KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA
|
|
- Anita Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lahden ammattikorkeakoulun KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA Hyväksytty Lahden ammattikorkeakoulun hallituksessa
2 Tahtotilamme on LAMK-visio 2017: Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö 2
3 1. Johdanto LAMKin vaikuttavuus rakentuu LAMKin strategian mukaan neljän peruspilarin varaan: tuloksellinen johtaminen, korkeakoulupedagogiikan edelläkävijyys, strategisen kansainvälistymisen vahvistaminen sekä terve taloudellinen tilanne. Strategisen kansainvälistymisen vahvistaminen merkitsee toimimista strategisissa kansainvälisissä verkostoissa, joissa opiskelijoiden ja henkilöstön osaaminen kasvavat ja koulutus sekä TKI-toiminta kansainvälistyvät. Kilpailukyvyn takaajina ovat lisääntyvä kansainvälinen TKI-rahoitus, kansanvälinen osaava henkilöstö sekä laadunvarmistus kuin myös monikulttuurisen pedagogiikan hallinta ja toimivat kv-palvelut. Lahden ammattikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa ohjaavat seuraavat strategiat: Korkeakoulujen kansainvälistymis strategia Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kansainvälisen toiminnan strategia (2010); Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia Päijät-Hämeen maakuntaohjelma FUAS-liittoumastrategia ja sen pohjalta laadittu FUASin kv-toimintasuunnitelma Strategisen kansainvälistymisen vahvistaminen Kansainvälistyminen laadun turvaajana 3
4 LAMKilla tulee olla aikaisempaa vahvempi rooli aluestrategioiden linjausten mukaisen alueen kansainvälistymispyrkimysten edistämisessä. Toimintaa kehitetään siten, että alueellinen kehittämistehtävä sidotaan yhä tiiviimmin globaalin toimintaympäristöön. LAMK menestyy rakentamalla verkostoyhteistyötä, jolloin toimitaan alueella toimivien organisaatioiden kanssa tiiviissä yhteistyössä ja kehitetään yhteisiä toimintakonsepteja. Aluestrategioiden lisäksi Lahden ammattikorkeakoulun kansainvälinen strategia toteuttaa LAMKin kansainvälisen toiminnan strategia merkitsee muutosta kansallisesta toimijasta kansainväliseksi toimijaksi. kansallisessa korkeakoulujen kansainvälistymisen strategiassa ( ) korkeakoulutukselle asetettuja viittä päätavoitetta; 1) osaamisen viennin edistäminen, 2) globaali vastuun edistäminen, 3) laadun ja vetovoiman lisääminen, 4) aidosti kansainvälinen korkeakoulu ja 5) monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen. LAMKin kansainvälisen toiminnan strategia merkitsee muutosta kansallisesta toimijasta kansainväliseksi toimijaksi. EU:n linjaukset ja kehittämisen painopisteet (Horizon 2020), Bolognan prosessin läpinäkyvyys, tutkintorakenteet sekä koulutuksen vertailtavuus vaikuttavat kansainvälisen toiminnan kehittämistavoitteisiin. Lahden ammattikorkeakoulu toimii osana Helsingin laajan metropolialueen FUAS-liittoumaa (Federation of Universities of Applied Sciences, FUAS-liittouma nostaa jäsenkorkeakoulujen kansainvälistä profiilia, lisää kansainvälisten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden rekrytointia sekä vahvistaa kilpailukykyä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Tämän strategian tarkoituksena on LAMKin strategian mukaisesti tukea kansainvälistymisosaamisen lisääntymistä kaikilla tasoilla. Kansainvälistä toimintaa ja näkyvyyttä lisätään strategiakaudella erityisesti painoaloilla (muotoilu, ympäristö sekä hyvinvoinnin kehittäminen) ja profiilien (integroiva pedagogiikka, avoin käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja opiskelijayrittäjyys) mukaisesti. LAMKin kansainvälistyminen nähdään tavoitteellisesti johdettuna prosessina. Kansainvälistymistä arvioidaan koulutuksen, TKI-toiminnan ja aluevaikuttamisen näkökulmasta. Kansainvälistymisen avulla varmistetaan toiminnan laatu. 4
5 2. Toimintaympäristön muutos Ulkoisen toimintaympäristön muutos Työelämän kasvava globalisoituminen ja korkeakoulutuksen kansainvälisen kilpailun lisääntyminen vaikuttavat LAMKin kansainvälisen toiminnan strategian sisältöön ja tavoitteisiin. Työelämän muutokset edellyttävät valmistuvilta opiskelijoilta kykyä toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Ulkomaalaisten työperäiselle maahanmuutolle asetetut tavoitteet sekä suomalaisten työpaikkojen siirtyminen ulkomaille asettavat haasteita myös korkeakoulutukselle. Globaalit kriisit tulee huomioida entistä tarkemmin kansainvälisesti toimittaessa ja nopeat muutokset tuovat uusia haasteita. Kestävän kehityksen vaatimukset maailmalla luovat myös mahdollisuuksia suomalaiselle korkeakouluosaamiselle ja LAMKille. BRIC-maiden merkitys on lisääntynyt. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa uudenlaisia toi- mintamahdollisuuksia aiemmin lähinnä Eurooppaan suuntautuneen toiminnan lisäksi. Toimintaympäristö muuttuu entistä vaativammaksi ja kilpaillummaksi myös valituilla kohdealueilla. Kansallisessa toimintaympäristössä tapahtuvia keskeisiä muutoksia ovat korkeakoulutuksen rakenteelliset muutokset, ammattikorkeakoulujen rahoituspohjan muutokset ja alueellisen yhteistyön merkityksen lisääntyminen osana korkeakoulujen kansainvälistymistä. FUAS-yhteistyö nähdään LAMKissa erityisenä mahdollisuutena. Koulutusvastuiden myötä erikoistuminen ja kärkikonsortioiden, myös kansainvälisten huippujen rakentaminen LAMKin ja FUASin painoaloilla lisääntyy. Globaali Suomi Työperäinen maahanmuutto Vastuullisuus ja kestävyys Ketterä Suomi BRIC-maat Kansainvälinen yhteistyö 5
6 Sisäinen toimintaympäristön muutos Koulutuksen laadun merkitys korostuu strategiakaudella entisestään. Profiloimisen lähtökohtana on koulutusohjelmien laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ja se perustuu sekä kotimaiselle ja kansainväliselle benchmarking-toiminnalle että koulutusohjelmien kansainvälisille ristiinarvioinneille. LAMKin uusi strategia määriteltyine painoaloineen, strategisen kansainvälistymisen vahvistuminen sekä uusi organisointi vaikuttavat merkittävästi LAMKin kansainvälistymisen kehittämiseen tulevaisuudessa. LAMKin painoalat, muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen, ovat vahvasti sidoksissa alueellisiin elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin. Profiileilla kuvataan LAMKin toimintamalleja ja -tapoja, jotka yhdistävät kaikkia koulutusaloja ja toimijoita. Profiilit, integroiva pedagogiikka, avoin käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja opiskelijayrittäjyys, näkyvät opetuksen ja TKI:n sisällöissä ja suuntaavat resursointia sekä osaamisen, myös kansainvälistymisen kehityspainotuksia. LAMKin asiantuntemus osaamisympäristöjen, opetusteknologian ja integroivan pedagogiikan aloilla on vahvuus kansainvälisten kumppanuuksien kehittämisessä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja pedagogiikka tukevat kansainvälistä yhteistyötä. Integroiva pedagogiikka Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Opiskelijayrittäjyys Muotoilu Ympäristö Hyvinvointipalvelujen kehittäminen LAMKin painoalat, muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen, ovat vahvasti sidoksissa alueellisiin elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin. 6
7 3. LAMKin kansainvälisen toiminnan strategiset tavoitteet LAMK profiloituu kansainvälisesti erityisesti painoaloillaan, määritellyillä kohdealueilla ja vahvojen strategisten kumppanuuksien avulla. Kehittäminen kohdistetaan strategiakaudella erityisesti ammattikorkeakoulun painoaloille, ympäristöön, muotoiluun ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Strategiset tavoitteet kansainvälistymisessä Tuloksellinen verkostoituminen kansainvälisesti ja vahvat kumppanuudet TKI-toiminnan ja koulutuksen kansainvälistäminen Henkilöstön kansainvälistyminen Osaamisen viennin kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulu on aidosti kansainvälinen ja toimivasti verkostoitunut korkeakoulu, joka houkuttelee sekä kumppa neita että parhaita osaajia Suomesta ja ulkomailta. LAMK toimii aktiivisesti kansain välisissä tutkimus-, kehittämisja innovaatioverkostoissa sekä hankkeissa. Osaamistamme myydään tuloksellisesti kansainvälisillä markkinoilla. Kaikilla valmistuneilla opiskelijoillamme on kansainvälisyys- ja monikulttuurisuustaitoja ja heillä on valmiudet työskennellä kansainvälisillä työmarkkinoilla. 7
8 VERKOSTOITUMINEN Lahden ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti Suomessa toimivien kv-asioita edistävien verkostojen toimintaan ja kansainvälisiin korkean asteen koulutuksen kehittämis- ja seurantaryhmiin. Toiminta siirtyy ammattikorkeakoulujen sisältä yhä enemmän verkostoissa tapahtuvaksi, jolloin strategisten kumppanuuksien merkitys korostuu. Verkostomaista toimintaa vahvistetaan myös FUAS-liittoutuman avulla. Alueellisesti tehdään yhteistyötä Lahden yliopistokeskuksen kanssa. Kansainvälisesti yhteistyö on tiivistä valittujen strategisten partnereiden kanssa. Verkostoissa sovitaan tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Kansainvälisen toiminnan kohdealueina jatkossa ovat entistä tärkeämpiä Venäjä, Kiina ja muut BRIC-maat (Brasilia, Intia). Yhteistyötä lisätään aluetoimijoiden kanssa erityisesti näihin maihin suuntautuvissa kansainväistymispyrkimyksissä, esim. Wuxin alueella Kiinassa. AIDOSTI KANSAINVÄLINEN KORKEAKOULU Aidosti kansainvälinen korkeakoulu tarkoittaa mm. kaikkiin opetussuunnitelmiin sisällytettävää kansainvälisyyttä tukevia osiota, kaksoistutkintoja, intensiiviviikkoja, opiskelijavaihtoa sekä aitoja kumppanuuksia. Alueella tapahtuvan maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden kehittämiseksi lisätään yhteistyötä mm. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. KANSAINVÄLISTYMISEN UUDET MUODOT Uusien kansainvälistymisen muotojen etenkin koulutusviennin sekä kansainvälisen TKIja hanketoiminnan edistäminen kansainvälisiä verkostoja hyödyntäen tulee olemaan yksi kehittämisen painopiste tulevaisuudessa. TKI-hankkeilla kehitetään LAMKin henkilöstön osaamista ja tuotetaan laatua opetukseen. Osaamisen viennillä lisätään organisaation osaamista ja parannetaan taloudellista tulosta. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Rekrytoinnin ja jatkuvan henkilöstön koulutuksen avulla varmistetaan, että opiskelijoille voidaan taata globaalin työelämän edellyttämät kompetenssit kaikilla aloilla. Toiminta siirtyy ammattikorkeakoulujen sisältä yhä enemmän verkostoissa tapahtuvaksi, jolloin strategisten kumppanuuksien merkitys korostuu. 8
9 Strategiatavoite 1. Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua. TKI-toiminnan kansainvälistäminen Kansainvälistä TKI-toimintaa vahvistetaan erityisesti painoaloilla ja profiileissa. Vahvistamme kumppaneidemme kanssa kansainvälistä TKI-toimintaa yhteisissä konsortioissa toteutettavissa hankkeissa, jotka kattavat koko innovaatioketjun. Kansainvälinen TKI-toimintamme tuottaa oppimiseen uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä sisältöä ja autenttisia oppimistilanteita aidoissa työelämän tilanteissa ja lisää henkilöstön kv-osaamista. Oppimista ja TKItoimintaa yhdistetään tehokkaasti ja kansainvälisiä opiskelijoita sekä harjoittelijoita hyödynnetään monipuolisesti TKI-hankkeissa. TKI-hankkeilla ja osaamisen viennillä hankitaan osaamista sekä taloudellista tulosta ja lisätään opettajien ja TKI-henkilöstön liikkuvuutta. Kriittiset menestystekijät: kansainväliset TKIprojektit osana koulutuksen kansainvälistämistä, kansainvälisen TKI-toiminnan osaamisen ja volyymin kasvattaminen, vahvat kansainväliset TKI-kumppanuudet, kansainvälinen TKI-näkyvyys ja uskottavuus, kansainvälisen TKI-toiminnan osaamisen ja volyymin kasvattaminen, oppimisen ja TKI-toiminnan vahva yhdistäminen Kehittämiskohteet kansainvälisen TKI-toiminnan lisääminen TKI-verkostojen vahvistaminen ja laajentaminen tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen TKI-henkilöstön liikkuvuuden lisääminen vieraskielisten julkaisujen määrän lisääminen 9
10 Koulutuksen kansainvälistäminen Vieraskielisen koulutustarjonta palvelee 1) ulkomaisen työvoiman saantia, 2) vastavuoroista opiskelijaliikkuvuutta, 3) suomalaisten kansainvälistymistä ja 4) osaamisen vientiä. Lahden ammattikorkeakoulussa on vuonna 2013 yhteensä viisi englanninkielistä koulutusohjelmaa. Uusia ohjelmia (amk ja yamk) kehitetään erityisesti painoaloille. Tavoitteena on, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä lisääntyy ja yhä useampi jää valmistuttuaan Suomeen. FUAS-liittoumastrategian mukaisesti FUAS-painoaloja vahvistetaan strategisilla, kansainvälisillä kärkikoulutusohjelmilla erityisesti ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Tavoitteena on, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä lisääntyy ja yhä useampi jää valmistuttuaan Suomeen. Vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden palveluja (mm. maahantulo-, työllisyyspalvelut, terveydenhuolto- ja vakuutuskysymykset, asumisen järjestelyissä auttaminen, neuvonta ja opintojen ohjaus sekä tutortoiminta, kotimaisten kielten opetus ja Suomen kulttuuriin orientointi) kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja kansainvälistymisen tavoitteita. Käytänteet tukevat jatkossa myös ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelua, työllistymistä Suomeen sekä yrittäjäksi ryhtymistä. Palveluja, organisaatioiden yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään alueellisesti yhteistyössä Lahden yliopistokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa sekä FUAS-yhteistyössä. Vieraskielisten ohjelmien laadunvarmistus tapahtuu lisäämällä verkostomaista yhteistyötä ja osallistumalla erilaisiin seurantatutkimuksiin (esim. International Student Barometer). Vieraskielisiä koulutusohjelmia kehitetään edelleen myös FUAS-yhteistyössä. Kehittämiskohteet kansainvälisten, vetovoimaisten tutkintojen kehittäminen erityisesti painoaloilla kansainvälinen opetussuunnitelmayhteistyö ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden harjoittelun ja työllistymisen kehittäminen alueellisen yhteistyön lisääminen palvelujen parantamiseksi monikulttuurisen oppimisympäristön kehittäminen Kriittiset menestystekijät: uudet, vetovoimaiset kansainväliset ohjelmat, ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen määrän lisääminen, vieraskielisten tutkintojen laadun kehittäminen, monikulttuurisuuden edistäminen 10
11 Opetuksen kansainvälistäminen Ammattikorkeakoulumme opetusta kansainvälistetään monipuolisesti. LAMKissa on asetettu määrälliset, koulutusalakohtaiset englanninkielisen opetustarjonnan lisäämistavoitteet. Kansainvälisten hankkeiden ja projektioppimisen kautta oppimisympäristö laajenee yhteistyöverkostoon, jonka tuella osa oppimisesta tapahtuu. Oppimisympäristöjämme ja toimintatapojamme kehitetään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kaikilla koulutusaloilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua mm. kansainvälisten partnereiden kanssa järjestetyille opintojaksoille. Kotikansainvälistymisen avulla kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus saavuttaa tavoitteeksi asetetut kv-kompetenssit. Määrätietoinen englanninkielisen opetustarjonnan lisääminen auttaa sekä saamaan ulkomaisia opiskelijoita Lahteen että tukee täällä opiskelevien suomalaisten mahdollisuuksia lähteä ulkomaille. Vastavuoroisen liikkuvuuden turvaamiseksi saapuvien määrä tulee lisätä kaikilla aloilla. Opiskelijaliikkuvuuden palautteen ja partnerianalyysien avulla keskitetään ja syvennetään yhteistyötä aktiivisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Oman vieraskielisen tarjonnan lisääminen on opiskelija- että asiantuntijavaihtojen määrän kasvattamisen kannalta välttämätöntä. Vieraskielisen opetuksen tarjonta tukee myös osaamisen viennin kehittämistä. Kriittiset menestystekijät: koulutus- ja oppimisprosessin tehostaminen ja uudistaminen, opetuksen sisältöjen laadukas kansainvälistäminen, monikulttuurisen ja suvaitsevaisuutta tukevan oppimisympäristön rakentaminen, kansainvälistymisen kehittäminen erityisesti painoaloilla, oppimisen ja TKI-toiminnan vahva yhdistäminen kv-hankkeissa, opiskelijavaihto osaksi opetussuunnitelmia, strategiset kumppanuudet, ohjelmakohtaiset avainpartnerit Kehittämiskohteet opetuksen sisältöjen kansainvälistäminen tutkintoon sisältyvien, ulkomailla suoritettavien opintopisteiden lisääminen kv-partneriuuksien hyödyntäminen opetuksessa kv-yhteistutkintojen suunnittelu ja toteuttaminen kaikille painoaloille opettajavaihdon hyödyntäminen (myös FUAS) Summer School toteuttaminen FUAS-yhteistyössä Oppimisympäristöjämme ja toimintatapojamme kehitetään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneidemme kanssa. 11
12 Strategiatavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen Toimimme kiinteässä vuorovaikutuksessa alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, jotta maahanmuuttajien ja vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden tarjoama potentiaali voidaan alueella hyödyntää. Maahanmuuttajien ja vieraskielisissä ohjelmissa opiskelevien tutkintoopiskelijoiden palveluja kehitetään. Tarjoamme innovatiivisia ohjauspalveluita opiskelujen nivelvaiheisiin maahanmuuttajille. Hyödynnämme niin alueelliset kuin FUAS-liittouman tarjoamat palvelut. Kehitämme monikulttuurista pedagogiikkaa, pyrimme vähentämään eriarvoisuutta opiskelijoiden asenteisiin vaikuttamalla mm. luomalla mahdollisuudet kaikilla koulutusaloilla monikulttuuriseen oppimisympäristöön opiskeluaikana. Kriittiset menestystekijät: maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erilliskysymykset, monipuoliset ohjaus- ja neuvontapalvelut, monikulttuurinen pedagogiikka, monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja suvaitsevaisuuden edistäminen Kehittämistoimenpiteet: maahanmuuttajien valmentavien opintojen toteuttaminen monikulttuurisuuden edistäminen kaikissa opinnoissa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden harjoittelun kehittäminen (osana integroitumissuunnitelmaa ja työperäisen maahanmuuton tukemista) alueellinen yhteistyö monikulttuurisen yhteiskunnan tukemisessa 12
13 Strategiatavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. Toimimme verkostoissa aktiivisesti ja suunnitelmallisesti sekä pyrimme vakiinnuttamaan kansainvälisiä toimintamuotoja. Verkotumme sisäisten, ulkoisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Vahvistamme kansainvälistä ja vastavuoroista opetusyhteistyötä, minkä kautta saavutetaan opetustarjonnan monipuolistamista kohtuullisilla resursseilla. Uudistamme rakenteita, toiminnan organisointia, tehtäviä ja tehtäväkuvia. Ohjausjärjestelmä toimii tarkoituksenmukaisella tavalla, ja kansainvälisen toiminnan vastuut on selkeytetty uuden organisaatiomallin mukaisesti. Lisäämme ulkoista tulosrahoitusta. Tuloksellinen verkostoituminen kansainvälisesti ja vahvat kumppanuudet LAMKilla on laajat ja kattavat yhteistyöverkostot Euroopassa. Kansainväliset verkostot ja järjestöt toimivat merkittävänä välineenä kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä ja profiilin kohottamisessa, minkä kautta päästään yhteistyön laadulliseen kehittämiseen. Verkottumisen kehittämisessä pääpaino on edelleen olemassa olevien yhteistyösuhteiden syventämisessä sekä yhteistyömuotojen monipuolistamisessa. Haetaan strategisia kumppanuuksia ja verkostoja eri tasoilla; koulutusaloittain, LAMK-tasoisesti ja FUASyhteistyössä. Partnerisuhteiden jatkuva arviointi on osa LAMKin laatutyötä ja tapahtuu säännöllisesti. Euroopan ulkopuolella haetaan strategisten painotusten mukaiset kontaktit ja niitä lisätään ensisijaisesti aluestrategioiden mukaisesti ja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisen toiminnan FUAS-yhteistyölle asetetaan vuotuiset tavoitteet FUAS-liittoumastrategian pohjalta. KU Leuven Associationin kanssa solmitun strategisen partnerisopimuksen luomia mahdollisuuksia hyödynnetään kaikilla toiminnan tasoilla. Kriittiset menestystekijät: tuloksellinen verkostoituminen kansainvälisesti synergioiden synnyttämiseksi, osaamisen lisäämiseksi, tiedon saamiseksi ja laadun parantamiseksi Kehittämiskohteet partneriyhteistyön monipuolistaminen ja syventäminen strategiset partnerit, avainpartnerit erityisesti painoaloilla partnerisuhteiden systemaattinen ylläpito ja edelleen kehittäminen kansainvälisesti alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa 13
14 Osaamisen viennin kehittäminen Osaamisen vientiä kehitetään FUAS-yhteistyössä. Tavoitteena on yhteisen toiminnan kehittäminen Global Activities -konseptin alla kannattavan myynnin aikaansaamiseksi. Lahden seudun elinkeinoelämän ja kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä vientitoiminnan rakentamisessa. Kriittiset menestystekijät: tavoitteellinen ja kannattava myynti, luottamuksellinen yhteistyö FUAS-toimijoiden kesken, pitkäaikainen sitoutuminen toimintaan Kehittämiskohteet pitkäaikaisten asiakassuhteiden rakentaminen myynnin aikaansaaminen myytävien tuotteiden kehittäminen myynnin tukiorganisaation rakentaminen henkilöstön osaamisen lisääminen KOVIKE-hankkeessa aikaansaatujen tulosten hyödyntäminen 14
15 Henkilöstön kansainvälistyminen Henkilöstöltä edellytetään kattavampaa kvosaamista, jota hankitaan mm. liikkuvuuden ja hankkeiden avulla. Opettaja- ja muuta asiantuntijaliikkuvuutta tulee tehostaa, ja etenkin pitempiaikaisten vaihtojen määrää tulee lisätä TKI-toiminnan kansainvälistämisen varmistamiseksi. Osaava, kansainväliseen toimintaan kykenevä henkilöstö takaa korkean koulutuksen laadun. Henkilöstöltä odotettava kv-osaaminen kuvataan osaamisprofiilityön avulla. Osaamiskeskusteluiden kautta olemassa oleva kv-osaaminen tulee näkyväksi ja jaetaan yhteisöllisesti. Osaamisen varmistamista suunnitellaan ja toteutetaan osaamisprofiilityöntulosten perusteella. Henkilöstön kv-osaamisen varmistamiseen panostetaan osaamisen jakamisen ja yhteisöllisen oppimisen toimintamalleja kehittämällä. Kv-osaamiseen kiinnitetään huomiota henkilöstöä rekrytoitaessa. Vieraskielisessä koulutuksessa opettavan henkilöstön riittävä kielitaidon taso todennetaan ja sen varmistamisesta huolehditaan. Kriittiset menestystekijät: henkilöstön kv-osaamisen kuvaaminen, uudistumista edistävä kulttuuri, ennakoiva johtaminen, resurssien oikea kohdentaminen Kehittämiskohteet henkilöstön kv-osaamisen osaamisprofiilit ja osaamiskeskustelut henkilöstön osaamisen varmistaminen (osaamisen jakaminen, kv-työ näkyväksi ryhmä, kielikoulutus, monikulttuurinen pedagogiikka) henkilöstöliikkuvuuden lisääminen henkilöstöliikkuvuus osana kehityskeskusteluja kansainvälistymisosaaminen osana kehityskeskusteluja verkostojen hyödyntäminen ulkomaisen henkilöstön palkkaamiseksi Osaava, kansainväliseen toimintaan kykenevä henkilöstö takaa korkean koulutuksen laadun. 15
16 Kansainvälisen toiminnan talouden johtaminen ja tukipalvelujen kehittäminen Kansainvälisten toimintojen palveluja (liikkuvuuspalvelut, vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden edellyttämät palvelut, osaamisen viennin palvelut, kansainvälisen TKI-toiminnan palvelut) kehitetään yhä paremmin tavoitteita tukeviksi. Sisäisen synergian lisääminen takaa riittävät resurssit kaikkeen kansainvälistymistä edistävään toimintaan kaikilla koulutusaloille. Resurssien yhdenmukaistamiseen kiinnitetään huomiota opiskelijoiden tasa-arvon turvaamiseksi. Tukipalvelujen avulla luodaan erityisesti kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita tarkoituksenmukaisesti palveleva infrastruktuuri ja toimintatavat. Tukipalvelut kohdistuvat opintojen kaikkiin vaiheisiin opiskelijaksi hyväksymisestä valmistumiseen ja mahdollisiin jatko-opintoihin asti. Vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden palvelujen kehittäminen Lahden alueella tapahtuu yhteistyössä Lahden yliopistokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Maahanmuuttajiin kohdistuvia palveluita kehitetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kriittiset menestystekijät: uuden organisaatiomukaisen toiminnan vakiinnuttaminen kv-toiminnassa ja toimintakulttuurin muutoksen toteuttaminen, toimivat ja tehokkaat tukipalvelut, kvtoiminnan tarkoituksenmukainen organisointi, sisäisen synergian edistäminen Kehittämiskohteet painoalojen ja profiilien vahvistaminen prosessien tehostaminen resursoinnin yhdenmukaistaminen sisäisen synergian edistäminen 16
17 4. Kv-strategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Kansainvälisen toiminnan arviointi on osa LAMKin PDCA-ympyrän mukaista toimintaa. Kansainvälisen toiminnan strategian toteutumista seurataan vuosittain tekemällä väliarviointi ja strategiakauden päätyttyä loppuarviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kv-toiminnasta kerätään palautetta osana laatujärjestelmän menettelyitä; palautekyselyt (mm. koulutuksen laatupalaute, ISB) ja mahdolliset katselmukset. Yhteistyöverkoston arviointi tehdään säännöllisesti osana laatutyötä. Palautteiden pohjalta nousseet kehittämistoimenpiteet aikatauluineen ja vastuineen dokumentoidaan kehittämisen työkirjaan. Lisäksi kv-toiminnan prosessien benchmarkkaus ja yhtenäistäminen LAMK- ja FUAS-tasolla on keskeinen osa toiminnan arviointia ja kehittämistä. Kansainvälinen toiminta arvioidaan osana Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaa FUASin laatujärjestelmän auditointia vuonna LAMK valmistautuu kansallisen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toteutumisen arviointiin v Kansainvälisiä arviointeja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vuosittain osana LAMKin vuosikelloa asetetaan kv-toiminnan konkreettiset, strategiasta johdetut tavoitteet yhdessä koulutusalojen kanssa. Kansainvälistymisstrategian toteutuksen seuranta jakaantuu usealle taholle. 17
18 LIITE 1. TOIMINTAOHJELMAN MITTARIT STRATEGISET MITTARIT: Kansainvälisen toiminnan tulosmittarit, joita seurataan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien tavoitteiden kautta että Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun omassa toiminnanohjauksessa ovat seuraavat: Ulkomaisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen osuus Vieraskielisessä koulutuksessa suoritetut opintopisteet, AMK ja YAMK Ulkomailla suoritettujen opintopisteiden osuus, AMK ja YAMK Opiskelijaliikkuvuus (saapuvat/lähtevät opiskelijat) Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (min 5vrk)/päätoimiset opettajat ja t&k henkilöstö Kv-koulutuksen myynti; EU/ja ETAmaiden ulkopuoliset opiskelijat/ lukukausimaksukokeilu LAMK 2012 TS Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus % 4,7 7,0 7,0 7,0 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kpl Kv. vaihto-opiskelijoiden määrä kpl Vieraskielinen opetus (suoritetut op:t) op Ulkomailla suoritetut opintopisteet op Osaamisen vienti eur Henkilöstön liikkuvuus (opetus- ja tki-hlstö) % 1,0 1,0 1,1 1,1 18
19 LIITE 2. TUKIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten toimintojen palveluja kehitetään yhä paremmin tavoitteita tukeviksi. Vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden palvelujen kehittäminen Lahden alueella tapahtuu yhteistyössä Lahden yliopistokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa UrbanEnvirohankkeessa aikaansaatujen tulosten pohjalta. Tukipalvelujen avulla luodaan erityisesti kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita tarkoituksenmukaisesti palveleva infrastruktuuri ja toimintatavat. Tukipalvelut kohdistuvat opintojen kaikkiin vaiheisiin opiskelijaksi hyväksymisestä valmistumiseen ja mahdollisiin jatko-opintoihin. Malleja palvelujen järjestämiseen on haettu olemalla mukana HERA International -hankkeessa (laajan Metropolialueen kansainvälisten opiskelijoiden palvelut). Maahanmuuttajakysymyksissä on tehty tiivistä yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa sekä kolmen ammattikorkeakoulun kanssa HERA Competence -hankkeessa. Hera C -hankkeessa keskityttiin maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopintojen edistämiseen kehittämällä mm. suomen kielen opetusta, valmentavia opintoja sekä kielitaidon testausta ja pääsykoekäytänteitä. Sisäistä tehokkuutta lisätään liikkuvuudessa hakemalla koulutusalojen välisiä synergiaetuja. Koulutusaloilla kv-toiminnan vastuut vaihtelevat. Liikkuvuudesta vastaavat kv-koordinaattorit. Muita merkittäviä kv-toimijoita ovat vieraskielisten koulutusohjelmien yliopettajat ja opintosihteerit sekä TKI-yliopettajat. Osaamisen viennin palveluja kehitetään FUASyhteistyössä tarkoituksenmukaisella tavalla. Opiskelijakunta LAMKOn ja koulutusalajärjestöjen kansainvälisyysvastaavat järjestävät ulkomaisille opiskelijoille ja harjoittelijoille vapaa-ajan toimintaa ja tutor-ohjausta sekä kehitettäessä ulkomaisten opiskelijoiden opintososiaalisia oloja. LAMKOn kv-tutorsihteeri osallistuu tutortoiminnan kehittämiseen ja osallistuu työryhmissä kv-toiminnan kehittämiseen. 19
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotKANSAIN VÄLISTYMIS OHJELMA
Lahden ammattikorkeakoulun KANSAIN VÄLISTYMIS OHJELMA 2016 2018 Ohjelma on hyväksytty korkeakoululautakunnassa. 1 Kansainvälistymisohjelman lähtökohta ja tavoitteet LAMKin vision kansainvälisen ulottuvuuden
LisätiedotKAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotKansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen
MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotXAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu
XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotKansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari
Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotKansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2004 2006
Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2004 2006 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TAITTO: OAMK:n Viestintäpalvelut KUVAT: Juha Hintsala, Mika Kamula, Päivi Mäkinen, Vesa Ranta KIRJAPAINO:
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotKansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia
LisätiedotKansainvälisten asioiden kevätpäivät 2019 Visioiden ja strategioiden vuodet kansainvälisyys kaikkialla Jouni Ahonen, Haaga-Helia amk
Kansainvälisten asioiden kevätpäivät 2019 Visioiden ja strategioiden vuodet kansainvälisyys kaikkialla 17.5.2019 Jouni Ahonen, Haaga-Helia amk Kansainvälisyys Haaga-Heliassa Noin 1100 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa,
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotEuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet
EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotAmmattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotKansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua
6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotAmmattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä
Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen
LisätiedotTAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa
TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotKooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho
Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Hankkeissa (N=17) on mukana 2 25 amkia/hanke Lähes jokaisessa hankkeessa on tavoitteena Yritys/organisaatioyhteistyön tehostaminen, osaamisen kehittäminen,
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotKaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Xamk aloitti , kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Xamk aloitti 1.1.2017, kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät Visio Xamk on kansainvälinen korkeakoulu, jonka kampuksena on koko maailma. Olemme
LisätiedotTekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari
Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotLapin korkeakoulukonserni
Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotMenestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.
Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.2013 SeAMK Missio Hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen
LisätiedotOULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN
OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotKansainvälistyvä ammatillinen osaaminen
Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen puheenjohtajana yksikön, päällikkö Mika Saarinen, CIMO alustajana ja havainnoijana, opetusneuvos Hanna Autere, OPH Hyvät käytännöt ja toimintamallit (1) Kansainvälistyminen
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotBolognan prosessi vuoteen 2020
Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotKv-opiskelijahaku murroksessa yhteistyötä ja toimivia käytäntöjä etsimässä
Kv-opiskelijahaku murroksessa yhteistyötä ja toimivia käytäntöjä etsimässä Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät Vaasa 9.5.2017 Riikka Vanhanen, FINNIPS-verkoston koordinaattori Aiheet Haku
LisätiedotYliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotD3: Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa?
D3: Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa? Korkeakoulujen kv-kevätpäivät 16.5.2019 Kirsi Jokipakka, Kansainvälisten
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki
Ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki Kansainvälisyysstrategiatyökalut 2017 Liikkuvuus ja hankkeet (opiskelija, henkilökunta, sisään,
LisätiedotMaahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotYAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi
YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotOULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN SUUNNITELMA VUOSILLE
Käsitelty ja hyväksytty: - kv-koordinaatioryhmä 14.2.2007 - yksikönjohtajakokous 26.2.2007 - oamk:n hallitus 21.05. 2007, jätettiin pöydälle - päivitetty 23.5.07 - oamk:n hallitus 20.6.07 OULUN SEUDUN
LisätiedotKokemuksia hanketoiminnasta
Kokemuksia hanketoiminnasta Erasmus + -ohjelman infotilaisuus ammatilliselle ja yleissivistävälle koulutukselle Hakukierros 2015 Turku 22.10.2014/Hannu Koivisto, Kv-koordinaattori Kokemuksia hanketoiminnasta
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotSelvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen tuloksia
Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa Selvityksen tuloksia Selvityksen taustaa Tekijä haettiin tarjouspyynnöllä: Vaasan yliopiston Levón-instituutti Menetelmänä teemahaastattelut
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
LisätiedotKielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa
Kielivaranto Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa kansallisesti laaja kieliosaaminen on
LisätiedotKAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.
KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTyönjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotUudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013
Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotKolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä
Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi
Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila on olla "Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotKriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi
1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotOsaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia
Osaaminen kilpailukyvyksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Toimintaympäristö JAMKiin vaikuttavat tärkeimmät tekijät toimintaympäristössä ovat oppimisen muutos, digitalisaatio, yrittäjyys,
LisätiedotKuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä
Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman
LisätiedotRahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta
Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa? Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotTuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010
Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason
LisätiedotKansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen
Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen 2.12.2013 Eero Pekkarinen apin ammattikorkeakoulu Sisältö ähtökohdat ja askeleet apissa apin ammattikorkeakoulu Ongelmia ja haasteita Kansainvälisen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
Lisätiedot