KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTON VUOSIKERTOMUS LUKUVUONNA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTON VUOSIKERTOMUS LUKUVUONNA 2013 2014"

Transkriptio

1

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTON VUOSIKERTOMUS LUKUVUONNA

3 SISÄLTÖ Rehtorin katsaus lukuvuoteen Johtokuntien puheenjohtajien terveiset... 5 Keski-Pohjanmaan ammattiopisto ja sen toiminta lyhyesti... 6 Teollisuus ja rakentaminen... 9 Toimialapäällikön johdantosanat... 9 Kone- ja metalliala... 9 Sähkö- ja automaatiotekniikka sekä tieto- ja tietoliikennetekniikka Prosessiteollisuus ja laboratorioala Turvallisuusala Auto- ja kuljetusala Puuala Pintakäsittelyala Rakennusala Talotekniikka Liiketalous, palvelut ja kulttuuri Toimialapäällikön johdantosanat Liiketalouden ala Tieto- ja viestintätekniikan ala Hotelli-, ravintola- ja cateringala Opetusravintola Kokkolinna Elintarvikeala Kotityö- ja puhdistuspalveluala Tekstiili- ja vaatetusala Audiovisuaalinen viestintä (Kälviän toimipaikka) Käsi- ja taideteollisuusala (Toholammin toimipaikka) Hyvinvointiala Toimialapäällikön johdantosanat Sosiaali- ja terveysala Hiusala Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaus Luonnonvara-ala Toimialapäällikön johdantosanat Kannuksen toimipaikka hyväksi haukuttu Maatalousala () Metsäala () Eläintenhoito () Kaustisen toimipaikka (Hevostalous) Maatalousala (Perho) Hevosala (Perho) Luonto- ja ympäristöala (Perho) Yhteiset opinnot ja ohjaavat koulutukset Maahanmuuttajakoulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Aikalisä A ja B, ammatillisesti valmentava ja kuntouttava pienryhmä nuorille Ammattistartti, ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattilukio muutti Ammattikampukselle Toisen asteen yhteistyö Ohjaus ja tuki opinnoissa Henkilöstö Yleistä Opinto-ohjaus yhteishaku uudistui Erityisopetus Opiskelijakunta ja tutor-toiminta Toimistohenkilöstö toimipaikoittain Projektitoiminta Ammatillinen kilpailutoiminta Kansainvälinen toiminta LUMA-toiminta Tiedottaminen, viestintä ja markkinointi SAKU-toiminta: liikunta ja urheilu sekä kulttuuri Opiskelijamäärät tutkinnottain Lukuvuosi Lukuvuoden aikana ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutuksien opiskelijaluettelot Toimittaja: Jussi Wiirilinna Kansi: Eeva Huotari Taitto: Hannu Ahonen Paino: Ab Forsberg Rahkola Oy 2014

4 REHTORIN KATSAUS LUKUVUOTEEN Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä, jotain lainattua! Keskipohjalaisen ammattikoulutuksen historiallisen yhdentymisen lukuvuotta muistellessa hääpuvun symboliikkaa lienee paikallaan. Vuoden vaihteessahan sitä mentiin yhteen, ja Keski-Pohjanmaan ammattiopisto on Suvivirren päivänä a.d viiden (5) kuukauden ikäinen. Nuorten koulutuksessa lukuvuosi on suunnittelun, toiminnan ja usein arvioinninkin lähtökohta. Halusimme aloittaa arjen toimintamme dokumentoimalla heti ensimmäisen lukukauden jälkeen historian ensimmäisen Keski-Pohjanmaan ammattiopiston vuosikertomuksen, johon on koottu yhteen nuorten koulutus opetuksen tukitoimintoineen koko lukuvuodelta, vaikka vielä viime syyslukukauden toimimme viitenä erillisenä opistona koulutuksen järjestäjä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän alaisuudessa. Toivomme, että lukijalle välittyy tekstien ja kuvien myötä Keski-Pohjanmaan ammattiopiston eri toimialojen ja perustutkintojen, tukipalveluiden ja kehittämistyön esittelyjen välityksellä päätyömme, joka on edistää kaikin tavoin ammatillista osaamista ja onnistumisia sekä yhteistyö useiden eri toimijoiden kanssa niin täällä Keski-Pohjanmaalla kuin koko valtakunnassa sekä myös kansainvälisillä foorumeilla. Koostukoon tämä kertomus siis hääpuvun tavoin jostain vanhasta, jostain uudesta, jostain lainatusta ja jostain sinisestäkin. Jotain uutta! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto on suurin tulosalue Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä. Nimet ovat siis uusia. Vastaamme nuorten ammatillisesta koulutuksesta neljällä eri toimialalla (Organisaatiomalli löytyy s. 7.), joita johtavat toimialapäälliköt yhdessä koulutuspäälliköiden kanssa. Haluamme liputtaa vahvasti asiantuntijaorganisaation puolesta. Kaltaisessamme organisaatiossa jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on iso vastuu toiminnasta, sen kehittämisestä ja laadusta. Organisatorisen yhdistymisen lisäksi suuri uutuus toimintavuonna oli entisen n kauppaopiston, n ammatti- ja aikuislukion sekä perusopetuksen lisäopetuksen muutto Torkinmäen Ammattikampukselle keväällä Hiihtolomalla erinomaisesti onnistuneesta fyysisestä muutosta kiitän liiketalouden ja lukion sekä kiinteistöpalveluiden henkilöstöä. Urakka oli valtava. Ennen kuin muuttoon pääsimme, saimme iloita n Ammattikampus Närvilänkatu 1. ja 2. -hankkeiden valmistumista. Lopputuloksesi saimme uudet ja toimivat tilat liiketaloudelle, lukio-opinnoille sekä ohjaaville ja valmistaville koulutuksille. Koulutusyhtymän luottamushenkilöille, kiinteistöpalvelun johdolle, vastaavalle mestarille ja rakentajille esitän tässä kiitokseni rakentamispäätöksestä sekä onnistuneesta rakennusurakasta. Yhteishaun muutos aiheutti paljon muutoksia sekä opinto-ohjaukseen että hakutoimiston työhön. Kun yhteishaussa saivat hakea ainoastaan vailla toisen asteen ammatillista koulutusta olevat ja ylioppilaat, ensisijaisten hakijoiden määrä laski 1,3:sta 1,06:een. Hakijamäärissä oli suuria eroja eri tutkinnoissa. Eniten hakijoita oli eläintenhoidon, logistiikan, auto-, hius- ja turvallisuusalan perustutkintoihin. Jotain vanhaa! Ammattiopistossa joulukuu muuttui tammikuuksi päätoimintamme osalta niin kuin aiempinakin vuosina. Kaikkien 27 perustutkinnon ja yli 40 koulutusohjelman opiskelijaa jatkoi opiskeluaan omien osaavien opettajien ja ohjaavien erikoisammattihenkilöiden kanssa. Opiskeluhuolto, opinto-ohjaus ja erityisopetuspalvelut toteutuivat myös entiseen tapaan. Kevätlukukauden suunnitelmia ei muutettu uuden organisaation myötä. Jatkossakin on tavoitteena säilyttää, ylläpitää ja kehittää edelleen sellaisia aikaisemmissa organisaatioissa hyviksi osoittautuneita käytänteitä, jotka yhdessä katsomme parhaiksi, toimiviksi käytänteiksi. Vanhat hyvät yhteistyökumppanimme ovat meille edelleen tärkeitä. Tärkeä yhteistyökumppanimme on elinkeino- ja työelämä. Yhteistyö opetuksen suunnittelun osalta on tärkeää, jotta koulutuksemme vastaa elinkeino- ja työelämän tarpeisiin jatkossakin. Edistämme osaltamme niiden osaamistarpeiden kehittämistä, mitkä työelämä näkee tärkeiksi, vaikka tutkinnon perusteet tiettyjä raameja asettavatkin. Työssäoppimisen toteutumisesta kiitän yli 800 opistomme kanssa yhteistyötä tekevää työpaikkaa sekä niiden johdon edustajia ja työpaikkaohjaajia. Opiskelijamme antavat erinomaista palautetta työssäoppimisistaan. Aidoissa työelämän tilanteissa oppiminen lisää motivaatiota ja antaa todellista haastetta. Siksi myös opistossamme iso osa opinnoista tapahtuu työn kautta käytännöllisissä oppimisympäristöissä, kuten esimerkiksi pajoissa, saleissa, keittiöissä, navetoissa ja talleissa. Yhteistyötä teemme edelleen toisen asteen verkostossa, sosiaali- ja terveysalan, nuorisotoimen, työ- ja elinkeinotoimen, eri ammattijärjestöjen ja lukuisten muiden toimijoiden kanssa. Myös opiskelijoiden vanhempien ja heidän huoltajiensa kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, kun yhteistoimin vahvistamme nuorten kasvua vastuullisiksi aikuisiksi ja osaaviksi ammattilaisiksi. 3

5 Sisäinen yhteistyömme aikuiskoulutuksen, hallinto- ja talous- sekä kiinteistö- ja ruokapalveluiden kanssa mahdollistaa meille sujuvan arjen sekä kehittymis- ja kehittämismahdollisuudet. Ja tärkein kumppanimme on opiskelija. Yhdessä paremmin kaikkien edellä mainittujen kanssa! Jotain lainattua! Edellä jo mainitsin eri toimipaikkojen hyvät käytänteet, joita uudessa ammattiopistossa kokoamme, arvioimme ja yhteistoiminnallisesti toisiltamme lainaamme. Kymmenissä kehittämishankkeissa teemme hanketyötä yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien tai esimerkiksi kansainvälisen toiminnan partnereidemme kanssa. Hanketoiminnassa kehitämme toki uuttakin yhdessä, mutta pyrimme myös lainaamaan onnistuneita malleja ja käytänteitä. Hankkeemme liittyvät pääsääntöisesti opetussuunnitelmien ja -menetelmien, opiskeluhuollon, kansainvälistymisen tai oppimisympäristöjen kehittämiseen. Koko henkilöstömme aktiivinen verkostoituminen, sosiaalinen media ja tutkittu tieto mahdollistavat myös toiminnan edelleen kehittämistä. Uteliaisuus tässä mielessä on kannatettavaa ja ääneen ajattelu. Toimintaympäristömme muuttuu, joten meidänkin on muututtava ja oltava hyvänä esimerkkinä nykyisille opiskelijoillemme alati kehittyvästä työyhteisöstä. Jotain sinistä! Koulutusyhtymä ja samalla ammattiopisto siirtyi vuoden vaihteessa käyttämään sinistä logoa ja uutta nimeä. Sininen on rauhallisuuden ja tasapainon väri, joten toivottavasti se virittää meidät pohtimaan myös sinisiä ajatuksia Konsta Pylkkäsen tavoin! Yhteiseen tulevaisuuteen! Tiedämme, että meillä on jo ensi syksynä käytössä uudistunut opiskeluhuollon laki, jonka kantava ajatus on ennaltaehkäisevä työ ja osallisuus. Laki haastaa oppilaitokset pohtimaan, miten saamme entistä paremmin toteutettua näitä tavoitteita opiskelijoidemme hyvinvointia edistäen. Lisäksi uudistumassa ovat laki ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä tutkintojen perusteet. Tulevan lukuvuoden aikana suunnittelemme koulutuksen järjestäjätasolta opetuksen suunnittelun ja toteutuksen malleja sellaisiksi, että osaamisperusteisuus ja joustavuus opintojen muodostamiseen mahdollistuvat ja työelämälähtöisyys vahvistuu entisestään. Yhtymähallitus tekee tulevana kesänä päätöksiä koulutuksen suuntaamisesta. Valtiovallan tahdon mukaisesti meidän on pienennättävä koulutustarjontaamme. Edellisten vuosien jatkuvan kasvun imussa on ollut helppo toteuttaa monipuolista koulutusta. Nyt olemme pohtimassa tulevaisuuden ennakoinnin kautta koulutustarjontaamme. Nuorisotakuu velvoittaa meitä tarjoamaan koulutusta nuorisollemme. Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa vahvasti ja toivoo oppisopimuskoulutuksen lisäämistä myös nuorten koulutusmuotona. Toivottavasti yritykset innostuvat solmimaan oppisopimuksia nuorten kanssa. Ennakoinnin kannalta tärkeintä on pohtia, millaista osaamista edistämme tulevaisuudessa. Mediasta voimme tämän tästä lukea artikkeleita, joissa pohditaan tulevaisuuden uusia osaamisalueita ja moniosaamista. Varmaa on, että jatkossakin tarvitaan kykyä oppia uutta ja käyttää hyödyksi jatkuvasti uudistuvia teknologisia välineitä. Meillä on siis edessämme monenlaisia haasteita, jotka on tarkoitettu ratkottaviksi yhdessä. Kaikille nyt tutkintotodistuksen saaville välitän tässä myös sydämelliset onnitteluni! Sinulla on hallussasi arvosanojen mukainen perusosaaminen ammattialaltasi. Rohkaisen ja kannustan silti jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Joka päivä voi oppia uutta. Toivotan menestystä myös työ- tai jatko-opintopaikan hakemisessa. Kotoa haetaan ainoastaan harvat ja valitut, joten ole siis itse aktiivinen. Tunne omat vahvuutesi ja kehittämispaikkasi. Etene polullasi suunnitellun tavoitteellisesti. Uuden Keski-Pohjanmaan ammattiopiston koko henkilöstölle sekä luottamushenkilöille esitän kiitokseni koko lukuvuoden työstä ja yhteistyöstä. Henkilöstöresurssimme on tärkein voimavaramme. Toivon, että vuodenvaihteen mukanaan tuoma yhdentyminen koituu niin henkilöstömme kuin opiskelijoidemmekin iloksi ja hyödyksi. Vihkikimput ovat ehkä jo kuivahtaneet, mutta tuokoot arki syvyyttä tähänkin liittoon! Sirkku Purontaus Keski-Pohjanmaan ammattiopiston rehtori 4

6 JOHTOKUNTIEN PUHEENJOHTAJIEN TERVEISET Tämän kirjoituksen kirjoittajalla ammattiopetuksen johtokunnan puheenjohtajana ympyrä sulkeutuu miellyttävästi, sillä opiskelin 1970-luvun alkupuolella metallimieheksi n ammattikoulussa. Toimin tuolloin myös oppilaskunnan puheenjohtajana. Vuosikymmenien aikana olen mielenkiinnolla seurannut ammatillisen koulutuksen kehittymistä Suomessa. Työssäoppiminen on erinomainen esimerkki siitä, miten käytännön työelämä on voitu tuoda lähemmäksi opiskelijoiden arkea. Työssäoppijat saavat samalla tilaisuuden esitellä työnantajille osaamistaan ja työn tekemisen asennettaan. Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä yhtenä tärkeänä tavoitteena on turvata koulutuksen korkea taso, mihin voidaan päästä esimerkiksi keskittämällä ammatillista koulutusta oikealla tavalla. Lisäksi on turvattava riittävä aloituspaikkamäärä, jotta pystymme tarjoamaan alueen yrityksille ammattitaitoista työvoimaa. Koulutus ja mahdollisuus siirtyä sen jälkeen työelämään ovat myös tehokas keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Ammattiopetuksen johtokunnassa teemme osaltamme parhaamme, jotta edellytykset laadukkaalle ammatilliselle koulutukselle ovat mahdollisimman hyvät ja alueen yrityksillä on käytössään osaavaa työvoimaa maakunnan kilpailukyvyn ja menestyksen vahvistamiseksi. Ammatillinen koulutus on aivan uusien haasteiden edessä. Valtakunnan tason päätökset muokkaavat ja mylläävät totuttuja kaavoja. Enää ei ole niin selvää toimia jo opitusti, vaan on toimittava aivan uudella tavalla, sillä toimiamme ohjaa jatkuva muutos. Opiskelijapaikkojen leikkaukset saavat ajattelemaan, tarvitaanko minua tai meitä enää? Tiedän vastauksen: Meitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kun toimintamme on eteenpäin pyrkivää, laadukasta ja päämäärätietoista, meille on varmasti kysyntää. Sillä ainoastaan yhdessä voimme tehdä sellaista työtä opetuksen hyväksi, minkä lopputuloksena opiskelijoille löytyy haluttu väylä työelämään ja he pystyvät vastaamaan työelämän asettamiin yhä kovempiin haasteisiin. Ammattiopistosta valmistuneiden opiskelijoiden on sopeuduttava muutoksiin siirtyessään työelämään. Koko työelämän mittaiset työurat alkavat olla enemmän harvinaisuus. Ammattiopiston toimintaa ja sen toimipaikkoja koskeva myllerrys on yksinkertaisesti pakko käydä läpi. Etsiessämme käyttökelpoisia ratkaisuja miettikäämme niitä yhdessä, sillä yhdessä olemme enemmän. Parhaat onnittelut valmistuneille opiskelijoille ja sydämellinen kiitos koko henkilökunnalle sekä ennen muuta voimia muutoksen keskelle! Mika Kellokoski maaseutuopetuksen johtokunnan puheenjohtaja Kiitos kuluneesta lukuvuodesta sekä aurinkoisia kesäpäiviä opiskelijoille, henkilöstölle, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille. Pekka Puolimatka ammattiopetuksen johtokunnan puheenjohtaja 5

7 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO JA SEN TOIMINTA LYHYESTI Keski-Pohjanmaan ammattiopisto tarjoaa nuorille monialaista ammatillista koulutusta 27 ammatilliseen perustutkintoon ja 38 koulutusohjelmaan yhteistyössä alueen työelämän kanssa. Lisäksi ammattiopisto toteuttaa ammatilliseen koulutukseen valmentavia ja valmistavia opintoja (Ammattistartti, Aikalisä ja maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus). Ammattiopisto tekee yhteistyötä Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimiston kanssa nuorten oppisopimuksen kehittämiseksi. Nuorten koulutusta tukevat toiminnot ja yhteistyön osa-alueet ovat opinto-ohjaus, opiskeluhuolto, erityisopetus, toisen asteen yhteistyö ja ammattilukio sekä kansainvälinen toiminta. Ammattiopiston yhteistä kehittämistä tukevat lukuisat kehittämishankkeet. Ammattiopistossa on opiskelijoita yhteensä noin Ammattiopistossa työskentelee noin 310 henkilöä, joista opetustehtävissä 220 ja tukipalveluissa 90 henkilöä. Tukihenkilöstö muodostuu pääosin opetusta tukevista ammattihenkilöistä, opiskeluhuollon, eläintenhoidon sekä opinto- ja toimistotyöntekijöistä. Vuotuiset toimintatuotot ovat noin 28,7 miljoonaa euroa. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään kuuluu 11 jäsenkuntaa; Halsua, Kalajoki,,,, Lestijärvi, Perho,, Sievi, Toholampi ja Veteli. Sopimuskuntina ovat Kruunupyy, Pedersöre ja Vöyri. Neljäntoista pohjalaisen kunnan omistamaa ammatillisen koulutuksen järjestäjä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä uudisti organisaatio- ja johtamisjärjestelmänsä alkaen. Uudistuksen myötä aiemman kuuden opiston sijasta (n ammattiopisto, n kauppaopisto, n sosiaali- ja terveysalan opisto, Keski-Pohjanmaan Opisto, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ja sen yksiköt Kannuksessa, Kaustisella, Perhossa ja Toholammilla sekä Keski-Pohjanmaan aikuisopisto) Keski-Pohjanmaan ammattiopisto nuorten koulutuksen ja Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus aikuiskoulutuksen osalta jatkoivat monialaista koulutustoimintaa. Koulutusyhtymän kolmantena tulosalueena on konsernipalvelut, jotka jakautuvat opetustoiminnalle tuotettaviin tukipalveluihin eli hallintopalveluluihin, talous- ja henkilöstöpalveluihin sekä kiinteistö- ja ruokapalveluihin. Ylintä päätösvaltaa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä käyttää yhtymävaltuusto ja ylintä operatiivista valtaa yhtymähallitus. Yhtymävaltuustossa puhetta johtaa Marja Hylkilä ja yhtymähallituksessa Timo Virolainen. KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Teollisuus ja rakentaminen Liiketalous, palvelut ja kulttuuri Luonnonvara-ala Sote- ja hyvinvointialat TYÖELÄMÄ NUORET, AIKUISET KONSERNIPALVELUT Yhtymäpalvelut, Kiinteistö- ja ruokapalvelut Konsernin johto Hallitus Valtuusto KESKI-POHJANMAAN AIKUISOPISTO Teollisuus ja rakentaminen Palvelualat Luonnonvara-ala Sote- ja hyvinvointialat Vapaa sivistystyö Oppisopimuspalvelut Muut toimielimet Yt-ryhmä, Ammattiosaamisen toimikunta, Opiskeluoikeuden toimikunta, Yhteinen opiskelijayhdistys Tarkastuslautakunta Joulukuussa 2013 yhtymähallitus nimesi sisäisen hakumenettelyn jälkeen Keski-Pohjanmaan ammattiopiston rehtoriksi Sirkku Purontauksen, Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen aikuiskoulutusjohtajaksi Jarmo Matintalon sekä talous- ja hallintojohtajaksi Jukka Penttisen. Kolmen tulosalueen johtajista koostuvan johtoryhmän puheenjohtajana toimii yhtymäjohtaja Liisa Sadeharju. Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa toimivat ammattiopetuksen ja maaseutuopetuksen yhdeksänjäseniset johtokunnat, joissa puhetta johtavat Pekka Puolimatka ja Mika Kellokoski. Johtokunnissa on lisäksi yhtymähallituksen edustaja, opettajien edustaja, muun henkilökunnan edustaja ja opiskelijoiden edustaja. Johtokuntien tehtävänä on kehittää opintoalojen toimintaa alueen ja työelämän näkökulmasta sekä tehdä esityksiä toimialojen talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan sekä valvoa kasvatuksellisen toiminnan ja taloudellisuuden toteutumista. Ammattiosaamisen toimikunta hyväksyy opetussuunnitelmiin sisältyvät ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat, valvoo niiden toteutusta sekä käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Toimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset. Toimielimen puheenjohtajana on toiminut vuosina Hannu Göös. Vuoden 2014 alusta lähtien puheenjohtajana aloitti Ahti Ekdahl. Opiskeluoikeuden toimikunnan tehtävänä on päättää ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa monijäseniselle toimielimelle säädetyistä opiskeluun soveltumattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä päättää opiskelusta tai asuntolasta erottamisesta. Puheenjohtajana toimii Sirkku Purontaus. 6

8 Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa neljä tulosyksikköä ja seitsemän toimipaikkaa Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Rehtori Sirkku Purontaus Oppilaitoshallinto, Toimistot, - Torkinmäki - Sote. -Perho - - Toholampi Opinto- ja hakutoimisto Opiskelijapalvelut, Markkinointi Opinto-ohjaus, 2. aste yhteistyö Teollisuus ja rakentaminen Toimialapäällikkö Tom Bjon Koulutuspäällikkö, oto Pekka Luoma Torkinmäki Sähkö ja automaatio & Tietoliikenne, Kone- ja metalli, Kemia ja prosessi, Turva-ala Torkinmäki Autoala ja logistiikka, Rakennus, Talotekniikka, Pintakäsittely, Puuala Liiketalous ja palvelut, kulttuuri Toimialapäällikkö Tuula Junttila Koulutuspäällikkö Pirjo Koski Mrika Rajaniemi 2/oto Torkinmäki Liiketalous, Tietotekniikka, Vaatetus, Torkinmäki HotRaCa, Kokkolinna, Elintarvike Toholampi Koulutuspäällikkö Aarne Törmänen Kälviä Kulttuuri Sote ja hyvinvointi Toimialapäällikkö Kaija Kähäri-Wiik Koulutuspäällikkö Jaana Sinko Terveystie Sos. Ja terv., PaKa, KoPa, Kälviä NuVa Koulutuspäällikkö, oto Eija Mäki-Ullakko Maatalous, Metsäala Opetusmaatila Luonnonvara-ala Toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala Perho & Koulutuspäällikkö, oto Matti Louhula, Perho Sirpa Puusaari, Hevosala, Maatalous ja ympäristöala, Tallit, Opetusmaatila Opiskelijahuolto, Koulutuspäällikkö Erkki Juola Yhteiset opinnot, Ohjaavat ja valmistavat Asuntolat Keski-Pohjanmaan ammattiopiston neljä tulosyksikköä jakaantuu seuraaviin toimialoihin, suluissa ovat toimipaikat sekä yhtymähallituksen joulukuussa 2013 sisäisellä haulla valitsemat toimialapäälliköt: Teollisuus ja rakentaminen (Ammattikampus), toimialapäällikkö Tom Bjon Liiketalous, palvelut ja kulttuuri (liiketalous ja palvelut toimivat Ammattikampuksella, kulttuuri Kälviän ja Toholammin toimipaikoissa), toimialapäällikkö Tuula Junttila Hyvinvointiala (Hyvinvointikampus), toimialapäällikkö Kaija Kähäri-Wiik Luonnonvara-ala (Kannuksen, Kaustisen ja Perhon toimipaikat), toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala Maaliskuussa valittiin koulutuspäälliköiksi seuraavat henkilöt, suluissa näkyvät toimialat: Pekka Luoma (tekniikka ja rakentaminen), Pirjo Koski ja Aarne Törmänen (liiketalous, palvelut ja kulttuuri), Jaana Sinko (hyvinvointiala), Eija Mäki-Ullakko, Sirpa Puusaari ja Matti Louhula (luonnonvara-ala) sekä Erkki Juola (yhteiset opinnot ja ohjaavat koulutukset) Opinto- ja hakutoimisto: Sirkku Purontaus Opiskeluhuolto: Kaija Kähäri-Wiik (toimii kuraattoreiden esimiehenä) Erityisopetus ja opinto-ohjaus: Kaija Kähri-Wiik (jaettu lähiesimiesvastuu) Asuntolat: Marjo-Riitta Ventola (jaettu lähiesimiesvastuu) Toimisto- ja opintosihteeripalvelut: Tom Bjon ja tiimit (toimisto & Primus) (jaettu esimiesvastuu) Työssäoppiminen, oppisopimus: Tom Bjon Kansainvälisyys: Hanna-Mari Laitala Markkinointi ja viestintä: Hanna-Mari Laitala Pedagogiset kehittämishankkeet: Tuula Junttila Opetussuunnitelmien kehittäminen: Tuula Junttila Kilpailutoiminta: Sirkku Purontaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistoa, sen hallintoa ja toimistoja sekä opiskelijapalveluja johtaa rehtori Sirkku Purontaus. Ammattiopiston johtotiimiin kuuluvat myös (kuvassa) toimialapäälliköt Kaija Kähäri-Wiik, Tom Bjon, toimistosihteeri Sanna Silvennoinen, Tuula Junttila, Hanna-Mari Laitala ja yhteisten opintojen koulutuspäällikkö Erkki Juola. Jokainen toimialapäällikkö vastaa myös yhteistyöstä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen aikuiskoulutuspäälliköiden kanssa. Näiden lisäksi koulutusyhtymän yhteisissä tiimeissä on jäseniä ammattiopistosta ja sen toimipaikoista. 7

9 n Ammattikampus Närvilänkatu -hankkeen toisen vaiheen rakentamistöiden lopputuloksena n kauppaopiston ja n ammattilukion toiminnot siirtyivät Vingen- ja Puutarhakadulta Torkinmäen Ammattikampukselle maaliskuussa, jonka jälkeen Ammattikampuksella opiskelee noin Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijaa. Joulukuussa 2012 alkaneiden toisen vaiheen rakennustöiden kokonaispinta-ala oli m2 ja kokonaiskustannusarvio 6,75 miljoonaa euroa. Peruskorjaus- ja laajennustyömaalla rakennettiin uusia opetus- ja pienryhmätiloja, peruskorjattiin ohjaavan ja valmentavan koulutuksen tiloja sekä rakennettiin opetusta tukeville toiminnoille lisätiloja. Lisäksi peruskorjattiin ja uudelleen järjesteltiin piha-, pysäköinti- ja liikennealueita. Marraskuussa 2012 valmistuneessa ensimmäisessä vaiheessa peruskorjattiin ja laajennettiin ammattiopiston tiloja, kuten mm. opetus-, toimisto- ja hallintotiloja sekä henkilöstöravintolaa. Osaltaan nämä ensimmäisen vaiheen uudet tilat ennakoivat jo kauppaopiston ja ammattilukion tulemista osaksi Ammattikampusta. Tänä syksynä käynnistyi Kampushallin rakentaminen. Kampushallin rakennuttajana, omistajana ja hallinnoijana toimii Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja n kaupungin omistama Kiinteistö Oy n Kampus. Kampushalliin rakennetaan tilat ammattiopiston liikunnan ja terveystiedon sekä turvallisuusalan opetukselle. Kampushalliin saadaan yhteiset tilat koko Kampusalueen opiskelijaterveydenhuollolle. Kolmikerroksinen Kampushalli palvelee myös n kaupungin opetuspalvelujen ja sen perusopetuksen liikuntatilatarpeita. Kampushalli vastaa osaltaan myös n ja sen lähialueen urheiluseurojen liikuntatilatarpeisiin. Helmikuussa 2015 käyttöön otettava Kampushalli tulee käytännössä korvaamaan kolme liikuntasalia. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen Nuorten ammatillinen peruskoulutus on suunnattu etupäässä alle 25-vuotiaille. Kaikkien perustutkintojen pituus on kolme vuotta eli 120 opintoviikkoa (ov). Lukion päättötodistuksen saaneen tai ylioppilastutkinnon suorittaneen opiskeluaika on lyhyempi. Opinnot koostuvat vähintään 80 ov:n ammatillista opinnoista (joista vähintään 20 ov toteutetaan työssäoppien), 20 ov:n yhteisistä opinnoista (16 ov pakollisia ja 4 ov valinnaisia) sekä 10 ov:n vapaasti valittavista opinnoista. Opintojen henkilökohtaistamisen myötä opiskelijoita valmistuu myös pitkin lukuvuotta opintojaksojen (viisi jaksoa/lukuvuosi) lopussa. Ammattiopisto valitsi Vuoden TOP:ksi Honkaharjun Poutapilven. Ammattilukion opiskeluaika on 3,5 v. 4 v. Ammattiopisto toteuttaa ryhmämuotoisena ammattilukio- opintoja, joissa opiskelija suorittaa ns. kolmoistutkinnon: ammatillisen perustutkinnon, lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Kaikissa perustutkinnoissa on mahdollista suorittaa myös yhdistelmätutkinto, jossa opiskelija tekee ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Ammattiopiston kansainvälisen toiminnan painopistealueena on Eurooppa. Opiskelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihtoja tehdään useita kymmeniä lukuvuoden aikana. Opiskelijoiden työssäoppiminen ulkomailla on lisääntynyt. Ammattiopiston huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnista monin eri tavoin. Tukipalveluita ovat esim. kuraattori- ja terveyspalvelut, matkatuki sekä asuntola-, harrastus- ja opiskelijakuntatoiminta. Ammattiopisto tunnetaan monipuolisista opiskelijoiden asiakastöistä. Ammattiopistossa muun muassa valmistetaan metalliosia ja koruja asiakkaiden tarpeisiin, rakennetaan taloja ja LVI-järjestelmiä, korjataan autoja ja hoidetaan kuljetuksia, sähköistetään, pinnoitetaan, tehdään sisustussuunnitelmia, valmistetaan vaatteita, korjataan tietokoneita, järjestetään tapahtumia, leivotaan ja tehdään valmisruokia sekä valmistetaan tarjoiluja juhliin ja tapahtumiin. Opetusravintola Kokkolinna tarjoaa ravintolalounaita ja järjestää erilaisia tilaisuuksia. Luonnonvara-alalla tuotetaan maitoa ja lihaa. Koirahoitolassa hoidetaan asiakkaiden koiria ympäri vuoden. 8

10 TEOLLISUUS JA RAKENTAMINEN Toimialapäällikön johdantosanat Viime syksyyn kuului myös muutoksen ennakointia, sillä liiketalouden muuttamista Ammattikampukselle suunniteltiin. Turva-alan toinen vuosikurssi aloitti opintonsa. Jo syksyllä käynnistynyt opetussuunnitelmatyö jatkui koko kevään. Vuodenvaihteessa uusiutuneen organisaation myötä teollisuuden ja rakentamisen toimialapäälliköksi valittiin Tom Bjon ja varahenkilöksi koulutuspäällikkö Pekka Luoma. Toimialaan kuuluvat kone- ja metalliala, sähköala, prosessiteollisuus ja laboratorioala, turvallisuusala, auto- ja kuljetusala, puuala, pintakäsittelyala, rakennusala ja talotekniikka Organisaatiouudistuksen jälkeen toimiala on viritellyt yhteistyötä aikuiskoulutuksen kanssa. Auto- ja logistiikka, kone- ja metalli sekä kemianteollisuuden opettajat ja toimialapäälliköt ovat kokoontuneet suunnittelemaan opetuksen yhteistyökuvioita ja yhteisiä toimintatapoja. Lisäksi on keskusteltu myös mahdollisista yhteisistä laitehankinnoista. Maaliskuussa järjestetyssä laboratorioalan kehitysryhmäpalaverissa teollisuuden vieraina olivat UPM Pietarsaaren tehtaiden ), Snellmanin Lihanjalostus Oy:n, Teknologiakeskus Ketek Oy:n, Maintpartner Oy:n, Metlan, Freeport Cobalt Oy:n Nab Labs Oy:n ja Boliden n edustajat. Heidän mukaansa laboratorioiden työmäärä lisääntyy tulevaisuudessa mm. jatkuvasti tiukentuneiden ympäristö- ja työhygieniavaatimusten vuoksi. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johto sekä ammattiopiston teollisuuden ja rakentamisen toimialapäälliköt tapasivat KIP ( Industrial Park) eli n suurteollisuusalueen henkilöstöjohtoa eli toiminnanjohtaja Ville Honkalan, Matti Muuraiskankaan (Boliden ) ja Miia Tastulan (CABB) Ammattikampuksella maaliskuussa. Tutustumisen lisäksi vieraille esiteltiin KPEDUn uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä vastuineen sekä koulutustarjontaa. Lisäksi käytiin läpi koulutustarpeen määrällistä ja laadullista ennakointia. Jarmo Luomanmäki ohjaava erikoisammattihenkilö (EWS) Kari Manninen, lehtori, ins. (ylempi AMK, EWS) Kuisma Peura, lehtori, DI Stefan Rönnkvist, lehtori, ins. (AMK, EWS) Veli Saaranen, lehtori, ins. (IWE) Pasi Skantsi, lehtori, ins. (AMK) Juha Sämpi, tuntiopettaja, Tuotantokoulu Harri Tapio ohjaava erikoisammattihenkilö, teknikko Juha Joki, varastonhoitaja, konepuuseppä Viime kevään yhteishaussa kone- ja metallialalle oli aloituspaikkoihin nähden noin 1,25-kertainen määrä ensisijaisia hakijoita. Elokuussa opintonsa aloitti perinteiseen tapaan kaksi noin 19 opiskelijan ryhmää. Ensimmäisen vuoden opinnot ovat molemmille ryhmille yhteneväiset, toisin sanoen opiskellaan perusteet koneistuksesta, asennuksesta ja automaatiotekniikasta sekä levytöistä ja hitsauksesta. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat valitsevat, suuntautuvatko koneistajan vai levyseppä- hitsaajan ammattiin. Opintoalan työpajoissa on perinteiseen tapaan tehty runsaasti asiakkaiden tilaamia tuotteita. Kirjo on ollut erittäin laaja. Tämän vuoden hittituote on ollut alumiininen kylpytynnyri. Koneistuksessa valmistettiin tarkkuus-koneistettuja koneenosia ja kolmiulotteisia ohutlevymuotteja. Erikoisimpana työnä oli museoajoneuvo Mersun pölykapselien koneistus valuaihioista. Voidaan siis todeta, että kone- ja metallialalla opiskelu tapahtuu mahdollisimman aidossa työympäristössä ja alan oikeiden työtehtävien parissa. Lokakuussa 2012 aloitti toimintansa kone- ja metallialan Tuotantokoulu, joka toimii 3T-hankkeen rahoittamana Kokkotyö-säätiön tiloissa. Tuotantokoulun tarkoituksena on ollut edistää keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden opintoja työvaltaisin menetelmin. Tuotantokoulu on toiminut erittäin hienosti ja saanut aikaan merkittäviä tuloksia. Tuotantokoulun toiminta jatkuu myös syksyllä. Kone- ja metalliala Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistaja Levyseppähitsaaja Henkilöstö: Thomas Isoaho, tuntiopettaja, ins. (AMK, EWS) Jarkko Kröger, lehtori, ins.(amk,iwe) 9

11 Henkilökohtaiset opinpolut ovat jatkuvasti lisääntymässä, mikä suurelta johtuu opiskelijoiden lisääntyvistä elämänhallintaan liittyvistä ongelmista. Joukkoon mahtuu myös useita ammattilukiolaisia, koulun vaihtajia ja jo aiempina vuosina keskeyttäneitä, jotka jatkavat opintojaan. Tämä tuo valtavasti haasteita henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimiseen, sillä non-stop-koulutusta ei ole tarjolla, vaan useimmat tutkinnon osat ja muut kurssit ovat tarjolla vain kerran vuodessa. Onneksi opintoalalla on kaksi ohjaavaa erikoisammattihenkilöä, jotka tekevät erittäin hyvää työtä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa ja tukiopetuksessa. Kuluneen talven aikana järjestettiin toista kertaa kymmenen opintoviikon mittainen kansainvälinen IW-hitsaajakurssi. Tämän kansainvälisen hitsaajan tutkinnon voi suorittaa kolmella eri tasolla; piena-, levy- ja putkitaso, eri hitsausprosesseilla; puikko (111), MIG/ MAG (131, 135, 136, 138), TIG (141) ja eri materiaaleille. Tänä vuonna Sami Kalliokoski ja Joonas Orjala suorittivat kansainvälisen pienahitsaajan tutkinnon TiG -hitsausmenetelmällä. Aki Juko suoritti kansainvälisen putkihitsaajan tutkinnon TiG -hitsausmenetelmällä, mikä on erinomainen saavutus nuorelle 10 opintoviikon aikana. Taitaja-semifinaaleihin osallistui Amm11Kon -ryhmästä Eetu Kolppanen, lajina CAD-suunnittelu IT- ja viestintäteknologian alalta. CAD-suunnittelussa kilpaillaan 3D-mallien ja 2D-koneenpiirustuksien luomisessa. Myös kokoonpanokuvat, tuotekortit ja visualisointi olivat osana kilpailutehtäviä. Kolppanen sijoittui finaalissa tänäkin vuonna hienosti toiseksi. Sähkö- ja automaatiotekniikka sekä tieto- ja tietoliikennetekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma Sähköasentaja Automaatioasentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Elektroniikka-asentaja / ammattilukio ICT-asentaja / ammattilukio Henkilöstö: Tarja Herronen, lehtori, insinööri (AMK) Tero Hakonen, lehtori, insinööri (AMK) Tapio Ketola, lehtori, insinööri (AMK), (vv saakka) Teijo Kivineva, lehtori, insinööri (AMK) Seppo Kurvinen, lehtori, insinööri (AMK) Risto Palin, tuntiopettaja, insinööri (AMK) Hannu Hotakainen, tuntiopettaja, mekaanikko/elektroniikka Marko Päiveröinen, lehtori, insinööri (AMK) Jarmo Salo, tuntiopettaja, insinööri Pasi Kleimola, tuntiopettaja, diplomi-insinööri Heikki Salo, varastonhoitaja, radio- ja tv-asentaja Veli-Pekka Suominen, sähköalan varastomies, ohjaava erikoisammattihenkilö, tietotekniikka-asentaja Perusopetustoiminta jatkui normaalisti työssäoppimisineen ja näyttöineen. Opetussuunnitelmiin teimme pieniä muutoksia ja lisäyksiä. Kevään aikana olemme tutkineet uutta opetussuunnitelmaa ja miettineet opintopisteitä, jotka tulevat käyttöön lukuvuonna Kim Lillfors ja Niko Jämsä tekemässä omakotitalon sähköasennusta. 10 Opiskelijat ovat olleet edellisten vuosien tapaan tekemässä sähköasennuksia opiston omakotityömailla. Työt ovat vaativia, nykyaikaisten omakotitalojen vaatimusten mukaisia, mutta siten opiskelijat ovat saaneet tuntumaa oikeisiin töihin jo opiskeluaikana. Myös muutamia ulkopuolisia asennuskohteita on tehty tänä lukuvuotena. Talotyömailla opiskelijoiden ohjauksesta on vastannut Veli-Pekka Suominen.

12 Sähköosaston tiloissa järjestettiin joka keskiviikko elektroniikkakerho. Kerhon ohjaajana toimi Hannu Hotakainen. Kerhossa on ollut mahdollisuus tehdä omia elektroniikkalaitteita, rästiharjoituksia tai opinnäytteitä. Marko Päiveröinen osallistui Väylä-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa ja kehittää toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston välistä yhteistyötä. Risto Palin ja Marko Päiveröinen olivat mukana PaLaVa-hankkeessa, jossa parannetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintoja myös muilta osastoilta ja oppilaitoksista. Lisäksi hankkeessa käytiin läpi nykyistä sähkö- ja automaatiotekniikan opetussuunnitelmaa yhdessä työssäoppimispaikkojen edustajien kanssa. Lahden Taitaja-finaaliin selviytyivät sähköosastolta Jere Yli-Parkas ja Ville-Veikko Alasimi lajina mekatroniikan parikilpailu. Automaatioasennuslajiin osallistui kolme kilpailijaa, joista Iiro Kauppinen ja Olli Kalliokoski pääsivät finaalin. Niko Ahonen automaatioasennuksessa ja Kim Lillfors sähköasennuksissa karsiutuivat finaalista. ICT opiskelija Daniel Nickel työskentelee ICT oppimisympäristön laitteiden parissa. Opiskelijoiden tukeminen ja asennustilojen muutokset Jatkoimme edellisten vuosien tapaan opiskelijoiden opintojen järjestelmällistä tukemista. Ykkösluokkien apuopettajana toimi Hannu Hotakainen ja ylempien luokkien tukiopetuksesta vastasivat Marko Päiveröinen ja Risto Palin. Toimintaa jatkettiin myös tänä vuonna siten, että myös ylempien luokkien rästiopintoja saatiin tehokkaammin suoritettua pois. Tämän lukuvuoden isompi tilamuutos tehtiin automaatiopuolen asennustilan takana sijaitsevaan huonetilaan, joka muutettiin vastaamaan nykyaikaisen opetuksen vaatimuksia. Kevään aikana olemme hankkineet em. tilaan tarvittavat logiikat, taajuusmuuttajat, kosketuspaneelit, moottorit ja hihnakuljettimet. Kevään aikana niistä kasataan laitteistot, jotka on tavoitteena saada käyttöön opetuksessa syksyllä Lisäksi tilaan hankitaan myöhemmin videotykki ja dokumenttikamera. Tila ja laitteet ovat sähköalan opiskelijoiden käytössä. Kansainvälisyys, hankkeet ja Taitaja-kilpailut Opettajat Marko Päiveröinen ja Jarmo Salo kävivät keväällä PPT-hankkeen avulla Saksassa tutustumassa Kleven kaupungin yrityksiin ja ammattioppilaitokseen. Ensi lukuvuonna opiskelijoiden olisi tarkoitus mennä suorittamaan yössäoppimisjaksoja Saksaan. Jere Yli-Parkas ja Ville-Veikko Alasimi, lajina mekatroniikka. Iiro Kauppinen, lajina automaatioasennus. Prosessiteollisuus ja laboratorioala Prosessiteollisuuden perustutkinto Kemiantekniikan koulutusohjelma Prosessinhoitaja Laboratorioalan perustutkinto Laboratorioalan koulutusohjelma Laborantti Henkilöstö: Eeva-Maija Kiiskilä, lehtori, ins. (AMK) prosessitekniikka 11

13 Aino Pihakari, tuntiopettaja, ins. prosessitekniikka Hannele Puumala, lehtori, ins. (AMK) prosessitekniikka Ilkka Timosaari, lehtori/koulutuspäällikkö, ins. prosessitekniikka Keijo Saukkonen, määräaikainen tuntiopettaja, ins. paperitekniikka Merkittävin hankinta kuluvana lukuvuonna oli syksyllä käyttöön otettu autoklaavi, jota käytetään pääasiassa bioanalytiikan töissä. Kevään aikana käynnistettiin uuden AAS-laitteen hankintaprosessi. Laitteen on tarkoitus olla käytössä seuraavan lukuvuoden alkaessa elokuussa. Kuluneena lukuvuonna osastolla opiskeli 74 opiskelijaa. Perinteisen opiskelun ohessa opiskelijat osallistuivat aktiivisesti erilaisten tapahtumien järjestelyihin. He olivat mukana mm. kaksipäiväisen LUMA-tapahtuman järjestelyissä suunnittelemalla ja ohjaamalla vierailevien peruskoululaisten harjoitustöitä. Myös perinteisissä peruskoululaisten tutustumiskäynneillä LUMA-viikolla opiskelijat toimivat niin oppaina kuin töidensä esittelijöinä. Samalla periaatteella toteutuivat myös avointen ovien järjestelyt. Laboranttiopiskelijoita osallistui Hyvinvointimessuille omalla esittelyosastollaan jakamalla tietoa analysoimiensa snack-tuotteiden suola-, rasva-, sokeri- yms. pitoisuuksista. Vierailuja opiskelijoiden kanssa tehtiin perinteiseen tapaan n suurteollisuus eli KIP-alueelle mm. Boliden an, Freeport Cobalt Oy:hyn ja Oy Power Ab:n voimalaitoksille. Käytiin tutustumassa myös n kaupungin vesilaitokseen sekä jäteveden puhdistamoon ja siihen liittyvään biokaasureaktoriin. Pidempi opintomatka toteutui 12PROS-ryhmän kanssa Raaheen Rautaruukille, jossa avautuivat teräksen valmistuksen eri vaiheet käytännössä. Yleisen tutustumiskierroksen ja luennon lisäksi tarkemmassa tutkinnassa oli masuuniprosessi siihen liittyvine toimintoineen. Myös ssa käyneessä Metsäbiotalouden RoadShow:ssa vierailtiin. Mohammed Alabbasi määrittää maanäytteestä kaliumia atomiabsorptiolla. 12 Yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) kanssa järjestetyssä kemian alojen aamukahvitilaisuudessa jaettiin tietoa alueen rehtoreille, luma-aineiden opettajille ja opinto-ohjaajille. Paikallista teollisuutta tilaisuudessa edustivat Boliden ja Freeport Cobalt Oy. KIP-alueen yritykset osallistuivat omalla osastolla Keski-Pohjanmaan ammattiopiston avointen ovien päivään. Laboratorioalan opettajat täsmäkouluttivat talven aikana Nablabs Oy:n Kaustisen yksikön laborantteja. Prosessiala oli mukana PaLaVa- ja Keskipohjalainen koulutusväylä -hankkeissa. Neste Oy:n Porvoon jalostamon edustajat kävivät rekrytoimassa kesätyöntekijöitä ja kertomassa jalostamon toiminnoista. Savon koulutusyhtymän vieraat toivat ajatuksia herättävät terveiset tavastaan järjestää prosessialan koulutusta Kuopiossa. Boliden n ja ammattiopiston lohko A:n välinen perinteinen kehitysryhmätapaaminen järjestettiin viime syksynä ammattiopiston tiloissa. Ammattiopistossa kokoontui myös laboratorioalan kehitysryhmä, jossa opettajien ja johdon terveiset tuoneen toimialapäällikön lisäksi mukana olivat alueen laboratorioiden edustajat. Vieraat esittivät ajatuksiaan myös työssäoppimisen järjestelyistä ja laboranttikoulutuksesta yleensä. Jonna Noponen (edessä) ja Jenni Långsved tutkimassa paperin ominaisuuksia.

14 Turvallisuusala Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusalan ja turvallisuustekniikan koulutusohjelma Turvallisuusvalvoja Opettajat: Risto Karhu, opettaja, turvallisuusalan eat Jarmo Humalajoki, opettaja, turvallisuusalan eat Syksyllä 2014 aloittava turvallisuusalan kolmas vuosikurssi pääsee opiskelemaan Keski-Pohjanmaan ammattiopiston uusipiin opiskelu- ja harjoitustiloihin, kun Kampus-halli valmistuu tulevan talven aikana. Perusluokkatilojen lisäksi käyttöön tulevat myös nykyaikainen vahtimestaripiste oheislaitteineen (mukaan lukien kamera- ja kulunvalvontatekniikat) sekä voimankäyttö- ja liikuntapaikat katsomotiloineen. Toimitilamme tulevat siis olemaan valtakunnan uusimmat ja nykyaikaisimmat. Kyseisen liikuntapaikan yleisö- ja pelitapahtumat tarjoavat opiskelijoillemme oivan mahdollisuuden harjoitella vartioimis- ja järjestyksenvalvontatehtäviä aidoissa tapahtumissa ja samalla tutussa opiskeluympäristössä. Maaliskuinen talvinäkymä liikenteenohjaajista Hopeasompa kisoista tulihan se kaivattu talvi viimein, yhdessä yössä. Turvallisuusalan opiskelijat ovat olleet mukana tai järjestäneet lukuvuoden aikana mm. seuraavanlaisia tapahtumia ja tehtäviä. Lokakuussa järjestimme, nyt jo perinteisen (toinen kerta) asuntola-turvallisuuteen liittyvän harjoituksen yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen kanssa, Ammattikampuksen opiskelija-asuntolassa. Aiheena tuolloin oli asuntolan evakuointi pelastuslaitoksen nostolavakalustoa käyttäen. Tutustuimme Merivartioston toimintaan ja olimme pelastettavina n meripelastajien toteuttamassa pintapelastusharjoituksessa, n edustan merialueella. Marraskuussa kävimme FinnSec2013-messuilla. Kuluneen lukuvuoden suurin ja myös työllistävin tapahtuma oli Kalajoen Junkkarien isännöimä Hopeasompa-hiihtojen loppukilpailu Kalajoen hiihtomajalla maaliskuussa. Kilpailuihin osallistui n.900 nuorta hiihtäjää sekä heidän huoltajansa ja kannustusjoukot. Muilta osin opiskelu on ollut hyvin teoriapainotteista. Vastapainoksi olemme hyödyntäneet edellisvuosien tapaan n kaupungin liikunta ja urheilumahdollisuuksia viikoittaisina tyky-päivinä. Auto- ja kuljetusala Autoalan perustutkinto Autotekniikan koulutusohjelma Ajoneuvoasentaja Logistiikan perustutkinto Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Autonkuljettaja Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Henkilöstö: Pasi Herronen, tuntiopettaja, ins. (AMK) Jaakko Huhtala, lehtori, ins. Kari Lukkarila, tuntiopettaja/ohjaava ammattihenkilö, autonhuoltaja Pekka Luoma, lehtori/koulutuspäällikkö, ins. (AMK) Janne Perälahti, tuntiopettaja, liikenneopettaja Rami Puutio, tuntiopettaja, liikenneopettaja Esa Rovio, lehtori, teknikko Matti Tiikkainen, tuntiopettaja, ins. Matti Varpaluoma, lehtori, ins. (ylempi AMK) Mika Harju, varastonhoitaja, ajoneuvoasentaja Auto- ja kuljetusalalta valmistuu tänä keväänä 17 opiskelijaa autoalan perustutkintoon eli ajoneuvoasentajiksi ja 15 opiskelijaa logistiikan perustutkintoon. Logistiikan perustutkintoon valmistuvista 14 saa yhdistelmäajoneuvonkuljettajan tutkinnon ja yksi valmistuu autonkuljettajaksi. Auto-osastolla opiskeli lukuvuoden aikana kaikkiaan 112 opiskelijaa. Käytännön opetus toteutettiin perinteisesti asiakastöitä tehden, minkä vuoksi yhteydet paikallisiin autokorjaamoihin ja kuljetusliikkeisiin olivat lähes päivittäisiä. Kerran viikossa tapahtuva alihankinta-ajo H. Widjeskogin kuljetusliikkeelle jatkui jo kymmenettä vuotta. Valmistuvista ajoneuvoasentajista Taavi Otepalu ja Roni Silander suorittivat työssäoppimisjaksoistaan kuusi viikkoa Virossa Viljantissa kahdessa eri autokorjaamossa. Hopeamitali Taitaja-finaalissa logistiikan opiskelijalle Tammikuun puolivälissä järjestetyissä Taitaja2014-kilpailujen logistiikan semifinaaleihin osallistui yli oppilaitoksen opiskelijaa, joista tänä keväänä valmistuva Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelija Matti Rahkonen selviytyi finaaliin saavuttaen hienosti jaetun toisen tilan. Todellista ammattitaitoa vaativat kilpailutehtävien suoritus jakautui kolmelle työntäyteiselle päivälle. Onnea Matille vielä kerran hyvästä suorituksesta! Autoalan opiskelijat Arttu Tastula ja Robert Wtick karsiutuivat täpärästi finaalista. 13

15 Aikuiskoulutusta opintoalalla Lokakuussa opintoalalla alkoi yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkintoon valmistava aikuiskoulutus, jonka aloitti 11 aikuisopiskelijaa. He suorittivat koulutuksen aikana mm. ns. rekkakortin (BECE) ja muita erityispätevyyksiä, joita yhdistelmäajoneuvonkuljettaja tarvitsee työssään, kuten esim. trukkikortin, ADR-ajoluvan, työturvakortin, tieturvakortin jne. Auto-osasto sai syyslukukauden aikana yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman valmiiksi, ja joulukuussa kuljetusalan tutkintotoimikunta hyväksyi sen. Kuljetusalan ammattipätevyyden jatkokoulutuksia työelämässä oleville kuljettajille eli ns. cap-koulutuksia opintoala järjesti yhteistyössä Keski-Pohjanmaan aikuisopiston kanssa lukuvuoden aikana runsaasti. Aikuisopisto hoiti koulutusten markkinoinnin, kun taas valtaosan koulutuksista pitivät auto-osaston opettajat. Näistä koulutuksista kuljettajat saivat pakollisia jatkokoulutuspäiviä, joita heillä on oltava viisi kappaletta viiden vuoden periodissa. Näistä cap-koulutuksista mainittakoon esim. tieturvakoulutus, trukkikoulutus, ennakoivan ajon koulutus, ADR-koulutukset sekä digipiirturi- ja hygieniakoulutus. Peruutusharjoittelua uudella sorakasettiyhdistelmällä. Uutta kalustoa ja osaamisen päivityksiä Ajoneuvotarve lisääntyi aikuiskoulutuksen aloittamisen ja maanrakennuskoneenkuljettaja opiskelijoiden ajokortti- sekä ammattipätevyyskoulutuksen vuoksi. Näihin tarpeisiin osasto sai maaliskuun lopulla käytetyn sorakasettiyhdistelmän. Sorakasettiyhdistelmä mahdollistaa maansiirtokuljetusten opetuksen ajanmukaisella ja nykyisin työelämässä käytettävällä kalustolla. Vetoautoa voidaan käyttää myös rahtitavarakuljetusten opetukseen, koska autoon tuli myös vaihdettava kokosivun aukeava umpikori. Lukuvuoden aikana osastolle saatiin myös kaksi uutta autonostinta ja uusi ajoneuvodiagnostiikan testeri, jolla voidaan lukea vikakoodit ja tutkia uusien autojen sähköjärjestelmiä. Opettaja Janne Perälahti ja opiskelija Ari Paavola sulkemassa kuormakoria kuljetustehtävän päätteeksi. Lehtori Jaakko Huhtala suoritti autonasentajien opettajille suunnitellun erikoisammattitutkinnon, joka suuntautui uusien autojen elektroniikka- ja sähköjärjestelmiin. Koulutuksen yhteydessä Jaakko Huhtala suoritti S3-sähköautojen korjauspätevyyden, mikä mahdollistaa osastolla hybridi- ja sähköautojen korjaustyöt. Opettaja Rami Puutio suoritti lukuvuoden aikana opettajan pedagogiset opinnot. Osaston opettajat osallistuivat erilaisille ammattitaitoa ja pedagogista osaamista ylläpitäville lyhytkursseille, joilla he päivittivät osaamistaan ja pitivät yllä erilaisia erityispätevyyksiään. 14 Opiskelija Matti Rahkonen suorittamassa erikoiskuljetustehtävää Taitaja2014-kilpailussa Lahdessa.

16 Opiskelija Matti Mäkelä ajoharjoittelussa kuorma-autolla. Onnelliset Taitaja2014-kilpailujen hopeamitallistit Matti Rahkonen ja Eetu Kolppanen. Puuala Puualan perustutkinto Teollisuuspuusepän koulutusohjelma Puuseppä Logistiikan toisen luokan opiskelijoita lähdössä suorittamaan kuljetustehtäviä ja käsittelyharjoituksia. Henkilöstö: Heikki Moilanen, lehtori, artenomi (AMK) Arto Mäenpää, tuntiopettaja, artenomi (AMK) Kent Rönnqvist, tuntiopettaja, puutekniikan insinööri Markus Viitala, ohjaava ammattihenkilö, teknikko Renkaan tasapainoitusta suorittamassa opiskelija Niko Koivukangas. Opiskelu puualalla perustuu ammatin oppimiseen tekemällä itse erilaisia harjoitustöitä, joista mainittakoon opiskelijoiden valmistamat huonekalut, ovet ja ikkunat sekä keittiökalusteet. Lisäksi opiskelijat suunnittelevat ja valmistavat lukuvuoden aikana asiakkaiden tilaustöitä. Ensimmäisen vuosikurssin syksy käynnistyi ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opiskelulla. Ammattiopinnot lähtivät käyntiin materiaali- ja valmistustekniikan opintojen aloittamisella. Alussa opinnoissa keskitytään puuntyöstökoneiden ja -laitteiden turvalliseen käyttämiseen harjoitustöissä. Opiskelijalla on tehtävänään viisi pakollista harjoitustyötä, joissa opitaan käyttämään puuntyöstökoneita, lukemaan ammattipiirustuksia, valmistamaan tuotteiden rakenteita ja liitoksia sekä pintakäsittelemään valmistettuja tuotteita tarkoituksenmukaisella tavalla. Ensimmäisellä vuosikurssilla opiskelijat osaavat jo käyttää CNC-ohjattua työstökeskusta, tehdä tarvittavat työstörataohjelmat ja työstää kappaleita. Opiskelijat oppivat myös puualan materiaalituntemusta sekä liimaus- ja kuivaustekniikkaa. Asiakaslähtöisen valmistustoiminnan opintojaksossa opiskelijat valmistavat asiakkaiden tarpeisiin tuotteita. Menneen talven aikana osa opiskelijoista osallistui mm. omakotitalon keittiökalusteiden valmistukseen ja asennukseen työmaaolosuhteissa, minkä ansiosta he ovat saaneet lisäsuorituksia opintoihinsa. Ensimmäisen vuo- 15

17 sikurssin opiskelijoilla on opiskeluvuotensa aikana kaksi ammattiosaamisen näyttöä. Toisen vuosikurssin opiskelijoiden syksy alkoi ammatillisten valinnaisten tutkinnon osien opiskelulla. Toisen vuoden opiskelijat ovat olleet työssäoppimisjaksolla kuluvan vuoden opintojen aikana, jonka aikana he ovat suorittaneet ammattiosaamisen näytön. Massiivipuutuotteiden valmistuksessa opiskelijat valmistavat vaativampia kokonaisuuksia syventäen siten ammatillista osaamistaan. Toisen vuoden opiskelijoilla on tänä vuonna kaksi näyttöä. Valmistuvan ryhmän toiminta koostui tänä lukuvuonna ammatillisista valinnaisista opinnoista. Opiskelijat osallistuivat tänä vuonna Lohtajan pappilan kunnostustyöhön, jossa puualan kolmannen vuoden opiskelijoiden tehtävänä oli valmistaa tuolit asiakkaan toiveiden mukaisesti. Opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöt ja opinnäytetyö täyttivät opiskelijoiden opiskeluvuoden harjoitustöiden lisäksi. Opiskelijat olivat työssäoppimassa kaksi kertaa; kymmenen opintoviikkoa huonekalu-, keittiökaluste-, rakennuspuusepän- tai veneteollisuuden yrityksissä. Kevään viimeisellä vapaavalintaisella työssäoppimisjaksolla he olivat työssäoppimassa valitsemissaan yrityksissä. Tämänvuotisissa Taitaja-kisoissa puualan opiskelija jäi niukasti finaalipaikasta. Opiskelijoiden yhteistyössä valmistamat Lohtajan pappilan tuolit valmiina. Pintakäsittelyala Pintakäsittelyalan perustutkinto Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma Maalari Henkilöstö: Heikki Tumminki, tuntiopettaja, ins. (AMK) Jari Piispanen, tuntiopettaja, rakennusmestari Tuija Linna, ohjaava ammattihenkilö, maalari Pekka Hirvikoski, ohjaava erikoisammattihenkilö, maalari Olemme lukuvuoden aikana tehneet paljon rakennusmaalaukseen liittyviä töitä. Kohteet ovat olleet monipuolisia ja hyvin erilaisissa kohteissa. Ammattiopiston kiinteistöä on maalattu monilla osastoilla ja pyritty saamaan tiloja viihtyisimmiksi mm. uusilla värivalinnoilla. Viihtyisä ja asiallinen ympäristö on tärkeä myös opiskelussa, kuten värioppi opettaa. Imagoa nostettiin myös avointen ovien päivänä, jolloin suoritettiin työnäytöksiä tehoste- ja koristemaalauksessa sekä tapetoinnissa. Lisäksi yleisökilpailutehtävänä oli värien tunnistusta. 16 Tänä keväänä valmistuva opiskelija Jonna Kivijärvi sahaamassa opinnäytetyönsä pöydän kannen osaa. Toisen vuoden opiskelija Niko Mustaniemi valmistamassa lipaston laatikostoa. Menneenä talvena tärkeimpänä työkohteena olivat opiskelijatyönä rakennetut omakotitalot n Jokilaaksossa. Maalausalan opiskelijat ovat tehneet kaikki pintakäsittelytyöt. Taloissa on tehty pohjien tasoitustöitä, maalaustöitä, tapetointia, koristerappausta ja sabluunamaalausta. Työmaa on erittäin hyvä kohde myös yhteistyön merkityksen opettamisesta opiskelijoille, sillä monen eri alan opiskelijat työskentelevät yhtä aikaa työmaalla. Ulkona tapahtuvien töiden tekemisen tärkein ajankohta on syksy, jolloin hyvänä vuonna pystytään työskentelemään useita kuukausia jopa lokakuulle saakka. Näin tapahtui viime syksynä, jolloin kohteina olivat ammattiopiston rakentamat omakotitalot Jokilaaksossa, rivitalon pääty Koivuhaassa sekä Hakalahdessa autokatos ja rivitalon puuosat. Keväällä ulkomaalausaika on huomattavas-

18 ti lyhyempi. Tuolloin aloitimme ammattiopiston uuden omakotitalon maalauksen Rytimäellä. Lisäksi huoneistoremontteja on tehty Halkokarilla, Kirkonmäellä ja kaupungin keskustassa; esim. Kustaa Aadolfinkadulla on maalattu kerrostaloon kolme rappukäytävää. Kohde ovat ollut hyvä harjoituspaikka, sillä siellä on saanut tehdä monipuolisia töitä. Katoista poistettiin vanhat huonokuntoiset akustolevyt, jonka jälkeen ylitasoitettiin kaikki kattopinnat. Seinät on maalattu kahdella eri värillä, joten lopputulokseksi saatiin tyylikästä värimaailmaa. Huonekalujen kunnostusta on tehty siltä osin kuin rakennusmaalauksilta on ehditty. Työsalissa on ollut monenlaisia töitä, joiden lopputuloksena monet kauniit ja vanhatkin esineet ovat saaneet alkuperäisen loistonsa takaisin. Töissä ovat tulleet tutuiksi monipuoliset menetelmät vahauksesta peittomaalauksiin. Vanhojen kalusteiden lisäksi käsittelemme myös uusia kalusteita, jolloin ruiskumaalaus on kaikin tavoin edullinen ja hyvä käsittelytapa. Tämän vuoden aikana keittiökaapistojen ovia on ruiskumaalattu paljon, minkä ansiosta kaupungin moni keittiö on saanut aivan uuden ilmeen. Myös väliovia on ruiskumaalattu monin sävyin. Aina ei tarvitse ostaa uutta, vaan vanhaa kunnostamalla toteutuvat kestävän kehityksen periaatteet. Rautia, Hartman sekä Matto- ja maalauspalvelu J. Sandkvist. Ville Lieska asentaa laminaattia lattiaan. Rakennusala Rakennusalan perustutkinto Talonrakennuksen koulutusohjelma Talonrakentaja Tiia Snåre ruiskumaalaa keittiökaappien ovia. Kulunut lukuvuosi on ollut työteliäs, mutta silti antoisa. Suuri kiitos kuuluu asiakkaillemme, jotka ovat tarjonneet tehtäväksemme monipuolisia ja kiinnostavia harjoitustöitä. Työssäoppimispaikkoja on järjestynyt mukavasti. Suurin osa työssäoppimispaikoista sijaitsi lähikunnissa, esimerkkeinä mainittakoon n ja Kannuksen kaupungit, Rakennusliike Salonen, KodinTerra, Automaalaamo A. Luoto, Rakennusliike Lemminkäinen, Maalausliike Porkamaa & Kallio, Kalajoen Lattia ja Sisustus Oy, Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tekninen osasto, Kaustisen Henkilöstö: Jukka Tegelberg, lehtori, insinööri (AMK) Jorma Latvala, lehtori, insinööri Ilkka Kylmämaa, tuntiopettaja, insinööri Pekka Huuskonen, tuntiopettaja, rakennusmestari Tomi Iso-Kungas, tuntiopettaja, insinööri (AMK) Uwe Schultz, ohjaava erikoisammattihenkilö, talonrakennusalan eat Rakentaminen on taito- ja taidelaji. Rakennus on käsillä tehty tuote, joka säilyy ja näkyy pitkään jopa sukupolvilta toisille. Opiskelijatyönä rakennettavat pientalot tarjoavat opiskelijoille konkreettisen lähtökohdan toteuttaa tätä periaatetta jo opiskeluaikana. Opiskelijat tulevat pääsääntöisesti peruskoulusta, mutta mukana on myös ollut kaksoistutkinnon suorittaneita. Yrittäjyyttä kannustetaan osastollamme. Opiskelijoita kannustetaan yrittäjämäiseen toimintaan, vaikka itse ei välttämättä perustaisikaan omaa yritystä. n Yläpalonkierroksen omakotitaloilla toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat ovat tehneet viime syksyn ja tämän kevään aikana sisävalmistusvaiheen töitä. Talot ovat valmistuneet ja saatu myyntiin kuluvana keväänä. Viime syksynä aloitettiin osoitteessa Sateenkaari 48 sijaitsevan omakotitalon rakentaminen, jonka osalta käytiin neuvotteluja Kreivi-talot Oy:n kanssa talon elementtien tekemisestä yrityksen tehtaalla. Neuvottelujen tuloksena toisen vuosikurssin opiskelijat kävivät tekemässä elementit tehtaalla marraskuussa. Tehtaan työntekijät olivat opastamassa opiskelijoita elementtien tekemisessä. Joulukuussa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat asensivat elementit tehtaan elementtiasentajien ohjauksessa. Tällainen työelä- 17

19 mälähtöinen opiskelu/opetus sai kaikilta osapuolilta erittäin myönteistä palautetta. Viime syksynä myös ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tekivät talon perustukset. Perustukset ovat ns. rossipohjainen ratkaisu, jossa varsinainen kantava alapohja on tehty ontelolaatoista. Toisen vuosikurssin opiskelijat ovat jatkaneet Sateenkaari 46 -omakotitalon rakentamista viime syksyn ja tämän kevään sisävalmistusvaiheeseen. Opiskelijat jatkoivat blogin pitämistä kertoen tekemistään harjoitus- ja muista töistä. Blogiin voit tutustua osoitteessa Opiskelijoita osallistui Taitaja-kisojen semifinaaleihin muuraus- ja laatoitustyö- sekä kirvesmieslajeissa, mutta sijoitukset eivät tällä kertaa riittäneet finaaliin saakka. Opettajien ammattitaidon ylläpitäminen erilaisilla kursseilla sekä erilaiset projektit ovat olleet osa rakennusosaston päivittäistä toimintaa. Opetusmenetelmiä kehitetään jatkuvasti vastaamaan työelämän vaatimuksia. Lisäksi pyritään hyödyntämään opiskelussa erilaisia tietoverkkoja ja sosiaalisen median mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Sateenkaaren ok-talon autokatoksen rungon teko: Opiskelijat Isorinne, Pannula ja Neuvonen. Sateenkaaren ok-talon perustusten valu. Omakotitalojen rakentaminen tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kaikkien rakennusvaiheiden opiskeluun aina perustamisesta sisustustöihin. Lisäksi rakentamisen yhteydessä tapahtuva yhteistyö, muiden opiskelijaryhmien huomioon ottaminen ja asennusten oikea-aikaisuus ovat havainnollistuneet selkeästi. Asiakastöinä on tehty mm. roskakatoksia, leikkimökkejä sekä omakotitalojen erilaisia saneeraus- ja korjaustöitä. Työssäoppiminen on jatkunut sekä toisen että kolmannen vuosikurssin opiskelijoilla. Kaikki opiskelijat ovat olleet n talousalueella sijaitsevissa rakennusalan yrityksissä. Työssäoppimispaikoilta saatu palaute on ollut myönteistä. Suurin osa opiskelijoista jatkaa kesätöissä samoissa yrityksissä. Sateenkaaren ok-talon ulkoverhouksen teko, opiskelijat Lahti ja Koskinen. 18 Ammattiosaamisen näytöt ovat olleet osana jokapäiväistä toimintaa. Näyttöjä on suoritettu ammattiopistossa, omakotitaloilla ja työssäoppimispaikoilla. Yhteistyö eri rakennusliikkeiden kanssa työssäoppimisen ja näyttöjen osalta on osa osaston rutiineita, ja sitä kehitetään jatkuvasti eri projektien myötä. Oppimisympäristöjen kehittämiseen on osallistuttu eri projekteissa, joissa on pyritty edistämään sosiaalisen median hyödyntämistä opetuksessa. Tutkintotavoitteista oppisopimuskoulutusta on annettu jo työssä oleville opiskelijoille. Sateenkaaren molempien talojen perustus- ja runkovaiheen töitä.

20 Talotekniikka Talotekniikan perustutkinto Putkiasennuksen koulutusohjelma Putkiasentaja Henkilöstö: Kimmo Nykänen, lehtori, ins., opintoalavastaava Markku Forsell, erityisopettaja, ins. (AMK) Ahti Hietikko, lehtori, ins. Håkan Blomqvist, ohjaava erikoisammattihenkilö Oy:n tehtaalla Raumalla hanahuolto- sekä venttiilikurssin. Geberit Oy:n mapress-sertifiointi-koulutuspäivä järjestettiin opistollamme. Tämän kurssin käyneenä osaat tehdä oikein erilaiset puristusliitokset koneella. Rakennusliiton nuorisotoiminnasta vastaava Marko Näykki kävi kertomassa luokille rakennusalan asioista. Taitaja2014-kilpailun semifinaaleihin osallistui neljä opiskelijaa: Ville Uusitalo ja Miika Nyman (putkiasennus) sekä Oskari Jokitalo ja Valde Karppinen (ilmanvaihtoasennus). Lukuvuosi aloitettiin syksyllä kolmen ryhmän vahvuudella. Uusia putkiasennusopiskelijoita tuli 20, kakkos-kolmos -luokkalaisia oli myös melkein täydet ryhmät eli vajaat 40 opiskelijaa. Aloittavan ryhmän vahvuuteen lisättiin myös ammattiopiston ensimmäinen nuorisoasteen oppisopimusopiskelija. Aiemmin oppisopimuskoulutus on kohdistettu aikuisopiskelijoille, mutta tulevaisuudessa se on todennäköisesti vaihtoehto myös nuorille. Saksasta, tarkemmin Klevestä, tuli kuusi LVI-alan opiskelijaa ulkomaan työjaksolle an. Samalla he tutustuivat ammattiopistoon. Tammikuussa vastaavasti ammattiopiston opiskelijoita meni Saksaan ulkomaan työssäoppimisjaksolle. 11Putki-ryhmän opiskelijat Ville Jukkola ja Ville Uusitalo perehtyivät neljän viikon ajan keskieurooppalaiseen tapaan tehdä alan asennuksia. Kokemuksena tällaiset vaihtojaksot ovat nuorille ainutlaatuisia, joten niihin kannattaa osallistua aina, mikäli siihen on kiinnostusta ja mahdollisuus. Saksan LVI-vieraamme ehtivät vierailunsa ohella perehtyä myös Powerparkin carting-radan sadevesiviemäröintiin. Työkohteita on tänä vuonna ollut paljon. Ammattiopisto rakentaa perinteiseen tapaan omakotitaloja. Yläpalonkierroksella valmistui talven aikana kaksi taloa myyntiin ja Sateenkaarella on kaksi kohdetta työn alla. Tämän lisäksi olemme saaneet hyvin niitä oikeita töitä saneerauskohteissa mm. koulutusyhtymän kiinteistöpalveluilta. Yksityisille asiakkaille ammattiopiston ulkopuolella on tehty erilaisia putkiasennuksia. Näitä ovat olleet lämpö- ja vesijohtojen pintaan -asennuksia sekä lämmönjakohuoneen modernisointityöt. Kuluneen vuoden aikana on ollut yhteistyötä myös työelämän kanssa. Päättöluokan opiskelijat suorittivat Oras Hauskaa tämä putkimiehen homma, tuumaa Taitaja2014-semifinaaleissa parhaiten menestynyt Miika Nyman. LVI-ala on menestynyt myös Sakun urheilu- ja kulttuurikisoissa. Kolmoisluokka voitti 4 x 100 m viestijuoksumestaruuden Kajaanissa. Kakkosluokka sijoittui toiseksi sählyn luokkajoukkueiden mestaruusturnauksessa. Lehtori Markku Forsell voitti Sakun henkilöstön kesäkisoissa Rovaniemellä 100 m M50-sarjassa ja lehtori Ahti Hietikko sijoittui M60- sarjassa toiseksi kiekossa ja kuulassa sekä kolmanneksi 100 m:llä. SAKUSstars-kulttuurikilpailuissa Vaasassa Rööri Roopet -kuoro sai kunniamaininnan. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoista muodostettu kuoro villitsi yleisön Jätkän- 19

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Keski-Pohjanmaan ammattiopiston VUOSIKERTOMUS LUKUVUOSI 2014 2015 Keski-Pohjanmaan ammattiopiston VUOSIKERTOMUS LUKUVUOSI 2014 2015 2 SISÄLTÖ Rehtorin katsaus lukuvuoteen 2014 2015... 4 Opetussuunnitelmauudistus...

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

Avoimet ovet esittelypolut

Avoimet ovet esittelypolut LIITE 1 1 (6) Avoimet ovet 2016 -esittelypolut Tervetuloa tutustumaan Jyväskylän ammattiopiston koulutustarjontaan 22. 24.11.2016 klo 9.00 14.00. Ruokataukoa pidämme klo 11.00 12.00, jolloin ei järjestetä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :40:57 1(5) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :40:57 1(5) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 18.04.2016 10:40:57 1(5) Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 2016 Syksy Oppilaitos: 10053 Koulutuskeskus Salpaus Tiedot päivitetty Opintopolusta: 18.4.2016 08:07 Haku- Koodi Toimipiste

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Opinvipinää

Opinvipinää Opinvipinää 4.11.2016 Haku Lappiaan Yhteishaku www.opintopolku.fi 21.2. 14.3.2017 Kaikilla aloilla myös yo-paikkoja Jatkuva haku suoraan oppilaitokseen Yhteishakuaikana keskitetysti, jos jo aiempi ammatti

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena

Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena Stadin ammattiopiston kokemuksia 4/5/13 Miksi? Stadin ammattiopiston toiminta-ajatuksena on monipuolisen ja laadukkaan ammatillisen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä. Yhdellä

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku TIEDOTE Julkaisuvapaa 19.3.2012 heti Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku Toisen asteen koulutuksen valtakunnallinen sähköinen yhteishaku päättyi 16.3.2012. Kainuussa ensisijaisia hakijoita

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2015

Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2015 Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2015 5.8.2015 Opiskelijoita 20.1.2015 526 1022 600 820 2968 Eronneet opiskelijat ajalta 1.4.-30.6.2015 AIKO HAYO H HAYO K HAYO IISAKKI IKATA IKOL OSARA LUPI MSKK KOSOL TKTO

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Henkilöstökoulutus. Orimattilan Yrittäjät 2.3.2016

Henkilöstökoulutus. Orimattilan Yrittäjät 2.3.2016 Henkilöstökoulutus Orimattilan Yrittäjät 2.3.2016 Esityksen teemat Yleistä Salpauksen aikuiskoulutuksesta Rahoituskanavat Esimerkkejä Oppisopimus Kysymyksiä Salpaus Jyrki Pyykkönen Myyntijohtaja, oppisopimuksesta

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot 2017 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/ OPO-ryhmä. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 2/ OPO-ryhmä. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 2/2014 1 OPO-ryhmä Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 10 Soveltuvuus- ja kielikokeet yhteishaussa 2014 3 11 Alustava suunnitelma lukuvuodelle 2014-15 4 12 9. -luokkalaisten vierailujen palautteet

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta Koulutustakuun mahdollisuudet Terttu Kiviranta 26.9.2013 Nuorisotakuu Tavoitteena auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään Koulutustakuu 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Määrällisen seurannan tulokset 2013 2014 Sisällys Sisällys... 2 1. Määrällinen seuranta... 3 2. Tutkinnon suorittamisen lopettaminen... 4 2.1 Tulokset

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä. Alueelliset työpajapäivät Tampere

Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä. Alueelliset työpajapäivät Tampere Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä Alueelliset työpajapäivät 11.-12.6.2014 Tampere Tutkinnon perusteiden työversio Tutkinnon perusteiden riisuttu versio, joka sisältää Sisällöt suoraan tutkinnon

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ammattiopistot (Joensuu, Niittylahti, Kitee,

Lisätiedot

Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, yo 0,00 Maatalousalan perustutkinto, yo 13,00

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. YHTEENSÄ 112 536 435 124 106 89 198 40 369 2009 443 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen Kainuun ammattiopisto Kuopio 9.6.2016 Kainuun ammattiopisto Kainuu ja Koillismaa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos: Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot