KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE. Hanna Kunttu. Keski-Suomen liitto 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE. Hanna Kunttu. Keski-Suomen liitto 2008"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE Hanna Kunttu Keski-Suomen liitto 2008

2 Sisällys Johdanto... 3 Yleiset ja yksityiset tiet... 3 Metsäautotiet... 4 Rautatiet... 4 Kunnat... 5 Talonrakennus... 5 Kiinteistöjen hoito... 6 Salaojitus... 6 Kasvualustat... 7 Suuret erillisprojektit... 7 Yhteenveto

3 Johdanto Keski-Suomen maakunnan alueella on kahteen otteeseen selvitetty sora- ja hiekkavarojen käyttöä ja kulutusennusteita. Ensimmäinen oli 1979 Geotek Oy:n tekemä maakunnan kiviainesten käyttöä koskeva kulutusennuste. Ympäristöministeriön toimeksiannosta Keski-Suomen liitto selvitti luvun alussa sora- ja hiekkavarojen käyttöä laajalla kyselyllä. Nämä tulokset ovat julkaisematta. Osana Poski-projektia laadittiin kiviaineksen kulutusennuste Keski-Suomen liiton omana työnä. Kiviaines jaoteltiin selvitystyössä laadullisesti hiekka-, sora- ja kallioainekseksi. Kiviaineksen kulutusmäärät selvitettiin kulutussektoreittain. Mukaan laskettiin seuraavat kulutussektorit: - yleiset tiet - yksityiset tiet - metsäautotiet - rautatiet - kunnat - talonrakennus - kiinteistöjen hoito - salaojitus - kasvualustat - suuret erillisprojektit Kulutusennusteen tekemistä varten lähetettiin syksyllä 2007 sähköpostikysely kulutussektoreiden kiviaineshankinnoista vastaaville henkilöille. Lisäksi lähtökohtatietona käytettiin Keski-Suomen ympäristökeskuksen maa-aineksenottorekisteristä (MOTTO) saatuja ottomäärätietoja vuosilta 2005 ja Kulutusennusteen osalta tavoitevuosi oli Tarkasteluajanjaksoina olivat vuodet , sekä Ennusteet kuvaavat kunkin ajanjakson keskimääräistä vuosikulutusta. Kulutusmäärät laskettiin sekä tilavuuksina (kiintokuutiometri, k-m 3 ) että painoina (tonni, tn). Oletuspainoina käytettiin hiekalle ja soralle 2,0 tn/k-m³ ja kalliokiviainekselle 2,8 tn/k-m³. Yleiset ja yksityiset tiet Yleisten teiden ja valtionavustuskelpoisten yksityisteiden kiviaineksen tarve saatiin Keski-Suomen tiepiiriltä. Yleisten teiden kunnossapitoon (ml. kelirikkokorjaukset ja liukkauden torjunta) kuluu kiviainesta keskimäärin k-m³/v. Tällä hetkellä (v. 2008) kiviaineksen kulutus jakautuu laadullisesti seuraavassa suhteessa: kallio 70 %, sora 25 % ja hiekka 5 %. Tulevaisuudessa kallioaineksen käytön arvioidaan kasvavan siten, että vuosina kallion osuus on jo 90 % kokonaismäärästä. Valtionavustusta saavien yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen käytetään kiviainesta noin 25 k-m³/km. Vuositasolla kiviainesta kuluu noin k-m³. Laadullisesti kiviaines jakautuu kallion ja soran kesken 50 % - 50 %. Yksityisteiden osalta kallioainesta tullaan tulevaisuudessa käyt- 3

4 tämään nykyistä enemmän. Vuosina kallioaineksen osuus olisi arvioiden mukaan 70 % ja soran 30 %. Maanteiden kunnossa- ja ylläpidon kiviainesten tarve Seutukunta Kunnossapito k-m 3 /v Kelirikkokorjaukset yms parantamiset k-m 3 /v Päällystetty tieverkko k-m 3 /v Liukkauden torjunta hiekalla k-m 3 /v k-m 3 /v Yhteensä Joutsan seutu Jämsän seutu Keuruun seutu Jyväskylän seutu Äänekosken seutu Saarijärven Viitasaaren seutu Yhteensä tn/v Metsäautotiet Keski-Suomen metsäkeskuksen mukaan maakunnassa rakennetaan vuosittain uutta metsätietä noin 30 km ja parannetaan vanhaa tietä noin 170 km. Kiviainesta käytetään keskimäärin noin 200 k-m³/km. Käytettävä kiviaines on pääasiassa kallio- ja moreenimursketta (suhteessa 70 % kalliomursketta, 30 % moreenia). Vuositasolla kalliomurskeen tarve metsäteiden rakentamisessa on noin k-m³. Rautatiet Rautateiden kiviaineskulutusta kysyttiin Ratahallintokeskuksen (RHK) valtuuttamalta alueisännöitsijältä. Vuoteen 2030 saakka ratojen kunnossapidon tarpeisiin kuluu kalliokiviainesta noin k-m³ ( tn) ja soraa noin k-m³ ( tn). Yhteensä rautateiden kunnossapitoon menee kiviainesta noin k-m³ ( tn) tavoitevuoteen 2030 saakka. Laadullisesti kulutus jakautuu kallion ja soran kesken suhteessa 65 % - 35 %. Kalliokiviaineksen kulutus Rataosa v v v Jyväskylä-Orivesi Jyväskylä-Pieksämäki Haapamäki-Jyväskylä Jyväskylä-Äänekoski Yhteensä (tn) Yhteensä (k-m³)

5 Soran kulutus Rataosa v v v Jyväskylä-Orivesi Jyväskylä-Pieksämäki Haapamäki-Jyväskylä Jyväskylä-Äänekoski Yhteensä (tn) Yhteensä (k-m³) Suuria erillisprojekteja tulevat olemaan Äänekoski-(Haapajärvi) rataosan päällysrakenteen parantaminen (mm. sepelin uusiminen) ja Jyväskylä-(Orivesi) rataosan kaksoisraiteen toteuttaminen koko rataosalle (Keski-Suomen puolella noin 60 km matkalta). Radan päällysrakenteen uusimiseen kuluu kiviainesta yht tonnia ( sepeliä k-m³ ja soraa k-m³). Kaksoisraiteen rakentamiseen kuluu kiviainesta yht. 2,8 milj. tonnia (sepeliä k-m³ ja luonnonsoraa k-m³). Kunnat Kuntien tulevaisuuden kiviainestarvetta selvitettiin kyselyllä, joka lähetettiin kuntien kiviaineshuollosta vastaaville henkilöille. Kyselyyn vastasi 11 kuntaa 28 kunnasta. Saatujen vastausten perusteella on karkeasti arvioitu myös niiden kuntien kulutusmäärät (asukaslukuun suhteutettuna), jotka eivät kyselyyn vastanneet. Keski-Suomessa kunnat käyttävät kiviainesta yhteensä noin k-m³ vuodessa. Vastausten mukaan kiviaines jakautuu laadullisesti seuraavasti: kallio 30 %, sora 25 % ja hiekka 45 %. Kuntien kiviaineskulutukseen on laskettu mukaan katujen ja kunnan ylläpitämien teiden rakentaminen ja kunnossapito, vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkkojen rakentaminen sekä erilliset tasoitus- ja täyttötyöt (puistojen, urheilu- ja leikkikenttien rakentaminen ja hoito). Talonrakennus Talonrakennuksen kiviaineskulutus on laskettu keskisuomalaisilta betoni- ja elementtialan yrityksiltä saatujen tietojen perusteella. Kysely lähetettiin seitsemälle alan yritykselle, joista neljä vastasi kyselyyn. Talonrakennukseen kuluu vuositasolla keskimäärin k-m 3 kalliokiviainesta, k-m 3 soraa ja k-m 3 hiekkaa. Talonrakennuksen kiviaineskulutuksessa on huomioitu lisäksi pientalojen perustuksiin menevä kiviaines. Yhden pientalon rakentamiseen (perustukset, pihatiet yms. ympäristötäytöt) kuluu kiviainesta keskimäärin noin 200 k-m³. Tilastokeskuksen tietojen mukaan, Keski-Suomessa aloitettujen pientalorakennusten (sis. laajennukset) määrä on ollut vuosittain noin 900 kpl vuosina

6 Talonrakennuksen keskimääräinen kiviaineskulutus vuodessa Yritys Kallio Sora Hiekka Yhteensä Betset Oy Laukaan Betoni Oy HB-Betoniteollisuus Oy Betoni-Sampo Oy MH-Betoni Oy Lujabetoni Oy Parma Oy Yhteensä (tn) Yhteensä (k-m³) Omakotitalon rakentamiseen (perustukset, salaojitus, pihatie) kuluu kiviainesta i-m³. (keskimäärin noin 200 k-m³). Keski-Suomessa aloitettuja pientalorakennuksia (sis. laajennukset) on ollut noin 900 kpl vuosina Pientalorakennusten perustuksiin käytetään kiviainesta noin k-m³ vuosittain. Kiinteistöjen hoito Kiinteistöjen hoidossa käytettävien kiviainesten määrän arvioinnissa on käytetty Kanta-Hämeen seutukaavaliiton (1985) laskentamenetelmiä, joiden mukaisesti maatilakiinteistöjen on laskettu kuluttavan kiviainesta 8 k-m³/maatila/v ja muiden kiinteistöjen 2,5 k-m³/kiinteistö/v. Muut kiinteistöt sisältävät kerrostalot, erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot, liike- ja toimistorakennukset, liikenteen rakennukset, palvelurakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset. Laadullisesti kiinteistöjen hoidon kiviaineskulutuksen arvioidaan jakautuvan seuraavassa suhteessa: hiekkaa 43 %, soraa 31 % ja kallioainesta 26 %. Arvio perustuu Kanta-Hämeen seutukaavaliiton ja Ympäristöministeriön ohjeisiin. Laadullisen jakautumisen on oletettu pysyvän myös tulevaisuudessa samanlaisena. Maatilojen osalta on odotettavissa edelleen tilojen määrän vähenemistä. Keski-Suomen TEkeskuksen mukaan tilojen lukumäärä laskee noin 100 tilalla vuodessa. Tilakokojen kasvusta huolimatta maatilojen kiviaineskulutuksen arvioidaan hieman laskevan tulevaisuudessa. Vuoden 2006 maatilojen lukumäärällä (3 682) laskettuna kiviaineskulutus olisi yhteensä noin k-m³/v. Muiden kiinteistöjen kiviaineskulutus arvioitiin Tilastokeskuksen rakennustietokannan perusteella. Keski-Suomessa rakennuskanta (rakennusten lukumäärällä mitattuna) on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin 1,2 % vuodessa. Vuoden 2006 rakennuskantatiedoilla laskettuna muiden kiinteistöjen kiviaineskulutus olisi noin k-m³ vuodessa. Salaojitus Suomen Salaojakeskus Oy:n mukaan Keski-Suomessa salaojitetaan nykyisin ha vuosittain. Laadultaan salaojituksissa käytettävä kiviaines on pääosin salaojasoraa. Hehtaarilla on keskimäärin 670 m salaojaa ja soraa tarvitaan noin 7 k-m³ sataa metriä kohti. Näin ollen soraa kuluu noin 50 k- 6

7 m³/ha. Vuositasolla salaojitukseen käytettävä kiviainesmäärä on yhteensä noin k-m³ ( tn). Kiviaineskulutusennusteessa ojitusmäärien ennustetaan pysyvän nykyisellä tasollaan. Epävarmuutta aiheuttavina tekijöinä ennusteessa voidaan pitää maataloutta ja maatalouden tukien kehittymistä tulevaisuudessa. Salaojitushiekan kulutus Salaojitus v v v Koko Keski-Suomi Yhteensä (k-m³/v) Yhteensä (tn/v) Salaojitusmäärien ennustetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla jatkossakin. Epävarmuutta aiheuttavina tekijöinä voidaan pitää maataloutta ja maatalouden tukia. Kasvualustat Kasvualustojen osalta kiviaineskulutusta kysyttiin Vapo Oy:ltä. Keski-Suomessa Vapo Oy käyttää kasvualustatuotantoon vuosittain hiekkaa noin k-m³ ( tn). Kasvualustojen myynti on koko ajan kasvanut, joten kiviaineksen käyttökin on lisääntynyt. Rakentamisen volyymit vaikuttavat merkittävästi tulevien vuosien kehitykseen. VTT:n tekemän selvityksen mukaan ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, tuotannon yli kaksinkertaistuessa. Suurinta kasvu on kasvualusta- ja maatalouskäytössä. Suuret erillisprojektit Raideliikenteen suurista erillisprojekteista rataosan Äänekoski-Haapajärvi päällysrakenteen uusiminen on suunniteltu alkavaksi ennen vuotta Jyväskylä Orivesi-rataosan välityskyvyn parantaminen (kaksoisraide) on suunniteltu alkavaksi vuoden 2015 jälkeen. RHK:n alueisännöitsijältä saatujen laskelmien mukaan Äänekoski-Haapajärvi rataosan päällysrakenteen uusimiseen kuluu sepeliä ja soraa yhteensä tonnia ( k-m³). Äänekoski-Haapajärvi-radan perusparannus on ennusteessa ajoitettu ajanjaksolle Radan kunnostus käynnistynee vuonna 2011 ja rakentamisen kestoksi on arvioitu neljä vuotta. Jyväskylä Orivesi-rataosan kaksoisraiteen toteuttamiseen menisi Keski-Suomen alueelta kiviainesta yhteensä 2,8 milj. tonnia (1,3 milj. k-m³). Kaksoisraiteen rakentaminen on ajoitettu ennusteessa ajanjaksolle ja rakentamisen on arvioitu kestävän viisi vuotta. Keski-Suomen tiepiirin arvioiden mukaan maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarve on kokonaismäärältään noin 6,9 milj. k-m³ ulottuen vuoteen Hankkeiden ajoittumista tarkasteluajanjaksoille sekä tarkempia kulutusmääriä on kuitenkin vaikea arvioida. 7

8 Maakuntakaavassa olevien liikennesektorihankkeiden kiviaineksen tarve Seutukunta Valtatiet km Kantatiet km Seututiet km Yhdystiet km Kallioita / Soraa k-m 3 /v aikavälillä Runkoverkko Muut Joutsan seutu % 17 % Jämsän seutu % 45 % Keuruun seutu % 100 % Jyväskylän seutu % 38 % Äänekosken seutu % 42 % Saarijärven-Viitasaaren seutu % 76 % Yhteensä % 46 % Taulukkoon on arvioitu kokonaismassamäärä tarkasteluajanjaksolla. Täsmällinen hankkeiden ajoitus ajanjaksolle on mahdotonta, mutta runkoverkon ja muun tiestön kiviainestarve on eroteltu prosentuaalisesti. Normaaliin maanteiden rakentamiseen ja kunnossa- sekä ylläpitoon käytetään kiviaineksia tällä hetkellä (hk/sr/ka) suhteessa 5/25/70, arvion mukaan suhde muuttuu /15/80 ja /5/90. Lähitulevaisuudessa kuntien haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseen kuluu kiviainesta. Viemäriverkostojen ulkopuolella olevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee uusia vuoteen 2014 mennessä, mikäli jätevesien käsittely ei täytä ns. haja-asutusalueen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Keski-Suomessa on noin kiinteistöä, joihin jätevesijärjestelmä olisi uudistettava. Suurin osa kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uudistuksista toteutetaan ns. maapuhdistamoina. Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishankkeessa on arvioitu, että vakituisesti asutuista kiinteistöistä noin kpl uusisi järjestelmän tavoitevuoteen mennessä. Yhteen maasuodattamoon kuluu kiviainesta noin 65 k-m³ (kallioainesta ja soraa noin 30 %, hiekkaa 70 %). Kesämökeillä järjestelmien uusiminen toteutetaan pääosin yksinkertaisina maahan imeytyksinä, joten niitä ei ole otettu huomioon tässä kulutusennusteessa. Yhteenveto Kiviaineskulutusennusteen mukaan Keski-Suomessa tullaan käyttämään kiviaineksia ajanjaksolla arviolta 5,5 milj. k-m 3. Tästä on kalliokiviaineksen osuus 2,2 milj. k-m 3, soran osuus on 2,0 milj. k-m 3 ja hiekan osuus 1,3 milj. k-m 3. Ajanjaksolla kiviainesten kokonaiskulutus tulee olemaan 18,7 milj. k-m 3, josta kalliokiviaineksen osuus on 8,0 milj. k-m 3, soran osuus 6,0 milj. k-m 3 ja hiekan osuus 4,7 milj. k-m 3. Ajanjaksolla vastaavat luvut ovat 20,6 milj. k-m 3, 8,8 milj. k-m 3, 7,5 milj. k-m 3 ja 4,3 milj. k- m 3. Keski-Suomen arvioitu kiviaineskulutus on 44,8 milj. k-m 3 vuosina Tämä jakaantuu eri lajikkeiden osalta seuraavasti: kalliokiviainesta 19,0 milj. k-m 3, soraa 15,5 milj. k-m 3 ja hiekkaa 10,3 milj. k-m 3. Kulutus asukasta kohden näyttäisi lisääntyvän ajanjakson loppua kohden. Soran ja hiekan suhde kalliokiviainekseen näyttää ennusteen mukaan olevan suhteessa 61 % -39 % ajanjaksolla ja suhteessa 57 % -43 % ajanjaksoilla ja

9 Koska erillisprojektien tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, se aiheuttanee muutoksia ajanjaksojen kulutusmääriin. Lisäksi on huomioitava tiepiirin arvio maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarpeesta, joka on kokonaismäärältään noin 6,9 milj. k-m³ vuoteen 2030 mennessä. Siten kokonaiskulutus olisi vuosina 51,7 milj. k-m Yhteenveto kiviaineskulutuksesta v (kulutus keskimäärin vuodessa k-m 3, ei sisällä maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarvetta) AJANJAKSO AJANJAKSO AJANJAKSO Sektori Hiekka Sora Murskattu materiaali Hiekka Sora Murskattu materiaali Hiekka Sora Murskattu materiaali Yleiset tiet Yksityiset tiet 1) Metsäautotiet Rautatiet Kunnat Talonrakennus Kiinteistöt Salaojitus Kasvualustat Erillisprojektit Yhteensä (k-m³) Kaikki yhteensä (k-m³) k-m³ / asukas 2) 6.8 (17 tn) 6.8 (17 tn) 7.5 (19 tn) 1) valtionavustuskelpoiset, 2) väestöennuste huomioitu 9

10 Keski-Suomen kiviainesten tarve

KIVIAINESKULUTUSENNUSTE

KIVIAINESKULUTUSENNUSTE KIVIAINESKULUTUSENNUSTE Keski-Suomen maakunnan alueella on kahteen otteeseen selvitetty sora- ja hiekkavarojen käyttöä ja kulutusennusteita. Ensimmäinen oli 1979 Geotek Oy:n tekemä maakunnan kiviainesten

Lisätiedot

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Annika Vehviläinen (toim.), Elli Moilanen, Jouko Saastamoinen, Raimo Rajamäki, Arto Hyvönen, Akseli

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA SEUTUKUNTAKIERROS OLLI RISTANIEMI WWW.KESKISUOMI.FI/2.VMK MAAKUNTAKAAVA OSANA SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu 21.8.2014 ONKO PUHDAS YLIJÄÄMÄMAA JÄTETTÄ? ONKO SE TUOTE? PITÄÄKÖ SITÄ SÄÄDELLÄ? Maa- ja vesirakennus-,

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIROLAHDEN KUNTA VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Taloudellisten vaikutusten Tvrdy Jan Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Lähtökohdat ja

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN POSKI-PROJEKTI

KESKI-SUOMEN POSKI-PROJEKTI KESKI-SUOMEN POSKI-PROJEKTI JOHDANTO 3 LÄHTÖKOHDAT 5 MAA-AINESLUPATILANNE 5 KIVIAINESKULUTUSENNUSTE 9 YHTEENVETO 10 POHJAVEDEN KULUTUSENNUSTE 12 TUTKIMUSKOHTEET 14 SORA- JA HIEKKA-ALUEET 14 NYKYTILANNE

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Annika Vehviläinen (toim.), Elli Moilanen, Jouko Saastamoinen, Raimo Rajamäki, Arto Hyvönen, Akseli

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

2 Tekpa / Maan osto 150 150 200 200 2 Kiinteä omaisuus yhteensä 150 150 200 200

2 Tekpa / Maan osto 150 150 200 200 2 Kiinteä omaisuus yhteensä 150 150 200 200 INVESTOINNIT 115 13. INVESTOINNIT Menot Inv:n Luvut 1000 eurona laatu Kohteen nimi 2014 2015 2016 2017 1 Keskusvirasto/Teollisuuskylän osakepääoma 0 100 0 0 1 Keskusvirasto/Terveysasema osakepääoma 0 0

Lisätiedot

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

KIVIAINESTEN SAATAVUUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISESTI

KIVIAINESTEN SAATAVUUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISESTI KIVIAINESTEN SAATAVUUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISESTI Martti Kärkkäinen Kehitys-, Tuotanto- ja Hankintajohtaja Diplomi-insinööri Lohja Rudus Oy 1 KIVIAINESTEN KÄYTTÖ SUOMESSA 1999-2004 (SYKE / SML) 120

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Tilanne 31.3.2017, julkaisuvapaa 4.7.2017 klo 10.00 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä Ennen omakotitalon paikka valittiin sen mu kaan, missä pohjatöiden tekeminen oli mahdollisimman helppoa. Nykyisin rakennuspaikan valintaa ohjaavat kaavamääräykset, tontin sijainti ja hinta. OMAKOTITALON

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto ENERGIA- TEHOKKUUDESTA KILPAILUKYKYÄ MAASEUDULLA Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

maatilojen suorat tuet

maatilojen suorat tuet TOIMEKSIANTO Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6. mennessä Hankitaan asiantuntijapalveluna tukea maakuntakonsernin suunnitteluun ja tiedolla johtamisen - tiekartan hahmotteluun

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1

Lisätiedot

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 2013=. 2013=. KEURUU Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Avo-ojan ja maakaivannon tekeminen (rummut, avo-ojat, salaojat) Rumpu M 315 L= 8 m. Rumpu M315 L=10 m

Avo-ojan ja maakaivannon tekeminen (rummut, avo-ojat, salaojat) Rumpu M 315 L= 8 m. Rumpu M315 L=10 m 1(5) Liite Koukkuniemen alueen katujen ja vesihuollon rakentamisen urakkatarjoukseen. YKSIKKÖHINTALUETTELO, TÄYTETÄÄN KAIKKI KOHDAT Kokonaishintaurakkaan sisältymättömien töiden varalta ilmoitetaan seuraavat

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

SORAJALOSTEIDEN MYYNTI

SORAJALOSTEIDEN MYYNTI SORAJALOSTEIDEN MYYNTI puh. 010 327 2220 asiakaspalvelu@ykkosmyynti.fi Hinnasto 1.3.2014 Hinnat sis. alv 24% * Tarjoushinnat alueella Kerava, Järvenpää, Tuusula (Hyrylä, Kellokoski), Sipoo (Nikkilä, Linnanpelto),

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot