Sisältö. Sairaalaviesti. Nro 4/2003. Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Haasteiden vuosi Utmaningarnas år

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Sairaalaviesti. Nro 4/2003. Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Haasteiden vuosi 2004 3 Utmaningarnas år 2004 4"

Transkriptio

1 4/2003 joulukuu

2 Sairaalaviesti Sisältö Nro 4/2003 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Rolf Eriksson Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Painosmäärä kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Haasteiden vuosi Utmaningarnas år Nykyiset jonot palvelujen saatavuuden parantamisen suuri ongelma 5 Hoitojonot lyhentyneet Tanskassa ja Norjassa 8 Julkisen hallinnon tuottavuuteen kiinnitettävä huomiota 10 Kansallisen terveysprojektin määritystöitä alkaa valmistua 10 Sähköisen potilaskertomuksen ydintiedot 14 PlugIT-projekti julkisti ensimmäiset terveydenhuollon avoimet sovellusohjelmistorajapinnat 16 Sairaalahygieniaprojektin avulla sairaalainfektiot vähentyneet 17 Tehoa MRSA:n torjuntaan 20 PAKE, mittanauha ja digikamera apuna pahoinpidellyn potilaan tutkimuksessa 21 Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden toimintamenojen muutokset vuosina Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia euroa/asukas vuonna Uutisia Euroopan unionista ja Euroopasta 27 Kilpailutetut hankinnat olivat lähes 20 % edullisemmat 29 Yksityisillä lääkäriasemilla isot hintaerot 30 Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista ja jaksamista kehitetään verkko-opetuksella ja ohjauksella 31 Opaskoirapalveluja koskeva sopimusmalli 31 Sairaalapäivät Sairaalatekniikan 25. neuvottelupäivät 32 Kuntakoulutus kouluttaa 32 Kuvat Suomen Kuntaliitto Kansikuva Reijo Juurinen Punatulkku Taitto Suomen Kuntaliitto Eila Grym Seuraava numero ilmestyy helmikuussa ISSN

3 Haasteiden vuosi 2004 Sosiaali- ja terveyspolitiikka on ollut valokeilassa viime vuosien aikana. Kansallinen terveyshanke toimi pelin avaajana kohta pari vuotta sitten. Lipposen toinen hallitus teki periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Sen perusteella hyväksyttiin kunnianhimoinen kehittämisohjelma. Ohjelmassa luvattiin lisää rahoitusta ja asetettiin vaatimuksia toiminnan tehostamiseksi sekä uusia tavoitteita palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Jäätteenmäen ja Vanhasen hallitukset ovat johdonmukaisesti sitoutuneet aikaisemmin tehtyihin päätöksiin ja ohjelman toteuttaminen etenee aikaisemmin tehtyjen linjausten pohjalta. Kuluvan syksyn aikana on tehty sosiaalialalle vastaava periaatepäätös. Tämä on tärkeää erityisesti kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon läheisen yhteistyön kannalta. Odotukset terveydenhuollon palvelujen parantamiseksi ovat suuret. Hoidon saatavuutta koskevalla lainsäädännöllä on tarkoitus parantaa terveydenhuollon palveluja. Miten tällainen asia ilmaistaan lain tasolla, on hyvin vaikeaa. Voidaan helposti ennustaa, että tästä tullaan käymään kovaa keskustelua. Hoitotakuusanaa on käytetty yleisesti. Tästä ei missään tapauksessa ole kysymys. Ei ole tarkoitus antaa potilaalle subjektiivista oikeutta terveydenhoitopalveluun, vaan tarkoitus on määritellä kriteerit, joiden perusteella potilas saa tarvitsemaansa hoitoa oikeaan aikaan. Kysymyksessä on hoidon pääsyyn turvaaminen. Hoidontarpeen arviointi on ammattilaisen, tavallisesti lääkärin tehtävä. Kansallisia hoitosuosituksia kehitetään. Keskustelua käydään myös terveydenhuoltojärjestelmämme puutteista ja pullonkauloista. Silloin unohtuu se tosiasia, että järjestelmämme suurimmalta osin toimii erittäin hyvin. Ulkomaiset tutkimukset osoittavat selkeästi tämän. Tavoitteet palvelujen saatavuuden turvaamiseksi on poliittisesti vahvasti lyöty lukkoon. Kunnille tullaan asettamaan vaatimuksia tavoitteiden toteuttamiseksi vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan vuonna Monella kunnalla on tästä huolimatta vaikeuksia saada taloutensa tasapainoon. Erityisesti terveyskeskuslääkäripula vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia toteuttaa asetettuja tavoitteita. Terveydenhuollon kustannusten nopea kasvu vaikeuttaa myös tilannetta. Vuonna 2002 kuntien terveydenhuollon nettokustannukset kasvoivat asukasta kohden 7,4 %. Kuntien on silti vastattava haasteisiin ilman, että lisäresursseja on luvassa. Ainoiksi ratkaisuiksi jäävät toimintojen priorisointi ja rakenteellista tuottavuutta parantavat toimenpiteet. Aika tähän on todella vähissä. Sosiaali- ja terveysyksikön henkilöstö toivottaa Teille rauhallista joulun aikaa ja menestyksellistä uutta vuotta 2004! Rolf Eriksson Sairaalaviesti 4/2003 3

4 Utmaningarnas år 2004 Man kan utan tvekan säga att social- och hälsopolitiken har stått i rampljuset under den senaste tiden. Det nationella hälsoprogrammet var spelöppningen för snart två år sedan. Lipponens andra regering fattade ett principbeslut om hur hälso- och sjukvården skulle förbättras. Ett ambitiöst utvecklingsprogram godkändes utgående från detta. Programmet omfattade både löften, utökade finansiella resurser samt krav på effektivisering av verksamheten samtidigt som man ställde mål för en förbättrad service. Jäätteenmäkis och Vanhanens regeringar har konsekvent följt de tidigare fattade besluten och genomförandet av det nationella hälsovårdsprogrammet har avancerat enligt de ursprungliga riktlinjerna. Under den gångna hösten har programmet kompletterats med ett motsvarande principprogram för det sociala området. Detta var viktigt inte minst med tanke på det nära samarbetet mellan social- och primärhälsovården på kommunnivå. Stora förväntningar har ställts på förbättrad service inom hälso- och sjukvården. Tillgängligheten till vård skall förbättras genom lagbestämmelser om inom vilken tid vård skall ges. Hur detta skall formuleras är en mycket svår fråga. Det är lätt att inse att det här kommer att bli det stora diskussionsämnet. I allmänhet har man talat om vårdgaranti, vilket det under inga omständigheter är fråga om. Avsikten är inte att patienterna skall få en subjektiv rätt till vård som de själva anser sig vara i behov av, utan det är uttryckligen fråga om att patienterna skall få behövlig vård i rätt tid. Bedömningen görs av yrkesutbildad personal, vanligtvis en läkare. Nationella vårdrekommendationer kommer att utarbetas. Diskussionen fokuseras på brister och flaskhalsar i vårt hälso- och sjukvårdssystem. Då glömmer man bort att vår hälso- och sjukvård till största delen faktiskt fungerar alldeles utmärkt, vilket inte minst utländska jämförelser visar. Målen för tillgängligheten till vård är starkt politiskt förankrade och kraven på att kommunerna skall kunna uppfylla dessa mål år 2005 står fast. Statsandelarna för social- och hälsovården har väsentligt höjts, men trots detta har många kommuner stora svårigheter att få sin ekonomi i balans. Bristen på speciellt läkarresurser inom primärhälsovården komplicerar situationen. Saken blir inte bättre av att kostnaderna för hälso- och sjukvården har skjutit i höjden. Under 2002 ökade nettokostnaderna för kommunernas hälso- och sjukvård med 7,4 procent per invånare. Kommunerna skall sålunda klara av de nya utmaningarna utan egentliga löften om tilläggsresurser. Återstår att prioritera och göra strukturella förändringar. Tiden är knapp. Personalen på social- och hälsovårdsenheten önskar Er en fridfull jul och ett framgångsrikt nytt år 2004! Rolf Eriksson 4 Sairaalaviesti 4/2003

5 Nykyiset jonot palvelujen saatavuuden parantamisen suuri ongelma Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Asiakkaat ja palvelujen tarvitsijat ovat vastedes vahva ja näkyvä osapuoli sairaanhoidossa kuntien, terveyskeskusten, sairaaloiden ja muiden sairaanhoidon toimijoiden sekä ohjaavien valtion viranomaisten rinnalla. Asiakas, potilas, kansalainen nousee avoimesti ja näkyvästi sille kuuluvaan keskeiseen arvoon. Nykyiset pitkät jonot ovat - lääkärivajeen/-pulan ohella - suuri ongelma monien sairaaloiden palvelujen saatavuuden tulevassa parantamisessa. Myös kunnallisessa terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa ollaan siirtymässä yhä selkeämmin vaiheeseen, jossa palvelut mitoitetaan, määritetään ja tuotetaan asiakkaista lähtien ja asiakkaita varten. Tieto, avoimuus ja läpinäkyvyys ovat oleellinen osa terveydenhuollon palvelujen tulevaa saatavuutta. Odotusajat ja odottajien määrät ovat hyvän palvelun ja hyvien palvelujen laadun keskeisiä tekijöitä ja kuvaajia. Odottaminen ja odottamisajan laskeminen lähtee potilaasta ja hänen kanssaan sovituista hoitopäätöksistä. Tämä määrittää myös odotusajan laskemisen. Potilas on niissäkin lähtökohta. Ihmisille on perustuslaissa turvattu yhdenvertaisuus. Samassa laissa julkinen valta on velvoitettu turvaamaan jokaiselle mm. riittävät terveyspalvelut sekä edistämään väestön terveyttä. Nämä koskevat kaikkia. Kotikunta, oma terveyskeskus, lähisairaala tai oma sairaanhoitopiiri sinällään eivät voi asettaa kansalaisia eriarvoiseen asemaan. Kansallisen terveydenhuollon tulevaisuusprojektin toteuttamiselle annettiin erittäin vahva poliittinen lupaus viime eduskuntavaalien alla. Siksi hankkeen 3, 3, 3 ja enintään 6 ovat sairaanhoidon palvelujen saatavuuden eräät keskeiset mittarit lähivuosina. Tutkimus, hoito, leikkaus tai esimerkiksi kuntoutuksen aloittaminen on tärkeää saada Juuri Oikeaan Tarpeeseen, mikä ajoittaa sen oikeaan vaiheeseen ja oikeaan aikaan. JOT on hyvä tavoite ja käyttökelpoinen periaate myös kunnallisessa sairaanhoidossa. JOT tarvitsee toimiakseen ajantasaiset tiedot. Samalla tämä tarkoittaa, että JOT ei voi olla ajoitukseltaan ja vaiheistukseltaan sama kaikille saman taudin potilaille. Eli myös tavoitteita 3, 3, 3 ja enintään 6 sovelletaan. Kiireettömiä tutkimuksia ja hoitoja ei tietenkään pakoteta samaan sapluunaan. Ketään ei houkutella eikä velvoiteta kolmessa tai kuudessa kuukaudessa ei-kiireelliseen leikkaukseen, jos se taudin hoidon ja potilaan kannalta ei ole tarpeen. Palvelujen saatavuuden tietosisällöt on määriteltävä yhteisesti yhtenäisiksi, jotta niitä käytetään paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti samansisältöisinä. Kansallinen terveyshanke tuottanee odottamisen, odottajien ja odotusaikojen määritykset. NYKYJONOT ISO ONGELMA Sairaaloiden 2003 osavuosikatsausten yhteenvedoissa on lyhyehkösti arvioitu mm. leikkaukseen odottavien määrän ja leikkauksien samanaikaisen vähenemisen syitä. Silmäily leikkauksiin odottavien määrien suhteesta tammi-elokuun leikkauksiin kertoo, että vain viidessä tiedon raportoineessa sairaalassa on leikkaukseen odottavia vähemmän kuin kolmen kuukauden elektiivinen leikkaustuotanto. Yhteensä 11 keskussairaalassa ja 5 aluesairaalassa on odottajia enemmän kuin elektiivisten leikkausten kuuden kuukauden tuotanto. Kirurgiassa vastaava tilanne on 17 keskussairaalassa ja 7 aluesairaalassa silmäkirurgiassa 21 sairaalassa. Ortopedisiin leikkauksiin on odottajia suhteellisesti muita enemmän ja pisimmät odotusajat. Gynekologiassa sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa tilanne on parempi kuin kirurgiassa ja silmäkirurgiassa. Aluesairaaloissa pääsee leikkaukseen kaikkiaan nopeammin kuin keskussairaaloissa, mikä johtuu ainakin osin sairaaloiden erilaisista tehtävistä ja toimintakonsepteista. Yhdeksi esimerkiksi oli poimittu suonikohjuleikkaukset ja niihin odottavien määrät. Osa sairaaloista on perannut suonikohjujonojaan tutkimalla potilaat poliklinikalla käypä hoito -ohjeen mukaisesti. Jonoista on myös putsattu pois sellaiset odottajat, jotka ovat jo hoidattaneet vaivansa muualla. Kovin pitkään odottaneiden tietoja on myös päivitetty, jolloin mm. kuolleet ja pois muuttaneet on poistettu. Yksittäiset sairaalat ovat tänä vuonna myös priorisoineet tehtäviä leikkauksia panostamalla esimerkiksi ortopediaan. Tämän seurauksena esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on tehty vain 16 elektiivistä suonikohjuleikkausta. Sairaalaviesti 4/2003 5

6 Kun tuon suhteuttaa 864 suonikohjuleikkausta odottavaan, pääsisi viimeinen nykyisistä suonikohjuleikkausta odottavista tuolla tuotantofrekvenssillä toimenpiteeseen vasta 36 vuoden päästä. Tilanne on selvästi parantunut sitten huhtikuun, jolloin viimeinen odottaja olisi alkuvuoden tuotannolla päässyt leikkaukseen 98 vuoden päästä. Vastaavasti Oulaskankaan sairaalassa nykyisistä suonikohjuleikkaukseen odottavista viimeinen pääsisi tammielokuun tuotantofrekvenssillä runsaan 20 vuoden päästä ja Jorvin sairaalassa 4,5 vuoden päästä leikkaukseen. Nämä ovat vain tammi-elokuun tiedoilla tehtyjä laskelmia eivät tulevaa todellisuutta. Suuri leikkaukseen odottajien määrä kasvattaa jo sinällään itseään. Tällöin lähettävä lääkäri yrittää ennakoida odotusajan pituuden ja potilaansa tarvitseman oikean leikkausajankohdan. Leikkausindikaatioita on myös yksittäisissä sairaaloissa jouduttu kiristämään. Tiettyä leikkausta tarvitsevia ei kaikkialla palvella samoin perustein. Mm. edellä mainittujen syiden vuoksi odottajien määrät eivät kerro hoidon tarvetta. Käypä hoito -ohjeet ovat ainakin suurissa tautiryhmissä välttämättömiä niin kansalaisten yhdenvertaisuuden kuin tarvittavien palvelujen oikean mitoituksen kannalta. Psykiatristen hoitojen odottajien määriä koskevat tiedot ovat vielä kovin puutteellisia. Tutkimuksiin ja hoitoihin odottavien määrät ovat pienempiä, mutta psykiatrian tutkimusten ja hoitojen luonteesta johtuen eräissä sairaaloissa odotusajat ovat sangen pitkiä sekä odottavia potilaita ja heidän läheisiään vaurioittavia. Toteutuneet odotusajat ajanvarauspoliklinikan ensikäyntiin toteutuivat tiedon raportoineissa sairaaloissa alle 21 päivässä neljäsosalla kolmasosalla kaikista ensikäyntipotilaista. Naistentaudeissa odotusajat ensikäyntiin toteutuivat nopeimmin ortopediassa ja silmätaudeissa hitaimmin. Huomattava osa ajanvarauspoliklinikan ensikäyntipotilaista odotti yli 90 päivää. LIIAN PITKÄT JONOT HOIDETTAVA POIS ENSIN Toteutuneet odotusajat elektiivisiin leikkauksiin kertovat, että tiedon raportoineista sairaaloista tavoitteena olevassa kolmessa kuukaudessa pääsi leikkaukseen kolmannes reilu kaksi kolmannesta leikatuista. Kuudessa kuukaudessa leikkaukseen pääsi tammi-elokuussa leikatuista %. Yli kuusi kuukautta joutui odottamaan vajaa viidennes yli kolmannes leikatuista. Erikoisaloittain, toimenpiteittäin ja sairaaloittain erot olivat huomattavia. Tilanne on pitkälti samanlainen myös osaan polikliinisista tutkimuksista ja hoidoista. Nykyisillä tiettyjen leikkausten jonoilla moni sairaala on tilanteessa, että sillä ei ole niissä mitään mahdollisuuksia saavuttaa asetettuja tavoitteita, vaikka muissa leikkauksissa palvelut pystytään tuottamaan tavoitteiden mukaan. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että monien sairaaloiden nykyiset jonot on hoidettu oleellisesti nykyistä lyhyemmiksi, ennen kuin niitä voidaan verrata toisiin sairaaloihin. Esimerkiksi Sairaala Coxa tekee tätä paraikaa Pirkanmaalla tekonivelkirurgiassa. Vaihtoehtona tälle on, että alkuun muutama tuhat niin haluavaa jonopotilasta saa tarvitsemansa leikkauksen ulkopuolelta oman sairaanhoitopiirin ja sairaalan. Tämän jälkeen sairaala pääsee odottajien määrän ja odotusaikojen osalta kohtuulliseen ja vertailukelpoiseen asemaan. Toinen keino on, että oma sairaala hoitaa urakoiden jonot kohtuullisen mittaisiksi. MITÄ TIETOA VIELÄ Nämä ovat ensimmäisiä tämän ulottuvuuden raportointeja. Ne tuovat näkyviin uutta tietoa, joka on ollut ja on kovin monille potilaille arkea. Nämä tiedot eivät ole uusia ja yllättäviä sairaaloille ja niiden toimintayksiköille. Ne ovat olleet ja ovat myös sairaalaväen tiedossa, mutta eivät näin yhtenäisessä muodossa. Muutamat sairaalat pystyvät raportoimaan tämän vuoden lopussa tutkimukseen, hoitoon tai leikkaukseen odottamassa olevien potilaiden tähänastiset odotusajat ja niiden jakauman suhteessa tavoitteisiin. Kokoamme näin laajennetut tiedot sairaaloista ja raportoimme ne koosteina sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien käyttöön. Tuon jälkeen odottamista koskevien tietojen perusulottuvuudet eli odottajien lukumäärät, toteutuneet odotusajat ja odottavien tähänastiset odotusajat ovat näkyvissä ja antavat vihjeitä ja kannusteita palvelujen saatavuuden parantamiseen sekä tarvittavien seurantatietojen kehittämiseen ja käyttöönottoon. 6 Sairaalaviesti 4/2003

7 Odottajien määrä suhteessa tammi-elokuussa tehtyihin elektiivisiin leikkauksiin/kk = n kuukauden tuotanto odottajia Sairaala Leikk. Päiki- Kirurg.*) Gyn. Knk- Silmäyht. leikk. leikk. yht. leikk. leikk. leikk. Etelä-Karjalan ks 4,4 7,9 2,3 0,8 Etelä-Pohjanmaan ks 4,5 5,1 4,6 2,1 2,5 8,6 HYKS, Helsingin sair. 6,7 7,6 4,9 3,8 9,0 Kainuun ks 5,9 8,8 7,2 3,2 1,4 7,0 Kanta-Hämeen ks 7,4 6,2 8,4 4,6 7,1 7,7 Keski-Pohjanmaan ks 5,8 8,0 7,5 3,0 4,6 8,1 Keski-Suomen ks 9,1 4,7 10,0 3,2 3,7 18,7 Kymenlaakson ks 6,5 6,9 8,1 3,6 4,1 6,3 KYS 8,4 10,1 3,1 5,9 9,9 Lapin ks 5,3 4,9 6,9 2,3 3,8 6,4 Länsi-Pohjan ks 4,1 4,0 7,6 6,7 3,0 4,3 Mikkelin ks 6,2 6,3 6,5 4,4 5,0 9,1 OYKS 4,3 5,3 6,3 2,9 2,2 3,0 Pohjois-Karjalan ks 7,7 11,2 5,6 3,5 7,9 Päijät-Hämeen ks 6,4 2,6 6,1 5,8 4,7 7,6 Satakunnan shp 6,1 5,4 5,6 2,5 4,6 11,6 Savonlinnan ks 6,8 8,3 7,2 3,4 0,9 12,1 TAYS 7,0 10,4 3,6 12,4 8,1 TYKS 4,3 4,7 2,2 4,0 5,6 Vaasan ks 5,3 4,0 6,3 2,3 7,3 5,4 Yhteensä 6,1 7,3 3,7 4,3 7,9 Forssan sair. 5,6 4,7 7,2 1,3 1,3 Hyvinkään sha 4,4 4,5 5,3 3,1 2,4 Iisalmen as 5,0 5,3 1,0 2,0 13,2 Jokilaakson sair. 7,3 4,9 7,3 Jorvin sair. 6,6 6,2 9,1 3,7 3,6 6,3 Kuusankosken as 2,5 3,5 3,8 0,5 0,1 Lapponia-sair. 2,6 2,0 2,6 2,2 0,9 Lohjan as 4,1 2,2 2,1 5,1 9,0 Loimaan as 3,4 2,3 3,9 2,3 0,7 Länsi-Uudenmaan sha 3,7 5,3 1,9 1,2 Mäntän sair. 4,3 4,7 6,7 0,4 3,7 Oulaskankaan sair. 6,5 6,0 8,6 0,6 5,3 Peijaksen sair. 8,7 5,9 9,8 4,3 8,3 Pieksämäen as Pietarsaaren sair. 2,2 1,8 2,4 0,9 2,0 3,2 Porvoon sair. 3,9 2,9 5,2 0,9 1,8 Raahen as Salon seudun sair. 4,6 2,9 5,9 2,1 1,2 Selkämeren sair. 2,8 1,7 3,1 1,7 7,4 Turunmaan sair. 4,7 4,2 5,8 3,3 1,1 4,7 Vakka-Suomen sair. 2,1 2,1 2,2 1,1 5,7 Valkeakosken sair. 4,4 4,2 5,3 0,0 Vammalan sair. 3,8 5,5 5,5 0,4 0,0 Varkauden sair. 7,1 6,1 9,4 0,0 2,5 9,7 Yhteensä 5,0 6,0 2,0 2,8 7,5 Kaikki yhteensä 5,9 6,9 3,2 4,0 7,9 *) Yleiskirurgia, ortopedia, gastrokirurgia jne. yhteensä Sairaalaviesti 4/2003 7

8 Hoitojonot lyhentyneet Tanskassa ja Norjassa Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Tanskasta on päässyt heinäkuusta 2002 lähtien yksityiseen sairaalahoitoon kotimaassa (Tanskassa) tai ulkomailla, jos on jonottanut enemmän kuin kaksi kuukautta julkiseen sairaalaan. Laajempi sairaalan valinnanvapaus kuuluu marraskuussa 2001 valitun oikeistohallituksen ajamiin uudistuksiin. Uudistus oikeuttaa tanskalaiset hakeutumaan hoitoon Tanskassa tai ulkomailla niihin sairaaloihin, joiden kanssa Tanskan Maakuntaliitto ja pääkaupungin sairaalayhtymä (HS) on tehnyt sopimuksen. Norjassa vuoden 2002 alusta toteutetun sairaalatoiminnan valtiollistamisen jälkeen jonot ovat lyhentyneet. TANSKA Tanskassa on pääosin julkinen, verorahoitteinen terveydenhuoltojärjestelmä. Kansalaiset kuuluvat sairausvakuutuksen ryhmiin 1 ja 2. Sairausvakuutuksen ryhmä 1:een kuuluvat voivat mennä maksuttomalle omalääkärille, joka lähettää tarvittaessa edelleen erikoislääkärille. Ryhmä 2:een kuuluvat voivat mennä suoraan erikoislääkärille, mutta he maksavat siitä pienen lisämaksun. Terveyskeskuksia ei ole, sillä potilaat hoidetaan omalääkäreiden vastaanotoilla. Sairaalahoito on maksutonta potilaille. Maakunnat ovat vastuussa sairaaloiden toiminnasta. Tanskalaisilla on ollut mahdollisuus valita vapaasti sairaala omassa maassa. Laajempi sairaalan valinnanvapaus Lähetteen saaneen julkisen sairaalaosaston tehtävänä on osoittaa potilaille kysymykseen tulevat hoitopaikat. Tanskan parlamentti, Folketinget, hyväksyi keväällä 2002 muutoksen sairaalalakiin. Uudistus tuli voimaan Hoitoon voi hakeutua, jos potilas on odottanut yli kaksi kuukautta hoitoon pääsyä julkiseen sairaalaan, jossakin yksityisessä sairaalassa on lyhyemmät odotusajat hoitoon, hoitoonohjaus tapahtuu omasta julkisesta sairaalasta, potilas itse järjestää ja maksaa kuljetuksen hoitoon, jos hoito tapahtuu oman maakunnan ulkopuolella. Sairaalahoidon maksaa maakunta, jossa potilas asuu. Jos potilas hakeutuu hoitoon oman maakuntansa ulkopuolelle, hän maksaa itse kuljetus- ja saattavan henkilön kustannukset. Hoitoon voi hakeutua sopimussairaaloihin. Mitä on tapahtunut ? Heinäkuuhun 2003 mennessä Tanskassa on tehty 150 sopimusta yksityisen sairaalan ja klinikan kanssa Tanskassa ja ulkomailla. Näistä 21 sopimusta on tehty saksalaisen ja ruotsalaisen sairaalan ja klinikan kanssa. Julkisen puolen sopijat ovat Tanskan Maakuntaliitto ja pääkaupunkiseudun sairaalayhtymä, jotka vastaavat kaikista sopimuksista. Lähes potilasta on käyttänyt yksityistä hoitoa, joista 227 on hoidettu ulkomailla. Eniten on tehty harmaakaihi- ja polvileikkauksia. Maakunnat ovat käyttäneet 220 milj. kruunua yksityiseen sairaalahoitoon vuoden aikana. Potilaille on avattu informaatiosivut netissä. Informaatiosivuilta löytyy tietoja erilaisista hoitomahdollisuuksista. Tietoja voi hakea aakkosellisen hakemiston, maantieteellisen sijainnin ja hoitomuotojen mukaan. Maakuntien ja sairaalayhtymän potilasneuvojat antavat myös tietoja eri hoitomahdollisuuksista. Hoitotakuu koskee syöpä- ja sydänsairauksia. Tavoitteenmukaiset syöpäsairauksien odotusajat ovat: Esitutkimukseen 2 viikkoa Leikkaukseen 2 viikkoa Hoitoon 2 4 viikkoa Sädehoitoon 4 viikkoa Jatkohoitoon 4 viikkoa (esim. leikkauksen jälkeiseen sädehoitoon) Tavoitteenmukaiset sydänsairauksien odotusajat ovat: Leikkaukseen 2 5 viikkoa riippuen toimenpiteestä Sairaalan tulee ilmoittaa potilaalle 8 arkipäivän sisällä lähetteen saapumisesta, voidaanko hänet hoitaa hoitotakuuajassa siinä sairaalassa. Ohjaus toiseen sairaalaan hoitotakuun puitteissa Maakunta on vastuussa siitä, että potilas saa hoidon takuuajassa. Jos hoitoa ei voida antaa oman maakunnan sairaalassa, potilas ohjataan hoitoon toiseen julkiseen tai yksityiseen sairaalaan Tanskassa tai ulkomailla. Jos maakunta ei löydä hoitotakuun puitteissa poti- 8 Sairaalaviesti 4/2003

9 laalle hoitoa, voi maakunta ottaa yhteyttä lääkintöhallitukseen (Sundhedsstyrelsen) potilaan luvalla. Lääkintöhallitus yrittää löytää potilaalle hoitopaikan. Maakunnilla on yhteinen välityskeskus Herlevin sairaalassa. Jos maakunta ja lääkintöhallitus eivät löydä potilaalle hoitopaikkaa, saa potilas itse hakeutua hoitoon julkiseen tai yksityiseen sairaalaan Tanskassa tai ulkomailla. Maakunnalla on vastuu sairaalahoidon järjestämisestä ulkomailla, jolloin se hoitaa kontaktit sairaalaan ja huolehtii sairauskertomuksesta, matkoista, sairaalahoidosta ja tulkkauksesta. Maakunta myös maksaa hoidon. Nämä säännökset eivät koske vaihtoehtoisia hoitoja eivätkä tutkimus- tai kokeiluhoitoja. Jos potilas peruu annetun hoitoajan yksityisistä syistä, sairaalalla ei ole velvollisuutta antaa uutta hoitoaikaa hoitotakuun puitteissa. NORJA Ennen sairaaloiden valtiollistamista hoitojonoissa oli ihmistä (vuonna 2001), kun vuotta myöhemmin jonottajia oli vielä Yli vuoden hoitoa odottaneiden jonot ovat lyhentyneet huomattavasti, 52 %, lukumääräisesti :sta :een. Suurimmat ongelmat ovat edelleen psykiatrisessa hoidossa, jossa noin lasta ja nuorta odottaa keskimäärin 92 päivää psykiatriseen hoitoon. Odotusaika on lyhentynyt vain viisi päivää vuodessa. Sitä vastoin aikuispsykiatriassa jonotusaika on pidentynyt 15 päivää ollen nyt 69 päivää. Jonottajien määrä psykiatriseen hoitoon on kuitenkin vähentynyt aikuiseen, kun se vuosi sitten oli vielä aikuista. Odotusaika on kuitenkin liian pitkä, sanoo terveysministeri, ja patistaa terveydenhoitoyrityksiä ottamaan enemmän potilaita hoitoon tänä vuonna. Terveysministeriö arvelee jonojen lyhentyneen lähinnä siitä syystä, että huomio kiinnittyi hoidon saatavuuden ongelmiin valtiollistamisen yhteydessä. Tässä yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota jonon hallintaan ja esimerkiksi ns. fiktiiviset potilaat, jo hoidetut tai jotka eivät muuten halua hoitoa, poistettiin jonoista. Toisaalta jonojen lyhentymiseen ovat vaikuttaneet myös sairaalan valinnanvapaus, hoidot ulkomailla ja palvelujen ostot sekä lisääntynyt hoitoaktiviteetti. Kesällä 2002 eduskunta antoi sairaaloille milj. Norjan kruunua peittämään sairaaloiden alijäämää, jolla valtio kattoi puolet alijäämästä. Toisen puolen kattamiseen osallistuivat sairaalat itse tehostamalla toimintaansa. Tavoitteena on vuonna 2004 sairaaloiden tulojen ja menojen tasapaino. Terveysministeriön edustajan mukaan sairaalat ovat onnistuneet lisäämään toimintaansa yli odotusten. Sairaalatoiminnan prioriteettina on edelleenkin jonojen lyhentäminen. Toukokuussa 2003 avattiin nettisivut, jotka parantavat potilaiden mahdollisuuksia saada ajantasaista tietoa hoidon saatavuudesta. Nettisivut tiedottavat asioista potilaille ja näin vahvistavat potilaan asemaa terveydenhuollossa. Potilaat saavat tietoja 87 toimenpiteen odotusajoista julkisissa ja joissakin yksityisissä sairaaloissa. Syksyllä 2003 nettisivuille lisätään tietoja palvelujen laadusta, jolloin potilaan hoitopaikan valinta helpottuu edelleen. Hoitotakuu Norjassa on tehty uudistusehdotuksia lakiin potilaan oikeuksista. Yksi uudistuksista on oikeus yksilölliseen hoitotakuuseen, jonka tavoitteena on taata potilaalle hoito sairauden laadun mukaan yksilöllisesti tavoitellussa ajassa. Se parantaa näin potilaiden mahdollisuutta saada hoitoa tasapuolisesti maan eri osissa sekä antaa potilaille enemmän vaikutusmahdollisuuksia omaan hoitoonsa ja mahdollisuuden käyttää paremmin terveyspalveluja. Toinen uudistus koskee sairaalan valinnanvapautta, jota laajennetaan koskemaan myös alueen yksityisiä sopimussairaaloita. Jos potilas ei saa hoitoa yksilöllisen hoitotakuun sisällä julkisissa sairaaloissa, hänellä on oikeus yksityiseen hoitoon ja myös hoitoon ulkomailla. Sairaalan valinnanvapaus halutaan laajentaa myös lapsi- ja nuorisopsykiatriaan. Lisätietoja Tanskasta: (sisäasiain- ja terveysministeriö) (Amtsrådsforeningen, Maakuntaliitto, esim. mallit standardisopimuksista) (sairaalan valinnanvapaus) (jonotustilanne) Lisätietoja Norjasta: (Helsedepartementet, Norjan terveysministeriö) (sairaalan valinnanvapaus) Sairaalaviesti 4/2003 9

10 Julkisen hallinnon tuottavuuteen kiinnitettävä huomiota Kuntaliiton Parjanne: (Kuntaliitto tiedottaa ) Kuntaliiton ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvitys näyttäisi, että terveyden- ja vanhustenhuollon tuottavuutta lisätään helpommin tehottomien yksiköiden toimintaa parantamalla kuin kehittämällä edelleen tehokkaampia hoitokäytäntöjä. Alueelliset ja hoitoyksiköiden väliset tehokkuuserot ovat merkittäviä sekä terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidossa että vanhuspalveluissa. Tuottavuus on selvityksen mukaan laskenut viime vuosina terveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. Erikoissairaanhoidossa tuottavuus on kasvanut jonkin verran. Suuri kysymys on toiminnan laatu ja sen suhde tuottavuuteen. Voiko toiminta olla sekä tuottavaa että laadukasta? Vastaus on tietenkin myönteinen, mutta vain tiettyyn rajaan saakka, jos tuottavuuden mittareina käytetään pelkästään yksikkökustannuksia. Päivähoidon tuottavuutta tuskin voidaan olennaisesti parantaa muutoin kuin suurentamalla ryhmäkokoja. Terveydenhuollossa mekaanisen tuottavuuden nousun kääntöpuolena ovat henkilöstön työn kuormituksen kasvu, lyhyemmät hoitoajat ja verrattain suuret hoitojonot. Jonojen purkaminen entisin resurssein nostaisi tuottavuutta. Tämä ei liene laajalti mahdollista? Sama koskee vanhustenhuoltoa. Uudet hoitosuositukset esimerkiksi siitä, kuinka paljon henkilökuntaa asiakasta kohden tulisi olla, merkitsevät käänteisesti tuottavuuden alenemista, kun hoitajien määrä suhteessa hoidettaviin kasvaa. On hyvin kyseenalaista, voidaanko tuottavuutta kunnallisessa palvelujärjestelmässä, esimerkiksi vanhustenhuollossa, nostaa jatkuvasti vuodesta toiseen ilman, että se jossain vaiheessa vaikuttaa palvelun laatuun. Käänteisesti voidaan ajatella, että joissain kunnissa mekaaninen tuottavuus on jo niin korkea, että sitä tulisi laskea ja laatua parantaa. Julkista sektoria ja sen osana kunnallista toimintaa verrataan usein yksityiseen sektoriin. Tämä on erityisesti työvoimavaltaisella kuntasektorilla harhaanjohtavaa, koska panos/tuotos laskelmien rinnalla tulisi tällöin pystyä arvioimaan myös tuotannosta kertyvä arvonlisäys kuten yksityisellä puolella. Myös hinnanmuodostus aiheuttaa ongelmia. Hinnat ovat useimmiten säädeltyjä, eikä vertailukelpoista palvelutuotantoa juurikaan ole tarjolla. Kuntien kilpailuttaminen on vielä suhteellisen vähäistä ja vertailuhintoja vertailukelpoisen kustannuslaskennan kautta niukasti saatavilla. Myös talouden dynamiikan, verotuksen ja julkisen toiminnan välistä yhteyttä tulisi tutkia nykyistä tarkemmin. Monissa maissa esimerkiksi vakuutuspohjainen järjestelmä saattaa olla kokonaisuudessaan julkista kalliimpi ja myös tehottomampi, vaikka sen vaikutus julkiseen talouteen olisi vähäisempi. Lisätietoja: Risto Parjanne, p. (09) , Reijo Vuorento, p. (09) , Kansallisen terveysprojektin määritystöitä alkaa valmistua Kauko Hartikainen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Kansallisen terveysprojektin sähköisen kertomuksen hankkeissa pyritään tekemään kansallisia perusmäärityksiä, jotka edesauttavat alueellista, yhdenmukaista ja tietoturvallista potilastietojen käyttöä. Hankekokonaisuuden ydintiedoista on tässä lehdessä Jorma Komulaisen artikkeli, joten tässä artikkelissa on rajauduttu muiden hankkeiden tilannekatsaukseen. VALTAKUNNALLISET KOODIT KÄYTTÖÖN AJANMUKAISINA Valtakunnallisten koodistojen käyttö on hajanaista ja päivityksiä tehdään sattumanvaraisesti. Kansallisessa terveysprojektissa perustetaan valtakunnallinen koodistopalvelin, johon kootaan kaikki valtakunnalliset koodistot ja niitä jaetaan keskitetysti toimintayksiköihin ja toimittajille. Palvelin sijaitsee fyysisesti Stakesissa, johon eri ylläpitäjät päivittävät koodistonsa. 10 Sairaalaviesti 4/2003

11 Koodistopalvelin aloittaa toimintansa joulukuussa ja alkuvaiheessa siinä ovat mm. seuraavat Stakesin ylläpitämät luokitukset: ICD-10, Pohjoismainen leikkaus- ja toimenpideluokitus, kuntakoodisto, Stakesin Toimipaikkarekisteri, hoitoilmoitusten tiedonkeruussa käytettävät koodit sekä suun terveydenhuollon toimenpideluokitus. Suomen Kuntaliiton ylläpitämistä luokituksista palvelimelle pannaan mm. laboratoriotutkimusnimikkeistö, radiologinen tutkimus- ja toimenpidenimikkeistö, fysioterapianimikkeistö sekä toimintaterapianimikkeistö. Lisäksi palvelimelle päivitetään Duodecimin synonyymisanasto ja joitakin HL7:n luokituksia. Vuoden 2004 aikana palvelimelle tuotetaan lisää luokituksia. Yksi keskeisimmistä vielä kehitteillä olevista luokituksista on OID-koodi, jota käytetään toimipaikkojen, asiakirjojen, lomakkeiden ym. asioiden valtakunnallisesti yhdenmukaiseen identifiointiin. OID-koodauksesta on artikkeli Sairaalaviestissä 2/ Sen määrittelytyö on vielä kesken, mutta sitä sovelletaan käyttöön viitetietojärjestelmissä tämän talven aikana ja laajempaan käyttöön se saadaan keväällä Koodistopalvelimelle tehdään xml-rajapinnat, joiden avulla tietojärjestelmät voivat automaattisesti päivittää käyttämänsä koodistot. Käyttäjät puolestaan voivat selata koodistoja web-liittymän avulla. Tavoitteena on, että koodistot olisivat maksuttomia ja niiden ylläpito järjestetään valtion rahoituksella. Koodistojen ylläpito ja käyttö on kuvattu seuraavassa kaaviokuvassa: Tuottajat: Stakes Kuntaliitto Duodecim HL7 organisaatioiden paikalliskoodit tulosteet ja poiminnat Hyväksikäyttäjät: Web pikahaku koodistopalvelu aluekoodipalvelu sovellus LÄÄKÄRINTODISTUKSET ELEKTRONISEEN MUOTOON Elektronisiin lomakkeisiin pyritään sopimaan yhtenäiset tunnisteet sekä yhdenmukaiset kirjaamistavat keskeisimmille tietokentille. Koska esimerkiksi henkilö- ja yhteystiedot eivät ole terveydenhuoltospesifisiä, projektia työstetään yhteistyössä mm. Väestörekisterikeskuksen, JUHTA:n ja Valtiovarainministeriön kanssa. Projektissa on lähdetty liikkeelle lääkärintodistuksista ja näiden tietosisältöjä on työstetty elektroniseen muotoon yhdessä KELA:n asiantuntijalääkäreiden kanssa. Tietosisältöjen lisäksi on sovittava myös lomakkeiden metatiedoista, allekirjoituskäytännöistä, ulkoasusta ja tekijänoikeuksista. Toimintayksiköiden ei kuitenkaan tule tyytyä pelkkään lomakemäärittelyyn, vaan niiden on uudistettava toimintaprosessejaan. Näin saavutetaan merkittäviä rationalisointihyötyjä ja vältetään tarpeettomia kirjausvaiheita. Esimerkiksi matkakorvauksia koskevat taksitositteet voitaisiin liittää elektronisiin korvaushakemuksiin suoraan taksikuskien lähettämistä varmennetuista tekstiviesteistä. METADATAMÄÄRITYKSET APUNA TIEDONHAUSSA Metadata on tietoa tiedosta ja sitä käytetään dokumenttien kuvailemiseen rakenteellisessa muodossa. Metatietoa käytetään dokumenttien identifioinnissa kuvailemaan niiden ominaisuuksia ja sisältöä. MetaValta-projektissa laaditaan valtakunnallinen konsensus metadatan sisältökuvauksista, toimenpide-ehdotukset metadatan toteutukselle ja suositus yhdenmukaisista käytännöistä ja jossain määrin myös käytettävästä tekniikasta sekä asiakirjojen nimeämisestä standardien mukaan. MetaValta-projektissa sovitaan arkistointia ja diariointia ohjaavista koodistoista ja luokituksista, sovitaan asiakirjan luokitteluista ja asiasanoista sekä nimeämiskäytännöistä asiakirjojen yksilöinnissä. Tässä hyödynnetään mm. Arkistolaitoksen luokitteluja, JUHTAn JHS-suosituksia ja koodistopalvelimen OID-koodeja. Projektissa esitetään suosituksia mm. JHS 143 asiakirjaluetteloon ja hierarkiaan sekä pyritään parantamaan asiakirjojen haettavuutta mm. erilaisten koodistojen avulla ja automatisoimalla toimintoja. ARVONMÄÄRITYKSESSÄ LUODAAN PERIAATTEITA MASSATIEDON SÄILYTYKSELLE Digitaalista hoito- ja tutkimustietoa syntyy valtavasti mm. erilaisissa mittauksissa, potilasmonitoroinneissa, tehohoidossa. Tiedon säilyttämistä koskeva ohjeistus on puutteellista ja tietoa tallennetaan pitkällä säilytysajalla. Säilytettävän tiedon määrän kasvaessa olennaisen tiedon löytäminen on vaikeaa ja hidasta. Myöskään erilaisilla medioilla talletetun tiedon säilyvyydestä ja käytettävyydestä ei ole takeita. Sairaalaviesti 4/

12 Projektissa pyritään yhdenmukaistamaan terveydenhuollon tietojärjestelmien dokumenttien hallintaa. Hankkeessa on laadittu ohjeet tehohoidossa ja päivystyksessä syntyneiden digitaalisten tallenteiden käsittelylle ja tallennukselle sekä tiedonsiirrolle. Tehtävänä on ollut: määritellä, mitä näistä tallenteista tulee olla käytettävissä potilaskertomuksen yhdistelmätason tietoina ja hoitojaksokohtaisina tietoina määritellä hoidollisesti merkittävät tekniset tallenteet ja säilytysperiaatteet sopia periaatteet, joilla tieto on käytettävissä hoitotapahtuman jälkeen dokumenttien hallinnassa luoda ohjeita digitaalisen tiedon käsittelylle ja tallennukselle ja hävittämiselle. Säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä koskevat yleisperiaatteet on kuvattu seuraavassa: Hoidon aikana syntyvät tiedot tallennetaan tehohoidon tai päivystysalueen tietojärjestelmän tietokantaan ja säilytetään yksinomaan siellä hoitojakson ajan. Jakson päätyttyä tiedoista muodostetaan yhteenveto (hoidon syy, laatu ja lopputulos), joka siirretään osaksi potilaan jatkuvan sairauskertomuksen tiivistelmätason tietoja. Samalla muodostetaan hoitojaksokohtaiset tiedot, jotka siirretään jatkuvaan sairauskertomukseen ja säilytetään siellä 10 vuoden ajan hoitojakson päättymisestä. Lakisääteisesti on määrätty, että kaikkien kunkin kuukauden 18. ja 28. päivänä syntyneiden henkilöiden tiedot säilytetään pysyvästi. Tehohoidon tai päivystysalueen tietojärjestelmän tietokannan kaikkia tietoja säilytetään, kunnes niiden käyttötarkoitus on saavutettu (kuitenkin enintään yhden vuoden ajan) ja oleellinen tieto siirretty muihin arkistointijärjestelmiin, minkä tulisi tapahtua mahdollisimman pian hoitojakson päätyttyä. Tietojen siirrossa tulee huomioida, että tietojen tulisi olla jatkohoidossa käytettävissä heti potilaan siirtyessä jatkohoitoon. Tämänkin jälkeen tietoja voidaan säilyttää päivystysalueen tai tehohoidon järjestelmässä, jos potilaan tunnistetiedot poistetaan. Hoitojaksokohtaiset ja yhdistelmätason tiedot ovat käytettävissä kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, jos heidän toimenkuvansa ja työtehtävänsä sen sallivat. Päivystysalueen tai tehohoidon 12 Sairaalaviesti 4/2003

13 järjestelmien tiedot ovat osastokohtaisia ja käytettävissä suppealle joukolle kyseisen osaston ammattilaisia. Ehdotus on nyt lausunnoilla ja palautteen pohjalta se työstetään lopulliseksi kannanotoksi. Jatkossa raportissa käsitellyt ohjeet digitaalisesti tuotetun tiedon arkistoinniksi tulisi saattaa juridisesti samantasoisiksi kuin varhemmat sairauskertomuksen arkistoinnista annetut ohjeet (STM:n asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muiden hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 99/2001). Mahdollisen asetustasoisen ohjeistuksen valmistelussa on huomioitava myös projektin seuraavien osahankkeiden tulokset. Seuraavia osahankkeita ovat ensihoito- ja anestesiatoiminta; kuvat, videot ja äänitallenteet sekä digitaaliset mittalaitteet ja pitkäaikaismonitorointi. SÄHKÖINEN SUOSTUMUS SALLII HOITOTIETOJEN KÄYTÖN Yhtenä osakokonaisuutena kansallisessa terveysprojektissa on Stakes:n koordinoima tietoturvallinen kommunikaatioalusta. Tässä osakokonaisuudessa yhtenä keskeisenä hankkeena on Sähköisen suostumuksen periaatteiden määrittely. Potilastietojen käyttämiseen ja luovuttamiseen yli rekisterinpitäjän rajojen vaaditaan lainsäädännöstä johtuvia poikkeuksia lukuun ottamatta potilaan suostumus. Suostumuksen antajaa on informoitava ja varmistettava, että hän tietää, mihin käyttötarkoitukseen hän suostumuksensa antaa ja mitä tietoja suostumus koskee. Tilanteissa, joissa tietojen luovuttaja, tietojen hyödyntäjä ja/tai potilas ovat sähköisesti yhteydessä toisiinsa, suostumus on monella tavalla ongelmallinen, eikä siitä ole olemassa kansallista suositusta. Myöskään tietojärjestelmät eivät tue potilaan suostumuksen hallintaa. Sähköisen suostumuksen periaatteet -projektin päätehtävänä on tarvittavan perustan luominen kansallisille toimintamalleille, tietojärjestelmien vaatimusmäärittelyille sekä yritysten tuotekehitykselle. Seuraavaan on listattu keskeisimpiä suostumuksen periaatteita: 1. Tavoitteena on yksi yleistetty, eri tilanteisiin soveltuva toteutustapa, joka kattaa terveydenhuollon tietoihin kohdistuvat suostumukset sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaan eri palvelutilanteissa. 2. Suostumuksen pyytäjän on aina informoitava asiakasta suostumuksen pyytämisen yhteydessä, mihin käyttötarkoituksen suostumus pyydetään. Asiakasta tulee informoida myös siitä, että hän voi kieltää tietojensa käytön ja jälkeenpäin muuttaa suostumustaan. 3. Ammattilainen pyytää suostumuksen asiakkaalta ja määrittelee suostumuksen laajuuden toiminnallisen tarpeen perusteella. 4. Suostumuksen tulee sisältää tiedot suostumuksen antajasta ja pyytäjästä, milloin suostumus on pyydetty, kenelle suostumus pyydetään, mihin tietoihin ja miltä ajalta tiedot tarvitaan, suostumuksen voimassaoloaika sekä peruste tietojen käyttämiselle. Suostumus on kohdistettava kaikkien suostumuksessa olevien tietojen osalta, eikä ns. avointa suostumusta voida pyytää. 5. Asiakkaan on voitava antaa sähköinen suostumus missä tahansa palvelun ja sen järjestämisen yhteydessä ja organisaation tulee löytää asiakkaan antamat suostumukset. 6. Asiakkaan tarvitsee antaa suostumuksensa samaan palvelukokonaisuuteen ja käyttötarkoitukseen vain kerran. 7. Asiakkaan ei tarvitse muistaa, missä organisaatiossa hän on saamansa palvelun yhteydessä käynyt ja mitä tutkimuksia hänelle on tehty, vaan tietojärjestelmien on tuettava asiakasta ja ammattilaista suostumuksen laatimisessa. 8. Asiakkaan terveydenhoidon tietoihin kohdistuva suostumus on osa asiakkaan terveystietoja, jolloin sitä tulee käsitellä vastaavasti. 9. Asiakkaan on voitava seurata suostumuksen mukaista toimintaa käytön seurantalokin avulla. 10.Asiakkaan suostumusten hallinnointi on toteutettava siten, että kaikki työvaiheet voidaan hoitaa tulevaisuudessa sähköisesti. Raportissa on käsitelty tietojen luovutusta eri rekisterinpitäjien välillä, käyttäjien ja luovutuksen hallintaa, erilaisia suostumustilanteita ja toimintaperiaatteita suostumuksen perusteella tapahtuvassa tietojen luovutuksessa. Lisäksi raportissa on käsitelty mm. suostumuksen tietosisältöä ja sen pyytämistä erilaisissa tilanteissa sekä suostumuksen käsittelyä, valvontaa ja arkistointia. Tietoturvallisessa kommunikaatiossa käynnistyy seuraavaksi hanke tietojen luovutuksesta ja alueellisista tiedon käyttöoikeuksista. Artikkelissa mainittujen projektien toteutuksista vastaavat: Potilaskertomuksen ydinmääritykset: Jorma Komulainen, KYS Koodistopalvelin: Jari Lehtonen, Stakes MetaValta ja Elektroniset lomakkeet: Antero Ensio, Ensitieto Oy Arvonmääritys: Seppo Ranta, HAUS Kehittämiskeskus Oy Sairaalaviesti 4/

14 Sähköinen suostumus: Tuire Mikola, Satakunnan shp Näiden projektien lisäksi kansallisen terveysprojektin sähköisen kertomuksen osahankkeessa on meneillään lukuisia muita projekteja, joista myös riittäisi paljon kerrottavaa, mutta uutisoimme niistä myöhemmin. Tietoa niistä, kuten myös lisätietoa tässä mainituista projekteista, saatte kansallisen terveyshankkeen kotisivuilta: Sähköisen kertomuksen osahankkeesta vastaavat Päivi Hämäläinen ja Annakaisa Iivari STM:stä. Sähköisen potilaskertomuksen ydintiedot Jorma Komulainen, erikoislääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala, kehittämis- ja suunnitteluosasto Kansallisen terveysprojektin osahankkeessa Sähköisen potilaskertomuksen ydintietojen määrittely Suomen Kuntaliitto yhdessä Kuopion yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan asiantuntijaryhmän kanssa määrittelevät terveys- ja potilaskertomuksen yhdenmukaisesti sovitut rakenteiset tiedot (potilaskertomuksen ydintiedot). Määrittelyt voidaan tarjota järjestelmätoimittajien käyttöön vuoden 2004 alusta lähtien. Tavoitteena on kansallisen terveyshankkeen mukaisesti, että kaikki maamme terveys- ja potilaskertomusjärjestelmät käsittelevät tässä määriteltyjä ydintietoja samassa muodossa vuoteen 2007 mennessä. YDINTIEDOT LAAJAN KONSENSUKSEN TULOS Potilaskertomuksen ydintiedot ovat kooste potilaan keskeisistä terveyden- ja sairaanhoidon tiedoista. Ne muodostuvat kronologisesti eri hoidon toteuttajien toimesta hoitojaksojen ja/tai käyntien yhteenvetona. Ydintietojen tarkoituksena on antaa pääpiirteittäin kokonaiskuva henkilön terveys- ja sairaushistoriasta ja siihen liittyvästä hoidosta ja ohjauksesta. Ydintietojen ensimmäisessä versiossa keskitytään sellaisiin tietoihin, joiden käytöstä on mahdollista jo nyt saavuttaa laaja yhteisymmärrys terveydenhuollon ammattilaisten, hallinnon ja tietojärjestelmien toimittajien kesken. Erityinen huomio on kiinnitetty tietoihin, jotka ovat ilmaistavissa määrämuotoisesti ja koodattavissa tällä hetkellä yleisesti käytössä olevien luokitusten ja sanastojen avulla. Ydintietoja on näin ollen mahdollista hyödyntää kliinistä päätöksentekoa ohjaavien järjestelmien integroinnissa potilaskertomukseen, tilastoinnissa, terveydenhuollon toiminnan laadun seurannassa sekä palveluketjujen resurssien varauksessa. Ydintiedot syntyvät hoitojakson ja/tai käynnin aikana, ja ne ovat osa henkilön terveys- ja potilaskertomusta. Kunkin hoitojakson ja/tai käynnin ydintiedot ovat osa potilaan hoidon dokumentointia, siis terveydenhuollon ammattihenkilön varmistamia tietoja. Ydintietoja voidaan käyttää linkkinä yksityiskohtaisiin terveys- ja potilaskertomustietoihin. KÄYTTÖ TARPEEN MUKAAN Ydintietojen pääluokat ja niiden käyttötarkoitus on kuvattu taulukossa. Kukin pääluokka sisältää tarkempia tietokenttiä. Milloin mahdollista, tiedot ilmaistaan määrämuotoisesti sovittuja koodistoja, luokituksia ja nimikkeistöjä hyödyntäen. Tällaisia ovat esimerkiksi ICD-10 tautiluokitus, ICPC perusterveydenhuollon luokitus, pohjoismainen toimenpideluokitus, laboratorionimikkeistö sekä ATC lääkeluokitus. Ydintiedot ovat osa hoidon dokumentaatiota. Niitä käytetään silloin, kun se on hoidon kirjaamisen kannalta mielekästä. Määrittelyissä ei oteta kantaa tietojen pakollisuuteen, niiden käyttöön eri hoitotilanteissa tai niiden luovuttamiseen. Osa ydintiedoista, esimerkiksi diagnoosit, toimenpiteet ja lääkitys, ovat merkityksellisiä henkilön koko elinkaaren ajan. Tällaiset tiedot täydentävät henkilön terveys- ja sairaushistoriaa. Määrämuotoinen esitystapa mahdollistaa niiden listaamisen silloin, kun se potilaan hoidon kannalta on tarpeellista. YDINTIEDOT KLIINISEN PÄÄTÖKSENTEON TUKENA Ydintietojen yhdenmukaisuus edesauttaa tietojen siirtämistä tietojärjestelmästä toiseen sekä niiden hyödyntämistä alue- ja viitetietojärjestelmissä. Tietojen määrämuotoinen esitystapa on edellytys terveys- ja potilaskertomukseen liitettävien kliinistä päätöksentekoa tukevien järjestelmien kehittämiseksi. Tällaisia järjestelmiä ovat muun muassa lääkeaineinteraktioista varoittavat, diagnoosiin tai ongelmaan pohjautuvia hoitosuosituksia tarjoavat sekä kansallisiin tai alueellisiin hoitoketjuihin 14 Sairaalaviesti 4/2003

15 Taulukko: Ydintietojen pääluokat ja niiden käyttötarkoitus Ydintieto Käyttötarkoitus Potilaan tunnistetiedot Potilaan identifioiminen sekä yhteystiedot kommunikaatiota varten. Hoidon antajan Hoidon antajan identifioiminen organisaation, yksikön ja terveydenhuollon ammattitunnistetiedot henkilön tasoilla. Palveluketjun, hoitojakson Tietojen liittäminen tiettyyn palveluketjuun sekä hoitojaksoon ja/tai -käyntiin. ja -käynnin tunnistetiedot Riskitiedot Tiedot, joiden huomiotta jättäminen voi aiheuttaa riskin potilaan tai henkilökunnan terveydelle. Tietoja käytetään huomauttamaan potilasta hoitavia henkilöitä siitä, että hoitoa täytyy mahdollisesti toteuttaa tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Tiedoista voidaan koota lista, jonka avulla nähdään potilaan henkilöhistorian aikana kertyneet riskitiedot. Tietoja tarvitsevat ajankohtaiseen ja tuleviin hoitojaksoihin/käynteihin osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Terveyteen vaikuttavat Tietoja, jotka kuvaavat henkilön terveyteen ja sairauteen liittyviä elintapoja ja elämäntitekijät lanteita. Niihin voidaan liittää terveysneuvontaa ohjaavia suosituksia. Tietoja tarvitsevat potilaan ajankohtaiseen hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Ongelmat Hoidon syy (ongelma) sekä hoidon kannalta oleelliset aiemmat, pitkäkestoiset ja tämänhetkiset diagnoosit. Tiedoista voidaan koota ongelma- ja diagnoosilistoja, joiden avulla muodostuu kuva henkilön sairaushistoriasta. Tietoja tarvitsevat ajankohtaiseen ja tuleviin hoitojaksoihin/käynteihin osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Ongelmiin ja diagnooseihin voidaan liittää hoitosuosituksia ja hoitoketjujen ohjantaa. Hoitotyön ydintiedot Hoitotyön ydintiedot muodostuvat kirjatuista potilaan hoidon tarpeen arvioinnin, hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, toteutuksen arvioinnin ja seurannan kannalta tarpeellisista strukturoiduista tiedoista. Näiden avulla saadaan riittävä kuva potilaan hoidon etenemisestä ja niitä käytetään hoitotyön yhteenvetoa (esim. tiivistelmää) laadittaessa. Tietoja tarvitsevat ajankohtaiseen hoitojaksoon/käyntiin sekä jatkohoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Tutkimukset Tietoja käytetään tehtyjen tutkimusten tulosten tarkasteluun esimerkiksi diagnoosin ja hoidon perustelun tai hoidon ja toimenpiteiden tulosten arvioimiseksi. Tietoja tarvitsevat ajankohtaiseen ja tuleviin hoitojaksoihin/käynteihin osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Tutkimuksiin voidaan liittää hoitosuosituksia ja hoitoketjujen ohjantaa. Toimenpiteet ja leikkaukset Lääkehoito Preventio Lausunnot Toimintakyky Apuvälineet Elinluovutustestamentti Hoitotahto Yhteenveto Jatkohoidon järjestämistä koskevat tiedot Tietoja käytetään tehtyjen toimenpiteiden ja niiden tulosten sekä komplikaatioiden tarkasteluun. Tietoja tarvitsevat ajankohtaiseen ja tuleviin hoitojaksoihin/käynteihin osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Tiedoista voidaan koota toimenpidelistoja täydentämään henkilön sairaushistoriaa. Toimenpiteisiin voidaan liittää hoitosuosituksia ja hoitoketjujen ohjantaa. Tietoja käytetään lääkehoidon ja sen tulosten sekä komplikaatioiden tarkasteluun. Tietoja tarvitsevat ajankohtaiseen ja tuleviin hoitojaksoihin/käynteihin osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Tiedoista voidaan koota lääkehoitolistoja täydentämään henkilön sairaushistoriaa. Lääkitystietoihin voidaan liittää hoitosuosituksia, ja ne voivat hyödyntää mahdollista reseptitietokantaa. Tietoja käytetään kuvaamaan henkilön saama sairauksia ehkäisevä hoito, esimerkiksi rokotukset. Tietoa käytetään kuvaamaan potilaan hoidon kannalta tarpeelliset terveydenhoitoon liittyvät lausunnot. Tietoa käytetään kuvaamaan potilaan ajankohtaista toimintakykyä palveluketjun tarpeiden kannalta. Tietoa tarvitsevat potilaan jatkohoitoon osallistuvat terveydenhuollon ja sosiaalityön ammattilaiset. Tietoa käytetään kuvaamaan potilaan tarvitsemia apuvälineitä. Tietoa tarvitsevat potilaan jatkohoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset, sekä apuvälineiden käyttöä seuraavat terveydenhuollon hallinnon työntekijät. Tietoa käytetään välittämään potilaan ilmoittama hoitotestamentti häntä hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Tietoa käytetään välittämään potilaan ilmoittama hoitotahto häntä hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Yhteenveto on kuvaus ja analyysi potilaan hoitojakson/käynnin tapahtumista. Tietoa käyttävät potilaan jatkohoitoon ja tuleviin hoitojaksoihin/käynteihin osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Tietoja käytetään potilaan jatkohoitoa järjestettäessä. Tietoja tarvitsevat jatkohoitoon osallistuvat terveydenhuollon ja sosiaalityön ammattilaiset. Ydintiedot ovat luettavissa osoitteessa: Sairaalaviesti 4/

16 perustuvat järjestelmät. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on käynnistänyt hankkeen, jossa muokataan Käypä hoito -suosituksiin perustuvat ohjeet potilaskertomukseen liitettävään muotoon. Informaatiotulvassa tiiviisti esitetyt ydintiedot auttavat potilasta hoitavia terveydenhuollon ammattilaisia löytämään suuresta tietomäärästä hoidon kannalta oleelliset tiedot, ja edistävät näin potilasturvallisuutta. Yhdenmukaisesti eri tietojärjestelmissä esitetyt ja koodatut tiedot mahdollistavat organisaatioiden oman toiminnan laadun seurannan sekä organisaatioiden välisen benchmarking toiminnan. MÄÄRITTELYTYÖ ON JATKUVAA JA TARKENTUVAA Kansallinen sopiminen terveys- ja potilaskertomuksen ydintiedoista tukee kehitystyötä, jota tietojärjestelmien toimittajat tekevät omien järjestelmiensä osalta. Tietojärjestelmien toimittajat samoin kuin terveydenhuollon asiantuntijat on otettu mukaan ydintietojen määrittelytyöhön. Tavoite on, että määrittelyiden ensimmäisen version valmistuttua ydintietoja päästään pilottikäyttämään joillakin alueilla ja joidenkin toimittajien kanssa jo vuoden 2004 kuluessa. Ydintietojen tietosisällön määrittelytyö kansallisella tasolla jatkuu. Tietosisältöjä tarkennetaan ainakin anamnestisten tietojen ja kliinisten löydösten kuvaamisen osalta. Niin ikään on mielekästä pyrkiä määrittämään merkittävistä kansantaudeista potilaskertomukseen kerättäviä tietoja nyt kuvattua tarkemmalla tasolla. Tällaisia sairauksia voisivat olla esimerkiksi diabetes, verenpainetauti, lihavuus ja osteoporoosi. PlugIT-projekti julkisti ensimmäiset terveydenhuollon avoimet sovellusohjelmistorajapinnat Kuopion yliopiston lehdistötiedote Valtakunnallinen terveydenhuollon sovellusintegraation tutkimus- ja kehittämisprojekti PlugIT on hyväksynyt ensimmäiset avoimien sovellusohjelmistorajapintojen määrittelyt potilas-, käyttäjä-, käyttöoikeus- ja koodistoliittymät. Sairaalan tai terveyskeskuksen kliiniset erityisjärjestelmät voivat käyttää näiden standardiliittymien kautta esimerkiksi yhteistä potilasrekisteriä aina samalla tavalla, riippumatta siitä, mitä ohjelmistoja missäkin organisaatiossa on käytössä. Tähän asti kullakin ohjelmistolla on ollut oma potilasrekisterinsä tai eri yritysten ohjelmistojen välisiä liittymiä on rakennettu aina tapauskohtaisesti erikseen. Projektin johtoryhmä hyväksyi myös ns. työpöytäintegraation minimitason määrittelyn, joka pohjautuu kansainväliseen standardiin. Liittymämäärityksiä koekäytetään ja tarkennetaan edelleen jäsenyritysten ohjelmistojen integroinnissa Turussa, Espoossa ja Kuopiossa. Projektin johtoryhmä päätti kuitenkin julkistaa määritysten ensimmäiset versiot jo tässä vaiheessa, mahdollisimman laajan palautteen saamiseksi (www.uku.fi/atkk/plugit). Koekäytön jälkeen tarkennetut määritykset esitetään kansallisesti käytettäviksi terveydenhuollossa. Koekäytöstä on tulossa myös parannusehdotuksia kansainvälisille terveydenhuollon ohjelmistoliittymien standardointijärjestöille. PlugIT toimii yhteistyössä kansallisen terveysprojektin sekä muiden keskeisten terveydenhuollon tietotekniikkahankkeiden kanssa. iwell-hyvinvointiteknologiaohjelmaan kuuluva PlugIT on tällä hetkellä suurin Tekesin rahoittama ohjelmistotekniikan tutkimushanke. Hanke tuottaa teknisiä liittymämäärityksiä, pitemmän aikavälin menetelmiä ja niitä tukevaa tutkimustietoa, joiden avulla terveydenhuollon ohjelmistoja voidaan integroida toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Hanke käynnistyi ja päättyy elokuussa Sen kokonaisbudjetti on kaksi miljoonaa euroa, ja se työllistää yhteensä yli 20 henkilöä. Hankkeen toteuttavat Kuopion yliopisto ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit osallistuvat hankkeeseen. PlugIT:ssa on mukana 12 merkittävintä terveydenhuollon ohjelmistoja ja palveluja tuottavaa yritystä Commit Oy, GE Medical Systems / Deio Oy, Enfo Oy, Fujitsu Invia Oyj, Mawell-konserni, Medici Data Oy, Mediconsult Oy, Mediweb Oy, Mylab Oy, Novo Group Oyj, Suomen Posti/Atkos Oy ja TietoEnator Oyj sekä teknologiayritykset BEA Systems Oy, Microsoft Oy ja Oracle Oy. Projektissa kartoitettiin aluksi, mitkä terveydenhuollon ohjelmistojen väliset liitokset ovat niin tärkeitä terveydenhuollon ammattilaisten työn sujuvuuden kannalta ja ohjelmistojen tuottamisen tehokkuuden kannalta, että ne on syytä standardoida kaikille avoimin rajapinnoin. Valittuja rajapintoja on sitten määritelty tarkemmin kansainvälisten standardien ja käytännön tarpeiden pohjalta 16 Sairaalaviesti 4/2003

17 yritysten, sairaanhoitopiirien ja tutkimusryhmien yhteistyönä. Projektin päättyessä elokuussa 2004 tuloksena on joukko keskeisimpien ohjelmistoliittymien määrittelyjä, joita sairaanhoitopiirit ja kunnat voivat edellyttää yritysten noudattavan tuotteissaan. Koska ohjelmistoyritykset osallistuvat liittymien määrittelyyn, niiden käyttökelpoisuus on varmistettu etukäteen. PlugIT Terveydenhuollon sovellusintegraatio Tutkimusjohtaja Mikko Korpela Kuopion yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö (017) Tiedottaja Tuija Karhu Kuopion yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö (017) Yliopettaja Maritta Korhonen Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Liiketalous Professori mvs. Anne Eerola Kuopion yliopisto, ohjelmistotekniikka (017) Tutkimusjohtaja Anneli Ensio Kuopion yliopisto, SHIFTEC (017) Sairaalahygieniaprojektin avulla sairaalainfektiot vähentyneet Tiina Kurvinen (TtM, hygieniahoitaja), Kirsi Terho (ESH, hygieniahoitaja), Marianne Routamaa (OH, hygieniahoitaja, projektin vastuuhoitaja) ja Reijo Peltonen (LT, infektiolääkäri, projektin vastuulääkäri), TYKS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä aloitettiin Suomessa ensimmäinen systemaattinen sairaalahygienian tehostamiseen tähtäävä projekti. 2,5- vuotinen projekti käynnistettiin syyskuussa Projektin avulla vähennetään hoitotoiminnan yhteydessä esiintyvien sairaalainfektioiden lukumäärää ja tehostetaan sairaalahygieniaa koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) aloitettu projekti kattaa myös piirin aluesairaalat ja terveyskeskukset. Tämän artikkelin tavoitteena on kertoa sairaalahygieniaprojektin toteutuksesta ja esittää projektin alustavia tuloksia. Projekti päättyy helmikuussa Projektin tavoitteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Sairaalahygieniaprojektin tavoitteet Sairaalainfektiofrekvenssin pieneneminen 5 % Käsihygienian tehostaminen käsihuuhteen kulutuksen kasvu 10 % vuodessa Sairaalainfektiorekisteröinnin kattavuuden parantaminen prevalenssitutkimukset aktiiviset insidenssiselvitykset Toimivan hygieniatyön henkilöstörakenteen luominen. Pysyvän sairaalainfektiorekisteröintimallin valinta. Hygieniakäytäntöjen jatkuva seuranta. Tutkimuksen liittäminen osaksi toimintaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on väestömäärältään ( ) maamme toiseksi suurin. Jäsenkuntia on 58 ja erikoissairaanhoito on Suomen hajautuneinta. Turun yliopistollisen keskussairaalan lisäksi sairaanhoitopiiriin kuuluu neljä aluesairaalaa ja kolme psykiatrista sairaalaa. Paimion ja Raision sairaalat ovat osa keskussairaalaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä sairaalahygieniasta vastasi ennen projektia hygieniahoitaja yhdessä infektiolääkärin kanssa. Projektin ajaksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin palkattiin kaksi uutta hygieniahoitajaa. Lisäksi infektiolääkärin työn järjestelyllä hygieniatyöhön käytettävissä olevaa aikaa lisättiin 40 prosentilla työajasta. Sairaalahygieniatyöhön ei projektin takia tehty hallinnollisia muutoksia. TYKSissa ja sairaanhoitopiirissä sairaalahygieniatyö jaettiin hygieniahoitajien kesken kolmeen vastuualueeseen. Lisäksi jokainen osasto tai yksikkö nimesi oman hygieniayhdyshenkilönsä. Aluejaosta tiedotettiin jokaiseen yksikköön tavoitteena entistä kiinteämpi yhteistyö. Sairaaloihin sisään kirjoitetuista potilaista lasketaan yhden kahdestakymmenestä saavan sairaalainfektion. Kun tätä sovelletaan TYKSin noin hoitojaksoon, se merkitsee sairaalainfektiota vuodessa. Tehtyjen selvitysten mukaan yksi sairaalainfektio maksaa sairaalalle keskimäärin euroa. Tämä summa syntyy kaksinkertaistuneesta hoitoajasta ja lisääntyneistä hoitokuluista. Yhteensä sairaalainfektioiden kokonaiskustannukset ovat näin ollen yli 8 miljoonaa euroa vuodessa. Pienikin vähenemä infektiomäärissä Sairaalaviesti 4/

18 merkitsee sairaalalle selvää laskennallista säästöä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tehostetaan sairaalahygieniaa koko piirin alueella. Sairaanhoitopiirin sairaalahygieniaan ohjaama lisäresursointi voidaan näin hyödyntää koko alueen terveydenhuollon hyväksi. Projektin sairaalahygieniatoiminnalle aiheuttamat lisäkustannukset ( euroa/ vuosi) on laskettu saatavan takaisin varsin pienelläkin sairaalainfektioiden määrän vähenemisellä. SAIRAALAINFEKTIOREKISTERÖINNIN KATTAVUUDEN PARANTAMINEN Sairaalainfektio on määritelmänsä mukaan infektio, joka on tullut tai saanut alkunsa hoidon aikana. Vastasyntyneiden kaikki infektiot katsotaan sairaalainfektioiksi. TYKSin sairaalainfektioiden rekisteröinti perustui ennen projektia ainoastaan osastojen spontaaneihin ilmoituksiin. Projektin aikana sairaalainfektioiden rekisteröinnin kattavuuden parantaminen tapahtuu sekä aktiivisen insidenssiseurannan että prevalenssiseurannan avulla. Lisäksi yksiköitä ohjataan spontaanien sairaalainfektioilmoitusten tekemiseen. TYKSissa spontaani-insidenssi on ollut keskimääräisesti 2,3 % vuosina Tämän rekisteröintitavan tiedetään kuitenkin kattavan vain noin kolmasosan todellisesta sairaalainfektiofrekvenssistä. Projektin aikana kaikkien yksiköiden tekemien sairaalainfektioilmoitusten määrä on lisääntynyt 18-prosentilla. Vuonna 2001 insidenssi oli 2,2 % ja 2,6 % vuonna Sairaalainfektioiden rekisteröinnin kattavuuden parantamiseen kiinnitetään myös jatkossa huomiota. Prevalenssiseurantaa eli sairaalainfektioiden vallitsevuuden seurantaa on tehty projektisuunnitelman mukaisesti TYKSissa kaksi kertaa vuodessa ja aluesairaaloissa kerran vuodessa. Seuranta tehdään kaikilla sairaaloiden vuodeosastoilla. Määräajoin toistettavan prevalenssitutkimuksen tarkoituksena on yhtäältä arvioida sairaalainfektioiden sairaalalle aiheuttamaa kuormitusta sekä toisaalta arvioida sairaalahygieniaprojektin toteutumista ja tehoa. Edellä kuvattujen seurantojen tulokset syötetään ATK-pohjaiseen järjestelmään tulosten analysoimiseksi. Projektin tässä vaiheessa TYKSissä on tehty prevalenssiseurantaa viisi kertaa ja aluesairaaloissa kaksi kertaa. TYKSissa oli kevään 2003 prevalenssiseurannassa sairaalainfektion saaneita potilaita 30,9 % vähemmän (ks. taulukko 2) ja sairaalainfektioita 39,5 % vähemmän kuin syksyllä Prevalenssiseurannat jatkuvat myös tulevaisuudessa Taulukko 2. Sairaalainfektion saaneiden potilaiden %- osuus TYKSin prevalenssiseurannoissa v ,9 13,4 13,1 10,3 SYKSY -01 KEVÄT -02 SYKSY -02 KEVÄT -03 Aktiivista insidenssiseurantaa eli sairaalainfektioiden ilmaantuvuuden seurantaa tehdään ainoastaan TYKSissa kahden kuukauden ajalla projektin alku- ja loppuvaiheessa. Seuranta tehdään jokaisella vuodeosastolla ja poliklinikalla. Vuoden 2001 loka-marraskuussa tehtiin TYKSissa ensimmäinen sairaalainfektioiden insidenssiseuranta. Seurannan aikana TYKSissa hoidettiin potilasta. Näistä potilaista oli sairaalainfektion saanut 655 potilasta (7,1 %). Kaikkiaan sairaalainfektioita ilmaantui seurannan aikana 788 (8,5 %). Aktiivisen insidenssiseurannan toteuttaminen kaikilla sairaalan eri osastoilla on erittäin työlästä eikä siitä saatava hyöty ole kuitenkaan osoittautunut prevalenssiseurannasta saatavaa hyötyä suuremmaksi. KÄSIHYGIENIA KESKEINEN SAIRAALAINFEKTIOIDEN VÄHENTÄMISESSÄ Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että käsihygienian asianmukainen toteuttaminen on keskeinen asia sairaalainfektioiden ehkäisemisessä. Saksalaisen teho-osastolla tehdyn tutkimuksen mukaan 38 % kaikista sairaalainfektioista johtui ristikontaminaatiosta eli mikrobien siirtymisestä potilaasta toiseen. Käsihygienian toteuttaminen välittömästi ennen ja jälkeen jokaista potilaskontaktia on tärkein keino ristikontaminaatioiden vähentämiseksi. Käsihygieniakampanjan voidaan todeta olevan myös keskeisin ja kustannustehokkain tapa vähentää sairaalainfektioita. Nuutisen (2000) keskussairaalassa tekemässä havainnointitutkimuksessa käsihygienian toteutuminen on osoittautunut varsin vaatimattomaksi. Käsien desinfektio ennen hoitotilannetta (N=337) toteutui ainoastaan 13 %, kun hoitotilanteen jälkeen 38 % hoitohenkilökunnasta desinfioi kätensä suositusten mukaisesti. Alkoholipohjaisten käsihuuhteiden käyttö mahdollistaa käsihygienian toteutumisen monissa eri tilanteissa, koska silloin ei olla sidottuna lavuaarin läheisyyteen ja se myös nopeuttaa käsihygienian toteuttamista. Käsien mikrobimäärät ovat myös käsidesinfektion jälkeen selvästi alhaisemmat kuin 18 Sairaalaviesti 4/2003

19 saippuapesun jälkeen. Kirjallisuudessa on lisäksi useita tutkimuksia, jotka tuovat esille käsihuuhteiden käytön edut verrattuna käsien vesipesuun käsien ihon kunnon kannalta. On tavallista, että sairaalan henkilökunta olettaa oman käsihygieniansa toteutuvan paremmin kuin mitä todellisuudessa tapahtuu. Kysyttäessä teho-osaston hoitajilta arviota oman käsihygienian toteutumisesta, 90 % hoitajista arvioi käsihygienian toteutuvan potilaskontaktin jälkeen, vaikka todellisuudessa vain 20 % huolehti käsihygienian asianmukaisesta toteuttamisesta. Käsihygienian tehostamiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalahygieniaprojektissa annetaan systemaattisesti käsihygieniaan liittyvää koulutusta. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on lisätä käsihuuhteiden käyttöä saippuapesun sijasta sekä lisätä huuhteiden saatavuutta mm. potilasvuodekohtaisesti. Käsihygieniaan liittyvää tietoa jaetaan myös alueellisilla koulutuspäivillä ja hygieniayhdyshenkilöille pidettävissä kokoontumisissa. Käsihygieniaa pyritään tehostamaan informaation lisäksi myös näkyvyyttä lisäämällä. Sairaanhoitopiirissä järjestettiin aihepiiriin liittyen mm. posterikilpailu, kilpailu käsihygieniastrategian kehittämisestä sekä tehtiin potilaille ja omaisille suunnattu Käsihygieniaopas. Tällä hetkellä potilasvuodekohtaiset käsihuuhdeannostelijat ovat käytössä TYKSin jokaisella vuodeosastolla. Käsihygienian toteutumista voidaan arvioida yksikkökohtaisesti mm. käsihuuhteiden kulutusta seuraamalla. Vuodesta 2001 vuoteen 2002 käsihuuhteiden kulutusmäärä on TYKSissä koko sairaalassa lisääntynyt 17 % ja pelkästään vuodeosastoilla lisäystä oli noin 21 %. TYKSissä käsihuuhteita kulutettiin nestesaippuoita enemmän ensimmäisen kerran vuonna Vuodeosastoilla on keskimääräisesti käytetty käsihuuhteita 16,9 litraa tuhatta hoitopäivää kohden vuonna Vuonna 2002 vastaava määrä oli 20,7 litraa/ 1000 hoitopäivää. Eri tulosyksiköiden väliset käsihuuhteiden kulutuserot ovat suuria. Aluesairaaloiden yhteenlaskettu käsihuuhteiden kulutus vuodesta 2001 vuoteen 2002 on noussut 30,8 %. Aluesairaaloiden vuodeosastojen käsihuuhdekulutus oli vuonna ,3 litraa/1000 hoitopäivää ja vuonna ,8 litraa/1000 hoitopäivää. Lisäystä oli 18,8 %. Aikaisempien tutkimusten mukaan käsihuuhteiden käytöllä ja käyttömäärien lisääntymisellä on ollut vaikutusta sairaalainfektioiden alenemiseen. Sveitsissä toteutettu nelivuotinen käsihygieniakampanja nelinkertaisti käsihuuhteiden kulutuksen samalla, kun sairaalainfektiot vähenivät lähes puolella. Myös MRSA-tartunnat vähenivät kampanjan aikana merkittävästi. YHDENMUKAISET HYGIENIAKÄYTÄNNÖT OSA LAADUKASTA HOITOA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin projektissa on selvitetty hyvin laajasti piirin eri laitosten hygieniakäytäntöjen toteutumista. Hygieniakäytäntöjen kartoitukset on tehty mm. TYKSissä, aluesairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tämän laajuista selvitystyötä ei ole muualla aiemmin tehty. Hygieniakäytäntöjen selvitysten avulla kartoitetaan yksiköiden käsihygienian toteutumista, aseptisia toimintoja, huuhteluhuonetyöskentelyä, välineiden huoltoa, siivoukseen liittyviä asioita, pyykkija jätehuoltoa, eristyskäytäntöjä sekä sairaalainfektioiden rekisteröintiä yksiköissä. Tiedot kerätään strukturoituun kyselylomakkeeseen yksikön hygieniayhdyshenkilön kanssa. Selvityksen perusteella tehdään kirjallinen lausunto hygieniakäytäntöjen toteutumisesta, jonka avulla yksiköt voivat tarvittaessa tarkistaa hygieniakäytäntöjään ja tehostaa niiden ylläpitämistä. Tavoitteena on saada aikaan yhdenmukaiset hygieniakäytännöt osana laadukasta ja turvallista hoitoa. Tehtyjen hygieniakäytäntöjen selvitysten perusteella on suunnattu mm. alueellisien koulutuspäivien ja hygieniayhdyshenkilöille tarkoitettujen koulutusten sisältöjä. Projektityöryhmä on laatinut kaksikymmentäsivuisen Hygieniasuositukset -nimisen oppaan, jonka tarkoituksena on toimia yhtenäisenä tietopakettina sairaalahygieniaan ja aseptiikkaan liittyvissä asioissa. Hygieniasuositukset ja muuta projektiin liittyvää tietoa on nähtävissä nettisivuilla osoitteessa LOPUKSI Projektista tähän mennessä saadut tulokset tuovat esille, että jo varsin vähäisillä resurssien lisäyksellä sairaalahygieniatoimintaan, voidaan saada näkyviä tuloksia aikaan. Käsihuuhteiden kulutusluvuissa tavoite oli 10 prosentin lisäys vuosittain. Vuodesta 2001 vuoteen 2002 lisäys oli TYKSissä 17 % ja aluesairaaloissa 30,8 %. Prevalenssiselvityksissä tavoite oli 5 %:n alenema sairaalainfektioissa projektin aikana TYKSissä. Syksystä 2001 kevääseen 2003 toteutunut alenema oli 39,5 %. Sairaalainfektioprosentti oli keväällä 2003 suoritetussa prevalenssiselvityksessä 11,2 %. Eri Euroopan maissa tehtyjen selvitysten mukaan eri sairaaloiden sairaalainfektiofrekvenssin keskiarvo on 11,6 %. Käsihygienian tehostaminen ja pysyvien vaikutusten aikaansaaminen on koettu ongelmaksi monessa eri maassa. Käsihygienian todellinen tehostaminen edellyttää henkilökunnassa sekä käyttäytymisen muutosta että muutoksen pysyvyyttä. Eri yksiköiden ja työntekijöiden tietoisuus ja kiinnostus sairaalahygieniaa kohtaan on projektin aikana lisääntynyt. Tätä tulee kuitenkin jatkuvasti pitää Sairaalaviesti 4/

20 yllä ja edelleen kehittää, jotta projektista saatu hyöty vaikuttaisi myös tulevaisuudessa. Käsihygienian toteutuminen ja sairaalahygienian yleisen tason ylläpito edellyttää jatkuvaa koulutusta. Motivoitunut henkilökunta on sairaalainfektioiden tehokkaan torjunnan perusedellytys. Tätä asiaa tukevat myös projektista tähän mennessä saadut tulokset. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on sairaalaepidemioiden hallitsemiseksi tehty paljon työtä luvun alun MRSA-epidemioiden myötä piirissä luotiin selkeä ja tiukka politiikka MRSA:n torjumiseksi. Epidemioista saadut kokemukset toivat esille, että on luotava yksiselitteinen toimintamalli epidemioiden hallitsemiseksi ja tartuntojen ehkäisemiseksi. Tuolloin luotiin pohja myös käsihygienian tehokkaalle toteuttamiselle. Sairaalahygieniaprojektin ansiosta sairaalahygieniaan on voitu panostaa lisääntyneiden resurssien ansiosta aikaisempaa enemmän ja laajemmalla rintamalla. Sairaanhoitopiirien tartuntatautien ja sairaalainfektioiden seuranta- ja ohjausvastuu lisääntyy uudistuvan tartuntatautilain myötä. Nämä tuovat lisävelvoitteita sairaalahygieniatoimintaan. Näin ollen hygieniayksiköiden resurssitarve tullee entisestään lisääntymään. Sairaalahygieniayksiköiden toiminta luo pohjan laitosten hygieniatoiminnalle, joka on tärkeä osa hoidon turvallisuutta ja laatua. Lähteet saa toimitussihteeriltä tai kirjoittajilta. Tehoa MRSA:n torjuntaan Tartuntatautien torjuntahenkilökuntaa on saatava kansainvälisiä suosituksia vastaava määrä, vaativat Outi Lyytikäinen ja Petri Ruutu Sairaalainfektiot ovat yksi potilaan hoitoon liittyvistä väistämättömistä riskeistä. Suurin osa sairaalainfektioista ei liity epidemioihin, vaan ne esiintyvät yksittäisinä. Suomessa arvioidaan esiintyvän vuosittain sairaalainfektiota. Tavallisimmat sairaalainfektiot ovat virtsatieinfektiot, leikkausalueen infektiot, vaikeat yleisinfektiot (sepsis) sekä keuhkokuume. Vaarassa ovat potilaat, joilla on henkeä uhkaavia perustauteja ja jotka tarvitsevat tehohoitoa. Nykyhoidot ovat tehokkaita, mutta niiden toteutus edellyttää verisuonikatetreja, virtsakatetreja, hengityskonehoitoa, monimutkaisia leikkauksia, kortisonihoitoa ja muita vastustuskykyä alentavia tekijöitä, jotka altistavat infektiolle. Yksi tavallisimmista sairaalainfektioita aiheuttavista bakteereista on Staphylococcus aureus. Se on yleinen terveiden henkilöiden iholla ja nenän limakalvolla. Sairaalapotilaille stafylokokki voi aiheuttaa vakavia infektioita. Stafylokokit voivat aiheuttaa infektioita myös sairaalan ulkopuolella. Tavallisesti nämä infektiot ovat lieviä ihoinfektioita. Antibiooteille vastustuskykyistä Staphylococcus aureus -bakteeria kutsutaan MRSA:ksi. Kuten muutkin bakteerit MRSA voi levitä läheisessä kosketuksessa henkilöstä toiseen erityisesti sairaalassa. Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien yleistyminen vaikeuttaa hoitoa ja voi lisätä sairaalainfektioita. Hoitovaihtoehdot vähenevät, vaihtoehtoiset lääkkeet ovat kalliimpia ja vähemmän tehokkaita. Valtakunnallisen sairaalainfektio-ohjelman tulokset osoittavat, että sairaalainfektioita esiintyy Suomessa yhtä paljon kuin muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Pelätyimpien antibiooteille vastuskykyisten bakteerien kuten MRSA:n, VRE:n ja ESBL:n aiheuttamat infektiot ovat toistaiseksi olleet harvinaisia. Vuodesta 2000 alkaen MRSA-tartuntojen määrä on noussut jyrkästi. MRSA-tilanne on huononemassa myös muissa Pohjoismaissa ja Hollannissa. Vuonna 2001 yli puolet MRSA-tartunnoista todettiin pitkäaikaishoitolaitoksissa. Suurin osa tartunnoista on ollut oireetonta kantajuutta, jolloin MRSA on iholla tai limakalvolla aiheuttamatta oireita. Jos nykyistä kehitystä ei saada pysähtymään, MRSA:n aiheuttamat infektiot lisääntyvät todennäköisesti akuuttisairaaloissa. Näin on käynyt esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joissa puolet Staphylococcus aureus -infektioista on MRSA:n aiheuttamia. Sairaalainfektion aiheuttavat bakteerit ovat useimmiten peräisin potilaan oman ihon tai limakalvon kasvustosta. Pienessä osassa infektioita bakteeri saadaan elimistön ulkopuolelta: toisista potilaista, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä. Sairaalapotilaan oma bakteerikasvusto muuttuu usein sairaalahoidon aikana pääasiassa antibioottihoidon vuoksi. Sairaalahoidon pitkittyessä infektioita aiheuttavat bakteerit ovat usein vastuskykyisiä antibiooteille. Pelkkä bakteeritartunta sairaalassa 20 Sairaalaviesti 4/2003

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? Kauko Hartikainen Sähköiset tietojärjestelmät - apu vai uhka terveydenhuollossa? STAS ry:n seminaari 6.11.2008 PAPERINEN ARKISTO SORTUU DIGITAALISEN VALLANKUMOUKSEN

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5. Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.2006 Mikkeli Normatiiviset vaatimukset ja lähteet lait standardit julkaisut

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen

Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokituksia koskeva keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Muutoksen tuulet

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset

Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset Satakunnan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tuire Mikola Terveydenhuollon atk-päivät 11.5.2004 Esityksen sisältö Tavoitteet ja rajaus Suostumus ja luovutusten

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa

Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Kansallinen terveysprojektin tulokset ja niiden hyödyntäminen alueellisissa hankkeissa Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien valtakunnallinen määrittely ja toimeenpano Suomen lääninhallitus 1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 1 Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 2 Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.10.2007

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Marja Penttilä, erityisasiantuntija/stm YTM,VT Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 23.-24.5.2017 Finlandia-talo 1

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma

Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma Terveydenhuollon atk-päivät 10.-11.05.2004, Tampere Seppo Ahokas toimitusjohtaja 27.04.2004 Valtakunnalliset määritykset

Lisätiedot

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti Benchmarking yhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Tilastotiedote 8/2005 9.5.2005 Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Junnila Maijaliisa +358 9 3967 2631 Linna Miika +358 9 3967 2295 Juvonen Iiris +358 9 3967 2305 Häkkinen Unto +358 9 3967 2327

Lisätiedot

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Professori Martti Talja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Tulevaisuuden megatrendejä (1) Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kansantuotetta

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa earkisto: kansallinen sähköinen arkisto- ja välityspalvelu potilasasiakirjoille eresepti ekatselu kansalaisen katseluyhteys omiin tietoihinsa perustuu lainsäädäntöön liittymisvelvoite

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan 1 Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan Raportti Jorma Komulainen 28.12.2015 Sisällys Taustaa... 2 Mikä on terveys- ja hoitosuunnitelma?... 2 Mitä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen hallinnoijana Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri Kaarina Tanttu, projektipäällikkö

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3. Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.2015 Sivu 1/5 1 Rekisterin nimi 2 Rekisterinpitäjä ProWellness-potilastietojärjestelmä/ SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

KanTa Asiakastietojen käsittely ja menettelytavat eresepti-palvelua käytettäessä

KanTa Asiakastietojen käsittely ja menettelytavat eresepti-palvelua käytettäessä Malli: Asiakastietojen käsittely 1 (7) KanTa Asiakastietojen käsittely ja menettelytavat eresepti-palvelua käytettäessä Ohje: Tämän ohjeen kohderyhmä on terveydenhuollon toimintayksikön johto. Ohje on

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( )

PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( ) PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma (1.5.2002-31.8.2004) Ydin-osaprojekti: potilastietojen toiminnallisen hallinnan näkökulma Yhteisten ydinkomponenttien määrittely" Ydin-osaprojektin rooli

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun. Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN LUONNOS 4.12.104 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON SAIRAALA-, KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT -OSASTON FYSIATRIAN POLIKLINIKKATOI- MINNAN LUOVUTUKSESTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi 1 Lyhyesti seuraavista aiheista Terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapautta Palveluvaaka.fi ja sen ideologinen perusta 2

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen

Lisätiedot