Lasten lievät aivovammat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten lievät aivovammat"

Transkriptio

1 KATSAUS tieteessä Atte Karppinen neurokirurgian erikoislääkäri HYKS, Töölön sairaala, neurokirurgian klinikka Minna Oinas LT, neurokirurgian erikoislääkäri HYKS, Töölön sairaala, neurokirurgian klinikka Tuula Lönnqvist lastenneurologian dosentti HYKS, lastenneurologian konsultaatioyksikkö Sari Pyörälä lastenkirurgian erikoislääkäri HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, lastenkirurgian klinikkaryhmä Päivi Salminen lastenkirurgian erikoislääkäri HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, lastenkirurgian klinikkaryhmä Vertaisarvioitu VV Lasten lievät aivovammat Lasten lievät aivovammat ovat tavallinen päivystyskäynnin syy. Pään TT-tutkimuksen tarve arvioidaan huolellisen vamma-anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Ensivaiheessa tärkeintä on tunnistaa välitöntä neurokirurgista hoitoa vaativat potilaat. Suurin osa lievän aivovamman saaneista lapsista voidaan kotiuttaa lyhyen seurannan ja/tai pään TT-tutkimuksen jälkeen. Lastenneurologin jatkoseurantaan ohjataan lapset, joiden vammaan liittyy tajuttomuus, pitkittynyt amnesia tai neurologisia puutosoireita. Lasten lievät aivovammat ovat tavallinen lääkäriin hakeutumisen syy. Suurin osa päivystykseen tuoduista päänsä loukanneista lapsista on täysin tajuissaan (1,2). Pienellä osalla näistä potilaista on kuitenkin kliinisesti merkittävä aivovamma, jonka tunnistaminen on alkuvaiheen hoidon ja tutkimusten tärkein tavoite. Kuvantamisen tarpeellisuudesta päätetään anamneesin ja kliinisten löydösten perusteella. Hyvin lievästä aivovammasta toipuminen tapahtuu lapsilla varsin nopeasti. Ongelmana on tunnistaa seurantaa tarvitsevat ja siitä hyötyvät potilaat. Toistaiseksi ei ole voitu luoda kovinkaan laajaa yhtenäistä käytäntöä tarvittaville tutkimuksille ja seurannalle. Lasten lievien aivovammojen tarkkaa ilmaantuvuutta on vaikea selvittää, koska aivovammojen vaikeusasteen luokittelussa on epäjohdonmukaisuutta. Lisäksi monet lievät vammat eivät johda lääkärissäkäyntiin ja osassa tapauksista lapsi voidaan kotiuttaa päivystyksestä ilman asianmukaisia sairauskertomusmerkintöjä. Tarkkoja epidemiologisia tilastoja Suomesta ei siis ole käytettävissä. Tavallisimmin lasten aivovammojen esiintyvyyttä on tutkittu sairaalarekistereistä, joissa vammojen vaikeusasteen jakauma vaihtelee valikoitumisen vuoksi (1,2,3,4,5). Pohjoissuomalaisen lapsikohortin seurantatutkimuksessa havaittiin aivotärähdyksen eli hyvin lievän aivovamman kumulatiiviseksi ilmaantuvuudeksi 14 vuoden aikana 18 tuhatta kohden (6). Vuosittainen ilmaantuvuus on tutkimusten perusteella noin tapausta sataatuhatta 0 15-vuotiasta lasta kohden (7). Pojilla riski saada aivovamma on kaksinkertainen tyttöihin verrattuna (5,7). Tavallisimmin lievä aivovamma syntyy putoamisen tai kaatumisen seurauksena. Muita yleisiä syitä ovat liikenne ja harrastukset, joiden osuus lisääntyy iän myötä (1,5,7). Pienten lasten kohdalla on muistettava myös kaltoinkohtelun mahdollisuus. Lievän aivovamman määritelmä Aivovamman kehittyminen on monimutkainen patofysiologinen tapahtuma, jonka aiheuttaa ulkoinen biomekaaninen voima. Aivovamma syntyy joko suoraan päähän kohdistuneesta iskusta tai muuhun kehoon, esimerkiksi kaularankaan kohdistuneen impulssin välittymisestä aivoihin. Lievän aivovamman akuutit oireet kuvastavat enimmäkseen ohimenevää toiminnallista häiriötilaa, mutta myös neuropatologiset muutokset ovat mahdollisia. Tavallisin oire on päänsärky. Muita yleisiä oireita ovat pahoinvointi ja oksentelu, huimaus, uneliaisuus sekä sekavuus. Myös lyhytaikainen tajuttomuus on mahdollinen. Tyypillisesti oireet helpottavat ja häviävät muutamassa päivässä. Aivovamman luokitteluperusteita on useita ja ne kaikki ovat keinotekoisia, sillä aivovammojen vaikeusastetta voidaan pitää jatkumona, jossa ei ole selviä rajakohtia. Vakiintunein menetelmä aivovammojen luokitteluun perustuu Glasgow n kooma-asteikkoon eli GCS-pisteytykseen (8), josta on myös lapsille tarkoitettuja muunnoksia (9). Tavallisimmin lievällä aivovammalla tarkoitetaan tilaa, jossa puolen tunnin kuluttua vammasta tehdyn kliinisen tutkimuksen GCS-pistemäärä on Lisäksi sallitaan noin vuorokauden mittainen vammaan liittyvä muistiaukko ja lyhytaikainen tajuttomuus. Aikuisiän aivovammojen Käypä hoito -suosituksessa (10) on esitetty perusteet, jotka soveltuvat suhteellisen hyvin myös lasten lievien aivovammojen luokitteluun (taulukko 1). 1405

2 KATSAUS Taulukko 1. Aikuisten lievän aivovamman luokitus (Käypä hoito 2008), jota voidaan soveltaa yli 2-vuotiaille. Hyvin lievä Kaikki seuraavista GCS-pistemäärä 15 puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan Ei tajunnan menetystä, amnesian kesto alle 10 minuuttia Ei aivovammaan liittyviä kliinisiä neurologisia löydöksiä Ei tuoretta kallon tai kallonpohjan murtumaa Ei vamman aiheuttamaa löydöstä pään TT- tai magneettikuvauksessa (lukuun ottamatta kallon ulkoista kuhmua/hematoomaa) Ei aivovamman edellyttämiä hoitotoimenpiteitä (mukaan luettuna oireiston vaatima yli 12 h sairaalaseuranta, poisluettuna oireenmukaiset lääkitykset) Lievä Kaikki seuraavista GCS-pistemäärä puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan Posttraumaattisen amnesian kesto enintään 24 tuntia Enintään 30 minuutin tajuttomuus Ei vamman aiheuttamaa kallonsisäistä löydöstä aivojen TT- tai magneettikuvauksessa Ei aivovamman edellyttämiä neurokirurgisia toimenpiteitä GCS: Glasgow n kooma-asteikko. Kirjallisuutta 1 Kuppermann N, Holmes JF, Dayan PS ym. Pediatric Emergency Care Applied Research Network (PE- CARN). Identification of children at very low risk of clinically-important brain injuries after head trauma: A prospective cohort study. Lancet 2009;374: Falk AC, Cederfjall C, von Wendt L, Klang Soderkvist B. Management and classification of children with head injury. Childs Nerv Syst 2005;21: Kraus MF, Susmaras T, Caughlin BP, Walker CJ, Sweeney JA, Little DM. White matter integrity and cognition in chronic traumatic brain injury: A diffusion tensor imaging study. Brain 2007;130: Emanuelson I, v Wendt L. Epidemiology of traumatic brain injury in children and adolescents in south-western sweden. Acta Paed 1997;86: Keskil IS, Baykaner MK, Ceviker N, Kaymaz M. Assessment of mortality associated with mild head injury in the pediatric age group. Childs Nerv Syst 1995;11: Rantakallio P, von Wendt L. Trauma to the nervous system and its sequelae in a one-year birth cohort followed up to the age of 14 years. J Epidemiol Community Health 1985;39: Berney J, Favier J, Froidevaux AC. Paediatric head trauma: Influence of age and sex. I. epidemiology. Childs Nerv Syst 1994;10: Teasdale G, Jennett B. Assessment of coma and impaired consciousness. A practical scale. Lancet 1974;2:81 4. Lievästä aivovammasta erotetaan yleensä omaksi ryhmäkseen hyvin lievä aivovamma, jota voidaan kutsua myös aivotärähdykseksi tai komplisoitumattomaksi lieväksi aivovammaksi. Lievien vammojen vaikeusasteen määrittäminen ainoastaan tajunnan tasoon (GCS) perustuvalla luokittelulla tai somaattisten ja kognitiivisten oireiden perusteella on liian karkeaa (11). Jaottelun luotettavuutta lisää tarvittaessa tehtävän pään kuvantamistutkimuksen ja vammaan liittyvän muistiaukon keston yhdistäminen GCS-pohjaiseen luokitteluun. Taulukon 1 luokittelu sallii lievässä aivovammassa pitkähkön tajuttomuuden (30 minuuttia), mutta kohtuullisen muistiaukon (vuorokausi). Toisaalta hyvin lievässä vammassa ei sallita tajuttomuutta lainkaan ja muistiaukko saa olla enintään 10 minuuttia. Tästä todennäköisesti seuraa, että suurin osa sairaalaan tuotujen lapsien aivovammoista luokitellaan lieviksi eikä hyvin lieviksi. Alle 2-vuotiaiden lasten kohdalla luokittelu on erityisen hankalaa, koska pelkästään GCS-pisteisiin perustuva luokittelu on osoittautunut epäluotettavaksi (2). Muistiaukon arviointi on sitä hankalampaa mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. Vasta kouluikäisillä lapsilla sen arviointi onnistuu luotettavasti. Lisäksi sekoittavat tekijät, kuten rauhoittava lääkitys, leikkaukset ja muut vammat vaikeuttavat arviointia entisestään. Myös psyykkiset tekijät saattavat aiheuttaa amnesiaa. Muistiaukko on kuitenkin tärkeä vamman vakavuusasteen mittari ja se kannattaa siksi pyrkiä määrittämään (10). Muistiaukon kesto määritetään vammanjälkeiseen hetkeen, josta potilaalla on yhtenäiset muistikuvat. Kliininen tutkimus Ensivaiheen tutkimusten tärkein tavoite on selvittää mahdollista neurokirurgista hoitoa vaativa vamma (esim. epiduraalivuoto) ja estää sen paheneminen. Hyvin lievän tai lievän vamman saanutta potilasta voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa huomioiden paikallisesti sovittu diagnostiikan porrastus. Päävamman saaneen anamneesi on syytä selvittää järjestelmällisesti kaikissa tapauksissa (12). Aiemmat sairaudet, vuototaipumus sekä päänalueen vammat ja niiden seuraamukset kirjataan. Vammamekanismi pitää selvittää mahdollisimman tarkasti, sillä sen perusteella voidaan alustavasti arvioida aivovamman todennäköistä vaikeusastetta ja muun, esimerkiksi rankavamman mahdollisuutta. Vammautumishetken lisäksi myös päähän osunut materiaali ja suojaavat tekijät, kuten kypärän käyttö, sekä mahdollisen tajunnan menetyksen ja muistiaukon pituus tulee selvittää ja kirjata. Tiedot on hyvä koota mahdollisimman monelta taholta (potilas, vanhemmat, silminnäkijä, ensihoitaja). Kliinisessä tutkimuksessa selvitetään tarkasti vamman ulkoiset merkit pään alueelta, kuitenkaan muita kehon alueita unohtamatta. Kookas ruhje tai kuhmu on merkki suuresta vammaenergiasta ja voi peittää alleen kallonmurtuman. Turvotus kasvoilla tai mustelma silmien tai korvien ympärillä viittaa kallonpohjan tai kasvoluiden murtuman mahdollisuuteen. Oireiden voimakkuus ja mahdollinen paheneminen antavat viitettä vamman vakavuusasteesta. Vamman ulkoisten merkkien tai poikkeavien neurologisten löydösten puuttuminen ei poissulje aivovammaa. Koska aivovamman akuutin vaiheen ennusteeseen ja hoitoratkaisuihin vaikuttavat myös muut mahdolliset vammat, niiden olemassaolo ja vaikeusaste tulisi arvioida yhtä systemaattisesti. Anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella päätetään, täyttyvätkö pään tietokonetomografia (TT) -tutkimuksen aiheet (kuvio 1, taulukko 2). 1406

3 tieteessä 9 Simpson DA, Cockington RA, Hanieh A, Raftos J, Reilly PL. Head injuries in infants and young children: The value of the paediatric coma scale. Review of literature and report on a study. Childs Nerv Syst 1991;7: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen Neuropsykologisen Yhdistyksen ja Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksen asettama työryhmä. Aivovammat. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2003 (päivitetty ). www. kaypahoito.fi 11 Moran LM. Do postconcussive symptoms discriminate injury severity in pediatric mild traumatic brain injury? J Head Trauma Rehabil 2011;26: Liimatainen S, Niskakangas T, Öhman J. Lievät aivovammat päivystyslääketieteessä. Duodecim 2011;127: Kuvio 1. Lapsen hyvin lievän tai lievän aivovamman hoito. Ei löydöstä Pään TT:n kriteerit täyttyvät Seuranta kunnes oireet helpottavat Pitkittyneet oireet TT: tietokonetomografia. MK: magneettikuvaus. Taulukko 2. (Hyvin) lievä aivovamma Löydös Sairaalaseuranta ja neurokirurgin konsultaatio Pään MK Ei tarvetta pään TT-kuvalle Seuranta kunnes oireet helpottavat Pitkittyneet tai pahenevat oireet Pään TT-kuvauksen aiheet lapsille päävamman yhteydessä (jokin seuraavista) Dunningin ym. (13) ohjeita mukaillen. GCS < 14, alle 2-vuotiaalla Iso kuhmu/ruhje (> 5 cm) päänahassa alle 2-vuotiaalla Epileptinen kouristuskohtaus Toistuva/ lisääntyvä oksentelu Lisääntyvä päänsärky Korkeaenerginen vamma (esim. liikenneonnettomuus > 50 km/h, putoaminen > 3 m) Monivamma GCS: Glasgow n kooma-asteikko. Kuvantaminen Lievissä aivovammoissa pään TT-tutkimuksia tehdään vaihtelevasti, %:lle lapsista (1,13,14). Ongelmana on oireiden ja kuvauslöydöksen välinen huono korrelaatio. Kuvatuista 1 83 %:lla on todettu vamman aiheuttama löydös. Leikkaushoitoa vaatii noin 0,1 56 % (1,5,13,15 19). Luvut vaihtelevat runsaasti riippuen potilasaineistosta, lievien aivovammojen luokitteluperusteista ja pään TT-tutkimukselle asetetuista kriteereistä. Tavoitteena on löytää kliinisesti merkittävät aivovammat, joiksi yleensä luetaan kuolemaan, neurokirurgiseen toimenpiteeseen, intubaatioon tai yli 2 vuorokauden sairaalahoitoon johtaneet vammat (1). Keskimäärin tällainen aivovamma voidaan todeta noin 1 %:lla potilaista, joiden GCS-pisteet ovat Jos potilasryhmään lisätään myös lapset, jotka ovat sekä uneliaita että sekavia (GCS-pisteet 13) lisääntyy kliinisesti merkittävän aivo- vamman todennäköisyys huomattavasti (13). TT-tutkimuksen aiheellisuutta mietittäessä on huomioitava sen aiheuttama säderasitus haittavaikutuksineen (mm. syöpäriski, jonka arvioidaan on olevan 1/ ) (20,21). Yhdysvalloissa TT-tutkimusten määrä on kaksinkertaistunut vuosien 1995 ja 2005 välillä (21). Suomessa suuntaus on ollut samankaltainen. TT-tutkimukset lisääntyivät 30 % vuosien 2000 ja 2005 välillä ja edelleen 22,7 % vuoteen 2008 mennessä (22). Toisaalta säteilyturvakeskuksen tilastojen mukaan lasten TT-tutkimukset ovat vähentyneet, jos verrataan vuosien 1995 ja 2008 lukumääriä tämä selittynee magneettitutkimusten saatavuuden lisääntymisellä. Akuutin aivovamman yhteydessä pään TTtutkimus on kuitenkin ensisijainen kuvantamismenetelmä sen hyvän saatavuuden, nopeuden, sekä kallon murtumien ja tuoreen verenvuodon hyvän erottelukyvyn vuoksi. Pään TTtutkimuksen aiheet aivovamman yhteydessä vaihtelevat runsaasti eri maiden ja yksiköiden välillä ja erilaisia algoritmeja on kehitetty lukuisia (14). Parhaiten validoitu ohjeistus pään TTtutkimuksen tekemiseksi perustuu pohjoisamerikkalaiseen prospektiiviseen tutkimukseen, jossa analysoitiin yli lievän aivovamman (GCS 14 15) saanutta lasta ja nuorta (1). Kyseisen ohjeistuksen tiukka noudattaminen johtaisi yli 200 lapsen TT-kuvaukseen, jotta todettaisiin yksi neurokirurgista hoitoa vaativa vamma. Taulukossa 2 esitetyt pään TT-tutkimuksen aiheet on laadittu Britanniassa tehdyn yli lapsipotilaan tutkimuksen pohjalta (13). Kyseisessä tutkimuksessa laadittiin päänsä loukanneille lapsille algoritmi, jonka perusteella pään TT-tutkimus tehtiin noin 14 %:lle. Sen herkkyys kliinisesti merkittävän aivovamman ennustamisessa oli 98 % ja tarkkuus 87 %. Tosin käyttäen samoja kriteerejä paljon pienemmässä aineistossa tarkkuus jäi vain 5 %:iin (23). Kaikki pään TT-tutkimukselle laaditut algoritmit ovat vain suosituksia, ja lopullisen päätöksen kuvaamisesta tekee hoidosta vastaava lääkäri omaan kokemukseensa ja arvioonsa perustuen. Sädearvot määritetään aina lapsen koon ja kuvausaiheen mukaan, eikä lasten kohdalla pidä käyttää aikuisten kuvausarvoja. Lisäksi sädearvot ovat osin myös laitekohtaisia (24,25). Kallon röntgenkuvauksen merkitys on nykyään vaatimaton, eikä se vallitsevan näkemyksen mukaan kuulu yli 1-vuotiaiden lasten aivo- 1407

4 KATSAUS Taulukko 3. Lasten aivovammojen sairaalaseurannan aiheet (jokin seuraavista). Päätä ei kuvattu ja lapsella edelleen oireita Pään TT:ssä löydös (vuoto, ruhje, murtuma), konsultoi löydöksestä neurokirurgia GCS < 14 Voimakkaat oireet (esim. päänsärky, pahoinvointi, oksentelu huimaus) Korkeaenerginen vamma Alle 2-vuotias lapsi Epäily pahoinpitelystä/ei luotettavaa kotiseurantaa Vuotohäiriö Kouristuskohtaus Hydrokefalussuntti Monivamma GCS: Glasgow n kooma-asteikko. 13 Dunning J, Daly JP, Lomas JP, Lecky F, Batchelor J, Mackway-Jones K, et al. Derivation of the children s head injury algorithm for the prediction of important clinical events decision rule for head injury in children. Arch Dis Child 2006;91: Pickering A. Clinical decision rules for children with minor head injury: A systematic review. Arch Dis Child 2011;96: Quayle KS, Jaffe DM, Kuppermann N, Kaufman BA, Lee BC, Park TS, et al. Diagnostic testing for acute head injury in children: When are head computed tomography and skull radiographs indicated? Pediatrics 1997;99:E Homer CJ, Kleinman L. Technical report: Minor head injury in children. Pediatrics 1999;104:e Schunk JE, Rodgerson JD, Woodward GA. The utility of head computed tomographic scanning in pediatric patients with normal neurologic examination in the emergency department. Pediatr Emerg Care 1996;12: Mandera M, Wencel T, Bazowski P, Krauze J. How should we manage children after mild head injury? Childs Nerv Syst 2000;16: Stein SC. Management of minor closed head injury. Neurosurg Quart1996;6: Brenner DJ. Estimating cancer risks from pediatric CT: Going from the qualitative to the quantitative. Pediatr Radiol 2002;32: Brenner DJ, Hall EJ. Computed tomography an increasing source of radiation exposure. N Engl J Med 2007;357: Säteilyturvakeskus. Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna STUK-B 121 / kesäkuu Helsinki: STUK Klemetti S, Uhari M, Pokka T, Rantala H. Evaluation of decision rules for identifying serious consequences of traumatic head injuries in pediatric patients. Pediatr Emerg Care. 2009;25: Säteilyturvakeskus. Lasten röntgentutkimuskriteerit. STUK tiedottaa 2008;1. vammojen diagnostiikkaan (26,27). Röntgenkuvalla nähdään vain murtumat eikä aivokudoksen vauriota. Kallomurtuma kyllä lisää kliinisesti merkittävän aivovamman riskiä, mutta vaikeassakaan aivovammassa ei välttämättä ole kallomurtumaa. Alle 1-vuotiailla lapsilla voi kallon röntgenkuvaus kuitenkin olla hyödyllinen yhdessä aivojen ultraäänitutkimuksen kanssa, erityisesti epäiltäessä pahoinpitelyvammaa. Magneettitutkimus (MK) tulee kyseeseen, jos TT-tutkimus ei osoita poikkeavaa, mutta oireet tai löydökset viittaavat kliinisesti merkittävään vammaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi useiden tuntien mittainen amnesia, neurologinen puutosoire tai GCS < 14. MK:n kiistattomia etuja ovat sen parempi herkkyys aivoaineen traumaattisille muutoksille ja säderasituksen puuttuminen. Lisäksi MK:lla voidaan osoittaa vammamuutoksia jopa vuosia tapahtuman jälkeen (3,28). Lievienkin pään vammojen jälkeen on MK:lla voitu osoittaa valkeassa aivoaineessa vamman aiheuttamiksi sopivia muutoksia (28). Näiden pienten valkean aineen muutosten kliinistä merkitystä ei tarkasti tunneta eivätkä ne välttämättä korreloi neurokognitiiviseen suoriutumiseen tai käyttäytymiseen. Kaikkien lievien aivovammojen MK ei ole rutiininomaisesti tarpeen. MK:ta suunniteltaessa on huomioitava, että suurin osa lapsista tarvitsee anestesian tutkimuksen onnistumiseksi. Anestesiassa käytetyt sedatoivat lääkeet häiritsevät merkittävästi tajunnan tason ja muistiaukon arviointia kuvauksen jälkeen. Vaikka uusia ja nopeampia MKsekvenssejä on kehitetty, tutkimus kestää vähintään 30 minuuttia. TT-tutkimus sen sijaan vaatii paikallaan pysymistä vain muutaman sekunnin ajan. Tulevaisuudessa MK:n parempi saatavuus ja nopeammat kuvasarjat todennäköisesti muuttavat kuvantamiskäytäntöjä siten, että osa TT-tutkimuksista korvataan MK:lla. Hoito Jos pään TT-tutkimuksessa nähdään kallonsisäinen vamma, tulee jatkohoidosta konsultoida neurokirurgia. Mikäli TT-tutkimusta ei ole saatavilla, vaikka sen aiheet täyttyvät, voidaan tajuissaan olevaa potilasta vaihtoehtoisesti seurata 12 tuntia. Mikäli tajunnantaso (GCS) seurannassa laskee tai oireet selvästi lisääntyvät, tulee lapselle viipymättä tehdä pään TT tai lähettää hänet hoitopaikkaan, jossa kuvaus voidaan välittömästi toteuttaa. Sairaalaseurannan aiheet on lueteltu taulukossa 3. Jos pään TT-kuvausta ei ole tehty, hyvin lievän aivovamman saanut lapsi voi kotiutua, kun oireet ovat selvästi lievittyneet. Mikäli pään TT on normaali ja oireet ovat lievittyneet tutkimusten aikana, lapsi voidaan kotiuttaa ilman sairaalaseurantaa kotihoito-ohjein varustettuna (29). Jos sairaalaseuranta arvioidaan tarpeelliseksi (taulukko 3), tulee vointia ja oireita seurata järjestelmällisesti käyttäen mieluiten erillistä kirjallista kaavaketta. Ensimmäisten kolmen vamman jälkeisen tunnin aikana potilaan tajunta (GCS), mahdollinen muistiaukko, verenpaine, syketaajuus sekä mustuaisten koko ja reaktiivisuus tutkitaan 15 minuutin välein. Mikäli voinnissa tapahtuu merkittävä muutos huonompaan seurannan aikana, tulee välittömästi arvioida kallonsisäisen vuodon mahdollisuus ja harkinnan mukaan järjestää pään TT-tutkimus. On tärkeää muistaa, ettei sairaalaan tulovaiheessa tehty pään TT-tutkimus poissulje myöhemmin seurannan aikana ilmaantuvaa tai lisääntyvää kallonsisäistä vuotoa. Tarvittaessa pään TT-tutkimus täytyy siis uusia, jos seurannan aikana voinnissa tapahtuu selvä muutos huonompaan. Uusintakuvauksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan magneettitutkimusta. Yleensä lievissä vammoissa riittää tunnin sairaalaseuranta, jonka jälkeen oireet ovat joko hävinneet tai selvästi lievittyneet ja potilas voidaan kotiuttaa. Jos oireilu pitkittyy, eikä pään TT-tutkimuksessa voida todeta kallon sisäistä vammaa, tulisi harkita magneettitutkimusta. Kaikissa tapauksissa on arvioitava perheen sosiaalinen tilanne suhteutettuna lapsen ikään 1408

5 tieteessä Lasten lievien aivovammojen ennuste on pääsääntöisesti hyvä. 25 Säteilyturvakeskus. Lasten röntgentutkimusohjeisto. STUK tiedottaa 2005;1. 26 Lloyd DA, Carty H, Patterson M, Butcher CK, Roe D. Predictive value of skull radiography for intracranial injury in children with blunt head injury. Lancet. 1997;349: Reed MJ, Browning JG, Wilkinson AG, Beattie T. Can we abolish skull x rays for head injury? Arch Dis Child. 2005;90: Wilde EA, McCauley SR, Hunter JV ym. Diffusion tensor imaging of acute mild traumatic brain injury in adolescents. Neurology 2008;70: Holmes JF, Borgialli DA, Nadel FM ym. Do children with blunt head trauma and normal cranial computed tomography scan results require hospitalization for neurologic observation? Ann Emerg Med 2011;58: Halstead ME, Walter KD. Council on Sports Medicine and Fitness. Pediatrics 2010;126: Hessen E, Anderson V, Nestvold K. MMPI-2 profiles 23 years after paediatric mild traumatic brain injury. Brain Injury 2008;22: Gaetz M, Goodman D, Weinberg H. Electrophysiological evidence for the cumulative effects of concussion. Brain Injury 2000;14: Guskiewicz KM, McCrea M, Marshall SW ym. Cumulative effects associated with recurrent concussion in collegiate football players: The NCAA concussion study. JAMA 2003;290: MacKay M VJ. The child safety report card 2009: Summary for 24 countries. Amsterdam: European Child Safety Alliance, Eurosafe Markkula J. Providing a safe environment for our children and young people: Finlands national action plan for injury prevention among children and youth. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Discussion Papers 2010;8. 36 Thompson DC. Helmets for preventing head and facial injuries in bicyclists. Cochrane Database of Systematic Reviews. 2000:CD Liikenneturva. Pyöräilykypärän käyttö 2009 (päivitetty ). index.php?we_objectid= Castle SL, Burke RV, Arbogast H, Upperman JS. Bicycle helmet legislation and injury patterns in trauma patients under age 18. J Surg Res 2010; painossa. ja todettuun aivovammaan. Luotettavan seurannan mahdollistava perhetilanne on kotiutumisen edellytys. Tarvittaessa voidaan pyytää virkaapua sosiaali- tai lastensuojeluviranomaisilta. Kotihoito-ohjeet annetaan huoltajalle kirjallisena. Ohjeissa tulee mainita oireet, joiden ilmaantuessa lapsi on tuotava takaisin, ja toisaalta oireet, joita voi seurata ja hoitaa kotona esimerkiksi antamalla lievään päänsärkyyn parasetamolia. Liitetaulukossa (s. 1410b) on esimerkki kotiseurantaohjeista. Kouluun ja liikuntaharrastuksiin lapsi voi palata oireiden hävittyä. Kirjallisuudessa ei ole tutkittua tietoa suosituksista jokapäiväisiin aktiviteetteihin palaamisen aikataulusta. Tavallisesti ohjeistetaan lisäämään aktiviteettia asteittain oireiden helpottuessa. Vuodelevon hyödyllisyydestä ei ole näyttöä. Kilpaurheiluun palaamisessa amerikkalaiset nykysuositukset ovat varsin tiukkoja (30). Harjoittelu ja pelaaminen tulisi aloittaa asteittain ja mieluiten joukkueen lääkärin valvonnassa. Jälkiseuranta Seurantakäynnin tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Tavoitteena on varmistaa, että toipuminen on sujunut odotusten mukaisesti. Hyvin lievä aivovamma (taulukko 1) ei pääsääntöisesti vaadi seurantakäyntiä. Perheelle on kerrottava, että heidän tulee ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli oireet pahenevat tai pitkittyvät yli kaksi viikkoa kestäviksi. Lapsen lievässä aivovammassa, johon liittyy primaaritajuttomuus, yli 10 minuutin amnesia tai neurologisia löydöksiä (taulukko 1) suosittelemme lastenneurologista arviota 1 3 kk tapaturmasta sekä aivojen magneettikuvausta, mikäli sitä ei ole tehty akuutissa vaiheessa. Ennuste Lasten lievien aivovammojen ennuste on pääsääntöisesti hyvä ja se tulee kertoa sekä lapsille itselleen että heidän vanhemmilleen. Hyvin lievissä vammoissa kognitiivinen suorituskyky säilyy ennallaan (31). Pitkittyneiden ja jopa pysyvien oireiden syntymekanismista ja esiintyvyydestä on vaihtelevia käsityksiä. On osoitettu, että osassa alkuvaiheessa lieviksi luokitelluista vammoista todetaan kuvantamisella (pään TT tai MK) kallonsisäinen löydös joko paikallisena tai diffuusina aksonivauriona (DAI). Hyvin pienessä osassa tarvitaan jopa leikkaushoitoa, eikä kuolleisuuskaan ole 0 % (5,18). Näissä tapauksissa ei olekaan enää kyse lievästä aivovammasta. Aivovamman lopullinen vaikeusaste arvioidaan seurannan ja siihen tarpeen mukaan liitettävien tutkimusten (lastenneurologinen arvio, aivojen MK, neuropsykologinen tutkimus, lasten- tai nuorisopsykiatrin arvio) perusteella. Hyvien prospektiivisten tutkimusten puuttuessa ei ole toistaiseksi mahdollista sanoa, voivatko toistuvat lievät aivovammat aiheuttaa kumuloituvan haitan, mutta tälle näkemykselle on paljon tukea (30,32,33). Ennaltaehkäisy Primaaripreventio on erityisen tärkeää aivovammoissa, joiden seuraamukset lapsen tai nuoren loppuelämälle ovat suuret. Ennaltaehkäisyssä pyritään ennen kaikkea kuolemien ja vaikeiden vammojen vähentämiseen, mutta samalla vaikutetaan myös lievien vammojen ilmaantuvuuteen. Ennaltaehkäisyllä on saatu merkittäviä tuloksia. Suomessa 1970-luvun korkea liikennekuolleisuus on saatu puoliintumaan, vaikka samanaikaisesti liikenteen määrä on merkittävästi kasvanut. Euroopan lapsiturvallisuusliiton selvitys osoittaa, että suurin osa tapaturmista olisi ehkäistävissä, jos noudatettaisiin tiedossa olevia turvallisuuskäytäntöjä (34). Ennaltaehkäisyn varjolla ei kuitenkaan saa ylisuojella lapsia, sillä se vähentää lasten mahdollisuuksia hallita omaa riskinottokykyään. On löydettävä tasapaino lapsen leikkimahdollisuuksien, turvallisuuden ja riskien välillä (35). Pyöräilykypärän käyttö vähentää pään vamman, aivovamman ja vakavan aivovamman vaaraa % kaikenikäisillä (36). Vuonna 2009 suomalaisista alle kouluikäisistä lapsista käytti kypärää 90 %, 7 12-vuotiaista puolet, mutta vuotiaista vain 12 %, vaikka heillä on kohonnut riski joutua pyöräonnettomuuteen (37). Lakisääteisyys lisää pyöräilykypärän käyttöä alkuun, mutta myös ulkomaiset julkaistut pitkäaikaisseurannat osoittavat, että käyttöaste jää lakisääteisyydestä huolimatta epätyydyttäväksi murrosikäisten ja aikuisten kohdalla (38,39). Pään vammojen yleisyys eri liikuntalajeissa vaihtelee. Rullalautailun tai laskettelun osalta ei ole yhtä kattavia tutkimuksia kuin pyöräilystä, mutta kypärää suositellaan ehdottomasti. On tärkeää seurata lajikohtaisesti syntyviä vammoja, tunnistaa vaaratilanteet, päivittää turvallisuus- ja suojavarusteohjeet ja myös huomioida 1409

6 KATSAUS 39 Dellinger AM. Bicycle helmet use among children in the United States: The effects of legislation, personal and household factors. J Saf Res 2010;41: Sosiaali- ja terveysministeriö. Turvallisesti kotona ja vapaa-aikana. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. ne valmennuksessa sekä lajikohtaisissa säännöissä. Euroopan lapsiturvallisuusliitto arvioi lasten turvallisuuden tason 24:ssä Euroopan maassa vuonna Suomi asettui 10 muun maan joukossa tasolle hyvä, eikä yksikään maa saavuttanut erinomaista turvallisuuden tasoa (34). Suomessa käynnissä oleva Euroopan lapsiturvallisuusliiton ehkäisyohjelma sisältää yli 50 toimenpidekokonaisuutta, joissa pyritään vaikuttamaan fyysisen ja sosiaalisen ympäristön turvallisuuteen, lainsäädännön ja ohjeistuksen kehittämiseen sekä turvallisuusasenteisiin ja -käyttäytymiseen (40). PantherMedia Yhteenveto Lasten lievät aivovammat ovat erittäin yleinen päivystyskäynnin syy. Akuutin vaiheen tutkimukset ja hoito perustuvat paikallisiin käytäntöihin ja suosituksiin, mutta vain osittain tutkittuun tietoon. Lievät aivovammat eivät useinkaan johda alkuvaiheessa oireenmukaista hoitoa enempiin toimenpiteisiin, ja osassa tapauksista lasta ei edes tuoda lääkäriin. Lievän aivovamman ennuste onkin yleensä hyvä. Aivovamman määrittäminen lieväksi ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Kliinisesti merkittävän vamman tunnistaminen voi olla vaikeaa ja saattaa vaatia kuvantamistutkimuksia. Lievän aivovamman tyypilliset oireet muistuttavat alkuvaiheessa kallonsisäisen vuodon oireita. Alkuvaiheen tutkimusten tärkein tehtävä on tunnistaa neurokirurgista hoitoa vaativat aivovammat, kuten epiduraalivuoto. Jatkoseurantaa ja lisätutkimuksia tarvitaan niissä tapauksissa, joissa oireet ja löydökset viittaavat vakavampaan vammaan. Maassamme on käynnissä Euroopan lapsiturvallisuusliiton ehkäisyohjelma lasten aivovammojen vähentämiseksi. Vanhemmat ovat avainasemassa, sillä he toimivat esimerkkeinä lapsilleen esimerkiksi pyöräilykypärän käytössä. Lopuksi Jokaisessa lasten aivovammoja hoitavassa päivystyksessä tulisi olla selvä ja järjestelmällinen tutkimus- ja hoitokäytäntö, johon tukeudutaan. Hoitavalla lääkärillä on lisäksi mahdollisuus käyttää harkintaa ja kokemustaan esimerkiksi pään TT-kuvauksen tekemisessä. Kliinisesti merkittävät aivovammat ovat tässä potilasryhmässä mahdollisia ja niiden tunnistaminen on erittäin tärkeää. n English summary > in english Children with mild head injury 1410

7 tieteessä ENGLISH SUMMARY Atte Karppinen M.D., Consultant Neurosurgeon Department of Neurosurgery Helsinki University Central Hospital Minna Oinas Tuula Lönnqvist Sari Pyörälä Päivi Salminen Children with mild head injury A child presenting with a mild head injury is a very common appearance in medical emergency departments. However, exact epidemiological data on the incidence is not available, because only part of mild head injury cases are recorded in hospital registers. The most common injury mechanisms are falls and traffic accidents. With increasing age the traffic accidents and sports related injuries become more common. Boys are more likely to sustain mild head injuries compared with girls. The severity classification is usually based on the Glasgow Coma Score (GCS) and the applicability of the classification can be enhanced by taking into account the length of unconsciousness and posttraumatic amnesia. Usually head injuries are regarded as mild if the GCS score is at presentation to the emergency department. Majority of paediatric patients with mild head injuries are fully alert and conscious with relatively quickly subsiding symptoms and can be managed with observation and symptomatic medication. However, a small number of patients with apparently mild symptoms may develop life threatening intracranial traumatic haemorrhage. To identify these cases it is recommended that an agreed guideline is followed. A thorough history of the trauma mechanism and details from the scene (such as loss of consciousness and amnesia) should be recorded as well as symptoms and signs. One should not forget to look for other injuries, which may accompany head injury. Approximately 1% of children presenting with minor head injury (GCS scores 14 15) have clinically relevant important head injury, which is usually defined as death, need for neurosurgical intervention, intubation or hospital admission for two nights or more. There is an exponential correlation between GCS scores of 13 through 15 and frequency of abnormal CT findings. Large population based studies have derived and validated rules for CT scanning in paediatric mild head injuries. The risks of CT scanning (ionizing radiation) have to be weighed against the probably useful information received from the study. A follow-up visit should be booked for children with a complicated mild head injury (brief loss of consciousness, retrograde amnesia of more than 10 minutes or focal neurological signs). We also recommend an MR scan of the head for these children, unless already done at the initial work-up. Selected cases are referred to neuropsychological testing. The prognosis of mild head injury in the paediatric age group is good in general, and this should be pointed out to the parents. However, we should keep in mind that some children may have prolonged disability following a head injury, which at presentation was regarded as mild. Reduction of head injuries with preventive measures such as wearing a helmet makes inherent sense. Legislation concerning traffic has been under constant review and has no doubt decreased the mortality in road traffic accidents. Parents bear an important responsibility and role to act as examples and to guide their children in risk management. 1410a

8 tieteessä Liitetaulukko 1 HYKS:n kotihoito- ja seurantaohjeet lievän aivovamman saaneelle lapselle. Lievän aivovamman tavallisimmat oireet ovat: päänsärky pahoinvointi lyhytaikainen tajuttomuus heti vamman jälkeen oksentelu kalpeus uneliaisuus muistamattomuus Lievä aivovamma sinänsä aiheuttaa hyvin harvoin myöhäisoireita, muutaman vuorokauden kuluttua vammasta suurin osa lievän aivovamman saaneista lapsista on toipunut ennalleen. Hyvin lievää aivovammaa voidaan kutsua myös aivotärähdykseksi ja näissä tapauksissa toipuminen sujuu nopeammin, yleensä parissa päivässä. Koska samanlaiset ensioireet voivat johtua myös monta kertaa vaarallisemmasta kallonsisäisestä verenvuodosta ja koska sen tyypilliset merkit voivat ilmaantua vasta monen tunnin kuluttua, on tärkeää, että joku tarkkailee lasta ensimmäisenä vamman jälkeisenä vuorokautena. Hoito-ohjeet Varmista, ettei lapsi jää vamman jälkeen yksin vaille valvontaa. Anna lapsen itsensä valita, haluaako hän lepäillä vuoteessaan vai askarrella omiaan; vuodelepo ei siis ole mitenkään pakollista, muttei kiellettyäkään. Herätä lapsi 1 2 kertaa yöllä ja vaihda hänen kanssaan muutama sana: näin varmistut siitä, että lapsen tajunnantaso on normaali. Ota yhteys sairaalaamme, jos lapsi tuntuu uudestaan luonnottoman uneliaalta, ei ole heräteltävissä normaaliin tapaan tai hän vaikuttaa sekavalta. Samoin, jos päänsärky ja pahoinvointi lisääntyvät. Epäselvissä asioissa voit myös ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön tai kirurgian päivystykseen. Tarvittaessa voit antaa lapselle painon mukaisen kipulääkityksen (parasetamoli). 1410b

Lievät aivovammat päivystyslääketieteessä

Lievät aivovammat päivystyslääketieteessä Suvi Liimatainen, Tero Niskakangas ja Juha Öhman KATSAUS Lievät aivovammat päivystyslääketieteessä Keskivaikean tai vaikean aivovamman tunnistamisessa ei yleensä ole vaikeuksia. Sen sijaan lievän aivovamman

Lisätiedot

Aivotärähdys. Oireet ja tutkiminen. Tyypillisimpiä akuutin vaiheen oireita aivotärähdyksessä

Aivotärähdys. Oireet ja tutkiminen. Tyypillisimpiä akuutin vaiheen oireita aivotärähdyksessä Esa-Pekka Pälvimäki, Jari Siironen, Juha Pohjola ja Juha Hernesniemi NÄIN HOIDAN Aivotärähdys Aivotärähdys on varsin yleinen päähän kohdistuneen ulkoisen väkivallan tai kiihtyvyyden aiheuttama korjautuva

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

PÄÄVAMMAPOTILAIDEN AIVOVAMMOJEN TUNNISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ

PÄÄVAMMAPOTILAIDEN AIVOVAMMOJEN TUNNISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ PÄÄVAMMAPOTILAIDEN AIVOVAMMOJEN TUNNISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ Katri Saarela Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ensiapu Acuta Joulukuu 2011

Lisätiedot

PÄÄN VAMMAT PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA - KYSELYTUTKIMUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TERVEYSKESKUSLÄÄKÄREILLE

PÄÄN VAMMAT PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA - KYSELYTUTKIMUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TERVEYSKESKUSLÄÄKÄREILLE PÄÄN VAMMAT PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA - KYSELYTUTKIMUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TERVEYSKESKUSLÄÄKÄREILLE Minna Artsola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen

Lisätiedot

KOMMOOTION SAANEEN LAPSEN OIREET KOTIHOIDOSSA. Incidence and duration of post-concussion symptoms in children

KOMMOOTION SAANEEN LAPSEN OIREET KOTIHOIDOSSA. Incidence and duration of post-concussion symptoms in children KOMMOOTION SAANEEN LAPSEN OIREET KOTIHOIDOSSA Incidence and duration of post-concussion symptoms in children Inkeri Savolainen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lastenkirurgia

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Aikuisiän aivovammat

Aikuisiän aivovammat Käypä hoito -suositus Suomen Neurologinen Yhdistys, Suomen Neurokirurginen Yhdistys, Suomen Fysiatriyhdistys, Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys ja Suomen Neuropsykologinen Yhdistys Tavoitteet ja kohderyhmä

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Ajankohtaista BEPS:stä. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus

Ajankohtaista BEPS:stä. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus Ajankohtaista BEPS:stä Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus 24.10.2014 BEPS G20-valtiot antoivat OECD:lle viime vuonna toimeksiannon kehittää kansainväliseen verotukseen säännöt,

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

JONNE VÄISÄNEN JARI PARKKARI TIMO KUURNE PEKKA KANNUS

JONNE VÄISÄNEN JARI PARKKARI TIMO KUURNE PEKKA KANNUS 667 Katsausartikkeli Urheilussa syntyvät aivovammat JONNE VÄISÄNEN JARI PARKKARI TIMO KUURNE PEKKA KANNUS Tärkein tieto Suurin aivovammariski on kontakti- ja vauhtilajeissa, kuten jääkiekossa, alppilajeissa

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun

Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun tieteessä Tuomas Brinck LL, vs. osastonlääkäri tuomas.brinck@hus.fi Tim Söderlund LT, vs. osastonlääkäri Jarkko Pajarinen LT, dosentti, klinikkaylilääkäri Kirsi Willa DI, ohjelmistosuunnittelija HUS tietohallinto,

Lisätiedot

Kansainvälisessä terminologiassa aivotärähdyksen

Kansainvälisessä terminologiassa aivotärähdyksen Teksti: TEEMU LUOTO Urheilija ja pään vammat: Aivotärähdys on aina pienen paussin paikka Valtaosa urheilussa ja liikunnassa tapahtuvista pään vammoista on onneksi lieviä kuhmuja ja aivotärähdyksiä. Aivotärähdyksen

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma. Assi Aalto & Sofia Ajo LIEVÄ AIVOVAMMA. Kyselytutkimus tunnistamisen, hoidon ja jälkiseurannan

Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma. Assi Aalto & Sofia Ajo LIEVÄ AIVOVAMMA. Kyselytutkimus tunnistamisen, hoidon ja jälkiseurannan Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma 2012 Assi Aalto & Sofia Ajo LIEVÄ AIVOVAMMA Kyselytutkimus tunnistamisen, hoidon ja jälkiseurannan ohjeistuksista OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013 ENSIAPUOHJEITA TAITOLUISTELUVALMENTAJILLE JA OHJAAJILLE Soita 112, jos potilaalla on; Kova rintakipu Halvausoire Tajuttomuus Hengitysvaikeus Kouristuskohtaus Vaikea tapaturma Hyvin runsas verenvuoto Miten

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Retrogradisen amnesian merkitys akuutissa lievässä traumaattisessa aivovammassa

Retrogradisen amnesian merkitys akuutissa lievässä traumaattisessa aivovammassa Retrogradisen amnesian merkitys akuutissa lievässä traumaattisessa aivovammassa LK Perttu Kaipiainen Syventävät opinnot Tampereen yliopisto Neurokirurgia Kevät 2013 Ohjaus: Prof. Juha Öhman LL Teemu Luoto

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

IT-projekti. Mitä #&!% siellä tapahtuu?

IT-projekti. Mitä #&!% siellä tapahtuu? IT-projekti. Mitä #&!% siellä tapahtuu? Sporttirekisteripäivät 8.10.2014! Tapio Järvenpää Chief Disruption Officer, Motley Agency Ltd @Tapsa_Jpaa @MotleyAgency Mistä tietää, että suuri IT-projekti

Lisätiedot

Onko aivovamman vaikeusaste arvioitavissa?

Onko aivovamman vaikeusaste arvioitavissa? Onko aivovamman vaikeusaste arvioitavissa? Olli Tenovuo Neurologian ja neurotraumatologian dosen4 Ylilääkäri, vastuualuejohtaja TYKS Neurotoimialue Kuntoutuksen ja aivovammojen hoidon vastuualue Mitä vaikeusasteella

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS. Tapio Ivalo 2009

AIVOTÄRÄHDYS. Tapio Ivalo 2009 AIVOTÄRÄHDYS Tapio Ivalo 2009 AIVOTÄRÄHDYKSET Usein esiintyviä vammoja urheilussa myös amerikkalaisessa jalkapallossa (urheiluperäisiä aivotärähdyksiä USA 822 kpl/vrk) Vuosittain USA:ssa sattuu yli 300

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus www.pwc.fi :n nimikkeistökartoitus Tullinimikkeellä on merkitystä Luokittelulla tarkoitetaan prosessia, jossa maahantuodulle tavaralle tai vientitavaralle päätetään oikea tullinimike. Tullinimikkeellä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU. Matti Vartiainen 8.4.2014 Combitreha.fi

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU. Matti Vartiainen 8.4.2014 Combitreha.fi AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU Matti Vartiainen 8.4.2014 Combitreha.fi Matti Vartiainen 8.4.2014 Fysioterapeutti, Neurologian erikoisasiantuntija Terveystieteiden maisteri, TtM Tutkija; Jatko-opiskelija, Helsingin

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot