Opetussu unn itelma Laboratorioalan perustutkinto,

Transkriptio

1 (ykpedu Keski-Pohjan maan am mattiopisto Opetussu unn itelma Laboratorioalan perustutkinto, Laborantti faadittu: päivitetty: Hannele Puumala hyväksytty= S 96 hyväksytty: $ 98 Sirkku Purontaus rehtori ù:.t- l-) L

2 1 LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO AMMATTIALAN KUVAUS, ARVOPERUSTA JA PERUSTUTKINNON TAVOITTEET ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAITOJEN KUVAUS PERUSTUTKINNON RAKENNE TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 OSP PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, 115 OSP Laboratorion perustyöt, 40 osp Orgaaninen ja kromatografinen analytiikka, 25 osp Bioanalytiikka, 25 osp Mittaukset ja laiteanalytiikka, 25 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT, 20 OSP Biotekniset sovellukset, 15 osp Laiteanalyysien sovellukset, 15 osp Teollisuuden prosessit, 15 osp Ympäristöanalytiikka, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5-15 osp a) Laboratorioanalytiikka b) Elintarvike- ja ympäristöanalytiikka YHTEISET TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA TYÖSSÄOPPIMINEN KANSAINVÄLISYYS ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN...67 LÄHTEET...70 LIITTEET... 1 LIITE 1: AMMATILLISET OPINTOPOLUT... 1 LIITE 2: YHTEISET OPINTOPOLUT

3 1 LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Ammattialan kuvaus Laboratorioissa tehdään luonnontieteellistä tutkimusta, kehitetään tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä seurataan teollisuudessa raaka-aineiden ja tuotteiden laatua ja ympäristön tilaa. Laboratorioalan työtehtävät liittyvät laadunvalvontaan, teollisuuden prosesseihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Alan työpaikkoja ovat laboratoriot, jotka toimivat teollisuuden tuotekehityksessä ja laadunvalvonnassa, yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimuksessa, elintarvikevalvonnassa sekä ympäristönsuojelun, energian tuottamisen, tullivalvonnan ja terveydenhuollon alalla. Teollisuuden suurimmat työllistäjät ovat kemianteollisuus, lääke-, metalli- ja elintarviketeollisuus sekä metsä- ja paperiteollisuus. Laboratorioalalla on verkostoiduttu ja palveluja on yksityistetty, jolloin eri laboratoriot ovat keskittyneet tuottamaan omia erikoispalvelujaan. Verkostojen myötä monikansallisissa työyhteisöissä toimiminen on tullut osaksi alan arkipäivää. Ympäristön suojeleminen, ihmisen hyvinvointiin panostaminen, teknologian kehittyminen yleisesti ja alakohtaisesti sekä kansainvälistyminen asettavat alalle jatkuvia haasteita. Laboratoriotyön haasteet liittyvät kiinteästi eri teollisuuden tuotteiden kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Kilpailu markkinoista edellyttää nopeaa, luotettavaa ja yksityiskohtaisen tarkkaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, johon laboratorioiden on omalta osaltaan pystyttävä vastaamaan kehittämällä omia menetelmiään. Laboratorioiden laitetekniikan ja analyysimenetelmien kehittyminen edellyttää laboratoriossa työskenteleviltä entistä vaativampaa osaamista ja tietoteknisiä taitoja. Tietoturvallisuuteen liittyvät asiat korostuvat myös laboratoriotoiminnassa. Ammattialan arvoperusta Laboratorioala tuottaa tutkimuksen avulla tietoa ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä elinkelpoisen ympäristön säilyttämiseksi. Lisäksi tehtävänä on olla mukana tuotekehityksessä varmistamassa testeillä ja analyyseillä, että tuotteista tulee aiempaa kestävämpiä, terveellisempiä, hygieenisempiä ja muilla tavoin käyttäjäystävällisempiä. Arvopäämäärinä ovat toiminnan korkea laatu, luotettavuus, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus sekä asiakaslähtöisyys. Monikansallisissa työyhteisöissä toimiminen ja lisääntynyt tiimityö perustuvat kanssaihmisten kunnioittamiseen, toisen työn, perinteiden ja kulttuuriympäristön tuntemiseen ja arvostamiseen sekä tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Kannattava ja tehokas toiminta edellyttää kaikissa toimintaympäristöissä yrittäjyyttä, yritteliäisyyttä ja elinikäisen oppimisen arvostamista. Perustutkinnon tavoitteet Laboratorioalan perustutkinnon suorittaneen ammattitaitoon kuuluvat ongelmanratkaisutaito, oma-aloitteisuus, joustavuus, kyky oppia jatkuvasti uutta sekä työturvallinen ja ympäristövastuullinen työskentelytapa. Lisääntyvä tiimityö edellyttää sekä yhteistyötaitoja että kykyä työskennellä ja hankkia tietoa itsenäisesti. Vastuun ottaminen omasta työstä on hyvin keskeistä. 1

4 Laboratorioalan perustutkinnon suorittaneelta odotetaan, että hänellä on laaja-alainen ammattitaito ja että hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Säädösten, sopimusten ja aikataulujen noudattaminen kuuluvat laborantin ammattietiikkaan. Laborantti osaa työskennellä myös vieraskielisen ohjeen mukaan ja etsiä tietoa vieraskielisistä lähteistä. Laboratorioalan perustutkinto antaa valmiudet työskennellä ergonomisesti ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Laboratoriotoimintaan kuuluvat oleellisesti laatu- ja ympäristöjärjestelmät ja tulosvastuu, jolloin oman toiminnan sekä laadullinen että taloudellinen seuranta kuuluvat kaikille. Tämä edellyttää laatu- ja taloudellista ajattelua sekä osaamista. Laatujärjestelmät edellyttävät työn kulun ja tulosten huolellista dokumentointia, joten työntekijältä vaaditaan tarkkuutta. Luotettavien tulosten saamiseksi työntekijällä täytyy olla kärsivällisyyttä toistaa analyysejä useaankin kertaan. Tavoitteena on kuitenkin nollavirheperiaate, ja tuloksen on oltava kerralla oikein. Laboratorioalan perustutkinnon suorittanut osaa toimia laborantin tehtävissä eri teollisuudenalojen, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin laboratorioissa laadunvalvontaan, tuotteiden kehittämiseen, tutkimukseen ja teollisuuden prosesseihin liittyvissä tehtävissä. Hän osaa tehdä kemiallisia, fysikaalisia, biokemiallisia, mikrobiologisia ja aistinvaraisia analyysejä erilaisista näytteistä tarkoituksenmukaisesti. Hän osaa valita työhönsä oikeat kemikaalit, välineet ja laitteet sekä osaa käyttää ja huoltaa välineitä ja laitteita ohjeiden mukaisesti. Hän osaa työskennellä laboratorion laatuja ympäristöjärjestelmien mukaisesti tulosvastuullisesti. Hän noudattaa työ-, toiminta- ja työturvallisuusohjeita. Hän hyödyntää tietotekniikkaa työssään. Hän osaa arvioida tulosten luotettavuutta ja omaa suoritustaan. Hän pystyy kehittämään ammatillisia taitojaan ja työsuorituksiaan hyvien matematiikan ja luonnontieteiden perustietojen avulla. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia 2

5 ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhden- 3

6 vertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.3 Perustutkinnon rakenne LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO, LABORANTTI Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 115 osp Laboratorion perustyöt, 40 osp (LB2.1.1p) Orgaaninen ja kromatografinen analytiikka, 25 osp (LB2.1.2.p) Bioanalytiikka, 25 osp (LB2.1.3.p) Mittaukset ja laiteanalytiikka, 25 osp LB2.1.4.p 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 20 osp Opiskelijan on valittava 20 osaamispistettä kohdista Biotekniset sovellukset, 15 osp (LB2.2.1.v) Laiteanalyysien sovellukset, 15 osp (LB2.2.3.v) Teollisuuden prosessit, 15 osp (LB2.2.4.v) Ympäristöanalytiikka, 15 osp (LB2.2.5.v) Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA v) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp (VA v) Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA v) Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5 15 osp (LB v) Laboratorioanalytiikka (LB v) Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp (LB v) 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 8 osp 3 osp 11 osp (Y3.1) Äidinkieli (Y3.1.1p) Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) Vieraat kielet (Y3.1.3.p) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp Matematiikka (Y3.2.1.p) Fysiikka ja kemia (Y3.2.2.p) Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla. 4

7 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 5 osp 3 osp osaaminen, 8 osp (Y3.3) Yhteiskuntataidot (Y3.3.1.p) Työelämätaidot (Y3.3.2.p) Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p) Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (Y3.3.4.p) 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 7 osp (Y3.4) Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) Taide ja kulttuuri (Y3.4.2.v) Etiikka (Y3.4.3.v) Psykologia (Y3.4.4.v) Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v) Osa-alueita kohdista (Y3.4.6.v) 19 osp 16 osp Kohtien valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia (VV4.1.v) 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia(vv4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja (VV4.3.v) 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (VV4.4.v) 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa(vv4.5.v) 4.6 Elintarvike- ja ympäristöanalytiikka (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa) 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (YL5.v) 5

8 1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduleittain (KU- VIO 1). Väreillä havainnollistetaan opintojen eteneminen tutkinnon osittain. Symbolit kertovat, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö. Laboratorioala MODULIT vuosi 2016 aloittaneet 2. vuosi 2015 aloittaneet 3. vuosi 2014 aloittaneet 15 osp 15osp 15 osp 15 osp 1. pakoll. Tutkinnon osa LPT LPT Laboratorion perustyöt LPT yht 15 OKA OKA BA 10 osp 2.pakol Orgaanien ja kromatografinen analytiikka OKA 5 osp 10 osp 7 osp yht 15 3.pakoll Bioanalytiikka 10 osp 4. pakollinen tutkinnon osa BA 3.pakoll Bioanalytiikka Mittaukset ja laiteanalytiikka 5 osp BA ML yht 4 osp (verkkokurs yms.) 5 osp 8 osp Ammatillinen valinnainen Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa OKA (TOP) Laboratorioanalytiikka 5 osp (TOP) vapaasti valittavat 10 osp ML 10 osp 15 osp 5 osp 15 osp ML 6

9 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 115 osp Laboratorion perustyöt, 40 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta laboratorion ylläpitotehtävissä Laboratorion perusanalyysityöt ja perusvälineiden käyttötehtävät EA1 kortin suoritus Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 7

10 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä mitta-, paino- tai laadullisen analyysin laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näytössä otetaan ja/tai käsitellään näyte sekä lasketaan liuoslaskut ja valmistetaan tarvittavat liuokset, minkä jälkeen näytteestä tehdään vaadittava analyysi käyttäen työssä tarvittavia laitteita ja työvälineitä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Näyttö toteutetaan ammattiopiston tai työpaikan laboratoriossa. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailussa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja. Arviointikeskustelussa selvitetään toimialan tuntemisen osaaminen haastattelemalla. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja/tai opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen 8

11 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Ensimmäisenä suoritettava tutkinnon osa Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppilaitoksessa Opinnot sisältävät teoriaopintoja, laboratoriotyöskentelyä ja oppimistehtäviä. Oppimisen ohjaus Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Opiskelija: suunnittelee työnsä ja noudattaa työaikoja hakee työssä tarvittavat välineet ja laitteet valitsee kemikaalit työhön ja hakee tietoa niiden turvallisesta käytöstä laskee liuoslaskuja ja valmistaa tarvittavat liuokset ja käyttää työssään laboratorion mittavälineitä Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut työturvallisuusohjeiden noudattaminen tiedot laboratorioalan toimijoista Kontaktiopetus ensiavun antaminen Kontaktiopetus ja käytännön työtä tekemellä Liuosten valmistaminen reaktioyhtälöihin perus- 1. Koe 1. Työturvallisuusohjeiden noudattaminen 2. Koe2. Liuosten valmistaminen 3. Koe3.Epäorgaanisten kaavojen ja yhdisteryhmien sekä reaktioyhtälöiden tuntemus. 4. Ensiapukortin (EA1) tavoitteiden mukainen ensiavun 9

12 käyttää ja virittää laboratorion peruslaitteita, kuten vaakaa, ph- ja johtokykymittareita, lämmityslaitteita tai titraattoreita sekä pitää ne toimintakuntoisina ottaa näytteen ja käsittelee sen sekä tekee näytteestä titraukseen perustuvan mittaanalyysin, painoanalyysin tai laadullisen analyysin noudattaa työturvallisuusohjeita ja huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja siisteydestä sekä huolehtii välinehuollosta työn jälkeen noudattaa laboratorion laatuvaatimuksia käsittelee ja hävittää kemikaaleja laskee tulokset mittausten perusteella ja arvioi tulosten oikeellisuutta laatii työstä vaadittavan raportin arvioi omaa toimintaansa yritystoiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta tarvittaessa ottaa yhteyttä laboratorioalan yrityksiin käyttää tietokonetta ja yleisimpiä valmisohjelmia, kuten tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmia, laboratoriolaadun ylläpitämisessä toimii onnettomuus- ja vaaratilanteissa. tuvien ainemäärien lasku Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut laboratoriotyön suunnittelu, oman työsuorituksen arviointi, työaikojen noudattaminen työvälineiden käyttö työympäristön ja välineiden siistiminen näytteen otto ja käsittely laitteen toimintakunnon tarkistaminen käytettävien analyysimenetelmien perusteet ja laitteiden toimintaperiaatteet analyysin tekeminen tulosten lasku ja raportointi mahdollisesti tietotekniikkaa hyväksikäyttäen tulosten luotettavuuden arviointi kemikaalien oikea valinta ja käyttö laatujärjestelmien mukainen toiminta omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi sekä palautteen vastaanotto ergonominen työskentely vastuullinen ja omaaloitteinen toiminta työyhteisössä antaminen. Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. Työtä tekemällä (koulun laboratoriossa) oppiminen 5. Työaikojen noudattaminen 6.. Mitta - ja painoanalyysien tekeminen 7. Laadullisen analyysin tekeminen 8. Laboratorion perusvälineiden käyttö ja toimintakuntoisina pitäminen 10

13 2.1.2 Orgaaninen ja kromatografinen analytiikka, 25 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta orgaanisen/kromatografisen laboratorion ylläpitotehtävissä Orgaanisen/kromatografisen laboratorion perusanalyysityöt ja perusvälineiden käyttö aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 11

14 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä orgaanisen kemian synteesin tai analyysin sekä tuotteen karakterisoinnin kromatografisesti (tai tekemällä jonkin muun kromatografisen työn) laboratoriossa tai muussa laboratorioolosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Näyttö toteutetaan ammattiopiston tai työpaikan laboratoriossa. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailussa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja. Arviointikeskustelussa selvitetään toimialan tuntemisen osaaminen haastattelemalla. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja/tai opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 12

15 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia. Oppilaitoksessa tai työpaikan laboratoriossa. Opinnot sisältävät teoriaopintoja, laboratoriotyöskentelyä ja oppimistehtäviä Oppimisen ohjaus Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija: suunnittelee työnsä ja noudattaa työaikoja hakee tarvittavat kemikaalit ja välineet sekä koota tarvittavat laitteistot toteuttaa orgaanisen kemian synteesin, seurata sen etenemistä ja säätää reaktiota tarvit- Opiskeltava sisältö Opiskeltava sisältö /Toteutus Kontaktiopetus orgaanisen kemian työvälineiden ja materiaalin valinta ja käyttö edustavan näytteen ottaminen ja näytteen käsittely Kontaktiopetus ja käytännön työtä tekemellä orgaanisen ja kromatografisen työn suunnittelu ja kokonaisuuden hallinta oman työsuorituksen arviointi Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Koe1:orgaanisten kaavojen ja yhdisteryhmien tuntemus Koe2: reaktioyhtälöiden tuntemus Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja 13

16 taessa noudattaa työturvallisuuteen ja analyysilaitteiden käyttöön liittyviä ohjeita työskentelee laboratorion laatuvaatimusten mukaisesti käsittelee syntyneet jätteet ja siistiä työtilan ottaa ja käsittelee näytteet analyysejä varten suorittaa kromatografisen analyysin laskee vaaditut tulokset, arvioi saamiensa tulosten oikeellisuutta ja tutkitun yhdisteen puhtautta raportoida tulokset kromatografisen analyysin tekeminen ja hallinta tulosten laskeminen ja käsittely sekä yhdisteen puhtauden arvioiminen työskentely orgaanisilla yhdisteillä orgaanisen kemian töiden ja niihin liittyvien välineiden ja laitteiden hallinta omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi ja palautteen vastaanotto vastuullaan olevien työtehtävien asianmukainen hoitaminen huomioiden orgaanisten materiaalien käsittely työturvallisuuden ja käyttöturvallisuustiedotteiden huomioiminen ja noudattaminen lopuksi. Työtä tekemällä oppiminen 3. orgaaniseen tai kromatografiseen työhön tarvittavien reagenssien valmistaminen 4. työssä tarvittavien laitteiden ja välineiden käyttö ja kunnossapito 5. työaikojen noudattaminen 6. tarvittavien suojavälineiden oikeaoppinen käyttö 7. orgaanisten jätteiden oikeaoppinen hävittäminen 14

17 2.1.3 Bioanalytiikka, 25 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta mikrobiologisen/biokemiallisen laboratorion ylläpitotehtävissä Mikrobiologisen/biokemiallisen laboratorion perusanalyysityöt ja perusvälineiden käyttö ja aseptiikka aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen 15

18 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä mikrobiologisen, biokemiallisen tai geeniteknisen määrityksen laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Näyttö toteutetaan ammattiopiston tai työpaikan laboratoriossa. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailussa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja. Arviointikeskustelussa selvitetään toimialan tuntemisen osaaminen haastattelemalla. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja/tai opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. 16

19 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Laboratorion perustyöt suoritettuna Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppilaitoksessa tai työpaikan laboratoriossa. Opinnot sisältävät teoriaopintoja, laboratoriotyöskentelyä ja oppimistehtäviä. Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija: suunnittelee työnsä ja noudattaa työaikoja ottaa, käsittelee ja säilyttää erilaisia biologisia näytteitä valmistaa ja steriloi tarvittavat liuokset ja elatusaineet sekä steriloi tarvittavat välineet tekee mikrobiologisia, biokemiallisia tai Opiskeltava sisältöopiskeltava sisältö /Toteutus Ohjaus oppimistehtävien suoritta-miseen ja oppimiskeskustelut biokemiallisen ja mikrobio-logisen laboratorion laatu-vaatimusten soveltaminen työturvallisuuden ja käyttöturvallisuustiedotteiden huomioiminen ja noudattaminen Kontaktiopetus mikrobiologisten, biokemi-allisten tai geeniteknisten työmenetelmien ja laitteiden hallinta tulosten laskeminen ja Oppimisen seurantakohteet Oppimisen seurantakoh-teet/ Oppimisen ohjaus Koe 1: yleisimpien biokemiallisten yhdisteiden (aminohappojen ym.) tuntemus Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 17

20 geeniteknisiä määrityksiä soluista, solunosista tai solujen muodostamista yhdisteistä tekee laadullisia ja määrällisiä tutkimuksia käyttää työssä tarvittavia laitteita, kuten autoklaavia, elektroforeesia, fluoro- /spektrometria, mikroskooppia tai sentrifugia huolehtii välinehuollosta työn jälkeen huomioiden biologisten ja kemiallisten jätteiden turvallisesta hävittämisestä noudattaa laboratorion laatuvaatimuksia laskee ja ilmoittaa tulokset asianmukaisesti arvioi tuloksia ja laatii työstään raportin käsittely Kontaktiopetus ja käytännön työtä tekemellä oman työsuorituksen arvi-ointi työvälineiden ja materiaa-lin valinta ja käyttö edustavan näytteen ottaminen Käytännön työtä tekemellä mikrobiologisen, bio- ja geeniteknisen työn suunnittelu ja kokonaisuuden hallinta oman työsuorituksen arviointi työvälineiden ja materiaalin valinta ja käyttö edustavan näytteen ottaminen mikrobiologisen, biokemi-allisen tai geeniteknisen määrityksen tekeminen ja työmenetelmien hallinta omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi ja palautteen vastaanotto vastuullaan olevien työteh-tävien asianmukainen hoitaminen huomioiden biologisten materiaalien käsittely ja eettisten erityisvaatimusten huomioonottaminen Työtä tekemällä (koulun laboratoriossa) oppiminen 2. mikrobiologiseen, biokemialliseen tai biotekniseen työhön tarvittavien elatusaineiden ja reagenssien valmistaminen 3. aseptinen työskentely 4. työssä tarvittavien laitteiden ja käyttö ja kunnossapito sekä välineiden sterilointi 5. työaikojen noudattaminen 6. tarvittavien suojavälineiden oikeaoppinen käyttö 7. biologisten jätteiden oikeaoppinen hävittäminen 18

21 2.1.4 Mittaukset ja laiteanalytiikka, 25 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Laboratoriossa suoritettavien testien järjestäminen ja tekeminen (esim. aistinvaraiset testit tai fysikaaliset ja mekaaniset testit) Laboratorion laiteanalyysitehtävät (esim UV/VIS-, AAS-, IR- ICP- laitteilla tehdyt analyysit) Laiteanalytiikan opiskelu muissa opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 19

22 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä spektrometrinen laiteanalyysi tai näytteiden testaus mekaanisilla tai fysikaalisilla menetelmillä laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näytössä otetaan ja/tai käsitellään näyte sekä lasketaan liuoslaskut ja valmistetaan tarvittavat liuokset, minkä jälkeen näytteestä tehdään vaadittava analyysi käyttäen työssä tarvittavia laitteita ja työvälineitä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Näyttö toteutetaan työpaikan laboratoriossa. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailussa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin 20

23 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Laboratorion perustöitä suoritettuna ennen tätä tutkinnonosaa. Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppilaitoksessa tai työpaikan laboratoriossa. Opinnot sisältävät teoriaopintoja, laboratoriotyöskentelyä ja oppimistehtäviä, työssäoppimista vähintään 15 osp. Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Opiskelija: suunnittelee työnsä käytettävissä olevassa ajassa ottaa ja käsittelee näytteen järjestää aistinvaraisen arvioinnin testejä tai valmistaa näytteet fysikaalisiin tai mekaanisiin testeihin testaa yhdisteitä ja materiaaleja aistiensa avulla tai testaa materiaaleja erilaisilla mekaanisilla tai fysikaalisilla menetelmillä Kontaktiopetus, oppimistehtävät spektrometristen analyysien ja laitteiden toimintaperiaatteiden tunteminen Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut mittausten ja laiteanalyysien suunnittelu ja työn kokonaisuuden hallinta oman työsuorituksen arviointi näytteenotto ja spektrometrisen analyysin tekeminen testausmenetelmien hallinta Työtä (koulun laboratoriossa) tekemällä oppiminen 1. Spektrofotometri ja työt 2. AAS-laite ja työt 3. Testit Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 21

24 hakee tietoa laitteen käyttöohjeesta, myös vieraskielisestä, ja toimii sen mukaisesti tekee spektrometrisen laiteanalyysin ( esimerkiksi UV/VIS-, AAS- tai IRanalyysin) ja pitää laitteet toimintakuntoisina laskee analyysin lopputulokset ja raportoi ne noudattaa työturvallisuusohjeita sekä laatujärjestelmän vaatimuksia tulosten laskeminen ja raportointi fysikaalisten ja mekaanisten mittausten ja aistinvaraisen analyysin tekeminen omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka; vastuullinen ja oma-aloitteinen toiminta työyhteisössä työturvallisuusohjeiden noudattaminen, kemikaalien ja jätteiden oikea käsittely, turvallinen työskentely ergonominen työskentely Työtä tekemällä oppiminen/ työssäoppiminen 4. Työssäoppimispaikan mittalaitteet 5. Työssäoppiminen 22

25 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 20 osp Biotekniset sovellukset, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta mikrobiologisen/ biokemiallisen laboratorion laadunvalvontatehtävissä Mikrobiologisten, biokemiallisten ja/tai geeniteknisten töiden suunnittelu ja toteutus Mikrobiologian ja biokemian opiskelu muissa opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 23

26 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä valitun bioteknisen sovellusalueen töitä laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näytössä suunnitellaan ja aikataulutetaan työ, käsitellään biologista materiaalia ja tehdään analyysi käyttäen siinä vaadittavia laitteita ja välineitä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttö toteutetaan työpaikan laboratoriossa. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosa- Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. 24

27 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT nasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppimisen ohjaus: Työpaikan laboratoriossa. Opinnot sisältävät laboratoriotyöskentelyä ja tehtäviä laboratoriossa, työssäoppimista vähintään15 osp. Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Opiskelija ottaa, käsittelee ja säilyttää erilaisia biologisia materiaaleja suunnittelee ja tekee mikrobiologian, geenitekniikan tai biokemian sovellusalueen töitä työskentelee vaaditun puhtausluokituksen ja tarkkuuden mukaisesti Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut laboratoriotyön suunnittelu oman työsuorituksen arviointi näytteen- ja materiaalien otto ja käsittely puhtausvaatimusten mukaisesti tulosten laskeminen, raportoiminen ja tallentaminen Työtä tekemällä oppiminen/ työssäoppiminen 1. Näytteiden otto ja käsittely 2. Bioteknisten analyysien tekeminen 3. Laitteiden käyttö ja toimintakuntoisena pitäminen 4. työvälineiden puhtaus 25

28 toimii laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee ja dokumentoi työstä saatavia tuloksia sekä tarvittavat jatkotoimentpiteet hävittää biologiset jätteet ja muut työssä käytetyt kemikaalit turvallisesti tuloksen luotettavuuden arviointi laboratorion toimintaympäristöön sen toimintatapoihin ja ammattisanastoon tutustuminen töiden edellyttämällä tavalla käytettävien laitteiden hallinta analyysimenetelmien periaatteet omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka; vastuullinen ja oma-aloitteinen toiminta työyhteisössä työturvallisuusohjeiden noudattaminen, kemikaalien ja jätteiden oikea käsittely, turvallinen työskentely ergonominen työskentely ja työympäristön siisteys 5. Työssäoppiminen Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 26

29 2.2.3 Laiteanalyysien sovellukset, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta tuotanto-, tuotekehitys tai tutkimusalan tehtävissä Toiminta erilaisten laiteanalyysien parissa Laiteanalytiikan opiskelu muissa opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 27