SAK:n vastaukset Juha Sipilän työmarkkinaosapuolille esittämiin kysymyksiin yhteiskuntasopimuksesta

Transkriptio

1 SAK:n vastaukset Juha Sipilän työmarkkinaosapuolille esittämiin kysymyksiin yhteiskuntasopimuksesta Edellytyksiä yhteiskuntasopimukselle Hallitus sitoutuu seuraaviin toimintaperiaatteisiin työmarkkina-asioissa Työelämää ja ansiosidonnaista sosiaaliturvaa koskevat asiat valmistellaan kolmikantaisesti mukaan lukien neuvottelujärjestelmän uudistaminen Työehtoja kehitetään yleissitovuuden puitteissa Työmarkkinajärjestöjen toiminnan perusedellytykset turvataan Työeläkeuudistus toteutetaan työmarkkinajärjestöjen sopimalla tavalla Vastaukset kysymyksiin 1. Millä keinoilla saamme aikaan noin 5 %:n tuottavuushypyn suomalaisen työn, julkisen sektorin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi? Palkkapolitiikka Työmarkkinajärjestöt sopivat Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisista vuoden 2016 palkankorotuksista mennessä. Työmarkkinoiden ennustettavuuden parantamiseksi neuvottelut vuoden 2016 jälkeisen ajan työmarkkinaratkaisusta aloitetaan hyvissä ajoin. Yritysten johdon palkitseminen toteutetaan samassa linjassa henkilöstön kanssa. Finanssipolitiikka Kansantalouden tuottavuuteen vaikuttaa lyhyellä aikavälillä keskeisimmin kapasiteetin ja resurssien käyttöaste. Teollisuuden käyttöaste riippuu tilauskannasta ja palveluissa kotitalouksien ostovoimasta. Finanssipolitiikan mitoittamisessa ja sopeuttamisen ajoittamisessa toimitaan niin, ettei heikennetä tuotannon ja tuottavuuden elpymisen edellytyksiä.

2 Rakennemuutoksen vauhdittaminen edellyttää muutosturvaa Elinkeinopolitiikan päälinja on edistää tuottavuuden parantamista ja voimavarat kohdennettava rakenteiden uudistamiseen ja yrityskoon kasvattamiseen. Tämä yhdessä ICT:n käyttöönoton, robotisaation ja digitalisaation edistämisen kanssa luovat merkittävän tuottavuushypyn kiihdyttäen samalla työelämän rakennemuutosta, joka asettaa uusia vaatimuksia työelämän kehittämiselle ja muutosturvalle. Käynnistetään sopimusaloittain ja työpaikkatasolla toimialavuoropuhelu tuottavuuden ja työhyvinvoinnin (mm. sairauspoissaolojen vähentämiseksi) yhtäaikaiseksi parantamiseksi digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Työehtosopimuksiin pohjautuvalla paikallisella sopimisella etsitään yritystason ratkaisuja johdon ja henkilöstön välisen luottamuksen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi sekä tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja joustavuuden lisäämiseksi. Rakennemuutoksen nopeutuminen edellyttää palkansaajien muutosturvan kehittämistä ja oppimisvalmiuksia lisäävän laaja-alaisen koulutuksen kehittämistä. Käynnistetään palvelualojen työllisyys- ja kasvuohjelma. Innovaatiorahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Työhyvinvointi ja työelämän pelisäännöt Jatketaan Työelämä 2020 hanketta ja jalkautetaan se työpaikoille. Työterveyshuollon kehittämistä jatketaan nykyjärjestelmän perustalta. Työvuorojen suunnitteluun on panostettava ja edistettävä ergonomista työvuorosuunnittelua sekä työntekijöiden työaika-autonomiaa. Rajoitetaan nollatuntisopimusten käyttöä ja vaaditaan osa-aikaisten työsopimusten käyttöön perustelu. Edistetään ala- tai yrityskohtaisten työaikapankkien käyttöönottoa. Harmaan talouden torjumiseksi tilaajavastuuta kehitetään kohti ketjuvastuuta, laajennetaan veronumeron käyttöä, otetaan käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet ja toteutetaan järjestöjen kanneoikeus. Säilytetään ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta.

3 Infrastruktuurin ylläpito ja investoinnit Kaupungistumisen mahdollistaminen lisää yritysten tuottavuutta ja tehostaa julkisten palveluiden järjestämistä sekä mahdollistaa palveluyhteiskunnan syntymisen. Käynnistetään kaupungistumisen edellyttämä asunto- ja infrastruktuuri-investointiohjelma, joka mahdollistaa kaavoituksen nopeuttamisen ja rajaa valitusoikeutta. Kootaan maankäytön, asumisen, liikenteen ja rakentamisen ohjaus yhteen ministeriöön. Liikenneväylien perusväylänpitoon tehdään 200 miljoonan euron tasokorotus. Laaditaan ohjelma vientiteollisuuden logistiikan pullonkaulojen purkamiseksi. Yritystoiminnan ja investointien vauhdittamiseksi nopeutetaan lupamenettelyjä ja kootaan lupahakua yhden luukun periaatteella. Energia Turvataan kohtuuhintainen energia suosimalla vähähiilisiä ja monipuolisia energiainvestointeja sekä varmistetaan säätö- ja varavoiman saanti. Julkiset palvelut Varmistetaan kattavat julkiset palvelut koko maassa yritystoiminnan edellytysten turvaamiseksi. Valtion ja kuntien toimintojen tuottavuuden kehittämisessä huomio kiinnitetään vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen määrällisten tavoitteiden sijasta. Omistajapolitiikka Valtion aktiivisella omistajapolitiikalla monipuolistetaan yritysrakennetta ja turvataan yhteiskunnan perustoimintoja sekä menestyvällä yritystoiminnalla mahdollistetaan uuden yritystoiminnan luominen strategisesti tärkeillä toimialoilla.

4 2. Millä keinoilla voimme madaltaa työllistämisen kynnystä? Verotus ja kannustavuus Kohdennetaan työtulovähennystä ja kunnallisveron ansiotulovähennystä enemmän pienituloisille. Asumistukea muutetaan siten, että tulojen kasvaessa tuki leikkautuu nykyistä loivemmin. Päivähoito säilytetään subjektiivisena. Päivähoitomaksuja alennetaan ja osa-aikahoidossa siirrytään tuntiperusteiseen maksuun. Kotitalousvähennys Kotitalousvähennyksen tasoa korottamalla tuetaan työllisyyttä rakennusalan suhdannevaihteluissa sekä varaudutaan kasvaviin kotipalvelujen tarpeisiin. Työpaikkojen ja työvoiman kohtaanto-ongelma Käynnistetään työvoiman ja työpaikkojen alueellisen ja osaamispohjaisen kohtaanto-ongelman ratkaisuun tähtäävä ohjelma, jossa otetaan huomioon kasvukeskusten asuntotarjonnan lisääminen, vanhoista asunnoista irtipääsymahdollisuuksien helpottaminen ja kauempaakin työssäkäynnin mahdollistaminen sekä uusiin ammatteihin sijoittumisen mahdollistava aikuiskoulutustarjonta. Työnantajavelvollisuudet sujuviksi Toteutetaan asiakaslähtöinen työnantajasivusto. Esimerkiksi Verohallinnon palveluita kehitetään niin, että samasta portaalista työnantaja voi hoitaa kaikki työnantajavelvollisuudet verottajalle, vakuutusyhtiöille ja eläkeyhtiöille ja samalla saada perustiedot työsuhteessa noudatettavista työehdoista ja työehtosopimuksesta sekä työsuojelusta ja työterveyshuollon järjestämisestä. Perustetaan jo valmisteilla oleva kansallinen tulorekisteri (Katre) helpottamaan työnantajan ilmoittamisvelvollisuuksia. Uusi perustettava työnantajaportaali sovitetaan yhteen Katren kanssa.

5 Julkisten tahojen ylläpitämien työvoimapankkien perustamista edistetään. Pankkien avulla yritys voi lomautuksen sijasta vuokrata työntekijänsä toiselle työvoimaa tarvitsevalle yritykselle (esimerkki Kurikan työvoimapankki). Helpotetaan pitkäaikaistyöttömien työllistämistä Pitkäaikaistyöttömien työllisyyden edistämiseksi laaditaan laajalla yhteistyöllä toimintaohjelma, joka pitää sisällään kannusteiden, tukitoimien, palvelujärjestelmän ja lainsäädännön selvittämisen sekä kehittämisen (vrt. raamisopimus ja osatyökykyisten työmarkkinoiden kehittäminen). Työnantajille uusi pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kokonaispaketti yhdessä TE-toimistojen kanssa, jossa mm. pitkäaikaistyöttömille lyhyt kokeilujakso työkokeilun avulla ennen palkkatuettua työtä. Palkkatuki voitaisiin maksaa työnantajalle etukäteen. Työnantaja puolestaan sitoutuu jatkamaan työsuhdetta palkkatukijakson jälkeen. 3. Millä keinoilla saamme työttömyyden hoitamiseen käytettävät määrärahat aktivoivampaan käyttöön? Tehostetaan TE-toimistojen omaa työnvälitystä TE-toimistoille asetetaan tarkempi velvoite tehdä työllistymissuunnitelmat kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Suunnitelmien tekemistä seurataan. Ensimmäinen työtarjous annetaan työllistymissuunnitelman yhteydessä. Vaihtoehtona on tarkka sopimus koulutukseen hakeutumisesta. Lisätään TE-toimistojen yritysyhteistyötä työnhakijoiden työllistämiseksi ja uusien työpaikkojen löytämiseksi. Parannetaan muutosturvamallia Työntekijöiden irtisanomissuojaa parannetaan ja työnantajien vastuuta lisätään tilanteissa, joissa voittoa tuottava yritys irtisanoo työntekijöitä. Ennakoiva muutosturva osittaisissa tai määräaikaisissa lomautuksissa mahdollistetaan opiskelu (esim. tutkinnon osia). Perusasteen koulutuksen jälkeistä tutkintoa vailla oleville toteutetaan muutosturvan koulutustakuu.

6 Muutosturvan piiriin kuuluvien ikääntyneiden (58/60v) työllistämiseen toteutetaan pitkäkestoinen palkkatuki ilman vuoden työttömyysvelvoitetta sekä muutosturvatoimenpiteisiin aina sisällytettävä terveydentilan selvittäminen. Kannustetaan yrittäjyyteen Kannustetaan yrittäjyyteen starttirahan määrää korottamalla. Starttirahan perustuki nostetaan nykyisestä työmarkkinatuen suuruisesta noin 700 /kk etuudesta /kk. Lisäosa ansiopäivärahan saajille 50 % perustuesta, eli yhteensä Tämä vastaisi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää kuukausiansioilla. Starttirahan kesto lyhennetään 6 kuukauteen, jonka jälkeen mahdollinen 4 kk jakso = enintään 10 kk (nykyisin 6+6+6, enintään 18 kk). Työttömyysturvan kannustavuus Ansioturva; työttömyysturvan rahoituksen ja aseman varmistaminen nykyjärjestelmän pohjalta. Saatetaan irtisanominen ja lomautus rahoituksellisesti samaan asemaan. Valtio rahoittaa lomautuspäivärahoista peruspäivärahaa vastaavan osuuden, kuten tehtiin väliaikaisesti vuosina 2010, 2012 ja Luodaan selvityksen pohjalta yksinyrittäjälle oikeus vakuuttaa itsensä palkansaajakassassa. Työttömien omaehtoista kouluttautumista työttömyysturvalla helpotetaan ja pitkäaikaistyöttömien koulutusmahdollisuuksia lisätään. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sitoutuneet osana eläkeratkaisua arvioimaan mennessä lisäpäiväoikeutta koskevien muutosten vaikutuksia työntekijän työmarkkina-asemaan sekä erityisesti sitä, miten työurasopimuksessa ( ) sovittu 60 vuotta täyttäneiden irtisanottujen oikeus työssäoloehdon täyttävään tukityöhön ja muihin aktiivitoimiin on käytännössä toiminut. Arvioinnin perusteella päätetään vielä tarvittavista lisätoimista, joilla varmistetaan, että muutokset toimivat käytännössä tarkoitetulla tavalla. Mikäli osapuolet toteavat, että työurasopimuksessa sovitut toimet vaikuttavat tarkoitetulla tavalla, lisäpäiväoikeuden alaikäraja nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella 62 vuoteen.

7 Nopeutetaan koulutukseen pääsyä Nuorten oppisopimuskoulutus uudistetaan 2+1-mallin pohjalta. Kehitetään nuorille soveltuvaa oppilaitosmuotoiseen koulutukseen integroituvaa oppisopimuskoulutusta, jossa opiskelijasta maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta oppilaitosmuotoisen koulutuksen yksikköhintaa. Työnantajille maksetaan korotettu koulutuskorvaus. Luovutaan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen sääntelystä. Lisätään lakeihin velvoite huolehtia perusopetuksen päättävien nuorten koulutuksesta (nuorisotakuu) ja nostetaan oppivelvollisuusiän ikärajaa. Varmistetaan nuorten koulutukseen pääsy vapauttamalla ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkojen määrällinen säätely perusopetuksen päättävien osalta. Aikuisten oppisopimuskoulutus toteutetaan edelleen näyttötutkintoon valmistavana. Ammatilliseen koulutukseen kehitetään malli, jossa työntekijän on mahdollista kehittää osaamistaan omaehtoisesti lyhytkestoisessa koulutuksessa (1-30 päivää/vuosi). Mallissa huomioidaan työntekijän tarvitsema taloudellinen tuki ja kytkeytyminen osaksi työnantajan kustantamaa henkilöstökoulutusta (ns. kolmen koulutuspäivän malli). Työmarkkinoiden rakennemuutosten helpottamiseksi lisätään aikuiskoulutuksen resursseja.