TYÖN TARJONTA JA ANSIOTULOVEROTUS Taustamuistio verotyöryhmälle Elina Pylkkänen / Johdanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖN TARJONTA JA ANSIOTULOVEROTUS Taustamuistio verotyöryhmälle Elina Pylkkänen / 8.2.2010. 1 Johdanto"

Transkriptio

1 TYÖN TARJONTA JA ANSIOTULOVEROTUS Taustamuistio verotyöryhmälle Elina Pylkkänen / Johdanto Verojen ja tulonsiirtojen ei-toivottu vaikutus on, että ne vaikuttavat kotitalouksien valintoihin ja työntarjontaan, mikä johtaa siihen, että voimavaroja ei hyödynnetä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Toisaalta, joskus kuluttajien päätöksiin todella halutaan vaikuttaa kyseisillä menetelmillä esim. sitomalla tietty etu (esim. subventoidut päivähoitopalvelut) työmarkkinoille osallistumiseen tai korottamalla veroja ohjaavassa mielessä. Se, kuinka verot ja tulonsiirrot vaikuttavat kotitalouksien työntarjontaan, on jo kauan askarruttanut tutkijoita ja hallituksia kautta maailman. Tärkein syy lienee se, että työmarkkinat ja niiden toimivuus vaikuttaa keskeisesti yhteiskunnan toimivuuteen sosiaaliseen ja taloudelliseen. Vaikka tuottavuuden kasvua tavoitellaan yleensä ensisijaisesti, myös tämän ajan käsitteet kuten syrjäytyminen ja köyhyysloukut peilaavat tendenssiä pyrkiä aktiivisesti myös sellaisiin politiikkoihin, jotka yrittävät lisätä kotitalouksien mahdollisuuksia ja kykyä pystyä elättämään itsensä ja selviytymään. Työmarkkinoiden merkitys on siten kasvanut tähdättäessä myös tulonjakopolitiikan päämääriin. Seuraavassa esitellään työntarjonnan tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja niitä viitekehyksenä käyttäviä empiirisiä tutkimuksia, joissa on haluttu selvittää työvoiman osajoukkojen työntarjontajoustoja. Työntarjontajousto tarkoittaa prosentuaalista työntarjonnan muutosta jaettuna nettopalkan prosentuaalisella muutoksella. Kuten aina, voi kotitalouksien käyttäytymisvaikutusten suuruudesta keskustella ja olla eri mieltä. Arviointien tavoitteena on kuitenkin antaa vihjeitä siitä, minkälaisia vaikutuksia voidaan odottaa, eikä vaikutuksia pidä tulkita absoluuttisina lukuina. Tavallisin kritiikki, joka kohdistuu kysynnän tai tarjonnan osittaisanalyyseihin liittyy siihen, etteivät tutkimukset ole kokonaistasapainoanalyysejä, joissa kysyntä vastaa tarjontaa. Osittaistasapainotutkimukset rajoittuvat tarkastelemaan sitä, kuinka vero- ja tukimuutokset vaikuttavat potentiaaliseen työntarjontaan. Näitä reformeja koskevat talouden yli- ja alijäämät eivät useinkaan ole huomion kohteena. Verotukseen tehdyt muutokset ovat ani harvoin kustannusneutraaleja. Verotus vaikuttaa hintoihin, palkkoihin, ja pääoman tuottoon. Esityksessä tarkastellaan myös, miten pitäisi arvioida verotukseen tehtyjen muutosten verotuottovaikutuksia. Verot muodostavat nk. kiilan työn kokonaiskustannuksen ja siitä saadun nettokorvauksen välille. Verokiilatarkastelu auttaa ymmärtämään eri tilanteissa olevien ihmisten ajankäyttöön liittyviä valintoja. Tässä esitetty tarkastelu pohjautuu Heikki Viitamäen laskelmiin eri tulotasoilla olevien henkilöiden kohtaamiin verokiiloihin. Lopuksi tarkastellaan muutamia tutkimustuloksia ja laskelmia analyyseista, joilla kartoitetaan Pohjoismaissa tehtyjen tuloveroreformien vaikutuksia työntarjontaan, tulonjakoon sekä verotuottoon. 2 Työntarjonnan tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat Huolimatta intensiivisestä ja pitkään jatkuneesta tutkimustoiminnasta eri viitekehyksissä, on vaikea saada käsitystä siitä, miten nettopalkka vaikuttaa kotitalouksien työntarjontapäätöksiin. Julkaistut tutkimustulokset poikkeavat toisistaan paljon, eikä vain siinä suhteessa, kuinka paljon työntarjonta muuttuu, vaan myös kumpaan suuntaan. Sitä paitsi myös tutkimusten alkuolettamukset poikkeavat melkoisesti toisistaan. Teoreettinen lähtökohta perinteisessä työntarjontatutkimuksessa on, että kotitaloudet valitsevat työntarjonnan tason, joka maksimoi hyödyn. Kotitalous saa hyötyä vapaa-ajasta sekä kulutuksesta, jonka mahdollistaa 1

2 työstä ym. lähteistä saadut tulot. Vapaa-aika on arvostettu resurssi, jota voi myydä työpanoksena työmarkkinoille tulonlisäystä vastaan. Mitä enemmän työaikaa kotitalous myy markkinoille, sitä enemmän se voi kuluttaa muita hyödykkeitä, jotka puolestaan tuottavat hyvinvointia. Vapaa-ajan ja kulutuksen mahdollisia valinnanvaraisia yhdistelmiä kutsutaan kotitalouden budjetiksi. Budjettirajoite määräytyy bruttopalkan ja muiden tulojen perusteella voimassaolevien vero- ja tulonsiirtojärjestelmien mukaisesti. Jokaista työajan ja käytettävissä olevien tulojen yhdistelmää vastaa tietty hyötytaso. Henkilö, joka kasvattaa työaikaansa, voi nostaa hyötytasoaan jos hän arvostaa siten lisääntynyttä kulutustasoaan enemmän kuin menetettyä vapaaaikaansa. Vastaavasti voi työajan lisäys vähentää hyötyä jos vapaa-aikaa arvostaa enemmän kuin kuluttamista. Eräs tavallinen analyysiä yksinkertaistava oletus on se, että kotitaloudet voivat sopeuttaa (muuttaa) työaikaansa. Tämä on luonnollisestikin hyvin karkea oletus, sillä läheskään kaikki eivät voi tehdä niin, esim. työttömät tai sairaat (osittain työkyvyttömät). Monesti tämä ei päde edes niihin, jotka ovat pysyvässä työsuhteessa. Työaikalait sekä säännöt ja sopimukset jäykistävät mahdollisuuksia sopeuttaa työaikaa haluamaansa suuntaan. Tällöin perinteisen työntarjontamallin soveltaminen on kehno analyysiväline. Vaikka oletettaisiinkin, että ihmiset voivat säädellä tahtonsa mukaan työaikaansa, ei voida edelleenkään teoreettisesti päätellä, miten verojen tai tukien muutos lopulta vaikuttaa työtunteihin. Jos nettokorvaus tehdystä työtunnista nousee kun marginaalivero laskee, tulee vapaa-aika kalliimmaksi. Taloustieteen teorian mukaan vapaa-ajan kysyntä pienenee tällöin ja työtunnit lisääntyvät (substituutiovaikutus). Toisaalta, kun korvaus työpanoksesta kasvaa, se kasvattaa tuloja, jolloin henkilöllä on enemmän varaa vapaa-aikaan. Eli tulojen kasvu johtaa vapaa-ajan kulutuksen lisääntymiseen eli työtuntien vähentämiseen (tulovaikutus). Se, kumpi vaikutus dominoi, on empiirinen kysymys. Jos kuitenkin yrittää kiteyttää tutkimustulokset, niin näyttää siltä, että verot ja tulonsiirrot vaikuttavat kotitalouksien työntarjontaan. Toinen vakiintunut tulos on, että naiset ovat miehiä herkempiä sopeuttamaan työmarkkinakäyttäytymistään. Tavanomainen tulos on myös, että substituutiovaikutus dominoi tulovaikutusta, mikä merkitsee sitä, että kun rajaveroa lasketaan, työntarjonta kasvaa. Jos sen sijaan keskimääräinen veroaste laskee, mutta marginaaliveroaste on muuttumaton, niin vain tulovaikutuksella on merkitystä. Tällöin voidaan olettaa, että ne jotka ovat työssä, tulevat vähentämään työntarjontaansa. 3 Empiiriset tutkimukset Työntarjontatutkimukset ovat perinteisesti keskittyneet analysoimaan verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutusta työtunteihin ja osallistumispäätökseen. Tämä tutkimushaara rakentuu työntarjonnan kanonisen mallin pohjalle, jossa tuntipalkka on annettu ja yksilöiden valintoja ohjaa preferenssit ja budjettirajoite. Tästä tutkimussuunnasta ovat tehneet varsin kattavan koosteen Blundell & MaCurdy (1999). Pienempi, mutta tuoreempi tutkimushaara on keskittynyt tutkimaan kuinka tuntipalkat reagoivat verojärjestelmän muutoksiin epätäydellisillä työmarkkinoilla. Tässä asetelmassa työtunneista päättää joko yksilö itse (kuten perinteisessäkin kehikossa) tai päätös syntyy sopimusprosessin kautta, mutta tuntipalkan asettaa yritys (kuten efficiency wages mallissa) tai se syntyy kahdenkeskisen tai kollektiivisen sopimuksen kautta (kuten search model tai trade union model). Parannusyrityksenä mainittuihin perinteisempiin tutkimusasetelmiin, on viime vuosina kohdistettu huomio verojen vaikutuksesta työtuntien sijaan tuloihin. Uuden suuntauksen taustalla on yritys ottaa huomioon koko joukko muitakin verojen aiheuttamia käyttäytymismuutoksia kuin ainoastaan reaktiot, jotka näkyvät työntarjonnan muutoksina (työtunnit ja osallistumispäätös). Metodit, jossa rajoitutaan pelkästään työntarjontavaikutusten muutoksiin, aliarvioi verotuksen vaikutukset muihin työmarkkinakäyttäytymiseen liittyviin tekijöihin. Verot vaikuttavat mm. työntekointensiteettiin, työpaikan valintaan sekä ammatilliseen liikkuvuuteen ja muuttohalukkuuteen. Tätä uudentyyppistä lähestymistapaa on perustellut huolellisesti Feldstein (1995 ja 2008), jonka näkemyksen mukaisesti verojen aiheuttamat vääristymät ovat sitä mittavampia mitä suurempi veronalaisten tulojen veroastejousto on. Empiirisiä tuloksia on saatu USA:sta ja viime aikoina myös Euroopasta, vaikkei vielä ollakaan päästy konsensukseen työmarkkinakäyttäytymisvaikutusten suuruusluokasta. 2

3 4 Miten verotus vaikuttaa työntarjontaan? Tulonsiirrot ja verot vaikuttavat kotitalouksien tuloihin ja työstä saatuun korvaukseen. Korkeat marginaaliefektit työmarkkinoiden ulkopuolella oleville kotitalouksille ja korkeat marginaaliverot niille kotitalouksille, joissa työntarjonta on korkea, vähentää molemmissa tapauksissa kannustetta lisätä työntarjontaa. Korkeat verot edesauttavat hyvinvointitappioiden muodostumista ja työn verotuksen keventäminen lisää kotitalouksien työntarjontaa. Ruotsissa on tehty paljon tutkimuksia verotuksen ja tulonsiirtojärjestelmän vaikutuksista työntarjontaan. Valtiovarainministeriön tekemien (esim. Lönar sig arbete ESO-raportti 1997; budjetin liitteenä vuosittain julkaistavat raportit) tutkimusten mukaan vero- ja tukiuudistukset vaikuttavat kuitenkin eniten niihin ryhmiin, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella. Jos reformin tavoitteena on lisätä työntarjontaa, sijaitsee sitä paitsi suurin työntarjonnan kasvattamispotentiaali juuri näissä ryhmissä. Progressiivinen tulovero ei vaikuta sellaisten henkilöiden päätöksiin lainkaan, jotka valitsevat sen välillä ovatko osaaikaisesti töissä vai tekevätkö töitä ylipäätään. Sitä vastoin verotuksen yhteisvaikutus tulonsiirtojärjestelmän kanssa alimmilla tulotasoilla aiheuttaa usein merkittäviä marginaaliefektejä. Vaikutus työtuntien määrään Se, kuinka vahingollisia marginaaliverot ovat, riippuu siitä, kuinka herkästi työntarjonta reagoi nettotuloon. Suuri joukko vakuuttavia empiirisiä tutkimuksia osoittaa, että verot vaikuttavat työntarjontaan, mutta vaikutus ei useinkaan ole kovin suuri (Killingsworth & Heckman 1986; Pencavel 1986). Kokopäivätyötä tekevien miesten työtunnit eivät näyttäisi vähenevän vaikka marginaaliverot nousisivatkin. Käytännössä heidän kohdallaan valinta tehdään kahden vaihtoehdon välillä, eli työskenteleekö kokoaikaisesti vai osallistuuko työmarkkinoille ollenkaan. Työn verotus (hinta) vaikuttaa myös siihen tuottaako kotitaloustuotantoa itse vai ostaako niitä korvaavia hyödykkeitä markkinoilta (ja itse käyttäisi vastaavan ajan työmarkkinoille). Verot vaikuttavat suoraan alentamalla kotitaloustöihin suunnatun ajan vaihtoehtoiskustannusta ja epäsuoraan nostamalla työvoimaintensiivisten palvelujen suhteellisia hintoja (Davis & Henrekson, 2004). Näistä suora vaikutus kohdistuu intensiiviselle marginaalille (marginaaliverot keski- ja suurituloisille) kun taas epäsuora vaikutus kohdistuu ekstensiiviselle marginaalille (keskimääräinen veroaste palvelusektorin pienituloisille). Kotitalousvähennys pienentää näitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia stimuloimalla samanaikaisesti työntarjontaa ja työvoiman kysyntää (vähennyksen piiriin kuuluvissa palveluissa). Sen lisäksi vähentää veronkiertoa ja lisää verotuloja sitä kautta. Korkeat marginaaliverot vaikuttavat negatiivisesti paitsi työtuntien määrään, ne myös pienentävät kouluttautumisen kannattavuutta, työntekointensiteettiä sekä työpaikka- ja ammatillista liikkuvuutta. Pitkällä aikavälillä on luultavaa, että verot aiheuttavat tällaisiin rajoituksiin paineita, joten tarjontajousto on pitkällä aikavälillä huomattavasti korkeampi (eli korkeat marginaaliverot vahingollisempia) kuin lyhyellä aikavälillä. Korkeimpien marginaaliveroasteiden alentamista perustellaan usein sillä, että halutaan luoda kannusteita kouluttautumiselle. Samaan aikaan toteutetaan monissa maissa myös pieni- ja keskituloisille suunnattuja työtulovähennyksiä, jotka vesittävät edellä mainittua kannustetta kouluttautua. Vaikutus työmarkkinoille osallistumiseen Verotuksen vaikutus työntarjontaan on kokonaan toisenlainen, kun tarkastellaan koko talouden työntarjontaa. Kun halutaan vaikuttaa työllisyyteen eikä ainoastaan tehtyihin työtunteihin, pitää katsoa keskimääräistä veroastetta. Ne henkilöt, jotka tekevät työmarkkinoille osallistumispäätöksiä, puntaroivat valintaansa suhteessa koko bruttotuloon kohdistuvaan keskimääräiseen veroasteeseen, eikä viimeiseen työtuntiin kohdistuvaan marginaaliveroasteeseen. Verotuksen taso vaikuttaa luonnollisesti päätökseen, kannattaako työmarkkinoille osallistua. Osallistumispäätöksiä tekevät mm. perheiden toissijaiset ansaitsijat (joiden vaihtoehto on suuntautua kotitöihin) tai eläkkeelle jäämistä miettivät tai nk. matalatuottoiset henkilöt, jotka valitsevat työnteon tai tukien varassa elämisen välillä (mahdollista ainakin Pohjoismaissa). Koko talouden työntarjonta muodostuu siten ekstensiivisellä marginaalilla tehdyistä päätöksistä (osallistuako työmarkkinoille) sekä intensiivisellä marginaalilla tehdyistä 3

4 päätöksistä (työtuntien määrä kun osallistumispäätös on jo myönteinen) yhteensä (Prescott 2005; Chang & Kim 2005). Vaikka tässä muistiossa keskitytään verotuksen käyttäytymisvaikutuksiin, on vähintäänkin yhtä tärkeää tutkia myös palkkaa korvaavien etuuksien tai palkkatyölle komplementaaristen julkisten palvelujen vaikutuksia työhön osallistumispäätökseen. Eläkkeisiin, sairaus- tai työttömyyspäivärahan tasoon tai ehtoihin tehdyt muutokset vaikuttavat työmarkkinakäyttäytymiseen (esim. Lindbeck et al. 2004; Palme & Svensson 2005). Esimerkiksi Ruotsissa tiukennettiin sairauspäivärahan ehtoja alentamalla korvaustasoa poissaolon pidetessä sekä velvoittamalla työntekijä että työnantaja aktivoiviin toimenpiteisiin, minkä seurauksena sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Tanskassa taas nuorisotyöttömyys on saatu kitkettyä asiantuntijoiden mukaan alentamalla työttömyyspäivärahan taso selvästi alle opintotuen tason (mm. Jensen et al. 2003). Työmarkkinoille osallistumista voidaan edistää myös vastikkeellisilla julkisilla palveluilla. Esimerkiksi tarjoamalla subventoituja päivähoitopalveluja sillä ehdolla, että molemmat vanhemmat ovat työssä. Julkisen sektorin menopuolelta käsin voidaan siten pienentää verotuksen aiheuttamaa vääristymää (Blomquist et al. 2009). Kotihoidon tuki sitä vastoin pienentää pienten lasten vanhempien osallistumisastetta, koska tuen avulla subventoidaan verotonta kotitalouteen suunnattua aikaa. Kotihoidon tuki tarjoaa työhön osallistumiselle vaihtoehdon, jolloin pienten lasten äitien työhön osallistumisjousto on suhteellisesti korkeampi kuin muiden työmarkkinaominaisuuksiltaan samanlaisten henkilöiden. 4 Työntarjontajoustot Työntarjontajousto on yhtä kontroversiaali kuin se on tärkeäkin. Talouden rakenteet, kuten yritysten tuotantoteknologia, sosiaalivakuutusjärjestelmän rakenne, ammattijärjestöjen rooli ja sosiaaliset normit vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, kuinka herkästi työntarjonta edes voi reagoida verojen muutoksiin. Myös jos väestö kokee, että verovarat pääasiassa menevät toivottuihin kohteisiin, tarjontajousto saattaa olla hyvinkin pieni (hyvinvointivaltion rakentamisvaihe). Kompensoimaton palkkajousto (uncompensated wage elasticity) näyttää prosentuaalisen muutoksen työtuntien määrässä nettotuntipalkan muuttuessa. Jousto kuvastaa nettopalkan muutoksen kokonaisvaikutusta työtunteihin, eli substituutio- ja tulovaikutuksen yhteenlaskettua vaikutusta. Koska tutkimuksissa sovelletut menetelmät ja lähtöoletukset ovat erilaisia, eroavat samoillakin aineistoilla ja samoja ryhmiä tarkastelevat joustot toisistaan. Miesten joustot ovat usein intervallilla 0,05 ja 0,15. Naisille estimoidut nettopalkkajoustot ovat yleensä korkeampia kuin miehille. Naisten joustoiksi on saatu arvoja väliltä 0,00 ja 0,75, tosin tietty konsentroituminen välille 0,10 ja 0,40 on kuitenkin havaittavissa. Kiinnostava havainto kansainvälisessä tutkimuksissa on, että naisten palkkajousto on pudonnut voimakkaasti viime vuosina (Blau & Kahn 2005). Heimin (2007) mukaan naimisissa olevien naisten palkkajousto on pudonnut 60 % vuodesta 1978 (0,36) vuoteen 2002 (0,14). Kompensoituja palkkajoustoja (compensated wage elasticity) esitetään harvemmin. Kompensoiduissa joustoissa tulovaikutus on eliminoitu, joten jousto kuvaa ainoastaan substituutiovaikutusta. Jotkut tutkimukset esittävät bruttopalkkojen joustoestimaatteja. Tällaisia joustoja ei ole kuitenkaan mielekästä vertailla, koska jousto riippuu tällöin verojärjestelmän ominaisuuksista. Hyvin lähellä nollaa oleva jousto korkeimpia palkkoja ansaitsevilla tulkitaan usein siten, että veroilla ei juuri ole käyttäytymisvaikutuksia. Vaikutukset työtuntien määrään voivat kuitenkin olla rajallisia puhtaasti institutionaalisista syistä, eikä työntarjonnan ole yksinkertaisesti mahdollista reagoida ainakaan lyhyellä aikavälillä. Henkilöt voivat tosin muuttaa käyttäytymistään muilla saroilla, eli verotus voi vaikuttaa koulutuspäätöksiin, työtehoon, urahalukkuuteen, verosuunnitteluun jne. Nämä valinnat taas vaikuttavat enemmän henkilön tuloihin (tuottavuuteen) kuin työtuntien määrään. Tutkimuksissa, joissa estimoidaan verojen (marginaaliveroasteen muutoksen) vaikutusta ansaittujen tulojen kokonaissummaan (pre-tax), saadaan lähes säännönmukaisesti klassisia joustoja korkeampia joustoestimaatteja (esim. Holmlund & Söderström 2008). Korkeimpien marginaaliveroasteiden muutokset kohdistuvat tietenkin vain ylimmille tulotasoille. Joidenkin tutkimusten mukaan juuri suurituloisimmat reagoivat herkimmin verojen muutoksiin (Gruber & Saez, 2002). 4

5 5 Verotuottovaikutukset Työntarjontajoustoilla samoin kuin työnkysyntäjoustolla on keskeinen merkitys tuloveron tuottojen arvioinnissa kun työn verotusta muutetaan. Työn verotuksessa tehdyt muutokset aiheuttavat muutoksia myös tasapainotyöllisyyteen, johon yleensä tähdätäänkin kun verotusta kevennetään. Muutosta edeltävää palkkasummaa ei siten pääsääntöisesti voi käyttää verotuottovaikutusten arviointiin edes silloinkaan kun verotusta kiristetään. Tuottoon vaikuttavat yhtäältä verotuksen muutoksesta aiheutuva palkkojen muutos ja toisaalta tehdyn työmäärän muutos, jotka vaikuttavat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin. Veronkorotukset eivät siten välttämättä kasvata verotuottoa. Pitkällä aikavälillä tehtyjen työtuntien määrä laskee enemmän kuin lyhyellä aikavälillä jos pääoma liikkuu vapaasti, jolloin veronkorotus ei nosta palkkoja. Tuloveron korotus laskee siten verotuottoa pitkällä aikavälillä enemmän kuin lyhyellä. Tosin verotuksen muutokset voivat tuottaa äkkinäisiäkin muutoksia kun veroja vältetään esim. verosuunnittelun avulla. Työntarjonnan sopeuttaminen ja muutokset inhimillisen pääoman karttumisessa tapahtuvat kuitenkin viiveellä ja asteittain ajan kuluessa. Usein budjettivaikutusten tarkastelu rajoittuu perinteiseen tapaan vain veroreformien välittömiin kertymävaikutuksiin. Reformien motivoinnissa on kuitenkin enenevässä määrin haluttu saada esiin myös välillisiä tuottovaikutuksia, jotka aiheutuvat työntarjonnan muutoksista (esim. Gale & Orszag 2005; Feldstein 2008). Huomattavasti vähemmän taas on kiinnitetty huomiota niihin dynaamisiin vaikutuksiin, jotka aiheutuvat budjetin menopuolelle tehtyihin muutoksiin. Jos verojen alentaminen edellyttää menojen leikkauksia, pitäisi myös näiden vaikutukset huomioida laajasti verojen tuottoarvioissa. Tai riippumatta siitä, sidotaanko verojen alentaminen menojen leikkauksiin, vaikuttavat menoihin, erityisesti palkkatuloa korvaaviin tulonsiirtoihin, tehdyt muutokset työntarjontaan ja edelleen välillisesti sosiaalivakuutusmaksukertymään, yhteisöverojen tuottoon sekä hyödykeverokertymään. Koska muutokset tuloverotuksessa vaikuttavat suoraan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, heijastuvat muutokset myös staattisessa asetelmassa kulutusverojen tuottoon. Kulutusverojen tuottoon vaikuttaa lisäksi välillisesti myös käyttäytymisvaikutusten kautta aiheutuvat käytettävissä olevien tulojen muutokset. Verojen keskinäiset vaikutukset pitää ottaa huomioon myös toiseen suuntaan. Työntarjontaan ja siten tuloveron tuottoon vaikuttavat muutokset myös muissa veroissa. Esimerkiksi kulutus- tai varallisuusverojen alentaminen aiheuttaa vaurastumista ja saa aikaan työntarjontakehikossa tulovaikutuksen, joka vähentää työntarjontaa. Verotuottojen ennustaminen edellyttää siten tarkastelun laajentamista myös niihin verolajeihin, joihin itsessään ei tehdä muutoksia, mutta joiden tuotto käyttäytymisvaikutusten seurauksena muuttuu. Verotuottojen arviointimenetelmät ovat viime vuosina lisänneet kiinnostusta akateemisessa tutkimuksessa. Erityisesti USA:ssa on herännyt kiinnostus kehittää menetelmiä, jotka sisältävät dynaamisia, makrotaloudellisia vaikutuksia verotuottoarvioinnissa. Dynamic scoring viittaa menetelmiin, joiden avulla ennustetaan ehdotettujen veroreformien tuottamia muutoksia verokertymiin kun otetaan huomioon taloudenpitäjien reaktiot makrotaloudellisessa kehikossa. Esimerkiksi Auerbach (2005) on arvioinut menetelmän hyviä ja huonoja puolia. Dynaamisiin menetelmiin liittyy aina koko joukko oletuksia, joihin sisältyy paljon epävarmuutta. Toisaalta jos tuottoarvioinneissa ei oteta huomioon välillisiä vaikutuksia, kertymäarviot eivät voi olla realistisia. Dynaamisen menetelmän avulla voidaan laskea reformin rahoitustarve. Tutkijat ovat yrittäneet myös systematisoida metodin jaottelemalla vaikutukset eri vaiheisiin. Slemrod (1995) esittää kolmiportaisen responssihierarkian reaktioiden ja sopeutumiseen kuluvan viiveen suhteen. Creedyn ja Duncanin (2005) tutkimuksessa työntarjontaan vaikuttavien reformien muutokset järjestetään ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksiksi. Ensimmäisessä vaiheessa työtunnit eivät ole ehtineet muuttua. Toisessa vaiheessa työntarjonta reagoi preferenssien mukaiseen suuntaan ja kolmannessa vaiheessa myös palkat muuttuvat. Kolmannen vaiheen reaktioita kutsutaan feedback vaikutuksiksi. Verojen muutokset vaikuttavat palkanmuodostukseen. Kuinka paljon verojen tuottoa voidaan lisätä veroastetta nostamalla? Lafferin käyrä havainnollistaa graafisesti veroasteiden ja verotuoton välisen yhteyden. Käyrä on saanut kehittäjänsä nimen, kun Arhut Laffer väitti, että USA:n verotus olisi käyrän laskevalla osiolla, jolloin verotuottoja voitaisiinkin kasvattaa jos veroastetta alennettaisiin (less is more). Ilmeisesti väite ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, koska myöhemmät tutkimukset osoittivat, että Lafferin käyrällä oltiin nousevalla osalla. 5

6 Verojen korotuksiin liittyy aina myös kustannuksia. Kustannukset muodostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuksista. Välitön kustannus on veron aiheuttama suora hyvinvointitappio. Välillinen kustannus on veron aiheuttama käyttäytymisen vääristymisestä syntynyt hyvinvointitappio. Vääristymät ovat yleensä sitä suurempia mitä herkemmin veroasteen muutoksiin reagoidaan. Luonnollisesti myös matalat verokannat tuottavat pienemmät vääristymät. Verojen välttämisestä johtuvat tuotannonmenetykset aiheuttavat yhteiskunnalle hyvinvointitappioita, joiden suuruus on verokiilan (työtunnin bruttokorvauksen ja nettopalkan erotus) ja verojen vaikutuksesta vähennettyjen työtuntien välisen tulon suuruinen. Tappio syntyy yksinkertaisesti siitä, kun korkeaksi hinnoiteltu työaika vaihdetaan matalasti hinnoiteltuun vapaa-aikaan. 6 Verokiila Työn verottaminen vaikuttaa lukuisiin kotitalouksissa ja yrityksissä tehtäviin päätöksiin. Verot aiheuttavat yhteiskunnan kannalta tehottomamman ajankäytön. Koska työmarkkinoilla tehtyä työtä verotetaan, mutta ei vapaa-aikaa eikä kotitaloustyöhön suunnattua aikaa tai pimeästi tehtyä työtä, voi verotus tuottaa yhteiskuntaan sellaisen ajankäytön allokaation, joka on tehoton. Verokiila muodostuu työntekijän marginaaliveroasteesta (t w ), työnantajan sosiaalimaksuista (t a ) sekä arvonlisäveroasteesta (t vat ). Verokiila = 1 (1 - t vat )(1 - t w ) / (1 + t a ) Verokiilasta voidaan johtaa myös työmarkkinoille suunnatun lisätyön nettokorvaus (nettoverokiila= 100- verokiila). Bruttokorvauksen ja nettokorvauksen suhde muodostaa tuottavuustekijän (bruttokorvaus / nettokorvaus), joka ilmaisee lisätuottavuuden asteen, joka vaaditaan jotta verollinen työ olisi kilpailukykyinen verottoman työn kanssa (taulukossa 1 viimeinen sarake). Mitä suurempi suhdeluku on, sitä suurempi on yhteiskunnallinen tappio pimeästä työstä, koska veroton työvoima voi olla näin paljon tehottomampi kuin verollinen työvoima. Kilpaillessaan samoilla markkinoilla veroton työvoima saa merkittävän kilpailuedun. Taulukossa 1 on laskettu verokiila eri tuloryhmissä vuosien 1995 ja 2009 veroperusteilla (Viitamäki, 2000 ja 2009). Jotta keskituloinen ansaitsija pystyisi palkkaamaan ulkopuolista apua esim. kotitaloustöihinsä eurolla, pitää hänen itsensä ansaita ensin euroa pystyäkseen maksamaan tälle (vuonna 2009). Vaihtoehtoisesti työn voi tehdä itse, jolloin välttää verotuksen. Muussa tapauksessa ulkopuolisen avun tulisi olla 2,8 kertaa tuottavampi kuin on itse ko. työssä. Taulukko 1. Verokiila eri tulotasoilla vuosina 1995 ja Lähde: Heikki Viitamäki, Tuloryhmä t w Bruttokorvaus Verokiila Nettokorvaus Tuottavuuskerroin ,5*APW 41, ,75 35,25 2,837 APW 53, ,57 28,43 3,517 1,67*APW 58, ,99 25,01 3, ,5*APW 43, ,97 43,03 2,324 APW 48, ,43 35,57 2,811 1,67*APW 56, ,86 33,14 3,017 Verokiilalaskelmista nähdään, että työn verotus on keventynyt reaalisesti kaikilla tulotasoilla vuodesta Marginaaliveroasteet ovat pudonneet muutaman prosenttiyksikön kaikilla esimerkkitulotasoilla. Ja lisätyöstä saatu korvaus on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Eri tulonsaajaryhmille laskettavissa olevat verokiilat antavat käsityksen siitä, paljonko on tehdystä lisätyöstä saatava lisätulo. Laskelmia voi hyödyntää erityisesti reformien kohdistamisessa tietyille korkeita verokiiloja kohtaaville ryhmille. Aineistolla laskettu verokiilatarkastelu voi siten tuottaa tarkempaa tietoa väestötasolla siitä, mille ryhmille erilaisia toimenpiteitä tulisi kohdistaa. 6

7 Konjunkturinstitutet on tehnyt laskelmia ruotsalaisella aineistolla (Öberg & Hussenius 2006) koko väestöstä. Suurimmalla osalla työllisestä väestöstä marginaalinen nettokorvausaste on 40 ja 50 prosentin välillä (käteen jäävä osuus lisätyöstä verojen jälkeen). Reilulla neljänneksellä väestöstä, eli niillä jotka maksavat valtionveroja, on nettokorvausaste vielä tätä pienempi. 7 Palkanmuodostus Työhön liittyvien verojen korottaminen nostaa lyhyellä aikavälillä palkkakustannuksia, mikä johtuu siitä, että myös työvoiman kysyjät (pääomanomistajat) kantavat osan veronkorotuksista. Pitkällä aikavälillä tosin avoimessa taloudessa palkat painuvat sille tasolle, jossa pääoman tuotto on sama kuin se olisi ollut ilman veronkorotusta. Tosin sanoen pitkällä aikavälillä veron korotukset siirtyvät työntekijöiden maksettaviksi. Lopputuloksen kannalta on samantekevää, nostetaanko työnantajamaksuja vai työntekijöiden välittömiä veroja. Merkitystä on ainoastaan sillä mitä verotetaan ja kenelle vero kohdistuu eikä sillä, kuka veron muodollisesti joutuu maksamaan. Yleisen tasapainon malleissa työn verotuksen muutokset vaikuttavat myös palkkoihin ja sitä kautta työllisyyteen. Tutkimuksissa, jotka arvioivat verojärjestelmän vaikutuksia palkanmuodostukseen epätäydellisillä työmarkkinoilla, on kiinnitetty erityistä huomiota marginaaliveroasteiden kiristymiseen suhteessa keskimääräiseen veroasteeseen. Verotuksen korkea progressio näyttää hillitsevän palkkojen nousua (bargaining models), mikä puolestaan laskee tasapainotyöttömyyttä (Hansen, 1999; Koskela & Vilmunen, 1996). Tosin kaikki tutkimukset eivät tue yhtä suoraviivaisesti tätä johtopäätöstä (esim. Lockwood et al. 2000). Progression kasvattaminen vähentää työntekijän työntekoon kohdistamaa intensiteettiä (effort) ja lisää työllisyyttä. Holmlund ja Kolm (1995) ja Sorensen (1999) ovat johtaneet optimaalisen progressiivisuuden asteen epätäydellisillä työmarkkinoilla. Jos veropolitiikalla pyritään lisäämään työmarkkinoille osallistumisastetta ekstensiivisellä marginaalilla, se ei häiritse yhtä paljon palkanmuodostusta kuin intensiiviselle marginaalille kohdistetut verohuojennukset. Korkeimpien marginaaliverojen pudottamisella pyritään hillitsemään palkannousua ja siten kohottamaan tasapainotyöllisyyttä. Intensiivisellä marginaalilla tapahtuu kuitenkin palkkojen nousua jo henkilöiden tuottavuuden nousun vuoksi (learning by doing), millä on palkanmuodostukseen ja työllisyyteen päinvastainen vaikutus. Esimerkiksi USA:ssa palkat ovat nousseet juuri mediaanitulon yläpuolella. Siten on vaikea erottaa, oliko marginaaliverojen aleneminen syynä veronalaisten tulojen kasvuun USA:ssa vai nousivatko tulot ennemminkin automaattisesti learning by doing mekanismin kautta. 8 Pohjoismaiden veroreformien analyysiä Holmlund ja Söderström (2008) ovat analysoineet Ruotsissa tehdyn suuren verouudistuksen jälkeen toteutettuja, valtion veroasteikkoon tehtyjen diskreettien muutosten vaikutuksia edellä mainitussa uudessa teoreettisessa kehikossa ja soveltaneet dynaamista tarkastelua pitkittäisaineistoon, joka koostuu ruotsalaisista verovelvollisista vuosina Heidän käyttämänsä metodi pystyy erottelemaan lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset veroa edeltäviin tuloihin, kun marginaaliveroasteisiin tehdään eksogeenisia muutoksia. Estimoidut joustot miehille ovat selvästi perinteisiä tarkasteluja suuremmat, 0,10 0,30. Naisille estimoidut joustot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Valtionverotuksen marginaaliveroihin tehdyt muutokset kohdistuvat kuitenkin juuri pääasiassa miehiin, koska valtionveroa maksavista lähes 80 prosenttia on miehiä. Tutkimuksessa käytetyllä aineistolla he simuloivat myös budjettivaikutukset valtionveron ylimmän marginaaliveron poistosta (- 5 %-yksikköä) ja saivat tulokseksi, että kyseinen muutos olisi budjettineutraali jo hyvin pienilläkin joustojen arvoilla, kun huomioidaan myös työnantajamaksujen sekä kulutusverojen tuottovaikutukset. Finansdepartementin (2009) oma tutkimus tekee etukäteisarviointia työntarjontavaikutuksista hallituksen työllisyyttä edistävän veropolitiikan vaikutuksista. Tutkimuksessa ennustetaan jobbskatteavdragetin I-III vaiheiden sekä valtion tuloveroasteikon alarajan noston vaikutusta sekä työmarkkinoille osallistumiseen 7

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Työn verotus. Tuomas Matikka VATT. Julkinen talous (TA5b), Helsingin yliopisto

Työn verotus. Tuomas Matikka VATT. Julkinen talous (TA5b), Helsingin yliopisto Työn verotus Tuomas Matikka (tuomas.matikka@vatt.fi) VATT Julkinen talous (TA5b), Helsingin yliopisto 1.4.2015 Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 1 / 33 Johdanto Johdanto Tällä luennolla

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Veronalennukset vähentävät verotuloja*

Veronalennukset vähentävät verotuloja* Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 4/2005 ARTIKKELEITA Veronalennukset vähentävät verotuloja* Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Roope Uusitalo Tutkimuskoordinaattori

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10. Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.2015 Tutkijat / valikoituja julkaisuja Marko Terviö (Aalto),

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Suomen Laffer-käyrä* ARTIKKELEITA. 1. Johdanto. Taina Eckstein KTM* Heli Paunonen KTM*

Suomen Laffer-käyrä* ARTIKKELEITA. 1. Johdanto. Taina Eckstein KTM* Heli Paunonen KTM* Kansantaloudellinen aikakauskirja 97. vsk. 2/2001 ARTIKKELEITA Suomen Laffer-käyrä* Taina Eckstein KTM* Heli Paunonen KTM* 1. Johdanto T uloverotuksen keventäminen on jatkuvasti esillä poliittisessa keskustelussa.

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Tuloverojärjestelmän rakentaminen

Tuloverojärjestelmän rakentaminen artikkeli Olli kärkkäinen Tohtorikoulutettava tampereen yliopisto olli.karkkainen@uta.fi Kuvat maarit kytöharju Oikeudenmukainen verotus - mitä verojärjestelmämme kertoo arvoistamme? Vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Väitöskirja tehokkuuspalkoista, ammattiliitoista ja veroista

Väitöskirja tehokkuuspalkoista, ammattiliitoista ja veroista Väitöksiä Kansantaloudellinen KAK 3/1999 aikakauskirja 95. vsk. 3/1999 Väitöskirja tehokkuuspalkoista, ammattiliitoista ja veroista MIKKO PUHAKKA Professori Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Verotuksen ja työllisyyden yhteydet pitkällä aikavälillä 1

Verotuksen ja työllisyyden yhteydet pitkällä aikavälillä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 3/2004 ESITELMIÄ Verotuksen ja työllisyyden yhteydet pitkällä aikavälillä 1 Antti Suvanto VTT, Osastopäällikkö Suomen Pankki 1. Johdanto E rkki Koskela, Jukka

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Joulukuu 2015 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2016

Joulukuu 2015 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2016 Tuomas Matikka, Jarkko Harju ja Tuomas Kosonen Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Joulukuu 2015 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2016 Tämä julkaisu on toteutettu osana

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE ROOPE UUSITALO

CURRICULUM VITAE ROOPE UUSITALO CURRICULUM VITAE ROOPE UUSITALO CONTACT INFORMATION EDUCATION Government Institute for Economic Research Arkadiankatu 7 PO Box 1279 00101 Helsinki, Finland p. + 358 40 304 5512 email. roope.uusitalo@vatt.fi

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu

Verotus ja talouskasvu Verotus ja talouskasvu Verouudistuksia perustellaan usein niiden vaikutuksilla talouskasvuun. Asiaa koskevista taloustieteellisistä tutkimuksista voidaan kuitenkin vetää vain harvoja selkeitä johtopäätöksiä.

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012 Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli Olli Kannas 21.11.2012 Esityksen sisältö Mitä mikrosimuloinnilla tarkoitetaan? Mikrosimulointihankkeen esittely Mallin toimintaympäristö ja etäkäyttö

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

verotus Ansiotulojen Ansiotulojen verotuksen tuotto

verotus Ansiotulojen Ansiotulojen verotuksen tuotto Ansiotulojen verotus Ansiotuloverojärjestelmästä tulee helposti vaikeaselkoinen monien erilaisten vähennysten takia. Veropolitiikan avulla haetut työntarjontavaikutukset jäävät saavuttamatta, jos verokannustimia

Lisätiedot

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin 21.8.2015 Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteena oli sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa toimista, jotka alentavat yksikkötyökustannuksia 5 prosentilla.

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Eläkesopimuksen taloudellisista vaikutuksista 1

Eläkesopimuksen taloudellisista vaikutuksista 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 98. vsk. 2/2002 ESITELMIÄ Eläkesopimuksen taloudellisista vaikutuksista 1 Jukka Lassila Tutkimusjohtaja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos T yömarkkinajärjestöt sopivat marraskuussa

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Lasku lapsensaannista

Lasku lapsensaannista Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena hankkeen päätösseminaari 31.1.2008 Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne Perhevapaiden kustannukset yritystasolla Maliranta

Lisätiedot

Asumistuen tulorajojen vaikutus yksinasuvien verotettaviin tuloihin

Asumistuen tulorajojen vaikutus yksinasuvien verotettaviin tuloihin VATT Muistiot 43 Asumistuen tulorajojen vaikutus yksinasuvien verotettaviin tuloihin Miro Ahti VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT VATT MUISTIOT 43 Asumistuen tulorajojen vaikutus yksinasuvien verotettaviin

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen:

Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen: Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen: Laumat Rahoitusmarkkinoilla Hannu Salonen Turun yliopisto 2007 Esimerkkejä tapaus Treacy - Wiersema markkinoiden romahdukset osto- tai myyntiryntäykset ovatko

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Tutkimusosasto. Mikrosimulointi. Pertti Honkanen 20.8.2010

Tutkimusosasto. Mikrosimulointi. Pertti Honkanen 20.8.2010 Tutkimusosasto Mikrosimulointi Pertti Honkanen 20.8.2010 (Tulonsiirto- ja verolainsäädännön) mikrosimuloinnin edellytykset mikrotason haastattelu- ja rekisteriaineistot (otokset tai kokonaisaineistot,

Lisätiedot

KOTITALOUSVÄHENNYS Muistio verotuksen kehittämistyöryhmälle, Elina Pylkkänen, 13.9.2010, VM / Vero-osasto

KOTITALOUSVÄHENNYS Muistio verotuksen kehittämistyöryhmälle, Elina Pylkkänen, 13.9.2010, VM / Vero-osasto KOTITALOUSVÄHENNYS Muistio verotuksen kehittämistyöryhmälle, Elina Pylkkänen, 13.9.2010, VM / Vero-osasto Sisällys Kotitalousvähennyksen määräytymisperusteet Vähennykseen oikeuttava työ Työn tekemispaikka

Lisätiedot

LIST OF PUBLICATIONS

LIST OF PUBLICATIONS LIST OF PUBLICATIONS ROOPE UUSITALO(1968) PUBLICATIONS IN ENGLISH 1 ARTICLES IN INTERNATIONAL SCIENTIFIC JOURNALS R. Uusitalo & J. Verho (2010): The effect of unemployment benefits on re-employment rates:

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia LIITE Perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen esiselvitykseen Pertti Honkanen & Miska Simanainen Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia Maaliskuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan

Lisätiedot