KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA 2013 2016"

Transkriptio

1 Lahden ammattikorkeakoulun KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA Hyväksytty Lahden ammattikorkeakoulun hallituksessa

2 Tahtotilamme on LAMK-visio 2017: Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö 2

3 1. Johdanto LAMKin vaikuttavuus rakentuu LAMKin strategian mukaan neljän peruspilarin varaan: tuloksellinen johtaminen, korkeakoulupedagogiikan edelläkävijyys, strategisen kansainvälistymisen vahvistaminen sekä terve taloudellinen tilanne. Strategisen kansainvälistymisen vahvistaminen merkitsee toimimista strategisissa kansainvälisissä verkostoissa, joissa opiskelijoiden ja henkilöstön osaaminen kasvavat ja koulutus sekä TKI-toiminta kansainvälistyvät. Kilpailukyvyn takaajina ovat lisääntyvä kansainvälinen TKI-rahoitus, kansanvälinen osaava henkilöstö sekä laadunvarmistus kuin myös monikulttuurisen pedagogiikan hallinta ja toimivat kv-palvelut. Lahden ammattikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa ohjaavat seuraavat strategiat: Korkeakoulujen kansainvälistymis strategia Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kansainvälisen toiminnan strategia (2010); Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia Päijät-Hämeen maakuntaohjelma FUAS-liittoumastrategia ja sen pohjalta laadittu FUASin kv-toimintasuunnitelma Strategisen kansainvälistymisen vahvistaminen Kansainvälistyminen laadun turvaajana 3

4 LAMKilla tulee olla aikaisempaa vahvempi rooli aluestrategioiden linjausten mukaisen alueen kansainvälistymispyrkimysten edistämisessä. Toimintaa kehitetään siten, että alueellinen kehittämistehtävä sidotaan yhä tiiviimmin globaalin toimintaympäristöön. LAMK menestyy rakentamalla verkostoyhteistyötä, jolloin toimitaan alueella toimivien organisaatioiden kanssa tiiviissä yhteistyössä ja kehitetään yhteisiä toimintakonsepteja. Aluestrategioiden lisäksi Lahden ammattikorkeakoulun kansainvälinen strategia toteuttaa LAMKin kansainvälisen toiminnan strategia merkitsee muutosta kansallisesta toimijasta kansainväliseksi toimijaksi. kansallisessa korkeakoulujen kansainvälistymisen strategiassa ( ) korkeakoulutukselle asetettuja viittä päätavoitetta; 1) osaamisen viennin edistäminen, 2) globaali vastuun edistäminen, 3) laadun ja vetovoiman lisääminen, 4) aidosti kansainvälinen korkeakoulu ja 5) monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen. LAMKin kansainvälisen toiminnan strategia merkitsee muutosta kansallisesta toimijasta kansainväliseksi toimijaksi. EU:n linjaukset ja kehittämisen painopisteet (Horizon 2020), Bolognan prosessin läpinäkyvyys, tutkintorakenteet sekä koulutuksen vertailtavuus vaikuttavat kansainvälisen toiminnan kehittämistavoitteisiin. Lahden ammattikorkeakoulu toimii osana Helsingin laajan metropolialueen FUAS-liittoumaa (Federation of Universities of Applied Sciences, FUAS-liittouma nostaa jäsenkorkeakoulujen kansainvälistä profiilia, lisää kansainvälisten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden rekrytointia sekä vahvistaa kilpailukykyä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Tämän strategian tarkoituksena on LAMKin strategian mukaisesti tukea kansainvälistymisosaamisen lisääntymistä kaikilla tasoilla. Kansainvälistä toimintaa ja näkyvyyttä lisätään strategiakaudella erityisesti painoaloilla (muotoilu, ympäristö sekä hyvinvoinnin kehittäminen) ja profiilien (integroiva pedagogiikka, avoin käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja opiskelijayrittäjyys) mukaisesti. LAMKin kansainvälistyminen nähdään tavoitteellisesti johdettuna prosessina. Kansainvälistymistä arvioidaan koulutuksen, TKI-toiminnan ja aluevaikuttamisen näkökulmasta. Kansainvälistymisen avulla varmistetaan toiminnan laatu. 4

5 2. Toimintaympäristön muutos Ulkoisen toimintaympäristön muutos Työelämän kasvava globalisoituminen ja korkeakoulutuksen kansainvälisen kilpailun lisääntyminen vaikuttavat LAMKin kansainvälisen toiminnan strategian sisältöön ja tavoitteisiin. Työelämän muutokset edellyttävät valmistuvilta opiskelijoilta kykyä toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Ulkomaalaisten työperäiselle maahanmuutolle asetetut tavoitteet sekä suomalaisten työpaikkojen siirtyminen ulkomaille asettavat haasteita myös korkeakoulutukselle. Globaalit kriisit tulee huomioida entistä tarkemmin kansainvälisesti toimittaessa ja nopeat muutokset tuovat uusia haasteita. Kestävän kehityksen vaatimukset maailmalla luovat myös mahdollisuuksia suomalaiselle korkeakouluosaamiselle ja LAMKille. BRIC-maiden merkitys on lisääntynyt. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa uudenlaisia toi- mintamahdollisuuksia aiemmin lähinnä Eurooppaan suuntautuneen toiminnan lisäksi. Toimintaympäristö muuttuu entistä vaativammaksi ja kilpaillummaksi myös valituilla kohdealueilla. Kansallisessa toimintaympäristössä tapahtuvia keskeisiä muutoksia ovat korkeakoulutuksen rakenteelliset muutokset, ammattikorkeakoulujen rahoituspohjan muutokset ja alueellisen yhteistyön merkityksen lisääntyminen osana korkeakoulujen kansainvälistymistä. FUAS-yhteistyö nähdään LAMKissa erityisenä mahdollisuutena. Koulutusvastuiden myötä erikoistuminen ja kärkikonsortioiden, myös kansainvälisten huippujen rakentaminen LAMKin ja FUASin painoaloilla lisääntyy. Globaali Suomi Työperäinen maahanmuutto Vastuullisuus ja kestävyys Ketterä Suomi BRIC-maat Kansainvälinen yhteistyö 5

6 Sisäinen toimintaympäristön muutos Koulutuksen laadun merkitys korostuu strategiakaudella entisestään. Profiloimisen lähtökohtana on koulutusohjelmien laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ja se perustuu sekä kotimaiselle ja kansainväliselle benchmarking-toiminnalle että koulutusohjelmien kansainvälisille ristiinarvioinneille. LAMKin uusi strategia määriteltyine painoaloineen, strategisen kansainvälistymisen vahvistuminen sekä uusi organisointi vaikuttavat merkittävästi LAMKin kansainvälistymisen kehittämiseen tulevaisuudessa. LAMKin painoalat, muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen, ovat vahvasti sidoksissa alueellisiin elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin. Profiileilla kuvataan LAMKin toimintamalleja ja -tapoja, jotka yhdistävät kaikkia koulutusaloja ja toimijoita. Profiilit, integroiva pedagogiikka, avoin käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja opiskelijayrittäjyys, näkyvät opetuksen ja TKI:n sisällöissä ja suuntaavat resursointia sekä osaamisen, myös kansainvälistymisen kehityspainotuksia. LAMKin asiantuntemus osaamisympäristöjen, opetusteknologian ja integroivan pedagogiikan aloilla on vahvuus kansainvälisten kumppanuuksien kehittämisessä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja pedagogiikka tukevat kansainvälistä yhteistyötä. Integroiva pedagogiikka Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Opiskelijayrittäjyys Muotoilu Ympäristö Hyvinvointipalvelujen kehittäminen LAMKin painoalat, muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen, ovat vahvasti sidoksissa alueellisiin elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin. 6

7 3. LAMKin kansainvälisen toiminnan strategiset tavoitteet LAMK profiloituu kansainvälisesti erityisesti painoaloillaan, määritellyillä kohdealueilla ja vahvojen strategisten kumppanuuksien avulla. Kehittäminen kohdistetaan strategiakaudella erityisesti ammattikorkeakoulun painoaloille, ympäristöön, muotoiluun ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Strategiset tavoitteet kansainvälistymisessä Tuloksellinen verkostoituminen kansainvälisesti ja vahvat kumppanuudet TKI-toiminnan ja koulutuksen kansainvälistäminen Henkilöstön kansainvälistyminen Osaamisen viennin kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulu on aidosti kansainvälinen ja toimivasti verkostoitunut korkeakoulu, joka houkuttelee sekä kumppa neita että parhaita osaajia Suomesta ja ulkomailta. LAMK toimii aktiivisesti kansain välisissä tutkimus-, kehittämisja innovaatioverkostoissa sekä hankkeissa. Osaamistamme myydään tuloksellisesti kansainvälisillä markkinoilla. Kaikilla valmistuneilla opiskelijoillamme on kansainvälisyys- ja monikulttuurisuustaitoja ja heillä on valmiudet työskennellä kansainvälisillä työmarkkinoilla. 7

8 VERKOSTOITUMINEN Lahden ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti Suomessa toimivien kv-asioita edistävien verkostojen toimintaan ja kansainvälisiin korkean asteen koulutuksen kehittämis- ja seurantaryhmiin. Toiminta siirtyy ammattikorkeakoulujen sisältä yhä enemmän verkostoissa tapahtuvaksi, jolloin strategisten kumppanuuksien merkitys korostuu. Verkostomaista toimintaa vahvistetaan myös FUAS-liittoutuman avulla. Alueellisesti tehdään yhteistyötä Lahden yliopistokeskuksen kanssa. Kansainvälisesti yhteistyö on tiivistä valittujen strategisten partnereiden kanssa. Verkostoissa sovitaan tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Kansainvälisen toiminnan kohdealueina jatkossa ovat entistä tärkeämpiä Venäjä, Kiina ja muut BRIC-maat (Brasilia, Intia). Yhteistyötä lisätään aluetoimijoiden kanssa erityisesti näihin maihin suuntautuvissa kansainväistymispyrkimyksissä, esim. Wuxin alueella Kiinassa. AIDOSTI KANSAINVÄLINEN KORKEAKOULU Aidosti kansainvälinen korkeakoulu tarkoittaa mm. kaikkiin opetussuunnitelmiin sisällytettävää kansainvälisyyttä tukevia osiota, kaksoistutkintoja, intensiiviviikkoja, opiskelijavaihtoa sekä aitoja kumppanuuksia. Alueella tapahtuvan maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden kehittämiseksi lisätään yhteistyötä mm. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. KANSAINVÄLISTYMISEN UUDET MUODOT Uusien kansainvälistymisen muotojen etenkin koulutusviennin sekä kansainvälisen TKIja hanketoiminnan edistäminen kansainvälisiä verkostoja hyödyntäen tulee olemaan yksi kehittämisen painopiste tulevaisuudessa. TKI-hankkeilla kehitetään LAMKin henkilöstön osaamista ja tuotetaan laatua opetukseen. Osaamisen viennillä lisätään organisaation osaamista ja parannetaan taloudellista tulosta. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Rekrytoinnin ja jatkuvan henkilöstön koulutuksen avulla varmistetaan, että opiskelijoille voidaan taata globaalin työelämän edellyttämät kompetenssit kaikilla aloilla. Toiminta siirtyy ammattikorkeakoulujen sisältä yhä enemmän verkostoissa tapahtuvaksi, jolloin strategisten kumppanuuksien merkitys korostuu. 8

9 Strategiatavoite 1. Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua. TKI-toiminnan kansainvälistäminen Kansainvälistä TKI-toimintaa vahvistetaan erityisesti painoaloilla ja profiileissa. Vahvistamme kumppaneidemme kanssa kansainvälistä TKI-toimintaa yhteisissä konsortioissa toteutettavissa hankkeissa, jotka kattavat koko innovaatioketjun. Kansainvälinen TKI-toimintamme tuottaa oppimiseen uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä sisältöä ja autenttisia oppimistilanteita aidoissa työelämän tilanteissa ja lisää henkilöstön kv-osaamista. Oppimista ja TKItoimintaa yhdistetään tehokkaasti ja kansainvälisiä opiskelijoita sekä harjoittelijoita hyödynnetään monipuolisesti TKI-hankkeissa. TKI-hankkeilla ja osaamisen viennillä hankitaan osaamista sekä taloudellista tulosta ja lisätään opettajien ja TKI-henkilöstön liikkuvuutta. Kriittiset menestystekijät: kansainväliset TKIprojektit osana koulutuksen kansainvälistämistä, kansainvälisen TKI-toiminnan osaamisen ja volyymin kasvattaminen, vahvat kansainväliset TKI-kumppanuudet, kansainvälinen TKI-näkyvyys ja uskottavuus, kansainvälisen TKI-toiminnan osaamisen ja volyymin kasvattaminen, oppimisen ja TKI-toiminnan vahva yhdistäminen Kehittämiskohteet kansainvälisen TKI-toiminnan lisääminen TKI-verkostojen vahvistaminen ja laajentaminen tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen TKI-henkilöstön liikkuvuuden lisääminen vieraskielisten julkaisujen määrän lisääminen 9

10 Koulutuksen kansainvälistäminen Vieraskielisen koulutustarjonta palvelee 1) ulkomaisen työvoiman saantia, 2) vastavuoroista opiskelijaliikkuvuutta, 3) suomalaisten kansainvälistymistä ja 4) osaamisen vientiä. Lahden ammattikorkeakoulussa on vuonna 2013 yhteensä viisi englanninkielistä koulutusohjelmaa. Uusia ohjelmia (amk ja yamk) kehitetään erityisesti painoaloille. Tavoitteena on, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä lisääntyy ja yhä useampi jää valmistuttuaan Suomeen. FUAS-liittoumastrategian mukaisesti FUAS-painoaloja vahvistetaan strategisilla, kansainvälisillä kärkikoulutusohjelmilla erityisesti ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Tavoitteena on, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä lisääntyy ja yhä useampi jää valmistuttuaan Suomeen. Vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden palveluja (mm. maahantulo-, työllisyyspalvelut, terveydenhuolto- ja vakuutuskysymykset, asumisen järjestelyissä auttaminen, neuvonta ja opintojen ohjaus sekä tutortoiminta, kotimaisten kielten opetus ja Suomen kulttuuriin orientointi) kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja kansainvälistymisen tavoitteita. Käytänteet tukevat jatkossa myös ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelua, työllistymistä Suomeen sekä yrittäjäksi ryhtymistä. Palveluja, organisaatioiden yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään alueellisesti yhteistyössä Lahden yliopistokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa sekä FUAS-yhteistyössä. Vieraskielisten ohjelmien laadunvarmistus tapahtuu lisäämällä verkostomaista yhteistyötä ja osallistumalla erilaisiin seurantatutkimuksiin (esim. International Student Barometer). Vieraskielisiä koulutusohjelmia kehitetään edelleen myös FUAS-yhteistyössä. Kehittämiskohteet kansainvälisten, vetovoimaisten tutkintojen kehittäminen erityisesti painoaloilla kansainvälinen opetussuunnitelmayhteistyö ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden harjoittelun ja työllistymisen kehittäminen alueellisen yhteistyön lisääminen palvelujen parantamiseksi monikulttuurisen oppimisympäristön kehittäminen Kriittiset menestystekijät: uudet, vetovoimaiset kansainväliset ohjelmat, ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen määrän lisääminen, vieraskielisten tutkintojen laadun kehittäminen, monikulttuurisuuden edistäminen 10

11 Opetuksen kansainvälistäminen Ammattikorkeakoulumme opetusta kansainvälistetään monipuolisesti. LAMKissa on asetettu määrälliset, koulutusalakohtaiset englanninkielisen opetustarjonnan lisäämistavoitteet. Kansainvälisten hankkeiden ja projektioppimisen kautta oppimisympäristö laajenee yhteistyöverkostoon, jonka tuella osa oppimisesta tapahtuu. Oppimisympäristöjämme ja toimintatapojamme kehitetään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kaikilla koulutusaloilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua mm. kansainvälisten partnereiden kanssa järjestetyille opintojaksoille. Kotikansainvälistymisen avulla kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus saavuttaa tavoitteeksi asetetut kv-kompetenssit. Määrätietoinen englanninkielisen opetustarjonnan lisääminen auttaa sekä saamaan ulkomaisia opiskelijoita Lahteen että tukee täällä opiskelevien suomalaisten mahdollisuuksia lähteä ulkomaille. Vastavuoroisen liikkuvuuden turvaamiseksi saapuvien määrä tulee lisätä kaikilla aloilla. Opiskelijaliikkuvuuden palautteen ja partnerianalyysien avulla keskitetään ja syvennetään yhteistyötä aktiivisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Oman vieraskielisen tarjonnan lisääminen on opiskelija- että asiantuntijavaihtojen määrän kasvattamisen kannalta välttämätöntä. Vieraskielisen opetuksen tarjonta tukee myös osaamisen viennin kehittämistä. Kriittiset menestystekijät: koulutus- ja oppimisprosessin tehostaminen ja uudistaminen, opetuksen sisältöjen laadukas kansainvälistäminen, monikulttuurisen ja suvaitsevaisuutta tukevan oppimisympäristön rakentaminen, kansainvälistymisen kehittäminen erityisesti painoaloilla, oppimisen ja TKI-toiminnan vahva yhdistäminen kv-hankkeissa, opiskelijavaihto osaksi opetussuunnitelmia, strategiset kumppanuudet, ohjelmakohtaiset avainpartnerit Kehittämiskohteet opetuksen sisältöjen kansainvälistäminen tutkintoon sisältyvien, ulkomailla suoritettavien opintopisteiden lisääminen kv-partneriuuksien hyödyntäminen opetuksessa kv-yhteistutkintojen suunnittelu ja toteuttaminen kaikille painoaloille opettajavaihdon hyödyntäminen (myös FUAS) Summer School toteuttaminen FUAS-yhteistyössä Oppimisympäristöjämme ja toimintatapojamme kehitetään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneidemme kanssa. 11

12 Strategiatavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen Toimimme kiinteässä vuorovaikutuksessa alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, jotta maahanmuuttajien ja vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden tarjoama potentiaali voidaan alueella hyödyntää. Maahanmuuttajien ja vieraskielisissä ohjelmissa opiskelevien tutkintoopiskelijoiden palveluja kehitetään. Tarjoamme innovatiivisia ohjauspalveluita opiskelujen nivelvaiheisiin maahanmuuttajille. Hyödynnämme niin alueelliset kuin FUAS-liittouman tarjoamat palvelut. Kehitämme monikulttuurista pedagogiikkaa, pyrimme vähentämään eriarvoisuutta opiskelijoiden asenteisiin vaikuttamalla mm. luomalla mahdollisuudet kaikilla koulutusaloilla monikulttuuriseen oppimisympäristöön opiskeluaikana. Kriittiset menestystekijät: maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erilliskysymykset, monipuoliset ohjaus- ja neuvontapalvelut, monikulttuurinen pedagogiikka, monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja suvaitsevaisuuden edistäminen Kehittämistoimenpiteet: maahanmuuttajien valmentavien opintojen toteuttaminen monikulttuurisuuden edistäminen kaikissa opinnoissa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden harjoittelun kehittäminen (osana integroitumissuunnitelmaa ja työperäisen maahanmuuton tukemista) alueellinen yhteistyö monikulttuurisen yhteiskunnan tukemisessa 12

13 Strategiatavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. Toimimme verkostoissa aktiivisesti ja suunnitelmallisesti sekä pyrimme vakiinnuttamaan kansainvälisiä toimintamuotoja. Verkotumme sisäisten, ulkoisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Vahvistamme kansainvälistä ja vastavuoroista opetusyhteistyötä, minkä kautta saavutetaan opetustarjonnan monipuolistamista kohtuullisilla resursseilla. Uudistamme rakenteita, toiminnan organisointia, tehtäviä ja tehtäväkuvia. Ohjausjärjestelmä toimii tarkoituksenmukaisella tavalla, ja kansainvälisen toiminnan vastuut on selkeytetty uuden organisaatiomallin mukaisesti. Lisäämme ulkoista tulosrahoitusta. Tuloksellinen verkostoituminen kansainvälisesti ja vahvat kumppanuudet LAMKilla on laajat ja kattavat yhteistyöverkostot Euroopassa. Kansainväliset verkostot ja järjestöt toimivat merkittävänä välineenä kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä ja profiilin kohottamisessa, minkä kautta päästään yhteistyön laadulliseen kehittämiseen. Verkottumisen kehittämisessä pääpaino on edelleen olemassa olevien yhteistyösuhteiden syventämisessä sekä yhteistyömuotojen monipuolistamisessa. Haetaan strategisia kumppanuuksia ja verkostoja eri tasoilla; koulutusaloittain, LAMK-tasoisesti ja FUASyhteistyössä. Partnerisuhteiden jatkuva arviointi on osa LAMKin laatutyötä ja tapahtuu säännöllisesti. Euroopan ulkopuolella haetaan strategisten painotusten mukaiset kontaktit ja niitä lisätään ensisijaisesti aluestrategioiden mukaisesti ja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisen toiminnan FUAS-yhteistyölle asetetaan vuotuiset tavoitteet FUAS-liittoumastrategian pohjalta. KU Leuven Associationin kanssa solmitun strategisen partnerisopimuksen luomia mahdollisuuksia hyödynnetään kaikilla toiminnan tasoilla. Kriittiset menestystekijät: tuloksellinen verkostoituminen kansainvälisesti synergioiden synnyttämiseksi, osaamisen lisäämiseksi, tiedon saamiseksi ja laadun parantamiseksi Kehittämiskohteet partneriyhteistyön monipuolistaminen ja syventäminen strategiset partnerit, avainpartnerit erityisesti painoaloilla partnerisuhteiden systemaattinen ylläpito ja edelleen kehittäminen kansainvälisesti alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa 13

14 Osaamisen viennin kehittäminen Osaamisen vientiä kehitetään FUAS-yhteistyössä. Tavoitteena on yhteisen toiminnan kehittäminen Global Activities -konseptin alla kannattavan myynnin aikaansaamiseksi. Lahden seudun elinkeinoelämän ja kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä vientitoiminnan rakentamisessa. Kriittiset menestystekijät: tavoitteellinen ja kannattava myynti, luottamuksellinen yhteistyö FUAS-toimijoiden kesken, pitkäaikainen sitoutuminen toimintaan Kehittämiskohteet pitkäaikaisten asiakassuhteiden rakentaminen myynnin aikaansaaminen myytävien tuotteiden kehittäminen myynnin tukiorganisaation rakentaminen henkilöstön osaamisen lisääminen KOVIKE-hankkeessa aikaansaatujen tulosten hyödyntäminen 14

15 Henkilöstön kansainvälistyminen Henkilöstöltä edellytetään kattavampaa kvosaamista, jota hankitaan mm. liikkuvuuden ja hankkeiden avulla. Opettaja- ja muuta asiantuntijaliikkuvuutta tulee tehostaa, ja etenkin pitempiaikaisten vaihtojen määrää tulee lisätä TKI-toiminnan kansainvälistämisen varmistamiseksi. Osaava, kansainväliseen toimintaan kykenevä henkilöstö takaa korkean koulutuksen laadun. Henkilöstöltä odotettava kv-osaaminen kuvataan osaamisprofiilityön avulla. Osaamiskeskusteluiden kautta olemassa oleva kv-osaaminen tulee näkyväksi ja jaetaan yhteisöllisesti. Osaamisen varmistamista suunnitellaan ja toteutetaan osaamisprofiilityöntulosten perusteella. Henkilöstön kv-osaamisen varmistamiseen panostetaan osaamisen jakamisen ja yhteisöllisen oppimisen toimintamalleja kehittämällä. Kv-osaamiseen kiinnitetään huomiota henkilöstöä rekrytoitaessa. Vieraskielisessä koulutuksessa opettavan henkilöstön riittävä kielitaidon taso todennetaan ja sen varmistamisesta huolehditaan. Kriittiset menestystekijät: henkilöstön kv-osaamisen kuvaaminen, uudistumista edistävä kulttuuri, ennakoiva johtaminen, resurssien oikea kohdentaminen Kehittämiskohteet henkilöstön kv-osaamisen osaamisprofiilit ja osaamiskeskustelut henkilöstön osaamisen varmistaminen (osaamisen jakaminen, kv-työ näkyväksi ryhmä, kielikoulutus, monikulttuurinen pedagogiikka) henkilöstöliikkuvuuden lisääminen henkilöstöliikkuvuus osana kehityskeskusteluja kansainvälistymisosaaminen osana kehityskeskusteluja verkostojen hyödyntäminen ulkomaisen henkilöstön palkkaamiseksi Osaava, kansainväliseen toimintaan kykenevä henkilöstö takaa korkean koulutuksen laadun. 15

16 Kansainvälisen toiminnan talouden johtaminen ja tukipalvelujen kehittäminen Kansainvälisten toimintojen palveluja (liikkuvuuspalvelut, vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden edellyttämät palvelut, osaamisen viennin palvelut, kansainvälisen TKI-toiminnan palvelut) kehitetään yhä paremmin tavoitteita tukeviksi. Sisäisen synergian lisääminen takaa riittävät resurssit kaikkeen kansainvälistymistä edistävään toimintaan kaikilla koulutusaloille. Resurssien yhdenmukaistamiseen kiinnitetään huomiota opiskelijoiden tasa-arvon turvaamiseksi. Tukipalvelujen avulla luodaan erityisesti kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita tarkoituksenmukaisesti palveleva infrastruktuuri ja toimintatavat. Tukipalvelut kohdistuvat opintojen kaikkiin vaiheisiin opiskelijaksi hyväksymisestä valmistumiseen ja mahdollisiin jatko-opintoihin asti. Vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden palvelujen kehittäminen Lahden alueella tapahtuu yhteistyössä Lahden yliopistokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Maahanmuuttajiin kohdistuvia palveluita kehitetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kriittiset menestystekijät: uuden organisaatiomukaisen toiminnan vakiinnuttaminen kv-toiminnassa ja toimintakulttuurin muutoksen toteuttaminen, toimivat ja tehokkaat tukipalvelut, kvtoiminnan tarkoituksenmukainen organisointi, sisäisen synergian edistäminen Kehittämiskohteet painoalojen ja profiilien vahvistaminen prosessien tehostaminen resursoinnin yhdenmukaistaminen sisäisen synergian edistäminen 16

17 4. Kv-strategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Kansainvälisen toiminnan arviointi on osa LAMKin PDCA-ympyrän mukaista toimintaa. Kansainvälisen toiminnan strategian toteutumista seurataan vuosittain tekemällä väliarviointi ja strategiakauden päätyttyä loppuarviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kv-toiminnasta kerätään palautetta osana laatujärjestelmän menettelyitä; palautekyselyt (mm. koulutuksen laatupalaute, ISB) ja mahdolliset katselmukset. Yhteistyöverkoston arviointi tehdään säännöllisesti osana laatutyötä. Palautteiden pohjalta nousseet kehittämistoimenpiteet aikatauluineen ja vastuineen dokumentoidaan kehittämisen työkirjaan. Lisäksi kv-toiminnan prosessien benchmarkkaus ja yhtenäistäminen LAMK- ja FUAS-tasolla on keskeinen osa toiminnan arviointia ja kehittämistä. Kansainvälinen toiminta arvioidaan osana Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaa FUASin laatujärjestelmän auditointia vuonna LAMK valmistautuu kansallisen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toteutumisen arviointiin v Kansainvälisiä arviointeja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vuosittain osana LAMKin vuosikelloa asetetaan kv-toiminnan konkreettiset, strategiasta johdetut tavoitteet yhdessä koulutusalojen kanssa. Kansainvälistymisstrategian toteutuksen seuranta jakaantuu usealle taholle. 17

18 LIITE 1. TOIMINTAOHJELMAN MITTARIT STRATEGISET MITTARIT: Kansainvälisen toiminnan tulosmittarit, joita seurataan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien tavoitteiden kautta että Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun omassa toiminnanohjauksessa ovat seuraavat: Ulkomaisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen osuus Vieraskielisessä koulutuksessa suoritetut opintopisteet, AMK ja YAMK Ulkomailla suoritettujen opintopisteiden osuus, AMK ja YAMK Opiskelijaliikkuvuus (saapuvat/lähtevät opiskelijat) Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (min 5vrk)/päätoimiset opettajat ja t&k henkilöstö Kv-koulutuksen myynti; EU/ja ETAmaiden ulkopuoliset opiskelijat/ lukukausimaksukokeilu LAMK 2012 TS Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus % 4,7 7,0 7,0 7,0 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kpl Kv. vaihto-opiskelijoiden määrä kpl Vieraskielinen opetus (suoritetut op:t) op Ulkomailla suoritetut opintopisteet op Osaamisen vienti eur Henkilöstön liikkuvuus (opetus- ja tki-hlstö) % 1,0 1,0 1,1 1,1 18

19 LIITE 2. TUKIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten toimintojen palveluja kehitetään yhä paremmin tavoitteita tukeviksi. Vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden palvelujen kehittäminen Lahden alueella tapahtuu yhteistyössä Lahden yliopistokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa UrbanEnvirohankkeessa aikaansaatujen tulosten pohjalta. Tukipalvelujen avulla luodaan erityisesti kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita tarkoituksenmukaisesti palveleva infrastruktuuri ja toimintatavat. Tukipalvelut kohdistuvat opintojen kaikkiin vaiheisiin opiskelijaksi hyväksymisestä valmistumiseen ja mahdollisiin jatko-opintoihin. Malleja palvelujen järjestämiseen on haettu olemalla mukana HERA International -hankkeessa (laajan Metropolialueen kansainvälisten opiskelijoiden palvelut). Maahanmuuttajakysymyksissä on tehty tiivistä yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa sekä kolmen ammattikorkeakoulun kanssa HERA Competence -hankkeessa. Hera C -hankkeessa keskityttiin maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopintojen edistämiseen kehittämällä mm. suomen kielen opetusta, valmentavia opintoja sekä kielitaidon testausta ja pääsykoekäytänteitä. Sisäistä tehokkuutta lisätään liikkuvuudessa hakemalla koulutusalojen välisiä synergiaetuja. Koulutusaloilla kv-toiminnan vastuut vaihtelevat. Liikkuvuudesta vastaavat kv-koordinaattorit. Muita merkittäviä kv-toimijoita ovat vieraskielisten koulutusohjelmien yliopettajat ja opintosihteerit sekä TKI-yliopettajat. Osaamisen viennin palveluja kehitetään FUASyhteistyössä tarkoituksenmukaisella tavalla. Opiskelijakunta LAMKOn ja koulutusalajärjestöjen kansainvälisyysvastaavat järjestävät ulkomaisille opiskelijoille ja harjoittelijoille vapaa-ajan toimintaa ja tutor-ohjausta sekä kehitettäessä ulkomaisten opiskelijoiden opintososiaalisia oloja. LAMKOn kv-tutorsihteeri osallistuu tutortoiminnan kehittämiseen ja osallistuu työryhmissä kv-toiminnan kehittämiseen. 19

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2004 2006

Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2004 2006 Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2004 2006 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TAITTO: OAMK:n Viestintäpalvelut KUVAT: Juha Hintsala, Mika Kamula, Päivi Mäkinen, Vesa Ranta KIRJAPAINO:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua 6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen

Lisätiedot

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Hankkeissa (N=17) on mukana 2 25 amkia/hanke Lähes jokaisessa hankkeessa on tavoitteena Yritys/organisaatioyhteistyön tehostaminen, osaamisen kehittäminen,

Lisätiedot

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10. Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.2013 SeAMK Missio Hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Kokemuksia hanketoiminnasta

Kokemuksia hanketoiminnasta Kokemuksia hanketoiminnasta Erasmus + -ohjelman infotilaisuus ammatilliselle ja yleissivistävälle koulutukselle Hakukierros 2015 Turku 22.10.2014/Hannu Koivisto, Kv-koordinaattori Kokemuksia hanketoiminnasta

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Kansainvälisyysstrategia 2010-2012

Ammattiopisto Luovi Kansainvälisyysstrategia 2010-2012 Ammattiopisto Luovi Kansainvälisyysstrategia 2010-2012 Strategia 4.0/25.1.2010 2 (9) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Kansainvälisen toiminnan tehtävät, tarkoitus ja sidosryhmät... 3 3 Toimintaympäristö...

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

TKI-STRATEGIA 2013 2016

TKI-STRATEGIA 2013 2016 Lahden ammattikorkeakoulun TKI-STRATEGIA 2013 2016 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan strategiset linjaukset vuosille 2013 2016 sekä lähiajan toiminnan kehittämisen painopisteet Hyväksytty Lahden

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen

Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen Kunnanhallitus 123 22.04.2013 Valtuusto 55 29.04.2013 Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen 89/00.04.02/2013 KHALL 123 22.4.2013 Syksyllä 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FUAS liittoumaseminaari 30.-31.1.2014

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FUAS liittoumaseminaari 30.-31.1.2014 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FUAS liittoumaseminaari 30.-31.1.2014 Lahden ammattikorkeakoulu 2020 kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 1 Sisällys Lahden ammatti korkeakoulun strategia 2020 4 Visio 5 Arvot 6 Toiminta-ajatus 8 Painoalat 10 Profiilit 12 Strategiset linjaukset 14 Strategian toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019 1(7) Strategia 2016-2019 2(7) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti. Edellisen hallituksen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu PUITESOPIMUS KEHITTÄMISYHTEISTYÖSTÄ 2010-2012 Sopijaosapuolet Loviisan kaupunki ja Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu Sopimuksen tarkoitus Sopijaosapuolten strategiset tahtotilat ja tavoitteet

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen perusosaamisen kivijalka valetaan ensin Turo Kilpeläinen Rehtori/toimitusjohtaja Kajaan ammattikorkeakoulu turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600

Lisätiedot

ERASMUS Success Story: JAMK:ssa Euroopan laadukkainta henkilöstön liikkuvuutta. Nina Björn/International Services 30.1.2014

ERASMUS Success Story: JAMK:ssa Euroopan laadukkainta henkilöstön liikkuvuutta. Nina Björn/International Services 30.1.2014 ERASMUS Success Story: JAMK:ssa Euroopan laadukkainta henkilöstön liikkuvuutta Nina Björn/International Services 30.1.2014 Miksi kansainvälistä henkilöstöliikkuvuutta Tuo tullessas Uutta osaamista ja ideoita

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot