Lasten lievät aivovammat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten lievät aivovammat"

Transkriptio

1 KATSAUS tieteessä Atte Karppinen neurokirurgian erikoislääkäri HYKS, Töölön sairaala, neurokirurgian klinikka Minna Oinas LT, neurokirurgian erikoislääkäri HYKS, Töölön sairaala, neurokirurgian klinikka Tuula Lönnqvist lastenneurologian dosentti HYKS, lastenneurologian konsultaatioyksikkö Sari Pyörälä lastenkirurgian erikoislääkäri HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, lastenkirurgian klinikkaryhmä Päivi Salminen lastenkirurgian erikoislääkäri HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, lastenkirurgian klinikkaryhmä Vertaisarvioitu VV Lasten lievät aivovammat Lasten lievät aivovammat ovat tavallinen päivystyskäynnin syy. Pään TT-tutkimuksen tarve arvioidaan huolellisen vamma-anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Ensivaiheessa tärkeintä on tunnistaa välitöntä neurokirurgista hoitoa vaativat potilaat. Suurin osa lievän aivovamman saaneista lapsista voidaan kotiuttaa lyhyen seurannan ja/tai pään TT-tutkimuksen jälkeen. Lastenneurologin jatkoseurantaan ohjataan lapset, joiden vammaan liittyy tajuttomuus, pitkittynyt amnesia tai neurologisia puutosoireita. Lasten lievät aivovammat ovat tavallinen lääkäriin hakeutumisen syy. Suurin osa päivystykseen tuoduista päänsä loukanneista lapsista on täysin tajuissaan (1,2). Pienellä osalla näistä potilaista on kuitenkin kliinisesti merkittävä aivovamma, jonka tunnistaminen on alkuvaiheen hoidon ja tutkimusten tärkein tavoite. Kuvantamisen tarpeellisuudesta päätetään anamneesin ja kliinisten löydösten perusteella. Hyvin lievästä aivovammasta toipuminen tapahtuu lapsilla varsin nopeasti. Ongelmana on tunnistaa seurantaa tarvitsevat ja siitä hyötyvät potilaat. Toistaiseksi ei ole voitu luoda kovinkaan laajaa yhtenäistä käytäntöä tarvittaville tutkimuksille ja seurannalle. Lasten lievien aivovammojen tarkkaa ilmaantuvuutta on vaikea selvittää, koska aivovammojen vaikeusasteen luokittelussa on epäjohdonmukaisuutta. Lisäksi monet lievät vammat eivät johda lääkärissäkäyntiin ja osassa tapauksista lapsi voidaan kotiuttaa päivystyksestä ilman asianmukaisia sairauskertomusmerkintöjä. Tarkkoja epidemiologisia tilastoja Suomesta ei siis ole käytettävissä. Tavallisimmin lasten aivovammojen esiintyvyyttä on tutkittu sairaalarekistereistä, joissa vammojen vaikeusasteen jakauma vaihtelee valikoitumisen vuoksi (1,2,3,4,5). Pohjoissuomalaisen lapsikohortin seurantatutkimuksessa havaittiin aivotärähdyksen eli hyvin lievän aivovamman kumulatiiviseksi ilmaantuvuudeksi 14 vuoden aikana 18 tuhatta kohden (6). Vuosittainen ilmaantuvuus on tutkimusten perusteella noin tapausta sataatuhatta 0 15-vuotiasta lasta kohden (7). Pojilla riski saada aivovamma on kaksinkertainen tyttöihin verrattuna (5,7). Tavallisimmin lievä aivovamma syntyy putoamisen tai kaatumisen seurauksena. Muita yleisiä syitä ovat liikenne ja harrastukset, joiden osuus lisääntyy iän myötä (1,5,7). Pienten lasten kohdalla on muistettava myös kaltoinkohtelun mahdollisuus. Lievän aivovamman määritelmä Aivovamman kehittyminen on monimutkainen patofysiologinen tapahtuma, jonka aiheuttaa ulkoinen biomekaaninen voima. Aivovamma syntyy joko suoraan päähän kohdistuneesta iskusta tai muuhun kehoon, esimerkiksi kaularankaan kohdistuneen impulssin välittymisestä aivoihin. Lievän aivovamman akuutit oireet kuvastavat enimmäkseen ohimenevää toiminnallista häiriötilaa, mutta myös neuropatologiset muutokset ovat mahdollisia. Tavallisin oire on päänsärky. Muita yleisiä oireita ovat pahoinvointi ja oksentelu, huimaus, uneliaisuus sekä sekavuus. Myös lyhytaikainen tajuttomuus on mahdollinen. Tyypillisesti oireet helpottavat ja häviävät muutamassa päivässä. Aivovamman luokitteluperusteita on useita ja ne kaikki ovat keinotekoisia, sillä aivovammojen vaikeusastetta voidaan pitää jatkumona, jossa ei ole selviä rajakohtia. Vakiintunein menetelmä aivovammojen luokitteluun perustuu Glasgow n kooma-asteikkoon eli GCS-pisteytykseen (8), josta on myös lapsille tarkoitettuja muunnoksia (9). Tavallisimmin lievällä aivovammalla tarkoitetaan tilaa, jossa puolen tunnin kuluttua vammasta tehdyn kliinisen tutkimuksen GCS-pistemäärä on Lisäksi sallitaan noin vuorokauden mittainen vammaan liittyvä muistiaukko ja lyhytaikainen tajuttomuus. Aikuisiän aivovammojen Käypä hoito -suosituksessa (10) on esitetty perusteet, jotka soveltuvat suhteellisen hyvin myös lasten lievien aivovammojen luokitteluun (taulukko 1). 1405

2 KATSAUS Taulukko 1. Aikuisten lievän aivovamman luokitus (Käypä hoito 2008), jota voidaan soveltaa yli 2-vuotiaille. Hyvin lievä Kaikki seuraavista GCS-pistemäärä 15 puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan Ei tajunnan menetystä, amnesian kesto alle 10 minuuttia Ei aivovammaan liittyviä kliinisiä neurologisia löydöksiä Ei tuoretta kallon tai kallonpohjan murtumaa Ei vamman aiheuttamaa löydöstä pään TT- tai magneettikuvauksessa (lukuun ottamatta kallon ulkoista kuhmua/hematoomaa) Ei aivovamman edellyttämiä hoitotoimenpiteitä (mukaan luettuna oireiston vaatima yli 12 h sairaalaseuranta, poisluettuna oireenmukaiset lääkitykset) Lievä Kaikki seuraavista GCS-pistemäärä puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan Posttraumaattisen amnesian kesto enintään 24 tuntia Enintään 30 minuutin tajuttomuus Ei vamman aiheuttamaa kallonsisäistä löydöstä aivojen TT- tai magneettikuvauksessa Ei aivovamman edellyttämiä neurokirurgisia toimenpiteitä GCS: Glasgow n kooma-asteikko. Kirjallisuutta 1 Kuppermann N, Holmes JF, Dayan PS ym. Pediatric Emergency Care Applied Research Network (PE- CARN). Identification of children at very low risk of clinically-important brain injuries after head trauma: A prospective cohort study. Lancet 2009;374: Falk AC, Cederfjall C, von Wendt L, Klang Soderkvist B. Management and classification of children with head injury. Childs Nerv Syst 2005;21: Kraus MF, Susmaras T, Caughlin BP, Walker CJ, Sweeney JA, Little DM. White matter integrity and cognition in chronic traumatic brain injury: A diffusion tensor imaging study. Brain 2007;130: Emanuelson I, v Wendt L. Epidemiology of traumatic brain injury in children and adolescents in south-western sweden. Acta Paed 1997;86: Keskil IS, Baykaner MK, Ceviker N, Kaymaz M. Assessment of mortality associated with mild head injury in the pediatric age group. Childs Nerv Syst 1995;11: Rantakallio P, von Wendt L. Trauma to the nervous system and its sequelae in a one-year birth cohort followed up to the age of 14 years. J Epidemiol Community Health 1985;39: Berney J, Favier J, Froidevaux AC. Paediatric head trauma: Influence of age and sex. I. epidemiology. Childs Nerv Syst 1994;10: Teasdale G, Jennett B. Assessment of coma and impaired consciousness. A practical scale. Lancet 1974;2:81 4. Lievästä aivovammasta erotetaan yleensä omaksi ryhmäkseen hyvin lievä aivovamma, jota voidaan kutsua myös aivotärähdykseksi tai komplisoitumattomaksi lieväksi aivovammaksi. Lievien vammojen vaikeusasteen määrittäminen ainoastaan tajunnan tasoon (GCS) perustuvalla luokittelulla tai somaattisten ja kognitiivisten oireiden perusteella on liian karkeaa (11). Jaottelun luotettavuutta lisää tarvittaessa tehtävän pään kuvantamistutkimuksen ja vammaan liittyvän muistiaukon keston yhdistäminen GCS-pohjaiseen luokitteluun. Taulukon 1 luokittelu sallii lievässä aivovammassa pitkähkön tajuttomuuden (30 minuuttia), mutta kohtuullisen muistiaukon (vuorokausi). Toisaalta hyvin lievässä vammassa ei sallita tajuttomuutta lainkaan ja muistiaukko saa olla enintään 10 minuuttia. Tästä todennäköisesti seuraa, että suurin osa sairaalaan tuotujen lapsien aivovammoista luokitellaan lieviksi eikä hyvin lieviksi. Alle 2-vuotiaiden lasten kohdalla luokittelu on erityisen hankalaa, koska pelkästään GCS-pisteisiin perustuva luokittelu on osoittautunut epäluotettavaksi (2). Muistiaukon arviointi on sitä hankalampaa mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. Vasta kouluikäisillä lapsilla sen arviointi onnistuu luotettavasti. Lisäksi sekoittavat tekijät, kuten rauhoittava lääkitys, leikkaukset ja muut vammat vaikeuttavat arviointia entisestään. Myös psyykkiset tekijät saattavat aiheuttaa amnesiaa. Muistiaukko on kuitenkin tärkeä vamman vakavuusasteen mittari ja se kannattaa siksi pyrkiä määrittämään (10). Muistiaukon kesto määritetään vammanjälkeiseen hetkeen, josta potilaalla on yhtenäiset muistikuvat. Kliininen tutkimus Ensivaiheen tutkimusten tärkein tavoite on selvittää mahdollista neurokirurgista hoitoa vaativa vamma (esim. epiduraalivuoto) ja estää sen paheneminen. Hyvin lievän tai lievän vamman saanutta potilasta voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa huomioiden paikallisesti sovittu diagnostiikan porrastus. Päävamman saaneen anamneesi on syytä selvittää järjestelmällisesti kaikissa tapauksissa (12). Aiemmat sairaudet, vuototaipumus sekä päänalueen vammat ja niiden seuraamukset kirjataan. Vammamekanismi pitää selvittää mahdollisimman tarkasti, sillä sen perusteella voidaan alustavasti arvioida aivovamman todennäköistä vaikeusastetta ja muun, esimerkiksi rankavamman mahdollisuutta. Vammautumishetken lisäksi myös päähän osunut materiaali ja suojaavat tekijät, kuten kypärän käyttö, sekä mahdollisen tajunnan menetyksen ja muistiaukon pituus tulee selvittää ja kirjata. Tiedot on hyvä koota mahdollisimman monelta taholta (potilas, vanhemmat, silminnäkijä, ensihoitaja). Kliinisessä tutkimuksessa selvitetään tarkasti vamman ulkoiset merkit pään alueelta, kuitenkaan muita kehon alueita unohtamatta. Kookas ruhje tai kuhmu on merkki suuresta vammaenergiasta ja voi peittää alleen kallonmurtuman. Turvotus kasvoilla tai mustelma silmien tai korvien ympärillä viittaa kallonpohjan tai kasvoluiden murtuman mahdollisuuteen. Oireiden voimakkuus ja mahdollinen paheneminen antavat viitettä vamman vakavuusasteesta. Vamman ulkoisten merkkien tai poikkeavien neurologisten löydösten puuttuminen ei poissulje aivovammaa. Koska aivovamman akuutin vaiheen ennusteeseen ja hoitoratkaisuihin vaikuttavat myös muut mahdolliset vammat, niiden olemassaolo ja vaikeusaste tulisi arvioida yhtä systemaattisesti. Anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella päätetään, täyttyvätkö pään tietokonetomografia (TT) -tutkimuksen aiheet (kuvio 1, taulukko 2). 1406

3 tieteessä 9 Simpson DA, Cockington RA, Hanieh A, Raftos J, Reilly PL. Head injuries in infants and young children: The value of the paediatric coma scale. Review of literature and report on a study. Childs Nerv Syst 1991;7: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen Neuropsykologisen Yhdistyksen ja Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksen asettama työryhmä. Aivovammat. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2003 (päivitetty ). www. kaypahoito.fi 11 Moran LM. Do postconcussive symptoms discriminate injury severity in pediatric mild traumatic brain injury? J Head Trauma Rehabil 2011;26: Liimatainen S, Niskakangas T, Öhman J. Lievät aivovammat päivystyslääketieteessä. Duodecim 2011;127: Kuvio 1. Lapsen hyvin lievän tai lievän aivovamman hoito. Ei löydöstä Pään TT:n kriteerit täyttyvät Seuranta kunnes oireet helpottavat Pitkittyneet oireet TT: tietokonetomografia. MK: magneettikuvaus. Taulukko 2. (Hyvin) lievä aivovamma Löydös Sairaalaseuranta ja neurokirurgin konsultaatio Pään MK Ei tarvetta pään TT-kuvalle Seuranta kunnes oireet helpottavat Pitkittyneet tai pahenevat oireet Pään TT-kuvauksen aiheet lapsille päävamman yhteydessä (jokin seuraavista) Dunningin ym. (13) ohjeita mukaillen. GCS < 14, alle 2-vuotiaalla Iso kuhmu/ruhje (> 5 cm) päänahassa alle 2-vuotiaalla Epileptinen kouristuskohtaus Toistuva/ lisääntyvä oksentelu Lisääntyvä päänsärky Korkeaenerginen vamma (esim. liikenneonnettomuus > 50 km/h, putoaminen > 3 m) Monivamma GCS: Glasgow n kooma-asteikko. Kuvantaminen Lievissä aivovammoissa pään TT-tutkimuksia tehdään vaihtelevasti, %:lle lapsista (1,13,14). Ongelmana on oireiden ja kuvauslöydöksen välinen huono korrelaatio. Kuvatuista 1 83 %:lla on todettu vamman aiheuttama löydös. Leikkaushoitoa vaatii noin 0,1 56 % (1,5,13,15 19). Luvut vaihtelevat runsaasti riippuen potilasaineistosta, lievien aivovammojen luokitteluperusteista ja pään TT-tutkimukselle asetetuista kriteereistä. Tavoitteena on löytää kliinisesti merkittävät aivovammat, joiksi yleensä luetaan kuolemaan, neurokirurgiseen toimenpiteeseen, intubaatioon tai yli 2 vuorokauden sairaalahoitoon johtaneet vammat (1). Keskimäärin tällainen aivovamma voidaan todeta noin 1 %:lla potilaista, joiden GCS-pisteet ovat Jos potilasryhmään lisätään myös lapset, jotka ovat sekä uneliaita että sekavia (GCS-pisteet 13) lisääntyy kliinisesti merkittävän aivo- vamman todennäköisyys huomattavasti (13). TT-tutkimuksen aiheellisuutta mietittäessä on huomioitava sen aiheuttama säderasitus haittavaikutuksineen (mm. syöpäriski, jonka arvioidaan on olevan 1/ ) (20,21). Yhdysvalloissa TT-tutkimusten määrä on kaksinkertaistunut vuosien 1995 ja 2005 välillä (21). Suomessa suuntaus on ollut samankaltainen. TT-tutkimukset lisääntyivät 30 % vuosien 2000 ja 2005 välillä ja edelleen 22,7 % vuoteen 2008 mennessä (22). Toisaalta säteilyturvakeskuksen tilastojen mukaan lasten TT-tutkimukset ovat vähentyneet, jos verrataan vuosien 1995 ja 2008 lukumääriä tämä selittynee magneettitutkimusten saatavuuden lisääntymisellä. Akuutin aivovamman yhteydessä pään TTtutkimus on kuitenkin ensisijainen kuvantamismenetelmä sen hyvän saatavuuden, nopeuden, sekä kallon murtumien ja tuoreen verenvuodon hyvän erottelukyvyn vuoksi. Pään TTtutkimuksen aiheet aivovamman yhteydessä vaihtelevat runsaasti eri maiden ja yksiköiden välillä ja erilaisia algoritmeja on kehitetty lukuisia (14). Parhaiten validoitu ohjeistus pään TTtutkimuksen tekemiseksi perustuu pohjoisamerikkalaiseen prospektiiviseen tutkimukseen, jossa analysoitiin yli lievän aivovamman (GCS 14 15) saanutta lasta ja nuorta (1). Kyseisen ohjeistuksen tiukka noudattaminen johtaisi yli 200 lapsen TT-kuvaukseen, jotta todettaisiin yksi neurokirurgista hoitoa vaativa vamma. Taulukossa 2 esitetyt pään TT-tutkimuksen aiheet on laadittu Britanniassa tehdyn yli lapsipotilaan tutkimuksen pohjalta (13). Kyseisessä tutkimuksessa laadittiin päänsä loukanneille lapsille algoritmi, jonka perusteella pään TT-tutkimus tehtiin noin 14 %:lle. Sen herkkyys kliinisesti merkittävän aivovamman ennustamisessa oli 98 % ja tarkkuus 87 %. Tosin käyttäen samoja kriteerejä paljon pienemmässä aineistossa tarkkuus jäi vain 5 %:iin (23). Kaikki pään TT-tutkimukselle laaditut algoritmit ovat vain suosituksia, ja lopullisen päätöksen kuvaamisesta tekee hoidosta vastaava lääkäri omaan kokemukseensa ja arvioonsa perustuen. Sädearvot määritetään aina lapsen koon ja kuvausaiheen mukaan, eikä lasten kohdalla pidä käyttää aikuisten kuvausarvoja. Lisäksi sädearvot ovat osin myös laitekohtaisia (24,25). Kallon röntgenkuvauksen merkitys on nykyään vaatimaton, eikä se vallitsevan näkemyksen mukaan kuulu yli 1-vuotiaiden lasten aivo- 1407

4 KATSAUS Taulukko 3. Lasten aivovammojen sairaalaseurannan aiheet (jokin seuraavista). Päätä ei kuvattu ja lapsella edelleen oireita Pään TT:ssä löydös (vuoto, ruhje, murtuma), konsultoi löydöksestä neurokirurgia GCS < 14 Voimakkaat oireet (esim. päänsärky, pahoinvointi, oksentelu huimaus) Korkeaenerginen vamma Alle 2-vuotias lapsi Epäily pahoinpitelystä/ei luotettavaa kotiseurantaa Vuotohäiriö Kouristuskohtaus Hydrokefalussuntti Monivamma GCS: Glasgow n kooma-asteikko. 13 Dunning J, Daly JP, Lomas JP, Lecky F, Batchelor J, Mackway-Jones K, et al. Derivation of the children s head injury algorithm for the prediction of important clinical events decision rule for head injury in children. Arch Dis Child 2006;91: Pickering A. Clinical decision rules for children with minor head injury: A systematic review. Arch Dis Child 2011;96: Quayle KS, Jaffe DM, Kuppermann N, Kaufman BA, Lee BC, Park TS, et al. Diagnostic testing for acute head injury in children: When are head computed tomography and skull radiographs indicated? Pediatrics 1997;99:E Homer CJ, Kleinman L. Technical report: Minor head injury in children. Pediatrics 1999;104:e Schunk JE, Rodgerson JD, Woodward GA. The utility of head computed tomographic scanning in pediatric patients with normal neurologic examination in the emergency department. Pediatr Emerg Care 1996;12: Mandera M, Wencel T, Bazowski P, Krauze J. How should we manage children after mild head injury? Childs Nerv Syst 2000;16: Stein SC. Management of minor closed head injury. Neurosurg Quart1996;6: Brenner DJ. Estimating cancer risks from pediatric CT: Going from the qualitative to the quantitative. Pediatr Radiol 2002;32: Brenner DJ, Hall EJ. Computed tomography an increasing source of radiation exposure. N Engl J Med 2007;357: Säteilyturvakeskus. Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna STUK-B 121 / kesäkuu Helsinki: STUK Klemetti S, Uhari M, Pokka T, Rantala H. Evaluation of decision rules for identifying serious consequences of traumatic head injuries in pediatric patients. Pediatr Emerg Care. 2009;25: Säteilyturvakeskus. Lasten röntgentutkimuskriteerit. STUK tiedottaa 2008;1. vammojen diagnostiikkaan (26,27). Röntgenkuvalla nähdään vain murtumat eikä aivokudoksen vauriota. Kallomurtuma kyllä lisää kliinisesti merkittävän aivovamman riskiä, mutta vaikeassakaan aivovammassa ei välttämättä ole kallomurtumaa. Alle 1-vuotiailla lapsilla voi kallon röntgenkuvaus kuitenkin olla hyödyllinen yhdessä aivojen ultraäänitutkimuksen kanssa, erityisesti epäiltäessä pahoinpitelyvammaa. Magneettitutkimus (MK) tulee kyseeseen, jos TT-tutkimus ei osoita poikkeavaa, mutta oireet tai löydökset viittaavat kliinisesti merkittävään vammaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi useiden tuntien mittainen amnesia, neurologinen puutosoire tai GCS < 14. MK:n kiistattomia etuja ovat sen parempi herkkyys aivoaineen traumaattisille muutoksille ja säderasituksen puuttuminen. Lisäksi MK:lla voidaan osoittaa vammamuutoksia jopa vuosia tapahtuman jälkeen (3,28). Lievienkin pään vammojen jälkeen on MK:lla voitu osoittaa valkeassa aivoaineessa vamman aiheuttamiksi sopivia muutoksia (28). Näiden pienten valkean aineen muutosten kliinistä merkitystä ei tarkasti tunneta eivätkä ne välttämättä korreloi neurokognitiiviseen suoriutumiseen tai käyttäytymiseen. Kaikkien lievien aivovammojen MK ei ole rutiininomaisesti tarpeen. MK:ta suunniteltaessa on huomioitava, että suurin osa lapsista tarvitsee anestesian tutkimuksen onnistumiseksi. Anestesiassa käytetyt sedatoivat lääkeet häiritsevät merkittävästi tajunnan tason ja muistiaukon arviointia kuvauksen jälkeen. Vaikka uusia ja nopeampia MKsekvenssejä on kehitetty, tutkimus kestää vähintään 30 minuuttia. TT-tutkimus sen sijaan vaatii paikallaan pysymistä vain muutaman sekunnin ajan. Tulevaisuudessa MK:n parempi saatavuus ja nopeammat kuvasarjat todennäköisesti muuttavat kuvantamiskäytäntöjä siten, että osa TT-tutkimuksista korvataan MK:lla. Hoito Jos pään TT-tutkimuksessa nähdään kallonsisäinen vamma, tulee jatkohoidosta konsultoida neurokirurgia. Mikäli TT-tutkimusta ei ole saatavilla, vaikka sen aiheet täyttyvät, voidaan tajuissaan olevaa potilasta vaihtoehtoisesti seurata 12 tuntia. Mikäli tajunnantaso (GCS) seurannassa laskee tai oireet selvästi lisääntyvät, tulee lapselle viipymättä tehdä pään TT tai lähettää hänet hoitopaikkaan, jossa kuvaus voidaan välittömästi toteuttaa. Sairaalaseurannan aiheet on lueteltu taulukossa 3. Jos pään TT-kuvausta ei ole tehty, hyvin lievän aivovamman saanut lapsi voi kotiutua, kun oireet ovat selvästi lievittyneet. Mikäli pään TT on normaali ja oireet ovat lievittyneet tutkimusten aikana, lapsi voidaan kotiuttaa ilman sairaalaseurantaa kotihoito-ohjein varustettuna (29). Jos sairaalaseuranta arvioidaan tarpeelliseksi (taulukko 3), tulee vointia ja oireita seurata järjestelmällisesti käyttäen mieluiten erillistä kirjallista kaavaketta. Ensimmäisten kolmen vamman jälkeisen tunnin aikana potilaan tajunta (GCS), mahdollinen muistiaukko, verenpaine, syketaajuus sekä mustuaisten koko ja reaktiivisuus tutkitaan 15 minuutin välein. Mikäli voinnissa tapahtuu merkittävä muutos huonompaan seurannan aikana, tulee välittömästi arvioida kallonsisäisen vuodon mahdollisuus ja harkinnan mukaan järjestää pään TT-tutkimus. On tärkeää muistaa, ettei sairaalaan tulovaiheessa tehty pään TT-tutkimus poissulje myöhemmin seurannan aikana ilmaantuvaa tai lisääntyvää kallonsisäistä vuotoa. Tarvittaessa pään TT-tutkimus täytyy siis uusia, jos seurannan aikana voinnissa tapahtuu selvä muutos huonompaan. Uusintakuvauksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan magneettitutkimusta. Yleensä lievissä vammoissa riittää tunnin sairaalaseuranta, jonka jälkeen oireet ovat joko hävinneet tai selvästi lievittyneet ja potilas voidaan kotiuttaa. Jos oireilu pitkittyy, eikä pään TT-tutkimuksessa voida todeta kallon sisäistä vammaa, tulisi harkita magneettitutkimusta. Kaikissa tapauksissa on arvioitava perheen sosiaalinen tilanne suhteutettuna lapsen ikään 1408

5 tieteessä Lasten lievien aivovammojen ennuste on pääsääntöisesti hyvä. 25 Säteilyturvakeskus. Lasten röntgentutkimusohjeisto. STUK tiedottaa 2005;1. 26 Lloyd DA, Carty H, Patterson M, Butcher CK, Roe D. Predictive value of skull radiography for intracranial injury in children with blunt head injury. Lancet. 1997;349: Reed MJ, Browning JG, Wilkinson AG, Beattie T. Can we abolish skull x rays for head injury? Arch Dis Child. 2005;90: Wilde EA, McCauley SR, Hunter JV ym. Diffusion tensor imaging of acute mild traumatic brain injury in adolescents. Neurology 2008;70: Holmes JF, Borgialli DA, Nadel FM ym. Do children with blunt head trauma and normal cranial computed tomography scan results require hospitalization for neurologic observation? Ann Emerg Med 2011;58: Halstead ME, Walter KD. Council on Sports Medicine and Fitness. Pediatrics 2010;126: Hessen E, Anderson V, Nestvold K. MMPI-2 profiles 23 years after paediatric mild traumatic brain injury. Brain Injury 2008;22: Gaetz M, Goodman D, Weinberg H. Electrophysiological evidence for the cumulative effects of concussion. Brain Injury 2000;14: Guskiewicz KM, McCrea M, Marshall SW ym. Cumulative effects associated with recurrent concussion in collegiate football players: The NCAA concussion study. JAMA 2003;290: MacKay M VJ. The child safety report card 2009: Summary for 24 countries. Amsterdam: European Child Safety Alliance, Eurosafe Markkula J. Providing a safe environment for our children and young people: Finlands national action plan for injury prevention among children and youth. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Discussion Papers 2010;8. 36 Thompson DC. Helmets for preventing head and facial injuries in bicyclists. Cochrane Database of Systematic Reviews. 2000:CD Liikenneturva. Pyöräilykypärän käyttö 2009 (päivitetty ). index.php?we_objectid= Castle SL, Burke RV, Arbogast H, Upperman JS. Bicycle helmet legislation and injury patterns in trauma patients under age 18. J Surg Res 2010; painossa. ja todettuun aivovammaan. Luotettavan seurannan mahdollistava perhetilanne on kotiutumisen edellytys. Tarvittaessa voidaan pyytää virkaapua sosiaali- tai lastensuojeluviranomaisilta. Kotihoito-ohjeet annetaan huoltajalle kirjallisena. Ohjeissa tulee mainita oireet, joiden ilmaantuessa lapsi on tuotava takaisin, ja toisaalta oireet, joita voi seurata ja hoitaa kotona esimerkiksi antamalla lievään päänsärkyyn parasetamolia. Liitetaulukossa (s. 1410b) on esimerkki kotiseurantaohjeista. Kouluun ja liikuntaharrastuksiin lapsi voi palata oireiden hävittyä. Kirjallisuudessa ei ole tutkittua tietoa suosituksista jokapäiväisiin aktiviteetteihin palaamisen aikataulusta. Tavallisesti ohjeistetaan lisäämään aktiviteettia asteittain oireiden helpottuessa. Vuodelevon hyödyllisyydestä ei ole näyttöä. Kilpaurheiluun palaamisessa amerikkalaiset nykysuositukset ovat varsin tiukkoja (30). Harjoittelu ja pelaaminen tulisi aloittaa asteittain ja mieluiten joukkueen lääkärin valvonnassa. Jälkiseuranta Seurantakäynnin tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Tavoitteena on varmistaa, että toipuminen on sujunut odotusten mukaisesti. Hyvin lievä aivovamma (taulukko 1) ei pääsääntöisesti vaadi seurantakäyntiä. Perheelle on kerrottava, että heidän tulee ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli oireet pahenevat tai pitkittyvät yli kaksi viikkoa kestäviksi. Lapsen lievässä aivovammassa, johon liittyy primaaritajuttomuus, yli 10 minuutin amnesia tai neurologisia löydöksiä (taulukko 1) suosittelemme lastenneurologista arviota 1 3 kk tapaturmasta sekä aivojen magneettikuvausta, mikäli sitä ei ole tehty akuutissa vaiheessa. Ennuste Lasten lievien aivovammojen ennuste on pääsääntöisesti hyvä ja se tulee kertoa sekä lapsille itselleen että heidän vanhemmilleen. Hyvin lievissä vammoissa kognitiivinen suorituskyky säilyy ennallaan (31). Pitkittyneiden ja jopa pysyvien oireiden syntymekanismista ja esiintyvyydestä on vaihtelevia käsityksiä. On osoitettu, että osassa alkuvaiheessa lieviksi luokitelluista vammoista todetaan kuvantamisella (pään TT tai MK) kallonsisäinen löydös joko paikallisena tai diffuusina aksonivauriona (DAI). Hyvin pienessä osassa tarvitaan jopa leikkaushoitoa, eikä kuolleisuuskaan ole 0 % (5,18). Näissä tapauksissa ei olekaan enää kyse lievästä aivovammasta. Aivovamman lopullinen vaikeusaste arvioidaan seurannan ja siihen tarpeen mukaan liitettävien tutkimusten (lastenneurologinen arvio, aivojen MK, neuropsykologinen tutkimus, lasten- tai nuorisopsykiatrin arvio) perusteella. Hyvien prospektiivisten tutkimusten puuttuessa ei ole toistaiseksi mahdollista sanoa, voivatko toistuvat lievät aivovammat aiheuttaa kumuloituvan haitan, mutta tälle näkemykselle on paljon tukea (30,32,33). Ennaltaehkäisy Primaaripreventio on erityisen tärkeää aivovammoissa, joiden seuraamukset lapsen tai nuoren loppuelämälle ovat suuret. Ennaltaehkäisyssä pyritään ennen kaikkea kuolemien ja vaikeiden vammojen vähentämiseen, mutta samalla vaikutetaan myös lievien vammojen ilmaantuvuuteen. Ennaltaehkäisyllä on saatu merkittäviä tuloksia. Suomessa 1970-luvun korkea liikennekuolleisuus on saatu puoliintumaan, vaikka samanaikaisesti liikenteen määrä on merkittävästi kasvanut. Euroopan lapsiturvallisuusliiton selvitys osoittaa, että suurin osa tapaturmista olisi ehkäistävissä, jos noudatettaisiin tiedossa olevia turvallisuuskäytäntöjä (34). Ennaltaehkäisyn varjolla ei kuitenkaan saa ylisuojella lapsia, sillä se vähentää lasten mahdollisuuksia hallita omaa riskinottokykyään. On löydettävä tasapaino lapsen leikkimahdollisuuksien, turvallisuuden ja riskien välillä (35). Pyöräilykypärän käyttö vähentää pään vamman, aivovamman ja vakavan aivovamman vaaraa % kaikenikäisillä (36). Vuonna 2009 suomalaisista alle kouluikäisistä lapsista käytti kypärää 90 %, 7 12-vuotiaista puolet, mutta vuotiaista vain 12 %, vaikka heillä on kohonnut riski joutua pyöräonnettomuuteen (37). Lakisääteisyys lisää pyöräilykypärän käyttöä alkuun, mutta myös ulkomaiset julkaistut pitkäaikaisseurannat osoittavat, että käyttöaste jää lakisääteisyydestä huolimatta epätyydyttäväksi murrosikäisten ja aikuisten kohdalla (38,39). Pään vammojen yleisyys eri liikuntalajeissa vaihtelee. Rullalautailun tai laskettelun osalta ei ole yhtä kattavia tutkimuksia kuin pyöräilystä, mutta kypärää suositellaan ehdottomasti. On tärkeää seurata lajikohtaisesti syntyviä vammoja, tunnistaa vaaratilanteet, päivittää turvallisuus- ja suojavarusteohjeet ja myös huomioida 1409

6 KATSAUS 39 Dellinger AM. Bicycle helmet use among children in the United States: The effects of legislation, personal and household factors. J Saf Res 2010;41: Sosiaali- ja terveysministeriö. Turvallisesti kotona ja vapaa-aikana. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. ne valmennuksessa sekä lajikohtaisissa säännöissä. Euroopan lapsiturvallisuusliitto arvioi lasten turvallisuuden tason 24:ssä Euroopan maassa vuonna Suomi asettui 10 muun maan joukossa tasolle hyvä, eikä yksikään maa saavuttanut erinomaista turvallisuuden tasoa (34). Suomessa käynnissä oleva Euroopan lapsiturvallisuusliiton ehkäisyohjelma sisältää yli 50 toimenpidekokonaisuutta, joissa pyritään vaikuttamaan fyysisen ja sosiaalisen ympäristön turvallisuuteen, lainsäädännön ja ohjeistuksen kehittämiseen sekä turvallisuusasenteisiin ja -käyttäytymiseen (40). PantherMedia Yhteenveto Lasten lievät aivovammat ovat erittäin yleinen päivystyskäynnin syy. Akuutin vaiheen tutkimukset ja hoito perustuvat paikallisiin käytäntöihin ja suosituksiin, mutta vain osittain tutkittuun tietoon. Lievät aivovammat eivät useinkaan johda alkuvaiheessa oireenmukaista hoitoa enempiin toimenpiteisiin, ja osassa tapauksista lasta ei edes tuoda lääkäriin. Lievän aivovamman ennuste onkin yleensä hyvä. Aivovamman määrittäminen lieväksi ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Kliinisesti merkittävän vamman tunnistaminen voi olla vaikeaa ja saattaa vaatia kuvantamistutkimuksia. Lievän aivovamman tyypilliset oireet muistuttavat alkuvaiheessa kallonsisäisen vuodon oireita. Alkuvaiheen tutkimusten tärkein tehtävä on tunnistaa neurokirurgista hoitoa vaativat aivovammat, kuten epiduraalivuoto. Jatkoseurantaa ja lisätutkimuksia tarvitaan niissä tapauksissa, joissa oireet ja löydökset viittaavat vakavampaan vammaan. Maassamme on käynnissä Euroopan lapsiturvallisuusliiton ehkäisyohjelma lasten aivovammojen vähentämiseksi. Vanhemmat ovat avainasemassa, sillä he toimivat esimerkkeinä lapsilleen esimerkiksi pyöräilykypärän käytössä. Lopuksi Jokaisessa lasten aivovammoja hoitavassa päivystyksessä tulisi olla selvä ja järjestelmällinen tutkimus- ja hoitokäytäntö, johon tukeudutaan. Hoitavalla lääkärillä on lisäksi mahdollisuus käyttää harkintaa ja kokemustaan esimerkiksi pään TT-kuvauksen tekemisessä. Kliinisesti merkittävät aivovammat ovat tässä potilasryhmässä mahdollisia ja niiden tunnistaminen on erittäin tärkeää. n English summary > in english Children with mild head injury 1410

7 tieteessä ENGLISH SUMMARY Atte Karppinen M.D., Consultant Neurosurgeon Department of Neurosurgery Helsinki University Central Hospital Minna Oinas Tuula Lönnqvist Sari Pyörälä Päivi Salminen Children with mild head injury A child presenting with a mild head injury is a very common appearance in medical emergency departments. However, exact epidemiological data on the incidence is not available, because only part of mild head injury cases are recorded in hospital registers. The most common injury mechanisms are falls and traffic accidents. With increasing age the traffic accidents and sports related injuries become more common. Boys are more likely to sustain mild head injuries compared with girls. The severity classification is usually based on the Glasgow Coma Score (GCS) and the applicability of the classification can be enhanced by taking into account the length of unconsciousness and posttraumatic amnesia. Usually head injuries are regarded as mild if the GCS score is at presentation to the emergency department. Majority of paediatric patients with mild head injuries are fully alert and conscious with relatively quickly subsiding symptoms and can be managed with observation and symptomatic medication. However, a small number of patients with apparently mild symptoms may develop life threatening intracranial traumatic haemorrhage. To identify these cases it is recommended that an agreed guideline is followed. A thorough history of the trauma mechanism and details from the scene (such as loss of consciousness and amnesia) should be recorded as well as symptoms and signs. One should not forget to look for other injuries, which may accompany head injury. Approximately 1% of children presenting with minor head injury (GCS scores 14 15) have clinically relevant important head injury, which is usually defined as death, need for neurosurgical intervention, intubation or hospital admission for two nights or more. There is an exponential correlation between GCS scores of 13 through 15 and frequency of abnormal CT findings. Large population based studies have derived and validated rules for CT scanning in paediatric mild head injuries. The risks of CT scanning (ionizing radiation) have to be weighed against the probably useful information received from the study. A follow-up visit should be booked for children with a complicated mild head injury (brief loss of consciousness, retrograde amnesia of more than 10 minutes or focal neurological signs). We also recommend an MR scan of the head for these children, unless already done at the initial work-up. Selected cases are referred to neuropsychological testing. The prognosis of mild head injury in the paediatric age group is good in general, and this should be pointed out to the parents. However, we should keep in mind that some children may have prolonged disability following a head injury, which at presentation was regarded as mild. Reduction of head injuries with preventive measures such as wearing a helmet makes inherent sense. Legislation concerning traffic has been under constant review and has no doubt decreased the mortality in road traffic accidents. Parents bear an important responsibility and role to act as examples and to guide their children in risk management. 1410a

8 tieteessä Liitetaulukko 1 HYKS:n kotihoito- ja seurantaohjeet lievän aivovamman saaneelle lapselle. Lievän aivovamman tavallisimmat oireet ovat: päänsärky pahoinvointi lyhytaikainen tajuttomuus heti vamman jälkeen oksentelu kalpeus uneliaisuus muistamattomuus Lievä aivovamma sinänsä aiheuttaa hyvin harvoin myöhäisoireita, muutaman vuorokauden kuluttua vammasta suurin osa lievän aivovamman saaneista lapsista on toipunut ennalleen. Hyvin lievää aivovammaa voidaan kutsua myös aivotärähdykseksi ja näissä tapauksissa toipuminen sujuu nopeammin, yleensä parissa päivässä. Koska samanlaiset ensioireet voivat johtua myös monta kertaa vaarallisemmasta kallonsisäisestä verenvuodosta ja koska sen tyypilliset merkit voivat ilmaantua vasta monen tunnin kuluttua, on tärkeää, että joku tarkkailee lasta ensimmäisenä vamman jälkeisenä vuorokautena. Hoito-ohjeet Varmista, ettei lapsi jää vamman jälkeen yksin vaille valvontaa. Anna lapsen itsensä valita, haluaako hän lepäillä vuoteessaan vai askarrella omiaan; vuodelepo ei siis ole mitenkään pakollista, muttei kiellettyäkään. Herätä lapsi 1 2 kertaa yöllä ja vaihda hänen kanssaan muutama sana: näin varmistut siitä, että lapsen tajunnantaso on normaali. Ota yhteys sairaalaamme, jos lapsi tuntuu uudestaan luonnottoman uneliaalta, ei ole heräteltävissä normaaliin tapaan tai hän vaikuttaa sekavalta. Samoin, jos päänsärky ja pahoinvointi lisääntyvät. Epäselvissä asioissa voit myös ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön tai kirurgian päivystykseen. Tarvittaessa voit antaa lapselle painon mukaisen kipulääkityksen (parasetamoli). 1410b

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Aivotärähdys. Oireet ja tutkiminen. Tyypillisimpiä akuutin vaiheen oireita aivotärähdyksessä

Aivotärähdys. Oireet ja tutkiminen. Tyypillisimpiä akuutin vaiheen oireita aivotärähdyksessä Esa-Pekka Pälvimäki, Jari Siironen, Juha Pohjola ja Juha Hernesniemi NÄIN HOIDAN Aivotärähdys Aivotärähdys on varsin yleinen päähän kohdistuneen ulkoisen väkivallan tai kiihtyvyyden aiheuttama korjautuva

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

PÄÄVAMMAPOTILAIDEN AIVOVAMMOJEN TUNNISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ

PÄÄVAMMAPOTILAIDEN AIVOVAMMOJEN TUNNISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ PÄÄVAMMAPOTILAIDEN AIVOVAMMOJEN TUNNISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ Katri Saarela Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ensiapu Acuta Joulukuu 2011

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä

Ravistellun vauvan oireyhtymä Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista BEPS:stä. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus

Ajankohtaista BEPS:stä. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus Ajankohtaista BEPS:stä Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus 24.10.2014 BEPS G20-valtiot antoivat OECD:lle viime vuonna toimeksiannon kehittää kansainväliseen verotukseen säännöt,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Pään vammat perusterveydenhuollossa kyselytutkimus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskuslääkäreille

Pään vammat perusterveydenhuollossa kyselytutkimus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskuslääkäreille ALKUPERÄISTUTKIMUS Teemu M. Luoto, Minna Artsola, Mika Helminen, Suvi Liimatainen, Elise Kosunen, Juha Öhman Pään vammat perusterveydenhuollossa kyselytutkimus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskuslääkäreille

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ TULEVALLA VUOSIKYMMENELLÄ 18.12.2009 Marek Salermo KSV/LOS VUOSI 2009 Kaupunkialueiden kestävä kehitys on valtava haaste. Se edellyttää kaupunkien talouskehityksen ja

Lisätiedot

Suomen vapaaotteluliitto (SVOL). Lääkärintarkastus.

Suomen vapaaotteluliitto (SVOL). Lääkärintarkastus. Suomen vapaaotteluliitto (SVOL). Lääkärintarkastus. Jokaisen SVOL alaisiin kilpailuihin osallistuvan henkilön tulee toimittaa ennen ottelua voimassa oleva vuositarkastuslomake järjestävälle taholle. Voimassa

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16.

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16. Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset Versio: puheenjohtajan ehdotus 13.5.2016, neuvoston asiakirja 8780/16. Artikla 2 1. This Directive applies to deck crew members, radio operators, liquefied

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Capacity utilization

Capacity utilization Mat-2.4142 Seminar on optimization Capacity utilization 12.12.2007 Contents Summary of chapter 14 Related DEA-solver models Illustrative examples Measure of technical capacity utilization Price-based measure

Lisätiedot

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat Kilpailuluokat Ohessa kilpailuluokat NC 2016 ja IPMS Open. Ilma-alukset Potkurikoneet 1:73 ja pienemmät Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät Potkurikoneet 1:72-1:49 Suihkukoneet 1:72-1:49 Potkurikoneet 1:48

Lisätiedot

Draft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation

Draft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation JOUSTOKAUKALON VAIKUTUS VAMMOJEN EHKÄISYYN Markku Tuominen Suomen jääkiekkoliitto International Ice Hockey Federation IIHF:N VAMMAREKISTERÖINTI IIHF:n turnaksissa vuodesta 1998 M vuodesta 2006 10 kautta

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö 14.2.2013 Energiajuomat mm. Teho, Battery, Red Bull hs.fi Myynti ja markkinointi On laillista myydä

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki 1 Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki Lääkinnällinen laite MDD Instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Syventävät auditoinnit - yleistä

Syventävät auditoinnit - yleistä Syventävät auditoinnit - yleistä Kliinisten auditointien kehittäminen KLIARY:n järjestämä seminaari 18.1.2016 Aluehallintavirasto, Pasila, Helsinki Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus (STUK) Siht., Kliinisen

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot