Edustava näytteenotto ja laadunvarmistus
|
|
- Johanna Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Edustava näytteenotto ja laadunvarmistus 1
2 Sanoma pähkinänkuoressa Tarkkailun tai näytteenoton tavoitteet määritetään Tunnistetaan virhelähteet ja sudenkuopat Hallitaan virhelähteet tehokkaalla laadunvarmistuksella Varmistetaan ja todetaan laaduntarkkailulla että laadunvarmistus toimii 2
3 Sisällön pääasiat 1. Näytteenoton peruskäsitteitä 2. Näytteenotto- ja tarkkailusuunnitelma 3. Näytteenoton epävarmuustekijöitä 4. Näytteenoton epävarmuuden arviointi 5. Mittausepävarmuuden huomioiminen tulosten tulkinnassa 6. Laadunvarmistus 3
4 Näytteenoton tavoitteita näytteenotto suunnitellaan vastaamaan tavoitteita mahdollisimman hyvin kohdetta edustavat näytteet näytteenotto on riittävän kattavaa näytettä on riittävästi määrityksiä varten näytteet eivät muutu näytteenoton ja analyysin välissä näytteenotto on toistettavissa 4
5 Tutkimusketju Tavoitteet/Suunnitelma Valmistautuminen Näytteenotto Analyysi Tulosten tulkinta Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Näytteenottajalla suuri vastuu näytteen edustavuudesta ja koko tutkimuksen onnistumisesta! 5
6 Näytteenottoketju näytteenoton suunnittelu ja näytteenotto-ohje valmistelut näytteenotto näytteen suodatus näytteen kestävöinti näytteen merkitseminen laaduntarkkailunäytteet näytteenottopöytäkirja poikkeamien kirjaus näytteen kuljetus (näytteen säilytys) tiedon välittäminen laboratorioon välineiden puhdistus ja huolto 6
7 1. NÄYTTEENOTON PERUSKÄSITTEITÄ 7
8 Näytteenoton peruskäsitteitä Tarkkuus ja Oikeellisuus sekä Toistettavuus Satunnainen virhe ja Systemaattinen virhe Yksittäisnäyte, osanäyte, kokoomanäyte Näytteenottomalli Validointi Edustava näyte 8
9 Tarkkuus ja virheet Mittauksen tarkkuuden määrittävät oikeellisuus ja toistettavuus Mittausten oikeellisuus: Useista mittauksista saatujen tulosten keskiarvon yhtäpitävyys mitattavan suureen sovitun tosiarvon (oikean arvon) kanssa Oikeellisuus kuvaa systemaattista virhettä Pysyy mittausta toistettaessa vakiona tai muuttuu säännönmukaisella tavalla Mittausten toistettavuus: Toisistaan riippumattomien tunnetuissa olosuhteissa saatujen mittaustulosten keskinäinen paikkansapitävyys Toistettavuus kuvaa satunnaisvirhettä Aiheutuu useista, usein riippumattomista tekijöistä Noudattaa usein normaalijakaumaa Ehder, T. (2005) Kemian metrologian opas. MIKES-metrologia J6/2005 9
10 Normaalijakauma eli Gaussin käyrä 10
11 Satunnaisvirhe ja systemaattinen virhe 11
12 Yksittäisnäytteet yksittäisnäyte edustaa vain esim. sitä kohtaa maaperässä tai sitä ajankohtaa päästöstä mistä se on otettu pieni yksittäisnäytteiden määrä voi johtaa vääriin päätelmiin eikä näytteenotto tällöin ole edustava sopii parhainten kohteisiin missä pilaantuneisuushistoria tai päästön koostumus ovat tiedossa haihtuville yhdisteille suositellaan yksittäisnäytteitä Kokoomanäytteet antaa edustavan arvion haitta-ainepitoisuuden keskiarvosta kohteesta tai päästölähteestä tulos edustaa suurempaa alaa/määrää/tilavuutta/aikaa pitoisuushuiput voivat jäädä toteamatta kokoomanäyte muodostetaan useista osanäytteistä; mitä enemmän osanäytteitä sitä edustavampi kokoomanäyte kokoomanäytteeksi yhdistettävillä osanäytteillä tulee olla sama tilavuus kokoomanäytteet on sekoitettava huolellisesti 12
13 Näytteenotto jätevesistä Yksittäis- tai kertanäyte hetkellinen veden laatu kuormitushuippujen selvittäminen sopii jos veden laatu ei suuresti vaihtele Kokoomanäyte tuloksena tietyn ajanjakson keskiarvo pitoisuushuiput jäävät havaitsematta sopii hyvin kohteisiin missä veden laadussa suuret vaihtelut virtaaman tai ajan suhteen 13
14 Näytteenottomalli ja pisteverkko Systemaattinen otanta Satunnaisotanta Tietoon perustuva otanta Lähde: SYKE: Hyvät käytännöt pilaantuneiden maiden kenttätutkimuksissa, 14
15 Validointi Validointi on menetelmä jolla varmistetaan että näytteenottotekniikka/laite/mittari sopii aiottuun käyttötarkoitukseen ja täyttää sille asetetut vaatimukset Pohjavesinäytteenotto tekniikoiden vertailu ( esim. letkupumppu, uppopumppu, noudin) normaali havaintoputken huuhtelu/hidasvirtaustekniikka (low flow) Maaperänäytteet näytteenottimen vertailu haihtuvien hiilivetyjen näytteenotto/kestävöinti Kenttämittareiden soveltuvuus kohteeseen tutkimusvaiheessa kenttämittarilla saatujen tulosten vertailu laboratorioanalyysi-tuloksiin (kalibrointi) 15
16 Edustava näyte Näytteen edustavuus on hyvä, jos näytteen pitoisuus vastaa hyvin tutkittavaa kohdetta (poikkeama todellisesta pitoisuudesta pieni ) Edustavuus määräytyy tavoitteiden ja tulosten käytön mukaan Näytteenoton virhe (epävarmuus), eli mittaustuloksen poikkeama todellisesta arvosta määrittää käytännössä näytteiden edustavuuden Näytteenoton virhe aiheutuu suurelta osin näytteenottokohteen heterogeenisuudesta eli tutkittavan ominaisuuden, kuten haitta-aineen pitoisuuden vaihtelusta tutkittavassa ympäristössä paikan tai/ja ajan suhteen Näytteenottopisteiden (näytteenotto-strategian) valinta on edustavan näytteenoton tärkein vaihe Tulosten tulkinta edellyttää aina tietoa näytteen edustavuudesta Jotta näytteenotto voi olla edustava, näytteenottosuunnitelman tulee sisältää laadunvarmistusmenettelyn, jolla näytteenoton virhe voidaan arvioida ja tulosten luotettavuutta osoittaa 16
17 Tavoitteet ja edustava näyte Maa-aineskasan haitta-ainepitoisuudet Keskipitoisuus: kokoomanäyte (700 mg/kg) Vaihtelu kohteessa: 5 erillistä näytettä (680 mg/kg ± 410 mg/kg) 270 mg/kg 1300 mg/kg 560 mg/kg 400 mg/kg 870 mg/kg 17
18 Esimerkki Kokonaismäärä kg Kokoomanäyte 5 kg (0,025 %) Laboratorionäyte 1 kg Analyysi 0,5 g (0, %) 18
19 NÄYTTEENOTTO JA TARKKAILUSUUNNITELMA 19
20 Näytteenoton kriittiset vaiheet Tavoitteiden määrittäminen ja suunnitteluvaihe Kenttätutkimus ja näytteenotto Näytteenoton epävarmuustarkastelu 20
21 Näytteenottosunnitelma Näytteenottosuunnitelmassa (sampling plan) määritetään strategia, millä varmistetaan että kohteesta otetaan edustava näyte/edustavat näytteet Näytteenottosuunnitelmassa tutkimuksen tavoitteet muutetaan käytännöllisiksi toimintaohjeiksi näytteenottajalle Toimintaohjeen avulla näytteenottaja ottaa ne näytteet, jolla täytetään tutkimuksen tavoitteet ja viime kädessä hankkii tulosten tulkitsijalle tarvittavaa tietoa tutkittavasta kohteesta Hyvin näytteenottosuunnitelman perustana on riittävän tarkka käsiteellinen malli kohteesta Suunnitelman laatijan on huomioitava kaikkia osapuolia 21
22 Näytteenottosunnitelma Laatijalla pitää olla käytännön kokemusta näytteenotosta ja hänen pitää olla tietoinen tutkittavan kohteen erityispiirteistä Näytteenottajan perehtyy suunnitelmaan ja arvioi voidaanko näytteet ottaa suunnitelman mukaan Näytteenottosuunnitelman tulee olla niin yksityiskohtainen että sen perustella näytteenotto voidaan toistaa Käytännössä tavoite, esim. "jäte tutkitaan riittävästi tai näyte otetaan edustavasti, muutetaan käytännön toimintaohjeiksi eli suunnitelmaksi, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti miten ja milloin näyte otetaan, miten näytteet käsitellään ja miten analysoidaan. 22
23 Käsitteellinen malli Tarkkailu-, tutkimus- tai näytteenottosuunnitelmaa varten muodostetaan kohteesta käsitteellinen malli (engl. conceptual site model). Tutkimuskohteen käsitteellinen malli laaditaan ennen ensimmäisiä kohdetutkimuksia toimintahistorian ja kohteesta valmiina olevien aineistojen perusteella Käsitteellisessä mallissa kuvataan haitta-aineiden päästölähteet, aineiden mahdolliset ja todennäköiset kulkeutumis- ja leviämisreitit sekä niille mahdollisesti altistuvat tai niistä häiriintyvät kohteet Käsitteellisen mallin laatimisessa on ymmärrettävä haitta-aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä ne kohdekohtaiset tekijät, jotka säätelevät aineiden päätymistä eri kulkeutumis- ja altistumisreiteille 23
24 Käsitteellinen malli Lähde. : Pilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta, OHJELUONNOS, YM,
25 Näytteenottostrategian valinta Näytteenottostrategian valinnan vaiheet Määritellään näytteenoton tavoitteet Arvioidaan esitietojen luotettavuus ja niiden käyttökelpoisuus Rajataan näytteenottokohteet Määritellään näytteenoton ulottuvuus (mitä näytteiden pitää edustaa) ja näytetyypit Valitaan lähestymistapa (näytteenottotapa) ja näytteenottomalli Määritellään näytteiden lukumäärä ja näytepisteiden sijainti Näytteenottostrategia on keskeinen osa näytteenottosuunnitelmaa 25
26 Poikkeaminen näytteenottosuunnitelmasta Kentällä näytteenottaja voi joutua muuttamaan näytteenottosuunnitelmaa "olosuhteiden pakosta" ne muutokset/ poikkeamat jotka eivät vaikuta tavoitteisiin eikä vaaranna näytteenoton edustavuutta voidaan tehdä kentällä; kirjataan näytteenottopöytäkirjaan oleelliset muutokset/poikkeamat, jotka voivat vaikuttaa tavoitteisiin tai näytteiden edustavuuteen ei voida tehdä kentällä, vaan vaativat suunnitelman korjaamista edellyttää että näytteenottaja pystyy arvioimaan, mitkä muutokset tai poikkeamat alkuperäisestä suunnitelmasta ovat merkittäviä, tai että hänen tukena on toimistolla henkilö, jonka kanssa hän voi asiaa pohtia 26
27 Näytteenottosuunnitelma Taustatiedot tavoitteet/tietojen käyttötarkoitus (eli mitä näytteenotolla halutaan selvittää) historiatiedot/esiselvitys eri osapuolten tunnistaminen haitta-aineiden tunnistus ja kriittisten parametrien valinta Näytteenottosuunnitelma näytteenottokohteiden tai arviointialueiden rajaus näytteenottomalli tai pisteverkko näytteiden lukumäärä erillisnäytteet/kokoomanäytteet näytteenottopisteiden paikallistaminen näytteenoton ajankohta näytteenottomenetelmät ja astiat näytteiden merkitseminen kenttähavainnot/määritykset kuljetus ja säilytys vastuut määritetty yhteydenpito laboratorioon näytteiden käsittely ja analytiikka näytteenottajien työturvallisuus 27
28 Esimerkki näytteenottosuunnitelmasta: Kyllästämötoiminnan pilaamaan maa-alueen vaikutus lähialueen pohjaveteen Tavoite: maaperän pilaantumisen vaikutukset pohjaveteen Taustatiedot ja johdanto: kyllästämö oli toiminnassa 1950-luvulta 1980-luvulle pohjavesi virtaa luoteeseen pahiten pilaantuneet kohdat ratakiskojen alla ja vieressä käytetty kreosoottia ja suolakylläisteitä 28
29 Esimerkki näytteenottosuunnitelmasta: Kyllästämötoiminnan pilaamaan maa-alueen vaikutus lähialueen pohjaveteen Näytteenottosuunnitelma: kolme havaintopistettä sekä yksi taustapiste (kartta) kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja syyskuussa uppopumpulla, siivilän kohdalta (noin 1 m pohjasta) havaintoputkista putkien huutelu: pumpataan vettä kolme kertaa vesitilavuus siivilän tasolta haitta-aineet: PAH, fenolit, As, Cr, Cu astiat/esikäsittely/säilyvyys PAH/ tumma lasipullo 2 vrk Fenolit/lasipullo/1 vrk metallit/pe/suodatus/kestävöinti /6 kk pullojen merkintä: liimatarrat kenttämittaus (ph, SJ, happi) näytteenottopöytäkirja (liite) Laadunvarmistus valmistautuminen välineiden puhtaus Laadunvalvontanäytteet: yksi rinnakkainen ja kenttäsokea yhteydenpito laboratorioon 29
30 Pohjaveden tarkkailupisteet C B A D 30
31 Näytteenoton edustavuuden arviointi johtopäätöksen teko edellyttää aina tietoa näytteiden edustavuudesta ja arviota näytteenoton aiheuttamasta epävarmuudesta epävarmuustarkastelussa oleellista on tunnistaa tärkeimmät virhelähteet ja arvioida niiden vaikutukset tuloksiin edustavuutta arvioidaan aina ottaen huomioon näytteenoton tavoitteet arviointiin tarvitaan perusteellisesti täytetty näytteenottopöytäkirja ja poikkeamien kirjaamista näytteenottosuunnitelmaan tulee sisältyä laadunvarmistusmenettely, jolla näytteenoton edustavuus ja virhe voidaan arvioida ja luotettavuutta osoittaa (laaduntarkkailunäytteet) 31
32 NÄYTTEENOTON EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ 32
33 Näytteenoton tärkeimpiä epävarmuustekijöitä Mahdollisimman hyvin kohdetta edustavat näytteet ja näytteenotto on riittävän kattava tavoitteet epämääräisiä ja suunnitelma puutteellinen yhteistyö puutteellista ja vastuut määrittämättä kohdetta ei tunneta riittävästi ja historiatiedot epäluotettavia määritettävien aineiden ominaisuuksia ei tunneta riittävästi näytteenottosuunnitelman laatijalla ja näytteenottajalla ei ole riittävästi näytteenottokokemusta puutteellinen ohjeistus ja dokumentointi näytteenottopisteen valinnan virheet (näytteenottostrategian valinta) kaikkia ympäristölohkoja ei huomioida näytepisteiden lukumäärä ei ole riittävä väärä näytteenottotekniikka näytteiden esikäsittelyn virheet näytteiden kuljetuksesta ja säilytyksestä aiheutuvat virheet suunnitelmista ja ohjeista poikkeava toteutus 33
34 Näytteenoton tärkeimpiä epävarmuuslähteitä Näytettä on riittävästi määrityksiä varten laboratoriota ei ole konsultoitu standardien riittämätön tuntemus Näytteet eivät muutu näytteenoton ja analyysin välissä näytteiden esikäsittelyvirheet kentällä säilytysaika ylitetään (standardien riittämätön tuntemus) väärä näytteiden kuljetus ja säilytyslämpötila laboratorionäytteen otto laaduntarkkailu puutteellista Näytteenotto on toistettavissa näytteenottokohteiden sijainnin määritys ja kirjaaminen olosuhteiden, havaintojen ja poikkeamien puutteellinen kirjaaminen 34
35 Näytteiden muuntuminen Ilmiö Vaikutus Eliminointi/vähentäminen Haihtuminen - Täytetään astia Suljetaan tiiviisti Kuljetus viileässä Astiamateriaalin valinta Saostuminen - ph-säätö Adsorptio - ph-säätö Hajoaminen (kemiallinen) - Suojataan valolta Hajoaminen (mikrobiologinen) - Kestävöinti Pakastaminen Kontaminaatio + Huolellinen työskentely Astioiden puhtaus Välineiden puhtaus Sokea (blank) 35
36 Mittausepävarmuus jokaiseen tulokseen (lukuun) liittyy aina epävarmuutta epävarmuuden suuruus riippuu mm. kohteesta, haitta-aineesta, pitoisuudesta, matriisista, tekijästä näytteenotto on yleensä merkittävin epävarmuustekijä ympäristötutkimuksissa epävarmuutta saadaan pienennettyä tehokkaalla laadunvarmistuksella tästä huolimatta voi mittausepävarmuus jäädä ympäristö-tutkimuksissa suhteellisen suureksi 36
37 Mittausepävarmuus ja mittausvirhe Mittausepävarmuus testitulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan vaihteluväli joka voidaan käyttää kaikkiin laboratorion tietyn mittausmenetelmän tuloksiin Laajennettu mittausepävarmuus Mittausepävarmuus kerrotaan usein kattavuuskertoimella (k=2, 95 %) Mittausvirhe Mittausvirhe on mittaustuloksen ja todellisen tuloksen ero. Mittausvirhe on yksittäinen arvo, jota voidaan käyttää tietyn tuloksen korjaamiseen 37
38 Näytteenottovaiheen virhe- tai epävarmuuslähteitä Kohteen heterogeenisuus mitattavien ominaisuuksien vaihtelu ajan tai paikan suhteen vaihtelut matriisissa Näytteenottotekniikasta johtuvat virheet vääränlainen näytteenotin käyttötapa väärä Näytteen esikäsittelystä johtuvat virheet kontaminaatio (suodatus/kestävöinti) osittamisessa tapahtuvat virheet riittämätön homogenointi tai hävikkiä homogenoinnissa Näytteen kuljetuksesta ja säilytyksestä johtuvat virheet liian pitkä näytteen säilytysaika tai liian korkea lämpötila 38
39 Mittausepävarmuus Näytteenottostrategia Kohteen heterogeenisuus Näytteenottotekniikka KOHTEEN PITOISUUS Virhelähteet TULOS Kuljetus ja säilytys Näytteiden esikäsittely Analyysi Mittaustuloksen virhe (epävarmuus), eli mittaustuloksen poikkeama todellisesta arvosta määrittää käytännössä tulosten edustavuuden 39
40 Mittausepävarmuus ja päätöksenteko Kohteen heterogeenisuus Näytteenoton epävarmuus Mittausepävarmuus Päätöksenteon epävarmuus Analyysin epävarmuus 40
41 Näytteenoton epävarmuuden pienentäminen Näytteenoton epävarmuutta voidaan pienentää muuttamalla näytteenottostrategiaa osittamalla näytteenottokohde lisäämällä näytteenottopisteitä ottamalla kokoomanäytteitä lisäämällä osanäytteiden lukumäärää huolellisella ja oikeaoppisella esikäsittelyllä valitsemalla oikeat kuljetus- ja säilytysolosuhteet 41
42 NÄYTTEENOTON EPÄVARMUUDEN ARVIOINTI 42
43 Mittausepävarmuuden arviointi Eritellään menetelmän eri vaiheet Tunnistetaan yksittäiset epävarmuustekijät (virhelähteet) Poistetaan tai vähennetään epävarmuustekijöitä Määritetään tai arvioidaan yksittäiset epävarmuustekijät Lasketaan yhdistetty mittausepävarmuus ja laajennettu epävarmuus Lähde: EURACHEM/CITAC Guide: Quantifying Uncertainty in Analytical Measeurment
44 Näytteenoton epävarmuuden arviointi Vaihtelu kohteessa pisteverkon tai näytteenottomallin valinta toistettu näytteenotto vertailukokeet Näytteenoton aiheuttama epävarmuus rinnakkaisnäytteet eri näytteenottimet eri henkilöt vertailukokeet Näytteiden esikäsittelyn (kentällä) epävarmuus jaettu näyte Analyysivaiheen epävarmuus on tiedettävä Lasketaan yhdistetty mittausepävarmuus ja laajennettu epävarmuus Näytteenoton osuus mittausepävarmuudesta voi olla huomattava 44
45 Seuranta tai tarkkailu Epävarmuustekijät Edellytys Paikallista vaihtelua ei huomioida epävarmuusarvioinnissa Vesi- ja vesistöseuranta Näytteenottopaikan tarkka sijainti Näytesyvyys Näytteenottotekniikka Näytteenottotapa Näytteiden muuntuminen Näytteenottopaikka on pysyvä ja edustava Ilmapäästöjen tarkkailu (vuosipäästön määritys) Vesistöpäästöjen tarkkailu (vuosipäästön määritys) Ajallinen kattavuus Näytteenottostrategia Tekniikka Ajallinen kattavuus Tekniikkaa Näytteiden muuntuminen Näytteenottopaikka on edustava Näytteenottopaikka on edustava Ilmanlaadun tarkkailu Ajallinen kattavuus näytteenoton tekniikka Pohjavesitarkkailu Havaintoputken huuhtominen Näytteenottotekniikka Näytteiden muuntuminen Näytteenottopaikka on edustava Havaintoputken sijainti on edustava ja asennus tehty oikein Paikallinen vaihtelu huomioidaan epävarmuusarvioinnissa Pilaantuneisuuden arviointi Vaihtelu kohteessa (pisteverkon valinta) Näytteenottotekniikkaan valinta Näytteenottotapa Näytteiden muuntuminen Jäte-erän keskipitoisuuden määritys Vaihtelu kohteessa (pisteverkon valinta) Näytteenottotekniikka Näytteiden muuntuminen Biologiset vesinäytteet Vaihtelu kohteessa Tekniikka Näytteiden muuntuminen 45
46 Mittausepävarmuuden arviointi näytteenoton epävarmuus, s näyte epävarmuus analysointivaiheessa, s anal u yhd. = s 2 näyte + s 2 anal U laaj = 2 * U yhd. (k = 2, 95 % varmuudella) 46
47 Maaperänäytteenottopisteet I IIA IIB IIIA IIIB IV 47
48 Mittausepävarmuuden arviointi, esimerkki: Maaperän öljypitoisuuden määritys Arvioidaan yksittäiset epävarmuustekijät näytteenotolle: Vaihtelu kohteessa (toistettu näytteenotto, etäisyys noin 2-5 m alkuperäistä ) Rsd. 32 % (vähennetty analyysivaiheen toistotarkkuus) Näytteenottotekniikan aiheuttama epävarmuus (rinnakkaisnäyte) Rsd. 15 %(vähennetty analyysivaiheen toistotarkkuus) Näytteen esikäsittelyn epävarmuus (jaettu näyte) Rsd 8 %(vähennetty analyysivaiheen toistotarkkuus) Näytteenoton epävarmuus U n = = 36 % Analyysivaiheen epävarmuus: laajennettu epävarmuus 30 % (k= 2) standardiepävarmuus siis 15 % 48
49 Mittausepävarmuuden arviointi, esimerkki: Maaperän öljypitoisuuden määritys (jatkuu) Lasketaan yhdistetty mittausepävarmuus ja laajennettu mittausepävarmuus öljypitoisuuden määritykselle maaperästä: Yhdistetty mittausepävarmuus (näytteenotto + analyysi) U yhd = = 39 % Maaperän öljypitoisuuden määrityksen laajennettu mittausepävarmuus U = 39 *2 = 78 % tulos 3000 mg/kg tarkoittaa käytännössä pitoisuutta välillä mg/kg. 49
50 Maaperänäytteenottopisteet, osanäytteet IIA IV IIB IIIA IIIB 50
51 Yhdistetty epävarmuus saadaan kaavan (a 2 = b 2 + c 2 ) mukaan U TOT U A U S Johtopäätöksiä: Jos mittausepävarmuus hyväksyttävä, voidaan käyttää karkeampaa määritystekniikkaa (kenttä-mittari). Jos mittausepävarmuus liian suuri, sitä pienennetään pienentämällä näytteenottovaiheen epävarmuutta (esim. näytteiden lukumäärää lisätään) 51
52 MITTAUSEPÄVARMUUDEN HUOMIOIMINEN TULOSTEN TULKINNASSA 52
53 Mittausepävarmuuden huomioiminen tulosten tulkinnassa Kun arvioidaan ovatko tulokset säännösten tai lupamääräysten mukaisia tarvitaan päätöksentekosääntö (desicion rule) Päätöksentekosääntö perustuu riskeihin, jotka liittyvät väärään päätöksen tekemiseen Menettelytavat, miten mittausepävarmuus huomioidaan tulosten tulkinnassa, on kirjattava 53
54 Kaahaajien arkea Poliisien suorittamassa nopeusvalvonnassa nopeusvalvonta-laitteen epävarmuus huomioidaan autoilijan eduksi Käytännössä tämä tapahtuu niin että mitatusta nopeudesta vähennetään mittausepävarmuus Mahdollinen rangaistus määräytyy näin saadun alemman nopeuden mukaan Mittausepävarmuus ± 3 km/h 54
55 Epävarmuuden huomioiminen tulosten tulkinnassa/ Vaihtoehdot 1. Tulosta verrataan suoraan vertailuarvoon huomioimatta epävarmuutta 2. Epävarmuus tulkintaan toiminnanharjoittajan/kuormittajan eduksi (tulos ei saa ylittää vertailuarvon) - Tuloksesta vähennetään epävarmuus ennen vertailua vertailuarvoon - Tulosta verrataan vertailuarvoon johon on lisätty mittausepävarmuus 3. Epävarmuus tulkitaan toiminnanharjoittajan tappioksi (tuloksen pitää alittaa vertailuarvon) - Tulokseen lisätään epävarmuus ennen vertailua - Tulosta verrataan vertailuarvoon josta on vähennetty mittausepävarmuus 55
56 Vertailu raja- tai ohjearvoon Ylittävät Raja-arvo Alittavat 56
57 Vertailu raja- tai ohjearvoon Rajatapauksia *1) Ylittää Raja-arvo Alittaa *1) Näihin tarvitaan päätöksentekosääntö 57
58 Esimerkkejä Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arviointi (YM ohje 2/2006) perusmäärittelyssä hyväksyttävänä kriteerinä pidetään 10 %:n raja-arvon ylitystä vastaavuustesteissä hyväksyttävänä kriteerinä pidetään 20 %:n raja-arvon ylitystä Vaikutukset vesistöihin/ympäristölaatunormit (YM raportteja 15/2012) laajennettu mittausepävarmuus (max. 50 %) vähennetään mittaustuloksesta ennen vertaamista ympäristölaatunormiin (turva-alue) 58
59 Epävarmuus ja tulosten tulkinta Mittausepävarmuus tulisi ottaa huomioon tulosten tulkinnassa Jotta voidaan huomioida mittausepävarmuus tulosten tulkinnassa, sen on oltava kohtuullinen, ei saa ylittä % Kohteen heterogeenisuudesta tai näytteenottotekniikasta johtuvaa näytteenoton epävarmuutta ei yleensä voida huomioida tulosten tulkinnassa, eli käytännössä ainoastaan analyysivaiheen epävarmuus huomioidaan Pienempi mittausepävarmuus (tarkempi menetelmä) edellytetään, jos tulos on lähellä raja-arvoa Ohjeistus/koulutus Huomioitava lupapäätöksissä ja -ehdoissa 59
60 Laatutavoitteita ympäristötutkimuksissa Vesiympäristölle vaarallisten aineiden asetuksessa (868/2010) annetaan seuraavat laatutavoitteet kaikki analyysimenetelmät validoidaan ja dokumentoidaan EN ISO/IEC standardin mukaisesti pintaveden tarkkailussa tulee käyttää SFS-, EN- tai ISO- standardien mukaisia menetelmiä analyysimenetelmien mittausepävarmuus enintään 50 prosenttia (k = 2) arvioituna aineen ympäristönlaatunormin tasolla, sekä määritysraja, jonka arvo on enintään 30 prosenttia kyseisen ympäristönlaatunormin arvosta. 60
61 LAADUNVARMISTUS 61
62 Analyysimenetelmän laadunvarmistus Analyysimenetelmien laadunvarmistus yksityiskohtaiset standardoidut menetelmät kalibroinnissa matriisin sovittaminen tai lisäysmenetelmä varmennetut vertailumateriaalit (CRM) pätevyyskokeet sisäinen laaduntarkkailu kontrollinäytteellä, joka vastaa määritettäviä näytteitä 62
63 Näytteenoton laadunvarmistus Laadunvarmistus käsittää kaikki ne toimenpiteet, joilla varmistetaan että tulos vastaa sille asetettuja vaatimuksia Näytteenoton laadunvarmistus käsittää laajasti otettuna näytteenottostrategian ja -suunnitelman tavoitteiden mukaan näytteenottotapahtuman sekä sen dokumentoinnin näytteenoton edustavuuden ja laadun arvioinnin Tärkeimmät laadunvarmistustoimenpiteet ja laaduntarkkailunäytteet kirjataan näytteenotto- tai tarkkailusuunnitelmaan 63
64 Näytteenoton laadunvarmistus tavoitteet määritetty yksiselitteisesti suunnitelman tekijällä kohteen tuntemus ja näytteenottokokemusta historiatiedot tunnetaan riittävästi tai suoritetaan esiselvitys laaditaan riittävän tarkka käsitteellinen malli tutkimuskohteesta kaikki osapuolet tunnistettu ja hyvä yhteistyö: viranomaiset, suunnittelija, näytteenottaja, laboratorio, raportin laatija, tulosten käyttäjä hyvin perusteltu näytteenottostrategian valinta ja riittävän yksityiskohtainen näytteenottosuunnitelma suunnitelma tarkistutetaan näytteenottajalla perusteellinen perehdytys, jatkuva koulutus sekä henkilösertifiointi näytteenottajien kokemus/harkintakyky laboratorion konsultointi näytteenoton ohjeistus näytteenotto osana laatujärjestelmää (auditit) tarkistuslista varautuminen poikkeustilanteisiin 64
65 Laaduntarkkailunäytteet näytteenotossa ennakkoilmoitus laboratorioon ja analyysipyyntö näytteenotossa noudatetaan ohjetta tai suunnitelmaa poikkeamat suunnitelmasta kirjataan näytteenottopisteiden sijaintitiedot yksiselitteisesti laaduntarkkailunäytteitä riittävästi näytteiden merkitsemistapa riittävän luotettava kestävöinti ja kuljetusolosuhteet standardien mukaisesti perusteellinen näytteenottopöytäkirja (Chain of custody) jatkuva parantaminen ja laaduntarkkailutulosten analysointi 65
66 Laaduntarkkailunäytteet näytteenotossa Laaduntarkkailunäytteillä tunnistetaan, mitataan ja hallitaan näytteenottoon liittyviä epävarmuustekijöitä Laaduntarkkailunäytteet ovat tärkeä osa laadunvarmistusta Sisällytetään näytteenottosuunnitelmaan tai -ohjeeseen Laaduntarkkailulla saadaan arvio näytteenoton luotettavuudesta (epävarmuudesta) 2 % analyysikuormasta pyhitetään näytteenoton laadunvarmistukseen 66
67 Laaduntarkkailunäytteet näytteenotossa Pohjavesinäytteenotto Nollanäytteet (sokea, blank) Nollanäyte on näyte joka otetaan kentälle tuodusta puhtaasta vedestä samoilla menetelmillä ja välineillä kuin varsinainen näyte. Nollanäyte kestävöidään, kuljetetaan, säilytetään ja analysoidaan kuin varsinainen näyte Rinnakkaisnäytteet Lisäysnäytteet Näytteenotto eri näytteenottovälineillä 67
68 Laaduntarkkailunäytteet näytteenotossa Vesistönäytteenotto ja näytteet ilmasta nollanäytteet (sokea, blank) rinnakkaisnäytteet näytteenotto eri näytteenottovälineillä 68
69 Toistettu näytteenotto Alkuperäinen näyte Toistettu näytteenotto 69
70 Toistettu näytteenotto laboratorionäyte, n. 1 l Osanäyte Kokoomanäyte 70
71 Laadukas dokumentointi ja raportointi Ymmärrettävyys Informatiivisuus Johdonmukaisuus Luettavuus Läpinäkyvyys Lähde: Pilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta. Ympäristöministeriö, Ohjeluonnos,
72 Miten varmistaa työn laatu tilatessa? Tilaaja kokemusta alueesta Suunnittelijat ja konsultit kokemus CV ja referenssit Johtamisjärjestelmä Näytteenotto kokemus ja referenssit (maine) näytteenottajat henkilösertifioitu näytteenotto akkreditoitu näytteenottosuunnitelma ja näytteenoton laadunvarmistus Analyysit menetelmät akkreditoitu pätevyyskokeiden tulokset laaduntarkkailu ja laaduntarkkailutulokset 72
73 Yhteenveto Ympäristönäyte on tyypillisesti epähomogeeninen Näytteen edustavuus on hyvä, jos näytteen pitoisuus vastaa hyvin tutkittavaa kohdetta (poikkeama todellisesta pitoisuudesta on pieni ) Edustavien näytteiden ottaminen edellyttää usein yksiselitteiset tavoitteet ja tutkimuskohteen tuntemusta sekä kohteen riittävän tarkkaa käsitteellistä mallia Näytteenottajalla on suuri vastuu näytteen edustavuudesta ja tutkimuksen onnistumisesta Näytteenoton virhe (epävarmuus), eli mittaustuloksen poikkeama todellisesta arvosta määrittää käytännössä näytteiden edustavuuden Näytteenoton epävarmuus muodostaa usein merkittävän osan mittausepävarmuudesta Kohteen heterogeenisuus muodostaa näytteenottovaiheen tärkeimmän epävarmuuslähteen Toimiva laadunvarmistus on edustavan näytteen edellytys 73
74 Lähteitä: SFS-EN ISO/IEC (2005). Testaus- ja kalibrointi-laboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten. FINAS opas 2/2014 Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallitus sarja B10. Suomen Vesiyhdistys r.y. (2005).Pohjavesitutkimukset-käytännön ohjeita. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallista aineista annettujen säädösten soveltamisesta. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. Ympäristöministeriön raportteja 15/2012 Hyvät käytännöt pilaantuneiden maiden kenttätutkimuksissa. SYKE Ympäristöopas/2014 TemaNord 1997:591. Guidance on Quality Assurance in Environmental Monitoring and Assessment. TemaNord 1997:590. Quality Assurance of Fieldwork. Sisäinen laadunohjaus. Käsikirja kemian laboratoriolle. Nordtest raportti TR 569. Quality Control Manual for Field Measurements. Nordtest Report October 2004 Eurachem/CITAC Guide: Quantifying Uncertainty in Analytical Measurement Eurolab. Measurement uncertainty revisited: Alternative approaches to uncertainty evaluation. Technical Report No. 1/
75 Lähteitä jatkuu Nordtest: Handbook for Calculation of Measurement Uncertainty in Environmental Laboratories Eurachem/CITAC Guide: Measurement uncertainty arising from sampling- A guide to methods and approaches ISO 5667/1 (2006) Water quality-sampling-part 1: Guidance on the design of sampling programmes ISO 5667/3 (2012) Water quality-sampling-part 3: Preservation and handling of water samples ISO 5667/11 (2009) Water quality-sampling-part 11: Guidance on sampling of groundwaters ISO 5667/14 (1998) Water quality-sampling-part 14: Guidance on quality assurance of environmental water sampling and handling ISO (2006). Soil quality-sampling-part 2: Guidance on the design of sampling programmes ISO (2006). Soil quality-sampling-part 5 Guidance on the procedure for the investigation of urban and industrial sites with regard to soil contamination ISO (2006). Soil quality-sampling-part 8: Guidance on sampling of stockpiles SFS-EN ISO (2007). Air quality. Guideline for estimating measurement uncertainty EN (2005). Charcterization of waste-sampling of waste materials-framework for the preparation and application of a Sampling Plan 75
Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä
Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä Finntesting kevätseminaari 24.4.2012 Katarina Björklöf, Suomen ympäristökeskus SYKE, Vertailulaboratorio Mikrobiologi ja maaperätutkija Ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnin
LisätiedotKemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö
Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille
LisätiedotTeemu Näykki ENVICAL SYKE
Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys, toteamisraja vaatimukset ja vinkkejä laskemiseen Teemu Näykki ENVICAL SYKE AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA 2.10.2014 Sosiaali-
LisätiedotAkkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa
Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille
LisätiedotNäytteenottosuunnitelma (CEN/TS ja 14779)
Näytteenottosuunnitelma (CEN/TS 14778 ja 14779) Jotta näytteenotto voidaan tehdä laadukkaasti, tulee laatia näytteenottosuunnitelma. Sen tarkoituksena on helpottaa ja selkeyttää laaduntarkkailua sekä varmistaa
LisätiedotMITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP
WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,
LisätiedotVedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen
Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä
LisätiedotRaidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas
Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys 30.3.2017 Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Taustaa Selvityshanke aloitettiin keväällä 2013 Liikenneviraston toimeksiannosta
LisätiedotOpas akkreditointivaatimusten soveltamiseksi ympäristönäytteenotossa
Opas akkreditointivaatimusten soveltamiseksi ympäristönäytteenotossa FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2014 ISBN 978-952-6682-14-3 1(93) Opas akkreditointivaatimusten soveltamiseksi ympäristönäytteenotossa
LisätiedotStandardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle
Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle Annika Wickström, FINAS Esityksen aiheet Mittausepävarmuuden
LisätiedotONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu
ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for
LisätiedotVesi- ja vesistönäytteet
FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 81 (129) Vesi- ja vesistönäytteet FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotMukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio
Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä FINAS-päivä 26.1.2017 Sara Heilimo, Tullilaboratorio Esityksen sisältö Tullilaboratoriosta lyhyesti Mukautuva pätevyysalue Tullilaboratoriossa
LisätiedotMittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter
Mittausepävarmuuden laskeminen ISO 19036 mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Marjaana Hakkinen Erikoistutkija, Elintarvike- ja rehumikrobiologia Mikrobiologisten tutkimusten mittausepävarmuus 18.3.2019
LisätiedotMarja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S
1 Metropolia Ammattikorkeakoulu marja-liisa.ollonen@metropolia.fi tuomas.heini@metropolia.fi daniel.usurel@metropolia.fi juha.vattuaho@metropolia.fi valtteri.walta@metropolia.fi Ryhmä 3 Marja-Liisa Ollonen
LisätiedotMittausepävarmuuden laskeminen
Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression
LisätiedotMikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö
Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
LisätiedotNÄYTTEENOTON VERTAILUKOE 2008. Mutku-päivät 11.-12. maaliskuuta 2009 Hämeenlinna Outi Pyy
NÄYTTEENOTON VERTAILUKOE 2008 Mutku-päivät 11.-12. maaliskuuta 2009 Hämeenlinna Outi Pyy Taustaa Pilaantuneen maan kunnostamista tehty yli 4 000 kohteessa Pilaantuneisuusarviot poikkeavat todellisesta
LisätiedotRakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen
Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351 Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen CEN/TC 351 Construction products - Assessment of release of dangerous
LisätiedotAKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE
AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC
LisätiedotLääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki
Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen
LisätiedotKiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)
Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein
LisätiedotMittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007
Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä
LisätiedotGLP bioanalyyttisessä laboratoriossa GLP-seminaari 13.2.2012 Fimea
GLP bioanalyyttisessä laboratoriossa GLP-seminaari 13.2.2012 Fimea Seija Hannula, ylitarkastaja Lääkealan toimijoiden valvonta Luvat ja tarkastukset -yksikkö 1. Testauslaitoksen organisaatio ja henkilöstö
LisätiedotVESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA
VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton
LisätiedotMittausten jäljitettävyysketju
Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut
LisätiedotMittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen
Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja
Lisätiedott osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä
Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa
LisätiedotUlkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.
Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.2018 Tampere Ilmanlaadun kansallinen vertailulaboratorio ja mittanormaalilaboratorio
LisätiedotMitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme?
Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme? Ulla Dunder, FT Koulutuspäällikkö, preanalytiikan koordinaattori 24.10.2017 1 Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme? Mitä on preanalytiikka? Miksi
LisätiedotKäytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä
Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotMittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
LisätiedotElintarvike-, rehu- ja lannoitenäytteet sekä mikrobiologiset näytteet yleensä
FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 89 (129) Elintarvike-, rehu- ja lannoitenäytteet sekä mikrobiologiset näytteet yleensä FINAS S51/2000 Opas näytteenoton
Lisätiedotakkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu
Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu
LisätiedotJOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI
JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.
LisätiedotLaadunvarmennus, pätevyyden ylläpito
KasPer-koulutus Tvärminnen eläintiet. asema 15.5.2013 Marko Järvinen Luento 7 (15.5.2013) Laadunvarmennus, pätevyyden ylläpito Marko Järvinen SYKE, Vesikeskus, Sisävesiyksikkö Kuva: M. Niemelä/SYKE 1 Laatutyö
LisätiedotMetallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,
Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee
LisätiedotNäytteenoton merkitys riskienhallinnassa
Näytteenoton merkitys riskienhallinnassa MUTKU-koulutuspäivä: Uusia menetelmiä kohdetutkimuksiin Tampere, 28.3.2017 Jussi Reinikainen, SYKE Esityksen sisältö Näytteenoton suunnittelu ja edustavuus Teoriaa
LisätiedotAJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Mittausepävarmuuden huomioiminen erityyppisten tutkimustulosten tulkinnassa
AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA 4.-5.10.2016 Mittausepävarmuuden huomioiminen erityyppisten tutkimustulosten tulkinnassa Timo Lukkarinen, MetropoliLab Oy timo.lukkarinen@metropolilab.fi 010 3913 431
LisätiedotFORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS
Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS
LisätiedotOhjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO
Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO Tässä ohjeistuksessa kerrotaan 1) kuinka otetaan vesinäyte laboratorioanalysointia varten 2) mitä muita vedenlaatuhavaintoja voi tehdä näytteenoton
LisätiedotHenkilösertifiointi näytteenottoon. Talous- ja uimavedet
Henkilösertifiointi näytteenottoon Talous- ja uimavedet Näytteenotto Tärkeä osa tutkimusketjua Vaikuttaa analyysituloksiin, niiden tulkintaan sekä mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin Suuri(n) osa tuloksen
LisätiedotTutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola
Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue 16.12.2014 Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola Toimeksiantonumero: Päivätty: 16.12.2014 Tarkastettu: Käsittelijä:CTa Status: Draft
LisätiedotNäytteenoton epävarmuus. Paavo Perämäki
Näytteenoton epävarmuus Paavo Perämäki Näytteenottosuunnitelma Näytteenottotapoja: Valikoiva Satunnainen Systemaattinen Huomioitavia seikkoja (monia) Haluttu informaatio Keskimääräinen pitoisuus Aineiden
LisätiedotNäytteenotto asumisterveysasetuksen näkökulmasta Pertti Metiäinen
Näytteenotto asumisterveysasetuksen näkökulmasta Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 4 Mittaus, näytteenotto ja analyysi Mittaus ja näytteenotto tulee tehdä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa
LisätiedotPeriaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi
Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?
LisätiedotAjankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta
Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta - alustus teemaan, kehityssuuntia Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät 22.11.2018, Ikaalinen Ari Kangas Ympäristöministeriö Vesienhoito
LisätiedotTekstiilien tutkiminen ja testaus
Tekstiilien tutkiminen ja testaus Yleistä johdatusta tekstiilien tutkimusmenetelmiin elokuu 2006 Riikka Räisänen Helsingin yliopisto Miksi tekstiilejä tutkitaan? Tutkimus (teoreettinen metrologia) Määritykset,
LisätiedotKemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)
Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Marika Jestoi Evira/Tuoteturvallisuusyksikkö Yleistä ohjeistusta aiheesta toivottu jo pitkään miten
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. tammikuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. tammikuuta 2015 (OR. en) 5747/15 ADD 1 DENLEG 25 AGRI 43 SAN 32 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 29. tammikuuta 2015 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotMASA-näytteenottokoe. Jussi Reinikainen, SYKE Jenni Haapaniemi, Sito Olli-Pekka Jaakola, SGS
MASA-näytteenottokoe Jussi Reinikainen, SYKE Jenni Haapaniemi, Sito Olli-Pekka Jaakola, SGS Esityksen sisältö Hankkeen lähtökohdat (Jussi) Näytteenoton toteutus (Jenni) Esikäsittely ja määritykset (Olli-Pekka)
LisätiedotPohjavesinäytteenoton suunnittelu ja näytteenottomenetelmät
Pohjavesinäytteenoton suunnittelu ja näytteenottomenetelmät Laboratorioalan Luentopäivät 7.5.2018, Tampere Anna Liisa Kivimäki, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Anna Liisa Kivimäki
LisätiedotNäytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys
Näytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys Taija Rissanen, Evira Jäljitettävyys ja dokumentointi Näytteenoton syitä monia: toimijoiden valvonta ruokamyrkytysepäily, muu epäily kansallisen
LisätiedotNykyiset mittaukset ja vaatimukset droneilla tehtäville vedenlaatumittauksille luonnonvesissä
Nykyiset mittaukset ja vaatimukset droneilla tehtäville vedenlaatumittauksille luonnonvesissä DROMINÄ hankkeen loppuseminaari Tero Väisänen 4.12.2018 SYKEN DROMINÄ -TIIMI - Seppo Hellsten - Hankkeen vetäjä
LisätiedotLABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE
LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE YLEISKUVAUS FFC:n laboratorion laskenta ja tietojen hallintasovelluksilla voit tehostaa ja varmistaa laboratoriosi tietojen käsittelyn. Sovellukset voidaan muokata
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA
Sivu 1/8 PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA 14.11.2017 Kotkassa Raportin laatija tekn. Marko Piispa Raportin tarkastaja Ins. Mikko Nykänen Sivu 2/8 1. MITTAUSKOHTEEN KUVAUS... 3 2. MITTAUSTEN
LisätiedotLaskentaohjelma mittausepävarmuuden
Laskentaohjelma mittausepävarmuuden määrittämiseen Standardin ISO 15530-3 mukainen menetelmä Tekn. Lis. Heikki Lehto, Emeritus-tutkija Toimitustyö ja kuvat: DI Jukka-Pekka Rapinoja METSTA ry 26.10.2018
LisätiedotVertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE
Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE Mirja Leivuori Vertailulaboratorio Suomen ympäristökeskus, Laboratoriot Hakuninmaantie 6 00430 Helsinki mirja.leivuori@ymparisto.fi Ajankohtaista laboratoriorintamalla
LisätiedotMASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö
MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa Asetusluonnoksen esittelytilaisuus 14.12.2018, Ympäristöministeriö Jussi Reinikainen jussi.reinikainen@ymparisto.fi MASA-asetus
LisätiedotPIMA-selvitys/raportti
PIMA-selvitys/raportti Hietakyläntie 171 Pyhäsalmi Kunta: Pyhäjärvi Kaupunginosa: 403 Kortteli/Tila: 25 Tontti/Rek.nro: 38 Sivu 2 / 4 PIMA-selvitys/raportti 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 Toimeksianto Raahen
Lisätiedotdekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki
Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate
LisätiedotHavaintoja uima-allasveden kloori- ja phkenttämittausvertailusta
Havaintoja uima-allasveden kloori- ja phkenttämittausvertailusta Mirja Leivuori & Katarina Björklöf Proftest SYKE, Suomen ympäristökeskus AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Evira, Ke 4.10.2017 Uusi Allasvesiasetuksen
LisätiedotMaanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto
Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto Esityksen pääkohdat CEN TC223 ja työryhmät (WG) Komitean laatimat standardit Standardien hyödyntäminen
LisätiedotTalousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000
Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Ylitarkastaja Heli Laasonen, FT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira
LisätiedotJATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich
JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich Jatkuvatoimiset paluuheijastuvuusmittaukset Kolme mittalaitetta, kaksi mittausten toimittajaa Kaksi
LisätiedotAuri Koivuhuhta Sonkajärvi
Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit
LisätiedotTietojen arviointi ja raportointi: (yksityiskohtaisen) tutkimustiivistelmän laatimisohjeet
Tietojen arviointi ja raportointi: (yksityiskohtaisen) tutkimustiivistelmän laatimisohjeet Webinaari tietovaatimuksista 30. marraskuuta 2009 Kaikkien saatavilla olevien tietojen arviointi Vaihe 1: Tietojen
LisätiedotPreanalytiikan poikkeamat laatuketjussa
Preanalytiikan poikkeamat laatuketjussa apulaisylikemisti, dosentti HUSLAB LABORATORION LAATUKETJU Preanalyyttisen laboratoriovaiheen osaprosessit - Tilaaja-lääkäri -vaihe - Potilaan esivalmistelu - Näytteenotto
LisätiedotOtanta ja idätysnäytteiden valmistus
Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Metsäpuiden siementen idätystestit ISTA:n säännöt ja nykykäytännöt Pekka Helenius Metla / Suonenjoki / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotTAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE
TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Kulkeutumisriskit; mitä ja miksi? Tavoitteenasettelun lähtökohdat Esimerkkejä Pohjavesi Pintavedet Sisäilma Yhteenveto
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotTestausselosteiden vaatimukset
Testausselosteiden vaatimukset PANK Menetelmäpäivä 2016-01-28 Katriina Tallbacka Inspecta Sertifiointi Oy Aluksi Laboratorion tuote on testaus. Prosessi alkaa asiakkaan tilauksesta ja päättyy asiakkaalle
LisätiedotA1/ Helsinki 2016
Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2013 mukaise en näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Helsinki 2016 1( (7) Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelunn
LisätiedotPäällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana
Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa
LisätiedotVeden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet
Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet Loppuraportti 6.5.2016 / M-16M042 Maija Ojanen-Saloranta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mittatekniikan keskus
LisätiedotUutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi)
Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille Mittaajatapaaminen, Porvoo, 26.-27.4.2016 (IL, Certi) Esityksen sisältö Taustaa: kuka, miksi, milloin? Uusi ilmanlaadun kurssi Kurssin suunniteltu rakenne Kurssin
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotKaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja
Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana
LisätiedotOsa VII Omavalvonta. Koulutus teknisille asiantuntijoille [Paikka], XX.XX.20XX
Osa VII Omavalvonta Koulutus teknisille asiantuntijoille [Paikka], XX.XX.20XX Tämä esitys on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-NC-ND 4.0) -ehdoin. Lisenssi
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotMenetelmien ja Laitteiden laadunvarmistus: Osa laboratorion jokapäiväistä toimintaa
Menetelmien ja Laitteiden laadunvarmistus: Osa laboratorion jokapäiväistä toimintaa Rovaniemen kaupunki Päällyste- ja kiviaineslaboratorio / Heikki Kämäräinen PANK -menetelmäpäivä 23.01.2014 Rovaniemen
LisätiedotVertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos?
Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos? Pertti Virtala PANK-menetelmäpäivä 29.1.2015 Sisältö Mittaustarkkuuden käsitteitä Mittaustarkkuuden analysointi Stabiilius Kohdistuvuus Toistettavuus
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotKriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa
Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien
LisätiedotKonepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit
Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi
LisätiedotValidoinnin suunnittelun opas
Validoinnin suunnittelun opas Margareta Hägg 26.1.2017 Margareta Hägg Validoinnin suunnittelun opas 1 Oppaan tekemiseen osallistuneet Andersson Terhi, Tullilaboratorio, Hakola Satu, Evira, Heikkilä Ritva,
LisätiedotSulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla
Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla Sulfa II -loppuseminaari ja Jukka Räisänen 13.5.2019 Milloin tarve sulfaattimaaselvitykselle? Liittyvät ympäristölupaan
LisätiedotProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit
LisätiedotMiksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja
Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.
LisätiedotYTO-aineiden integrointi: Kemian toteutus Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaan
YTO-aineiden integrointi: Kemian toteutus 2017 - Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaan Hämeen ammatti-instituutti, Mustiala Maatilatalouden osaamisala Lehtori Kirsi Lähde Osaamistavoitteet (OPS 2014)
LisätiedotKuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.
Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Jukka Ikäheimo Puh. 040 504 3764 www.poyry.com HYVINKÄÄN KAUPUNKI Päivä 3.1.2017 SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN
LisätiedotYmpäristönäytteenottajien sertifiointi - järjestelmän hyödyt kuntien ympäristöviranomaisille
25.9.2017 Ympäristönäytteenottajien sertifiointi - järjestelmän hyödyt kuntien ympäristöviranomaisille Lammin Päivät 5.10.2017 Ympäristönsuojeluviranhaltijat Katarina Björklöf Suomen ympäristökeskus (SYKE)
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotTodentaminen - tausta
ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1
Lisätiedot