Yleislääketieteen tutkimuksen seminaari Uutta särmää ja asiantuntemusta käytäntöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleislääketieteen tutkimuksen seminaari Uutta särmää ja asiantuntemusta käytäntöön"

Transkriptio

1 Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Yleislääketieteen tutkimuksen seminaari Uutta särmää ja asiantuntemusta käytäntöön PharmaCity, Turku

2

3 Hyvä seminaarin osallistuja! Tervetuloa Turkuun! Suomen yleislääketieteen yhdistys ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ovat yhdessä järjestäneet tämän yleislääketieteen tutkimuksen seminaarin. Tässä seminaarissa esittelemme suomalaista yleislääketieteen tutkimusta, kuten aina Suomen yleislääketieteen yhdistyksen SYLY-päivillä. Pohdimme myös eurooppalaista yleislääketieteen tutkimusohjelmaa ja sen antia suomalaiselle yleislääketieteen tutkimukselle. Duodecim-seura jatkaa vuosien kliinisen tutkimuksen teemaa myös tässä seminaarissa. Lääketieteen ja tutkimuksen perimmäinen tarkoitus on parantaa yksittäisten ihmisten ja väestön terveyteen liittyviä ongelmia. Perusterveydenhuollossa koetaan silti usein, että tiede ja tutkimus ovat vain akateemisten laitosten ja yliopistojen toimintaa, jolla on vain löyhä yhteys käytännön lääkärin työhön. Yleislääkärin käytännön työn osalta tämä pitääkin suurelta osalta paikkansa. Koska perusterveydenhuoltoon perustuvaa tutkimusta ei ole riittävästi tehty, on käytännön työssä nojattu jopa henkilökohtaisiin ja kollektiivisiin kokemuksiin tai sitten vain passiivisesti omaksuttu sairaalaolosuhteissa tuotettua tietoa. Perusterveydenhuollossa tarvitaan omat tutkimusaiheensa ja usein myös menetelmänsä, kuten eurooppalainen tutkimusohjelmakin määrittelee. Satunnaistetut, kontrolloidut, perusterveydenhuollon aineistoista syntyneet tutkimukset ovat perusterveydenhuollossa käytävän tutkimuskeskustelun hyvä alku. Tällaiset, kansainvälisestikin julkistetut tutkimukset ovat tärkeitä päänavaajia, mutta tarvitsevat rinnalleen perusterveydenhuollon kaikkia ydintapahtumia koskevaa tutkimusta. Kokemusperäinen tieto on ehtymätön lähde empiiriselle tutkimukselle. On tärkeää ymmärtää potilaan koko elämisen ympäristö ja ympäristön arvot sekä niiden vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Tautikeskeisen tutkimuksen ohella tarvitaan yksilökeskeistä, sairauksien monimuotoisuuden ja vaikeammin mitattavien, usein pehmeiden asioiden ja arvojen ymmärtämistä tutkimuksen kautta. Yleiseen kansanterveyteen liittyviä asioita ei myöskään saa unohtaa, sillä yhteisön ja väestön terveys ovat yleislääkärin työn ydintä. Kiitämme kaikkia, jotka ovat auttaneet tämän seminaarin järjestelyissä! Tervetuloa osallistujaksi, esiintyjäksi ja keskustelijaksi tähän seminaariin! Paula Vainiomäki Juha Pekka Turunen Pekka Honkanen Seminaarin Koulutuspäällikkö Suomen yleislääketieteen järjestelytoimikunnan Suomalainen Lääkäriseura yhdistyksen puheenjohtaja puheenjohtaja Duodecim 3

4 Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Yleislääketieteen tutkimuksen seminaari Uutta särmää ja asiantuntemusta käytäntöön PharmaCity, Turku Aiheet Eurooppalaisen yleislääkärin tutkimusagenda Yleislääketieteen tutkimus Suomessa Yleislääketieteen tutkimuksen tulevaisuus Kohderyhmä yleislääketieteen erikoislääkärit ja alalle erikoistuvat Seminaarin suunnittelutyöryhmä: Paula Vainiomäki, puheenjohtaja Marjukka Mäkelä Pekka Honkanen Klas Winell Sara Sarjakoski-Peltola Leila Niemi-Murola Juha Pekka Turunen Marco Sabell 4

5 OHJELMA Torstai Ilmoittautuminen ja kahvi Avaus, Paula Vainiomäki ja Juha Pekka Turunen pj. Elise Kosunen Millaista tutkimusta yleislääkärit kaipaavat? Teppo Heikkilä Yleislääkärin arki onko tutkimus mahdollista terveyskeskustyön ohella? Minna Kaarisalo Eurooppalaisten yleislääkärin tutkimusagenda (European General Practice Research Network) Pekka Mäntyselkä Lounas Yleislääketieteen tutkimus tänään: 2 rinnakkaissessiota ja posterikierto Kahvi Professoripaneeli, Pekka Honkanen Miten laitoksen tutkimus liittyy EGPRN-agendaan? Miten tulevaisuudessa? Kutsu iltatilaisuuteen, Orion Pharman edustajat Päivän päätös Illallinen, Hus Lindman Perjantai Miten yleislääketieteen tutkimusta tuetaan, pj. Marjukka Mäkelä Yleislääketieteen tutkimus tänään: 2 rinnakkaissessiota Kahvi Miten yleislääketieteen tutkimusta tuetaan Suomalainen yleislääketieteen tutkimus : Mitä julkaistaan ja missä, Jukka Mattila, STM Tutkimusmetodologia: Miten vastata arjen kysymyksiin, Marjukka Mäkelä Lounas Is something better in the state of Denmark?, Susanne Reventlow Yleislääketieteen tutkimuksen rakenteet ja mahdollisuudet Tanskassa Se onnistuu sittenkin, Juha Metso Tutkimus- ja kehittämishankkeet terveyskeskuksessa Kahvi Miten seminaarimme anti viedään käytäntöön: keskustelua ja yhteenvetoa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Kutsu seuraaville SYLY-päiville / Tampereen kongressiin Esitys- ja posteripalkinnon jako Tilaisuus päättyy 5

6 Todistus Turun tiedekunta on hyväksynyt Yleislääketieteen tutkimuksen seminaarin yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi 15 tunnin osalta ja lisäksi 1,0 opintopistettä tieteelliseksi koulutukseksi tohtorin tutkintoa varten. Lähetämme koulutustilaisuuden jälkeen osallistujan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen koulutustilaisuuden arviointilomakkeen. Kun osallistuja on lähettänyt arviointilomakkeen, hän voi halutessaan tulostaa itselleen todistuksen. ASIANTUNTIJAT Heikkilä Teppo LL Kotoa kotiin -hanke, KYS päivystysalue, PSSHP Honkanen Pekka professori Oulun yliopisto Kaarisalo Minna ylilääkäri Turun kaupunki Keinänen-Kiukaanniemi Sirkka professori Oulun yliopisto Mattila Jukka lääkintöneuvos STM Metso Juha perusturvajohtaja, LT Espoon kaupunki Mäkelä Marjukka professori THL/Finohta Mäntyselkä Pekka professori Turun yliopisto Niemi-Murola Leila dosentti HY / HYKS Reventlow Susanne tutkimusjohtaja, LT Kööpenhaminan yliopisto Sarjakoski-Peltola Sara johtava lääkäri Salon kaupunki Turunen Juha Pekka koulutuspäällikkö, LT Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Vainiomäki Paula LT Turun yliopisto Winell Klas LT conmedic 6

7 Rinnakkaissessio I: Yleislääkärin toimintaympäristö to klo 13 15, 6 suullista esitystä pj Jaana Franck Miksi perusterveydenhuollon valinnaispolulle? Yleislääketieteen erikoisalan valinta Voiko vertaisoppiminen lisätä motivaatiota Ohjaajakoulutusta tarvitaan yleislääketieteessä Taitoni työkalu ammatillisen kehittymisen kuvaamiseen Yleislääkärien ammattipätevyyden uudelleenarviointi Euroopassa mitä me haluamme? Rinnakkaissessio II: Terveydenhuollon kokonaisuuden hallinta, yhteisölähtöisyys to klo 13 15, 5 suullista esitystä, pj Arja Helin-Salmivaara Potilaiden kokema hoidon jatkuvuus on vähentynyt terveyskeskuksissa Ajo-oikeus ja aselupa terveyskeskuslääkärin näkökulmasta Sähköisten tietolähteiden käyttö terveyskeskuslääkärin työssä QUALICOPC Finland: Perusterveydenhuollon laatu ja kustannukset Suomessa ja Euroopassa Elintapojen ja elämänlaadun yhteys Lapinlahden kuntalaisilla Rinnakkaissessio III: Ongelmanratkaisutaidot pe klo , 5 suullista esitystä pj Markku Sumanen Ikääntyvien pitkään käyttämien bentsodiatsepiini-agonistien nopea vieroitus melatoniinin Näyttöön perustuvien alkoholiriippuvuutta koskevien hoitomuotojen satunnaistettu vertaileva tutkimus: disulfiraami, naltreksoni ja akamprosaatti alkoholiriippuvuuden hoidossa Näytön esittämistapojen vertailu käyttäen satunnaistetun linkin menetelmää pilottitutkimus Iäkkään kognitio ja keskushermostolääkkeet Psyykenlääkkeiden, opioidien ja epilepsialääkkeiden yhteydet murtumien riskiin iäkkäässä väestössä. Rinnakkaissessio IV: Potilaslähtöinen, laaja-alainen työote ja yhteisölähtöisyys pe klo , 4 suullista esitystä pj Marja Aira Verenpainepotilaiden seulonta ja vaaratekijät Asevelvollisuuteen liittyvät ennakkoterveystarkastukset Vastaanottotapahtuman laatu - eri näkökulmia Elämänlaadun vaikutus painonhallintaan Posterinäyttely to klo Sukupuolihormonit, sydän- ja verisuonisairaudet ja kuolleisuus iäkkäillä suomalaisilla miehillä: 9 vuoden seurantatutkimus Terveysaseman kokonaisulkoistaminen takaa laadun Raskaushepatoosi äidiltä tyttärille Vastaanottotapahtuman loppuyhteenveto yleislääkärin vastaanotolla Rintasyöpään sairastuneiden elinaika seulontamammografiaan vuotiaina kutsutuilla turkulaisilla naisilla 7

8 Kliininen tutkimus on lääkärien tekemää tutkimustyötä, jonka tavoitteena on tautien parempi ymmärtäminen ja entistä korkeatasoisempi hoito. Uudet, tehokkaiksi ja turvalli siksi osoittautuvat hoitomuodot lääkkeet, leikkaustekniikat, teknologia otetaan nopeam min käyttöön, jos niitä koskevaa tutkimusta tehdään suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän sisällä. Kliinisen tutkimuksen avulla tieto ja kokemus uusista mahdollisuuksista leviävät tehokkaasti hoidoista vastaavien lääkäreiden parissa. Omien tutkimustaitojen kehittyminen auttaa myös arvioimaan kriittisesti uusia tutkimustuloksia yleensä.

9 NORDIC CONGRESS OF GENERAL PRACTICE NORDIC CONGRESS OF GENERAL PRACTICE 18th Nordic Congress 18th of General Nordic Practice Congress Tampere, of General Finland, 21 - Practice 24 August 2013 Tampere, Finland, August 2013 PROMOTING PARTNERSHIP PROMOTING WITH OUR PARTNERSHIP PATIENTS WITH OUR PATIENTS A challenge and a chance for primary care A challenge and a chance for primary care Deadline for Abstracts is 10 March Deadline for Abstracts is 10 March

10 Miksi perusterveydenhuollon valinnaispolulle? Pilvi Schmidt TY, Yleislääketiede Paula Vainiomäki TY, Yleislääketiede Tausta: Lääkärin työ perusterveydenhuollossa (LTP) valinnaispolku on osa lääketieteen peruskoulutuksen opetusta. 15 opintopisteen valinnaiskurssi kestää koulutuksen alusta sen loppuun. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden suuntautumista perusterveydenhuollon työhön. Opiskelijat valitaan vapaamuotoisten hakemusten perusteella. Tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat hakemuksissa nousivat esiin perusteluna polulle hakeutumiselle. Aineisto ja menetelmät: Vuosina perusterveydenhuollon polulle valittujen opiskelijoiden (16) hakemuksiin tehtiin laadullinen sisällönanalyysi. Tulkinnan luotettavuus varmistettiin peräkkäis- ja rinnakkaistulkinnalla. Tulokset esitetään kuvailevina. Tulokset: Kaikissa hakemuksissa mainittiin erikoistuminen yleislääketieteeseen varteenotettavana uravaihtoehtona. Perusterveydenhuollon lääkärin työn keskeisimpinä puolina pidettiin potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja vuorovaikutukseltaan onnistunutta potilasvastaanottoa. Vajaa puolet opiskelijoista piti kiinnostavina hoidon pitkäjänteisyyttä, ja mahdollisuutta tulevaisuudessa kehittää julkisen terveydenhuollon palveluja. Opetussuunnitelmassa kiinnosti erityisesti opetus vuorovaikutustaidoista, monikulttuurisuudesta ja moniammatillisuudesta sekä opetus yhteistyöstä ja hoitopoluista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Ensimmäisen vuoden juonneopetusta pidettiin hyödyllisenä ja sen kaltaista käytännön työn harjoittelua toivottiin lisää. Pohdinta ja johtopäätökset: Hakemuksissa korostui kiinnostus perusterveydenhuollon lääkärin työhön. Opiskelijoilla näytti olevan selkeä näkemys perusterveydenhuollon työn ydinasioista. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut juonneopetus terveyskeskuksissa. Tulevaisuudessa voidaan seurata, onko polulla vaikutusta lopulliseen uranvalintaan. Ensimmäiset LTP-polun opiskelijat valmistuvat lisensiaateiksi vuonna Pilvi Schmidt 10

11 Yleislääketieteen erikoisalan valinta Marja Aira 1. Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, perusterveydenhuolto 2. KYS, perusterveydenhuollon yksikkö Päivi Meriranta 1. Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, perusterveydenhuolto 2. KYS, perusterveydenhuollon yksikkö Pekka Mäntyselkä Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, yleislääketiede Tausta ja tarkoitus: Perusterveydenhuollossa on edelleen pulaa yleislääketieteen erikoislääkäreistä, vaikka yleislääketieteeseen erikoistuvien määrä on ollut kasvava. Tässä YleIde -tutkimuksen osatutkimuksessa selvitettiin miksi lääkärit valitsevat yleislääketieteen erikoisalakseen. Aineisto ja menetelmät: Itä- ja Keski-Suomen alueella haastateltiin 22 lääkäriä (9 miestä, 13 naista), jotka olivat erikoistuneet tai aikeissa erikoistua yleislääketieteeseen. He olivat iältään vuotiaita. Noin tunnin kestävät puolistrukturoidut teemahaastattelut nauhoitettiin, purettiin tekstitiedostoiksi ja analysoitiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Aineiston järjestämisessä ja luokittelussa käytettiin NVivo 7 tietokoneohjelmaa. Tulokset: Erikoisalan valintaan vaikuttivat roolimallit, ideologiset syyt, hyvät kokemukset, opiskeluajalta tai ensimmäisestä työpaikasta terveyskeskuksessa ja yleislääketieteen monipuolisuus. Myös käytännön seikat kuten perhesyyt, asuinpaikka ja mahdollisuus osapäivätyöhön koettiin tärkeiksi. Erikoisalan valita tapahtui usein poissulkumenetelmällä, eivätkä kaikki erikoistumaan ilmoittautuneetkaan olleet vielä varmoja valinnastaan. Muiden kliinisten alojen erikoistumiseen liittyvä päivystysvelvoite ja vaatimus yliopistosairaalapalvelusta vaikuttivat yleislääketieteen valintaa suosivasti. Pohdinta: Nuorten lääkäreiden terveyskeskuksessa saamat kokemukset ja hyvä ohjaus ovat ensiarvoisen tärkeitä, jos yleislääketieteeseen erikoistumiseen hakeutumista ja perusterveydenhuollon työhön sitoutumista halutaan vahvistaa. Muutokset muiden erikoisalojen erikoistumisvaatimuksissa saattavat vaikuttaa erikoistumishalukkuuteen yleislääketieteen alalle. Marja Aira 11

12 Voiko vertaisoppiminen lisätä motivaatiota Pirkko Salokekkilä Helsingin terveyskeskus Liisa Kuikka Helsingin yliopisto Saara Repo Helsingin yliopisto Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopisto Tausta ja tarkoitus: Lääketieteen opiskelussa hyödynnetään tiiviitä PBL-ryhmiä mutta myös muunlaisia ryhmäoppimistilanteita. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää lääketieteen perusopetuksessa olevien opiskeluorientaatiota ja pienryhmässä oppimista. Tutkimus toteutettiin yleislääketieteen kurssiin kuuluvilla opintojaksoilla kolmessa opiskelijaryhmässä. Aineisto ja menetelmät: Ryhmissä teemoina olivat kokemukset koululääkärinä olosta (5. vuosi, 25 opiskelijaa), simuloitujen potilaiden haastattelu (2. vuosi, 7 opiskelijaa) ja terveysasemavierailujen palauteseminaari,(1. vuosi, 13 opiskelijaa). Kyselylomakkeissa selvitettiin opiskeluorientaatiota IGSO ( the Inventory of General studies) lomakkeella (Mäkinen et al., 2003). Pienryhmäoppimisen kartoitus tapahtui validoidulla Miten opin ryhmässä kyselyllä. Analyysimenetelmänä käytettiin Bayesin riippuvuusmallinnusta, b-coursea. Mallia voidaan käyttää erilaisten vaihtoehtojen ennustamiseen, kuten tämänkin aineiston osalta on tehty. Bayes-analyysilla tarkoitetaan joukkoa matemaattisia menetelmiä, jotka perustuvat Bayesin sääntöön ja joissa käytetään ulkopuolista tietoa (priori) analyysissa. Tulokset: Jos ryhmän jäsenten toisilleen antamat virikkeet olivat hyviä, ei ollut opinnoista vieraantumisen tunnetta eikä motivaatio-ongelmia opintojen sisällön suhteen. Tätä voi selittää positiivisen keskinäisen riippuvuuden teoria samoin kuin sosiokognitiivisen ristiriidan teoria. Ryhmän yhteinen tavoite ja ryhmän jäsenten positiivinen keskinäisriippuvuus voivat lisätä opiskelumotivaatiota ja sitoutumista opiskeluun sekä antaa opiskelijalle myös emotionaalista tukea. (Repo 2010). Jos ryhmän tuki puuttui, opinnoista vieraantumisen tunne oli runsasta samoin kuin opintojen sisällön suhteen oli motivaatio-ongelmia. Tällöin ei asiantuntemuksen saavuttamista pidetty niin tärkeänä kuin tilanteessa, jossa motivaatio oli hyvä eikä vieraantumista opinnoista ilmennyt. Johtopäätökset: Bayes- mallinnus on hyvä tapa hallita epävarmuutta ja se soveltuu tilanteisiin, missä on kyse ihmisten käsityksistä ja kokemuksista ja niiden matemaattisesta mallintamisesta, etenkin jos aineiston koko on pieni ja muuttujien määrä suuri. Mallinnus tuotti tuloksia, joita ryhmäoppimiseen liittyvät teoriat tukevat. Pirkko Salokekkilä 12

13 Ohjaajakoulutusta tarvitaan yleislääketieteessä Merja Ellilä Halonen Sanna Arto Jauhiainen Annukka Jauhiainen Paula Vainiomäki Turun yliopisto Turun yliopisto Turun yliopisto Turun yliopisto Turun yliopisto Ohjaajakoulutusta tarvitaan yleislääketieteessä Perusterveydenhuollon lääkärit ohjaavat työnsä ohessa lääketieteen perusopiskelijoita ja lääkäreitä yleislääketieteen erityis- ja erikoistumiskoulutusvaiheissa. Lääketieteelliset taidot eivät riitä tässä työssä vaan tarvitaan myös tietoa ja taitoja ohjaamisesta. Tarkoituksena oli selvittää, miten EURAC- Tin Training the trainer kurssi soveltuu yleislääkärin arkityön ohjaamiseen, miten yleislääkärit kokevat tälläisen kurssin ja mitä aihealueita koulutuksessa tarvitaan. Aineistona arviointikyselyt ja havainnot kolmesta eri ohjaajakoulutuksesta; Turun kaupungin terveyskeskuslääkäreille (18) v ja Satakunnan alueen terveyskeskuslääkäreille (18) suunnattu ohjaajakoulutus v sekä intensiivikurssi Liettuassa kesäkuussa 2012 EU-projektin osana Baltian alueen yleislääkäreille (19). Arviointikyselyt tehtiin jokaisen koulutusosion ja koulutuskokonaisuuden jälkeen. Lisäksi Satakunnan ohjaajakoulutusta arvioi kasvatustieteen maisteritutkintoa suorittava opiskelija menetelminään koulutuksen havannointi ja osallistujien haastattelu. Kursseilla käsiteltiin seuraavia aihealueita: oppiminen, opettaminen, ohjaaminen, yleislääkärin osaamisalueet, arviointi ja palaute, ryhmäohjaaminen, hyvinvointi. Koulutuksessa sovellettiin aikuiskoulutuksen periaatteen mukaisia osallistavia opetusmenetelmiä mm. ohjattuja keskusteluja, roolipelejä, videoarviointeja, ryhmätöitä, arviointityökalujen harjoittelua, interaktiivisia luentoja. Tulokset: Suurimmalla osalla ei ollut aikaisempaa koulutusta ohjaamiseen. Kurssien arviot -olivat positiivisia. Ohjaajakoulutusta pidettiin tarpeellisena ja kurssilla opitut tiedot ja taidot olivat merkityksellisiä ja ohjaamiseen tarjotut työkalut käyttökelpoisia. Opitun koettiin helpottaneen yleislääkärin arkityön sisällön ymmärrystä ja ohjaamista jatkossa. Pohdinta: Tämän tyyppiset kurssit soveltuvat erittäin hyvin yleislääkärin työn ohjaamiseen. Ohjaamistyön merkitystä pitäisi painottaa perusterveydenhuollon johtajille, että ohjaukselle järjestettäisiin riittävästi aikaa ja resursseja. Ohjaajien verkostoituminen on tehokas työkalu ohjaamisessa ja perusterveydenhuollon kehittämisessä. Tutkimuksessamme ei toistaiseksi ole voitu osoittaa, miten koulutus vaikuttaa ohjaamiseen. Pohdittavaksi jää pitäisikö ohjaajakoulutuksesta tehdä pakollinen ennen kuin lääkäri aloittaa ohjaustyönsä? Merja Ellilä 13

14 Taitoni työkalu ammatillisen kehittymisen kuvaamiseen Topi* Litmanen Antti Hemminki Pirkko Salokekkilä Kristiina Patja Pro Medico Helsingin kaupungin terveyskeskus Helsingin kaupungin terveyskeskus Pro Medico Tausta ja tarkoitus: Lääkärin ammatissa tarvitaan monipuolista osaamista ja ammatissa kehittyminen jatkuu läpi työuran. Työpaikka muodostaa tärkeän oppimisympäristön, ja työn vaatimukset määrittävät lääkärin kehittymistarpeet. Lääkärin osaaminen tuleekin kuvata laaja-alaisesti. Lääkärijärjestöjen yhteinen yhdistys, Pro Medico kehittää verkkopohjaista työvälinettä, Taitonia. Taitoni on verkkoalusta, johon lääkäri kirjaa tavoitteitaan, käymiään koulutuksia ja työssä tapahtuvaa oppimista. Sen sisältä löytyy täydennyskoulutuskalenteri, josta voi tallentaa itselleen käydyt koulutustapahtumat. Jatkossa Taitonista löytyvät tiedot lääkärin työhistoriasta ja tutkinnoista, mitkä tuodaan lääkäriliiton tietokannoista. Aineisto ja menetelmät: Helsingin terveyskeskuksen 78 lääkäriä kokeili Taitonia kuuden kuukauden ajan lokakuusta 2011 alkaen. Osallistujista 67 (87 %) oli naisia ja keski-ikä oli 40,2 vuotta (SD=9,8 vuotta). He kirjasivat alustalle tavoitteitaan (N=120) ja oppimistilanteita (N=354). Aineisto muodostuu tunnisteettomista tietueista lääkärien välineen käytöstä ja kirjaamista tiedoista (tavoitteet ja oppiminen). Käyttöä arvioitiin sivuavauksina, sisällön kuvauksena sekä palautteena, jota kerättiin sähköisesti ja tapaamisissa terveysasemilla. Osaamisen alueita mitattiin CanMEDS osaamisalueilla. Tulokset: Käyttöaktiivisuus vaihteli. Pilottiryhmästä 45 oli syöttänyt vähintään yhden oppimistapahtuman ja 42 vähintään yhden tavoitteen. Perinteisiä koulutustilaisuuksia raportoitiin eniten, omatoimista opiskelua vähemmän. Tavoitteiden ja oppimistilanteiden yhteydessä listatut osaamisalueet vastasivat melko hyvin toisiaan. Osallistujat hakivat siis koulutusta samoille alueille, mitä olivat listanneet tavoitteissaan. Ajanpuute ilmoitettiin tärkeimmäksi käyttöä rajoittavaksi tekijäksi. Pohdinta: Taitoni yhdistää olemassa olevia tietokantoja, jotta ammatillista kehittymistä koskeva tieto voitaisiin tuoda yhteen paikkaan. Taitonilla on vahva yhteys työympäristöön. Tämä on tärkeää, sillä jos lääkäri kehittää itseään irrallaan työn vaatimuksista, on vaara että kouluttautuminen ei vastaa tarpeisiin. Yksittäiselle lääkärille tietokanta muodostaa ajan kuluessa oman osaamisen kehittämisen portfolion. Taitonista voidaan tarvittaessa koostaa raportteja suuren joukon tarpeista ja saadun koulutuksen sisällöstä. Topi Litmanen 14

15 Yleislääkärien ammattipätevyyden uudelleenarviointi euroopassa mitä me haluamme? Paula Vainiomäki Turun yliopisto, yleislääketiede, Suomi Ruth Kalda Tarton yliopisto, yleislääketiede, Viro Lääkärien ammattipätevyyden uudelleenarviointi on ollut useiden vuosien ajan esillä. EU:n komissio on tehnyt EU-parlamentille ehdotuksen ammattipätevyysdirektiivin uudistamiseksi. Päätöstä odotetaan kuluvan vuoden aikana. Eurooppalaisen yleislääkäriakatemian (EURACT) jatkuvan ammatillisen kehityksen komitea selvitti yleislääkärien pätevyyden uudelleenarviointia Euroopan maissa. Tarkoituksena oli saada kuva uudelleenarvioinnin säännöistä ja arvioinnin tuloksen vaikutuksesta ammatinharjoittamiseen sekä elvyttää keskustelua asiasta. Menetelmänä käytettiin lomakekyselyä, mihin EURACTIN maaedustajat (40) vastasivat. Lomakkeessa selvitettiin käsitteen pätevyyden uudelleenarviointi (recertification, relicensing) merkitys. Vastaus saatiin 37 maasta, näistä 17 edusti Itä-Eurooppaa ja 20 Länsi-Eurooppaa. Tulokset ovat kuvailevia. Monessa maassa (22) yleislääkärien pätevyys arvioidaan uudelleen määrävalein. Arviointi on pakollinen 16 maassa ja useammin pakollinen Itä-Eurooppaan kuuluvissa maissa kuin Länsi-Euroopassa. Yleisimmin järjestelmä on luotu 2000-luvulla, tosin Norja aloitti vuonna Arviointien väliajat vaihtelevat: Romaniassa arvioidaan vuosittain, Sloveniassa seitsemän vuoden välein. Useimmiten arvioinnin pohjana on osallistuminen kursseihin ja kongresseihin. Vain harvassa maassa hyväksytään aktiiviseen oppimiseen perustuvia tilaisuuksia tai käytetään työssä suoriutumiseen liittyviä indikaattoreita. Jos ei suoriudu pakollisesta uudelleenarvioinnista, voi palkka laskea tai lääkäri voi joutua tenttiin. Arviointi ei kuitenkaan aina vaikuta ammatinharjoittamiseen mitenkään. Yleislääkärit osallistuivat itse vaadittavan koulutuksen kustannuksiin kaikissa pakollisen uudelleenarvioinnin maissa. Lähes kaikissa näissä maissa (21) myös lääketeollisuus oli yhtenä maksajana. Maiden väliset erot arvioinnissa ovat suuria, myös EU-maiden kesken. Passiivisen oppimisen metodit dominoivat ohjelmissa ja lääketeollisuus osallistuu kustannuksiin. On mielenkiintoista nähdä, millaisia ratkaisuja poliitikot tekevät joutuessaan ottamaan kantaa näihin kysymyksiin ja millä tavalla pätevyys jatkossa EU:ssa arvioidaan. Suomalaisten yleislääkärien tulee pohtia asiaa nyt, erityisesti jos uudelleen arvioinnista tulee jossain määrin pakollista. Paula Vainiomäki 15

16 Rinnakkaissessio II Potilaiden kokema hoidon jatkuvuus on vähentynyt terveyskeskuksissa Risto Raivio* (1,3) 1) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Perusterveydenhuollon yksikkö Doris Holmberg-Marttila (2) 2) Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö Kari J Mattila (2,3) 3) Tampereen yliopisto, Lääketieteen yksikkö, Yleislääketieteen oppiala Tausta ja tarkoitus: Terveydenhuollon palveluissa tulisi nykyistä systemaattisemmin seurata asiakastyytyväisyyttä palvelujen laadun mittarina. Selvitimme miten potilaiden kokema hoidon jatkuvuus on muuttunut Sisä-Suomen ja Pohjanmaan terveyskeskuksissa. Aineisto ja menetelmät: Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueen terveyskeskuksissa järjestettiin vuosina , 2003, 2005, 2007, 2009 ja 2011 kysely sairauden takia vastaanotolla käyneille potilaille. Kysymykset esitettiin samanaikaisesti kaikissa alueen terveyskeskuksissa. Jatkuvuutta tiedusteltiin kysymyksellä: Tapaatteko terveysasemalla asioidessanne yleensä saman lääkärin?. Vastausvaihtoehtona oli kyllä tai ei. Tulokset: Potilaita kävi terveyskeskuksissa tutkimusaikana yhteensä , joista (43,8 %) vastasi kyselyyn. Vastausosuus vaihteli vuosittain 35,9:stä 52,4 prosenttiin. Potilaiden kokema hoidon jatkuvuus oli laskenut tutkimusaikana (vuosina ) lähes 13 %. Tärkein hoidon jatkuvuutta selittävä tekijä oli potilaalle nimetty omalääkäri (OR 6.721, CI ). Potilaan ikä, vastaanottavan henkilön ammatti, tapaamisen kiireellisyys ja aikaisemmat käynnit terveyskeskuksessa selittivät myös hoidon jatkuvuutta. Eri terveyskeskusten välillä oli suurta hajontaa (18 89 %) hoidon jatkuvuudessa vuonna Johtopäätökset: Potilaiden kokema hoidon jatkuvuus terveyskeskuksissa on vähentynyt. Etsimme selitystä terveyskeskusten välisiin hoidon jatkuvuuden eroihin. Potilaalle nimetty omalääkäri tukee hoidon jatkuvuutta. Risto Raivio 16

17 Ajo-oikeus ja aselupa terveyskeskuslääkärin näkökulmasta Matti* Säilä TY, yleislääketiede ja Härkätien tk Paula Vainiomäki TY, yleislääketiede ja TYKS, perusterveydenhuolto Lääkärille on ajokorttilakiin ja ampuma-aselakiin säädetty velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, jos potilaan terveydentila on heikentynyt lain määrittelemällä tavalla. Lakiin kirjattu ilmoitusvelvollisuus on aiheuttanut ristiriitaa lääkärien ja lainsäätäjien välille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten potilaan terveydentilan arviointi toteutuu perusterveydenhuollossa liittyen ajo-oikeuteen ja sopivuuteen pitää hallussaan ampuma-asetta. Tutkimus tehtiin sähköisenä kyselynä ( webropol ). Kohderyhmäksi valittiin Turun yliopistossa kirjoilla olevat yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit sekä heidän ohjaajansa. Kysely lähetettiin 193:lle lääkärille, joista 83 vastasi ( 43 % ). Vastanneista 78 % arvioi tekevänsä ajokorttitarkastuksia kaksi kertaa kuukaudessa tai useammin. Tilapäisen ajokiellon potilaalle oli joskus antanut 84 % kaikista lääkäreistä. Tavallisin syy ajokieltoon oli muistisairaus tai jokin muu neurologinen sairaus. Ilmoituksen poliisille ajokyvyn pysyvästä heikkenemisestä ajokorttitarkastuksen ulkopuolella oli tehnyt erikoistuvista lääkäreistä 42 % ja ohjaajista 30 %. Selvästi yleisin syy ilmoituksen tekemiseen oli muistisairaus. Lääkäreistä 62 % arvioi ettei ollut tehnyt yhtään todistusta aseluvan hakemista varten viimeisen kolmen vuoden aikana. Erikoistuvat lääkärit tunsivat mielestään ampuma-aselakiin liittyvän ilmoitusvelvollisuuden huonommin kuin ohjaajat. Erikoistuvista lääkäreistä 7 % ja ohjaajista 4 % oli tehnyt ilmoituksen poliisille henkilön sopimattomuudesta kantaa ampuma-asetta. Ilmoitukseen johtaneita syitä olivat mm muistisairaus ja aggressiivinen käytös. Lain soveltuvuus käytännön potilastyöhön aiheutti vastaajissa myös kritiikkiä. Yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit ja heidän ohjaajansa ottavat kantaa potilaan ajokykyyn usein, ja ajokyvyn arviointia tapahtuu myös ajokorttitarkastusten ulkopuolella. Aselupa-asioiden kanssa lääkärit ovat tekemisissä harvoin ja ampuma-aselakiin liittyvän ilmoitusvelvollisuuden vaikutus käytännön työhön vaikuttaa toistaiseksi vähäiseltä. Tämän tutkimuksen vastausprosentti oli kohtalaisen hyvä ja kaikilla tutkimukseen vastanneista on kokemusta terveyskeskustyöstä. Kohderyhmän valinnasta johtuen tuloksia ei voi kuitenkaan suoraan yleistää koskemaan kaikkia terveyskeskuslääkäreitä. Matti Säilä 17

18 Sähköisten tietolähteiden käyttö terveyskeskuslääkärin työssä Marita Reivonen* Turun yliopisto yleislääketiede ja Salon terveyskeskus Minna Kaarisalo Turun kaupunki perusterveydenhuolto Paula Vainiomäki Turun yliopisto yleislääketiede ja VSSHP perusterveydenhuolto Tausta ja tarkoitus: Lääkäreillä on käytettävissään paljon sähköisiä tietolähteitä. Tietolähteiden käyttöä on selvitetty aikaisemmin esimerkiksi Lääkäriliiton kyselyssä. Tutkimme, mitä sähköisiä tietolähteitä Salon ja Turun terveyskeskusten lääkärit käyttävät ja miten hyödyllisiksi eri tietolähteet koetaan. Erityisesti meitä kiinnosti Lääkärin käsikirjan, Käypä hoito suositusten ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Hoitoreittien käyttö. Aineisto ja menetelmät: Salon terveyskeskuksessa lomakekysely jaettiin 43 lääkärille. Vastauksia saatiin 24. Vastaajat olivat työskennelleet terveyskeskuslääkärinä keskimäärin 16 vuotta (vaihteluväli 0-38). Vastaajista 46 % oli yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Valtaosa vastaajista oli naisia, viidennes oli miehiä. Turun terveyskeskuksessa kysely lähetettiin Webropolilla sadalle lääkärille. Vastaajia oli 52 ja heistä naisia oli 69 %. Vastaajilla oli terveyskeskuskokemusta keskimäärin 14 vuotta (vaihteluväli 0-40). Tulokset: Lääkärin käsikirjaa käytti päivittäin Salon terveyskeskuksessa 67 % ja Turun terveyskeskuksessa 84 % vastaajista. Viikoittain sitä käyttivät lähes kaikki vastaajat. Käypä hoito suosituksia käytti päivittäin Salossa 13 % ja Turussa 46 % vastaajista. Hoitoreittejä käytettiin viikoittain Salossa 4 % ja Turussa 29 %. Salon vastaajista 71 % ja Turun vastaajista 39 % käytti hoitoreittejä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Lähes 100 % vastaajista piti Lääkärin käsikirjaa ja lähes kaikki vastaajat pitivät Käypä hoito suosituksia hyödyllisinä. Salon vastaajista 63 % ja Turun vastaajista 79 % piti hyödyllisenä Hoitoreittejä. Pohdinta: Kysely tehtiin kahdessa terveyskeskuksessa. Tulokset eivät siten ole yleistettävissä kaikkiin terveyskeskuksiin. Lääkärin käsikirja lienee yleisenkin käsityksen mukaan terveyskeskuslääkärin tärkein tietolähde. Käypä hoito suosituksia käytetään enemmän kuin hoitoreittejä. Hoitoreittejä käytetään Salon terveyskeskuksessa vähemmän kuin Turun terveyskeskuksessa. Näyttää siltä, että niiden juurruttaminen ei ole Salossa onnistunut. Juurruttamisen lisäksi todennäköisesti käytön helppous ratkaisee, käytetäänkö tietolähdettä. Marita Reivonen 18

19 QUALICOPC Finland: Perusterveydenhuollon laatu ja kustannukset Suomessa ja Euroopassa Elise* Kosunen Kari Mattila Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö Tausta: QUALICOP - Finland on osa Euroopan komission rahoittamaa, 34 maata käsittävää QUALI- COPC (Quality and Costs of Primary Care in Europe) tutkimushanketta, joka arvioi laaja-alaisesti perusterveydenhuollon järjestelmiä Euroopassa käyttämällä kriteereinä laatua, oikeudenmukaisuutta ja kustannuksia. Hanketta koordinoi Nivel-instituutti Hollannissa. Tarkoitus: QUALICOPC - Finland tuottaa kansainväliseen vertailuun tietoa suomalaisesta perusterveydenhuollon palvelutapahtumasta sekä potilaan että lääkärin näkökulmasta. Suomalaisesta osa-aineistosta on mahdollisuus analysoida yksityiskohtaisemmin terveyskeskuslääkärin ja hänen potilaidensa käsityksiä ja kokemuksia perusterveydenhuollon palvelutapahtumasta. Menetelmät: Tiedot terveydenhuoltojärjestelmistä ja niiden kustannuksista kerätään tilastoista keskitetysti NIVEL-instituutin toimesta. Kustakin maasta kerätään kyselyaineisto 220 yleislääkäriltä sekä kunkin lääkärin 10 potilaalta. Kysymyslomakkeet ovat identtiset kussakin maassa ja käännöstyö tehdään kaksisuuntaisena keskitetysti NIVEL-instituutin johdolla. Toteutus Suomessa: Ensivaiheessa tutkimukselle hankittiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan lupa. Kyselytutkimuslomake suostumuslomakkeineen lähetettiin vuoden 2011 lopussa 700 terveyskeskuslääkärin satunnaisotokselle (Suomen Lääkäriliiton rekisteri). Yhden uusinnan jälkeen lomakkeita palautui 203, joissa 47:ssä annettiin suostumus ja vastaanoton yhteystiedot potilaskyselyn tekoon. Keräystä jatkettiin lähettämällä pyyntö 206 erikoistuvalle lääkärille (TaY), joka tuotti 21 vastausta. Kolmannessa vaiheessa lähetettiin kirjeenä yhteistyöpyyntö ERVAalueen ylilääkäreille, tämä tuotti 47 vastausta. Lääkärilomakkeen saapumisen jälkeen hankittiin lupa potilaskyselyaineiston keräykseen ottamalla yhteys terveyskeskuksen johtoon. Tutkimuskoordinaattori organisoi paikallisen kenttätyöntekijän, joka kävi keräämässä kyselyaineiston ao. lääkärin vastaanotolla 1-2 päivän aikana. Tutkimuksen nykyvaihe: EU-rahoitteinen keräys päättyi Lääkärien ja potilaiden vastauspaketteja kertyi valmiiksi yhteensä 106, kun tavoitteena oli 220. Keräystä jatketaan oman rahoituksen turvin marraskuun 2011 loppuun. Lääkärivastaajia kerätään lisää erilaisten kontaktihenkilöiden tuella. Tähänastiset päätelmät: kyselytutkimuksen teko suomalaisessa perusterveydenhuollossa on työlästä mm. ajantasaisten osoitetietojen puutteen, alentuneen vastaushalukkuuden ja paikoin monimutkaisen tutkimuslupakäsittelyn vuoksi. Elise Kosunen 19

20 Elintapojen ja elämänlaadun yhteys Lapinlahden kuntalaisilla Jorma Savolainen Lapinlahden tk/itä-suomen yliopisto ja KYS perusterveydenhuollon yksikkö Leo Niskanen Itä-Suomen yliopisto ja Keski-Suomen keskussairaala Hannu Kautiainen Keski-Suomen keskussairaala ja KYS perusterveydenhuollon yksikkö Juhani Miettola Itä-Suomen yliopisto Pekka Mäntyselkä Turun yliopisto, yleislääketiede Tausta ja tarkoitus: Lapinlahti 2005-tutkimuksella ja sen 5-vuotisseurantatutkimuksen tavoitteena oli selvittää sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden, elämäntapojen ja elämänlaadun muutosta Lapinlahden kunnassa. Aineisto ja menetelmät: Tarkasteluun otettiin mukaan ne henkilöt, jotka osallistuivat tutkimukseen sekä 2005 että Tutkimuksessa tarkasteltiin v poikkileikkaustilannetta. Tutkittavat osallistuivat molempina tutkimusvuosina terveystarkastukseen, jossa heiltä mitattiin paino, pituus, vyötärönympärys ja verenpaine. Mielialaa mitattiin BDI-21 masennuskyselyllä ja elämänlaatua 15Delämänlaatu mittarilla. Elintavat (ravinto, liikunta, tupakointi ja alkoholin käyttö) selvitettiin strukturoidulla kyselyllä. Kukin elintapojen osatekijä arvotettiin (-1, 0, 1) sen mukaan, miten hyvin se vastasi suosituksia. Osatekijöiden summasta laskettiin kokonaisindeksi. Indeksin mukaan tutkittavat jaettiin kolmeen tertiiliin: I= epäterveellinen, II= neutraali ja III =terveellinen. Elintapatertiilien yhteyttä elämänlaatuun (15D) ja psyykkiseen hyvinvointiin (BDI-21) analysoitaessa vakioitiin ikä sekä sukupuoli ja tarkasteltiin lineaarista trendiä. Tulokset: Naisten osuus oli tertiili I:ssä 27 %, tertiili II:ssa 57 % ja tertiili III:ssa 70 % (p=0,001). Korkeasti koulutettujen osuudessa oli samansuuntainen trendi (p=0,001).15d -pistemäärän ja elintapatertiilien välillä oli positiivinen lineaarinen yhteys (p=0,0048). Vastaavasti masennusoireisten tutkittavien osuus oli sitä pienempi mitä paremmat olivat elämäntavat (p=0,010). Pohdinta ja johtopäätökset: Potilas- ja väestöryhmillä, joiden elämäntapoihin tulisi pyrkiä eniten vaikuttamaan, on heikoin elämänlaatu ja matalin psyykkinen hyvinvointi, mikä tulisi ottaa huomioon niin kliinisessä työssä kuin väestötason terveydenedistämisessä. Jorma Savolainen 20

21 Posterit Sukupuolihormonit, sydän- ja verisuonisairaudet ja kuolleisuus iäkkäillä suomalaisilla miehillä: 9 vuoden seurantatutkimus Marika Salminen Tero Vahlberg Ismo Räihä Leo Niskanen Sirkka-Liisa Kivelä Kerttu Irjala Turun yliopisto/yleislääketiede; Härkätien terveyskeskus, Lieto Turun yliopisto/biostatistiikka Turun kaupungin sairaala/sisätaudit Itä-Suomen yliopisto/sisätaudit Helsingin yliopisto/sosiaalifarmasia Mehiläinen Oy Miessukupuolihormonien vajauksen, hypogonadismin, yhteys sydän- ja verisuonisairastavuuteen ja kuolleisuuteen on epäselvä iäkkäiden miesten keskuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ennustavatko sukupuolihormonitasot sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumista ja kuolleisuutta iäkkäillä suomalaisilla metabolista oireyhtymää sairastavilla ja ei-sairastavilla miehillä. Tutkimusaineiston muodostivat vuotiasta tai sitä vanhempaa lietolaista miestä. Vakioidun Coxin mallin avulla analysoitiin, ennustavatko testosteroni-, vapaa testosteroni, sukupuolihormoneja sitova globuliini- ja/tai luteinisoiva hormonitaso tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumista sekä kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin ja kokonaiskuolleisuutta yhdeksän vuoden seurannan aikana. Vakioivina tekijöinä olivat ikä, tupakointi, liikuntaharrastuksen tiheys, sydän- ja verisuonisairaus. Metabolinen oireyhtymä määriteltiin WHO:n mukaan. Tiedot tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumisesta ja kuolleisuudesta saatiin tilastokeskuksesta, hoitoilmoitusrekisteristä sekä Kansaneläkelaitokselta (tieto diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeudesta). Seuranta-aikana 30 miestä sairastui tyypin 2 diabetekseen, ja uusia sydäntapahtumia ilmaantui 76. Kaikista kuolemantapauksista (n=179) 71 oli sydän- ja verisuoniperäisiä. Alustavien analyysien perusteella hormonitasot eivät olleet yhteydessä diabeteksen tai sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumiseen eikä sydän- ja verisuonikuolleisuuteen tai kokonaiskuolleisuuteen. Metabolisen oireyhtymän sairastaminen puolestaan ennusti diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumista sekä kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin ja kokonaiskuolleisuutta yhdeksän vuoden seurannan aikana. Alustavien tulosteella näyttää siltä, että sukupuolihormonitasot eivät ennusta sydän- ja verisuonisairastavuutta eivätkä kuolleisuutta iäkkäillä suomalaisilla miehillä. Metabolinen oireyhtymä näyttäisi ennustavat näitä päätetapahtumia selvästi paremmin. Marika Salminen 21

22 Terveysaseman kokonaisulkoistaminen takaa laadun Susanna Varilo*(1) Attendo Terveyspalvelut Oy(1) Klas Winell(2) Conmedic Oy(2) Tausta: Kunnat ovat ulkoistaneet kokonaisten terveysasemien toiminnan tavallisimmin siksi, että terveyskeskuksiin ei ole onnistuttu rekrytoimaan henkilökuntaa, yleensä lääkäreitä. Väestön palvelujen saatavuus on ulkoistetuilla alueilla usein ollut huono jo pitkään ja siksi etenkin pitkäaikaissairauksien hoito riittämätöntä. Attendo on tuottanut Suomessa terveyskeskusten ja - asemien kokonaisulkoistuksia vuodesta Attendo on asettanut omaksi tavoitteekseen tehostaa sairauksien ennalta ehkäisyä sekä parantaa kansansairauksien hoidon laatua ja helpottaa hoidon saatavuutta. Tärkeinä työkaluina tavoitteisiin pääsemiseksi ovat Attendon valtakunnalliset prosessikuvaukset (mm. koronaaritauti, tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, keuhkoastma, tupakoinnista vieroitus). Attendo seuraa terveysasemiensa onnistumista Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston vuosittaisessa laatumittauksessa. Tavallinen väittämä on, että ulkoistetuilla asemilla hoidon laatu on huono. Halusimme selvittää väittämän oikeellisuutta. Metodit: Otimme tutkimukseen jokaisen Attendolle kokonaisulkoistetun terveysaseman (n=7) sekä verrokeiksi kaikki samaan aikaan laatuverkostoon liittyneet ei-ulkoistetut terveysasemat (n=138) vuosina Mittasimme alkutilanteessa ja kolme vuotta myöhemmin mikä osuus tyypin 2 diabeetikoista (T2D) ja sepelvaltimotautipotilaista (CHD) on saavuttanut LDL-kolesterolitason 2,6 mmol/l, mikä osuus T2D potilaista on HbA1c tasolla < 7,0 % sekä mikä osuus verenpainepotilaista on tavoitteessa srr < 140 mmhg. Mittasimme muutoksen voimakkuutta ja hypoteesimme oli, että ulkoistaminen ei johda huonompaan laatuun. Tulokset: Mikään tarkasteltu laatuindikaattori ei eronnut tilastollisesti merkittävästi. Tarkat tulokset esitetään erillisessä taulukossa. Pohdinta: Kokonaisulkoistaminen ei johda huonompaan kliiniseen laatuun käyttämillämme pitkäaikaissairauksien hoidon indikaattoreilla verrattuna muihin laatuverkoston terveysasemiin. Attendon asemilla saavutettiin paremmat tulokset diabeetikoiden LDL-kolesterolin tavoitetasojen saavuttamisessa ja verrokkiasemilla HbA1c-tavoitetasojen saavuttamisessa. Susanna Varilo 22

23 Raskaushepatoosi äidiltä tyttärille Turunen (1) Kaisa Mattila (1,2) Kari J. Sumanen (1) Markku (1) Yleislääketiede, Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto. (2) Perusterveydenhuollon yksikkö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampere Tausta ja tarkoitus: Raskaushepatoosi (intrahepatic cholestasis of pregnancy, ICP) esiintyy 1-1,5 %:lla naisista ja uusii joka toisessa raskaudessa. Äitiysneuvolassa otetaan maksa- ja sappihappoarvot kutinaa valittavilta ja ICP-epäilyt lähetetään äitiyspoliklinikan arvioon ja seurantaan ICP:n sikiöriskien vuoksi. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, periytyykö raskaushepatoosi. Aineisto ja menetelmät: Tutkimushenkilöinä olivat TaYS:ssa vuosina yhteensä 575 ICP:n sairastanutta naista ja 1347 verrokkia sekä heille indeksivuosina syntyneet tyttäret, joita oli yhteensä Heille tehtiin postikysely, johon vastasi äideistä 66 % ja tyttäristä 59 %. Äideiltä kysyttiin, onko heidän omalla äidillään, tyttärillään ja sisarillaan ollut raskaushepatoosi. Tyttäriltä kysyttiin, onko heillä itsellään ollut raskaushepatoosi. Tulokset: ICP:n sairastaneista yli 7 % ja verrokeista 1 % ilmoitti, että heidän äidillään on ollut ICP. Vastaavasti ICP-ryhmässä 10 % ja verrokkiryhmässä 2 % ilmoitti, että heidän omalla sisarellaan on ollut ICP. Samoin ICP-ryhmässä yli 4 % ja verrokkiryhmässä 1 % ilmoitti, että omalla tyttärellä on ollut ICP. Lisäksi ICP:n sairastaneiden naisten tyttäristä 10 % ja verrokkien tyttäristä 2 % ilmoitti sairastaneensa ICP:n. Kaikki tulokset olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Johtopäätökset: Tulos vahvistaa aikaisempaa tutkimustietoa ICP:n perinnöllisestä komponentista. Jos odottavan äidin omalla äidillä on ollut raskaushepatoosi, hänen todennäköisyytensä saada raskaushepatoosi on kohonnut. Äitiysneuvolassa kannattaa siis kysyä odottavalta äidiltä hänen oman äitinsä raskauden kulku. Kaisa Turunen 23

24 Vastaanottotapahtuman loppuyhteenveto yleislääkärin vastaanotolla Anni * Kiviranta Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon ky, Välskärintie 5, Säkylä Maisa Kuusela Turun kaupunki, sosiaali ja terveystoimi, PL Turku Paula Vainiomäki Turun Yliopisto, Yleislääketiede, Turku Päivi Rautava Turun Yliopisto, Kansanterveystiede, Turku Tausta ja tarkoitus: Vastaanottotapahtuma on yleislääkärin työn ydin. Potilaan ja lääkärin välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys vastaanottotapahtuman onnistumiselle. Joka vastaanoton lopussa lääkärin tulisi tehdä loppuyhteenveto, jolla varmistetaan, että potilas on ymmärtänyt vastaanoton tapahtumat, löydökset, tarvittavat jatkotutkimukset ja ehdotetut hoidot. Se myös mahdollistaa potilaan mukanaolon itseään koskevissa hoitopäätöksissä. Loppuyhteenvedossa lääkäri kysyy potilaalta, onko tällä kysyttävää vastaanotolla läpikäydyistä asioista, ja saiko potilas apua ongelmaansa. Lääkäri myös kertaa vastaanotolla läpikäydyt asiat. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vastaanoton loppuyhteenveto meillä toteutuu Aineisto ja menetelmät: 20 videoitua vastaanottotapahtumaa arvioitiin MAAS- Global arviointimallin avulla. Tämän mallin avulla voidaan arvioida vastaanoton osa-alueita erityisesti vuorovaikutuksen osalta. Tässä tutkimuksessa keskityttiin ainoastaan vastaanoton loppuyhteenvetoon. Videot kerättiin neljän eri yleislääkärin vastaanotoilta. Lääkäreistä kaksi oli naista ja kaksi miestä, kaksi oli yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja kaksi vähemmän kokeneita lääkäreitä. Kolme eri tutkijaa arvioi videotallenteet. Kahdella tutkijoista (MK, PV) oli pitkä kliininen kokemus ja kolmas oli lääketieteen opiskelija (AK). Luotettavuutta arvioitiin sekä perättäis- että rinnakkaisarvioinneilla. Tulokset: Loppuyhteenveto toteutuu tämän aineiston perusteella usein puutteellisesti. Kaksi kolmannesta vastaanotoista sai enintään puolet maksimipistemäärästä. Eri tutkijoiden arviot olivat samankaltaisia keskenään. Pohdinta: Tämän tutkimuksen lääkärit tekivät vastaanoton loppuyhteenvedon yleensä puutteellisesti. Tutkijoiden arvioiden samankaltaisuus lisäsi tuloksen luotettavuutta. Tuloksemme on yhteneväinen kirjallisuudesta löytämiemme kanssa. Lääkärien pitäisi kiinnittää erityistä huomiota yhteenvedon tekemiseen, jotta potilas varmasti saisi apua kaikkiin ongelmiinsa, ymmärtäisi saamansa ohjeet ja voisi sitoutua niiden noudattamiseen. Anni Kiviranta 24

25 Rintasyöpään sairastuneiden elinaika seulontamammografiaan vuotiaina kutsutuilla turkulaisilla naisilla Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikkö, SATSHP ja VSSHP Lea Kauhava Perusterveydenhuollon yksikkö, SATSHP ja VSSHP Ilmo Parvinen Medippon Oy Sherry Y-H Chiu Chang Gung University, Taiwan, Kiina Liisa Pylkkänen Syöpäjärjestöt, Helsinki Tausta ja tarkoitus: Vuosina Turun kaupungissa kutsuttiin seulontamammografiaan vuotiaat naiset. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää seulonnan vaikutuksia rintasyöpään sairastuneiden eloonjääntiin vuotiaiden ikäryhmässä. Aineisto ja menetelmät: Vuosina mammografiaseulontaan kutsuttiin turkulaista vuotiasta naista. Invasiivinen primaari rintasyöpä löytyi 298 naiselta. Jokaista rintasyöpään sairastunutta seurattiin diagnoosista kuolemaan, Turusta poismuuttoon tai vuoden 2006 loppuun asti. Syövät luokiteltiin toteamistavan mukaan viiteen ryhmään: ensimmäisellä seulontakerralla diagnosoidut syövät, jatkoseulontakerroilla todetut syövät, seulontakertojen välillä oireiden perusteella todetut syövät (välisyövät), seulonnasta kieltäytyneillä naisilla todetut syövät, ja Turkuun muuttaneilla seulomattomilla naisilla (muuttaneilla) todetut syövät. Elinaika ja 95 % vaarasuhde (HR) analysoitiin Coxin regressiomallilla. Tulokset: Seuranta-aikana yhteensä 44/298 naista kuoli rintasyöpään. Toteamistavan mukaan kuolintapaukset jakautuivat seuraavasti: 9/46 ensimmäisellä seulontakerralla todetuista rintasyövistä, 5/102 jatkoseulonnoissa todetuista syövistä, 18/105 välisyövistä, 9/27 seulonnoista pois jääneillä todetuista syövistä, ja 3/18 muuttaneilla todetuista syövistä. Levinneiden syöpien määrä toteamisvaiheessa oli yhteensä 104/298. joista 12/46 ensimmäisellä seulontakerralla löytyneitä, 29/102 jatkoseulonnoissa löytyneitä, 39/105 välisyöpiä, 16/27 seulonnasta pois jääneiltä löytyneitä ja 8/18 muuttaneilta naisilta löytyneitä. Yksisuuntaisessa varianssianalyysissä verrattiin jatkoseulontakerroilla todettujen rintasyöpään sairastuneiden elinaikaa muilla toteamistavoilla todettujen elinaikaan. HR jatkoseulontakerralla todettuihin syöpiin verrattuna oli välisyövissä oli 3.57 (95% CI ) P=0.0118, ensimmäisellä seulontakerralla todetuissa syövissä 3.35 ( ) P= ja seulontoihin osallistumattomien ja muuttaneiden ryhmässä 7.44 ( ) P= Yksisuuntainen varianssianalyysi osoitti, että syövän levinneisyys toteamishetkellä oli vahvasti yhteydessä rintasyöpäkuolemaan, P< Pohdinta ja johtopäätökset: Pisin elinaika oli niillä rintasyöpään sairastuneilla naisilla, joilla rintasyöpä todettiin jatkoseulontakerroilla. Syövän löytyminen levinneenä lisäsi merkittävästi rintasyöpäkuoleman riskiä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että järjestetty vuotiaiden naisten seulontamammografia on vaikuttavaa. Pirjo Immonen-Räihä 25

26 Rinnakkaissessio III Ikääntyvien pitkään käyttämien bentsodiatsepiini-agonistien nopea vieroitus psykososiaalisen tuen ja melatoniinin vs. lumeen avulla (Satauni) Ritva Lähteenmäki Juha Puustinen Pertti Neuvonen Markku Partinen Ismo Räihä Sirkka-Liisa Kivelä Yleislääketieteen laitos, Turun Yliopisto Yleislääketieteen laitos, Turun yliopisto Kliinisen farmakologian laitos, HY, HUS Kliinisten neurotieteiden laitos, HY Yleislääketieteen laitos, Turun yliopisto Yleislääketieteen laitos, Turun yliopisto Johdanto: Iäkkäiden unihäiriöitä hoidettaessa bentsodiatsepiini-agonistit (BZD) jäävät usein pitkäaikaiseen käyttöön. Haittoina ovat kaatumiset ja kognition huononeminen. Tuoreen amerikkalaisen väestötutkimuksen mukaan jopa syöpä- ja kuolleisuusriski lisääntyvät. Satauni-tutkimuksen tarkoituksena oli vieroittaa iäkkäitä BZD-unilääkkeistä. Aineisto: Yhteensä 92 iältään 55v, vapaaehtoista, motivoitunutta satakuntalaista tutkittavaa, jotka olivat käyttäneet tematsepaamia (10-30mg), tsopiklonia ( mg) tai tsolpideemia (10-30mg) iltaisin vähintään kuukauden ajan unettomuuden hoitoon. Menetelmät: Psykososiaaliseen tukeen yhdistetty melatoniinin suhteen satunnaistettu, lumekontrolloitu ja kaksoissokkoutettu unilääkevieroitustutkimus, jossa tavallisia BZD-annoksia ( 1½ tabl) käyttävät pyrittiin vieroittamaan annosta puolittaen ja isompia annoksia (>1½ tabl) käyttävät 1/4 vähennyksin 4 viikon kuluessa. Tutkittavia seurattiin 26 viikkoa. Molemmissa ryhmissä oli 46 tutkittavaa. Loppuanalyysit tehtiin kumulatiivisen logistisen regression avulla käyttäen GEE-oletusta. Tulokset: Melatoniini-ryhmässä vieroitus onnistui 31:llä (67 %) ja lumeryhmässä 39:llä (87 %) varmistettuna BZD-pitoisuuksilla verestä viikolla 4. Ryhmien välinen P= Yhteensä 89 henkilöä jatkoi tutkimuksen loppuun. Kaksi (4 %) keskeytti melatoniini-ryhmästä ja yksi (2 %) lumeryhmästä. Haastattelun perusteella melatoniini-ryhmässä 14 (32 %) ja lumeryhmässä 20 (45 %) henkilöä oli vieroittautunut täysin 26 viikon käynnillä. BZD-käyttö väheni lähtötilanteeseen verrattuna tilastollisesti merkitsevästi (P<0.001) molemmissa ryhmissä. Johtopäätökset: Pitkään BZD käyttäneiden motivoituneiden ikääntyvien nopea vieroitus onnistui avohoidossa unihygienia-ohjauksella, psykososiaalisella tuella ja melatoniinin tai lumelääkkeen avulla. Melatoniini ei helpottanut vieroittautumista, mutta sillä ei todettu myöskään haittavaikutuksia. Ritva Lähteenmäki 26

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät

Lisätiedot

Ulkoistettujen palveluiden laatu

Ulkoistettujen palveluiden laatu Ulkoistettujen palveluiden laatu Terveydenhuollon laatupäivät 2.4.2014 Susanna Varilo ylilääkäri, terveyskeskuspalvelut Attendo Terveyspalvelut Oy susanna.varilo@attendo.fi Mikä on meille tärkeää? Hoitaa

Lisätiedot

Jokaiselle oma lääkäri to/a vai tarua? QUALICOPC- Finland - kyselytutkimuksen tuloksia

Jokaiselle oma lääkäri to/a vai tarua? QUALICOPC- Finland - kyselytutkimuksen tuloksia Jokaiselle oma lääkäri to/a vai tarua? QUALICOPC- Finland - kyselytutkimuksen tuloksia QUALICOPC Finland Elise Kosunen, yleislääke/eteen professori Tuomas Koskela, LT, yleislääke/eteen el, tutkija Kari

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

L Ä Ä K Ä R I K S I S U O M E E N

L Ä Ä K Ä R I K S I S U O M E E N 17.9.2014 L Ä Ä K Ä R I K S I S U O M E E N EU:n ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden lääkäreiden ja hammaslääkäreiden Suomen terveydenhuoltojärjestelmään ja hoitokäytäntöihin perehdyttävä koulutus

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Työttömien terveyspalvelujen toteutumisesta

Työttömien terveyspalvelujen toteutumisesta Työttömien terveyspalvelujen toteutuminen Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhkat Kooste ennakkotehtävistä 8.12.2015 14.12.2015 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 1 Työttömien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala

Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala 22.9.2016 Susanne Salmela, Satu Hautamäki, Erno Lehtonen-Smeds ja Lisen Kullas-Nyman JOHDANTO Käytettävät käsitteet suomeksi Moniammatillinen opetus

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Taitoni.fi ohjeet. Mikä Taitoni.fi on? Sähköinen portfolio ja ansioluettelo. Maksullisuus

Taitoni.fi ohjeet. Mikä Taitoni.fi on? Sähköinen portfolio ja ansioluettelo. Maksullisuus 1 Taitoni.fi ohjeet Mikä Taitoni.fi on? Taitoni.fi on lääkäreille tarkoitettu verkkosovellus, joka tarjoaa työvälineitä osaamisen kuvaamiseen ja arviointiin. Palvelu sijaitsee osoitteessa www.taitoni.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot