TYÖN TARJONTA JA ANSIOTULOVEROTUS Taustamuistio verotyöryhmälle Elina Pylkkänen / Johdanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖN TARJONTA JA ANSIOTULOVEROTUS Taustamuistio verotyöryhmälle Elina Pylkkänen / 8.2.2010. 1 Johdanto"

Transkriptio

1 TYÖN TARJONTA JA ANSIOTULOVEROTUS Taustamuistio verotyöryhmälle Elina Pylkkänen / Johdanto Verojen ja tulonsiirtojen ei-toivottu vaikutus on, että ne vaikuttavat kotitalouksien valintoihin ja työntarjontaan, mikä johtaa siihen, että voimavaroja ei hyödynnetä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Toisaalta, joskus kuluttajien päätöksiin todella halutaan vaikuttaa kyseisillä menetelmillä esim. sitomalla tietty etu (esim. subventoidut päivähoitopalvelut) työmarkkinoille osallistumiseen tai korottamalla veroja ohjaavassa mielessä. Se, kuinka verot ja tulonsiirrot vaikuttavat kotitalouksien työntarjontaan, on jo kauan askarruttanut tutkijoita ja hallituksia kautta maailman. Tärkein syy lienee se, että työmarkkinat ja niiden toimivuus vaikuttaa keskeisesti yhteiskunnan toimivuuteen sosiaaliseen ja taloudelliseen. Vaikka tuottavuuden kasvua tavoitellaan yleensä ensisijaisesti, myös tämän ajan käsitteet kuten syrjäytyminen ja köyhyysloukut peilaavat tendenssiä pyrkiä aktiivisesti myös sellaisiin politiikkoihin, jotka yrittävät lisätä kotitalouksien mahdollisuuksia ja kykyä pystyä elättämään itsensä ja selviytymään. Työmarkkinoiden merkitys on siten kasvanut tähdättäessä myös tulonjakopolitiikan päämääriin. Seuraavassa esitellään työntarjonnan tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja niitä viitekehyksenä käyttäviä empiirisiä tutkimuksia, joissa on haluttu selvittää työvoiman osajoukkojen työntarjontajoustoja. Työntarjontajousto tarkoittaa prosentuaalista työntarjonnan muutosta jaettuna nettopalkan prosentuaalisella muutoksella. Kuten aina, voi kotitalouksien käyttäytymisvaikutusten suuruudesta keskustella ja olla eri mieltä. Arviointien tavoitteena on kuitenkin antaa vihjeitä siitä, minkälaisia vaikutuksia voidaan odottaa, eikä vaikutuksia pidä tulkita absoluuttisina lukuina. Tavallisin kritiikki, joka kohdistuu kysynnän tai tarjonnan osittaisanalyyseihin liittyy siihen, etteivät tutkimukset ole kokonaistasapainoanalyysejä, joissa kysyntä vastaa tarjontaa. Osittaistasapainotutkimukset rajoittuvat tarkastelemaan sitä, kuinka vero- ja tukimuutokset vaikuttavat potentiaaliseen työntarjontaan. Näitä reformeja koskevat talouden yli- ja alijäämät eivät useinkaan ole huomion kohteena. Verotukseen tehdyt muutokset ovat ani harvoin kustannusneutraaleja. Verotus vaikuttaa hintoihin, palkkoihin, ja pääoman tuottoon. Esityksessä tarkastellaan myös, miten pitäisi arvioida verotukseen tehtyjen muutosten verotuottovaikutuksia. Verot muodostavat nk. kiilan työn kokonaiskustannuksen ja siitä saadun nettokorvauksen välille. Verokiilatarkastelu auttaa ymmärtämään eri tilanteissa olevien ihmisten ajankäyttöön liittyviä valintoja. Tässä esitetty tarkastelu pohjautuu Heikki Viitamäen laskelmiin eri tulotasoilla olevien henkilöiden kohtaamiin verokiiloihin. Lopuksi tarkastellaan muutamia tutkimustuloksia ja laskelmia analyyseista, joilla kartoitetaan Pohjoismaissa tehtyjen tuloveroreformien vaikutuksia työntarjontaan, tulonjakoon sekä verotuottoon. 2 Työntarjonnan tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat Huolimatta intensiivisestä ja pitkään jatkuneesta tutkimustoiminnasta eri viitekehyksissä, on vaikea saada käsitystä siitä, miten nettopalkka vaikuttaa kotitalouksien työntarjontapäätöksiin. Julkaistut tutkimustulokset poikkeavat toisistaan paljon, eikä vain siinä suhteessa, kuinka paljon työntarjonta muuttuu, vaan myös kumpaan suuntaan. Sitä paitsi myös tutkimusten alkuolettamukset poikkeavat melkoisesti toisistaan. Teoreettinen lähtökohta perinteisessä työntarjontatutkimuksessa on, että kotitaloudet valitsevat työntarjonnan tason, joka maksimoi hyödyn. Kotitalous saa hyötyä vapaa-ajasta sekä kulutuksesta, jonka mahdollistaa 1

2 työstä ym. lähteistä saadut tulot. Vapaa-aika on arvostettu resurssi, jota voi myydä työpanoksena työmarkkinoille tulonlisäystä vastaan. Mitä enemmän työaikaa kotitalous myy markkinoille, sitä enemmän se voi kuluttaa muita hyödykkeitä, jotka puolestaan tuottavat hyvinvointia. Vapaa-ajan ja kulutuksen mahdollisia valinnanvaraisia yhdistelmiä kutsutaan kotitalouden budjetiksi. Budjettirajoite määräytyy bruttopalkan ja muiden tulojen perusteella voimassaolevien vero- ja tulonsiirtojärjestelmien mukaisesti. Jokaista työajan ja käytettävissä olevien tulojen yhdistelmää vastaa tietty hyötytaso. Henkilö, joka kasvattaa työaikaansa, voi nostaa hyötytasoaan jos hän arvostaa siten lisääntynyttä kulutustasoaan enemmän kuin menetettyä vapaaaikaansa. Vastaavasti voi työajan lisäys vähentää hyötyä jos vapaa-aikaa arvostaa enemmän kuin kuluttamista. Eräs tavallinen analyysiä yksinkertaistava oletus on se, että kotitaloudet voivat sopeuttaa (muuttaa) työaikaansa. Tämä on luonnollisestikin hyvin karkea oletus, sillä läheskään kaikki eivät voi tehdä niin, esim. työttömät tai sairaat (osittain työkyvyttömät). Monesti tämä ei päde edes niihin, jotka ovat pysyvässä työsuhteessa. Työaikalait sekä säännöt ja sopimukset jäykistävät mahdollisuuksia sopeuttaa työaikaa haluamaansa suuntaan. Tällöin perinteisen työntarjontamallin soveltaminen on kehno analyysiväline. Vaikka oletettaisiinkin, että ihmiset voivat säädellä tahtonsa mukaan työaikaansa, ei voida edelleenkään teoreettisesti päätellä, miten verojen tai tukien muutos lopulta vaikuttaa työtunteihin. Jos nettokorvaus tehdystä työtunnista nousee kun marginaalivero laskee, tulee vapaa-aika kalliimmaksi. Taloustieteen teorian mukaan vapaa-ajan kysyntä pienenee tällöin ja työtunnit lisääntyvät (substituutiovaikutus). Toisaalta, kun korvaus työpanoksesta kasvaa, se kasvattaa tuloja, jolloin henkilöllä on enemmän varaa vapaa-aikaan. Eli tulojen kasvu johtaa vapaa-ajan kulutuksen lisääntymiseen eli työtuntien vähentämiseen (tulovaikutus). Se, kumpi vaikutus dominoi, on empiirinen kysymys. Jos kuitenkin yrittää kiteyttää tutkimustulokset, niin näyttää siltä, että verot ja tulonsiirrot vaikuttavat kotitalouksien työntarjontaan. Toinen vakiintunut tulos on, että naiset ovat miehiä herkempiä sopeuttamaan työmarkkinakäyttäytymistään. Tavanomainen tulos on myös, että substituutiovaikutus dominoi tulovaikutusta, mikä merkitsee sitä, että kun rajaveroa lasketaan, työntarjonta kasvaa. Jos sen sijaan keskimääräinen veroaste laskee, mutta marginaaliveroaste on muuttumaton, niin vain tulovaikutuksella on merkitystä. Tällöin voidaan olettaa, että ne jotka ovat työssä, tulevat vähentämään työntarjontaansa. 3 Empiiriset tutkimukset Työntarjontatutkimukset ovat perinteisesti keskittyneet analysoimaan verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutusta työtunteihin ja osallistumispäätökseen. Tämä tutkimushaara rakentuu työntarjonnan kanonisen mallin pohjalle, jossa tuntipalkka on annettu ja yksilöiden valintoja ohjaa preferenssit ja budjettirajoite. Tästä tutkimussuunnasta ovat tehneet varsin kattavan koosteen Blundell & MaCurdy (1999). Pienempi, mutta tuoreempi tutkimushaara on keskittynyt tutkimaan kuinka tuntipalkat reagoivat verojärjestelmän muutoksiin epätäydellisillä työmarkkinoilla. Tässä asetelmassa työtunneista päättää joko yksilö itse (kuten perinteisessäkin kehikossa) tai päätös syntyy sopimusprosessin kautta, mutta tuntipalkan asettaa yritys (kuten efficiency wages mallissa) tai se syntyy kahdenkeskisen tai kollektiivisen sopimuksen kautta (kuten search model tai trade union model). Parannusyrityksenä mainittuihin perinteisempiin tutkimusasetelmiin, on viime vuosina kohdistettu huomio verojen vaikutuksesta työtuntien sijaan tuloihin. Uuden suuntauksen taustalla on yritys ottaa huomioon koko joukko muitakin verojen aiheuttamia käyttäytymismuutoksia kuin ainoastaan reaktiot, jotka näkyvät työntarjonnan muutoksina (työtunnit ja osallistumispäätös). Metodit, jossa rajoitutaan pelkästään työntarjontavaikutusten muutoksiin, aliarvioi verotuksen vaikutukset muihin työmarkkinakäyttäytymiseen liittyviin tekijöihin. Verot vaikuttavat mm. työntekointensiteettiin, työpaikan valintaan sekä ammatilliseen liikkuvuuteen ja muuttohalukkuuteen. Tätä uudentyyppistä lähestymistapaa on perustellut huolellisesti Feldstein (1995 ja 2008), jonka näkemyksen mukaisesti verojen aiheuttamat vääristymät ovat sitä mittavampia mitä suurempi veronalaisten tulojen veroastejousto on. Empiirisiä tuloksia on saatu USA:sta ja viime aikoina myös Euroopasta, vaikkei vielä ollakaan päästy konsensukseen työmarkkinakäyttäytymisvaikutusten suuruusluokasta. 2

3 4 Miten verotus vaikuttaa työntarjontaan? Tulonsiirrot ja verot vaikuttavat kotitalouksien tuloihin ja työstä saatuun korvaukseen. Korkeat marginaaliefektit työmarkkinoiden ulkopuolella oleville kotitalouksille ja korkeat marginaaliverot niille kotitalouksille, joissa työntarjonta on korkea, vähentää molemmissa tapauksissa kannustetta lisätä työntarjontaa. Korkeat verot edesauttavat hyvinvointitappioiden muodostumista ja työn verotuksen keventäminen lisää kotitalouksien työntarjontaa. Ruotsissa on tehty paljon tutkimuksia verotuksen ja tulonsiirtojärjestelmän vaikutuksista työntarjontaan. Valtiovarainministeriön tekemien (esim. Lönar sig arbete ESO-raportti 1997; budjetin liitteenä vuosittain julkaistavat raportit) tutkimusten mukaan vero- ja tukiuudistukset vaikuttavat kuitenkin eniten niihin ryhmiin, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella. Jos reformin tavoitteena on lisätä työntarjontaa, sijaitsee sitä paitsi suurin työntarjonnan kasvattamispotentiaali juuri näissä ryhmissä. Progressiivinen tulovero ei vaikuta sellaisten henkilöiden päätöksiin lainkaan, jotka valitsevat sen välillä ovatko osaaikaisesti töissä vai tekevätkö töitä ylipäätään. Sitä vastoin verotuksen yhteisvaikutus tulonsiirtojärjestelmän kanssa alimmilla tulotasoilla aiheuttaa usein merkittäviä marginaaliefektejä. Vaikutus työtuntien määrään Se, kuinka vahingollisia marginaaliverot ovat, riippuu siitä, kuinka herkästi työntarjonta reagoi nettotuloon. Suuri joukko vakuuttavia empiirisiä tutkimuksia osoittaa, että verot vaikuttavat työntarjontaan, mutta vaikutus ei useinkaan ole kovin suuri (Killingsworth & Heckman 1986; Pencavel 1986). Kokopäivätyötä tekevien miesten työtunnit eivät näyttäisi vähenevän vaikka marginaaliverot nousisivatkin. Käytännössä heidän kohdallaan valinta tehdään kahden vaihtoehdon välillä, eli työskenteleekö kokoaikaisesti vai osallistuuko työmarkkinoille ollenkaan. Työn verotus (hinta) vaikuttaa myös siihen tuottaako kotitaloustuotantoa itse vai ostaako niitä korvaavia hyödykkeitä markkinoilta (ja itse käyttäisi vastaavan ajan työmarkkinoille). Verot vaikuttavat suoraan alentamalla kotitaloustöihin suunnatun ajan vaihtoehtoiskustannusta ja epäsuoraan nostamalla työvoimaintensiivisten palvelujen suhteellisia hintoja (Davis & Henrekson, 2004). Näistä suora vaikutus kohdistuu intensiiviselle marginaalille (marginaaliverot keski- ja suurituloisille) kun taas epäsuora vaikutus kohdistuu ekstensiiviselle marginaalille (keskimääräinen veroaste palvelusektorin pienituloisille). Kotitalousvähennys pienentää näitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia stimuloimalla samanaikaisesti työntarjontaa ja työvoiman kysyntää (vähennyksen piiriin kuuluvissa palveluissa). Sen lisäksi vähentää veronkiertoa ja lisää verotuloja sitä kautta. Korkeat marginaaliverot vaikuttavat negatiivisesti paitsi työtuntien määrään, ne myös pienentävät kouluttautumisen kannattavuutta, työntekointensiteettiä sekä työpaikka- ja ammatillista liikkuvuutta. Pitkällä aikavälillä on luultavaa, että verot aiheuttavat tällaisiin rajoituksiin paineita, joten tarjontajousto on pitkällä aikavälillä huomattavasti korkeampi (eli korkeat marginaaliverot vahingollisempia) kuin lyhyellä aikavälillä. Korkeimpien marginaaliveroasteiden alentamista perustellaan usein sillä, että halutaan luoda kannusteita kouluttautumiselle. Samaan aikaan toteutetaan monissa maissa myös pieni- ja keskituloisille suunnattuja työtulovähennyksiä, jotka vesittävät edellä mainittua kannustetta kouluttautua. Vaikutus työmarkkinoille osallistumiseen Verotuksen vaikutus työntarjontaan on kokonaan toisenlainen, kun tarkastellaan koko talouden työntarjontaa. Kun halutaan vaikuttaa työllisyyteen eikä ainoastaan tehtyihin työtunteihin, pitää katsoa keskimääräistä veroastetta. Ne henkilöt, jotka tekevät työmarkkinoille osallistumispäätöksiä, puntaroivat valintaansa suhteessa koko bruttotuloon kohdistuvaan keskimääräiseen veroasteeseen, eikä viimeiseen työtuntiin kohdistuvaan marginaaliveroasteeseen. Verotuksen taso vaikuttaa luonnollisesti päätökseen, kannattaako työmarkkinoille osallistua. Osallistumispäätöksiä tekevät mm. perheiden toissijaiset ansaitsijat (joiden vaihtoehto on suuntautua kotitöihin) tai eläkkeelle jäämistä miettivät tai nk. matalatuottoiset henkilöt, jotka valitsevat työnteon tai tukien varassa elämisen välillä (mahdollista ainakin Pohjoismaissa). Koko talouden työntarjonta muodostuu siten ekstensiivisellä marginaalilla tehdyistä päätöksistä (osallistuako työmarkkinoille) sekä intensiivisellä marginaalilla tehdyistä 3

4 päätöksistä (työtuntien määrä kun osallistumispäätös on jo myönteinen) yhteensä (Prescott 2005; Chang & Kim 2005). Vaikka tässä muistiossa keskitytään verotuksen käyttäytymisvaikutuksiin, on vähintäänkin yhtä tärkeää tutkia myös palkkaa korvaavien etuuksien tai palkkatyölle komplementaaristen julkisten palvelujen vaikutuksia työhön osallistumispäätökseen. Eläkkeisiin, sairaus- tai työttömyyspäivärahan tasoon tai ehtoihin tehdyt muutokset vaikuttavat työmarkkinakäyttäytymiseen (esim. Lindbeck et al. 2004; Palme & Svensson 2005). Esimerkiksi Ruotsissa tiukennettiin sairauspäivärahan ehtoja alentamalla korvaustasoa poissaolon pidetessä sekä velvoittamalla työntekijä että työnantaja aktivoiviin toimenpiteisiin, minkä seurauksena sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Tanskassa taas nuorisotyöttömyys on saatu kitkettyä asiantuntijoiden mukaan alentamalla työttömyyspäivärahan taso selvästi alle opintotuen tason (mm. Jensen et al. 2003). Työmarkkinoille osallistumista voidaan edistää myös vastikkeellisilla julkisilla palveluilla. Esimerkiksi tarjoamalla subventoituja päivähoitopalveluja sillä ehdolla, että molemmat vanhemmat ovat työssä. Julkisen sektorin menopuolelta käsin voidaan siten pienentää verotuksen aiheuttamaa vääristymää (Blomquist et al. 2009). Kotihoidon tuki sitä vastoin pienentää pienten lasten vanhempien osallistumisastetta, koska tuen avulla subventoidaan verotonta kotitalouteen suunnattua aikaa. Kotihoidon tuki tarjoaa työhön osallistumiselle vaihtoehdon, jolloin pienten lasten äitien työhön osallistumisjousto on suhteellisesti korkeampi kuin muiden työmarkkinaominaisuuksiltaan samanlaisten henkilöiden. 4 Työntarjontajoustot Työntarjontajousto on yhtä kontroversiaali kuin se on tärkeäkin. Talouden rakenteet, kuten yritysten tuotantoteknologia, sosiaalivakuutusjärjestelmän rakenne, ammattijärjestöjen rooli ja sosiaaliset normit vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, kuinka herkästi työntarjonta edes voi reagoida verojen muutoksiin. Myös jos väestö kokee, että verovarat pääasiassa menevät toivottuihin kohteisiin, tarjontajousto saattaa olla hyvinkin pieni (hyvinvointivaltion rakentamisvaihe). Kompensoimaton palkkajousto (uncompensated wage elasticity) näyttää prosentuaalisen muutoksen työtuntien määrässä nettotuntipalkan muuttuessa. Jousto kuvastaa nettopalkan muutoksen kokonaisvaikutusta työtunteihin, eli substituutio- ja tulovaikutuksen yhteenlaskettua vaikutusta. Koska tutkimuksissa sovelletut menetelmät ja lähtöoletukset ovat erilaisia, eroavat samoillakin aineistoilla ja samoja ryhmiä tarkastelevat joustot toisistaan. Miesten joustot ovat usein intervallilla 0,05 ja 0,15. Naisille estimoidut nettopalkkajoustot ovat yleensä korkeampia kuin miehille. Naisten joustoiksi on saatu arvoja väliltä 0,00 ja 0,75, tosin tietty konsentroituminen välille 0,10 ja 0,40 on kuitenkin havaittavissa. Kiinnostava havainto kansainvälisessä tutkimuksissa on, että naisten palkkajousto on pudonnut voimakkaasti viime vuosina (Blau & Kahn 2005). Heimin (2007) mukaan naimisissa olevien naisten palkkajousto on pudonnut 60 % vuodesta 1978 (0,36) vuoteen 2002 (0,14). Kompensoituja palkkajoustoja (compensated wage elasticity) esitetään harvemmin. Kompensoiduissa joustoissa tulovaikutus on eliminoitu, joten jousto kuvaa ainoastaan substituutiovaikutusta. Jotkut tutkimukset esittävät bruttopalkkojen joustoestimaatteja. Tällaisia joustoja ei ole kuitenkaan mielekästä vertailla, koska jousto riippuu tällöin verojärjestelmän ominaisuuksista. Hyvin lähellä nollaa oleva jousto korkeimpia palkkoja ansaitsevilla tulkitaan usein siten, että veroilla ei juuri ole käyttäytymisvaikutuksia. Vaikutukset työtuntien määrään voivat kuitenkin olla rajallisia puhtaasti institutionaalisista syistä, eikä työntarjonnan ole yksinkertaisesti mahdollista reagoida ainakaan lyhyellä aikavälillä. Henkilöt voivat tosin muuttaa käyttäytymistään muilla saroilla, eli verotus voi vaikuttaa koulutuspäätöksiin, työtehoon, urahalukkuuteen, verosuunnitteluun jne. Nämä valinnat taas vaikuttavat enemmän henkilön tuloihin (tuottavuuteen) kuin työtuntien määrään. Tutkimuksissa, joissa estimoidaan verojen (marginaaliveroasteen muutoksen) vaikutusta ansaittujen tulojen kokonaissummaan (pre-tax), saadaan lähes säännönmukaisesti klassisia joustoja korkeampia joustoestimaatteja (esim. Holmlund & Söderström 2008). Korkeimpien marginaaliveroasteiden muutokset kohdistuvat tietenkin vain ylimmille tulotasoille. Joidenkin tutkimusten mukaan juuri suurituloisimmat reagoivat herkimmin verojen muutoksiin (Gruber & Saez, 2002). 4

5 5 Verotuottovaikutukset Työntarjontajoustoilla samoin kuin työnkysyntäjoustolla on keskeinen merkitys tuloveron tuottojen arvioinnissa kun työn verotusta muutetaan. Työn verotuksessa tehdyt muutokset aiheuttavat muutoksia myös tasapainotyöllisyyteen, johon yleensä tähdätäänkin kun verotusta kevennetään. Muutosta edeltävää palkkasummaa ei siten pääsääntöisesti voi käyttää verotuottovaikutusten arviointiin edes silloinkaan kun verotusta kiristetään. Tuottoon vaikuttavat yhtäältä verotuksen muutoksesta aiheutuva palkkojen muutos ja toisaalta tehdyn työmäärän muutos, jotka vaikuttavat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin. Veronkorotukset eivät siten välttämättä kasvata verotuottoa. Pitkällä aikavälillä tehtyjen työtuntien määrä laskee enemmän kuin lyhyellä aikavälillä jos pääoma liikkuu vapaasti, jolloin veronkorotus ei nosta palkkoja. Tuloveron korotus laskee siten verotuottoa pitkällä aikavälillä enemmän kuin lyhyellä. Tosin verotuksen muutokset voivat tuottaa äkkinäisiäkin muutoksia kun veroja vältetään esim. verosuunnittelun avulla. Työntarjonnan sopeuttaminen ja muutokset inhimillisen pääoman karttumisessa tapahtuvat kuitenkin viiveellä ja asteittain ajan kuluessa. Usein budjettivaikutusten tarkastelu rajoittuu perinteiseen tapaan vain veroreformien välittömiin kertymävaikutuksiin. Reformien motivoinnissa on kuitenkin enenevässä määrin haluttu saada esiin myös välillisiä tuottovaikutuksia, jotka aiheutuvat työntarjonnan muutoksista (esim. Gale & Orszag 2005; Feldstein 2008). Huomattavasti vähemmän taas on kiinnitetty huomiota niihin dynaamisiin vaikutuksiin, jotka aiheutuvat budjetin menopuolelle tehtyihin muutoksiin. Jos verojen alentaminen edellyttää menojen leikkauksia, pitäisi myös näiden vaikutukset huomioida laajasti verojen tuottoarvioissa. Tai riippumatta siitä, sidotaanko verojen alentaminen menojen leikkauksiin, vaikuttavat menoihin, erityisesti palkkatuloa korvaaviin tulonsiirtoihin, tehdyt muutokset työntarjontaan ja edelleen välillisesti sosiaalivakuutusmaksukertymään, yhteisöverojen tuottoon sekä hyödykeverokertymään. Koska muutokset tuloverotuksessa vaikuttavat suoraan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, heijastuvat muutokset myös staattisessa asetelmassa kulutusverojen tuottoon. Kulutusverojen tuottoon vaikuttaa lisäksi välillisesti myös käyttäytymisvaikutusten kautta aiheutuvat käytettävissä olevien tulojen muutokset. Verojen keskinäiset vaikutukset pitää ottaa huomioon myös toiseen suuntaan. Työntarjontaan ja siten tuloveron tuottoon vaikuttavat muutokset myös muissa veroissa. Esimerkiksi kulutus- tai varallisuusverojen alentaminen aiheuttaa vaurastumista ja saa aikaan työntarjontakehikossa tulovaikutuksen, joka vähentää työntarjontaa. Verotuottojen ennustaminen edellyttää siten tarkastelun laajentamista myös niihin verolajeihin, joihin itsessään ei tehdä muutoksia, mutta joiden tuotto käyttäytymisvaikutusten seurauksena muuttuu. Verotuottojen arviointimenetelmät ovat viime vuosina lisänneet kiinnostusta akateemisessa tutkimuksessa. Erityisesti USA:ssa on herännyt kiinnostus kehittää menetelmiä, jotka sisältävät dynaamisia, makrotaloudellisia vaikutuksia verotuottoarvioinnissa. Dynamic scoring viittaa menetelmiin, joiden avulla ennustetaan ehdotettujen veroreformien tuottamia muutoksia verokertymiin kun otetaan huomioon taloudenpitäjien reaktiot makrotaloudellisessa kehikossa. Esimerkiksi Auerbach (2005) on arvioinut menetelmän hyviä ja huonoja puolia. Dynaamisiin menetelmiin liittyy aina koko joukko oletuksia, joihin sisältyy paljon epävarmuutta. Toisaalta jos tuottoarvioinneissa ei oteta huomioon välillisiä vaikutuksia, kertymäarviot eivät voi olla realistisia. Dynaamisen menetelmän avulla voidaan laskea reformin rahoitustarve. Tutkijat ovat yrittäneet myös systematisoida metodin jaottelemalla vaikutukset eri vaiheisiin. Slemrod (1995) esittää kolmiportaisen responssihierarkian reaktioiden ja sopeutumiseen kuluvan viiveen suhteen. Creedyn ja Duncanin (2005) tutkimuksessa työntarjontaan vaikuttavien reformien muutokset järjestetään ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksiksi. Ensimmäisessä vaiheessa työtunnit eivät ole ehtineet muuttua. Toisessa vaiheessa työntarjonta reagoi preferenssien mukaiseen suuntaan ja kolmannessa vaiheessa myös palkat muuttuvat. Kolmannen vaiheen reaktioita kutsutaan feedback vaikutuksiksi. Verojen muutokset vaikuttavat palkanmuodostukseen. Kuinka paljon verojen tuottoa voidaan lisätä veroastetta nostamalla? Lafferin käyrä havainnollistaa graafisesti veroasteiden ja verotuoton välisen yhteyden. Käyrä on saanut kehittäjänsä nimen, kun Arhut Laffer väitti, että USA:n verotus olisi käyrän laskevalla osiolla, jolloin verotuottoja voitaisiinkin kasvattaa jos veroastetta alennettaisiin (less is more). Ilmeisesti väite ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, koska myöhemmät tutkimukset osoittivat, että Lafferin käyrällä oltiin nousevalla osalla. 5

6 Verojen korotuksiin liittyy aina myös kustannuksia. Kustannukset muodostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuksista. Välitön kustannus on veron aiheuttama suora hyvinvointitappio. Välillinen kustannus on veron aiheuttama käyttäytymisen vääristymisestä syntynyt hyvinvointitappio. Vääristymät ovat yleensä sitä suurempia mitä herkemmin veroasteen muutoksiin reagoidaan. Luonnollisesti myös matalat verokannat tuottavat pienemmät vääristymät. Verojen välttämisestä johtuvat tuotannonmenetykset aiheuttavat yhteiskunnalle hyvinvointitappioita, joiden suuruus on verokiilan (työtunnin bruttokorvauksen ja nettopalkan erotus) ja verojen vaikutuksesta vähennettyjen työtuntien välisen tulon suuruinen. Tappio syntyy yksinkertaisesti siitä, kun korkeaksi hinnoiteltu työaika vaihdetaan matalasti hinnoiteltuun vapaa-aikaan. 6 Verokiila Työn verottaminen vaikuttaa lukuisiin kotitalouksissa ja yrityksissä tehtäviin päätöksiin. Verot aiheuttavat yhteiskunnan kannalta tehottomamman ajankäytön. Koska työmarkkinoilla tehtyä työtä verotetaan, mutta ei vapaa-aikaa eikä kotitaloustyöhön suunnattua aikaa tai pimeästi tehtyä työtä, voi verotus tuottaa yhteiskuntaan sellaisen ajankäytön allokaation, joka on tehoton. Verokiila muodostuu työntekijän marginaaliveroasteesta (t w ), työnantajan sosiaalimaksuista (t a ) sekä arvonlisäveroasteesta (t vat ). Verokiila = 1 (1 - t vat )(1 - t w ) / (1 + t a ) Verokiilasta voidaan johtaa myös työmarkkinoille suunnatun lisätyön nettokorvaus (nettoverokiila= 100- verokiila). Bruttokorvauksen ja nettokorvauksen suhde muodostaa tuottavuustekijän (bruttokorvaus / nettokorvaus), joka ilmaisee lisätuottavuuden asteen, joka vaaditaan jotta verollinen työ olisi kilpailukykyinen verottoman työn kanssa (taulukossa 1 viimeinen sarake). Mitä suurempi suhdeluku on, sitä suurempi on yhteiskunnallinen tappio pimeästä työstä, koska veroton työvoima voi olla näin paljon tehottomampi kuin verollinen työvoima. Kilpaillessaan samoilla markkinoilla veroton työvoima saa merkittävän kilpailuedun. Taulukossa 1 on laskettu verokiila eri tuloryhmissä vuosien 1995 ja 2009 veroperusteilla (Viitamäki, 2000 ja 2009). Jotta keskituloinen ansaitsija pystyisi palkkaamaan ulkopuolista apua esim. kotitaloustöihinsä eurolla, pitää hänen itsensä ansaita ensin euroa pystyäkseen maksamaan tälle (vuonna 2009). Vaihtoehtoisesti työn voi tehdä itse, jolloin välttää verotuksen. Muussa tapauksessa ulkopuolisen avun tulisi olla 2,8 kertaa tuottavampi kuin on itse ko. työssä. Taulukko 1. Verokiila eri tulotasoilla vuosina 1995 ja Lähde: Heikki Viitamäki, Tuloryhmä t w Bruttokorvaus Verokiila Nettokorvaus Tuottavuuskerroin ,5*APW 41, ,75 35,25 2,837 APW 53, ,57 28,43 3,517 1,67*APW 58, ,99 25,01 3, ,5*APW 43, ,97 43,03 2,324 APW 48, ,43 35,57 2,811 1,67*APW 56, ,86 33,14 3,017 Verokiilalaskelmista nähdään, että työn verotus on keventynyt reaalisesti kaikilla tulotasoilla vuodesta Marginaaliveroasteet ovat pudonneet muutaman prosenttiyksikön kaikilla esimerkkitulotasoilla. Ja lisätyöstä saatu korvaus on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Eri tulonsaajaryhmille laskettavissa olevat verokiilat antavat käsityksen siitä, paljonko on tehdystä lisätyöstä saatava lisätulo. Laskelmia voi hyödyntää erityisesti reformien kohdistamisessa tietyille korkeita verokiiloja kohtaaville ryhmille. Aineistolla laskettu verokiilatarkastelu voi siten tuottaa tarkempaa tietoa väestötasolla siitä, mille ryhmille erilaisia toimenpiteitä tulisi kohdistaa. 6

7 Konjunkturinstitutet on tehnyt laskelmia ruotsalaisella aineistolla (Öberg & Hussenius 2006) koko väestöstä. Suurimmalla osalla työllisestä väestöstä marginaalinen nettokorvausaste on 40 ja 50 prosentin välillä (käteen jäävä osuus lisätyöstä verojen jälkeen). Reilulla neljänneksellä väestöstä, eli niillä jotka maksavat valtionveroja, on nettokorvausaste vielä tätä pienempi. 7 Palkanmuodostus Työhön liittyvien verojen korottaminen nostaa lyhyellä aikavälillä palkkakustannuksia, mikä johtuu siitä, että myös työvoiman kysyjät (pääomanomistajat) kantavat osan veronkorotuksista. Pitkällä aikavälillä tosin avoimessa taloudessa palkat painuvat sille tasolle, jossa pääoman tuotto on sama kuin se olisi ollut ilman veronkorotusta. Tosin sanoen pitkällä aikavälillä veron korotukset siirtyvät työntekijöiden maksettaviksi. Lopputuloksen kannalta on samantekevää, nostetaanko työnantajamaksuja vai työntekijöiden välittömiä veroja. Merkitystä on ainoastaan sillä mitä verotetaan ja kenelle vero kohdistuu eikä sillä, kuka veron muodollisesti joutuu maksamaan. Yleisen tasapainon malleissa työn verotuksen muutokset vaikuttavat myös palkkoihin ja sitä kautta työllisyyteen. Tutkimuksissa, jotka arvioivat verojärjestelmän vaikutuksia palkanmuodostukseen epätäydellisillä työmarkkinoilla, on kiinnitetty erityistä huomiota marginaaliveroasteiden kiristymiseen suhteessa keskimääräiseen veroasteeseen. Verotuksen korkea progressio näyttää hillitsevän palkkojen nousua (bargaining models), mikä puolestaan laskee tasapainotyöttömyyttä (Hansen, 1999; Koskela & Vilmunen, 1996). Tosin kaikki tutkimukset eivät tue yhtä suoraviivaisesti tätä johtopäätöstä (esim. Lockwood et al. 2000). Progression kasvattaminen vähentää työntekijän työntekoon kohdistamaa intensiteettiä (effort) ja lisää työllisyyttä. Holmlund ja Kolm (1995) ja Sorensen (1999) ovat johtaneet optimaalisen progressiivisuuden asteen epätäydellisillä työmarkkinoilla. Jos veropolitiikalla pyritään lisäämään työmarkkinoille osallistumisastetta ekstensiivisellä marginaalilla, se ei häiritse yhtä paljon palkanmuodostusta kuin intensiiviselle marginaalille kohdistetut verohuojennukset. Korkeimpien marginaaliverojen pudottamisella pyritään hillitsemään palkannousua ja siten kohottamaan tasapainotyöllisyyttä. Intensiivisellä marginaalilla tapahtuu kuitenkin palkkojen nousua jo henkilöiden tuottavuuden nousun vuoksi (learning by doing), millä on palkanmuodostukseen ja työllisyyteen päinvastainen vaikutus. Esimerkiksi USA:ssa palkat ovat nousseet juuri mediaanitulon yläpuolella. Siten on vaikea erottaa, oliko marginaaliverojen aleneminen syynä veronalaisten tulojen kasvuun USA:ssa vai nousivatko tulot ennemminkin automaattisesti learning by doing mekanismin kautta. 8 Pohjoismaiden veroreformien analyysiä Holmlund ja Söderström (2008) ovat analysoineet Ruotsissa tehdyn suuren verouudistuksen jälkeen toteutettuja, valtion veroasteikkoon tehtyjen diskreettien muutosten vaikutuksia edellä mainitussa uudessa teoreettisessa kehikossa ja soveltaneet dynaamista tarkastelua pitkittäisaineistoon, joka koostuu ruotsalaisista verovelvollisista vuosina Heidän käyttämänsä metodi pystyy erottelemaan lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset veroa edeltäviin tuloihin, kun marginaaliveroasteisiin tehdään eksogeenisia muutoksia. Estimoidut joustot miehille ovat selvästi perinteisiä tarkasteluja suuremmat, 0,10 0,30. Naisille estimoidut joustot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Valtionverotuksen marginaaliveroihin tehdyt muutokset kohdistuvat kuitenkin juuri pääasiassa miehiin, koska valtionveroa maksavista lähes 80 prosenttia on miehiä. Tutkimuksessa käytetyllä aineistolla he simuloivat myös budjettivaikutukset valtionveron ylimmän marginaaliveron poistosta (- 5 %-yksikköä) ja saivat tulokseksi, että kyseinen muutos olisi budjettineutraali jo hyvin pienilläkin joustojen arvoilla, kun huomioidaan myös työnantajamaksujen sekä kulutusverojen tuottovaikutukset. Finansdepartementin (2009) oma tutkimus tekee etukäteisarviointia työntarjontavaikutuksista hallituksen työllisyyttä edistävän veropolitiikan vaikutuksista. Tutkimuksessa ennustetaan jobbskatteavdragetin I-III vaiheiden sekä valtion tuloveroasteikon alarajan noston vaikutusta sekä työmarkkinoille osallistumiseen 7

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Työn verotus. Tuomas Matikka VATT. Julkinen talous (TA5b), Helsingin yliopisto

Työn verotus. Tuomas Matikka VATT. Julkinen talous (TA5b), Helsingin yliopisto Työn verotus Tuomas Matikka (tuomas.matikka@vatt.fi) VATT Julkinen talous (TA5b), Helsingin yliopisto 1.4.2015 Tuomas Matikka (VATT) Työn verotus Julkinen talous 1 / 33 Johdanto Johdanto Tällä luennolla

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

Veronalennukset vähentävät verotuloja*

Veronalennukset vähentävät verotuloja* Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 4/2005 ARTIKKELEITA Veronalennukset vähentävät verotuloja* Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Roope Uusitalo Tutkimuskoordinaattori

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta

Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Tutkija Sami Grönberg Muistio 18.1.216* Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta 216-217 Tarkasteltava kysymys Kuinka palkan, eläkkeen ja päivärahatulojen

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Väitöskirja tehokkuuspalkoista, ammattiliitoista ja veroista

Väitöskirja tehokkuuspalkoista, ammattiliitoista ja veroista Väitöksiä Kansantaloudellinen KAK 3/1999 aikakauskirja 95. vsk. 3/1999 Väitöskirja tehokkuuspalkoista, ammattiliitoista ja veroista MIKKO PUHAKKA Professori Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin 21.8.2015 Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteena oli sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa toimista, jotka alentavat yksikkötyökustannuksia 5 prosentilla.

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitos Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kokous 28.9.2016

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki

Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Mallin avainpiirteet Avoin talous ja yhteiskunta: on turvattava kansainvälisestä vaihdannasta syntyvät edut Globalisaatiossa

Lisätiedot

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012 Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli Olli Kannas 21.11.2012 Esityksen sisältö Mitä mikrosimuloinnilla tarkoitetaan? Mikrosimulointihankkeen esittely Mallin toimintaympäristö ja etäkäyttö

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Luonnos VM/BO/RY 7.9. 2015 kello 17:06 1(5) Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Tässä muistiossa esitetään rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Aija Kettunen 10.-11.6.2015 Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki Kannattava työllistäminen -projekti Kannattava

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

TUKIPAKETIN VEROTUS JA

TUKIPAKETIN VEROTUS JA TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS Verohallinto Sisällys Tukipaketin verotus Tukipaketin verotus Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa (Verohallinnon ohje 7.9.2015) Verokortin hakeminen Vero.fi-sivuston

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Luku 34 Ulkoisvaikutukset

Luku 34 Ulkoisvaikutukset Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Perustulokokeilu Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016 Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Esityksen rakenne perustulokokeilun tavoitteet esiselvityksen tärkeimmät havainnot ja

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia LIITE Perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen esiselvitykseen Pertti Honkanen & Miska Simanainen Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia Maaliskuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo Talouspolitiikan arviointi Roope Uusitalo 27.3. 2014 Outline Mitä? Kuka? Miksi? Miten? Talouspolitiikan arviointi Tavoitteena muodostaa taloustieteelliseen tutkimukseen perustuva käsitys talouspoliittisten

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Ekologinen verouudistus

Ekologinen verouudistus Ekologinen verouudistus - ja kiertotalouden tavoitteet Vesiviisaita ohjauskeinoja työpaja 25.8.2016 YM, Pankkisali Sarianne Tikkanen Suomen ympäristökeskus Riku Lumiaro 2013 Ympäristöhallinnon kuvapankki

Lisätiedot