelman perusteella työ kilpailutettiin ja saatiin valmiiksi lokakuussa.urakoitsijana toimi Kreate Oy. Urakoinnin kokonaiskustannukset olivat euroa ja hankkeen kokonaiskustannukset suunnittelu mukaan lukien euroa. Tästä summasta puolet saatiin avustuksena ja omiksi kustannuksiksi kirjattiin euroa. MUUT INVESTOINNIT Investointiohjelmassa olevaa Talma-Söderkulla yhdysvesijohtoa varten laadittiin yleissuunnitelma, jonka tekemisestä vastasi Pöyry Finland Oy. Yleissuunnitelmalla haettiin sopivinta linjausvaihtoehtoa johdolle ja tehtiin alustava kustannusarvio hankkeelle. Johtopituus tulee olemaan noin 11,8 km ja kokonaiskustannusarvio 6,6 milj.euroa. Suunnitteluun rahaa käytettiin euroa. 6 7

5 Organisaatio Vesilaitoksen hoitajat Jarmo Nivalainen ja Visa Veijanen palkittiin 30 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta vesilaitostyöstä Suomen Vesilaitosyhdistys VVY:n sekä Suomen Kuntaliiton kultaisilla ansiomerkeillä. Toimitusjohtaja UntoTanttu vastaanotti Suomen Kuntaliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin yli 40 vuotta jatkuneesta kunnallisesta työurasta. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna poseeraamassa Jäniksenlinnan uuden aurinkopaneeliseinän edessä. Kuvassa vasemmalta Erkki Laaksonen, Unto Tanttu, Sari Passila, Tuomas Turunen, Jarmo Nivalainen, Eero Kittelä, Visa Veijanen ja Timo Ranta-Pere. Kuvasta puuttuvat Ossi Laaksonen ja Matti Reponen. YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: YHTYMÄHALLITUS YHTYMÄHALLITUS Valtuuston kaksivuotiskaudelle valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna oli seuraava: HENKILÖKUNTA Vesilaitoksen henkilökunta vuonna on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Erkki Laaksonen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta saakka, Ulla Savenius Keravalta lähtien Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Kirsi Kanerva-Poranen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen saakka Margita Winqvist alkaen varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä 9 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. Yhtymävaltuuston toimikausi on Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden 2015 aikana kaksi kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. 8 9

6 Yleistä VÄESTÖMÄÄRÄ Väestömäärän kasvu alueella oli viisivuotiskauden suurin, 1,11 %. Sipoo on kasvuvauhdissa selvästi suurin, 2,57 %. Lukumääräisesti Järvenpää kasvoi eniten. HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA (Lähde: Tilastokeskus) Muutos /16 % Järvenpää ,51 Kerava ,68 Sipoo ,57 Tuusula ,35 yhteensä ,11 3,5 LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN 4 LIITTYNEITÄ LIITTYMISPROSENTTI Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Yhteensä milj. m 3 Yllä olevassa taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä ilman Helsinkiin kuuluvia. muutos henkilöä muutos % VEDENKÄYTTÖ Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,99 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä m 3, Mäntsälän Vedelle m 3 ja Pornaisten kunnalle m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 9,12 milj. m 3 eli keskimäärin m 3 / vrk. Edellisvuoteen 2015 verrattuna myyty vesimäärä pysyi lähes tarkalleen samana. Karkausvuodesta johtuen kuitenkin voidaan laskea noin 0,2 %:n keskimääräinen vedenkäytön väheneminen vuonna. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. 3 2,5 2 1,5 1 0, OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 16/ m 3 /vrk % Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen yhteensä Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 15/pl teoll 16/pl teoll 16/kok Järvenpää , Kerava , Sipoo , Tuusula , yhteensä , Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Samoin luvuista on karsittu Sipoon Helsinkiin toimittama vesimäärä. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Oy:n vesimäärä, m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla vastaavasti toiseksi suurin

7 Yleistä Veden hankinta ja valmistus Ominaiskäyttö pysyi edelleen samalla tasolla, millä se jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on ollut. Vuoden luku 171 l/as,vrk, on yhden litran verran edellisvuoden lukua suurempi, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli 193 l/as,vrk, muutaman litran edellisvuotta pienempi. Mittaamattoman veden osuus koko alueella pysyi edellisvuoden lukemassa 11%. OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN JÄRVENPÄÄ KERAVA SIPOO TUUSULA YHTEENSÄ l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus teollisuus kauppa ja palvelut mittaamaton vesi yhteensä Prosenttitarkastelujen tulkinnassa tulee muistaa Keravan ja Sipoon osalla myös yksittäiset suuret teollisuuskäyttäjät, joiden vesimäärä kaunistaa vuototilastoa. Toisaalta Sipoon ja Tuusulan muita korkeammat luvut johtuvat suurista johtoverkon pituuksista suhteessa veden käyttöön. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna toukokuulle, keskimäärin m 3 /vrk. Edellisvuoden 2015 vastaava luku oli marraskuulta m3/vrk. Juhannuksen aika oli jälleen vuoden vähävetisin. Juhannuspäivänä vettä käytettiin vain m3/vrk edellisvuoden vastaavan luvun oltua m3/ vrk. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin 31. toukokuuta, m 3 /vrk. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,36 euroa/m3 + alv 24%. LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ LAITOS PROSESSI tuotto käyttö 15 käyttö 16 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna* kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi Söderkulla(ei käytössä) lipeän syöttö Takoja(ei käytössä) lipeän syöttö yhteensä * Jäniksenlinnan laitoksen saneeraus ja laajennus valmistui vuoden marraskuussa. Prosessi täydentyi kaksivaiheisella ilmastus-hiekkapikasuodatus osalla raudan ja mangaanin poistamiseksi ja uusitun laitoksen mitoitusksi on määritetty m3/vrk. OMINAISKÄYTTÖHISTORIA l/as/vrk 210 l/as/vrk (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Arlan käyttämää vettä) vuosi YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,75 milj.m3 ( m3/vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,65 milj.m3 (7242 m3/vrk), eli yhteensä 6,40 milj. m3 ( m3/vrk). JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,46 1,46 2,39 2,39 Kerava 1,39 1,39 2,19 2,19 Sipoo 1,53 1,60 2,17 2,28 Tuusula 1,69 1,69 2,23 2,23 SÄHKÖENERGIAN KULUTUS SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna ,36 Rusutjärvi ,35 muut vesilaitokset ,60 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat ,02 yhteensä ,45 tekopohjavesi ,15 kaikki yhteensä ,56 SÄHKÖN KÄYTTÖ Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,15 GWh, kun edellisvuoden luku oli 5,04 GWh. Myös vesikuutiometriä kohden laskettu sähkön ominaiskäyttö lisääntyi hieman. Todennäköisin syy löytyy Jäniksenlinnan vesilaitoksen erilaisista käyttötilanteista saneeraustyön yhteydessä

8 Veden hankinta ja valmistus KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Kustannukset vuonna muodostuivat seuraavan taulukon mukaisesti. Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY KUSTANNUKSET Käyttö ja Kust, Sähkö Tarvikk, Kemik, Palvelut kpito yht, Poistot yht, JÄNIKSENLINNA euroa senttiä/m³ 3,07 1,34 0,01 0,80 5,22 7,39 12,61 RUSUTJÄRVI euroa senttiä/m³ 3,01 0,07 0,00 0,12 3,20 0,00 3,20 MUUT YHT euroa senttiä/m³ 5,52 0,93 0,02 1,05 7,52 12,00 19,52 YHTEENSÄ euroa senttiä/m³ 3,78 0,85 0,01 0,68 5,32 6,62 11,94 TEKOPOHJAVESI euroa senttiä/m³ 1,13 0,00 0,00 0,00 1,13 0,18 1,31 Jos tekopohjaveden omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä euroa, ja käyttömaksut, yhteensä euroa ( yhteensä euroa ), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 4,44 senttiä/m3. Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien sekä Hyvinkään kaupungin kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Kertomusvuoden aikana yksi osakkaista, Altia Oyj, luovutti osakkeensa emoyhtiölle. Vuonna yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua euroa (vuonna euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä euroa, edellisvuoden summan oltua euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä euroa (v. 2015, euroa). VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Vuoden aikana muutoksia tapahtui Järvenpäässä Poikkitien yritysalueen saneerausten yhteydessä, jossa vanhaa asbestisementtiputkea korvattiin PVC-materiaalilla. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus- säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna yhteensä 10,04 milj.m3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä kwh eli noin 0,03 kwh/m3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti Asbestisementti PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PEH PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC PVC Teräs Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Valurauta Teräs Tuntematon Tuntematon Yhteensä VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen ja Porvoon terveydensuojelun toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille 2020 ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi kolmestatoista valitusta käyttöpisteestä. Sipoossa näytteenottopisteitä on kaksitoista, näytteenottoajankohdat on hajautettu tasaisesti vuoden ympäri. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä ja vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Verkoston valvontanäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä lukuun ottamatta Sipoota, jossa näytteet on ottanut paikallinen terveydensuojeluviranomainen, Porvoon terveydensuojelu. Käyttötarkkailunäytteet on ottanut vesilaitoksen oma henkilökunta. Tuusulan seudun vesilaitoksen vastuulla olevat laboratoriotutkimukset on teetetty Metropolilab Oy:llä Helsingissä, Porvoon terveydensuojelun laboratoriona on toiminut Vita-Terveyspalvelut Oy Helsingissä. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 721 näyte-erää (v kpl), joista tehtiin yhteensä analyysiä (v kpl). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1352/2015 mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset valvontanäytteiden osalta

9 Talous TULOSLASKELMA 2014 INVESTOINTIEN TOTEUMA TA %TA TUOTOT myynti liiketoiminnan muut tuotot tuet ja avustukset muut tuotot myynnin oikaisuerät TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS VEROT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/liittynyt asukas Liittynyt asukasmäärä Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on ,26 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA TA Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS Kohde TA Rakennukset ja rakennelmat Pohjavedenpinnan mittausasemat Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus Varavoimakoneet Jäniksenlinnan laitossaneeraus Talma-Söderkulla yhdysvesijohto Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Muut pitkävaikutteiset menot Firan sora-alueen saneeraus Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ TASEEN KEHITTYMINEN VASTAAVAA pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastattavaa oma pääoma poistoero ja varaukset pitkäaikainen vieras pääoma lyhytaikaikainen vieras pääoma yhteensä TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta Lainakanta , e/liittynyt asukas Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 5,7 5,8 5,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv

10 Pohjavesialueet Verkosto 18 19

11 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 7,4 8,3 12 8,3 13,3 ph-luku 12 6,7 6,9 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 12 0,6 0,7 12 1,0 1,1 Happi mg/l 12 4,9 6, ,3 12,3 Hiilidioksidi mg/l 12 20,2 23,0 11 <0.5 <0.5 Rauta Fe µg/l 12 <15.0 < <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 12 <3.0 < <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 15 37,6 51,0 Kok. kovuus mmol/l 12 0,4 0,5 12 0,7 0,8 Kalsium Ca mg/l 12 11,3 13, ,1 24,0 Magnesium mg/l 12 4,0 4,5 12 4,0 4,7 Ammoniumtyppi mgn/l 3 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 3 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 3 0,2 0,2 Nitriitti mg/l 12 0,0 0,0 mg/l 6 10,3 12,0 Alumiini Al µg/l 3 <3.0 <3.0 Arseeni As µg/l 3 0,1 0,1 Boori Bo µg/l 3 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 3 0,0 0,0 Fluoridi F mg/l 3 <0.1 <0.1 Kadmium Cd µg/l 3 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 3 0,1 0,1 Kromi Cr µg/l 3 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 0,2 0,5 Nikkeli Ni µg/l 3 0,9 1,4 Sinkki Zn µg/l 3 8,3 15,0 Uraani U µg/l 3 0,4 0,5 Liuottimet µg/l 3 <10.7 < ,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 0,3 2,0 12 0,8 3,0 Sameus FTU 12 0,4 0,9 12 0,3 0,5 TOC mg/l 12 1,4 2,1 Lämpötila C 12 7,2 9,0 12 6,9 7,4 ph-luku 12 6,7 6,9 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,4 12 1,3 1,3 Happi mg/l 12 7,6 8, ,7 12,3 Hiilidioksidi mg/l 12 42,0 50,0 12 0,9 1,5 Rauta Fe µg/l 12 <15.0 < <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 12 <3.0 < <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 15 33,7 46,0 Kok. kovuus mmol/l 12 0,9 0,9 12 0,9 1,0 Kalsium Ca mg/l 12 21,9 23, ,8 26,0 Magnesium mg/l 12 7,6 8,5 12 7,5 8,0 Ammoniumtyppi mgn/l 3 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 3 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 3 1,3 1,4 Nitriitti mg/l 12 <0.0 <0.0 mg/l 3 18,7 19,0 Alumiini Al µg/l 3 <3.0 <3.0 Arseeni As µg/l 3 0,1 0,1 Boori Bo µg/l 3 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 3 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 3 0,1 0,1 Kadmium Cd µg/l 3 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 3 0,1 0,1 Kromi Cr µg/l 3 0,2 0,3 Kupari Cu mg/l 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 0,3 0,6 Nikkeli Ni µg/l 3 1,0 1,3 Sinkki Zn µg/l 3 5,3 6,0 Uraani U µg/l 3 0,6 0,8 Liuottimet µg/l 3 <0.0 <0.0 2 <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 12 1,7 12,0 12 0,8 6,0 Sameus FTU 12 0,5 0,7 12 0,5 0,7 TOC mg/l 12 1,4 2,

12 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos Lämpötila C 46 6,9 17,0 11 6,8 8,0 ph-luku 45 6,8 7,1 13 7,8 8,1 Alkaliteetti mmol/l 45 0,6 1,0 13 1,1 1,3 Happi mg/l 55 4,3 13,0 13 6,9 9,4 Hiilidioksidi mg/l 45 15,5 29,0 13 2,5 4,1 Rauta Fe µg/l ,9 2800, ,5 20,0 Mangaani Mn µg/l 73 64,5 490, ,5 26,0 Kloridi mg/l 57 6,7 11,0 Kok. kovuus mmol/l 45 0,4 0,7 13 0,6 0,7 Kalsium Ca mg/l 45 8,9 15, ,5 23,0 Magnesium mg/l 45 4,0 7,1 13 3,6 4,0 Ammoniumtyppi mgn/l 11 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 11 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 11 0,3 0,6 Nitriitti mg/l 13 0,0 0,0 mg/l 11 12,9 17,0 Alumiini Al µg/l 11 13,0 36,0 Arseeni As µg/l 11 0,1 0,3 Boori Bo µg/l 11 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 11 0,0 0,0 Fluoridi F mg/l 11 0,6 1,0 Kadmium Cd µg/l 11 0,0 0,1 Koboltti Co µg/l 11 0,4 1,3 Kromi Cr µg/l 11 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 11 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 11 0,3 0,6 Nikkeli Ni µg/l 11 1,2 2,5 Sinkki Zn µg/l 11 7,1 10,0 Uraani U µg/l 11 0,9 2,2 Liuottimet µg/l 11 <2.2 < <0.2 <0.5 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 47 64,1 2800, ,2 150,0 Sameus FTU 55 2,2 31,0 13 0,4 0,7 TOC mg/l 45 2,2 4,3 1 3,6 3,6 Lämpötila C 4 7,6 9,0 10 8,0 8,8 ph-luku 4 6,7 6,8 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,9 0,9 12 1,2 1,2 Happi mg/l 4 7,3 7, ,0 12,9 Hiilidioksidi mg/l 4 31,5 32,0 12 0,6 1,3 Rauta Fe µg/l 4 <15.0 < <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 4 <3.0 < <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 5 33,2 34,0 Kok. kovuus mmol/l 4 0,9 0,9 12 1,0 1,1 Kalsium Ca mg/l 4 22,0 22, ,7 28,0 Magnesium mg/l 4 8,4 8,6 12 8,3 8,8 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 1 2,1 2,1 Nitriitti mg/l 12 0,0 0,0 mg/l 1 23,0 23,0 Alumiini Al µg/l 1 10,0 10,0 Arseeni As µg/l 1 <0.1 <0.1 Boori Bo µg/l 1 42,0 42,0 Elohopea Hg µg/l 1 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 1 0,1 0,1 Kadmium Cd µg/l 1 <0.0 <0.0 Koboltti Co µg/l 1 <0.0 <0.0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l 1 1,2 1,2 Sinkki Zn µg/l 1 <5.0 <5.0 Uraani U µg/l 1 0,5 0,5 Liuottimet µg/l 1 <0.0 <0.0 2 <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,3 1,0 13 0,1 1,0 Sameus FTU 4 0,6 0,7 12 0,4 0,6 TOC mg/l 4 1,6 2,

13 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos Lämpötila C 8 6,5 7,0 12 6,9 8,0 ph-luku 8 6,8 7,0 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 8 2,0 2,6 12 2,1 2,6 Happi mg/l 8 1,2 1, ,9 12,3 Hiilidioksidi mg/l 8 52,3 56,0 12 2,1 2,8 Rauta Fe µg/l 8 186,3 400,0 12 <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 8 40,4 56,0 12 <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 10 16,0 22,0 Kok. kovuus mmol/l 8 1,2 1,6 12 1,4 1,6 Kalsium Ca mg/l 8 28,1 34, ,4 33,0 Magnesium mg/l 8 13,1 19, ,7 18,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 2 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 2 0,5 0,9 Nitriitti mg/l 12 <0.0 <0.0 mg/l 2 30,5 32,0 Alumiini Al µg/l 2 <3.0 <3.0 Arseeni As µg/l 2 0,3 0,3 Boori Bo µg/l 2 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 2 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 2 0,3 0,4 Kadmium Cd µg/l 2 0,0 0,1 Koboltti Co µg/l 2 0,3 0,6 Kromi Cr µg/l 2 <0.1 <0.1 Kupari Cu mg/l 2 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 2 0,7 1,0 Nikkeli Ni µg/l 2 1,7 2,0 Sinkki Zn µg/l 2 13,0 17,0 Uraani U µg/l 2 10,9 17,0 Liuottimet µg/l 2 <9.3 < <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 0,9 3,0 12 0,2 1,0 Sameus FTU 8 1,8 4,6 12 0,4 0,7 TOC mg/l 8 1,8 2,5 Lämpötila C 8 6,7 7,4 12 7,0 7,6 ph-luku 8 7,1 7,2 12 7,7 7,9 Alkaliteetti mmol/l 8 1,9 2,0 12 1,8 1,8 Happi mg/l 8 1,7 3, ,0 12,6 Hiilidioksidi mg/l 8 27,5 30,0 12 4,8 6,9 Rauta Fe µg/l 8 282,5 670,0 12 <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 8 24,9 29,0 12 3,1 4,0 Kloridi mg/l 10 17,8 21,0 Kok. kovuus mmol/l 8 1,1 1,2 12 1,1 1,2 Kalsium Ca mg/l 8 23,4 25, ,0 24,0 Magnesium mg/l 8 13,3 14, ,1 14,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0.0 <0.0 Nitriittityppi mgn/l 2 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 2 0,2 0,3 Nitriitti mg/l 12 <0.0 <0.0 mg/l 2 27,0 33,0 Alumiini Al µg/l 2 <3.0 <3.0 Arseeni As µg/l 2 0,7 1,1 Boori Bo µg/l 2 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 2 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 2 0,5 0,6 Kadmium Cd µg/l 2 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 2 0,2 0,4 Kromi Cr µg/l 2 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 2 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 2 0,3 0,4 Nikkeli Ni µg/l 2 2,3 2,8 Sinkki Zn µg/l 2 8,5 9,0 Uraani U µg/l 2 12,9 17,0 Liuottimet µg/l 2 <1.6 <3.2 2 <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 8 1,0 5,0 12 0,6 4,0 Sameus FTU 8 5,1 22,0 12 0,4 0,8 TOC mg/l 8 1,2 1,

14 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos Lämpötila C 24 7,3 19,4 12 6,8 7,0 ph-luku 25 6,9 7,2 12 7,7 7,7 Alkaliteetti mmol/l 25 0,5 1,3 12 1,0 1,1 Happi mg/l 25 3,7 7,6 12 7,4 8,2 Hiilidioksidi mg/l 25 11,9 27,0 12 3,1 3,9 Rauta Fe µg/l ,5 1800, ,3 18,0 Mangaani Mn µg/l 25 78,2 1100,0 12 4,1 6,0 Kloridi mg/l 31 9,0 18,0 Kok. kovuus mmol/l 25 0,4 0,9 12 0,6 0,7 Kalsium Ca mg/l 25 8,6 20, ,9 20,0 Magnesium mg/l 25 3,8 9,9 12 4,1 4,4 Ammoniumtyppi mgn/l 7 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 7 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 7 0,3 0,6 Nitriitti mg/l 12 <0.0 <0.0 mg/l 7 12,7 24,0 Alumiini Al µg/l 7 27,3 140,0 Arseeni As µg/l 7 0,1 0,3 Boori Bo µg/l 7 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 7 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 7 0,3 0,7 Kadmium Cd µg/l 7 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 7 0,3 1,7 Kromi Cr µg/l 7 0,1 0,2 Kupari Cu mg/l 7 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 7 0,2 0,6 Nikkeli Ni µg/l 7 0,7 1,9 Sinkki Zn µg/l 7 7,4 15,0 Uraani U µg/l 7 0,7 1,3 Liuottimet µg/l 7 <5.9 < <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 25 3,8 55,0 12 0,3 1,0 Sameus FTU 25 0,9 9,4 12 0,4 0,8 TOC mg/l 25 2,7 3,7 Lämpötila C 4 6,6 7,0 11 7,1 10,2 ph-luku 4 6,9 6,9 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 4 0,6 0,7 12 1,5 1,6 Happi mg/l 4 7,7 8,4 11 9,7 11,7 Hiilidioksidi mg/l 4 16,3 17,0 12 0,7 1,4 Rauta Fe µg/l 4 <15.0 < <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 4 <3.0 < <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 5 5,8 6,8 Kok. kovuus mmol/l 4 0,5 0,5 12 0,9 0,9 Kalsium Ca mg/l 4 11,3 12, ,3 30,0 Magnesium mg/l 4 4,2 4,4 12 4,4 4,7 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 1 0,7 0,7 Nitriitti mg/l 12 0,0 0,1 mg/l 1 14,0 14,0 Alumiini Al µg/l 1 <3.0 <3.0 Arseeni As µg/l 1 <0.1 <0.1 Boori Bo µg/l 1 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 1 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 1 0,1 0,1 Kadmium Cd µg/l 1 <0.0 <0.0 Koboltti Co µg/l 1 <0.0 <0.0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l 1 0,1 0,1 Sinkki Zn µg/l 1 <5.0 <5.0 Uraani U µg/l 1 1,0 1,0 Liuottimet µg/l 1 <4.2 <4.2 2 <1.0 <2.0 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 3,3 13,0 12 0,2 1,0 Sameus FTU 4 0,8 1,1 12 0,4 0,8 TOC mg/l 4 1,1 1,

15 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos Lämpötila C 10 6,6 7,4 12 6,6 7,0 ph-luku 10 6,8 7,0 12 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 10 1,1 1,6 12 1,2 1,3 Happi mg/l 10 4,3 4, ,6 12,3 Hiilidioksidi mg/l 10 32,5 38,0 12 2,5 16,0 Rauta Fe µg/l ,6 500,0 12 <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 10 36,7 46,0 12 3,7 11,0 Kloridi mg/l 12 22,3 28,0 Kok. kovuus mmol/l 10 1,0 1,2 12 1,0 1,1 Kalsium Ca mg/l 10 25,4 30, ,7 27,0 Magnesium mg/l 10 9,0 11,0 12 9,4 10,0 Ammoniumtyppi mgn/l 3 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 3 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 3 0,5 0,6 Nitriitti mg/l 12 0,0 0,0 mg/l 3 34,7 44,0 Alumiini Al µg/l 3 6,3 13,0 Arseeni As µg/l 3 0,3 0,5 Boori Bo µg/l 3 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 3 0,0 0,0 Fluoridi F mg/l 3 0,3 0,5 Kadmium Cd µg/l 3 0,0 0,1 Koboltti Co µg/l 3 0,1 0,2 Kromi Cr µg/l 3 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 0,3 0,5 Nikkeli Ni µg/l 3 1,1 1,8 Sinkki Zn µg/l 3 6,7 10,0 Uraani U µg/l 3 6,0 8,1 Liuottimet µg/l 6 <1.9 < ,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 10 0,4 2,0 12 0,1 1,0 Sameus FTU 10 1,5 3,9 12 0,4 0,8 TOC mg/l 10 1,3 2,0 Lämpötila C 16 6,7 7,2 12 7,2 8,3 ph-luku 16 7,1 7,5 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 16 2,4 3,9 12 2,1 2,4 Happi mg/l 16 2,4 5, ,0 12,5 Hiilidioksidi mg/l 16 47,5 62,0 12 1,4 2,0 Rauta Fe µg/l ,5 1200, ,0 39,0 Mangaani Mn µg/l ,3 560,0 12 <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 20 14,0 15,0 Kok. kovuus mmol/l 16 1,5 2,0 12 1,3 1,4 Kalsium Ca mg/l 16 29,7 35, ,3 30,0 Magnesium mg/l 16 17,7 27, ,9 17,0 Ammoniumtyppi mgn/l 4 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 4 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 4 0,9 2,0 Nitriitti mg/l 12 0,0 0,0 mg/l 4 38,0 58,0 Alumiini Al µg/l 4 5,5 10,0 Arseeni As µg/l 4 0,4 0,9 Boori Bo µg/l 4 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 4 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 4 0,7 1,1 Kadmium Cd µg/l 4 0,1 0,1 Koboltti Co µg/l 4 0,3 0,6 Kromi Cr µg/l 4 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 4 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 4 0,3 0,6 Nikkeli Ni µg/l 4 1,9 3,1 Sinkki Zn µg/l 4 12,3 17,0 Uraani U µg/l 4 5,7 8,2 Liuottimet µg/l 4 <6.6 < <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 16 8,2 95,0 12 2,4 12,0 Sameus FTU 16 4,9 18,0 12 0,4 0,8 TOC mg/l 15 1,6 2,

16 LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO VERKOSTOANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Santakosken vesilaitos Lämpötila C 4 6,2 6,2 12 6,4 7,0 ph-luku 4 7,3 7,3 12 7,8 8,0 Alkaliteetti mmol/l 4 1,6 1,7 12 2,2 2,3 Happi mg/l 4 6,0 7, ,6 11,8 Hiilidioksidi mg/l 4 18,8 21,0 12 5,4 7,3 Rauta Fe µg/l 4 149,0 220, ,0 31,0 Mangaani Mn µg/l 4 19,0 20,0 12 4,3 6,0 Kloridi mg/l 5 16,4 17,0 Kok. kovuus mmol/l 4 1,0 1,0 12 1,3 1,3 Kalsium Ca mg/l 4 20,3 21, ,6 34,0 Magnesium mg/l 4 11,0 11, ,1 12,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 1 1,5 1,5 Nitriitti mg/l 12 <0.0 <0.0 mg/l 1 15,0 15,0 Alumiini Al µg/l 1 5,0 5,0 Arseeni As µg/l 1 0,5 0,5 Boori Bo µg/l 1 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 1 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 1 0,7 0,7 Kadmium Cd µg/l 1 <0.0 <0.0 Koboltti Co µg/l 1 <0.0 <0.0 Kromi Cr µg/l 1 <0.1 <0.1 Kupari Cu mg/l 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l 1 0,3 0,3 Sinkki Zn µg/l 1 <5.0 <5.0 Uraani U µg/l 1 2,2 2,2 Liuottimet µg/l 1 <0.0 <0.0 2 <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,3 1,0 12 0,1 1,0 Sameus FTU 4 0,9 1,3 12 0,5 0,9 TOC mg/l 4 1,1 1,9 JÄRVENPÄÄ Järvenpään Satukallio Järvenpään terveyskeskus Järvenpään uimahalli Lkm keski- maksimi Lämpötila C 6 14,2 21,0 6 8,8 12,0 6 8,6 12,0 Sameus FTU 6 0,2 0,3 6 0,3 0,4 6 0,3 0,4 Väri mgpt/l 6 <2.50 < ,1 4,5 6 2,7 3,6 ph-luku 6 8,1 8,4 6 7,9 8,1 6 7,9 8,1 Kok. kovuus mmol/l 6 0,9 1,0 6 0,7 0,8 6 0,8 0,9 Johtokyky µs/m 6 215,8 236, ,7 180, ,8 206,0 Rauta Fe µg/l 6 <15.0 < ,3 17,0 6 16,7 25,0 Mangaani Mn µg/l 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 <3.0 Ammonium mg/l 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 7,0 7,0 1 8,0 8,0 1 9,0 9,0 Arseeni µg/l 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 Elohopea Hg µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Fluoridi mg/l 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 Kadmium Cd µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,2 0,2 Natrium Na mg/l 1 10,0 10,0 1 6,5 6,5 1 8,7 8,7 Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,8 0,8 Nitriittityppi mgn/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 1 0,5 0,5 1 0,5 0,5 1 0,6 0,6 Pestisidit µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 mg/l 1 22,0 22,0 1 12,0 12,0 1 18,0 18,0 Kloridi mg/l 1 14,0 14,0 1 5,8 5,8 1 11,0 11,0 Kok.bakteerit kpl/ml 1 8,0 8,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC mg/l 1 1,5 1,5 1 2,1 2,1 1 1,8 1,8 Nitraatti mg/l 1 2,2 2,2 1 2,4 2,4 1 2,5 2,5 Nitriitti mg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,

17 VERKOSTOANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO KERAVA TUUSULA Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava Hyrylä Lemminkäinen Hyrylä Terveyskeskus Jokela Ester-Matilada-koti Kellokoski Kustaa Adolf -koti Lkm keski- maksimi Lämpötila C 6 13,0 18,0 6 7,3 8,8 6 11,2 15,0 6 8,6 13,0 6 8,3 10,5 Sameus FTU 6 0,3 0,5 6 0,5 0,7 6 0,4 0,5 6 0,3 0,4 6 0,4 0,6 Väri mgpt/l 6 3,2 5,3 6 3,1 4,5 6 3,2 4,5 6 3,2 5,3 6 3,1 4,8 ph-luku 6 7,7 7,8 6 7,7 7,8 6 7,8 7,9 6 7,8 8,0 6 7,8 7,9 Kok. kovuus mmol/l 6 0,6 0,7 6 0,6 0,7 6 0,7 0,7 6 0,6 0,7 6 0,7 0,7 Johtokyky µs/m 6 157,8 167, ,3 163, ,7 172, ,0 167, ,7 175,0 Rauta Fe µg/l 6 16,3 23,0 6 17,7 22,0 6 23,8 36,0 6 16,3 22,0 6 22,0 53,0 Mangaani Mn µg/l 6 <3.0 < ,2 4,0 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 < ,3 17,0 Ammonium mg/l 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 10,0 10,0 1 14,0 14,0 1 9,0 9,0 1 10,0 10,0 1 11,0 11,0 Arseeni µg/l 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 Elohopea Hg µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Fluoridi mg/l 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 Kadmium Cd µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,2 0,2 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,1 0,1 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 Natrium Na mg/l 1 6,9 6,9 1 6,9 6,9 1 7,1 7,1 1 6,5 6,5 1 6,9 6,9 Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,5 0,5 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 Nitriittityppi mgn/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,6 0,6 1 0,4 0,4 1 0,5 0,5 Pestisidit µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 mg/l 1 12,0 12,0 1 12,0 12,0 1 12,0 12,0 1 11,0 11,0 1 12,0 12,0 Kloridi mg/l 1 7,3 7,3 1 7,4 7,4 1 7,6 7,6 1 7,5 7,5 1 8,7 8,7 Kok.bakteerit kpl/ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC mg/l 1 2,3 2,3 1 2,3 2,3 1 2,2 2,2 1 2,3 2,3 1 2,3 2,3 Nitraatti mg/l 1 1,8 1,8 1 1,9 1,9 1 2,0 2,0 1 1,8 1,8 1 2,3 2,3 Nitriitti mg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Lämpötila C 6 10,7 15,0 6 9,9 12,0 5 8,0 10,8 5 11,3 16,1 Sameus FTU 6 0,2 0,3 6 0,3 0,4 6 0,3 0,5 6 0,4 0,5 Väri mgpt/l 6 2,5 2,7 6 2,5 2,6 6 <2.50 < ,6 2,9 ph-luku 6 8,1 8,2 6 7,9 8,1 6 7,9 8,2 6 8,1 8,1 Kok. kovuus mmol/l 6 0,8 1,0 6 0,9 1,1 6 1,3 1,4 6 1,3 1,5 Johtokyky µs/m 6 247,8 261, ,0 286, ,8 318, ,8 337,0 Rauta Fe µg/l 6 19,7 43,0 6 17,7 21,0 6 <15.0 < <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 <3.0 Ammonium mg/l 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 4,0 4,0 1 11,0 11,0 1 <3.0 <3.0 1 <3.0 <3.0 Arseeni µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 Elohopea Hg µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Fluoridi mg/l 1 0,1 0,1 1 0,2 0,2 1 0,5 0,5 1 0,4 0,4 Kadmium Cd µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,1 0,1 1 0,4 0,4 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 Natrium Na mg/l 1 15,0 15,0 1 9,1 9,1 1 13,0 13,0 1 13,0 13,0 Nikkeli Ni µg/l 1 1,2 1,2 1 0,7 0,7 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 Nitriittityppi mgn/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 1 1,7 1,7 1 0,8 0,8 1 1,6 1,6 1 1,6 1,6 Pestisidit µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 mg/l 1 20,0 20,0 1 15,0 15,0 1 22,0 22,0 1 33,0 33,0 Kloridi mg/l 1 28,0 28,0 1 15,0 15,0 1 15,0 15,0 1 14,0 14,0 Kok.bakteerit kpl/ml 1 0,0 0,0 1 10,0 10,0 1 3,0 3,0 1 1,0 1,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC mg/l 1 1,3 1,3 1 2,0 2,0 1 0,9 0,9 1 1,2 1,2 Nitraatti mg/l 1 7,5 7,5 1 3,7 3,7 1 7,1 7,1 1 6,9 6,9 Nitriitti mg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,

18 VERKOSTOANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO SIPOO Palvelutalo Linda Söderkulla Nikkilän terveyskeskus Pohjois- Paippisten päiväkoti Nordkalk Kalkkiranta Palvelutalo Kotivalli Pajuniemi Keidas leipomo Fazer Karhusaari Pizza-Cafe Rödje-Fant, Box barnträdgård Gesterby skola Cafe Navetta Sakarinmäen koulu Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm keski- Lkm Lkm keski Lämpötila C 1 12,7 1 15,6 Sameus FTU 2 0,2 0,3 2 0,19 0,19 2 0,125 0,15 3 0,3 0,4 2 <0,1 <0,1 2 0,13 0,13 1 0,67 1 0,33 1 0,35 1 <0,1 1 0,19 1 <0,1 1 0,36 Väri mgpt/l 2 3,9 4,2 2 2,95 3,2 2 4,7 8,7 3 4,3 5,8 2 1,75 2,1 2 6,65 10,1 1 3,2 1 <2,5 1 <2,5 1 2,4 1 3,1 1 4,2 1 <2,5 ph-luku 2 7,7 7,7 2 7,6 7,6 2 7,6 7,7 3 7,5 7,9 2 7,65 7,7 2 7,8 7,8 1 7,3 1 7,8 1 7,7 1 7,65 1 7,5 1 7,8 1 7,7 Kok, kovuus mmol/l 2 0,5 0,5 2 0,485 0,6 2 0,6 0,6 3 0,5 0,5 2 0,6 0,6 2 0,525 0,55 1 0,4 1 0,67 1 0,68 1 0,5 1 0,5 1 0,5 1 Johtokyky µs/cm 2 170, ,3 180, Rauta Fe µg/l 2 <10 <10 2 <10 < <10 <10 2 <10 < <10 1 <15 1 <15 1 < <10 1 <15 Mangaani Mn µg/l 2 <10 <10 2 <10 < <10 <10 2 <10 <10 2 <10 <10 1 <10 1 <3 1 <3 1 <10 1 <10 1 <10 1 <3 Ammonium mg/l 2 <0,05 <0,05 2 <0,05 <0,05 2 0,05 0,05 3 <0,05 <0,05 2 <0,05 <0,05 2 <0,05 <0,05 1 <0,05 1 <0,010 1 <0,010 1 <0,05 1 <0,05 1 <0,05 1 <0,01 Kolibakt. kpl/100ml 2 0, Clostrium perfr. kpl/100ml 2 0, Alumiini µg/l 1 <10 1 <10 Arseeni µg/l 1 <1 1 <1 Elohopea Hg µg/l 1 <0,1 1 <0,1 Fluoridi mg/l 1 0,3 1 0,3 Kadmium Cd µg/l 1 <0,15 1 <0,15 Kromi Cr µg/l 1 <0,5 1 <0,5 Kupari Cu µg/l 1 0,1 1 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <2 1 <2 Natrium Na mg/l 1 6,7 1 11,0 Nikkeli Ni µg/l 1 <2 1 <2 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,003 1 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 1 0,5 1 0,3 Pestisidit µg/l 1 0,0 1 0,0 mg/l 1 12,0 1 20,0 Kloridi mg/l 1 8,0 1 13,0 Kok,bakteerit kpl/ml 1 0,0 1 0,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 1 0,0 TOC mg/l 1 2,1 1 1,4 Nitraatti mg/l 1 1,8 1 1,2 Nitriitti mg/l 1 <0,01 1 <0,01 VESITORNIT Hyrylä Jokela Järvenpää Kellokoski Etelä-Kerava Kerava Nikkilä Söderkulla Kolibakt. kpl/100ml E.Coli alustava tunn. kpl/100ml Lämpötila C 10 7,4 9,2 12 7,3 12,0 8 7,2 9,8 11 7,5 10,2 11 6,9 8,0 5 6,6 8,0 11 7,6 10,0 11 7,4 11,

19 36 Kirkkotie 49, Tuusula puh Häiriötilannetiedote Design, foto Jukka Nissinen Savion Kirjapaino 2017