Pää edellä! Innostu! Innosta! Selvästi innostaja-ainesta - hankkeen ( ) loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pää edellä! Innostu! Innosta! Selvästi innostaja-ainesta - hankkeen (2007 2010) loppuraportti"

Transkriptio

1 Pää edellä! Innostu! Innosta! Selvästi innostaja-ainesta - hankkeen () loppuraportti Susanna Leimio-Reijonen (toim.), YTM, projektikoordinaattori

2 Sisältö Johdanto Hankkeen tausta Nuorilta nuorille -hanke Teoreettinen viitekehys Hankkeen toteutus: Innostu! Innosta! -hanke Tarkoitus, päämäärä ja tavoitteet Resurssit ja rakenne Hankkeesta toimintamalliksi Hankkeen tulokset Pompusta uuteen nousuun: Pää edellä Pää edellä -toimintamallin SWOT paikallistoiminnan näkökulmasta Hankkeen arviointi Sisäinen arviointi Ulkoinen arviointi Jaana Lähteenmaa: Arviointijaksojen ja keskeisimmät ulkoisen arvioinnin huomiot Milla Paumo: Innostu! Innosta! -hankkeen evaluaatio vuosilta Johtopäätökset Susanna Leimio-Reijonen, Jaana Lähteenmaa ja Milla Paumo Lähteet Liitteet

3 Johdanto Innostu! Innosta! Selvästi innostaja-ainesta 1 oli Nuorilta nuorille -hankkeen nelivuotinen ( ) jatkohanke. Hanketta hallinnoi Terveys - Hälsan 2 ry, ja rahoituksensa se sai Rahaautomaattiyhdistykseltä. Innostu! Innosta! -hanke nautti rahoittajan luottamusta Nuorilta nuorille -hankkeen alusta alkaen saaden toimintaan avustusta yhteensä seitsemän vuoden ajan. Jo vuonna 2004 Terveys ry onnistui suuntaamaan katseensa pitkälle tulevaisuuteen nähden nuorten osallisuuden suurena mahdollisuutena ehkäisevän päihdetyön kehittämistyössä. Hankkeen sisältö, rakenne, suunnitelmat ja toteutus mukailivat myös Raha-automaattiyhdistyksen antamia suosituksia ehkäisevän päihdetyön sisällöistä. Niiden mukaisesti toimintaa jäsennettiin ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien näkökulmasta (kehittämissuositus 4) ja huomiota kiinnitettiin työmenetelmien tuloksellisuuden kehittämiseen panostamalla erityisesti kohderyhmien omissa toimintaympäristöissä tapahtuvaan ja promootiota painottavaan toimintaan (kehittämissuositus 7). Projektiavustuksen käytössä painotettiin myös innovatiivisia ja vuorovaikutteisten menetelmien kehittämistä ja levittämistä kumppanuusverkostojen välisenä yhteistyönä (kehittämissuositus 9). Pitkällisen ja monivaiheisen prosessin tuotoksena syntyi suuren vision ympärille viimein toimintamalli, jota hankkeen kalkkiviivoilla ryhdyttiin kutsumaan Pää edellä -nimellä. Pitelet nyt käsissäsi Innostu! Innosta! -hankkeen arviointiraporttia, joka samalla on yhteenveto hankkeen toiminnasta, tuloksista ja tuotoksista. Raportti on myös evaluaatio hankkeen tavoitteena syntyneen Pää edellä -toimintamallin soveltuvuudesta nuorten parissa tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön. Raportti rakentuu karkeasti neljästä osasta. Ensimmäisessä osassa kuvataan hankkeen juuret ja tausta, ja samalla se asemoidaan suhteessa laajempaan ymmärrykseen ehkäisevän päihdetyön kehittämisen tarpeesta. Toisessa osassa tehdään läpileikkaus hankkeen prosesseihin ja siihen, kuinka hankkeessa tehty yhteistyö johti alkuperäisten tavoitteiden täyttymiseen ja toimintamallin syntymiseen. Kolmannessa osassa puheenvuoro annetaan sekä hankkeen tekijöille että sen ulkoiselle arvioinnille. Aluksi, sisäisen arvioinnin luvussa, paikallishankkeiden nuoret ja aikuiset sekä myös projektikoordinaattori saavat sanoa sanottavansa toiminnasta, joka oli merkittävä osa varsinaisen toimintamallin kehittymistä. Tekstin joukkoon upotetut lainaukset ovat otteita paikallisesti kirjatuista raporteista. Heidän jälkeensä tutkijat pohtivat objektiivisesti toiminnan ja toimintamallin olemassaolon edellytyksiä - mihin siitä lopulta on heidän näkemystensä mukaan. Raportin päättää sen neljänteen osaan kirjattu, hankkeen projektikoordinaattorin ja tutkijoiden yhteinen johtopäätösluku, jossa he pyrkivät synteesiin esittämällä joukon johtopäätöksiä toimintamallin soveltuvuudesta ja soveltamisen ehdoista ehkäisevän päihdetyön kenttään. Arviointiraportin laatimiseen ovat osallistuneet hankkeen periaatteiden ja ideologian mukaisesti kaikki toiminnan osalliset, nuoret, aikuiset ja hankeyhteisön ulkopuolisina toimintaa seuranneet Nuorisotutkimusverkoston tutkijat VTM Milla Paumo ja VTT Jaana Lähteenmaa. Asiasanat: Nuoret, ehkäisevä päihdetyö, osallisuus, yhteisöllisyys, yhteistyö, aito vuoropuhelu 1 Jatkossa hankkeesta käytetään nimeä Innostu! Innosta! -hanke. 2 Jatkossa Terveys ry. 3

4 1. Hankkeen tausta 1.1. Nuorilta nuorille -hanke Innostu! Innosta! -hankkeen emohanke Nuorilta nuorille käynnistyi keväällä 2004 nuorten aloitteesta teesta ja Terveys ry:n reagointikyvyn ansiosta tilanteessa, jossa ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta tarkasteltiin suurennuslasin avulla. Monissa selvityksissä, raporteissa ja tutkimuksissa oli mm. todettu, että nuorten parissa tehtävä ehkäisevä päihdetyö on luonteeltaan niin asi- antuntijalähtöistä ja aikuisten näkökulmasta toimeen pantua, ettei se tavoi- ta nuoria ja heidän ajatusmaailmaansa maansa parhaalla mahdollisella tavalla. Tilan- netta kuvattiin eräänlaisena nuorten ja aikuisten välisenä kommunikaatiokuiluna. Ratkaisuksi esinuorten elämismaail- tettiin, että ehkäisevää työtä tulisi tarkastella, tehdä ja arvioida enemmän masta käsin ja erityisesti nuorten toimesta. (mm. Jaatinen 2000.) Tätä ä nimenomaista kuilua Nuoril- ta nuorille -hankkeessa lähdettiin kuromaan umpeen. Nuorilta nuorille -hanke lähti etsimään näkökulmia, toimintamalleja ja -tapoja nuorten parissa teh- tävään ehkäisevään päihdetyöhön yhteistyössä nuorten ja aikuisten kanssa. Nuorilta nuorille - hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintakulttuurinen malli nuorten ehkäisevään päihdetyöhön. Toimintamalliin alliin haluttiin kirjoittaa sisään ajatus yhteydestä toimintaympäristön arkitodellisuuteen, nuorten ja aikuisten väliseen yhteistyöhön ja kohdentumisesta vertaisryhmälle. Toisena tavoittee- na oli juurruttaa toimintamalli osaksi hankepaikkakuntien arkisia käytänteitä. Lähes kolmivuotisen hankkeen aikana kehitettiin teoreettisesti perusteltu toimintamalli ja kokeil- tiin siihen valittuja ratkaisuja myös käytännössä. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat sosiaali- pedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen, käsitys nuorten päihteiden käyttöympäristön kompleksisesta luonteesta ja osallisuudesta hyvinvoinnin osatekijänä sekä käynnissä oleva alkoho- liohjelma (Leimio-Reijonen, 2004). Itse malli oli kuusivaiheinen. Vaiheet olivat 1) omaan elinympäristöön tutustuminen, 2) ryhmäytyminen, 3) kehittämisprojektin valinta, 4) projektin tuotteistaminen, 5) toiminnan vaihe ja 6) projektin valmistuminen ja itsearviointi. Varsinaiolivat nuorten innostaminen mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, osallisuuden vahvistaminen, nuorten äänen ja asiantuntijuuden kuuleminen sekä yhteistyön ja dialogin virittäminen aikuisten ja nuorten välille. Tärkeimmiksi kasvatuksellisiksi periaatteiksi ni- mettiin osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. (Vrt. Gretschel 2002b; Jaatinen 2000; Jako- sen toiminnan lähtökohtia nen ym. 2001; McDonald ym. 2003, ) Toimintamallia kehitettiin ja kokeiltiin neljällä paikkakunnalla ympäri Suomen: Sallassa, Oulussa, Savonlinnassa ja Tuusulassa. Kehittämistyössä oli kolmen vuoden aikana mukana nuorta ja nuorten parissa toimivaa aikuista. Hankkeen kehittäminen oli prosessi, joka edellytti toimijoilta sinnikkyyttä, tahtoa ja uskallusta ryhtyä sellaiseen, mistä ei ollut alussa edes kunnolla tietoa, ja minkä tulevaisuus vaikutti ajoittain in vähintäänkin epävarmalta. Paikallistoimijoiden motivaatio säi- lyi vivahteikkaasti matkasta huolimatta hämmästyttävän korkealla aina alun kangertelusta voitok- kaaseen loppuun saakka. Paikallistoimijat kehittivät toimintamallin ja toimivat sen mukaisesti, tes- taten ja arvioiden sen jokaista säiettä. He laativat toimintaympäristön analyysin omilla paikkakun- nillaan nostaen esiin nuorten päihteiden käyttöön ja sen ehkäisemiseen liittyviä toiveita, tarpeita, ongelmia ja haasteita. Ympäristöanalyysin pohjalta nuoret ja aikuiset toimijat suunnittelivat, to- ainesta. 4

5 teuttivat ja arvioivat projekteja. Näiden projektien tarkoituksena oli tarjota hankkeen ulkopuolisille näkökulmia nuorten parissa tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön. Nuorilta nuorille -hankkeen toimijoiden näkemysten mukaan nuoret tulee nähdä ehkäisevän päihdetyön resurssina erityisesti sen vuoksi, että he ovat oikealla tavalla kokeneita, tiedollisesta päteviä ja ikäistensä ajatukset tuntevia. Nuoret keskustelevat keskenään monista tärkeistä asioista ja elävät muutenkin samassa tilanteessa ikäistensä kanssa. Aikuiset sen sijaan vetoavat toiminnassaan ja puheissaan liikaa tilastoihin, eivätkä he aina ole tietoisia vallitsevasta nuorisokulttuurista ja ajan ilmiöistä. Aikuiset ovat kuitenkin nuorten omaehtoisen toiminnan merkittävä tuki. Nuorilta nuorille -hankkeen nuorten näkemysten mukaan aikuisten maailmankuva on heidän elämänkokemuksensa perusteella usein tasapainoisempi kuin nuorten. He pitävät myös aikuisten identiteettiä kehittyneempänä, sellaisena, johon ulkoapäin tulevat mielipiteet eivät vaikuta samalla tavalla kuin nuorilla. Nuorten mielestä aikuiset ovat vastuullisia, luotettavia ja turvallisia auktoriteetteja. Heidän osaamistansa mm. laki- ja ajankohtaisasioissa pidetään tärkeinä. Parhaimmillaan tilanne nähdään sellaisena, jossa aikuiset ja nuoret tukevat toiminnallaan toisiansa, sillä nuoret tarvitsevat toimintansa tueksi aikuisten elämänkokemuksellisia tietoja ja taitoja Teoreettinen viitekehys Innostu! Innosta! -hankkeen tavoitteena oli tuottaa toimintamalli, eräänlainen hyvä käytäntö, nuorten parissa tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön. Terveyden edistämistyössä hyvällä käytännöllä tarkoitetaan sellaista kehittämistyön lopputulosta, joka on yksinkertaisesti tuotteistettu ja siirrettävissä toiseen ympäristöön. Sen vaikuttavuus ja toimivuus on testattu ja arvioitu ennen levittämistä. Hyvä käytäntö voidaan nähdä myös terveyden edistämisen hallinnan ja hallinnon sekä ohjauksen välineenä ja strategiana tai uutena lähestymistapana, jota käyttämällä päästään työskentelemään uudella, ratkaisevasti paremmalla otteella perinteisten ongelmien parissa. (Tuominen, Koskinen-Ollonqvist ja Rouvinen-Wilenius, 2006, 26.) Ollakseen hyvä, käytännön tulee olla myös laadukas. Ehkäisevän päihdetyön laadun varmistamiseksi THL on kehittänyt ns. laatutähden. Mallissa laadun osatekijät, laatuun vaikuttavat asiat on jaettu kuuteen sakaraan: arvot ja etiikka, tietoperusta, tavoitteellinen yhteistyö, tavoite, resurssit ja toteutusprosessit. Laadun varmistamiseksi ei kuitenkaan riitä, että tähden sakarat on rakennettu hyvin, vaan laadun tasapaino sekä työn säilyminen laadukkaana tulee vielä varmistaa laadun tasapainolla siten, että sakaroiden vaikutus toisiinsa on huomioitu. Innostu! Innosta! -hankkeen juuret ovat syvällä mullassa. Sen peruskivi, josta toimintamallia lähdettiin rakentamaan, on muurattu paitsi ehkäisevän päihdetyön laatutähteen, niin myös valikoituun teoreettiseen viitekehykseen. Hankkeen käynnistyessä pidettiin tärkeänä, että toimintamalli tulisi perusteltua kokemuksen kautta, jota teorian ja käytännön tiivis vuoropuhelu synnyttää. Tätä teorian ja käytännön yhteyttä, niiden välistä vuoropuhelua kutsutaan praksikseksi. Toimintamallin laatu ja kestävyys puntarissa - ehkäisevän päihdetyön laatutähti Arvioitaessa, kehitettäessä tai suunniteltaessa ehkäisevää päihdetyötä, tulisi se aluksi paikantaa suhteessa ympäristöön. Laatutähti-mallin mukaan ehkäisevä päihdetyö voi kohdentua joko yksilöihin, heidän lähisuhteisiinsa, paikallisyhteisöihin tai yhteiskuntaan. Toiminta voi tapahtua myös monella eri tasolla yhtä aikaa. Työn paikantamisen lisäksi laadukas ehkäisevä päihdetyö tulee määritellä sen vaikutuskohteiden suhteen, jotta tiedetään, mitä ollaan tekemässä ja mitkä ovat työn 5

6 Kuva 1. Ehkäisevän päihdetyö laatutähti (www.thl.fi/neuvoa-antavat.fi > päihdetyö > laatu ja arviointi ) tavoitteet. Vaikutuskohteita voivat olla 1) tiedot, asenteet ja oikeudet, 2) suojaavat ja riskitekijät sekä 3) päihteet ja käyttötavat. Varsinaisen työn laatu muodostuu monista eri osa-tekijöistä. Laatua voidaan kuvata tähtenä, jonka muodostavat kaksi päällekkäin asetettua kolmiota. Toinen kolmioista on nimeltään mitä tehdään ja toinen miten tehdään. Kummankin kolmion kärjistä löydetään laadun osatekijät, joita on yh- teensä siis kuusi kappaletta. Osatekijät ovat nimeltään tietoperusta, arvot ja etiikka ja tavoitteellitavoite, resurssit ja toteutusprosessit (Miten tehdään - nen yhteistyö (Mitä tehdään -kolmio) sekä kolmio). Kuvion keskelle jää seuranta ja arviointi -osatekijä, joka koskettaa kaikkia muita osa- alueita. Innostu! Innosta! -hankkeen laatua ja kestävyyttä haluttiin tarkastella, kun toimintamallin kehittämistyö oli saavuttanut reippaan puolivälin. Toimintaa päätettiin arvioida ja tarkentaa ehkäisevän päihdetyön laatutähden valossa, yhteistyössä VTM Marja Kiijärvi-Pihkalan kanssa syksyn 2008 ai- kana. Hanke avattiin ja paloiteltiin laatutähden sakaroiden avulla osiin punniten eri osa-alueiden tasapainoa ja suhdetta toisiinsa. Laatutähtityöskentelyn aikana ja sen johtopäätelmänä todettiin Innostu! Innosta! -hankkeen toi- minnan kohdentuvan päihdetietojen, -asenteiden ja niihin liittyvien oikeuksien lisäämiseen paikalerityisesti sosiaalipedagogiikan teo- riaperinnöstä nouseviin eettisiin arvioihin ja rakentui tavoitteellisessa yhteistyössä ja vuoropuhe- lussa niin paikallisten toimijoiden kuin valtakunnallisten ohjelmienkin kanssa. Hankkeen tavoite nähtiin kahtalaisena, paikallisena, toimintamallin testaamiseen ja hiomiseen tähtäävänä ja yleisempänä, toimintamallin valmistumiseen, juurruttamiseen ja levittämiseen liittyvänä toimintana. Resurssointi oli hajautettu monelle eri toiminnan tasolle. Itse toiminta taas oli jaettu jälleen sekä paikallistason että yleisemmän tason prosesseihin. (Liite lisyhteisötasolla. Hanke juurtui vahvaan teoriaan, perustui 1.) ainesta. 6

7 Toimintaympäristön luonne ja päihteiden käyttö sen monimutkaisena ongelmana Ehkäisevää työtä tulee tehdä suhteessa siihen ympäristöön, jossa on tarkoitus toimia. Jotta toiminta tavoittaisi ympäristön tarpeet, on ympäristöä määriteltävä ja kuvattava tarkemmin sen luonteen ymmärtämiseksi. On tunnettava se todellisuus, missä toimitaan sekä sen monet ulottuvuudet. On myös hyvä muistaa, että tarpeita, ongelmia ja tekoja tulee aina käsitellä suhteessa siihen kokonaisuuteen, mihin ne liittyvät. Ympärillämme näyttäytyvät ongelmat voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin, yksinkertaisiin ja monimutkaisiin ongelmiin. Nämä ongelmatyypit ovat toisistaan hyvin riippuvaisia. Ne ovat myös vain harvoin sen laatuisia, että niitä voitaisiin käsitellä itsenäisinä ja täysin toisistaan irrallisina kokonaisuuksina. Etsittäessä ratkaisua esimerkiksi erilaisiin inhimillisiin ongelmiin, on tarkasteltava aluksi ongelman luonnetta, joka lopulta määrittää sen, miten tai millaisin keinoin ratkaisua lähdetään hakemaan. Yksinkertaiset ongelmat ovat helpommin käsiteltäviä kuin monimutkaiset ongelmat. Niitä voidaan määritellä, muotoilla ja niiden sisältämät tiedot on kirjattavissa suhteellisen helposti. Yksinkertaiset ongelmat ovat luonteeltaan myös joustavia ja vakaita. Yksinkertainen ongelma voi toistua useita kertoja, ja sen ratkaisemiseksi voidaan osoittaa joukko perusteluja sekä ratkaisukaava tai -malli. Todennäköistä ratkaisua voidaan niin ikään testata etukäteen erottamalla ongelma todellisesta maailmasta vaikkapa pienoismallin avulla (kuten esimerkiksi silta, jonka tulisi yltää joen toiselta rannalta sen toiselle rannalle). Ratkaisu löytyy yleensä jatkuvalla yrittämisellä. Mason ja Mitroff (1981) kuvaavat yksinkertaista ongelmaa kuiluksi sen välillä mikä on ja minkä pitäisi olla. Monimutkaiset ongelmat ovat vaikean ja dynaamisen luonteisia. Ne ovat monen eri osatekijän summia, ja täsmällisemmin ilmaistuna jokainen ongelma voi olla jonkin toisen ongelman oire (vrt. muna vai kana -dilemma). Monimutkaisten ongelmien luonne ja sisältö muuttuvat koko ajan. Niitä ei voida määritellä täsmällisesti, ja määrittely on aina tiiviisti yhteydessä lopulliseen ratkaisuun. Mahdolliset ratkaisut taas voivat olla hyviä, huonoja tai vain suhteessa toisiinsa, eikä kertakaikkisen lopullisia ratkaisuja ole edes olemassa. Monimutkaiset ongelmat voidaan ratkaista toisin sanoen vain yhden kerran jollakin nimenomaisella keinolla, ja valittua ratkaisua voidaan selittää monin eri tavoin. Ratkaisu riippuu siis täysin siitä, mikä selitys valitaan. Postmodernit toimintaympäristöt ja sen todellisuuden ongelmat ovat hyvin monimutkaisia. Nuorten päihteiden käyttöön vaikuttaminen (ehkäisevä päihdetyö) on erinomainen esimerkki juuri monimutkaisesta ongelmatyypistä. Päihteiden käytön syiden löytäminen ja käytön selittäminen jollakin yksittäisellä tekijällä on vaikeaa, jopa mahdotonta. Päihteiden kokeiluun ja käyttöön vaikuttamiseksi tulee olla selvillä monista niiden taustatekijöistä sekä syys-seuraussuhteista, eikä sekään välttämättä takaa, että saadaan aikaiseksi vaikuttava vaikutus. Ongelmaan tarttuminen, toiminnan suunnittelu ja toteutus vaativat aina huolellisen ja etukäteen tehdyn ympäristön luonteen analyysin. Ratkaisuyrityksen merkittävimpiä avaimia on paitsi toimintaympäristön tuntemus, niin myös toiminnassa mukana olevien subjektien keskinäinen vuorovaikutus. Sosiaalipedagogiikan ja sosiokulttuurisen innostamisen anti ehkäisevässä päihdetyössä Sosiaalipedagoginen viitekehys tarjoaa näkökulman monimutkaiseksi ongelmaksi luonnehditun nuorten parissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön tarkasteluun. Käsitteenä sosiaalipedagogiikka 7

8 muodostuu kahdesta päätekijästä; sosiaalisesta ja pedagogisesta, kasvatuksellisesta. Sosiaalisella tarkoitetaan yhteiskunnallista ja/tai yhteisöllistä ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä huolehtimista vähäosaisemmista. Kasvatus ymmärretään niin ikään suhteessa yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin. Sitä ei pidetä ympäröivästä todellisuudesta irrallisena tapahtumana, vaan kasvun ja kehityksen ajatellaan kuuluvan osaksi kokonaisuutta. Sosiaalipedagogisen työn lähtökohtana on yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja yhteisöllisten suhteiden sekä niiden vuorovaikutussuhteen merkityksen ymmärtäminen. Ihmistä tarkastellaan kokonaisvaltaisena persoonana. Ongelmiin paneuduttaessa hänen elämänhistoriansa ja se todellisuus, jossa hän juuri tällä hetkellä elää, nousevat kriittisen tarkastelun kohteeksi. Huomiota kiinnitetään myös traditioihin sekä vallitseviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Monipuolinen yksilön elämän tarkastelu eri tasoilla (yksilö, yhteisö, yhteiskunta ja yhteisölliset suhteet) avaa todellisuuden monimutkaisena toimintaympäristönä. Monimutkaisten ongelmien ratkaisu jatkuu niiden luonteen analyysin jälkeen subjektien välisenä yhteistyönä. Sosiokulttuurinen innostaminen on sosiaalipedagogiikan sovellusalue, jonka menetelmistä voidaan löytää vuorovaikutuksellisia välineitä nuorten parissa tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön. Sosiokulttuurisella innostamisella tarkoitetaan toimintaa, joka kannustaa ihmisiä havainnoimaan ympäristöään, luomaan siitä kriittisiä visioita ja muuttamaan sitä tarpeen mukaan. Työn tavoitteena on olosuhteisiin vaikuttaminen, niiden laadullinen muutos ja uusien toimintamallien löytäminen. Innostaminen tähtää toisin sanoen luovuuden vahvistamiseen, kommunikaation edistämiseen ja ihmisten välisen tasavertaisen subjekti-subjektisuhteen kehittämiseen. Innostamisen kylmä ja kuuma maailma ovat kaksi ääriesimerkkiä tavoista toimia ihmisten parissa. Innostamisen kylmässä maailmassa toiminta ymmärretään yhteiskuntaa säilyttävänä sopeuttamisena vallitseviin olosuhteisiin, ja toiminnan tarkoituksena on vaikuttaa pääasiassa seuraamuksiin. Kuumasta maailmasta nouseva toimintatapa perustuu taas humanistisiin näkemyksiin, jonka mukaan muutos on mahdollista sosiaalisen vastarinnan avulla. Innostamisen kuuma maailma sisältää niitä elementtejä, mitä myös Mason ja Mitroff (1981) peräänkuuluttavat puhuessaan vuorovaikutuksen merkityksestä monimutkaisten ongelmien ratkaisussa. Ongelman ratkaisua ehkäisevän päihdetyön tavoittavuutta ja vaikuttavuutta - voidaan tavoitella toiminnalla, joka rakentuu subjektien välisenä yhteistyönä vastuuta jakaen, tähtää pysyvyyteen hetkellisyyden sijaan ja on aktiivista sekä aitouteen pyrkivää toimintaa. Mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot nousevat esiin erilaisten näkemysten ja ristiriitojen kautta sekä suhteessa osallistujien todellisuuteen. Toimintaa tukee teoria, joka yhdessä käytännön toiminnan kanssa muodostaa vuorovaikutteisen kokonaisuuden. PYSYVÄT RAKENNUSAINEET KYLMÄ MAAILMA KUUMA MAAILMA Tekeminen Osallistujat Ulkoapäin tuotu, sopeuttava, lainattava, seuraamuksiin vaikuttava puuhastelu tai aktiviteetti. Toiminnan järjestäjät, subjektiobjekti Yhteistyössä rakennettu, muutokseen tähtäävä, ainutkertainen prosessi. Kaikki osalliset, subjekti-subjekti 8

9 Aika Instituutio Valmiiksi määritelty, rajattu, ei jatkuva, lyhytkestoinen, vierailu Pysyvä, suhteellisen muuttumaton ja jäykkä, toiminnan raamit ja toimijat täsmällisesti määriteltyjä Suhteessa tarpeisiin, pysyvyyteen tähtäävä Pysyvä mutta säädeltävä, päätösvallan, vastuun ja asiantuntijuuden jakaminen uusien sosiaalisten verkostojen ja instituutioiden muodostamiseksi Sosiaalinen suhde Passiivinen Aktiivinen, vuorovaikutukseen ja laadultaan aitouteen pyrkivä Strategia Muutoksen perustana on yksimielisyyden saavuttaminen ja tiedon lisääminen, rakennettu suhteessa asiantuntijoiden näkemyksiin Muutos edellyttää ymmärrystä, joka syntyy ristiriitojen ja erilaisten näkemysten kautta, rakennettu suhteessa osallistujien todellisuuteen Filosofia Käytäntö Teorian ja käytännön vuoropuhelu, kokonaisvaltaisuus Taulukko 1: Ehkäisevän päihdetyön kylmä ja kuuma maailma. (Leimio-Reijonen 2002) Osallisuus Anu Flöjt (1999) on kuvannut Nuorten ääni -ryhmien menetelmäoppaassa nuorten toimintaosallisuutta määritellen nuorten roolia suhteessa aikuisiin. Samankaltaista ajattelumallia on aikaisemmin rakentanut myös Liisa Horelli (1994) tutkiessaan lasten osallistumista yhdyskuntasuunnitteluun. Flöjtin (1999) mukaan portaikon ensimmäisellä (alimmalla) tasolla oleva tieto-osallisuus tarkoittaa minimaalista ja vain muodollista osallistumista hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Siinä nuoret antavat tietonsa aikuisille niitä kysyttäessä. Vuorovaikutus on tällöin luonteeltaan ulkoista tiedonsaantia, kuulemista, äänestämistä ja kyselyyn vastaamista. Toisella tasolla Konsultaatio-osallisuus merkitsee aikuisten ja nuorten vuorovaikutteista yhteissuunnittelua siten, että nuoret kertovat asioistaan aikuisille neuvotteluprosessissa. Päätösosallisuus mahdollistaa nuorten aktiivisen roolin ja rajatun vallankäytön asioista päätettäessä. Neljännellä tasolla toimeenpanoosallisuus antaa nuorille enemmän tilaa päättää asioista itse tai olla vähintäänkin mukana päättämässä mitä toimenpiteitä ja resursseja tarvitaan. Viidennen askelman, toiminta-osallisuus, Flöjt on lisännyt alkuperäiseen portaikkoon, koska hänen käsityksensä mukaan nuoret haluavat olla paitsi suunnittelemassa toimeenpanon sisältöä myös tekemässä projektit valmiiksi. Tällä korkeimmalla tasolla nuoret toteuttavat tai ovat mukana toteuttamassa projektiaan. (Flöjt 1999.) Nuorilta nuorille hankkeen tapaan Innostu! Innosta! hankkeessa pyrittiin toimimaan siten, että nuorten osallisuuden kokemus toteutuisi vähintään toimeenpano-osallisuuden tasolla. Horellin, Kyttän ja Kaajan (1998:8-9) mukaan todelliset osallistumismahdollisuudet (askelmat 3-5) mahdollistavat minuuden rakentamisen ja myös ehkäisevän työn kannalta tärkeät osallisuuden kokemukset. Parhaimmillaan osallistuva ja vuorovaikutteinen suunnittelu tuottaa sisällöllisesti sellaista rakennettua elinympäristöä, joka vastaa sekä yksilön, ryhmän, yhteisön ja yhteiskunnan tarpeita (Horelli, Kyttä & Kaaja 2002). 9

10 FLÖJT (1999) HORELLI (1994) 5 Toimintaosallisuus Lasten ja/tai nuorten oman suunnittelu, aikuiset apulaisina. OSALLISUUDEN LAATU Osallisuus on todellista. 4 Toimeenpano-osallisuus Lasten ja/tai nuorten suunnittelu- yhteistyö. Osapuolet tasavertaisia, pyrkimys syntee- siin. 3 Päätösosallisuus Lasten ja/tai nuorten osallistuminen aikuisten suunnitteluun. Osallistuminen aikuisten ehdollistamaa, esim. viiteryhmä. 2 Konsultaatio-osallisuus Lasten ja/tai nuorten kuuleminen. 1 Tieto-osallisuus Lasten ja/tai nuorten sopeuttaminen valmiisiin suunnitelmiin. Kaksisuuntainen informaation vaihto il-man todellista vaikuttamista päätöksente- koon. Vallitseva osattomuuden käytäntö. Taulukko 2. Osallisuus yhdyskuntasuunnittelussa. (Flöjt 1999; Horelli 1994). 2. Hankkeen toteutus: Innostu! Innosta! -hanke 2.1. Tarkoitus, päämäärä ja tavoitteet Vuosina 2010 toteutettu Innostu! Innosta! hanke oli Nuorilta nuorille hankkeessa kehitetyn tyn toimintamallin levit- tämis- ja juurruttamishanke. Hankkeissa yhteisesti kehitetty toimintamalli on monien eri teorioiden ja näkökulmien syntee- si sekä ehkäisevän päihdetyön laatutähden valossa tarkasteltu ja viidellätoista hankepaikkakunnalla testattu kokonaisuus. Lopputulokseen ei olisi kuitenkaan päädytty ilman päämäärän ja tavoitteiden asettamista yhteistyössä hankkeen tutkijoiden kanssa. Innostu! Innosta! -hankkeen tarkoituksena ja päämääränä oli edistää nuorten osallistumista, osal- lisuutta ja aktiivisuutta ehkäisevässä päihdetyössä. Sen tavoitteena oli synnyttää toimintaa, mikä kiinnittyy sisällöllisesti nuorten päihteiden käytön arkeen, perustuu nuorten ja aikuisten yhteistyö- hön ja toteutuspaikkakunnan akunnan tarpeisiin, ja on vertaisryhmille suunnattua. Tavoitteena oli myös levittää tietoa toimintamallista uusiin yhteisöihin sekä edistää sen juurtumista osaksi hankepaikkakuntien arkisia käytänteitä. Hanke perustui samoille toimintaperiaatteille kuin edeltäjänsäkin, vuosina toteutettu Nuorilta nuorille. Sen toimintaa ohjaavia, tavoitteita ja keinoja määrittäviä strategisia valintoja olivat osallisuus (toimijoiden subjektius), yhteisöllisyys (yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus utus ja sen ymmärtäminen), yhteistyö (verkostoituminen ja yhdessä tekeminen), vastuunotto (vastuun jakaminen ja toiminnan läpinäkyvyys), vaikuttaminen (motivaatio, innostuminen, omien resurssien tunnistaminen ja halu tehdä asioille jotakin), monimuotoinen luova toiminta (tietojen ja taitojen tiedostaminen, käyttöönotto ja jakaminen) sekä seuranta ja jatkuva arviointi ainesta. 10

11 (prosessiarviointi). Nämä valitut linjaukset nousivat teoreettisesta viitekehyksestä. Ne toivat hankkeeseen ja sen kehittämistyöhön erityispiirteen, joka vahvistui valintana toimintamallin rakentuessa Resurssit ja rakenne Innostu! Innosta! -hanke toteutettiin kahdessa kahden vuoden mittaisessa osassa yhteensä yhdellätoista paikkakunnalla vuosien aikana. Ensimmäisessä vaiheessa (vuosina ) mukana olivat Haukipudas, Ii, Kuusankoski, Ranua ja Vammala. Toisen vaiheen (vuosina ) hankepaikkakuntia olivat Kuusamo, Joutseno, Pori, Tornio ja Turku sekä Terveellinen kaupunginosa -hankkeen (TKO) rahoittamana Helsinki. Ensimmäisen osan hanke on kuvattu ja raportoitu rahoittajalle yksityiskohtaisesti huhtikuussa Tässä raportissa vuosien hankkeeseen viitataan pääasiassa vain yleisellä tasolla. Kullakin hankepaikkakunnalla toimi paikallishankkeeksi kutsuttu ryhmä. Ryhmät rakentuivat Terveys ry:n aluekoordinaattoreiden aloitteesta, yhteistyössä paikallisten aikuistoimijoiden kanssa. Nuoret liittyivät paikallisiin ryhmiin kutsuttuina tai ilmoituksista innostuneina. Ryhmät olivat kooltaan 6-20 henkeä, joista kussakin vähintään kolmannes oli aikuisia. Tällä pyrittiin väistämään aikuisvetoista toimintaa ja nuorten ylivaltaa aikuisiin nähden. Aikuiset tulivat ryhmiin pääosin ammattinsa perusteella. Mukaan mahtui nuorisotyöntekijöitä, opettajia, terveydenhoitajia, poliiseja, seurakunnan työntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, harrastustoiminnan ohjaajia, järjestöosaajia, yhteisötyötyöntekijöitä sekä muutama vapaaehtoispohjalta mukaan lähtenyt aikuinen. Periaatteena oli, että mukaan liittyneet aikuiset joko toimivat välittömästi nuorten parissa tai olivat kiinnostuneita nuorten parissa toimimisesta tai näiden elämään liittyvistä asioita. Aikuisten mielestä toimintaan kannatti lähteä mukaan, koska hanke tarjosi kiinnostavan menetelmän nuorten ehkäisevän työn kehittämiseen. Hankkeen nuoret olivat heterogeeninen joukko vuoden ikäisiä tyttöjä ja poikia. Heidän suhteensa ehkäisevän päihdetyön hankkeen sisältöihin oli hyvin moninainen. Osalla oli kokemusta omasta tai läheisen liiallisesta päihteiden käytöstä. Osa halusi tehdä jotakin yhteiskunnallista hyvää, yksi halusi näkyvyyttä ja toinen kuuluvuutta omille ajatuksilleen. Nuorten itsensä mielestä he halusivat mukaan toimintaan, koska aihe ja hanke, konkreettinen toiminta ja vaikuttaminen sekä toimiminen hyvän asian parissa ja yhteistyössä aikuisten kanssa kiinnosti heitä. Yhteistä kaikille nuorille ja aikuisille oli myös halu vaikuttaa nuorten päihteiden käyttöön ja edistää päihteettömiä valintoja nyt ja tulevaisuudessa. Neljän vuoden hankkeessa toimi ja työskenteli yhteensä noin 60 aikuista ja 80 nuorta. Määrät heilahtelivat muutaman henkilön verran suuntaan ja toiseen toiminnan aikana. Yleisenä huomiona mainittakoon, nuoret sitoutuivat kaksivuotiseen hankkeeseen aikuisia merkittävästi paremmin. Sitoutumistaan toimijat selittivät yleisesti sosiaalisiin suhteisiin ja toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen (uudet kaverit, ryhmähenki, ohjaajat), vaikuttamisen mahdollisuuteen ja mielekkääseen toimintaan sekä tärkeään tekemiseen liittyvillä kokemuksilla (halu kokea prosessi loppuun saakka) ja syillä. Keskeyttämisen syitä sen sijaan olivat nuorilla viitseliäisyyden puute, mielenkiinnon lopahtaminen, paikkakunnalta muutto, muut harrastukset ja seurustelun aloittaminen. Aikuisilla keskeyttämisen syyt liittyivät työtehtävien tai työpaikan vaihdokseen, työesteisiin ja perhesyihin. Syynä mainittiin myös se, ettei vastuu siirtynyt hankepaikkakunnalle vaan toiminta toteutui aluekoordinaattorivetoisesti. 11

12 Vuosina hankkeen organisaatioon kuuluin paikallishankkeiden lisäksi nuorista koottu arviointiryhmä Äänitorvi, edellisen hankkeen nuorista ja aikuisista koottu Innostajaverkosto sekä tutkijoita ja projektikoordinaattoria tukeva, asiantuntijoista koostuva A-areena. Lisäksi hankkeessa työskenteli projektikoordinaattorin kanssa yhteistyössä osa-aikainen, Nuorilta nuorille -hankkeesta kasvanut, nyt täysi-ikäinen nuori, I-koordinaattori. Organisaatiorakenteen tarkoituksena oli testata erilaisia toimijuuden ulottuvuuksia. Kokeilu osoittautui sekavaksi, minkä vuoksi tilannetta oikaistiin hankkeen jälkipuoliskolle. Vuosien hankkeen rakenne oli Nuorilta nuorille -hankkeen kaltainen. Kussakin paikallishankkeessa työskenteli paikallisten osaajien lisäksi Terveys ry:n aluekoordinaattori tai muu tehtävään palkattu henkilö. Tutkimuksesta ja arvioinnista vastasi kaksi Nuorisotutkimusverkoston osaaikaista tutkijaa. Lisäksi työpanoksensa antoivat myös Terveys ry:n suunnittelijat, taloussihteeri ja toiminnanjohtaja. Valtakunnallisesti hankkeesta vastasi kokopäiväinen projektikoordinaattori, jonka työsuhde muuttui kuitenkin kalkkiviivoilla, syksyllä 2010 osa-aikaiseksi Hankkeesta toimintamalliksi Innostu! Innosta! -hankkeen käynnistyessä vuoden 2007 helmikuussa sillä oli käytettävissään prosessimalli. Malli sisälsi kuusi Nuorilta nuorille -hankkeen aikana rakennuttua ja arvioitua vaihetta. Nämä vaiheet olivat: 1) ryhmäytyminen, 2) omaan elinympäristöön tutustumien, 3) kehittämisprojektin valinta, 4) projektin tuotteistaminen, 5) toiminnan vaihe ja toteutus sekä 6) projektin valmistuminen ja itsearviointi. Lisäksi alkavalla hankkeella oli käytettävissään kokemus sosiokulttuurisen innostamisen prosessista, siitä, miten todellisuudelle herkistyminen, elin- tai toimintaympäristöönsä havahtuminen herättää motivaation toimia ja tehdä jotakin sen olosuhteiden kehittämiseksi. Toiminnan aikana motivaatio muuttuu innostumiseksi, joka lisää ja vahvistaa edelleen sitoutumista prosessiin. Sitoutuminen taas on kytköksissä osallisuuden kokemukseen, kokemukseen siitä, että tämä asia on yhteinen ja olen osa sitä. Osallisuuden kokemus puolestaan lisää halua innostaa myös muita asian äärelle (Liite 2.) Nuorilta nuorille -hanke jätti siis seuraajalleen perinnön, lähtökohdan, toimintamallin, joka oli vielä hyvin keskeneräinen. Seuraavan kahden vuoden aikana hankkeen tehtävänä oli käydä nämä vaiheet läpi uudelleen ja arvioida toimintamallia kokonaisuutena. Työskentely hankkeen tavoitetta kohti, kohti toimintamallia, oli pitkälti paikallishankkeiden varassa. Ne testasivat, arvioivat ja kehittivät toimintamalliraakiletta kaksivuotisena prosessina, johon arviointi ja raportointi kuuluivat luonnollisena osana alusta alkaen. Paikallistoimijat arvioivat omaa toimintaansa, raportoivat siitä puolivuosittain sekä hankkeen lopulla projektikoordinaattorille. Jatkuvan arvioinnin tarkoituksena oli suunnata prosessia tavoitteiden mukaisesti ja ohjata sitä strategisissa valinnoissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Paikallishankkeet etenivät jokseenkin samanaikaisesti eri puolilla Suomea. Aikataulut oli ennalta sovittu tai annettu. Paikallishankkeiden kokemuksia työskentelystä vaihdettiin valtakunnallisessa toimijatapaamisessa, Foorumissa, kahdesta neljään kertaa hankkeiden ( ja ) aikana. Tapaamisen ideana oli kertoa ja kuvata, miten toiminnassa oli edetty ja mitä oli saatu aikaiseksi. Ajatuksia vaihdettiin benchmarking 3 -tyyliin niin hyvistä kuin huonoistakin kokemuksista. 3 Benchmarking toimintaa käytetään yleisesti yritysmaailmassa ja usein nimenomaan laatujärjestelmien kehittämisen ja prosessinkehittämisen välineenä. Benchmarking auttaa tunnistamaan oman toiminnan heikkouksia ja laatimaan 12

13 Kotiin viemiseksi jäi usein paitsi uusia ystävyyssuhteita, myös ideoita toisenlaisista tekemisen ta- voista sekä roppakaupalla hyvää tekemisen meininkiä. Paikallishankkeiden toimintaan tuettiin monin eri tavoin. Projektikoordinaattori vieraili hankepaikkakunnilla hankkeen ensimmäisen puoliskon aikana säännöllisesti ja enemmän hankkeen yleisen intressin näkökulmasta. Jälkimmäisen kaksivuotisen aikana vierailut olivat sovitusti satunnaisempia, määrällisesti vähäisempiä ja vain tarpeen mukaan pyydettäessä toteutettuja. Lisäksi hankkeella oli käytettävissään kotisivut, jotka palvelivat lähtökohtaisesti tiedon ja kokemusten vaihdon sekä tiedon ja aineistojen välittämisen kanavana. Vuonna 2010 hankkeelle avattiin myös ryhmä Face- bookissa. Eliksi - elinympäristön parhaaksi Innostu! Innosta! -hankkeen ensimmäinen puolikas toteutettiin nel- jänä paikallishankkeena, viidellä hankepaikkakunnalla. Hanke testasi ja arvioi kriittisesti käsissään olevaa toimintamallia. Siinä toimineiden mukaan hanke tai toimintamalli oli varsin työläs, aikaa sen toteutta- miseen oli liian vähän ja toisaalta taas aivan liikaa. Aaltoilevaa moti- vaatiota oli myös kaivettava välillä vahvemmin esiin. Kriittisistä ja kielteisistä huomioista huolimatta toimijat kokivat tärkeäksi hank- keen keskeisimmät simmät periaatteet; nuorten osallisuuden, yhdessä tekemisen, nuorten ja aikuisten välisen yhteistyön työn ja aidon vuoropuhelun sekä toiminnan suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Tuntui siltä, kuin oikeasti tekisimme jotakin hyödyllistä pitäen samalla hauskaa. Eh- kä näin tapahtuikin. Hankkeen toimijoiden yhteistyössä laatiman SWOT-analyysi mukaan toiminnan vahvuuksia olivat seikat, jotka liittyivät paikallishankkeen ympärille muodostuneen ryhmän toimintaan: vuorovaiku- tus ryhmän jäsenten välillä oli mutkatonta, avointa ja luottamuksellista. ta. Yhdessä oli mukavaa ja toimijat olivat sitoutuneita yhteiseen tavoitteeseen hyvän asian puolesta. Vahvuutena pidettiin myös ympäristöanalyysiä (= toimintaympäristön kartoitus ja analyysi). Heikkoudet liittyivät vahvuuksien tapaan paikallishankkeiden toimintaan. Ryhmä ei aina toiminut ja jos se toimi, niin n sitoutuminen ei kaikilla ollut välttämättä samanlaista. Etenkin aikuisten osallistumista arvosteltiin ajoittain heikoksi. Heikkouksia löydettiin myös hankkeen toiminnasta itses- tään: malli oli liian teoreettinen, sen tunnettuus oli heikkoa ja resurssit olivat puutteelliset. Toi- minnan suurimmiksi uhkiksi koettiin hankkeen laajuus suhteessa mainittuihin resursseihin: tekemistä oli mahdolliseen aikaan nähden liikaa ja niin odotukset kuin tavoitteetkin olivat epärealisti- sia. Tuloksia ja niiden mittaamisen ongelma haluttiin myös nostaa esiin. Hankkeen ja toimintamalmahdollisena määrätyillä edellytyksillä: hyvin sitoutunut ja motivoitunut ryhmä voi viedä nuorten osallisuutta ehkäisevässä päihdetyössä eteenpäin myös tulevaisuudessa. Toiminta sinällään on mahdollista siinä missä päihteettömyyden lisääntyminenkin nuorison keskuudessa. (Innostu! Innosta! -hankkeen väliraportti.) lin toteuttamista pidettiin kuitenkin niiden kehittämiseen tähtääviä tavoitteita sekä laatimaan kehitysideoita. Benchmarking voi olla strategioiden vertai- lua, prosessien vertailua tai mittareiden vertailua. (Wikipedia ) ainesta. 13

14 Vuoden 2008 lopulla oltiin tultu tilanteeseen, jossa kuusivaiheista toimintamallia oli hiottu ja sen särmiä pyöristelty sopivassa määrin. Keskeistä oli edelleen onnistunut rekrytointi, toimivan ryhmän kokoaminen, toimintaympäristön kartoitus ja analyysi sekä nuorten osallisuus ja aito vuoropuhelu yhteistyössä aikuisten kanssa. Vaikka prosessi ja sen vaiheet alkoivat olla jokseenkin valmiita, oli silti olemassa vielä joitakin haasteita, jotka vaativat pureskelua. Yksi niistä seikoista oli viestintä, joka koettiin vaikeaksi. Toimintamallia kyllä markkinoitiin ja siitä puhuttiin pääasiassa kuuden vaiheensa kautta. Kuuden vaiheen takana oli kuitenkin paljon painavaa asiaa, joista ei osattu tai voitu lyhyesti tai vain vaiheiden avulla kertoa. Toisaalta kuusi vaihetta tuntui myös raskaalta myydä ja toteuttaa. Niin päädyttiin tiivistämään prosessin vaiheet neljään ja etsimään sellaista kokonaisuuden ydinviestiä, minkä avulla asiaa ja sen tarkoitusta voitaisiin ymmärrettävästi kuvailla. Keväällä 2009 toimintamallia ryhdyttiin kutsumaan nimellä Eliksi - elinympäristön parhaaksi. Ajateltiin, että slogan kertoisi toiminnasta sen oleellisimman, miksi tai mitä varten toimitaan. Eliksi sen sijaan oli vain sana, yhdistelmä sloganista, joka kuitenkin innosti ja herätti kiinnostuksen. Eliksin ympärille kehitettiin varhainen konsepti logoineen, uudistettuine kotisivuineen ja tuki- ja markkinointiaineistoineen yhteistyössä Vanto Designin graafisen suunnittelijan kanssa. Samalla Eliksistä puhuttiin ja sitä esiteltiin monissa yhä useammin erilaisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa ympäri Suomen. Eliksin tunnettuus lisääntyi ja se löytyi jo monien huulilta. Samaan aikaan käynnistyi myös Innostu! Innosta! -hankkeen toinen kaksivuotiskausi. Hankkeen satakunta uutta toimijaa osti Eliksi-idean ja ryhtyi käyttämään sitä sekä puheessaan että toiminnassaan. Neljäksi tiivistyneet vaiheet nimettiin uudelleen. Nyt ne olivat 1) meiksi (toimivan ryhmän kokoaminen), 2) arki (toimintaympäristön kartoitus ja analyysi), 3) praksis (teoriasta käytännöksi, projektin suunnittelu ja toteutus) ja 4) näky (arviointi ja raportointi). Innostu! Innosta! -hankkeen nimi painui taka-alalle ja koko toiminnasta tuli tunnusmerkillistä Eliksi-toimintaa. Hankkeen tehtävänä oli jälleen jatkaa siitä, mihin edelliset jäivät. Tarkoituksena oli viedä koko prosessi läpi vielä kerran paikallishankkeiden toiminnan muodossa sekä viimeistellä alkuun päässyt konseptointi. Ajatuksena oli, että hankkeen toimintamallista jäisi tuote Terveys ry:lle, sen käyttöön ja levitettäväksi. Paikallishankkeet toimivat ja etenivät omaan tahtiinsa aikaisempien hankkeiden viitoittamalla tiellä. Perusta oli jo sen verran vahva, että olemassa olevia ideoita alettiin soveltaa ja parastaa, muuttaa paremmaksi ja toimivammaksi. Paikallishankkeiden toiminta oli monipuolista ja monen näköistä, ja he saivat tai joutuivat, katsantokannasta riippuen toimimaan hyvin itsenäisesti. Koska prosessi on kuitenkin prosessi, ei se, mikä näytti valmiilta vuonna 2009 ollutkaan koko totuus. Niin sanotusta konseptista huolimatta toimintamallia esitelleet joutuivat myöntämään, että siitä puhuminen ei edelleenkään ollut yksinkertaista. Kerta toisensa jälkeen törmättiin tilanteeseen, jossa toimintamallin vaiheista kerrottiin heti kättelyssä ja sen perusteluja yritettiin tiivistää muutamaan oleelliseen ajatukseen. Sitten huomattiin, että puheen punainen lanka oli katkennut jossakin vaiheessa. Samaan aikaan myös paikallishankkeissa hämmennystä herätti monet nimet ja käsitteet - mikä oli meneillään olevan ehkäisevän päihdetyön hankkeen tuote ja mitä sillä haluttiin sanoa. Innostu! Innosta! -hankkeen ja sen ELIKSI-toimintamallin kehittämisprosessi oli tullut pystysuoran seinän eteen. Idea oli hyvä ja toimivaksi koettu, mutta siitä ja sen tarkoituksesta kertominen olikin yllättäen ylitsepääsemättömän vaikeaa. Vuoden 2010 alkupuolella apuun huudettiin viestinnän ammattilaisia. Kokonaisuus oli nyt avattava ulkopuolisten tarkasteltavaksi, sillä hankkeen koordi- 14

15 naatioryhmä oli aivan liian lähellä sitä kyetäkseen tekemään radikaaleja muutoksia keskeisimpiin kohtiin. 3. Hankkeen tulokset 3.1. Pompusta uuteen nousuun: Pää edellä Toimintamallin kehittämistyö oli tullut yllättävästi uuteen taitekohtaan. Luulo, että prosessi oli jo käyty loppusuoralle, oli harhaa. Nyt se työ vasta alkoikin. Toimintamalli oli pyöräytettävä ympäri, jotta siitä saataisiin rakennettua viesti, kerrottua, mihin toimintamallia tarvittaisiin ja miksi. Vuoden 2010 alussa ELIKSI-toimintamallin ilme ja viestintä kilpailutettiin mainos- ja markkinointitoimistoilla. Pyydämme tarjousta Terveys ry:n Innostu! Innosta! -hankkeen toimintamallin, Eliksin, graafisen ilmeen ja viestintäaineistojen suunnittelusta. ELIKSI - elinympäristön parhaaksi on Innostu! Innosta! -hankkeessa kehitetty toimintamalli nuorten päihteettömyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen nuorten vapaaajalla, harrastustoiminnassa sekä koulu- ja oppilaitosympäristöissä. ELIKSI-toimintamalli on syntynyt hankkeen tuotoksena. Sen kehittämistyö on edennyt tuotteistamisvaiheeseen, jonka päätyttyä ELIKSIn on tarkoitus jäädä elämään Terveys ry:n tuotteena. Tarjouspyyntöön sisältyy ajatus siitä, että yhteistyö viestinnän ammattilaisten kanssa paketoi toimintamalliamme helposti ymmärrettävään ja markkinoitavaan muotoon. Sitä markkinoidaan ja levitetään erityisesti lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille, vapaaehtoisille aikuisille sekä päätöstentekijöille. Ideologisella tasolla, osallisuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta, suuntaamme viestintäämme myös suurelle yleisölle. (---) Viedäksemme tuotteistamisprosessin loppuun tarvitsemme ELIKSI -toimintamallille graafisen ilmeen sekä aineistoja, joissa yhdistyy sekä ideologiamme että toimintamme. Kokonaisuutta saattaa olla tarpeen myös popularisoida sopivalla viestillä. Aineistot toteutetaan kahdessa vaiheessa: aluksi mahdollinen viesti ja graafinen ilme sekä esite, toisessa vaiheessa opas ja messuaineisto. Haasteeseen tarttui helsinkiläinen markkinointitoimisto Punkhelsinki (www.punkhelsinki.fi), joka vastasi tarjouspyyntöön moninaisin sanakääntein, tarjoten jotakin ymmärrettävää, konkreettista ja perusteltua. Viestintäkanavien monipuolistumisen myötä populaarikulttuuri muodostaa yhä tiiviimmän osan nuorten todellisuutta. Faktan ja fiktion välinen ero on häilyvä ja päihteiden esiintyminen, erityisesti Reality-formaattien tarjoamien roolimallien myötä, on yleistynyt mediassa räjähdysmäisesti. Samaan aikaan nuoriso kokee valistus- ja tie- 15

16 dotustyön auktoritaariseksi, sanelevaksi ja moralisoivaksi. Kun keitokseen lisätään suomalainen, humalahakuinen päihdekulttuuri, on soppa valmis. Yhteistyön tuloksena kesäkuussa lanseerattiin toimintamalli, joka kantoi jatkossa nimeä Pää edellä. Uusi ilme julkistettiin Koululiikuntaliiton Power Mover -tapahtumassa Helsingissä. Vastaanotto oli lupaava, vaikka uudet käsitteet eivät heti suuhun taipuneetkaan. Pää edellä -viesti muistuttaa nuoria ja aikuisia mahdollisuudesta vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja siihen ympäristöön jossa elää ja viettää aikaansa. Jokaisella on mahdollisuus tehdä arjestaan parempi ja mukavampi paikka elää. Täysillä, tässä ja nyt, pää edellä! Heinäkuussa 2010 perustettiin yhteisöpalvelu Facebookiin Pää edellä -ryhmä ja ryhdyttiin kotisivujen sisällön uudelleen muotoiluun. Syksyn aikana tuoteperhe kasvoi ja pikkuhiljaa toimintamalli alkoi saada lihaa luidensa ympärille. Siitä pystyttiin puhumaan ensimmäistä kertaa ilman neljää toiminnallista vaihetta ja ilman syvällisiä teorialuentoja. Pää edellä -toimintamalli oli pyöräyttänyt koko ajatuksen kertaalleen ympäri, päätyäkseen lopulta samaan kuin edeltäjänsäkin, mutta tällä kertaa vain viestinnällisemmässä muodossa. Konseptin kehittymisen myötä Pää edellä -toimintamallin tarpeellisuutta ryhdyttiin nyt perustelemaan suomalaisella alkoholikulttuurilla. Ajatuksena oli herätellä ihmisiä ymmärtämään, millaisessa humalakeskeisessä yhteiskunnassa me elämme, ja haluammeko lastemme jatkavan sitä samaa. Toimintamallin tavoitteena olikin kehottaa jokaista tarttumaan itse pyörän sarviin ja tekemään asialle jotakin yhteisöllisin ja yhteistoiminnallisin keinoin. Viestinnän kärkeen nostettiin toimintamallin syvin ideologia, ajatus nuorten ja aikuisten jaetusta asiantuntijuudesta, aidosta dialogista ja toiminnan yhteydestä lähiyhteisöönsä. Konkreettisina vaihtoehtoina kehotettiin edelleen ryhmän rakentamiseen (tiimi), toimintaympäristön kartoittamiseen (tuuma) ja toimimiseen sen hyväksi (toimi) sekä jatkuvaan arviointiin (puinti) jatkuvuuden turvaamiseksi. 16

17 Kuvat Pää edellä -toimintamallin esittely. Syksyn 2010 aikana Pää edellä -toimintamallia esiteltiin lukuisissa eri yhteyksissä tutuille ja tuntemattomille ja monissa eri tilaisuuksissa niin messuilla kuin koulutuksissakin. Sen rakennetta hiottiin, maisteltiin ja kehitettiin edelleen aktiivisesti vuoden loppuun saakka. Tuotepakettiin kirjoitettiin vielä Pää edellä -koulutuskin, minkä viimeistely jäi vuoden 2011 puolelle. Innostu! Innosta! -hankkeen tavoitteena oli innostaa nuoria mukaan ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun, tekemiseen ja arviointiin Nuorilta nuorille -hankkeessa kehitetyn toimintamallin pohjalta. Toisena tavoitteena oli levittää toimintamallia uusille (hanke)paikkakunnille. Tavoite saavutettiin. Toimintamalli saatiin valmiiksi aikataulussaan testattuna ja loppuun asti hiottuna yhteistyössä satapäisen toimijajoukon, nuorten ja aikuisten, kanssa. Tuote pitää sisällään seuraavat tekijät: Pää edellä -toimintamalli, runko kotisivut osoitteessa sekä tukipalvelut kotisivujen intranetissä Facebook-ryhmä Pää edellä -koulutuspaketti (tilattavissa Terveys ry:stä) 17

18 Tukiaineisto Markkinointiaineisto 3.2. Pää edellä -toimintamallin SWOT paikallistoiminnan näkökulmasta Kun Pää edellä -toimintamalli oli saatu valmiiksi, se alistettiin koko hankkeen arvioitavaksi. Paikallistoimijoilla oli mahdollisuus arvioida toimintamallia ensin oman hankkeensa loppuraportin kirjoittamisen yhteydessä aikuisten ja nuorten välisenä vuoropuheluna. Toisen kerran toimijat tekivät toimintamallista analyysin hankkeen päätösfoorumin Learning Cafessa marraskuun lopulla. Silloin arviointi suoritettiin nuoret ja aikuiset erillään toisistaan. Lopuksi vastauksista käytiin yhteinen keskustelu, jolloin kaikilla oli vielä tilaisuus kommentoida kuulemaansa. Nuorten ja aikuisten näkemysten mukaan Pää edellä -mallin heikkouksia olivat sen ymmärrettävyys, markkinointi ja ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuus yleisesti. Toimijat kuvasivat heikkouksia kertoen, että toimintamalliin on välttämätöntä perehtyä kunnolla, jotta sen ydinajatuksesta pääsisi kiinni, eikä se silti välttämättä onnistuisi kaikkien kohdalla. Olemassa olevat ohjeet eivät myös olleet riittävän selkeitä ja niitä tulisikin parantaa tulevaisuutta silmälläpitäen. Toinen keskeinen heikkous oli toimintamallin markkinointi ja sen haasteellisuus. Kuinka kertoa ja tiedottaa toimintamallista ymmärrettävästi ja selkeästi niin, että joku kiinnostuisi ideasta. Kolmas heikkous liittyi myös ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuteen ja vaikuttamisen vaikeuteen yleisesti. Niin myös tämän toimintamallin kohdalla tulosten mittaaminen ymmärrettiin erityisesti päihdeasenteiden kohdalla erityisen vaikeaksi ja vastauksissa mainittiinkin, että tämäkin toiminta rakentuu ikuisuuskysymyksen äärelle. Kun sitten vahvuudet asetettiin rinnakkain heikkouksien kanssa, saatiin kuva toisaalta hyvin erilaisesta, mutta kuitenkin samasta toimintamallista. Paikallistoimijoiden mukaan Pää edellä - toimintamalli oli selkeä ja helppo käyttää, se eteni rennosti ja oli luonteeltaan toimiva ja positiivinen. Heidän mielestään mallin vahvuus oli nimenomaan sen ajatus, mietitään ensin, tehdään sitten. Vahvuuksiksi nostettiin niin ikään toiminnan keskeiset periaatteet, nuorten ja aikuisten tasavertaisuus, jaettu asiantuntijuus, verkostoituminen, toisten kunnioittaminen, yhdessä ja omaehtoisesti tekeminen, ideoiden kierrättäminen, vapaaehtoisuus, paikallisuus ja nuorisolähtöisyys. Keskeiset, toimintamallia uhkaavat tekijät pyörivät samojen teemojen ympärillä kuin heikkoudetkin. Toimintamallin markkinointi oli tulevaisuuden kannalta erittäin keskeinen uhkatekijä. Mikäli markkinoinnissa ei onnistuta, toiminta unohtuu, kiinnostus lopahtaa ja malli kuihtuu pois. Toiseksi uhkatekijäksi mainittiin toimintamallin ymmärrettävyys itsessään. Erityisiä huolenaiheita olivat nuorten ja aikuisten roolien selkeyttäminen ja kuvaaminen, pelko, että aikuiset eivät kiinnostu ja sitoudu yhteistyöhön nuorten kanssa sekä yleinen epäselvyys toimintamallista ja sen tarkoituksesta. Kolmas uhka liittyi toiminnan vaikuttavuuteen: näkyykö työn jälki riittävästi ulospäin, voiko terveyskäyttäytymiseen oikeastaan edes vaikuttaa, miten työn tulokset on mitattavissa ja kärsiikö tämäntyyppinen ehkäisevä päihdetyö uskottavuudesta. Pää edellä -toimintamalli nähtiin kokonaisuutena, joka voi mahdollisesti jäädä elämään. Se on valtakunnallista, jopa globaalia toimintaa, joka soveltuu ihan kaikille. Sitä voidaan markkinoida nyt, kun siemen on kylvetty hankkeen avulla elämään. Toimintamalli on konkreettinen ja nuorekas työkalu, jonka avulla paremman Suomen rakentaminen tuleville sukupolville on mahdollista. Sen avulla voidaan työskennellä suomalaisten päihdeasenteiden ja päihteiden käyttötapojen muuttamiseksi. Toimintamalli edistää päihteettömyyttä, herättää mielipiteitä, aktivoi yksilöitä, tekee nuo- 18

19 rista vaikuttajia, tavoittaa nuoria, jättää jäljen yhteiskuntaan, tukee mm. savuton suomi -linjaa ja soveltuu monien erilaisten toimijoiden käyttöön sekä työn arkiseksi välineeksi. Itse viestiä pää edellä pidettiin hyvänä, toimivana ja vaikuttavana, joskin myös ristiriitaisena sisällöltään. Kysyttäessä hankkeen toimijoilta keskeisiä tapoja markkinoida Pää edellä -toimintamallia, esiin nousivat internet ja muu media, koulutukset, aineistot, järjestö- ja seuratoiminta sekä puskaradio ja julkkikset. Internetin osalta toimijat peräänkuuluttivat Facebook-markkinoinnin tehostamista, kuten kilpailuja, testejä, mainoksia ja valistavia animaatioita sekä nuorisoläheisyyttä ja henkilökohtaisuutta ryhmäviestinnässä. Muina median hyödyntämiskeinoina he nostivat esiin mm. erilaiset lehdet, radion, sponsoreiden ja julkkisten hyödyntämisen, yhteistyön viestinnän ammattilaisten kanssa sekä lyhyiden ja tehokkaiden mainosten tuottamisen. Innostu! Innosta! -hankkeen toimijat halusivat muistuttaa Terveys ry:tä myös koulutuksen merkityksestä, joka tulee heidän mukaansa suunnata sekä aikuisille että nuorille. Koulutuksen tueksi olisi tuotettava esite sekä esimerkiksi hauskoja ja puhuttelevia julisteita, sekä hyödynnettävä jo olemassa olevia aineistoja. Edellä mainittujen lisäksi Pää edellä -toimintamallia voisi markkinoida myös kouluissa, urheilutapahtumissa ja -paikoissa, seuratoiminnassa, järjestöissä, muissa nuorisohankkeissa, harrastusten parissa ja erilaisissa tapahtumissa. Eduskuntavaalienkin ajankohtaisuus nousi esiin valikoimassa ajatuksella, äänestetään eduskuntaan nuoria nuorten asenteella ja kokemuksilla, äänestä absolutisteja ja lisätään torkkupeittoihin teksti tupakka tappaa. Konkreettisia kohteita, kuka tai mikä yhteisö Pää edellä -toimintaa voisi hyödyntää toiminnassaan, olivat nuorisotyö, koulut ja oppilaskunnat yhteistyössä mm. terveydenhoitajan kanssa, järjestöt, eduskunta, mielenterveys- ja päihdetyö, liikuntaseurat, elinkeinoelämä, koulutusohjelmat, nuorten tai opiskelijoiden mitkä tahansa projektit, vapaa-ajan aktiviteetit ja kerhot, kunta sekä seurakunta ja prometheusleirit. 4. Hankkeen arviointi 4.1. Sisäinen arviointi Sisäistä arviointia suoritettiin Innostu! Innosta! -hankkeessa koko sen toiminnan ajan. Toimintakaudella paikallishankkeen arvioivat toimintaansa jokaisen kokouksen jälkeen kirjaamalla ns. projektimatoon (liite 3.) vastauksia kysymyksiin a) toiminta, b) päätökset, c) toimivaa oli, d) mikä mätti ja e) mitä tänään olisi voinut tehdä toisin. Projektimadon osaset koottiin myöhemmin paikallishankkeen loppuraportin Tarinaviiva-lomakkeeseen (liite 4.) Paikallistoimijat raportoivat toiminnastaan myös projektikoordinaattorille puolivuosittain. Lisäksi he kokosivat edellä mainittuun loppuraporttiin pyydetysti arvioitaan toiminnasta paikallisessa ja valtakunnallisessa hankkeessa sekä toimintamallista itsessään (Liite 5.) Paikallistoimijoilla oli myös mahdollisuus olla yhteydessä projekti- ja aluekoordinaattoreihin kehittämistyön eri vaiheissa. Arvioita paikallistoiminnasta Paikallishankkeiden nuoret ja aikuiset laativat hankkeen lopussa arviointiraportin omasta ja koko hankkeen toiminnasta. Lomakkeessa heiltä kysyttiin toimintansa tarkoitusta ja tavoitteita sekä keinoja niihin pääsemiseksi. 19

20 Toiminta hankepaikkakunnilla käynnistyi nuorten ja aikuisten kertoman mukaan osin epätietoisuuden vallitessa. Tähän vaikutti oleellisesti monivivahteinen vaihe, jolloin toimintamallia oltiin juuri nimeämässä ja irrottamassa ikään kuin hankkeesta omaksi kokonaisuudekseen. Kaksi päällekkäistä ja eriaikaista prosessia aiheuttivat luonnollista hämmennystä, mutta siihen ei hankkeen koordinoinnin näkökulmasta osattu reagoida. Osa toimijoista kuitenkin ymmärsi tai tiesi tekevänsä jotakin nuorten päihteettömyyden edistämiseksi ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi nuoriin ja ehkäisevään päihdetyöhön vaikuttamalla. Epäselvyyttä silti herättivät prosessin eri vaiheet, niiden yhteys toisiinsa sekä se, mitä piti tehdä ja miksi. Toimijoiden mukaan vaiheet avautuivat vasta, kun niitä toteutettiin konkreettisesti. Toiminta lähti kuitenkin käyntiin. Hankepaikkakunnilla käytyjen keskustelun perusteella toimijat nimesivät toiminnalleen päämäärän ja tavoitteen. Tavoitteita oli karkeasti kolmen tyyppisiä. Ne liittyivät 1) yleisimpiin päihdeasenteisiin ja päihteiden käyttöön ja päihteettömyyden edistämiseen, 2) konkreettisten tapahtumien järjestämiseen tai teemoihin, kuten oppilaitostupakoinnin vähentäminen ja 3) oman toiminnan laatuun ja sen tunnetuksi tekemiseen. Konkreettiset toimet nuorten päihteettömyyden edistämiseksi ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi olivat hankepaikkakunnilla hyvin moninaisia. Toimi-vaiheen projektien avulla haluttiin herätellä nuoria ajattelemaan, elävätkö he oikeasti siten, kuin haluavat vai menevätkö he vain ryhmän mukana. Tavoitteena oli myös lisätä nuorten tietoja tupakoinnista, terveydestä ja tupakoinnin haitoista, sekä vaikuttaa aikuisten päihdemyönteisiin asenteisiin ja nuorten päihteettömään hauskanpitoon. Projekteina syntyi erilaisia tilaisuuksia, tuotteita ja tapahtumia. Kuusamossa VIVA käsikirjoitti, näytteli, kuvasi ja editoi lyhytfilmin Unelmasi. Torniossa TOI kuvasi ja toi esille valokuvanäyttelyn, joka oli nimeltään Äiti etkö nää, ope etkö välitä?. Joutsenon Yozeno järjesti paneelikeskustelun aiheesta Mitä aikuiset PÄÄ EDELLÄ, sitä nuoret perässä. Turussa TiTu organisoi oppilaitoksessaan tapahtuman savuttomuuden puolesta. Porissa PWA järjesti paikallisena yhteistyönä OMG after party -tapahtuman nuorille ja näiden vanhemmille. Omien arviointiensa mukaan toimiprojektit onnistuivat hyvin, kaikki olivat tyytyväisiä sekä suunnitteluun että toteutukseen, kaikilla oli vastuuta, tekemistä, hyvä fiilis ja meininki. Kysyttäessä arvioita mahdollisesta muutoksesta päihteiden käytön suhteen toimijat olivat realistisia. He totesivat, että vaikutusten mittaaminen on vaikeata, mutta todennäköisesti he ovat onnistuneet herättämään vähintään keskustelua, kenties uusia ajatuksia, asennemuutosta ja parhaimmillaan jopa käyttäytymismuutoksia. Paikallistoimijat saivat suunnitella toimintaansa hankkeen raamien puitteissa vapaasti. Luova toiminta ja lupa toimia luovasti tuotti joukon innovaatioita ja hyviä käytäntöjä. Mainittuja hyviä käytäntöjä olivat esimerkiksi Tiimi-vaiheen osalta ryhmän tunnusmerkkien suunnittelu, yhdessä tekeminen ja erilaisten tilojen hyödyntäminen sekä avoin keskustelu ja toiminnalliset harjoitukset. Tuuma-vaiheen hyvinä käytäntöinä esiin nostettiin kyselyt (mm. päihdeilmastobarometri) ja kilpailut, valokuvaaminen, normiviikonloppu-ainekirjoitukset sekä facebook-ryhmä sekä keskustelut. Toimi-vaiheessa todettiin toimintaympäristökartoitustyön hyödyllisyys pohjan antajana tulevaa projektia silmälläpitäen. Se ikään kuin avasi erilaisia tarttumisen paikkoja. Lisäksi osa paikallistoimijoista kuvasi kerätyn tiedon ja toiminnan välisen vuoropuhelun merkitystä. Keskeisinä hyvinä käytäntöinä nostettiin esiin tarkkojen etukäteissuunnitelmien tekeminen, vastuun- ja työnjako, aikatauluttaminen sekä asioista yhteinen sopiminen. Näitä hyviä käytäntöjä koottiin myös Tekemisen meininki -oppaaseen Aliisa Tikkalan ja Minna Niskalan opinnäytetyön muodossa. 20

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Preventiimin kehittämispäivä 18.11.2014 Susanna Leimio Esitykseni lähtökohdat Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL) EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!!

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Elina Ikonen YTM, sosiaalityöntekijä, opettaja Jatko-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto) Väitöskirja koskien suomalaista

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Sanna Pylkkänen Preventiimi/HUMAK Sivu 1 Aikataulu 12.00 aloitus - esittäytymiskierros: nimi, titteli, organisaatio, laatuarviointi

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Heini Ikävalko Ikävalko, H. (2005) Strategy process in practice. Practices and logics of action of middle managers in strategy implementation. 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot