AILO - OPINNOT 60 op. Valinnan ehdot ja opetussuunnitelma OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMAN YKSIKKÖ

Transkriptio

1 AILO - OPINNOT 60 op Valinnan ehdot ja opetussuunnitelma OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMAN YKSIKKÖ

2 VALINNAN EHDOT Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot aineenopettajille 60 op AILO-koulutus VALINNAN EHDOT JA VALINTAMENETTELY Koulutukseen valittavilta vaaditaan o ylempi yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto ja o opettajan pedagogiset opinnot (väh. 60 op / 35 ov) ja o perusopetuksen aineenopettajan tai erityisopettajan kelpoisuus o lisäksi hakijan tulee olla työtön työnhakija tai työttömyysuhan alla oleva. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja ne tuottavat peruskoulun luokanopettajan kelpoisuuden. Opintoihin valitaan 24 opiskelijaa. Koulutus järjestetään Raumalla. Koulutukseen voidaan hyväksyä vain opiskelijoita, jotka ovat työttömiä työnhakijoita tai työttömyysuhan alla olevia. Hakijalta edellytetään suomen kielen taitoa ja ulkomailla pohjakoulutuksensa suorittaneen hakijan on toimitettava todistus suomen kielen taidostaan hakemuksen liitteenä. Suomen kielen taito voidaan osoittaa joko valtionhallinnon kielitutkinnolla, jossa osoitetaan suomen kielen erinomaista taitoa TAI yleisen kielitutkinnon suorittamisella kahden osakokeen osalta taitotasolla 6 ja kahden osakokeen osalta vähintään taitotasolla 5 (6-portainen taitotasoasteikko). Opintojen rahoittajina toimivat Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Hakeminen Koulutukseen pyrkivän on o täytettävä sähköinen hakulomake työvoimakoulutukseen nro viimeistään osoitteessa sekä o toimitettava erillinen hakemus Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikköön: Postiosoite: Käyntiosoite: Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö / Sat@Oppi, PL 175, Rauma Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö / Sat@Oppi, Seminaarinkatu 1, Rauma Opettajankoulutuslaitoksen hakulomakkeen voi tulostaa osoitteesta: ja sen tulee olla allekirjoitettuna perillä klo mennessä. Lomakkeen mukana tulee toimittaa aineenopettajan- tai erityisopettajankelpoisuuden osoittavat todistusjäljennökset.

3 Valintamenettely Valintamenettely on kaksivaiheinen Ensimmäisessä vaiheessa koulutuksen järjestäjän ja TE-toimiston keskenään sopimien kriteerien perusteella TE-toimisto toimittaa koulutuksen järjestäjälle enintään 50 hakijaa toiseen vaiheeseen. Työvoimakoulutuksen opiskelijavalinnassa etusijalla ovat ne henkilöt, joiden kohdalla koulutuksella arvioidaan olevan suurin työllistymistä edistävä vaikutus. TE-toimiston ja Kasvatustieteiden tiedekunnan hakukelpoisuuden täyttävät hakijat, kutsutaan valintakokeeseen, joka järjestetään Kunkin hakijan edellytetään toimittavan ennakkotehtävän kutsukirjeessä annettujen ohjeiden mukaisesti klo mennessä Opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikköön PL 175, Rauma (postiosoite) tai Seminaarinkatu 1, Rauma (käyntiosoite). Ennakkotehtävää käytetään haastattelujen pohjana. Valinta perustuu soveltuvuuskokeeseen, joka on yksilöhaastattelu. Haastattelun pistemäärä on 0-20 p. Tullakseen hyväksytyksi hakijan on saatava haastattelusta vähintään 12 pistettä. Soveltuvuuskokeessa arvioidaan hakijan motivoituneisuutta sekä soveltuvuutta toimia opettajana perusopetuksen vuosiluokilla 1-6. Mikäli useammalla hakijalla on sama pistemäärä, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ensin pääaineen syventävien opintojen kokonaisarvosanan perusteella ja tämän jälkeen Pro gradu tutkielman arvosanan perusteella. Tulosten julkaiseminen ja opiskeluoikeuden käyttö Tulokset julkaistaan mennessä www-sivuilla Soveltuvuuskokeeseen osallistuneille valinnan tuloksesta tiedotetaan hakulomakkeessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Koulutukseen hyväksytyille postitetaan myös hyväksymiskirje. Valintaa koskevat oikaisupyynnöt on jätettävä neljäntoista (14) päivän kuluessa tulosten julkaisemisesta. Opiskelupaikan vastaanottaminen on vahvistettava sitovasti viimeistään Koulutuksen käynnistyminen Koulutus käynnistyy ja se on mahdollista suorittaa yhdessä vuodessa. Opetusta voidaan toteuttaa myös ilta- ja viikonloppuopetuksena, etä- ja monimuoto-opetuksena sekä lähiopetusviikkoina. Yhteyshenkilö Koulutussuunnittelija Pirjo Lehti, puh

4 OPETUSSUUNNITELMA ROKL0999 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot aineenopettajille 60 op AILO-koulutus Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelijalla on valmiudet opettaa kaikkia perusopetuksen luokilla 1 etettavia aineita. Suoritettuaan opintokokonaisuuden opiskelija tietää opetussuunnitelman perusteiden mukaiset oppiainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt. Hän hallitsee eri oppiaineiden keskeisiä käsitteitä, tietoja ja taitoja sekä osaa käyttää perusopetuksen eri oppiaineisiin soveltuvia työtapoja, opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Monialaisten opintojen yhteisjakso Opetettavien aineiden perusopinnot 51 op Projekti 3 op Lisätiedot Suoritusajankohta: Opinnot sijoittuvat yhdelle vuodelle. Ajoitus: Opintokokonaisuus tulee valmiiksi syksyllä 2016 Kaikille yhteiset opintojaksot ovat MO0 - MO11. Lisäksi opiskelija suorittaa 3 op laajuisen projektijakson. Kaikilla opintojaksoilla käytetään oheiskirjallisuutena 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opintokokonaisuus muodostuu seuraavista opintojaksoista: MO0 Monialaisten opintojen yhteisjakso MO1 Äidinkieli ja kirjallisuus MO2 Matematiikka MO3 Historia ja yhteiskuntaoppi MO4 Uskonto MO5-7 Ympäristöoppi MO8 Kuvataide MO9 Käsityö MO10 Musiikki MO11 Liikunta MO12 Projekti 3 op 3 op 9 op 3 op ROKL0900 MO0 Monialaisten opintojen yhteisjakso Koulutussuunnittelija Pirjo Lehti Opiskelija tuntee monialaisten opintojen perustehtävän ja tavoitteita. Hän tuntee laaja-alaisen osaamisen keskeisiä osa-alueita, osaa yhdistää niitä opetustyöhön sekä osaa suunnitella eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia. Lisäksi opiskelija tutustuu luokanopettajan työnkuvaan. - monialaisten opintojen merkitys perusopetuksen opetussuunnitelman kannalta - opetettavien aineiden perusolemus - alakouluun tutustuminen - monialaisten aloitus- ja yhteenvetojaksot

5 Luento-opetus 10 t, harjoittelu 20 t, itsenäinen työskentely 130 t Toteutustapojen lisätiedot Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen ja verkkokeskusteluun, harjoittelu sisältää opetuksen seuraamista, ryhmäohjausta 4 t, pidettäviä tunteja 16 t, harjoittelusta kirjoitetaan oppimispäiväkirja/portfolio. Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t) Läsnäolovelvollisuus luennoilla. Hyväksytty/hylätty Oheiskirjallisuus: 1. Rönkkö, M.-L., Lepistö, J. & Kullas, S. (toim.) Monialainen opettajuus. Kasvatuksellisia näkökulmia oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Rauman opettajankoulutuslaitos. 2. Loukola, M.-L. (toim.) Aihekokonaisuudet perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Opetushallitus. 3. OPS 2016 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen (verkkomateriaali 4. Monialaisten oppiaineiden opintojaksojen yhteydessä mainittu tentti- ja oheiskirjallisuus (soveltuvin osin). ROKL0849 MO1 Äidinkieli ja kirjallisuus Yliopistonlehtori Juli Aerila - opiskelijalla on valmiudet opettaa oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus perusopetuksen luokilla opiskelija ymmärtää oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus merkityksen tieto-, taito- ja taideaineena - opiskelija osaa soveltaa luku-, kirjoitustaidon ja kielen tuntemiseen liittyviä pedagogisia menetelmiä - opiskelijalla on tarvittavat tiedot ja taidot lasten kielitaidon kehittämiseksi ja kielellisen kulttuurin välittäjäksi. - äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena kielen, kielenkäyttötaitojen ja kirjallisuuden opettamisen näkökulmasta - luku- ja kirjoitustaidon opettamisen menetelmät alkuopetuksesta myöhempiin vaiheisiin - pedagoginen kielioppi ja siihen liittyvät toiminnalliset menetelmät - kirjallisuuden käyttäminen opetuksessa sekä menetelmien että lasten- ja nuortenkirjallisuuden lukemisen merkityksen näkökulmasta - lasten- ja nuortenkirjallisuuteen perehtyminen sekä taiteena että lukuharrastuksen näkökulmasta - monimediaalinen tekstimaailma ja uudet lukutaidot monilukutaidon näkökulmasta - toiminnalliset menetelmät ja draama Pienryhmäopetus 40 t, itsenäinen työskentely 120 t Kirjallinen tentti + harjoitustyö(t) + osallistuminen opetukseen.

6 Osallistuminen pienryhmäopetukseen. Omaehtoiseen työhön kuuluu ryhmätyöskentelyä mm. lukupiirit. D-osiossa erikseen hyväksyttävästi suoritettava kielioppitentti. Tentin suoritustapa määritellään ensimmäisessä tapaamisessa. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa verkko-opetuksena. Tentittävä kirjallisuus 1. Grunthal, S. & Pentikäinen, J. (toim.) Kulmakivi. Luokanopettajan äidinkieli ja kirjallisuus. Keuruu: Otava. 2. Lerkkanen, M-L Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Helsinki: WSOY 3. Alho, I. & Kauppinen, A Käyttökielioppi. Helsinki: SKS. (soveltuvin osin) 4. Linna, H Lukijaksi. Alkuopetuksen kirjallisuuskasvatus. Helsinki: Sanoma Pro. 5. Lisäksi opiskelijalla on oltava käytössään jokin peruskieliopin sisältävä teos. ROKL0803 MO2 Matematiikka Yliopistonlehtori Tomi Kärki Opiskelija - osaa kuvata matematiikan luonnetta oppiaineena ja tieteenä sekä tuntee matematiikan opetukseen liittyviä tutkimustuloksia - hahmottaa perusopetuksen luokkien 1-6 matematiikan tietoaineksen - hallitsee peruskoulun matematiikan sisältöjä ja osaa soveltaa niitä ongelmanratkaisutilanteissa - osaa selittää ja havainnollistaa matemaattisia käsitteitä ja periaatteita sekä antaa näistä arkielämään liittyviä esimerkkejä - osaa käyttää matematiikan opetuksessa erilaisia välineitä ja työtapoja - ymmärtää monipuolisesti lukukäsitteen, osaa konkreettisesti havainnollistaa lukuja ja laskutoimituksia sekä soveltaa niitä matemaattisissa tilanteissa - perusasteen opetussuunnitelman perusteet matematiikan osalta - matematiikan opetuksen didaktisia periaatteita - perusasteen matematiikan sisällöistä luvut ja laskutoimitukset, geometrian perusteet, prosenttilaskenta, yhtälöt ja epäyhtälöt, verrannollisuus ja funktiot Pienryhmäopetus 40 t, itsenäinen työskentely 120 t Kirjallinen tentti TAI essee + aineenhallinnan tentti+ harjoitustyö(t) + osallistuminen opetukseen. Osallistuminen pienryhmäopetukseen

7 Kirjallisessa tentissä tentittävä kirjallisuus: 1. Räsänen, P., Kupari, P., Ahonen, T. & Malinen, P. (toim.) Matematiikka näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Jyväskylä: Niilo Mäki -instituutti koulutuksen tutkimuslaitos, (soveltuvin osin) 2. Krzywacki, H., Juuti, K., Lampiselkä, J (toim.) Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen ajankohtaista tutkimusta. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 2. Helsinki: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry. (soveltuvin osin). Oheiskirjallisuus: 1. Bernoulli, L., Ketola, E. & Tuominen, A Matematiikan tietokirja Alakoulun oppimäärä ja didaktiikka. Helsinki: Tammi. ROKL0804 MO3 Historia ja yhteiskuntaoppi 3 op Yliopistonlehtori Lauri Kemppinen a. historia Opiskelija osaa kuvailla perusopetuksen opetussuunnitelmaan kirjattuja alakoulun historian opetuksen tavoitteita ja pystyy kertomaan, millaisia opetuksen keinoja historianopettajan tulisi tavoitteiden mukaisessa opetuksessa käyttää. Opiskelijalle rakentuu kurssin aikana käsitys oppilaan toiminnallisuutta ja aktiivisuutta painottavasta historian didaktiikasta siten, että hän pystyy suunnittelemaan oppilaita aktivoivia historian oppitunteja. Opiskelija osaa suunnitella historian oppitunnin ja asettaa sille mielekkäät tavoitteet. Opiskelija osaa erottaa Euroopan historian keskeisimmät epookit ja pystyy kuvailemaan niihin liittyviä murroksia ja jatkuvuuksia. Opiskelija tuntee lähdekritiikin käsitteen ja pystyy soveltamaan lähdekriittistä ajattelutapaa osana oppiaineksen valintaprosessia ja oppitunnin suunnittelua. b. yhteiskuntaoppi Opiskelija osaa kuvailla perusopetuksen opetussuunnitelmaan kirjattuja alakoulun yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteita, ja pystyy kertomaan, mitä aktiivinen ja kriittisesti ajatteleva kansalaisuus merkitsee. Opiskelija ymmärtää yhteiskuntaopin didaktista ajattelua, osaa selittää sen lähtökohdat ja pystyy muodostamaan opetussuunnitelman mukaisia didaktisia ratkaisuja. Opiskelija osaa selittää, millaiseen ajatteluun ja traditioon yhteiskuntaopin oppiaineen pohjautuu. Opiskelija osaa arvioida ja eritellä erilaisia tapoja rakentaa osallistuvaa ja demokraattista toimintakulttuuria koulussa. a. historia - historia oppiaineena perusopetuksen opetussuunnitelmassa: toiminnallisuus ja aktivointi, oppilaslähtöisyys, ongelmalähtöisyys, oppiaineksen keskeiset sisällöt (teemojen tasolla), havainnollistamisen keinoja, mukauttamisen keinoja, oppilasarviointi - näkökulmia historiankirjoitukseen (kansallinen vs. kansainvälinen näkökulma) - historiatietoisuus (historian nykyisyytenä) - historiallisen tiedon erityispiirteet - historian ymmärtämisen ja oppimisen kysymyksiä b. yhteiskuntaoppi - perusopetuksen opetussuunnitelman alakoulun yhteiskuntaopin sisällöt ja tavoitteet - aktiivinen kansalaisuus ja ihmisoikeudet - media demokratiassa ja demokraattinen yhteiskunta - oma talous, työnteko ja säästäväisyys - arkielämä ja oman elämän hallinta - kuntatalous ja valtiontalous - oma yhteiskunnallinen identiteettini - aktiivinen kansalaisuus ja opettajuus

8 Pienryhmäopetus 24 t, itsenäinen työskentely 56 t Toteutustapojen lisätiedot Opintojakso sisältää 2 h opintokäynnin Kirjallinen tentti + harjoitustyö(t) + osallistuminen opetukseen. Luennot tentitään opintojakson kirjallisen tentin yhteydessä. Osallistuminen pienryhmäopetukseen ja opintokäynnille Tentittävä kirjallisuus: 1. Virta, A Kenen historiaa monikulttuurisessa koulussa? Helsinki: Suomen Kasvatustieteellinen Seura. (Luennoitsijan määrämä laajuus.) 2. Kemppinen, L Tarinat historiallisen päättelyn virittäjinä. Teoksessa Rönkkö, M.-L., Lepistö, J. & Kullas, S. (toim.) Monialainen opettajuus. Kasvatuksellisia näkökulmia oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Rauman opettajankoulutuslaitos. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut lukiossa valinnaista Suomen historian opintojaksoa, on hänen tentittävä edellisten teosten lisäksi teos 3. Vapautus teoksesta tulee hakea opintojakson vastuuopettajalta ennen tenttiin ilmoittautumista. 3. Virrankoski, P tai uudempi. Suomen historia - maa ja kansa kautta aikojen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia n:o Hämeenlinna: SKS. Teoksesta tentitään sivut (mikäli käytetään eri painosta kuin 2012, niin tenttialue on kivikaudesta Suomen sodan loppuun). ROKL0805 MO4 Uskonto 3 op Lehtori Hanna Alho-Kivi Opiskelijalla - on valmiudet uskonnollisen ajattelun ymmärtämiseen - on aineenhallinnalliset ja didaktiset valmiudet opettaa uskontoa perusopetuksen luokilla uskonnonopetuksen teoreettisia lähtökohtia: uskonnon ymmärtäminen ja oppiminen sekä eettiset kysymykset ja moraali - uskonnon opetussuunnitelma - uskonnonopetuksen työmuodot - erilaisuuden kohtaaminen ihmisyhteisössä - monikulttuurisuus ja uskonnot Pienryhmäopetus 18 t, itsenäinen työskentely 62 t Toteutustapojen lisätiedot Jaksolla käsitellään aineenhallintaa, ainedidaktiikkaa sekä monikulttuurisuuden ja uskontojen kohtaamista Harjoitustyö Osallistuminen pienryhmäopetukseen

9 Oheiskirjallisuus: Kallioniemi, A. & Luodeslampi, J. (toim.) (2005) Uskonnon opetus uudella vuosituhannella. Helsinki: Kirjapaja. ROKLXXXX MO5-7 Ympäristöoppi 9 op Opettaja Minna Hämäläinen, yliopisto-opettaja Tiina Laukkanen, koulutussuunnittelija Pirjo Lehti Opiskelija tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalojen merkityksen ympäristössä, teknologiassa, jokapäiväisessä elämässä, ihmisessä ja ihmisen toiminnassa. Opiskelija osaa tukea oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvan kehittymistä sekä kasvua ihmisenä. Opiskelija on perehtynyt ympäristöopin eri tiedonalojen keskeisiin käsitteisiin sekä tiedonhankinta-, esittämis- ja tulkintataitoihin. Opiskelija hallitsee 1-6 luokkien ympäristöopin opetukseen soveltuvia työtapoja ja opetusmenetelmiä ja pystyy yhdistämään luonnontieteellisen ajattelun osaksi opetustaan. Opiskelija osaa käyttää luonnontieteellisiä tietolähteitä sekä perusopetukseen 1-6 luokille soveltuvia opetus- ja tutkimusvälineitä. - luonnon perusrakenteet ja ilmiöt - tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen ympäristöopin opetuksessa - biologia osana luonnontieteiden oppimista - pedagogiset mallit biologian opetuksessa - biologian peruskäsitteistö - lajintunnistuksen perusteet - maantieteellinen maailmankuva ja planetaarisuus - maantieteellisten ilmiöiden opettaminen - kartta, kartasto, graafisuus ja maantieteellisen tiedon kuvaaminen - ympäristökasvatuksen perusteet, maantieteellinen ympäristösuhde - aine, energia, sähkö ja magnetismi, mekaniikka - yksinkertaiset kokeelliset tutkimukset ympäristön ilmiöiden tutkimisessa ja johtopäätösten tekeminen - turvallisuus luonnontieteellisissä kokeissa ja laboratoriossa Pienryhmäopetus 58 t, itsenäinen työskentely 182 t Kirjallinen tentti + opintotehtävät + osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t). Kirjallinen tentti fysiikan ja kemian keskeisistä käsitteistä Eläin- ja kasvilajitunnistustentit. Osallistuminen pienryhmäopetukseen. Oheiskirjallisuus: 1. Eloranta, V., Jeronen, E. & Palmberg, I. (toim.) Biologia eläväksi. Biologian didaktiikka. Jyväskylä: PS-kustannus. 2. Cantell, H., Rikkinen, H. & Tani, S Maailma minussa minä maailmassa, Maantieteen opettajan käsikirja. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. 3. Cantell, H. (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, s

10 4. Aspholm, S., Hirvonen, H., Lavonen, J., ym Aine ja energia. Kemian tietokirja. 5. Helsinki: WSOY. (soveltuvin osin) 6. Aspholm, S., Hirvonen, H., Lavonen, J., Penttilä, A., Saari, H., Viiri, J. & Hongisto, J Fysiikan tietokirja. Helsinki: WSOY. (soveltuvin osin) 8. Muu oheiskirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa. ROKL0808 MO8 Kuvataide Yliopisto-opettajat Maija Esko ja Hanna Niinistö Opiskelija hallitsee perusopetuksen luokkien kuvataideopetuksen keskeiset käsitteet, välineet, materiaalit ja työtavat. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida tavoitteellista kuvataidepetusta. Opiskelija osaa hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ja kuvataiteeseen liittyviä kulttuurilaitoksia. Hän hallitsee kuvataiteelle tyypillisiä tiedonhankinnan ja tietämisen tapoja ja keskeisiä kuvataidekasvatuksen teorioita. - Visuaalinen kulttuuri - osaa analysoida ja tulkita visuaalisen kulttuurin teoksia (taideteokset, mediaesitykset, arkkitehtuuri, muotoilu ) - hallitsee kuvailmaisun (grafiikka, piirustus, maalaus, rakentelu, elokuva, valokuva ) esitystavat, perustekniikat ja niiden koulusovellukset, välineet ja materiaalit ja osaa soveltaa niitä opetukseen Kuvataiteen opetussuunnitelmat ja oppimateriaali - tuntee kuvataidepedagogiikkaan liittyviä oppimateriaaleja - ymmärtää kuvataidekasvatuksen prosessinomaisen luonteen ja eheyttämismahdollisuudet - osaa hyödyntää opetuksessa ajanmukaisia opetustapoja ja välineitä Luento-opetus 8 t, pienryhmäopetus 40 t, itsenäinen työskentely 112 t Kuvalliset ja kirjalliset harjoitustyöt + osallistuminen opetukseen. Läsnäolovelvollisuus luennoilla ja osallistuminen pienryhmäopetukseen. Opintomatka. Oppimisprosessin koonti kurssin päätteeksi. 1. Heinimaa, E., Perttilä, H., Tammioja, S. & Viitanen, P Kirja kuvista 1 2. Opettajan opas. Helsinki: WSOY. 2. Heinimaa, E., Perttilä, H., Suvanto & T., Tammioja, S Kirja kuvista 3-4. Opettajan opas. Helsinki: WSOY. 3. Heinimaa, E., Perttilä, Suvanto, T., Tammioja, S. & Viitanen, P Kirja kuvista 5-6. Opettajan opas. Helsinki: WSOY. 4. Räsänen, M Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. 5. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004; kuvataide. Helsinki: Opetushallitus. 6. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016 (luonnos); kuvataide. Helsinki: Opetushallitus. 7. Ajankohtaiset artikkelit

11 ROKL0907 MO9 Käsityö Yliopistonlehtori Marja-Leena Rönkkö Opiskelija saa valmiudet opettaa käsityötä perusopetuksen luokilla 1-6. Hän hallitsee kokonaisen käsityöprosessin sekä työvälineiden turvallisen ja tarkoituksenmukaisen käytön. Hän tuntee perusopetuksen käsityössä käytettäviä materiaaleja ja työtapoja ja osaa suunnitella, toteuttaa sekä arvioida käsityön opetukseen soveltuvia aihekokonaisuuksia. - käsityön peruskäsitteistö ja perustekniikat - kokonaisen käsityöprosessin ymmärtäminen ja hallinta - käsityön opettamisen perusteet luento-opetus 4 t, ryhmäopetus 44 t, itsenäinen työskentely 112 t Toteutustapojen lisätiedot Pienryhmäopetuksesta 22 tuntia on 12 hengen pienryhmissä tapahtuvaa teknisen työn sisältöalueen ja 22 tuntia 12 hengen pienryhmissä tapahtuvaa tekstiilityön sisältöalueen opetusta. Essee ja harjoitustyöt Läsnäolovelvollisuus luennoilla ja ryhmäopetuksessa. Opintojaksotyöt ja raportointi (portfolio), didaktiset tehtävät. Oheiskirjallisuus: 1. Lepistö, J Käsityö kasvatuksen välineenä. Seurantatutkimus opiskelijoiden käsityötä koskevien käsitysten jäsentyneisyydestä ennen luokanopettajakoulutuksen käsityön peruskurssin opintoja ja niiden jälkeen. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 219. (soveltuvin osin) 2. Lepistö, J. & Rönkkö, M-L Käsityön opetukseen sisältyy monipuolisesti taitoa, kulttuuria ja yritteliäisyyttä. Teoksessa Rönkkö, M.-L., Lepistö, J. & Kullas, S. (toim.) Monialainen opettajuus. Kasvatuksellisia näkökulmia oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Rauman opettajankoulutuslaitos. 3. Huovila, R., Hintsa, T. & Säilä, J Kirja käsityöstä. Luokkien 3-6 käsityönopetus. Helsinki: WSOY. 4. Inki, J. Lindfors, E. & Sohlo, J. (toim.) Käsityön työturvallisuusopas perusopetuksen teknisen työn ja tekstiilityön opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. (Oppaat ja käsikirjat 2011:15). 5. Opetuksen alussa ilmoitettava muu kirjallisuus ja oppimateriaali. ROKL0810 MO10 Musiikki Yliopisto-opettaja Kristi Sihvonen Opiskelija hallitsee perusopetuksen musiikin opetussuunnitelman toteutuksessa tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Opiskelijassa syntyy myönteinen suhde musiikkiin, kiinnostus musiikin opettamiseen ja innostus sekä rohkeus musiikillisen osaamisen kartuttamiseen. Opiskelija osaa toteuttaa moniarvoista lähestymistapaa suosivaa musiikinopetusta sekä hyödyntää opetuksessaan luovia voimavaroja ja taitoja.

12 - musiikinteoriaa - musiikkiteknologiaa - musiikkiliikuntaa - pianon, koulu- ja yhtyesoitinten sekä laulun perusteet, soiton ja laulun opettaminen sekä kaikkien edellisten soveltaminen opetuksessa - keskeisimmät didaktiset periaatteet musiikkikasvatusmenetelmät musiikin opetustavat Pienryhmäopetus 48 t, itsenäinen työskentely 112 t Toteutustapojen lisätiedot Pienryhmäopetusta 48 tuntia, josta 38 tuntia koko ryhmässä tapahtuvaa ja 10 tuntia 8 hengen pienryhmissä tapahtuvaa pianonsoitonopetusta (pianossa jako kahteen tasoryhmään). Kokonaisuus muodostuu osasuorituksista, jotka ovat musiikin didaktiikka demonstraatiosarja, pianonsoiton opinnot ja kirjatentti. Harjoitustyö(t) + essee + osallistuminen opetukseen. Oheiskirjallisuus: 1. Monisteita ja verkkomateriaaleja 2. Voimassa olevat valtakunnallinen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, musiikin osuus. Helsinki: Opetushallitus 3. Louhivuori.J., Paananen,P. & Väkevä, L Musiikkikasvatus-näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Fisme ry. 4. Ahonen, K Johdatus musiikin oppimiseen. Helsinki: Finn Lectura. 5. Palas, R Taidemusiikki tutuksi. Helsinki: Otava. ROKL0811 MO11 Liikunta : Yliopisto-opettaja Kimmo Koivisto : Opiskelija ymmärtää liikunnan merkityksen osana lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja kasvua. Lisäksi opiskelija on saanut valmiuksia kehittyä liikunnan opettajana ja on perehtynyt eri näkökulmista alakoulun liikuntakasvatukseen. : - liikunnan merkitys alakouluikäisen lapsen kasvulle ja kehitykselle - lapsen liikuntakykyisyyden kehittämisen lähtökohdat - erilaisten liikuntaympäristöjen ja -sisältöjen mahdollisuudet liikunnan oppimisessa ja opettamisessa : Pienryhmäopetus 48 t, itsenäinen työskentely 112 t : Raportti + osallistuminen kontaktiopetukseen + harjoitustyö(t). : Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen. Jaksoon sisältyvässä harjoitustyössä on tavoitteena perehtyä alakoulun liikunnanopetukseen käytännön orientaatiojakson avulla. Jakso sisältää tuntien suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä ko. koulun liikuntakasvatukseen perehtymistä. : :

13 : Oheiskirjallisuus raporttia varten: 1. Jaakkola, T., Sääkslahti, A. & Liukkonen, J Koulun liikuntakasvatus oppimisvalmiuksien luojana sekä lasten kasvun ja kehityksen tukena. Teoksessa Opetushallituksen taide- ja taitokasvatuksen asiantuntijatyöryhmä (toim.) Taide ja taito kiinni elämässä! Helsinki: Opetushallitus, Verkkojulkaisuna: 2. Heikinaro-Johansson, P. & Huovinen, T Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan (sivut 16-63, , ). Helsinki: WSOY. 3. Tammelin, T. & Karvinen, J. (toim.) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille vuotiaille. Opetusministeriö, Nuori Suomi ry. Verkkojulkaisuna: 4. Voimassa oleva valtakunnallinen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, liikunnan osuus. Helsinki: Opetushallitus. 5. Opintojakson alussa sovittavat kolme ajankohtaista artikkelia. Muu oheismateriaali: 1. Ojanaho, M., Pehkonen, M. & Penttinen, S Sportfolio - liikunnan 2. opettamisen aapinen. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Verkkojulkaisuna: 3. Nupponen, H. & Penttinen, S Taitavaksi liikunnan opettajaksi alakouluun. Teoksessa M.-L. Rönkkö, J. Lepistö & S. Kullas (toim.) Monialainen opettajuus. Kasvatuksellisia näkökulmia oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos, Opetushallituksen liikunnan sivusto, ROKL0854 MO12 Projekti 3 op Yliopistonlehtori Marja-Leena Rönkkö, koulutussuunnittelija Pirjo Lehti ja yliopistonlehtori Juli-Anna Aerila Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa perusopetuksen opetusryhmälle ajankohtaiseen teemaan liittyvän projektin. Opiskelija perehtyy erilaisiin opetusmenetelmiin ja oppimisympäristöihin sekä osaa käyttää joitakin opetusmenetelmiä tai oppimisympäristöjä. Lisäksi opiskelija syventää tietämystään luokanopettajan työnkuvasta. - projektin toteuttaminen perusopetuksessa - luokanopettajan työnkuva ja markkinatilanne Luento-opetus 2 t, pienryhmäopetus 6 t, itsenäinen työskentely 72 t Toteutustapojen lisätiedot Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, projekti/käytännön työ. Jakso sisältää työskentelyä perusopetuksen vuosiluokilla projekti / käytännön työ + osallistuminen opetukseen. Hyväksytty/hylätty Sovitaan jakson alussa. Lisäksi opintoihin sisältyy työnhakuvalmennus osuus noin 10h.