Yleislääketieteen tutkimuksen seminaari Uutta särmää ja asiantuntemusta käytäntöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleislääketieteen tutkimuksen seminaari Uutta särmää ja asiantuntemusta käytäntöön"

Transkriptio

1 Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Yleislääketieteen tutkimuksen seminaari Uutta särmää ja asiantuntemusta käytäntöön PharmaCity, Turku

2

3 Hyvä seminaarin osallistuja! Tervetuloa Turkuun! Suomen yleislääketieteen yhdistys ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ovat yhdessä järjestäneet tämän yleislääketieteen tutkimuksen seminaarin. Tässä seminaarissa esittelemme suomalaista yleislääketieteen tutkimusta, kuten aina Suomen yleislääketieteen yhdistyksen SYLY-päivillä. Pohdimme myös eurooppalaista yleislääketieteen tutkimusohjelmaa ja sen antia suomalaiselle yleislääketieteen tutkimukselle. Duodecim-seura jatkaa vuosien kliinisen tutkimuksen teemaa myös tässä seminaarissa. Lääketieteen ja tutkimuksen perimmäinen tarkoitus on parantaa yksittäisten ihmisten ja väestön terveyteen liittyviä ongelmia. Perusterveydenhuollossa koetaan silti usein, että tiede ja tutkimus ovat vain akateemisten laitosten ja yliopistojen toimintaa, jolla on vain löyhä yhteys käytännön lääkärin työhön. Yleislääkärin käytännön työn osalta tämä pitääkin suurelta osalta paikkansa. Koska perusterveydenhuoltoon perustuvaa tutkimusta ei ole riittävästi tehty, on käytännön työssä nojattu jopa henkilökohtaisiin ja kollektiivisiin kokemuksiin tai sitten vain passiivisesti omaksuttu sairaalaolosuhteissa tuotettua tietoa. Perusterveydenhuollossa tarvitaan omat tutkimusaiheensa ja usein myös menetelmänsä, kuten eurooppalainen tutkimusohjelmakin määrittelee. Satunnaistetut, kontrolloidut, perusterveydenhuollon aineistoista syntyneet tutkimukset ovat perusterveydenhuollossa käytävän tutkimuskeskustelun hyvä alku. Tällaiset, kansainvälisestikin julkistetut tutkimukset ovat tärkeitä päänavaajia, mutta tarvitsevat rinnalleen perusterveydenhuollon kaikkia ydintapahtumia koskevaa tutkimusta. Kokemusperäinen tieto on ehtymätön lähde empiiriselle tutkimukselle. On tärkeää ymmärtää potilaan koko elämisen ympäristö ja ympäristön arvot sekä niiden vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Tautikeskeisen tutkimuksen ohella tarvitaan yksilökeskeistä, sairauksien monimuotoisuuden ja vaikeammin mitattavien, usein pehmeiden asioiden ja arvojen ymmärtämistä tutkimuksen kautta. Yleiseen kansanterveyteen liittyviä asioita ei myöskään saa unohtaa, sillä yhteisön ja väestön terveys ovat yleislääkärin työn ydintä. Kiitämme kaikkia, jotka ovat auttaneet tämän seminaarin järjestelyissä! Tervetuloa osallistujaksi, esiintyjäksi ja keskustelijaksi tähän seminaariin! Paula Vainiomäki Juha Pekka Turunen Pekka Honkanen Seminaarin Koulutuspäällikkö Suomen yleislääketieteen järjestelytoimikunnan Suomalainen Lääkäriseura yhdistyksen puheenjohtaja puheenjohtaja Duodecim 3

4 Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Yleislääketieteen tutkimuksen seminaari Uutta särmää ja asiantuntemusta käytäntöön PharmaCity, Turku Aiheet Eurooppalaisen yleislääkärin tutkimusagenda Yleislääketieteen tutkimus Suomessa Yleislääketieteen tutkimuksen tulevaisuus Kohderyhmä yleislääketieteen erikoislääkärit ja alalle erikoistuvat Seminaarin suunnittelutyöryhmä: Paula Vainiomäki, puheenjohtaja Marjukka Mäkelä Pekka Honkanen Klas Winell Sara Sarjakoski-Peltola Leila Niemi-Murola Juha Pekka Turunen Marco Sabell 4

5 OHJELMA Torstai Ilmoittautuminen ja kahvi Avaus, Paula Vainiomäki ja Juha Pekka Turunen pj. Elise Kosunen Millaista tutkimusta yleislääkärit kaipaavat? Teppo Heikkilä Yleislääkärin arki onko tutkimus mahdollista terveyskeskustyön ohella? Minna Kaarisalo Eurooppalaisten yleislääkärin tutkimusagenda (European General Practice Research Network) Pekka Mäntyselkä Lounas Yleislääketieteen tutkimus tänään: 2 rinnakkaissessiota ja posterikierto Kahvi Professoripaneeli, Pekka Honkanen Miten laitoksen tutkimus liittyy EGPRN-agendaan? Miten tulevaisuudessa? Kutsu iltatilaisuuteen, Orion Pharman edustajat Päivän päätös Illallinen, Hus Lindman Perjantai Miten yleislääketieteen tutkimusta tuetaan, pj. Marjukka Mäkelä Yleislääketieteen tutkimus tänään: 2 rinnakkaissessiota Kahvi Miten yleislääketieteen tutkimusta tuetaan Suomalainen yleislääketieteen tutkimus : Mitä julkaistaan ja missä, Jukka Mattila, STM Tutkimusmetodologia: Miten vastata arjen kysymyksiin, Marjukka Mäkelä Lounas Is something better in the state of Denmark?, Susanne Reventlow Yleislääketieteen tutkimuksen rakenteet ja mahdollisuudet Tanskassa Se onnistuu sittenkin, Juha Metso Tutkimus- ja kehittämishankkeet terveyskeskuksessa Kahvi Miten seminaarimme anti viedään käytäntöön: keskustelua ja yhteenvetoa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Kutsu seuraaville SYLY-päiville / Tampereen kongressiin Esitys- ja posteripalkinnon jako Tilaisuus päättyy 5

6 Todistus Turun tiedekunta on hyväksynyt Yleislääketieteen tutkimuksen seminaarin yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi 15 tunnin osalta ja lisäksi 1,0 opintopistettä tieteelliseksi koulutukseksi tohtorin tutkintoa varten. Lähetämme koulutustilaisuuden jälkeen osallistujan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen koulutustilaisuuden arviointilomakkeen. Kun osallistuja on lähettänyt arviointilomakkeen, hän voi halutessaan tulostaa itselleen todistuksen. ASIANTUNTIJAT Heikkilä Teppo LL Kotoa kotiin -hanke, KYS päivystysalue, PSSHP Honkanen Pekka professori Oulun yliopisto Kaarisalo Minna ylilääkäri Turun kaupunki Keinänen-Kiukaanniemi Sirkka professori Oulun yliopisto Mattila Jukka lääkintöneuvos STM Metso Juha perusturvajohtaja, LT Espoon kaupunki Mäkelä Marjukka professori THL/Finohta Mäntyselkä Pekka professori Turun yliopisto Niemi-Murola Leila dosentti HY / HYKS Reventlow Susanne tutkimusjohtaja, LT Kööpenhaminan yliopisto Sarjakoski-Peltola Sara johtava lääkäri Salon kaupunki Turunen Juha Pekka koulutuspäällikkö, LT Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Vainiomäki Paula LT Turun yliopisto Winell Klas LT conmedic 6

7 Rinnakkaissessio I: Yleislääkärin toimintaympäristö to klo 13 15, 6 suullista esitystä pj Jaana Franck Miksi perusterveydenhuollon valinnaispolulle? Yleislääketieteen erikoisalan valinta Voiko vertaisoppiminen lisätä motivaatiota Ohjaajakoulutusta tarvitaan yleislääketieteessä Taitoni työkalu ammatillisen kehittymisen kuvaamiseen Yleislääkärien ammattipätevyyden uudelleenarviointi Euroopassa mitä me haluamme? Rinnakkaissessio II: Terveydenhuollon kokonaisuuden hallinta, yhteisölähtöisyys to klo 13 15, 5 suullista esitystä, pj Arja Helin-Salmivaara Potilaiden kokema hoidon jatkuvuus on vähentynyt terveyskeskuksissa Ajo-oikeus ja aselupa terveyskeskuslääkärin näkökulmasta Sähköisten tietolähteiden käyttö terveyskeskuslääkärin työssä QUALICOPC Finland: Perusterveydenhuollon laatu ja kustannukset Suomessa ja Euroopassa Elintapojen ja elämänlaadun yhteys Lapinlahden kuntalaisilla Rinnakkaissessio III: Ongelmanratkaisutaidot pe klo , 5 suullista esitystä pj Markku Sumanen Ikääntyvien pitkään käyttämien bentsodiatsepiini-agonistien nopea vieroitus melatoniinin Näyttöön perustuvien alkoholiriippuvuutta koskevien hoitomuotojen satunnaistettu vertaileva tutkimus: disulfiraami, naltreksoni ja akamprosaatti alkoholiriippuvuuden hoidossa Näytön esittämistapojen vertailu käyttäen satunnaistetun linkin menetelmää pilottitutkimus Iäkkään kognitio ja keskushermostolääkkeet Psyykenlääkkeiden, opioidien ja epilepsialääkkeiden yhteydet murtumien riskiin iäkkäässä väestössä. Rinnakkaissessio IV: Potilaslähtöinen, laaja-alainen työote ja yhteisölähtöisyys pe klo , 4 suullista esitystä pj Marja Aira Verenpainepotilaiden seulonta ja vaaratekijät Asevelvollisuuteen liittyvät ennakkoterveystarkastukset Vastaanottotapahtuman laatu - eri näkökulmia Elämänlaadun vaikutus painonhallintaan Posterinäyttely to klo Sukupuolihormonit, sydän- ja verisuonisairaudet ja kuolleisuus iäkkäillä suomalaisilla miehillä: 9 vuoden seurantatutkimus Terveysaseman kokonaisulkoistaminen takaa laadun Raskaushepatoosi äidiltä tyttärille Vastaanottotapahtuman loppuyhteenveto yleislääkärin vastaanotolla Rintasyöpään sairastuneiden elinaika seulontamammografiaan vuotiaina kutsutuilla turkulaisilla naisilla 7

8 Kliininen tutkimus on lääkärien tekemää tutkimustyötä, jonka tavoitteena on tautien parempi ymmärtäminen ja entistä korkeatasoisempi hoito. Uudet, tehokkaiksi ja turvalli siksi osoittautuvat hoitomuodot lääkkeet, leikkaustekniikat, teknologia otetaan nopeam min käyttöön, jos niitä koskevaa tutkimusta tehdään suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän sisällä. Kliinisen tutkimuksen avulla tieto ja kokemus uusista mahdollisuuksista leviävät tehokkaasti hoidoista vastaavien lääkäreiden parissa. Omien tutkimustaitojen kehittyminen auttaa myös arvioimaan kriittisesti uusia tutkimustuloksia yleensä.

9 NORDIC CONGRESS OF GENERAL PRACTICE NORDIC CONGRESS OF GENERAL PRACTICE 18th Nordic Congress 18th of General Nordic Practice Congress Tampere, of General Finland, 21 - Practice 24 August 2013 Tampere, Finland, August 2013 PROMOTING PARTNERSHIP PROMOTING WITH OUR PARTNERSHIP PATIENTS WITH OUR PATIENTS A challenge and a chance for primary care A challenge and a chance for primary care Deadline for Abstracts is 10 March Deadline for Abstracts is 10 March

10 Miksi perusterveydenhuollon valinnaispolulle? Pilvi Schmidt TY, Yleislääketiede Paula Vainiomäki TY, Yleislääketiede Tausta: Lääkärin työ perusterveydenhuollossa (LTP) valinnaispolku on osa lääketieteen peruskoulutuksen opetusta. 15 opintopisteen valinnaiskurssi kestää koulutuksen alusta sen loppuun. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden suuntautumista perusterveydenhuollon työhön. Opiskelijat valitaan vapaamuotoisten hakemusten perusteella. Tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat hakemuksissa nousivat esiin perusteluna polulle hakeutumiselle. Aineisto ja menetelmät: Vuosina perusterveydenhuollon polulle valittujen opiskelijoiden (16) hakemuksiin tehtiin laadullinen sisällönanalyysi. Tulkinnan luotettavuus varmistettiin peräkkäis- ja rinnakkaistulkinnalla. Tulokset esitetään kuvailevina. Tulokset: Kaikissa hakemuksissa mainittiin erikoistuminen yleislääketieteeseen varteenotettavana uravaihtoehtona. Perusterveydenhuollon lääkärin työn keskeisimpinä puolina pidettiin potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja vuorovaikutukseltaan onnistunutta potilasvastaanottoa. Vajaa puolet opiskelijoista piti kiinnostavina hoidon pitkäjänteisyyttä, ja mahdollisuutta tulevaisuudessa kehittää julkisen terveydenhuollon palveluja. Opetussuunnitelmassa kiinnosti erityisesti opetus vuorovaikutustaidoista, monikulttuurisuudesta ja moniammatillisuudesta sekä opetus yhteistyöstä ja hoitopoluista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Ensimmäisen vuoden juonneopetusta pidettiin hyödyllisenä ja sen kaltaista käytännön työn harjoittelua toivottiin lisää. Pohdinta ja johtopäätökset: Hakemuksissa korostui kiinnostus perusterveydenhuollon lääkärin työhön. Opiskelijoilla näytti olevan selkeä näkemys perusterveydenhuollon työn ydinasioista. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut juonneopetus terveyskeskuksissa. Tulevaisuudessa voidaan seurata, onko polulla vaikutusta lopulliseen uranvalintaan. Ensimmäiset LTP-polun opiskelijat valmistuvat lisensiaateiksi vuonna Pilvi Schmidt 10

11 Yleislääketieteen erikoisalan valinta Marja Aira 1. Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, perusterveydenhuolto 2. KYS, perusterveydenhuollon yksikkö Päivi Meriranta 1. Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, perusterveydenhuolto 2. KYS, perusterveydenhuollon yksikkö Pekka Mäntyselkä Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, yleislääketiede Tausta ja tarkoitus: Perusterveydenhuollossa on edelleen pulaa yleislääketieteen erikoislääkäreistä, vaikka yleislääketieteeseen erikoistuvien määrä on ollut kasvava. Tässä YleIde -tutkimuksen osatutkimuksessa selvitettiin miksi lääkärit valitsevat yleislääketieteen erikoisalakseen. Aineisto ja menetelmät: Itä- ja Keski-Suomen alueella haastateltiin 22 lääkäriä (9 miestä, 13 naista), jotka olivat erikoistuneet tai aikeissa erikoistua yleislääketieteeseen. He olivat iältään vuotiaita. Noin tunnin kestävät puolistrukturoidut teemahaastattelut nauhoitettiin, purettiin tekstitiedostoiksi ja analysoitiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Aineiston järjestämisessä ja luokittelussa käytettiin NVivo 7 tietokoneohjelmaa. Tulokset: Erikoisalan valintaan vaikuttivat roolimallit, ideologiset syyt, hyvät kokemukset, opiskeluajalta tai ensimmäisestä työpaikasta terveyskeskuksessa ja yleislääketieteen monipuolisuus. Myös käytännön seikat kuten perhesyyt, asuinpaikka ja mahdollisuus osapäivätyöhön koettiin tärkeiksi. Erikoisalan valita tapahtui usein poissulkumenetelmällä, eivätkä kaikki erikoistumaan ilmoittautuneetkaan olleet vielä varmoja valinnastaan. Muiden kliinisten alojen erikoistumiseen liittyvä päivystysvelvoite ja vaatimus yliopistosairaalapalvelusta vaikuttivat yleislääketieteen valintaa suosivasti. Pohdinta: Nuorten lääkäreiden terveyskeskuksessa saamat kokemukset ja hyvä ohjaus ovat ensiarvoisen tärkeitä, jos yleislääketieteeseen erikoistumiseen hakeutumista ja perusterveydenhuollon työhön sitoutumista halutaan vahvistaa. Muutokset muiden erikoisalojen erikoistumisvaatimuksissa saattavat vaikuttaa erikoistumishalukkuuteen yleislääketieteen alalle. Marja Aira 11

12 Voiko vertaisoppiminen lisätä motivaatiota Pirkko Salokekkilä Helsingin terveyskeskus Liisa Kuikka Helsingin yliopisto Saara Repo Helsingin yliopisto Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopisto Tausta ja tarkoitus: Lääketieteen opiskelussa hyödynnetään tiiviitä PBL-ryhmiä mutta myös muunlaisia ryhmäoppimistilanteita. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää lääketieteen perusopetuksessa olevien opiskeluorientaatiota ja pienryhmässä oppimista. Tutkimus toteutettiin yleislääketieteen kurssiin kuuluvilla opintojaksoilla kolmessa opiskelijaryhmässä. Aineisto ja menetelmät: Ryhmissä teemoina olivat kokemukset koululääkärinä olosta (5. vuosi, 25 opiskelijaa), simuloitujen potilaiden haastattelu (2. vuosi, 7 opiskelijaa) ja terveysasemavierailujen palauteseminaari,(1. vuosi, 13 opiskelijaa). Kyselylomakkeissa selvitettiin opiskeluorientaatiota IGSO ( the Inventory of General studies) lomakkeella (Mäkinen et al., 2003). Pienryhmäoppimisen kartoitus tapahtui validoidulla Miten opin ryhmässä kyselyllä. Analyysimenetelmänä käytettiin Bayesin riippuvuusmallinnusta, b-coursea. Mallia voidaan käyttää erilaisten vaihtoehtojen ennustamiseen, kuten tämänkin aineiston osalta on tehty. Bayes-analyysilla tarkoitetaan joukkoa matemaattisia menetelmiä, jotka perustuvat Bayesin sääntöön ja joissa käytetään ulkopuolista tietoa (priori) analyysissa. Tulokset: Jos ryhmän jäsenten toisilleen antamat virikkeet olivat hyviä, ei ollut opinnoista vieraantumisen tunnetta eikä motivaatio-ongelmia opintojen sisällön suhteen. Tätä voi selittää positiivisen keskinäisen riippuvuuden teoria samoin kuin sosiokognitiivisen ristiriidan teoria. Ryhmän yhteinen tavoite ja ryhmän jäsenten positiivinen keskinäisriippuvuus voivat lisätä opiskelumotivaatiota ja sitoutumista opiskeluun sekä antaa opiskelijalle myös emotionaalista tukea. (Repo 2010). Jos ryhmän tuki puuttui, opinnoista vieraantumisen tunne oli runsasta samoin kuin opintojen sisällön suhteen oli motivaatio-ongelmia. Tällöin ei asiantuntemuksen saavuttamista pidetty niin tärkeänä kuin tilanteessa, jossa motivaatio oli hyvä eikä vieraantumista opinnoista ilmennyt. Johtopäätökset: Bayes- mallinnus on hyvä tapa hallita epävarmuutta ja se soveltuu tilanteisiin, missä on kyse ihmisten käsityksistä ja kokemuksista ja niiden matemaattisesta mallintamisesta, etenkin jos aineiston koko on pieni ja muuttujien määrä suuri. Mallinnus tuotti tuloksia, joita ryhmäoppimiseen liittyvät teoriat tukevat. Pirkko Salokekkilä 12

13 Ohjaajakoulutusta tarvitaan yleislääketieteessä Merja Ellilä Halonen Sanna Arto Jauhiainen Annukka Jauhiainen Paula Vainiomäki Turun yliopisto Turun yliopisto Turun yliopisto Turun yliopisto Turun yliopisto Ohjaajakoulutusta tarvitaan yleislääketieteessä Perusterveydenhuollon lääkärit ohjaavat työnsä ohessa lääketieteen perusopiskelijoita ja lääkäreitä yleislääketieteen erityis- ja erikoistumiskoulutusvaiheissa. Lääketieteelliset taidot eivät riitä tässä työssä vaan tarvitaan myös tietoa ja taitoja ohjaamisesta. Tarkoituksena oli selvittää, miten EURAC- Tin Training the trainer kurssi soveltuu yleislääkärin arkityön ohjaamiseen, miten yleislääkärit kokevat tälläisen kurssin ja mitä aihealueita koulutuksessa tarvitaan. Aineistona arviointikyselyt ja havainnot kolmesta eri ohjaajakoulutuksesta; Turun kaupungin terveyskeskuslääkäreille (18) v ja Satakunnan alueen terveyskeskuslääkäreille (18) suunnattu ohjaajakoulutus v sekä intensiivikurssi Liettuassa kesäkuussa 2012 EU-projektin osana Baltian alueen yleislääkäreille (19). Arviointikyselyt tehtiin jokaisen koulutusosion ja koulutuskokonaisuuden jälkeen. Lisäksi Satakunnan ohjaajakoulutusta arvioi kasvatustieteen maisteritutkintoa suorittava opiskelija menetelminään koulutuksen havannointi ja osallistujien haastattelu. Kursseilla käsiteltiin seuraavia aihealueita: oppiminen, opettaminen, ohjaaminen, yleislääkärin osaamisalueet, arviointi ja palaute, ryhmäohjaaminen, hyvinvointi. Koulutuksessa sovellettiin aikuiskoulutuksen periaatteen mukaisia osallistavia opetusmenetelmiä mm. ohjattuja keskusteluja, roolipelejä, videoarviointeja, ryhmätöitä, arviointityökalujen harjoittelua, interaktiivisia luentoja. Tulokset: Suurimmalla osalla ei ollut aikaisempaa koulutusta ohjaamiseen. Kurssien arviot -olivat positiivisia. Ohjaajakoulutusta pidettiin tarpeellisena ja kurssilla opitut tiedot ja taidot olivat merkityksellisiä ja ohjaamiseen tarjotut työkalut käyttökelpoisia. Opitun koettiin helpottaneen yleislääkärin arkityön sisällön ymmärrystä ja ohjaamista jatkossa. Pohdinta: Tämän tyyppiset kurssit soveltuvat erittäin hyvin yleislääkärin työn ohjaamiseen. Ohjaamistyön merkitystä pitäisi painottaa perusterveydenhuollon johtajille, että ohjaukselle järjestettäisiin riittävästi aikaa ja resursseja. Ohjaajien verkostoituminen on tehokas työkalu ohjaamisessa ja perusterveydenhuollon kehittämisessä. Tutkimuksessamme ei toistaiseksi ole voitu osoittaa, miten koulutus vaikuttaa ohjaamiseen. Pohdittavaksi jää pitäisikö ohjaajakoulutuksesta tehdä pakollinen ennen kuin lääkäri aloittaa ohjaustyönsä? Merja Ellilä 13

14 Taitoni työkalu ammatillisen kehittymisen kuvaamiseen Topi* Litmanen Antti Hemminki Pirkko Salokekkilä Kristiina Patja Pro Medico Helsingin kaupungin terveyskeskus Helsingin kaupungin terveyskeskus Pro Medico Tausta ja tarkoitus: Lääkärin ammatissa tarvitaan monipuolista osaamista ja ammatissa kehittyminen jatkuu läpi työuran. Työpaikka muodostaa tärkeän oppimisympäristön, ja työn vaatimukset määrittävät lääkärin kehittymistarpeet. Lääkärin osaaminen tuleekin kuvata laaja-alaisesti. Lääkärijärjestöjen yhteinen yhdistys, Pro Medico kehittää verkkopohjaista työvälinettä, Taitonia. Taitoni on verkkoalusta, johon lääkäri kirjaa tavoitteitaan, käymiään koulutuksia ja työssä tapahtuvaa oppimista. Sen sisältä löytyy täydennyskoulutuskalenteri, josta voi tallentaa itselleen käydyt koulutustapahtumat. Jatkossa Taitonista löytyvät tiedot lääkärin työhistoriasta ja tutkinnoista, mitkä tuodaan lääkäriliiton tietokannoista. Aineisto ja menetelmät: Helsingin terveyskeskuksen 78 lääkäriä kokeili Taitonia kuuden kuukauden ajan lokakuusta 2011 alkaen. Osallistujista 67 (87 %) oli naisia ja keski-ikä oli 40,2 vuotta (SD=9,8 vuotta). He kirjasivat alustalle tavoitteitaan (N=120) ja oppimistilanteita (N=354). Aineisto muodostuu tunnisteettomista tietueista lääkärien välineen käytöstä ja kirjaamista tiedoista (tavoitteet ja oppiminen). Käyttöä arvioitiin sivuavauksina, sisällön kuvauksena sekä palautteena, jota kerättiin sähköisesti ja tapaamisissa terveysasemilla. Osaamisen alueita mitattiin CanMEDS osaamisalueilla. Tulokset: Käyttöaktiivisuus vaihteli. Pilottiryhmästä 45 oli syöttänyt vähintään yhden oppimistapahtuman ja 42 vähintään yhden tavoitteen. Perinteisiä koulutustilaisuuksia raportoitiin eniten, omatoimista opiskelua vähemmän. Tavoitteiden ja oppimistilanteiden yhteydessä listatut osaamisalueet vastasivat melko hyvin toisiaan. Osallistujat hakivat siis koulutusta samoille alueille, mitä olivat listanneet tavoitteissaan. Ajanpuute ilmoitettiin tärkeimmäksi käyttöä rajoittavaksi tekijäksi. Pohdinta: Taitoni yhdistää olemassa olevia tietokantoja, jotta ammatillista kehittymistä koskeva tieto voitaisiin tuoda yhteen paikkaan. Taitonilla on vahva yhteys työympäristöön. Tämä on tärkeää, sillä jos lääkäri kehittää itseään irrallaan työn vaatimuksista, on vaara että kouluttautuminen ei vastaa tarpeisiin. Yksittäiselle lääkärille tietokanta muodostaa ajan kuluessa oman osaamisen kehittämisen portfolion. Taitonista voidaan tarvittaessa koostaa raportteja suuren joukon tarpeista ja saadun koulutuksen sisällöstä. Topi Litmanen 14

15 Yleislääkärien ammattipätevyyden uudelleenarviointi euroopassa mitä me haluamme? Paula Vainiomäki Turun yliopisto, yleislääketiede, Suomi Ruth Kalda Tarton yliopisto, yleislääketiede, Viro Lääkärien ammattipätevyyden uudelleenarviointi on ollut useiden vuosien ajan esillä. EU:n komissio on tehnyt EU-parlamentille ehdotuksen ammattipätevyysdirektiivin uudistamiseksi. Päätöstä odotetaan kuluvan vuoden aikana. Eurooppalaisen yleislääkäriakatemian (EURACT) jatkuvan ammatillisen kehityksen komitea selvitti yleislääkärien pätevyyden uudelleenarviointia Euroopan maissa. Tarkoituksena oli saada kuva uudelleenarvioinnin säännöistä ja arvioinnin tuloksen vaikutuksesta ammatinharjoittamiseen sekä elvyttää keskustelua asiasta. Menetelmänä käytettiin lomakekyselyä, mihin EURACTIN maaedustajat (40) vastasivat. Lomakkeessa selvitettiin käsitteen pätevyyden uudelleenarviointi (recertification, relicensing) merkitys. Vastaus saatiin 37 maasta, näistä 17 edusti Itä-Eurooppaa ja 20 Länsi-Eurooppaa. Tulokset ovat kuvailevia. Monessa maassa (22) yleislääkärien pätevyys arvioidaan uudelleen määrävalein. Arviointi on pakollinen 16 maassa ja useammin pakollinen Itä-Eurooppaan kuuluvissa maissa kuin Länsi-Euroopassa. Yleisimmin järjestelmä on luotu 2000-luvulla, tosin Norja aloitti vuonna Arviointien väliajat vaihtelevat: Romaniassa arvioidaan vuosittain, Sloveniassa seitsemän vuoden välein. Useimmiten arvioinnin pohjana on osallistuminen kursseihin ja kongresseihin. Vain harvassa maassa hyväksytään aktiiviseen oppimiseen perustuvia tilaisuuksia tai käytetään työssä suoriutumiseen liittyviä indikaattoreita. Jos ei suoriudu pakollisesta uudelleenarvioinnista, voi palkka laskea tai lääkäri voi joutua tenttiin. Arviointi ei kuitenkaan aina vaikuta ammatinharjoittamiseen mitenkään. Yleislääkärit osallistuivat itse vaadittavan koulutuksen kustannuksiin kaikissa pakollisen uudelleenarvioinnin maissa. Lähes kaikissa näissä maissa (21) myös lääketeollisuus oli yhtenä maksajana. Maiden väliset erot arvioinnissa ovat suuria, myös EU-maiden kesken. Passiivisen oppimisen metodit dominoivat ohjelmissa ja lääketeollisuus osallistuu kustannuksiin. On mielenkiintoista nähdä, millaisia ratkaisuja poliitikot tekevät joutuessaan ottamaan kantaa näihin kysymyksiin ja millä tavalla pätevyys jatkossa EU:ssa arvioidaan. Suomalaisten yleislääkärien tulee pohtia asiaa nyt, erityisesti jos uudelleen arvioinnista tulee jossain määrin pakollista. Paula Vainiomäki 15

16 Rinnakkaissessio II Potilaiden kokema hoidon jatkuvuus on vähentynyt terveyskeskuksissa Risto Raivio* (1,3) 1) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Perusterveydenhuollon yksikkö Doris Holmberg-Marttila (2) 2) Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö Kari J Mattila (2,3) 3) Tampereen yliopisto, Lääketieteen yksikkö, Yleislääketieteen oppiala Tausta ja tarkoitus: Terveydenhuollon palveluissa tulisi nykyistä systemaattisemmin seurata asiakastyytyväisyyttä palvelujen laadun mittarina. Selvitimme miten potilaiden kokema hoidon jatkuvuus on muuttunut Sisä-Suomen ja Pohjanmaan terveyskeskuksissa. Aineisto ja menetelmät: Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueen terveyskeskuksissa järjestettiin vuosina , 2003, 2005, 2007, 2009 ja 2011 kysely sairauden takia vastaanotolla käyneille potilaille. Kysymykset esitettiin samanaikaisesti kaikissa alueen terveyskeskuksissa. Jatkuvuutta tiedusteltiin kysymyksellä: Tapaatteko terveysasemalla asioidessanne yleensä saman lääkärin?. Vastausvaihtoehtona oli kyllä tai ei. Tulokset: Potilaita kävi terveyskeskuksissa tutkimusaikana yhteensä , joista (43,8 %) vastasi kyselyyn. Vastausosuus vaihteli vuosittain 35,9:stä 52,4 prosenttiin. Potilaiden kokema hoidon jatkuvuus oli laskenut tutkimusaikana (vuosina ) lähes 13 %. Tärkein hoidon jatkuvuutta selittävä tekijä oli potilaalle nimetty omalääkäri (OR 6.721, CI ). Potilaan ikä, vastaanottavan henkilön ammatti, tapaamisen kiireellisyys ja aikaisemmat käynnit terveyskeskuksessa selittivät myös hoidon jatkuvuutta. Eri terveyskeskusten välillä oli suurta hajontaa (18 89 %) hoidon jatkuvuudessa vuonna Johtopäätökset: Potilaiden kokema hoidon jatkuvuus terveyskeskuksissa on vähentynyt. Etsimme selitystä terveyskeskusten välisiin hoidon jatkuvuuden eroihin. Potilaalle nimetty omalääkäri tukee hoidon jatkuvuutta. Risto Raivio 16

17 Ajo-oikeus ja aselupa terveyskeskuslääkärin näkökulmasta Matti* Säilä TY, yleislääketiede ja Härkätien tk Paula Vainiomäki TY, yleislääketiede ja TYKS, perusterveydenhuolto Lääkärille on ajokorttilakiin ja ampuma-aselakiin säädetty velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, jos potilaan terveydentila on heikentynyt lain määrittelemällä tavalla. Lakiin kirjattu ilmoitusvelvollisuus on aiheuttanut ristiriitaa lääkärien ja lainsäätäjien välille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten potilaan terveydentilan arviointi toteutuu perusterveydenhuollossa liittyen ajo-oikeuteen ja sopivuuteen pitää hallussaan ampuma-asetta. Tutkimus tehtiin sähköisenä kyselynä ( webropol ). Kohderyhmäksi valittiin Turun yliopistossa kirjoilla olevat yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit sekä heidän ohjaajansa. Kysely lähetettiin 193:lle lääkärille, joista 83 vastasi ( 43 % ). Vastanneista 78 % arvioi tekevänsä ajokorttitarkastuksia kaksi kertaa kuukaudessa tai useammin. Tilapäisen ajokiellon potilaalle oli joskus antanut 84 % kaikista lääkäreistä. Tavallisin syy ajokieltoon oli muistisairaus tai jokin muu neurologinen sairaus. Ilmoituksen poliisille ajokyvyn pysyvästä heikkenemisestä ajokorttitarkastuksen ulkopuolella oli tehnyt erikoistuvista lääkäreistä 42 % ja ohjaajista 30 %. Selvästi yleisin syy ilmoituksen tekemiseen oli muistisairaus. Lääkäreistä 62 % arvioi ettei ollut tehnyt yhtään todistusta aseluvan hakemista varten viimeisen kolmen vuoden aikana. Erikoistuvat lääkärit tunsivat mielestään ampuma-aselakiin liittyvän ilmoitusvelvollisuuden huonommin kuin ohjaajat. Erikoistuvista lääkäreistä 7 % ja ohjaajista 4 % oli tehnyt ilmoituksen poliisille henkilön sopimattomuudesta kantaa ampuma-asetta. Ilmoitukseen johtaneita syitä olivat mm muistisairaus ja aggressiivinen käytös. Lain soveltuvuus käytännön potilastyöhön aiheutti vastaajissa myös kritiikkiä. Yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit ja heidän ohjaajansa ottavat kantaa potilaan ajokykyyn usein, ja ajokyvyn arviointia tapahtuu myös ajokorttitarkastusten ulkopuolella. Aselupa-asioiden kanssa lääkärit ovat tekemisissä harvoin ja ampuma-aselakiin liittyvän ilmoitusvelvollisuuden vaikutus käytännön työhön vaikuttaa toistaiseksi vähäiseltä. Tämän tutkimuksen vastausprosentti oli kohtalaisen hyvä ja kaikilla tutkimukseen vastanneista on kokemusta terveyskeskustyöstä. Kohderyhmän valinnasta johtuen tuloksia ei voi kuitenkaan suoraan yleistää koskemaan kaikkia terveyskeskuslääkäreitä. Matti Säilä 17

18 Sähköisten tietolähteiden käyttö terveyskeskuslääkärin työssä Marita Reivonen* Turun yliopisto yleislääketiede ja Salon terveyskeskus Minna Kaarisalo Turun kaupunki perusterveydenhuolto Paula Vainiomäki Turun yliopisto yleislääketiede ja VSSHP perusterveydenhuolto Tausta ja tarkoitus: Lääkäreillä on käytettävissään paljon sähköisiä tietolähteitä. Tietolähteiden käyttöä on selvitetty aikaisemmin esimerkiksi Lääkäriliiton kyselyssä. Tutkimme, mitä sähköisiä tietolähteitä Salon ja Turun terveyskeskusten lääkärit käyttävät ja miten hyödyllisiksi eri tietolähteet koetaan. Erityisesti meitä kiinnosti Lääkärin käsikirjan, Käypä hoito suositusten ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Hoitoreittien käyttö. Aineisto ja menetelmät: Salon terveyskeskuksessa lomakekysely jaettiin 43 lääkärille. Vastauksia saatiin 24. Vastaajat olivat työskennelleet terveyskeskuslääkärinä keskimäärin 16 vuotta (vaihteluväli 0-38). Vastaajista 46 % oli yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Valtaosa vastaajista oli naisia, viidennes oli miehiä. Turun terveyskeskuksessa kysely lähetettiin Webropolilla sadalle lääkärille. Vastaajia oli 52 ja heistä naisia oli 69 %. Vastaajilla oli terveyskeskuskokemusta keskimäärin 14 vuotta (vaihteluväli 0-40). Tulokset: Lääkärin käsikirjaa käytti päivittäin Salon terveyskeskuksessa 67 % ja Turun terveyskeskuksessa 84 % vastaajista. Viikoittain sitä käyttivät lähes kaikki vastaajat. Käypä hoito suosituksia käytti päivittäin Salossa 13 % ja Turussa 46 % vastaajista. Hoitoreittejä käytettiin viikoittain Salossa 4 % ja Turussa 29 %. Salon vastaajista 71 % ja Turun vastaajista 39 % käytti hoitoreittejä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Lähes 100 % vastaajista piti Lääkärin käsikirjaa ja lähes kaikki vastaajat pitivät Käypä hoito suosituksia hyödyllisinä. Salon vastaajista 63 % ja Turun vastaajista 79 % piti hyödyllisenä Hoitoreittejä. Pohdinta: Kysely tehtiin kahdessa terveyskeskuksessa. Tulokset eivät siten ole yleistettävissä kaikkiin terveyskeskuksiin. Lääkärin käsikirja lienee yleisenkin käsityksen mukaan terveyskeskuslääkärin tärkein tietolähde. Käypä hoito suosituksia käytetään enemmän kuin hoitoreittejä. Hoitoreittejä käytetään Salon terveyskeskuksessa vähemmän kuin Turun terveyskeskuksessa. Näyttää siltä, että niiden juurruttaminen ei ole Salossa onnistunut. Juurruttamisen lisäksi todennäköisesti käytön helppous ratkaisee, käytetäänkö tietolähdettä. Marita Reivonen 18

19 QUALICOPC Finland: Perusterveydenhuollon laatu ja kustannukset Suomessa ja Euroopassa Elise* Kosunen Kari Mattila Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö Tausta: QUALICOP - Finland on osa Euroopan komission rahoittamaa, 34 maata käsittävää QUALI- COPC (Quality and Costs of Primary Care in Europe) tutkimushanketta, joka arvioi laaja-alaisesti perusterveydenhuollon järjestelmiä Euroopassa käyttämällä kriteereinä laatua, oikeudenmukaisuutta ja kustannuksia. Hanketta koordinoi Nivel-instituutti Hollannissa. Tarkoitus: QUALICOPC - Finland tuottaa kansainväliseen vertailuun tietoa suomalaisesta perusterveydenhuollon palvelutapahtumasta sekä potilaan että lääkärin näkökulmasta. Suomalaisesta osa-aineistosta on mahdollisuus analysoida yksityiskohtaisemmin terveyskeskuslääkärin ja hänen potilaidensa käsityksiä ja kokemuksia perusterveydenhuollon palvelutapahtumasta. Menetelmät: Tiedot terveydenhuoltojärjestelmistä ja niiden kustannuksista kerätään tilastoista keskitetysti NIVEL-instituutin toimesta. Kustakin maasta kerätään kyselyaineisto 220 yleislääkäriltä sekä kunkin lääkärin 10 potilaalta. Kysymyslomakkeet ovat identtiset kussakin maassa ja käännöstyö tehdään kaksisuuntaisena keskitetysti NIVEL-instituutin johdolla. Toteutus Suomessa: Ensivaiheessa tutkimukselle hankittiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan lupa. Kyselytutkimuslomake suostumuslomakkeineen lähetettiin vuoden 2011 lopussa 700 terveyskeskuslääkärin satunnaisotokselle (Suomen Lääkäriliiton rekisteri). Yhden uusinnan jälkeen lomakkeita palautui 203, joissa 47:ssä annettiin suostumus ja vastaanoton yhteystiedot potilaskyselyn tekoon. Keräystä jatkettiin lähettämällä pyyntö 206 erikoistuvalle lääkärille (TaY), joka tuotti 21 vastausta. Kolmannessa vaiheessa lähetettiin kirjeenä yhteistyöpyyntö ERVAalueen ylilääkäreille, tämä tuotti 47 vastausta. Lääkärilomakkeen saapumisen jälkeen hankittiin lupa potilaskyselyaineiston keräykseen ottamalla yhteys terveyskeskuksen johtoon. Tutkimuskoordinaattori organisoi paikallisen kenttätyöntekijän, joka kävi keräämässä kyselyaineiston ao. lääkärin vastaanotolla 1-2 päivän aikana. Tutkimuksen nykyvaihe: EU-rahoitteinen keräys päättyi Lääkärien ja potilaiden vastauspaketteja kertyi valmiiksi yhteensä 106, kun tavoitteena oli 220. Keräystä jatketaan oman rahoituksen turvin marraskuun 2011 loppuun. Lääkärivastaajia kerätään lisää erilaisten kontaktihenkilöiden tuella. Tähänastiset päätelmät: kyselytutkimuksen teko suomalaisessa perusterveydenhuollossa on työlästä mm. ajantasaisten osoitetietojen puutteen, alentuneen vastaushalukkuuden ja paikoin monimutkaisen tutkimuslupakäsittelyn vuoksi. Elise Kosunen 19

20 Elintapojen ja elämänlaadun yhteys Lapinlahden kuntalaisilla Jorma Savolainen Lapinlahden tk/itä-suomen yliopisto ja KYS perusterveydenhuollon yksikkö Leo Niskanen Itä-Suomen yliopisto ja Keski-Suomen keskussairaala Hannu Kautiainen Keski-Suomen keskussairaala ja KYS perusterveydenhuollon yksikkö Juhani Miettola Itä-Suomen yliopisto Pekka Mäntyselkä Turun yliopisto, yleislääketiede Tausta ja tarkoitus: Lapinlahti 2005-tutkimuksella ja sen 5-vuotisseurantatutkimuksen tavoitteena oli selvittää sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden, elämäntapojen ja elämänlaadun muutosta Lapinlahden kunnassa. Aineisto ja menetelmät: Tarkasteluun otettiin mukaan ne henkilöt, jotka osallistuivat tutkimukseen sekä 2005 että Tutkimuksessa tarkasteltiin v poikkileikkaustilannetta. Tutkittavat osallistuivat molempina tutkimusvuosina terveystarkastukseen, jossa heiltä mitattiin paino, pituus, vyötärönympärys ja verenpaine. Mielialaa mitattiin BDI-21 masennuskyselyllä ja elämänlaatua 15Delämänlaatu mittarilla. Elintavat (ravinto, liikunta, tupakointi ja alkoholin käyttö) selvitettiin strukturoidulla kyselyllä. Kukin elintapojen osatekijä arvotettiin (-1, 0, 1) sen mukaan, miten hyvin se vastasi suosituksia. Osatekijöiden summasta laskettiin kokonaisindeksi. Indeksin mukaan tutkittavat jaettiin kolmeen tertiiliin: I= epäterveellinen, II= neutraali ja III =terveellinen. Elintapatertiilien yhteyttä elämänlaatuun (15D) ja psyykkiseen hyvinvointiin (BDI-21) analysoitaessa vakioitiin ikä sekä sukupuoli ja tarkasteltiin lineaarista trendiä. Tulokset: Naisten osuus oli tertiili I:ssä 27 %, tertiili II:ssa 57 % ja tertiili III:ssa 70 % (p=0,001). Korkeasti koulutettujen osuudessa oli samansuuntainen trendi (p=0,001).15d -pistemäärän ja elintapatertiilien välillä oli positiivinen lineaarinen yhteys (p=0,0048). Vastaavasti masennusoireisten tutkittavien osuus oli sitä pienempi mitä paremmat olivat elämäntavat (p=0,010). Pohdinta ja johtopäätökset: Potilas- ja väestöryhmillä, joiden elämäntapoihin tulisi pyrkiä eniten vaikuttamaan, on heikoin elämänlaatu ja matalin psyykkinen hyvinvointi, mikä tulisi ottaa huomioon niin kliinisessä työssä kuin väestötason terveydenedistämisessä. Jorma Savolainen 20

21 Posterit Sukupuolihormonit, sydän- ja verisuonisairaudet ja kuolleisuus iäkkäillä suomalaisilla miehillä: 9 vuoden seurantatutkimus Marika Salminen Tero Vahlberg Ismo Räihä Leo Niskanen Sirkka-Liisa Kivelä Kerttu Irjala Turun yliopisto/yleislääketiede; Härkätien terveyskeskus, Lieto Turun yliopisto/biostatistiikka Turun kaupungin sairaala/sisätaudit Itä-Suomen yliopisto/sisätaudit Helsingin yliopisto/sosiaalifarmasia Mehiläinen Oy Miessukupuolihormonien vajauksen, hypogonadismin, yhteys sydän- ja verisuonisairastavuuteen ja kuolleisuuteen on epäselvä iäkkäiden miesten keskuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ennustavatko sukupuolihormonitasot sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumista ja kuolleisuutta iäkkäillä suomalaisilla metabolista oireyhtymää sairastavilla ja ei-sairastavilla miehillä. Tutkimusaineiston muodostivat vuotiasta tai sitä vanhempaa lietolaista miestä. Vakioidun Coxin mallin avulla analysoitiin, ennustavatko testosteroni-, vapaa testosteroni, sukupuolihormoneja sitova globuliini- ja/tai luteinisoiva hormonitaso tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumista sekä kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin ja kokonaiskuolleisuutta yhdeksän vuoden seurannan aikana. Vakioivina tekijöinä olivat ikä, tupakointi, liikuntaharrastuksen tiheys, sydän- ja verisuonisairaus. Metabolinen oireyhtymä määriteltiin WHO:n mukaan. Tiedot tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumisesta ja kuolleisuudesta saatiin tilastokeskuksesta, hoitoilmoitusrekisteristä sekä Kansaneläkelaitokselta (tieto diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeudesta). Seuranta-aikana 30 miestä sairastui tyypin 2 diabetekseen, ja uusia sydäntapahtumia ilmaantui 76. Kaikista kuolemantapauksista (n=179) 71 oli sydän- ja verisuoniperäisiä. Alustavien analyysien perusteella hormonitasot eivät olleet yhteydessä diabeteksen tai sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumiseen eikä sydän- ja verisuonikuolleisuuteen tai kokonaiskuolleisuuteen. Metabolisen oireyhtymän sairastaminen puolestaan ennusti diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumista sekä kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin ja kokonaiskuolleisuutta yhdeksän vuoden seurannan aikana. Alustavien tulosteella näyttää siltä, että sukupuolihormonitasot eivät ennusta sydän- ja verisuonisairastavuutta eivätkä kuolleisuutta iäkkäillä suomalaisilla miehillä. Metabolinen oireyhtymä näyttäisi ennustavat näitä päätetapahtumia selvästi paremmin. Marika Salminen 21

22 Terveysaseman kokonaisulkoistaminen takaa laadun Susanna Varilo*(1) Attendo Terveyspalvelut Oy(1) Klas Winell(2) Conmedic Oy(2) Tausta: Kunnat ovat ulkoistaneet kokonaisten terveysasemien toiminnan tavallisimmin siksi, että terveyskeskuksiin ei ole onnistuttu rekrytoimaan henkilökuntaa, yleensä lääkäreitä. Väestön palvelujen saatavuus on ulkoistetuilla alueilla usein ollut huono jo pitkään ja siksi etenkin pitkäaikaissairauksien hoito riittämätöntä. Attendo on tuottanut Suomessa terveyskeskusten ja - asemien kokonaisulkoistuksia vuodesta Attendo on asettanut omaksi tavoitteekseen tehostaa sairauksien ennalta ehkäisyä sekä parantaa kansansairauksien hoidon laatua ja helpottaa hoidon saatavuutta. Tärkeinä työkaluina tavoitteisiin pääsemiseksi ovat Attendon valtakunnalliset prosessikuvaukset (mm. koronaaritauti, tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, keuhkoastma, tupakoinnista vieroitus). Attendo seuraa terveysasemiensa onnistumista Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston vuosittaisessa laatumittauksessa. Tavallinen väittämä on, että ulkoistetuilla asemilla hoidon laatu on huono. Halusimme selvittää väittämän oikeellisuutta. Metodit: Otimme tutkimukseen jokaisen Attendolle kokonaisulkoistetun terveysaseman (n=7) sekä verrokeiksi kaikki samaan aikaan laatuverkostoon liittyneet ei-ulkoistetut terveysasemat (n=138) vuosina Mittasimme alkutilanteessa ja kolme vuotta myöhemmin mikä osuus tyypin 2 diabeetikoista (T2D) ja sepelvaltimotautipotilaista (CHD) on saavuttanut LDL-kolesterolitason 2,6 mmol/l, mikä osuus T2D potilaista on HbA1c tasolla < 7,0 % sekä mikä osuus verenpainepotilaista on tavoitteessa srr < 140 mmhg. Mittasimme muutoksen voimakkuutta ja hypoteesimme oli, että ulkoistaminen ei johda huonompaan laatuun. Tulokset: Mikään tarkasteltu laatuindikaattori ei eronnut tilastollisesti merkittävästi. Tarkat tulokset esitetään erillisessä taulukossa. Pohdinta: Kokonaisulkoistaminen ei johda huonompaan kliiniseen laatuun käyttämillämme pitkäaikaissairauksien hoidon indikaattoreilla verrattuna muihin laatuverkoston terveysasemiin. Attendon asemilla saavutettiin paremmat tulokset diabeetikoiden LDL-kolesterolin tavoitetasojen saavuttamisessa ja verrokkiasemilla HbA1c-tavoitetasojen saavuttamisessa. Susanna Varilo 22

23 Raskaushepatoosi äidiltä tyttärille Turunen (1) Kaisa Mattila (1,2) Kari J. Sumanen (1) Markku (1) Yleislääketiede, Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto. (2) Perusterveydenhuollon yksikkö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampere Tausta ja tarkoitus: Raskaushepatoosi (intrahepatic cholestasis of pregnancy, ICP) esiintyy 1-1,5 %:lla naisista ja uusii joka toisessa raskaudessa. Äitiysneuvolassa otetaan maksa- ja sappihappoarvot kutinaa valittavilta ja ICP-epäilyt lähetetään äitiyspoliklinikan arvioon ja seurantaan ICP:n sikiöriskien vuoksi. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, periytyykö raskaushepatoosi. Aineisto ja menetelmät: Tutkimushenkilöinä olivat TaYS:ssa vuosina yhteensä 575 ICP:n sairastanutta naista ja 1347 verrokkia sekä heille indeksivuosina syntyneet tyttäret, joita oli yhteensä Heille tehtiin postikysely, johon vastasi äideistä 66 % ja tyttäristä 59 %. Äideiltä kysyttiin, onko heidän omalla äidillään, tyttärillään ja sisarillaan ollut raskaushepatoosi. Tyttäriltä kysyttiin, onko heillä itsellään ollut raskaushepatoosi. Tulokset: ICP:n sairastaneista yli 7 % ja verrokeista 1 % ilmoitti, että heidän äidillään on ollut ICP. Vastaavasti ICP-ryhmässä 10 % ja verrokkiryhmässä 2 % ilmoitti, että heidän omalla sisarellaan on ollut ICP. Samoin ICP-ryhmässä yli 4 % ja verrokkiryhmässä 1 % ilmoitti, että omalla tyttärellä on ollut ICP. Lisäksi ICP:n sairastaneiden naisten tyttäristä 10 % ja verrokkien tyttäristä 2 % ilmoitti sairastaneensa ICP:n. Kaikki tulokset olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Johtopäätökset: Tulos vahvistaa aikaisempaa tutkimustietoa ICP:n perinnöllisestä komponentista. Jos odottavan äidin omalla äidillä on ollut raskaushepatoosi, hänen todennäköisyytensä saada raskaushepatoosi on kohonnut. Äitiysneuvolassa kannattaa siis kysyä odottavalta äidiltä hänen oman äitinsä raskauden kulku. Kaisa Turunen 23

24 Vastaanottotapahtuman loppuyhteenveto yleislääkärin vastaanotolla Anni * Kiviranta Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon ky, Välskärintie 5, Säkylä Maisa Kuusela Turun kaupunki, sosiaali ja terveystoimi, PL Turku Paula Vainiomäki Turun Yliopisto, Yleislääketiede, Turku Päivi Rautava Turun Yliopisto, Kansanterveystiede, Turku Tausta ja tarkoitus: Vastaanottotapahtuma on yleislääkärin työn ydin. Potilaan ja lääkärin välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys vastaanottotapahtuman onnistumiselle. Joka vastaanoton lopussa lääkärin tulisi tehdä loppuyhteenveto, jolla varmistetaan, että potilas on ymmärtänyt vastaanoton tapahtumat, löydökset, tarvittavat jatkotutkimukset ja ehdotetut hoidot. Se myös mahdollistaa potilaan mukanaolon itseään koskevissa hoitopäätöksissä. Loppuyhteenvedossa lääkäri kysyy potilaalta, onko tällä kysyttävää vastaanotolla läpikäydyistä asioista, ja saiko potilas apua ongelmaansa. Lääkäri myös kertaa vastaanotolla läpikäydyt asiat. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vastaanoton loppuyhteenveto meillä toteutuu Aineisto ja menetelmät: 20 videoitua vastaanottotapahtumaa arvioitiin MAAS- Global arviointimallin avulla. Tämän mallin avulla voidaan arvioida vastaanoton osa-alueita erityisesti vuorovaikutuksen osalta. Tässä tutkimuksessa keskityttiin ainoastaan vastaanoton loppuyhteenvetoon. Videot kerättiin neljän eri yleislääkärin vastaanotoilta. Lääkäreistä kaksi oli naista ja kaksi miestä, kaksi oli yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja kaksi vähemmän kokeneita lääkäreitä. Kolme eri tutkijaa arvioi videotallenteet. Kahdella tutkijoista (MK, PV) oli pitkä kliininen kokemus ja kolmas oli lääketieteen opiskelija (AK). Luotettavuutta arvioitiin sekä perättäis- että rinnakkaisarvioinneilla. Tulokset: Loppuyhteenveto toteutuu tämän aineiston perusteella usein puutteellisesti. Kaksi kolmannesta vastaanotoista sai enintään puolet maksimipistemäärästä. Eri tutkijoiden arviot olivat samankaltaisia keskenään. Pohdinta: Tämän tutkimuksen lääkärit tekivät vastaanoton loppuyhteenvedon yleensä puutteellisesti. Tutkijoiden arvioiden samankaltaisuus lisäsi tuloksen luotettavuutta. Tuloksemme on yhteneväinen kirjallisuudesta löytämiemme kanssa. Lääkärien pitäisi kiinnittää erityistä huomiota yhteenvedon tekemiseen, jotta potilas varmasti saisi apua kaikkiin ongelmiinsa, ymmärtäisi saamansa ohjeet ja voisi sitoutua niiden noudattamiseen. Anni Kiviranta 24

25 Rintasyöpään sairastuneiden elinaika seulontamammografiaan vuotiaina kutsutuilla turkulaisilla naisilla Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikkö, SATSHP ja VSSHP Lea Kauhava Perusterveydenhuollon yksikkö, SATSHP ja VSSHP Ilmo Parvinen Medippon Oy Sherry Y-H Chiu Chang Gung University, Taiwan, Kiina Liisa Pylkkänen Syöpäjärjestöt, Helsinki Tausta ja tarkoitus: Vuosina Turun kaupungissa kutsuttiin seulontamammografiaan vuotiaat naiset. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää seulonnan vaikutuksia rintasyöpään sairastuneiden eloonjääntiin vuotiaiden ikäryhmässä. Aineisto ja menetelmät: Vuosina mammografiaseulontaan kutsuttiin turkulaista vuotiasta naista. Invasiivinen primaari rintasyöpä löytyi 298 naiselta. Jokaista rintasyöpään sairastunutta seurattiin diagnoosista kuolemaan, Turusta poismuuttoon tai vuoden 2006 loppuun asti. Syövät luokiteltiin toteamistavan mukaan viiteen ryhmään: ensimmäisellä seulontakerralla diagnosoidut syövät, jatkoseulontakerroilla todetut syövät, seulontakertojen välillä oireiden perusteella todetut syövät (välisyövät), seulonnasta kieltäytyneillä naisilla todetut syövät, ja Turkuun muuttaneilla seulomattomilla naisilla (muuttaneilla) todetut syövät. Elinaika ja 95 % vaarasuhde (HR) analysoitiin Coxin regressiomallilla. Tulokset: Seuranta-aikana yhteensä 44/298 naista kuoli rintasyöpään. Toteamistavan mukaan kuolintapaukset jakautuivat seuraavasti: 9/46 ensimmäisellä seulontakerralla todetuista rintasyövistä, 5/102 jatkoseulonnoissa todetuista syövistä, 18/105 välisyövistä, 9/27 seulonnoista pois jääneillä todetuista syövistä, ja 3/18 muuttaneilla todetuista syövistä. Levinneiden syöpien määrä toteamisvaiheessa oli yhteensä 104/298. joista 12/46 ensimmäisellä seulontakerralla löytyneitä, 29/102 jatkoseulonnoissa löytyneitä, 39/105 välisyöpiä, 16/27 seulonnasta pois jääneiltä löytyneitä ja 8/18 muuttaneilta naisilta löytyneitä. Yksisuuntaisessa varianssianalyysissä verrattiin jatkoseulontakerroilla todettujen rintasyöpään sairastuneiden elinaikaa muilla toteamistavoilla todettujen elinaikaan. HR jatkoseulontakerralla todettuihin syöpiin verrattuna oli välisyövissä oli 3.57 (95% CI ) P=0.0118, ensimmäisellä seulontakerralla todetuissa syövissä 3.35 ( ) P= ja seulontoihin osallistumattomien ja muuttaneiden ryhmässä 7.44 ( ) P= Yksisuuntainen varianssianalyysi osoitti, että syövän levinneisyys toteamishetkellä oli vahvasti yhteydessä rintasyöpäkuolemaan, P< Pohdinta ja johtopäätökset: Pisin elinaika oli niillä rintasyöpään sairastuneilla naisilla, joilla rintasyöpä todettiin jatkoseulontakerroilla. Syövän löytyminen levinneenä lisäsi merkittävästi rintasyöpäkuoleman riskiä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että järjestetty vuotiaiden naisten seulontamammografia on vaikuttavaa. Pirjo Immonen-Räihä 25

26 Rinnakkaissessio III Ikääntyvien pitkään käyttämien bentsodiatsepiini-agonistien nopea vieroitus psykososiaalisen tuen ja melatoniinin vs. lumeen avulla (Satauni) Ritva Lähteenmäki Juha Puustinen Pertti Neuvonen Markku Partinen Ismo Räihä Sirkka-Liisa Kivelä Yleislääketieteen laitos, Turun Yliopisto Yleislääketieteen laitos, Turun yliopisto Kliinisen farmakologian laitos, HY, HUS Kliinisten neurotieteiden laitos, HY Yleislääketieteen laitos, Turun yliopisto Yleislääketieteen laitos, Turun yliopisto Johdanto: Iäkkäiden unihäiriöitä hoidettaessa bentsodiatsepiini-agonistit (BZD) jäävät usein pitkäaikaiseen käyttöön. Haittoina ovat kaatumiset ja kognition huononeminen. Tuoreen amerikkalaisen väestötutkimuksen mukaan jopa syöpä- ja kuolleisuusriski lisääntyvät. Satauni-tutkimuksen tarkoituksena oli vieroittaa iäkkäitä BZD-unilääkkeistä. Aineisto: Yhteensä 92 iältään 55v, vapaaehtoista, motivoitunutta satakuntalaista tutkittavaa, jotka olivat käyttäneet tematsepaamia (10-30mg), tsopiklonia ( mg) tai tsolpideemia (10-30mg) iltaisin vähintään kuukauden ajan unettomuuden hoitoon. Menetelmät: Psykososiaaliseen tukeen yhdistetty melatoniinin suhteen satunnaistettu, lumekontrolloitu ja kaksoissokkoutettu unilääkevieroitustutkimus, jossa tavallisia BZD-annoksia ( 1½ tabl) käyttävät pyrittiin vieroittamaan annosta puolittaen ja isompia annoksia (>1½ tabl) käyttävät 1/4 vähennyksin 4 viikon kuluessa. Tutkittavia seurattiin 26 viikkoa. Molemmissa ryhmissä oli 46 tutkittavaa. Loppuanalyysit tehtiin kumulatiivisen logistisen regression avulla käyttäen GEE-oletusta. Tulokset: Melatoniini-ryhmässä vieroitus onnistui 31:llä (67 %) ja lumeryhmässä 39:llä (87 %) varmistettuna BZD-pitoisuuksilla verestä viikolla 4. Ryhmien välinen P= Yhteensä 89 henkilöä jatkoi tutkimuksen loppuun. Kaksi (4 %) keskeytti melatoniini-ryhmästä ja yksi (2 %) lumeryhmästä. Haastattelun perusteella melatoniini-ryhmässä 14 (32 %) ja lumeryhmässä 20 (45 %) henkilöä oli vieroittautunut täysin 26 viikon käynnillä. BZD-käyttö väheni lähtötilanteeseen verrattuna tilastollisesti merkitsevästi (P<0.001) molemmissa ryhmissä. Johtopäätökset: Pitkään BZD käyttäneiden motivoituneiden ikääntyvien nopea vieroitus onnistui avohoidossa unihygienia-ohjauksella, psykososiaalisella tuella ja melatoniinin tai lumelääkkeen avulla. Melatoniini ei helpottanut vieroittautumista, mutta sillä ei todettu myöskään haittavaikutuksia. Ritva Lähteenmäki 26

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Lääkäri saa palautetta työstään monesta eri paikasta ja monin eri tavoin MIKÄ ON TAITONI.FI? Taitoni.fi on verkossa toimiva työväline lääkärin ammattillisen

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

L Ä Ä K Ä R I K S I S U O M E E N

L Ä Ä K Ä R I K S I S U O M E E N 17.9.2014 L Ä Ä K Ä R I K S I S U O M E E N EU:n ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden lääkäreiden ja hammaslääkäreiden Suomen terveydenhuoltojärjestelmään ja hoitokäytäntöihin perehdyttävä koulutus

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet Sopimuksen tarkoitus Perustelut Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja Kokkolan kaupunki.

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Hyvät Suomen yleislääketieteen yhdistyksen jäsenet,

Hyvät Suomen yleislääketieteen yhdistyksen jäsenet, Jäsenkirje 2/2008 26.3.2008 Tampere Hyvät Suomen yleislääketieteen yhdistyksen jäsenet, Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n vuosikokous pidettiin Helsingissä 7.3.2008. Sääntöjemme mukaisesti puheenjohtaja

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

www.paly.fi www.paly.fi

www.paly.fi www.paly.fi Päihdelääketieteen päivät 2016 tarttuu ainemaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Tuoreimmat tiedot Euroopan huumetrendeistä tarjoilee professori Thomas Clausen Norjan addiktiotutkimuksen keskuksesta. Trendien

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Tavoite/visio Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä Suunnitella

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen

Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Katja Aktan-Collan 7.9.2012 Taustaa Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2009 antanut

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry.

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry. Suomen yleislääketieteen yhdistys ry. Toimintakertomus vuodelta 2011 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry (SYLY) toimii jäsentensä yhdyssiteenä yleislääketieteeseen liittyvissä asioissa. Käytännön työstä

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Terveyskeskussopimukset

Terveyskeskussopimukset Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot