Varhaiskasvatuksen tutkimusviestintä (maisteritaso) 3 op Varhaiskasvatuksen asiantuntijan vuorovaikutusosaaminen 2 op

Transkriptio

1 KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO 120 op VIESTINTÄOPINNOT 5 op XKVK004 XPVP003 Varhaiskasvatuksen tutkimusviestintä (maisteritaso) 3 op Varhaiskasvatuksen asiantuntijan vuorovaikutusosaaminen 2 op VARHAISKASVATUSTIETEEN PÄÄAINEOPINNOT 80 op Varhaiskasvatustieteen syventävät opinnot 80 op VARS020 Asiantuntijuus ja muuttuva työelämä 5 op (yhteinen opintojakso) Valinnaiset sisältöopinnot (valitaan kolme opintojaksoa): VARS001 Kehityksen riski- ja suojatekijät ja varhainen tuki 5 op VARS002 Elävä opetussuunnitelma 5 op VARS003 Taide ja kulttuuri kasvatustyössä 5 op VARS004 Moderni lapsuus ja lapsuustutkimus 5 op VARS005 Leikki lasten kulttuurina ja oppimisen ympäristönä 5 op VARS006 Lasten sosiaaliset maailmat 5 op VARS007 Lapsuus ja monikulttuurisuus 5 op VARS021 Pedagoginen johtaminen, laadunhallinta ja kehittämistyö varhaiskasvatuksessa 5 op VARS012 Varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta syventävä harjoittelu 10 op KTKS010 KTKS029 Laadulliset erityismenetelmäopinnot KTKS030 KTKS049 Määrälliset erityismenetelmäopinnot VARS014 Tutkielmaseminaari I 5 op VARS015 Tutkielmaseminaari II 5 op (syksyllä op) VARS016 Pro gradu -tutkielma 30 op (lukuvuonna op) VARS017 Kirjallinen kypsyysnäyte (pääaineopiskelijoiden maturiteetti KM-tutkintoa varten) SIVUAINEOPINNOT 35 op OPINTOKOKONAISUUKSIEN ARVIOINTI Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty tai numeerisella arvosteluasteikolla 0 5. Pro gradu tutkielma arvioidaan 7-portaisella asteikolla. Varhaiskasvatustieteen perus-, aine- ja syventävät opinnot arvioidaan niihin sisältyviä harjoitteluja lukuun ottamatta numeerisesti kokonaislukuasteikolla 0-5: erinomainen 5 kiitettävä 4 hyvä 3 tyydyttävä 2 välttävä 1 ei hyväksytty 0 Kaikki harjoittelut arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty.

2 Varhaiskasvatustieteen syventävien opintojen kokonaisarvosana (1-5) saadaan keskiarvona seuraavista: 1. tutkimusmenetelmäopintojen (10 op) arvosanojen keskiarvo + numeerisesti arvioitujen sisältöopintojen (16 20 op) keskiarvo jaettuna kahdella 2. pro gradu tutkielman arvolause numeeriseksi muunnettuna (28 op) OPINTOJAKSOJEN KUVAUKSET Viestintäopinnot 5 op XKVK004 VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUSVIESTINTÄ (maisteritaso) 3 op Esitiedot: Kurssille voivat osallistua opiskelijat, joilla on oma pro gradu työ tekeillä. Aikataulu: Kurssi alkaa keväällä 2010 maaliskuussa ja jatkuu syksyllä Luentoja on 10 t keväällä ja 2 t syksyllä. Pienryhmätapaamisia on yhteensä neljä (4 x 2 t sl 2010), ja yksi niistä toteutetaan etätyönä verkossa. Pienryhmien kokoontumisajat tulevat Korppiin elokuussa 2010 tai ne sovitaan luennolla. Tarvittaessa jokin pienryhmä voi kokoontua jo kesällä Sisältö: Kurssilla perehdytään tieteellisen kirjoittamisen käytänteisiin omalla tieteenalalla sekä harjoitellaan tieteellisten tekstien avaamista ja kirjoittamista. HIRSJÄRVI, S., REMES, P. & SAJAVAARA, P Tutki ja kirjoita. 13. osin uudistettu laitos. Helsinki: Tammi Verkkoaineistot: Kirjoittajan ABC-kortti. Tutkimusviestinnän aineisto. Opetusmuodot: Luennot (12 t), pienryhmätapaamiset (8 t), opintotehtävät, itsenäinen työskentely Suoritustapa: Osallistuminen kaikille yhteisiin tapaamisiin ja pienryhmätyöskentelyyn. Itsenäisenä työskentelynä oman tekstin kirjoittamista sekä toisten tekstien kommentointia ja palautteenantoa. Arviointi: Hyväksytty hylätty Tavoite: Opiskelija syventää tietojaan ja taitojaan tieteellisestä kirjoittamisesta oman pro gradu tutkielmansa kirjoittamisen avulla. Hän hallitsee tutkimusviestinnän konventiot (tutkielman luonne ja tarkoitus; tutkielman rakenne ja sisältö; tutkielman laatimis- ja kirjoittamisprosessi; tutkielman viittaamistekniikka ja lähdeluettelo) ja ymmärtää tieteestä tiedottamisen periaatteita (tieteestä tiedottaminen artikkelina). Opiskelija osaa tarkastella tieteellisen tekstin rakennetta, tyyliä ja kieliasua ja antaa niistä palautetta toiselle kirjoittajalle. Avainsanat: tieteellinen kirjoittaminen Vastuuyksikkö: Kielikeskus XPVK003 VARHAISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAN VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN 2 op Sisältö: Kurssin keskeisiä teemoja ovat vuorovaikutuksen ohjaaminen, johtaminen ja kehittäminen sekä työyhteisön viestintäkäytänteiden toimivuuden tarkastelu ja arviointi. Työmuotoina käytetään keskustelevia luentoja, erilaisia harjoituksia ja oppimistehtäviä. Sovitaan kurssin alussa Opetusmuodot: Kontaktiopetus (24 t), kirjallisuus, itsenäinen työskentely Suoritustapa: Aktiivinen läsnäolo kurssilla, vähintään 80 %. Hyväksytysti suoritetut oppimistehtävät. Arviointi: Hyväksytty-hylätty

3 Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija - tunnistaa pedagogisen asiantuntijan työn edellyttämät puheviestintä- ja vuorovaikutustaidot ja on saanut valmiuksia niiden kehittämiseen - osaa toimia pedagogisen asiantuntijan keskeisissä puheviestintätehtävissä - ymmärtää viestinnän merkityksen työyhteisön ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa sekä moniammatillisten tiimien vuorovaikutuksessa - osaa kehittää työelämän asiantuntijavuorovaikutuksen laatua Vastuuyksikkö: Kielikeskus Varhaiskasvatustieteen syventävät opinnot 80 op Edeltävinä opintoina varhaiskasvatustieteen, kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen tai kasvatustieteen aineopinnot (35 op) vähintään arvosanalla hyvä. Opiskelija valitsee HOPSissaan teeman, jonka ympärille hän kokoaa valinnaisista sisältöopinnoista yhteensä 15 opintopisteen kokonaisuuden. Opintojakso VARS020 on kaikille yhteinen opintojakso. Opiskelijan on mahdollista sisällyttää HOPSinsa mukaisesti valinnaisiin syventäviin sisältöopintoihin 3 6 opintopistettä kasvatustieteiden tiedekunnan muiden oppiaineiden syventäviä opintoja. VARS020 ASIANTUNTIJUUS JA MUUTTUVA TYÖELÄMÄ (kaikille yhteinen jakso) 5 op Aikataulu: syyslukukausi, opetushallinnon osalta syyslukukausi tai kevätlukukausi Sisältö: Opintojaksolla perehdytään syventävästi varhaiskasvatuksen asiantuntijan identiteetin elementteihin ja pyritään vahvistamaan identiteettiä. Identiteetti nähdään kulttuurisena ja sosiaalisena prosessina sidoksissa myös yhteiskunnalliseen aikakauteensa. Opintojaksolla perehdytään myös työelämää määrittäviin tekijöihin ja työelämän luonteeseen nykyyhteiskunnassa. Opintojakso käynnistää akateemisen portfolion tekemisen. a) Yksikön järjestämät opinnot (4 op) ETELÄPELTO, A., COLLIN, K. & SAARINEN, J Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY. KASVIO, A. & TJÄDER, J (toim.) Työ murroksessa. Työterveyslaitos. Helsinki: Työterveyslaitos. KUPILA,P Minäkö asiantuntija?. Varhaiskasvatuksen asiantuntijan merkitysperspektiivin ja identiteetin rakentuminen. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 302. Artikkeleita sopimuksen mukaan. Opetusmuodot: Luennot (12 t), lukupiirityöskentely (10 t), pienryhmätyöskentely (4 t), kirjallisuus, itsenäinen työskentely Suoritustapa: Osallistuminen kontaktiopetukseen ja pienryhmä- ja lukupiirityöskentelyyn sekä oppimistehtävän tekeminen. Osallistuminen HOPSin laadintaan sekä mentortyöskentelyyn. b) Opetushallinnon opinnot (1 op) Opetushallinnon opinnot toteutetaan kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoille yhteisenä opetuksena ja/tai oppimistehtävinä. LAHTINEN, M., LANKINEN, T., PENTTILÄ, A. & SULONEN, A (tai uudempi painos). Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. Helsinki: Tietosanoma. Opetusmuodot: Luennot (10 t), kirjallisuus, itsenäinen työskentely Suoritustapa:

4 1) Monimuoto-opiskelu: Osallistuminen luennoille ja kurssin oppimistehtävän tekeminen TAI 2) Itsenäinen opiskelu: Luentoja vastaavien erillisten oppimistehtävien ja kurssin oppimistehtävän tekeminen Arviointi: Hyväksytty hylätty Tavoite: Opiskelija määrittää ja selkiyttää kehittyvää asiantuntijan identiteettiään työelämän muuttuvissa konteksteissa. Opiskelija syventää tietämystään varhaiskasvatuksen kehittämistyön kokonaisuudesta ja varhaiskasvatusta ja koulutusjärjestelmää ohjaavasta lainsäädännöstä, asiakirjoista ja eettisistä ohjeista. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tuleville syventäville opinnoilleen. Avainsanat: ammatillinen identiteetti, kehittyvä asiantuntijuus, työelämä, työkulttuuri Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus, Kasvatustieteiden tiedekunta (opetushallinto) Vastuuhenkilöt: Päivi Kupila (yksikön järjestämä opetus) Valinnaiset sisältöopinnot (valitaan kolme opintojaksoa) VARS001 KEHITYKSEN RISKI- JA SUOJATEKIJÄT JA VARHAINEN TUKI 5 op Aikataulu: Syyslukukausi Sisältö: Opintojaksolla perehdytään syventävästi lapsen kehitystä sääteleviin sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin, kehityksen riski- ja suojatekijöihin ja yleisempiin kehityksellisiin häiriöihin. Toiminnallisten menetelmien sekä kirjallisuuden avulla syvennetään ymmärrystä varhaisen tuen keinoista. BRONSON, M. B Self-regulation in early childhood. London: Guildford Press. (s ) BROWN, W.H., ODOM, S., & MCCONNELL, S.R Social competence of young children. Risk, disability and intervention. Baltimore: Brooks Publishing Company. (s ) SMITH, P. & HART, C. (toim.) Blackwell handbook of childhood social development. Oxford: Blackwell (s ) Artikkeleita sopimuksen mukaan. Opetusmuodot: Luennot ja toiminnalliset menetelmät (24t), itsenäinen työskentely ja kirjallisuus Suoritustapa: Osallistuminen kontaktiopetukseen ja siihen liittyvän oppimistehtävän tekeminen. Arviointi: 0 5 Tavoite: Opiskelija ymmärtää kehitystä ohjaavat keskeiset mekanismit ja niiden vuorovaikutuksellisen luonteen. Opiskelija osaa kehityksellisiin suoja- ja voimavaratekijöihin sekä riski- ja haavoittavuustekijöiden liittyvät käsitteet ja ymmärtää niiden vaikutusmekanismit. Opiskelija hallitsee eri tavalla tukea tarvitsevan lapsen kehityksen tukemisen periaatteita ja on tietoinen erilaisista interventiomalleista ja varhaisen puuttumisen lähestymistavoista. Opiskelija saa valmiuksia tunnistaa yksilöllisen lapsen kehityksellisiä haasteita ja kehitystä tukevia tekijöitä. Oppimistehtävässä opiskelija perehtyy valitsemaansa erityisen tuen tai kehityksellisen riskitekijän käsittelyyn laatien konkreettisen kehittämisidean tai toimintamallin päivähoidon kontekstiin. Kehittämissuunnitelman laadinnan opiskelija integroi valitsemaansa laajempaan teemaalueeseen. Avainsanat: Lapsen kehitys, riski- ja suojatekijät, varhainen tuki, interventio Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus Vastuuhenkilöt: Marja-Leena Laakso VARS002 ELÄVÄ OPETUSSUUNNITELMA 5 op Aikataulu: Syyslukukausi Sisältö: Opintojaksolla perehdytään syventävästi opetussuunnitelman laadintaan, kehittämiseen, arviointiin sekä opetussuunnitelmaprosessin johtamiseen.

5 KELLY, A. V The curriculum: theory and practice. Fifth edition. London: Sage. POIKONEN, P "Opetussuunnitelma on sitä elämää" Päiväkoti-kouluyhteisö opetussuunnitelman kehittäjänä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 230. Artikkeleita sopimuksen mukaan. Opetusmuodot: Luennot (20t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustapa: Osallistuminen kontaktiopetukseen ja siihen liittyvän oppimistehtävän tekeminen. Tavoite: Opintojaksolla opiskelija syventää tietämystään opetussuunnitelmateoriasta sekä opetussuunnitelman laadinnasta, kehittämisestä, arvioinnista ja opetussuunnitelmaprosessin johtamisesta. Opiskelija perehtyy syventävästi alustusten ja kirjallisuuden avulla varhaispedagogiikan ydinalueisiin sekä opetussuunnitelmatyöhön. Avainsanat: opetussuunnitelma, prosessin johtaminen Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus Vastuuhenkilöt: Pirjo-Liisa Poikonen VARS003 TAIDE JA KULTTUURI KASVATUSTYÖSSÄ 5 op Aikataulu: Syyslukukausi tai kevätlukukausi Sisältö: Syvennetään opiskelijan tietämystä taiteen ja kulttuurisisältöjen merkityksestä lapsen persoonallisuuden kasvussa. Opiskelijan valinnan mukaan jakson sisältö liittyy lastenkirjallisuuteen tai muuhun lastenkulttuuriin sekä alueen tutkimukseen. Valitaan kaksi teosta seuraavista: LEHR, S The child s developing sense of theme. Responses to literature. New York: Teachers College Press. MITCHELL, C. & REID-WALSH, J Researching children s popular culture. The cultural spaces of childhood. London: Routledge. PALMENFELT, U. & MOURITSEN, F Efter barndommens død? Tidsskrift for Børne- och Ungdomkultur. Nummer 46. Odense: Syddansk Universitetsforlag. Artikkeleita sopimuksen mukaan. Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustapa: Kirjallisuuteen perustuvan oppimistehtävän tekeminen tai kirjallisuuden tenttiminen. Arviointi: 0 5 Tavoite: Opiskelija perehtyy vaihdellen lastenkulttuurin eri sisältöalueiden käsitteisiin, teoreettiseen perustaan ja uusimpaan tutkimustietoon. Opiskelija syventää tietämystään taiteen ja kulttuurisisältöjen merkityksestä lapsen persoonallisuuden kasvussa. Avainsanat: Lastenkulttuuri, lastenkirjallisuus Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus Vastuuhenkilöt: Leila Tuominiemi VARS004 MODERNI LAPSUUS JA LAPSUUDENTUTKIMUS 5 op Aikataulu: Syyslukukausi tai kevätlukukausi Sisältö: Lapsuutta ja lasten yhteiskunnallista asemaa ja niiden rakentumista sekä lapsuusinstituutioita koskeva yhteiskunnallinen tutkimus. Valitaan kaksi seuraavista teoksista: JAMES, A., JENKS, C. & PROUT, A Theorizing childhood. Cambridge: Polity Press. JAMES, A. & PROUT, A. (toim.) Constructing and reconstructing childhood. London: Falmer Press.

6 MAYALL, B Towards a sociology for childhood. Buckingham: Open University Press. Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustapa: Kirjallisuuteen perustuvan oppimistehtävän tekeminen tai kirjallisuuden tenttiminen Tavoite: Opiskelija perehtyy syventävästi lapsuutta ja lasten yhteiskunnallista asemaa ja niiden rakentumista sekä lapsuusinstituutioita koskevaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Opiskelija syventää kasvatussosiologista tietämystään lasten kasvu- ja elinolosuhteista ja kykenee soveltamaan tätä tietoa varhaiskasvatuksen eri alueilla. Avainsanat: Lapsuudentutkimus, lasten asema, lapsuusinstituutiot Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/varhaiskasvatus Vastuuhenkilöt: Leena Alanen VARS005 LEIKKI LASTEN KULTTUURINA JA OPPIMISEN YMPÄRISTÖNÄ 5 op Aikataulu: Syyslukukausi tai kevätlukukausi Sisältö: Opintojaksolla perehdytään syventävästi leikin käsitteeseen ja teorioihin, leikkiin lasten oikeutena ja kulttuurina (mm. vertaissuhteet, leikkiin liittyminen, osallisuus), leikin, kehityksen ja oppimisen yhteyteen, aikuisen asemaan leikissä sekä leikin havainnointiin ja analysointiin. Valitaan kaksi seuraavista teoksista: GARVEY, C tai uudempi. Play. Cambridge, MA: Harvard University Press. GÖNCÜ, A. & KLEIN, E. L. (toim.) Children in play, story, and school. New York: Guilford Press. (s ) LINDQVIST, G The aesthetics of play. A didactic study of play and culture in preschools. Uppsala: University of Uppsala (Distributor: Almquist & Wiksell Internationals, Stockholm). SARACHO, O. N. & SPODEK, B. (toim.) Contemporary perspectives on play in early childhood education. Greenwich, CT:IAP Tai muu erikseen sovittava kirjallisuus. Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustapa: Kirjallisuuden tenttiminen. Arviointi: 0 5 Tavoite: Opiskelija perehtyy syventävästi joihinkin leikin teorioihin ja leikkiä koskeviin tutkimuksiin tarkastelukohteena leikki sekä lasten omana toimintana että varhaiskasvatuksen sisältönä ja menetelmänä. Opiskelija saa välineitä niin leikin havainnointiin, analysointiin ja ohjaukseen kuin leikin tieteelliseen tutkimukseenkin. Avainsanat: leikki, leikin tutkimus, lasten kulttuuri, oppimisympäristö, varhaiskasvatus Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/varhaiskasvatus Vastuuhenkilöt: Maritta Hännikäinen VARS006 LASTEN SOSIAALISET MAAILMAT 5 op Aikataulu: Syyslukukausi tai kevätlukukausi Sisältö: Pohditaan ja tutkitaan lasten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia omassa lähiympäristössään ja arjen verkostoissaan. HUTCHBY, I. & MORAN-ELLIS, J. (toim.) Children and social competence: arenas of action. London: Falmer Press. WAKSLER, F. C. (toim.) Studing the social worlds of children. Sociological readings. London: Falmer Press. Artikkelikokoelma. Opetusmuodot: Kevätlukukaudella luennot (20t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus

7 Suoritustapa: Kirjallisuuteen perustuvan oppimistehtävän tekeminen (syyslukukausi), kevätlukukaudella aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen ja siihen liittyvän oppimistehtävän tekeminen Arviointi: 0 5 Tavoite: Opiskelija syventää tietämystään lapsuudesta ja lapsuudentutkimuksesta. Erityisenä tavoitteena on ymmärtää lasten osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien merkitys yhteiskunnallisten suhteiden ja rakenteiden verkostossa ja lapsuuden ajallista ja paikallista muuntumista relationaalisessa suhteessa lähiympäristön kanssa. Opiskelija ymmärtää lasten omien voimavarojen ja sosiaalisten suhteiden (sekä vertais- että aikuissuhteet) merkityksen yhdessäolon, toimijaksi tulemisen ja oppimisen kannalta. Avainsanat: lapsuus, osallisuus, sosiaaliset suhteet, voimavarat, lähiympäristö Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus Vastuuhenkilöt: Anja-Riitta Lehtinen, Raija Raittila VARS007 LAPSUUS JA MONIKULTTUURISUUS 5 op Aikataulu: Syyslukukausi tai kevätlukukausi Sisältö: Opintojaksolla käsitellään monikulttuurista kasvatusta ja opetusta sekä globalisaation ulottuvuuksia lapsuudessa. BANKS, J. A. & McGEE BANKS, C Multicultural education. Issues and perspectives. New York: Wiley. (OSAT I-IV) CANNELLA, G. & KINCHELOE, J. L Kidworld. Childhood studies, global perspectives and education. New York: Peter Lang. Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustapa: Kirjallisuuteen perustuvan oppimistehtävän tekeminen. Tavoite: Opiskelijan tietämys monikulttuurisesta kasvatuksesta ja opetuksesta syvenee. Opiskelija tuntee lapsuuden rakentumiseen vaikuttavat yhteiskunnalliset prosessit ja ymmärtää lapsen kansallisen tai etnisen kulttuurin merkityksen lapsen identiteetin tukijana ja oppimisen lähtökohtana. Opiskelija perehtyy globalisaation vaikutuksiin lapsuuteen. Avainsanat: lapsuus, monikulttuurinen kasvatus ja opetus, globalisaatio Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus Vastuuhenkilöt: Paula Eerola-Pennanen VARS021 PEDAGOGINEN JOHTAMINEN, LAADUNHALLINTA JA KEHITTÄMISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA 5 op Sisältö: Syvennetään tietämystä varhaiskasvatusorganisaation johtamisesta ja kasvatustyön kehittämisestä laadunhallinnan avulla. Jäsennetään erityisesti kasvatusyhteisön pedagogisen johtamisen tehtäviä ja haasteita. Tutustutaan erilaisiin laadunarvioinnin menetelmiin ja näkökulmiin. Opiskelija valitsee jonkin varhaiskasvatuksen kehittämisen alueen ja/tai menetelmän, josta hän hankkii syvempää tietoa jakson aikana. Valitaan seuraavista vähintään kaksi vieraskielistä ja yksi suomenkielinen teos sekä aihepiirin mukaan muuta soveltuvaa kirjallisuutta: CULKIN, M. L. (toim.) Managing quality in young children s programs: the leader s role. New York: Teachers College Press. DAHLBERG, G., MOSS, P. & PENCE, A Beyond quality in early childhood educationand care: postmodern perspectives. London: Falmer Press. EBBECK, M. & WANIGANAYAKE, M Early childhood professionals. Leading today

8 and tomorrow. Sydney: MacLennan and Petty. KESKINEN, S Alaistaito. Luottamus, sitoutuminen ja sopimus. Polemia sarjan julkaisu nro 59. Kunnallisalan kehittämissäätiö. NORTHOUSE, P. G Leadership: Theory and Practice. California: Sage. NIVALA, V. & HUJALA, E. (toim.) Leadership in early childhood education. Crosscultural perspectives. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis E 57 PARRILA, S Perhepäivähoito osana suomalaista päivähoitojärjestelmää. Näkökulmia perhepäivähoidon laatuun ja sen kehittämiseen. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis E 59. RODD, J Leadership in early childhood. Buckingham: Open University Press. TAURIAINEN, L Kohti yhteistä laatua. Henkilökunnan, vanhempien ja lasten laatukäsitykset integroidussa erityisryhmässä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 165. Opetusmuodot: Aloitusluento (2 t), verkko-opetus, itsenäinen työskentely, kirjallisuus ja verkkomateriaalit, loppuseminaari (4 t) Suoritustapa: Osallistuminen verkko-opetuksella tuettuun kontaktiopetukseen sekä tapausselvitys ja sen raportointi. Arviointi: 0 5 Tavoite: Opiskelija tietää keskeisiä johtamisteorioita ja osaa jäsentää kasvatusyhteisön pedagogisen johtamistyön keskeisiä sisältöjä ja haasteita. Opiskelija tuntee laadunhallinnan peruskäsitteet ja toteutusprosessin sekä pedagogisen kehittämistyön edellytykset varhaiskasvatuksessa. Opiskelija saa valmiuksia kehittää varhaiskasvatustyön laatua syventyen valintansa mukaan johonkin alueeseen, jonka näkökulmasta tutkii kehittämistyötä ja sen ohjaamista. Tässä opiskelija voi integroida opinnot muihin sisällöllisiin opintojaksoihin, jolloin hän syventyy esimerkiksi opetussuunnitelman kehittämiseen tai pedagogisten toimintatapojen kehittämiseen. Avainsanat: Kasvatustyön kehittäminen, laadunhallinta, pedagoginen johtaminen Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus Vastuuhenkilöt: Leena Turja VARS012 VARHAISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJUUTTA SYVENTÄVÄ HARJOITTELU 10 op Aikataulu: Syyslukukausi tai kevätlukukausi Sisältö: Ohjattu harjoittelu tapahtuu varhaiskasvatuksen alaan liittyvissä kehittämis-, tutkimus-, koulutus- tai hallinnollisissa tehtävissä. Oppimisprosessissa syvennetään näkökulmaa kasvatusalan asiantuntijuuteen ja kehittämistyöhön. Mikäli opiskelija sisällyttää jakson osaksi opettajan pedagogisia opintoja, harjoittelussa painottuvat aikuisten oppimiseen ja ohjaukseen liittyvät sisällöt. Harjoittelu sisältää portfoliotyöskentelyä, oman työn arviointia sekä oman käyttöteorian kehittämistä. Jaksoon sisältyy yksilö-ja ryhmäohjausta. Jaksolle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Oppimisprosessin tukena käytetään kirjallisuutta. HAKKARAINEN, K., LONKA, K. & LIPPONEN, L Tutkiva oppiminen. Helsinki: WSOY. TAI JÄRVINEN, A., KOIVISTO, T. & POIKELA, E Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Helsinki: WSOY. Lisäksi jaksoon sisällytetään muuta ko. harjoittelua tukevaa kirjallisuutta opiskelijan henkilökohtaisen työssäoppimissuunnitelman (TOPS) mukaisesti. Opetusmuodot: Ryhmäohjaus (6 t + 12 t opettajan pedagogisia opintoja suorittaville, 6 t muille opiskelijoille), yksilöohjaus, käytännön toteutus, kirjallisuus ja itsenäinen työskentely. Suoritustapa:

9 Suoritetaan syventävien opintojen ensimmäisen lukukauden jälkeen oman opiskelusuunnitelman mukaan. Opettajan pedagogisia opintoja tekeville suositetaan jakson tekemistä toisena lukuvuotena. 1) Yleinen suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen aloitusseminaariin ja päättöseminaariin (yht. 6 t), henkilökohtaisen työssäoppimissuunnitelman (TOPS) laadinta ja sen hyväksyminen yksilöohjauksessa, työskentely soveltuvissa opetus- ja kasvatusalan tehtävissä (n. 2 kk) sekä jaksosta laadittava portfolio sisältäen perehtymisen kirjallisuuteen. 2) Opettajan pedagogisiin opintoihin hyväksyttävä suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen aloitusseminaariin ja päättöseminaariin (yht. 6 t), henkilökohtaisen työssäoppimissuunnitelman (TOPS) laadinta ja sen hyväksyminen yksilöohjauksessa, työskentely soveltuvissa opetus- ja kasvatusalan tehtävissä (n. 2 kk) sisältäen oppimistilanteiden havainnointia sekä tuntia opetus- ja ohjauskokeilua, pienryhmäohjaus (12 t) ja jaksosta laadittava portfolio sisältäen perehtymisen kirjallisuuteen. Arviointi: Hyväksytty hylätty Tavoite: Opiskelija syventää näkökulmaansa varhaiskasvatusalan asiantuntijuudesta ja saa valmiuksia oman alansa kehittämistyöhön. Mikäli opiskelija sisällyttää jakson osaksi opettajan pedagogisia opintoja, hän laajentaa pedagogista tietämystään suuntautuen aikuisten oppimiseen ja ohjaamiseen. Tavoitteena on erityisesti pedagogisen asiantuntijuuden ja oman opetusfilosofian kehittäminen. Avainsanat: Reflektiivinen asiantuntijuus, pedagoginen kehittäminen, aikuisopetus-, kouluttaminen Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus Vastuuhenkilöt: Päivi Kupila, Leila Tuominiemi Syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot 10 op Tavoite: Opiskelija syventää tutkimusmetodiikan osaamistaan ja saavuttaa pro gradu -tutkielman edellyttämän tutkimusmenetelmien hallinnan. Opintojakso jakautuu määrällisiin ja laadullisiin erityismenetelmäkursseihin (määrällisten menetelmien kurssit 4 op ja laadullisten menetelmien kurssit 3 op) sekä teoreettisen ja historiallisen tutkimuksen menetelmien kursseihin 3 op. Laadullisten erityismenetelmäkurssien kautta opiskelija tutustuu valitsemiinsa laadullisen tutkimuksen koulukuntiin (esim. etnografia, narratiivisuus, fenomenologia, grounded theory, toimintatutkimus ja diskurssi- ja keskusteluanalyyttiset menetelmät) ja oppii soveltamaan valitsemansa tutkimussuuntauksen periaatteita aineiston keruussa, analyysissa ja tulosten raportoinnissa. Määrällisten erityismenetelmäkurssien kautta opiskelija perehtyy valitsemiinsa ihmistieteissä käytetyimpiin määrällisiin tutkimusasetelmiin ja monimuuttujamenetelmiin (esim. kokeelliset tutkimusasetelmat, pitkittäisaineistojen analyysi, pienten aineistojen määrälliset analysointimenetelmät), oppii niiden sovellusalan ja osaa tehdä tutkimusaiheen kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmällisiä ratkaisuja. Opiskelija myös harjaantuu käsittelemään tutkimuseettisiä kysymyksiä ja ottamaan ne huomioon tutkimuksen teossa. Opiskelija valitsee kolme erityismenetelmäkurssia, joista vähintään yhden on oltava laadullinen ja yhden määrällinen menetelmäkurssi. Vaihtoehtoisena suoritustapana opiskelija voi sopia tutkielmansa ohjaajan kanssa myös muusta, omaa opinnäytettään tukevan tutkimusmetodin kirjallisesta suorituksesta. Opiskelijalle tarjotaan tilaisuus osallistua myös määrällisten menetelmien perusteita kertaavalle kurssille ja mahdollisesti järjestettäville jatko-opiskelijoille suunnatuille erityismenetelmäkursseille.

10 KTKS010 KTKS029 LAADULLISET ERITYISMENETELMÄOPINNOT Lukuvuonna järjestetään seuraavat erityismenetelmäkurssit: KTKS010 DISKURSSIANALYYSI 3 op Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan sekä diskurssianalyyttisten lähestymistapojen teoreettisiin lähtöoletuksiin että kielenkäytössä rakentuvien merkitysten käytännön analyysiin. Erilaisista diskurssianalyyttisista lähestymistavoista keskitytään erityisesti diskursiiviseen psykologiaan ja kriittiseen diskurssianalyysiin. Lisäksi sivutaan keskusteluanalyyttisten menetelmien hyödyntämistä diskurssianalyyttisessa tutkimuksessa. Sovitaan jakson alkaessa Opetusmuodot: Seminaari 16 t, itsenäinen työskentely Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja soveltava kirjallisuustentti Tavoite: Opintojakson tavoitteena on oppia erittelemään puhutussa ja kirjoitetussa kielenkäytössä syntyviä merkityksi ja kielenkäytön seurauksia diskurssianalyyttisin menetelmin. Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikka Vastuuhenkilö: Tanja Vehkakoski KTKS011 LAPSUUDENTUTKIMUKSEN MENETELMÄT 3 op Sisältö: Perehdytään lapsi- ja lapsuudentutkimuksen erilaisiin lähestymistapoihin, aineistonkeruumenetelmiin ja tutkimusetiikkaan. Seuraavat kirjat valikoivasti sekä muuta, sovittavaa kirjallisuutta CHRISTENSEN, P. & JAMES, A. (eds) Research with children. London: Falmer. GREENE, S. & HOGAN, D. (eds) Researching children s experience. London: SAGE. ALDERSON, P. & MORROW, V Ethics, social research and consulting with children and young people. Ilford: Barnardo s. Opetusmuodot: Luennot (16 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Luento- ja kirjallisuustentti Tavoite: Tavoitteena on oppia hallitsemaan lapsuudentutkimuksen eri menetelmällisiä vaihtoehtoja ja soveltamaan eettisiä periaatteita erityisesti lasten kanssa tehtävässä tutkimuksessa Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos/ Varhaiskasvatustiede Vastuuhenkilöt: Leena Alanen, Paula Eerola-Pennanen, Marja-Leena Laakso, Raija Raittila KTKS012 ETNOGRAFIA 3 op Sisältö: Kurssilla tutustutaan etnografiaan tutkimusstrategiana ja tutkimusmenetelmänä. Perehdytään etnografian mahdollisuuksiin laadullisena tutkimusmenetelmänä sekä erilaisiin aineistonhankinta- ja analysointitapoihin etnografian viitekehyksessä. Sovitaan jakson alkaessa Opetusmuodot: Luennot (8 t), demonstraatiot (8 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen ja harjoitustehtävä Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos/ Kasvatustiede

11 Vastuuhenkilö: Kaija Collin KTKS014 GROUNDED THEORY 3 op Sisältö: Opiskelija perehtyy Grounded theoryn teoreettisiin lähtökohtiin sekä Grounded theory - menetelmän käytön mahdollisuuksiin ja käytön perusteisiin laadullisen tutkimusprosessin eri vaiheissa. Kurssin suorittamiseen liittyvän oheislukemiston/ -kirjallisuuden lähdetiedot jaetaan ensimmäisellä luennolla. Opetusmuodot: Seminaari (16 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja ryhmätöihin. Itsenäinen työskentely oheislukemistoon perehtyen, harjoituksin ja oppimistehtävin. Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikka Vastuuhenkilöt: Erja Kautto-Knape KTKS016 NARRATIIVISUUS TUTKIMUSMENETELMÄNÄ 3 op Sisältö: Opiskelija perehtyy narratiivisen tutkimuksen lähtökohtiin ja peruskäsitteisiin sekä narratiivisen haastattelun ja narratiivisen analysoinnin toteuttamiseen. Kurssi koostuu johdantoluennoista, lukupiirityöskentelystä sekä käytännön harjoitelmista Kurssimateriaali ilmoitetaan myöhemmin Opetusmuodot: Luennot (4 t), lukupiiri/harjoitusryhmät (10 t), harjoitustöiden purku (2 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoitusryhmään, harjoitustyön tekeminen Tavoite: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää narratiivisen tutkimuksen lähtökohtia ja peruskäsitteet. Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos/ Kasvatustiede Vastuuhenkilö: Eija Sevón KTKS017 FENOMENOGRAFIA TUTKIMUSMENETELMÄNÄ 3 op Aikataulu: Syyslukukausi Sisältö: Kurssilla tutustutaan fenomenografian taustafilosofiaan sekä tutkimuskäytäntöihin. Perehdytään fenomenografian mahdollisuuksiin laadullisena tutkimusmenetelmänä sekä aineiston analyysin tapana. Opetusmuodot: Luennot (12 h), demonstraatiot ja harjoitukset (8 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen kontaktiopetukseen ja pienimuotoinen ryhmissä toteutettava harjoitustehtävä. Arviointi: 0 5 Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos/ Kasvatustiede Vastuuhenkilö: Rauno Huttunen KTKS018 LAPSET JA NUORET TUTKIJOINA menetelmäkurssi 3 6 op Aikataulu: Syyslukukaudella kurssimuotoinen opintojakso I (3 op). Kevätlukukaudella valinnainen kenttätyöjakso II. Sisältö: Kurssilla perehdytään ajankohtaisiin lapsi- ja lapsuudentutkimuksen menetelmiä koskeviin keskusteluihin ja erilaisiin menetelmällisiin lähestymistapoihin, painopisteenä lasten

12 kanssa tehtävä tutkimus (research with children/youth) tutkimus, jonka tekijöinä ovat lapset (research by children/youth). Sovitaan jakson aikana Opetusmuodot: Seminaariluennot (10 t), pienryhmätyöskentely (10-12 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin, ryhmätyöskentelyyn sekä oppimispäiväkirjan tekeminen. Tavoite: Tavoitteena on oppia hallitsemaan lapsi- ja lapsuudentutkimuksen uusia menetelmällisiä vaihtoehtoja ja niiden tutkimuseettisiä periaatteita Vastuulaitos: Kasvatustieteiden tiedekunta Vastuuhenkilö: Marja-Leena Böök (koordinaattori) KTKS019 LEIKIN TUTKIMISEN MENETELMÄT 3 op Sisältö: Opintojaksolla perehdytään pienten lasten keskeisen toiminnan, leikin, tutkimiseen. Perinteisesti leikkiä on tutkittu erilaisin observointimenetelmin ja lasten näkemyksistä on saatu tietoa haastatteluin. Näiden menetelmien lisäksi tarkastelun kohteena opintojaksolla ovat myös harvemmin käytetyt menetelmät kuten lasten piirustuksiin, lasten ottamiin valokuviin ja videonauhoituksiin liittyvät menetelmät. Tarkastelu ei keskity pelkästään varhaiskasvatusikäisten lasten leikkiin, vaan se ulottuu myös kouluikäisten lasten leikkeihin ja peleihin. Sovitaan kurssin alkaessa Opetusmuodot: Seminaari (18 t), johon sisältyy pienimuotoisia luentoja, lukupiirityöskentelyä ja käytännön harjoituksia sekä seminaarissa että seminaarin ulkopuolella, itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja kurssin sisältöä soveltava opintotehtävä Tavoite: Opintojakso laajentaa ja syventää leikkiä sekä siihen sisältyvää vuorovaikutusta koskevaa teoreettista tietoa ja tutkimusmetodista osaamista. Se antaa välineitä myös pro gradu - tutkielman tekemiseen. Avainsanat: Leikki, leikin tutkimus Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos/ Varhaiskasvatustiede Vastuuhenkilö: Maritta Hännikäinen KTKS030 KTKS049 MÄÄRÄLLISET ERITYISMENETELMÄOPINNOT Lukuvuonna järjestetään seuraavat erityismenetelmäkurssit: KTKS030 LOMAKEAINEISTOJEN ANALYYSIKURSSI 4 op Sisältö: Kurssilla perehdytään tutkimuslomakkeen teon perusperiaatteisiin sekä yleisimpiin tutkimuslomakkeen avulla saadun tutkimusaineiston analyysimenetelmiin (esim. suora jakauma, ristiintaulukointi ja Khin neliö -testaus, varianssianalyysi ja faktorianalyysi). Kirjallisuudesta sovitaan kurssin alkaessa. Opetusmuodot: Luennot (16 t), harjoitukset (8 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen sekä luennolla jaettavien tehtävien tekeminen. Kurssin arvosteluna on demoryhmässä tehtävä harjoitustyö.

13 Tavoite: Kurssilla laajennetaan ja syvennetään määrällisen tutkimuksen tekemisen taitoja kyselyja haastattelututkimuksen kontekstissa. Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos/ Kasvatustiede Vastuuhenkilöt: Jouko Huttunen, Kaija Collin OKLS610 TUTKIMUSMETODIIKAN JA -VIESTINNÄN SYVENTÄVÄ KURSSI / KTKS031 4 op Aikataulu: Syyslukukausi. Opintojakso on yhteinen OKL:n opiskelijoiden kanssa, kasvatustieteiden laitoksen opiskelijat eivät osallistu OKL:n opiskelijoille tarkoitettuun ryhmäopetukseen. Sisältö Opiskelija perehtyy keskeisiin tilastollisiin määrällisiin tutkimusasetelmiin, -menetelmiin ja niiden sovellusalaan sekä osaa tehdä tutkimusaiheen kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmällisiä ratkaisuja. Kirjatentin vaihtoehdot a) tai b) A) Joko seuraavat teokset: NUMMENMAA, L Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Tammi RAATIKAINEN, P Ihmistieteet ja filosofia. Helsinki: Gaudeamus. B) Tai seuraava teos: GALL, M.D., GALL, J.P. & BORG, W.R Educational Research, An Introduction. 7. painos tai uudempi. Boston: Allyn & Bacon. (Luvut 1 13). Opetusmuodot: Luennot (20 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Luentotentti ja harjoitustyö TAI kirjatentti Tavoite: Opintojakson tavoitteena on saavuttaa menetelmällisiä valmiuksia pro gradu tutkielman tekemiseen sekä opettaa ymmärtämään kasvatustieteellistä tutkimusta. Vastuulaitos: OKL Vastuuhenkilö: Timo Saloviita KTKS032 JOHDATUS PIENTEN AINEISTOJEN ANALYSOINTIIN JA PARAMETRITTOMIIN MENETELMIIN 4 op Sisältö: Opintojakson tavoitteena on syventää pienten aineistojen tutkimusmetodiikan osaamista ja hallita yleisimmät pametrittomat testit (mm. Khiin neliö, Mannin-Whitneyn testi, McNemarin testi, merkkitesti, Wilcoxonin merkkitesti, Friedmanin testi, Cochranin Q -testi, mediaanitesti, Kolmogorovin-Smirnovin testi, Waldin-Wolfowitzin testi, Kruskalin-Wallisin testi) sekä parametrittomien yhteyksien kuvaaminen ja analysointi. METSÄMUURONEN, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp KY. Luku IX. Opetusmuodot: Luennot (16 t), harjoitukset (8 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Luento- ja kirjallisuustentti Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos/erityispedagogiikka Vastuuhenkilö: Markku Leskinen KTKS0033 MÄÄRÄLLISET MONIMUUTTUJAMENETELMÄT 4 op Aikataulu: Syyslukukausi TABACHNICK, B.G. & FIDELL, L.S Using Multivariate Statistics. 5. painos. Boston: Allyn & Bacon. Opetusmuodot: Luennot (20 t), SPSS-harjoitukset (6 t), kirjallisuus, itsenäinen työskentely

14 Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen sekä oppimistehtävän tekeminen Arviointi: 0 5 Tavoite: Opiskelija tietää monimuuttujaisen varianssianalyysin (MANOVA), faktorianalyysin ja regressioanalyysin käyttöperusteet sekä osaa suorittaa ne SPSS-ohjelmalla. Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikka Vastuuhenkilöt. Mikko Aro, Helena Viholainen Tutkielmaopinnot VARS014 TUTKIELMASEMINAARI I 5 op. Syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopintoja suoritetaan vähintään kaksi jaksoa (6 7 op) viimeistään Tutkielmaseminaari I:n aikana. XKVK004 Varhaiskasvatuksen tutkimusviestintä aloitetaan Tutkielmaseminaari I:n aikana. Edeltävät opinnot: Tutkielmaseminaari I:n voi osallistua, kun sekä varhaiskasvatustieteen aineopinnot on suoritettu hyvin tiedoin että syventävien opintojen sisältöopintoja on suoritettu vähintään kaksi kurssia (8-10 op). Sisältö: Opiskellaan tutkielman suunnittelua ja toteuttamista ja laaditaan toteuttamiskelpoinen tutkimussuunnitelma omaa pro gradu tutkielmaa varten. Osana tutkielmaseminaarin suorittamista syvennetään myös tietämystä tiedonhankintapalveluista yliopiston kirjastossa. Opetusmuodot: Seminaari t, yksilöohjaus, itsenäinen työskentely. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja yksilöohjaukseen, hyväksytty tutkimussuunnitelma ja toisen opiskelijan tutkimussuunnitelman opponointi. Arviointi: Hyväksytty hylätty Tavoite: Opiskelija harjaantuu tieteellisen tutkielman tekemiseen ja perehtyy systemaattisen tiedonhaun menetelmiin ja lähteiden käyttöön. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ Varhaiskasvatustiede Vastuuhenkilöt: Leena Alanen, Maritta Hännikäinen, Marja-Leena Laakso VARS015 TUTKIELMASEMINAARI II 6 op Aikataulu: Syyslukukausi. Syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot kokonaisuudessaan (10 op) suoritetaan viimeistään Tutkielmaseminaari II:n aikana. Edeltävät opinnot: VARS014 Tutkielmaseminaari I sekä syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopintoja vähintään 2 jaksoa (6 7 op) Sisältö: Jatketaan tutkimuksen toteuttamisen opiskelua ja aloitetaan oman pro gradu tutkielman valmistaminen. Opetusmuodot: Seminaari t, yksilöohjaus, itsenäinen työskentely. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja yksilöohjaukseen, oman pro gradu - tutkielman teoreettisen taustan, tutkimusmenetelmien ja tulosten esittely alustavan tutkimusraportin muodossa sekä toisen opiskelijan tutkimusraportin käsikirjoituksen opponointi. Arviointi: Hyväksytty hylätty Tavoite: Opiskelija syventää tietojaan tutkimusprosessin eri vaiheista ja oppii toteuttamaan valitsemastaan tutkimusaiheesta tieteellisen tutkimuksen sekä laatimaan tutkimusraportin tieteellisen tutkimusviestinnän periaattein. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ Varhaiskasvatustiede Vastuuhenkilöt: Päivi Kupila, Raija Raittila, Leena Turja VARS016 PRO GRADU -TUTKIELMA 28 op Sisältö: Opiskelija kirjoittaa pääaineensa alueeseen kuuluvasta aihepiiristä tieteellisen tutkielman kriteerit täyttävän tutkielman

15 Suoritustapa: Itsenäinen työskentely, pro gradu -tutkielma Arviointi: Katso pro gradu -tutkielman arviointi ja kriteerit kasvatustieteiden tiedekunnan wwwsivuilta. Tavoite: Opiskelija oppii laatimaan tieteellisen tutkielman kriteerit täyttävän tutkielman pääaineensa alueeseen kuuluvasta aihepiiristä. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ Varhaiskasvatutiede VARS017 KIRJALLINEN KYPSYYSNÄYTE (pääaineopiskelijoiden maturiteetti KM-tutkintoa varten) Aikataulu: Pro gradu tutkielman hyväksymisen jälkeen Sisältö: Kirjoitetaan tutkintoasetuksen 16 :n mukainen kirjallinen kypsyysnäyte (maturiteetti), joka osoittaa perehtyneisyyttä pro gradu tutkielman alaan. Suoritustapa: Maturiteetissa kirjoitetaan oman pro gradu -tutkielman pohjalta 4 6 sivua pitkä katsaus, jossa esitellään ja arvioidaan oman tutkimuksen tuloksia. Maturiteetti voidaan suorittaa myös tenttitilaisuudessa kirjoittamalla noin yhden konseptin mittainen kirjoitelma. Arviointi: Hyväksytty hylätty Tavoite: Opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä pro gradu -tutkielman alaan laatimalla tutkintoasetuksen 16 :n mukaisen kirjallisen kypsyysnäytteen (maturiteetti). Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ Varhaiskasvastutiede Vastuuhenkilöt: Pro gradu tutkielmien ohjaajat