KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE. Hanna Kunttu. Keski-Suomen liitto 2008

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE Hanna Kunttu Keski-Suomen liitto 2008

2 Sisällys Johdanto... 3 Yleiset ja yksityiset tiet... 3 Metsäautotiet... 4 Rautatiet... 4 Kunnat... 5 Talonrakennus... 5 Kiinteistöjen hoito... 6 Salaojitus... 6 Kasvualustat... 7 Suuret erillisprojektit... 7 Yhteenveto

3 Johdanto Keski-Suomen maakunnan alueella on kahteen otteeseen selvitetty sora- ja hiekkavarojen käyttöä ja kulutusennusteita. Ensimmäinen oli 1979 Geotek Oy:n tekemä maakunnan kiviainesten käyttöä koskeva kulutusennuste. Ympäristöministeriön toimeksiannosta Keski-Suomen liitto selvitti luvun alussa sora- ja hiekkavarojen käyttöä laajalla kyselyllä. Nämä tulokset ovat julkaisematta. Osana Poski-projektia laadittiin kiviaineksen kulutusennuste Keski-Suomen liiton omana työnä. Kiviaines jaoteltiin selvitystyössä laadullisesti hiekka-, sora- ja kallioainekseksi. Kiviaineksen kulutusmäärät selvitettiin kulutussektoreittain. Mukaan laskettiin seuraavat kulutussektorit: - yleiset tiet - yksityiset tiet - metsäautotiet - rautatiet - kunnat - talonrakennus - kiinteistöjen hoito - salaojitus - kasvualustat - suuret erillisprojektit Kulutusennusteen tekemistä varten lähetettiin syksyllä 2007 sähköpostikysely kulutussektoreiden kiviaineshankinnoista vastaaville henkilöille. Lisäksi lähtökohtatietona käytettiin Keski-Suomen ympäristökeskuksen maa-aineksenottorekisteristä (MOTTO) saatuja ottomäärätietoja vuosilta 2005 ja Kulutusennusteen osalta tavoitevuosi oli Tarkasteluajanjaksoina olivat vuodet , sekä Ennusteet kuvaavat kunkin ajanjakson keskimääräistä vuosikulutusta. Kulutusmäärät laskettiin sekä tilavuuksina (kiintokuutiometri, k-m 3 ) että painoina (tonni, tn). Oletuspainoina käytettiin hiekalle ja soralle 2,0 tn/k-m³ ja kalliokiviainekselle 2,8 tn/k-m³. Yleiset ja yksityiset tiet Yleisten teiden ja valtionavustuskelpoisten yksityisteiden kiviaineksen tarve saatiin Keski-Suomen tiepiiriltä. Yleisten teiden kunnossapitoon (ml. kelirikkokorjaukset ja liukkauden torjunta) kuluu kiviainesta keskimäärin k-m³/v. Tällä hetkellä (v. 2008) kiviaineksen kulutus jakautuu laadullisesti seuraavassa suhteessa: kallio 70 %, sora 25 % ja hiekka 5 %. Tulevaisuudessa kallioaineksen käytön arvioidaan kasvavan siten, että vuosina kallion osuus on jo 90 % kokonaismäärästä. Valtionavustusta saavien yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen käytetään kiviainesta noin 25 k-m³/km. Vuositasolla kiviainesta kuluu noin k-m³. Laadullisesti kiviaines jakautuu kallion ja soran kesken 50 % - 50 %. Yksityisteiden osalta kallioainesta tullaan tulevaisuudessa käyt- 3

4 tämään nykyistä enemmän. Vuosina kallioaineksen osuus olisi arvioiden mukaan 70 % ja soran 30 %. Maanteiden kunnossa- ja ylläpidon kiviainesten tarve Seutukunta Kunnossapito k-m 3 /v Kelirikkokorjaukset yms parantamiset k-m 3 /v Päällystetty tieverkko k-m 3 /v Liukkauden torjunta hiekalla k-m 3 /v k-m 3 /v Yhteensä Joutsan seutu Jämsän seutu Keuruun seutu Jyväskylän seutu Äänekosken seutu Saarijärven Viitasaaren seutu Yhteensä tn/v Metsäautotiet Keski-Suomen metsäkeskuksen mukaan maakunnassa rakennetaan vuosittain uutta metsätietä noin 30 km ja parannetaan vanhaa tietä noin 170 km. Kiviainesta käytetään keskimäärin noin 200 k-m³/km. Käytettävä kiviaines on pääasiassa kallio- ja moreenimursketta (suhteessa 70 % kalliomursketta, 30 % moreenia). Vuositasolla kalliomurskeen tarve metsäteiden rakentamisessa on noin k-m³. Rautatiet Rautateiden kiviaineskulutusta kysyttiin Ratahallintokeskuksen (RHK) valtuuttamalta alueisännöitsijältä. Vuoteen 2030 saakka ratojen kunnossapidon tarpeisiin kuluu kalliokiviainesta noin k-m³ ( tn) ja soraa noin k-m³ ( tn). Yhteensä rautateiden kunnossapitoon menee kiviainesta noin k-m³ ( tn) tavoitevuoteen 2030 saakka. Laadullisesti kulutus jakautuu kallion ja soran kesken suhteessa 65 % - 35 %. Kalliokiviaineksen kulutus Rataosa v v v Jyväskylä-Orivesi Jyväskylä-Pieksämäki Haapamäki-Jyväskylä Jyväskylä-Äänekoski Yhteensä (tn) Yhteensä (k-m³)

5 Soran kulutus Rataosa v v v Jyväskylä-Orivesi Jyväskylä-Pieksämäki Haapamäki-Jyväskylä Jyväskylä-Äänekoski Yhteensä (tn) Yhteensä (k-m³) Suuria erillisprojekteja tulevat olemaan Äänekoski-(Haapajärvi) rataosan päällysrakenteen parantaminen (mm. sepelin uusiminen) ja Jyväskylä-(Orivesi) rataosan kaksoisraiteen toteuttaminen koko rataosalle (Keski-Suomen puolella noin 60 km matkalta). Radan päällysrakenteen uusimiseen kuluu kiviainesta yht tonnia ( sepeliä k-m³ ja soraa k-m³). Kaksoisraiteen rakentamiseen kuluu kiviainesta yht. 2,8 milj. tonnia (sepeliä k-m³ ja luonnonsoraa k-m³). Kunnat Kuntien tulevaisuuden kiviainestarvetta selvitettiin kyselyllä, joka lähetettiin kuntien kiviaineshuollosta vastaaville henkilöille. Kyselyyn vastasi 11 kuntaa 28 kunnasta. Saatujen vastausten perusteella on karkeasti arvioitu myös niiden kuntien kulutusmäärät (asukaslukuun suhteutettuna), jotka eivät kyselyyn vastanneet. Keski-Suomessa kunnat käyttävät kiviainesta yhteensä noin k-m³ vuodessa. Vastausten mukaan kiviaines jakautuu laadullisesti seuraavasti: kallio 30 %, sora 25 % ja hiekka 45 %. Kuntien kiviaineskulutukseen on laskettu mukaan katujen ja kunnan ylläpitämien teiden rakentaminen ja kunnossapito, vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkkojen rakentaminen sekä erilliset tasoitus- ja täyttötyöt (puistojen, urheilu- ja leikkikenttien rakentaminen ja hoito). Talonrakennus Talonrakennuksen kiviaineskulutus on laskettu keskisuomalaisilta betoni- ja elementtialan yrityksiltä saatujen tietojen perusteella. Kysely lähetettiin seitsemälle alan yritykselle, joista neljä vastasi kyselyyn. Talonrakennukseen kuluu vuositasolla keskimäärin k-m 3 kalliokiviainesta, k-m 3 soraa ja k-m 3 hiekkaa. Talonrakennuksen kiviaineskulutuksessa on huomioitu lisäksi pientalojen perustuksiin menevä kiviaines. Yhden pientalon rakentamiseen (perustukset, pihatiet yms. ympäristötäytöt) kuluu kiviainesta keskimäärin noin 200 k-m³. Tilastokeskuksen tietojen mukaan, Keski-Suomessa aloitettujen pientalorakennusten (sis. laajennukset) määrä on ollut vuosittain noin 900 kpl vuosina

6 Talonrakennuksen keskimääräinen kiviaineskulutus vuodessa Yritys Kallio Sora Hiekka Yhteensä Betset Oy Laukaan Betoni Oy HB-Betoniteollisuus Oy Betoni-Sampo Oy MH-Betoni Oy Lujabetoni Oy Parma Oy Yhteensä (tn) Yhteensä (k-m³) Omakotitalon rakentamiseen (perustukset, salaojitus, pihatie) kuluu kiviainesta i-m³. (keskimäärin noin 200 k-m³). Keski-Suomessa aloitettuja pientalorakennuksia (sis. laajennukset) on ollut noin 900 kpl vuosina Pientalorakennusten perustuksiin käytetään kiviainesta noin k-m³ vuosittain. Kiinteistöjen hoito Kiinteistöjen hoidossa käytettävien kiviainesten määrän arvioinnissa on käytetty Kanta-Hämeen seutukaavaliiton (1985) laskentamenetelmiä, joiden mukaisesti maatilakiinteistöjen on laskettu kuluttavan kiviainesta 8 k-m³/maatila/v ja muiden kiinteistöjen 2,5 k-m³/kiinteistö/v. Muut kiinteistöt sisältävät kerrostalot, erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot, liike- ja toimistorakennukset, liikenteen rakennukset, palvelurakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset. Laadullisesti kiinteistöjen hoidon kiviaineskulutuksen arvioidaan jakautuvan seuraavassa suhteessa: hiekkaa 43 %, soraa 31 % ja kallioainesta 26 %. Arvio perustuu Kanta-Hämeen seutukaavaliiton ja Ympäristöministeriön ohjeisiin. Laadullisen jakautumisen on oletettu pysyvän myös tulevaisuudessa samanlaisena. Maatilojen osalta on odotettavissa edelleen tilojen määrän vähenemistä. Keski-Suomen TEkeskuksen mukaan tilojen lukumäärä laskee noin 100 tilalla vuodessa. Tilakokojen kasvusta huolimatta maatilojen kiviaineskulutuksen arvioidaan hieman laskevan tulevaisuudessa. Vuoden 2006 maatilojen lukumäärällä (3 682) laskettuna kiviaineskulutus olisi yhteensä noin k-m³/v. Muiden kiinteistöjen kiviaineskulutus arvioitiin Tilastokeskuksen rakennustietokannan perusteella. Keski-Suomessa rakennuskanta (rakennusten lukumäärällä mitattuna) on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin 1,2 % vuodessa. Vuoden 2006 rakennuskantatiedoilla laskettuna muiden kiinteistöjen kiviaineskulutus olisi noin k-m³ vuodessa. Salaojitus Suomen Salaojakeskus Oy:n mukaan Keski-Suomessa salaojitetaan nykyisin ha vuosittain. Laadultaan salaojituksissa käytettävä kiviaines on pääosin salaojasoraa. Hehtaarilla on keskimäärin 670 m salaojaa ja soraa tarvitaan noin 7 k-m³ sataa metriä kohti. Näin ollen soraa kuluu noin 50 k- 6

7 m³/ha. Vuositasolla salaojitukseen käytettävä kiviainesmäärä on yhteensä noin k-m³ ( tn). Kiviaineskulutusennusteessa ojitusmäärien ennustetaan pysyvän nykyisellä tasollaan. Epävarmuutta aiheuttavina tekijöinä ennusteessa voidaan pitää maataloutta ja maatalouden tukien kehittymistä tulevaisuudessa. Salaojitushiekan kulutus Salaojitus v v v Koko Keski-Suomi Yhteensä (k-m³/v) Yhteensä (tn/v) Salaojitusmäärien ennustetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla jatkossakin. Epävarmuutta aiheuttavina tekijöinä voidaan pitää maataloutta ja maatalouden tukia. Kasvualustat Kasvualustojen osalta kiviaineskulutusta kysyttiin Vapo Oy:ltä. Keski-Suomessa Vapo Oy käyttää kasvualustatuotantoon vuosittain hiekkaa noin k-m³ ( tn). Kasvualustojen myynti on koko ajan kasvanut, joten kiviaineksen käyttökin on lisääntynyt. Rakentamisen volyymit vaikuttavat merkittävästi tulevien vuosien kehitykseen. VTT:n tekemän selvityksen mukaan ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, tuotannon yli kaksinkertaistuessa. Suurinta kasvu on kasvualusta- ja maatalouskäytössä. Suuret erillisprojektit Raideliikenteen suurista erillisprojekteista rataosan Äänekoski-Haapajärvi päällysrakenteen uusiminen on suunniteltu alkavaksi ennen vuotta Jyväskylä Orivesi-rataosan välityskyvyn parantaminen (kaksoisraide) on suunniteltu alkavaksi vuoden 2015 jälkeen. RHK:n alueisännöitsijältä saatujen laskelmien mukaan Äänekoski-Haapajärvi rataosan päällysrakenteen uusimiseen kuluu sepeliä ja soraa yhteensä tonnia ( k-m³). Äänekoski-Haapajärvi-radan perusparannus on ennusteessa ajoitettu ajanjaksolle Radan kunnostus käynnistynee vuonna 2011 ja rakentamisen kestoksi on arvioitu neljä vuotta. Jyväskylä Orivesi-rataosan kaksoisraiteen toteuttamiseen menisi Keski-Suomen alueelta kiviainesta yhteensä 2,8 milj. tonnia (1,3 milj. k-m³). Kaksoisraiteen rakentaminen on ajoitettu ennusteessa ajanjaksolle ja rakentamisen on arvioitu kestävän viisi vuotta. Keski-Suomen tiepiirin arvioiden mukaan maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarve on kokonaismäärältään noin 6,9 milj. k-m³ ulottuen vuoteen Hankkeiden ajoittumista tarkasteluajanjaksoille sekä tarkempia kulutusmääriä on kuitenkin vaikea arvioida. 7

8 Maakuntakaavassa olevien liikennesektorihankkeiden kiviaineksen tarve Seutukunta Valtatiet km Kantatiet km Seututiet km Yhdystiet km Kallioita / Soraa k-m 3 /v aikavälillä Runkoverkko Muut Joutsan seutu % 17 % Jämsän seutu % 45 % Keuruun seutu % 100 % Jyväskylän seutu % 38 % Äänekosken seutu % 42 % Saarijärven-Viitasaaren seutu % 76 % Yhteensä % 46 % Taulukkoon on arvioitu kokonaismassamäärä tarkasteluajanjaksolla. Täsmällinen hankkeiden ajoitus ajanjaksolle on mahdotonta, mutta runkoverkon ja muun tiestön kiviainestarve on eroteltu prosentuaalisesti. Normaaliin maanteiden rakentamiseen ja kunnossa- sekä ylläpitoon käytetään kiviaineksia tällä hetkellä (hk/sr/ka) suhteessa 5/25/70, arvion mukaan suhde muuttuu /15/80 ja /5/90. Lähitulevaisuudessa kuntien haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseen kuluu kiviainesta. Viemäriverkostojen ulkopuolella olevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee uusia vuoteen 2014 mennessä, mikäli jätevesien käsittely ei täytä ns. haja-asutusalueen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Keski-Suomessa on noin kiinteistöä, joihin jätevesijärjestelmä olisi uudistettava. Suurin osa kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uudistuksista toteutetaan ns. maapuhdistamoina. Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishankkeessa on arvioitu, että vakituisesti asutuista kiinteistöistä noin kpl uusisi järjestelmän tavoitevuoteen mennessä. Yhteen maasuodattamoon kuluu kiviainesta noin 65 k-m³ (kallioainesta ja soraa noin 30 %, hiekkaa 70 %). Kesämökeillä järjestelmien uusiminen toteutetaan pääosin yksinkertaisina maahan imeytyksinä, joten niitä ei ole otettu huomioon tässä kulutusennusteessa. Yhteenveto Kiviaineskulutusennusteen mukaan Keski-Suomessa tullaan käyttämään kiviaineksia ajanjaksolla arviolta 5,5 milj. k-m 3. Tästä on kalliokiviaineksen osuus 2,2 milj. k-m 3, soran osuus on 2,0 milj. k-m 3 ja hiekan osuus 1,3 milj. k-m 3. Ajanjaksolla kiviainesten kokonaiskulutus tulee olemaan 18,7 milj. k-m 3, josta kalliokiviaineksen osuus on 8,0 milj. k-m 3, soran osuus 6,0 milj. k-m 3 ja hiekan osuus 4,7 milj. k-m 3. Ajanjaksolla vastaavat luvut ovat 20,6 milj. k-m 3, 8,8 milj. k-m 3, 7,5 milj. k-m 3 ja 4,3 milj. k- m 3. Keski-Suomen arvioitu kiviaineskulutus on 44,8 milj. k-m 3 vuosina Tämä jakaantuu eri lajikkeiden osalta seuraavasti: kalliokiviainesta 19,0 milj. k-m 3, soraa 15,5 milj. k-m 3 ja hiekkaa 10,3 milj. k-m 3. Kulutus asukasta kohden näyttäisi lisääntyvän ajanjakson loppua kohden. Soran ja hiekan suhde kalliokiviainekseen näyttää ennusteen mukaan olevan suhteessa 61 % -39 % ajanjaksolla ja suhteessa 57 % -43 % ajanjaksoilla ja

9 Koska erillisprojektien tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, se aiheuttanee muutoksia ajanjaksojen kulutusmääriin. Lisäksi on huomioitava tiepiirin arvio maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarpeesta, joka on kokonaismäärältään noin 6,9 milj. k-m³ vuoteen 2030 mennessä. Siten kokonaiskulutus olisi vuosina 51,7 milj. k-m Yhteenveto kiviaineskulutuksesta v (kulutus keskimäärin vuodessa k-m 3, ei sisällä maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarvetta) AJANJAKSO AJANJAKSO AJANJAKSO Sektori Hiekka Sora Murskattu materiaali Hiekka Sora Murskattu materiaali Hiekka Sora Murskattu materiaali Yleiset tiet Yksityiset tiet 1) Metsäautotiet Rautatiet Kunnat Talonrakennus Kiinteistöt Salaojitus Kasvualustat Erillisprojektit Yhteensä (k-m³) Kaikki yhteensä (k-m³) k-m³ / asukas 2) 6.8 (17 tn) 6.8 (17 tn) 7.5 (19 tn) 1) valtionavustuskelpoiset, 2) väestöennuste huomioitu 9

10 Keski-Suomen kiviainesten tarve