JONNE VÄISÄNEN JARI PARKKARI TIMO KUURNE PEKKA KANNUS
|
|
- Arttu Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 667 Katsausartikkeli Urheilussa syntyvät aivovammat JONNE VÄISÄNEN JARI PARKKARI TIMO KUURNE PEKKA KANNUS Tärkein tieto Suurin aivovammariski on kontakti- ja vauhtilajeissa, kuten jääkiekossa, alppilajeissa ja moottoriurheilussa. Hyvin lievän ja lievän aivovamman tavallisimpia oireita ovat päänsärky, huimaus, pahoinvointi, näköhäiriöt ja lyhyt muistiaukko. Lyhytkin tajuttomuus merkitsee sekä kallonmurtuman että poikkeavien kallonsisäisten löydösten todennäköisyyden kasvua noin nelinkertaisiksi. Viime aikoina on kiinnitetty erityisen paljon huomiota aivovammojen aiheuttamiin pitkäaikaisiin neuropsykologisiin muutoksiin, joita ovat mm. muistamisvaikeudet, keskittymis- ja oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuushäiriöt ja tiedon prosessoinnin hitaus. Jos urheilijan tai liikkujan aivovamman oireet jatkuvat yli 15 minuuttia, häntä ei saa päästää seitsemään päivään uudelle kontaktille alttiiksi. Jos urheilijalla on ollut saman kauden aikana jo aiempia, minkä tahansa tasoisia, aivovammoja, suositellaan em. pidempää taukoa urheilusta. Kypärän käyttö vähentää aivovamman vaaraa % kaikissa ikäryhmissä. Suurin osa liikunnassa ja urheilussa sattuvista aivovammoista on lieviä aivotärähdyksiä (commotio cerebri). Näistä ei jää pysyviä häiriöitä ja oireet häviävät viikon sisällä. Uuden Aikuisiän aivovammat Käypä hoito -suosituksen (2003) (1) mukaan aivotärähdys-nimitys tulisi kuitenkin harhaanjohtavana jättää pois virallisesta lääketieteen termistöstä. Aivotärähdys vastaa Käypä hoito -suosituksen luokittelussa hyvin lievää aivovammaa. Muut luokat ovat lievä, keskivaikea, vaikea ja erittäin vaikea aivovamma. Urheilussa ja liikunnassa suurin aivovammariski on kontaktilajeissa (jääkiekko, jalkapallo, kamppailulajit ja amerikkalainen jalkapallo). Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava myös muut urheilulajit, joissa on kova vauhti (moottoriurheilu, alppilajit, lu- milautailu) (1,2). Yhdysvalloissa on arvioitu tulevan yli 800 urheiluun liittyvää aivovammaa päivässä (3). Suomessa vastaava luku asukaslukuun suhteutettuna on AIVOVAMMOJEN VAMMAMEKANISMIT Aivovamma aiheutuu joko suorasta iskusta päähän tai epäsuoralla mekanismilla ilman varsinaista pääkontaktia (4). Molemmissa tapauksissa aivoihin kohdistuu kiihtyvyys-hidastuvuusvoimia tai rotaatiovoimia (5,6). Monissa lajeissa on tunnistettavissa lajityypilliset aivovammojen syntymekanismit. Jääkiekossa aivovamma syntyy useimmiten taklaustilanteissa, joko törmäyksessä vastustajaan tai pelaajan lyödessä päänsä kaukalon reunukseen (7). Alppilajeissa aivovammat syntyvät useimmiten kaatumisen aiheuttamasta pään iskuvammasta. Aivovammojen synnyn patofysiologia Aivovamman syntyyn johtavia patofysiologisia mekanismeja on viime vuosina alettu ymmärtää entistä paremmin. Diffuusia aksonivauriota pidetään aivovamman keskeisenä syynä. Useimmat tutkijat uskovat, että aivovamman jälkioireet aiheutuvat näistä hermokudoksen venymisestä johtuvista vaurioista (8). Välittömästi aivovamman synnyttyä solunulkoinen kaliumpitoisuus kasvaa. Tämä johtuu solukalvojen mekaanisesta häiriöstä, aksonivenytyksestä ja kaliumkanavien aukeamisesta. Yllä kuvattu ilmiö johtaa neuronien depolarisaatioon, mikä aiheuttaa glutamaatin (aminohappo; aivojen toimintaa kiihottava välittäjäaine) vapautumisen. Kaliumtasapainon ja solukalvojännitteen häiriintymisen korjaaminen lisää neuronien ATP:n käyttöä ja näin ollen glukoosin kulutusta. Aivovammojen patofysiologiaan liittyy myös solunsisäinen kalsiumpitoisuuden kasvu, ilmeisesti glutamaatin vapautumisen takia (9). Oireet ja löydökset Hyvin lievän ja lievän aivovamman oireet ja löydökset ovat samankaltaisia, mutta jälkimmäisessä oireet kestävät pidempään. Tyypillisiä hyvin lievien ja lievien aivovammojen oireita ovat päänsärky, huimaus, hetkellinen muistiaukko ja näköhäiriöt. Oireet ovat kuitenkin varsin vaihtelevia. Taulukossa 1 on esitetty lieviin aivovammoihin liittyviä oireita ja löydöksiä. Aivovammojen luokittelu Tässä artikkelissa käsitellään Käypä Hoito -suosituksen tarkoittamia hyvin lieviä ja lieviä aivovammoja. Hyvin lievässä aivovammassa Glasgow n koomaasteikon (GCS) mukaan (taulukko 2)
2 668 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 6/2005 VSK 60 Taulukko 1. Hyvin lievän ja lievän aivovamman merkkejä ja oireita. Validoidut oireet ja löydökset Muita oireita ja löydöksiä Ohimenevästi, alle 24 t Lyhytaikainen tajuttomuus 1 Univaikeudet Tarkkaavaisuushäiriö Muistiaukko Orientaatio-ongelmat Tuijottava / lasinen katse (antero- tai retrogradinen) 2 (ajan- tai paikan suhteen) Päänsärky Uneliaisuus Epäselvä puhe Huimaus Hitaus Oksentelu Näkökenttähäiriöt Korvien soiminen Koordinaatiovaikeudet Pahoinvointi Kaksoiskuvat Kehotusten noudattamatta jättäminen Näkökentän Heikentynyt kaventuminen keskittymiskyky Epävarmuus Persoonallisuusmuutokset Tunnottomuus / pistely Epäadekvaatti käytös Valonarkuus Epäadekvaatit tunneilmaisut Hermostuneisuus 1 Hyvin lievässä aivovammassa ei ole tajuttomuutta, lievässä sen kesto on alle 30 min 2 Hyvin lievässä aivovammassa muistiaukko on alle 10 min, lievässä enintään 24 tuntia Taulukko 2. Glasgow n koomaasteikko. Aivovamman vaikeusaste: pistettä lievä, 9 12 keskivaikea, 8 vaikea (maksimipistemäärä 15). Vaste ärsykkeelle Pistemäärä Silmien avaaminen spontaani (pitää silmät auki) 4 puheärsykkeelle 3 muulle ärsykkeelle 2 Motorinen vaste tottelee kehotuksia 6 paikallistava 5 väistää ärsytystä 4 koukistaa raajaa/raajat 3 ojentaa raajaa/raajat 2 Puhevaste asiallinen 5 sekava 4 sanoja 3 ääntelyä 2 30 minuutin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan pistemäärä on 15, ja vammaan ei liity tajunnan menetystä ja muistiaukon kesto on alle 10 minuuttia. Lievässä aivovammassa 30 minuutin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan GCS-pistemäärä on 13 15, tajunnan alentuminen kestää enintään 30 minuuttia ja osittaisen muistiaukon kesto on enintään 24 tuntia. Jos joku näistä aikarajoista ylitetään, puhutaan keskivaikeasta tai sitä vakavammasta aivovammasta. Käytännössä muistiaukon määritys on usein vaikeaa. Aivovammojen tarkempi luokittelu nimenomaan kilpaurheilun yhteydessä on järkevää, koska kilpaurheilu aiheuttaa valtaosan liikunnassa syntyneistä aivovammoista ja koska aivovamman aste vaikuttaa suoraan siihen, miten urheilijan sallitaan jälleen osallistuvan kilpailuihin ja harjoituksiin. Erilaisia urheiluelämään soveltuvia aivovammojen luokittelujärjestelmiä on useita, esim. Cantu (10), McGill (11), VNI (12,13), AAN (14) ja CMS (15) -asteikot. Näistä kolmiosainen AAN:n (American Academy of Neurology) luokittelu on käytetyin (taulukko 3). Perinteisesti lievien aivovammojen luokittelussa on otettu huomioon vain tajunnanmenetys ja muistiaukko. Nykykäsityksen mukaan tämä ei kuitenkaan riitä, vaan hoitavan henkilökunnan täytyy ottaa huomioon myös aivovamman jälkeiset muut oireet (taulukko 1). Neurokognitiivisen suorituskyvyn heikkenemisen aivovamman jälkeen on todettu ennustavan paremmin jälkioireiden Taulukko 3. Aivovammojen luokittelu urheilussa American Academy of Neurologyn mukaan (14). Luokka kestoa kuin lyhyt tajuttomuus tai aiemmat aivovammat (16,17). ENSIAPU JA -HOITO Oireet I, lievä Ei tajuttomuutta, oireet kestävät alle 15 minuuttia II, kohtalainen Ei tajuttomuutta, oireet kestävät yli 15 minuuttia III, vaikea Tajuttomuus Aivovamman sattuessa on ensimmäisenä tarkastettava ja hoidettava potilaan vitaalitoiminnot (hengitys ja verenkierto) ja määritettävä potilaan tajunnan taso (GCS-asteikko) (taulukko 4). Tajutonta traumapotilasta on käsiteltävä kaularankavammaisena, kunnes toisin osoitetaan. Tajuton potilas siirretään kentältä kaula- ja selkäranka tuettuna, ja leukaa kohottamalla turvataan vapaa ilmatie. Tajuton potilas on intuboitava mahdollisimman pian, ellei tajunta nopeasti parane. Jos intubaatio ei jostain syystä onnistu, on vapaa ilmatie turvattava esim. nieluputken avulla. Jos potilas on tajuissaan, tuetaan ja tunnustellaan kaularanka ennen potilaan siirtämistä ja pyydetään potilasta liikuttamaan raajojaan ja kysytään kipukohdat. Tarkempi neurologinen status voidaan tehdä esim. pukuhuoneessa tai ensiapuhuoneessa. Siinä kiinnitetään aluksi huomiota potilaan yleistilaan ja mahdollisiin viitteisiin kallotai kasvomurtumasta (mm. veren tai likvorin vuoto korvasta tai nenästä tai aristava verenvuodon aiheuttama pullistuma kallon ihon alla). Sen jälkeen tutkitaan aivohermot, erityisesti pupillien koko ja valoreaktiot, silmien liikkeet sekä raajojen liikkeiden ja sensoriikan symmetrisyys. Verenpaine ja syketaajuus on mitattava. Jos selkärangan murtumaepäilyä ei ole, tehdään lopuksi vielä tasapainotesti (Romberg) ja koordinaatiokoe (esim. sormi-nenänpääkoe) potilaan kunnon niin salliessa. Löydösten kirjaaminen kellonaikoineen on aivovammojen yhteydessä erittäin tärkeää. Aivovammapotilaan ensihoidossa keskeisinä tavoitteina ovat verenpaineen, hapensaannin ja hengityksen ylläpito sekä mahdollisen verenhukan volyymikorjaus (1). Vammautuneen ylävartalo asetetaan lievään kohoasentoon, jos muut vammat eivät ole esteenä. Potilaan keskiverenpaineen on syytä olla yli 90 mmhg. Aivovammapotilaan hoidossa tulee välttää lääkityksiä ilman selviä käyttöaiheita. Päänsärkyä hoidetaan mieluiten sellaisilla kipulääkkeillä (esim. parasetamoli), jotka
3 669 Taulukko 4. Urheilijan aivovamman ensiapu ja -hoito. Tarkista vitaalitoiminnot (hengitys ja verenkierto) Määritä tajunnan taso (Glasgow n kooma-asteikko) Turvaa vapaa ilmatie (jos potilas on tajuton, intuboi) Tunnustele ja tue kaularanka Jos potilas on tajuissaan, pyydä liikuttamaan raajoja ja kysy kipukohdat Siirrä potilas selkäranka tuettuna pukuhuoneeseen tai ensiapuhuoneeseen Tarkempi neurologinen status yleistila viitteet kallo- tai kasvomurtumasta aivohermot (erityisesti pupillien koko ja valoreaktiot, ja silmien liikkeet) raajojen liikkeiden ja sensoriikan symmetrisyys Verenpaine ja syketaajuus Potilaan kunnon salliessa tasapainotesti (Romberg) ja koordinaatiokoe (esim. sormi-nenänpää-koe) Oireita < 15 min Mikäli potilas on oireeton 2 6 tunnin seurannan jälkeen, ei urheilurajoituksia Ei tajuttomuutta Oireita > 15 min Kuvio 1. Toimenpiteet urheilussa syntyvän aivovamman jälkeen. (1,14,18,26). Taulukko 5. Urheilijan aivovamman jälkeinen liikunnan aloittaminen (26). Jokainen porras kestää vähintään 24 tuntia, ja seuraavalle portaalle siirrytään vasta, kun edellisellä portaalla urheilija on täysin oireeton. Aivovamman jälkeen, taulukossa 1 kuvattujen oireiden jatkuessa yli 15 min, on pidettävä siis vähintään viikon tauko urheilusta. 1. Tauko kaikesta harjoittelusta ja kilpailemisesta 2. Kevyt liikunta (esim. kevyt hölkkä) 3. Lajinomainen harjoitus (esim. luisteluharjoitus jääkiekossa) 4. Harjoitus ilman kontaktia (esim. kiertoharjoitukset jääkiekossa) 5. Normaali harjoitus lääkärintarkastuksen jälkeen 6. Peli, ottelu tai kilpailusuoritus eivät lisää verenvuotovaaraa. Pahoinvointiin on ondansetroni suositeltavampi kuin neuroleptivaikutuksen omaavat metoklopramidi ja proklooriperatsiini (1) (taulukko 4, kuvio 1) Aivovamma urheilussa 2 6 tunnin seuranta Tajuttomuus Muistiaukko, sekavuus tai uneliaisuus, neurologisia löydöksiä, voimakkaat tai lisääntyvät oireet, kouristuskohtaus, viitteitä kallo- tai kasvomurtumasta Ei Kyllä Lähete sairaalaan, jossa mahdollisuus päivystysluonteiseen TT-kuvaukseen Jokaiselle potilaalle vähintään yhden viikon tauko kontaktiurheilusta Lähete sairaalaan, jossa mahdollisuus päivystysluonteiseen TT-kuvaukseen ja jokaiselle potilaalle vähintään 2 viikon tauko kontaktiurheilusta Jos epäily aivovammasta herää, on urheilijaa seurattava 2 6 tuntia. Akuutin vaiheen orientaatioselvitys Ensihoidon ja statuksen jälkeen tehdään aivovamman saaneelle urheilijalle orientaatiokysymyksiä esim. Maddocksin kysymysten avulla, kuten: Millä kentällä / missä hallissa olemme? Ketä vastaan pelaamme? Mikä erä on käynnissä? Ketä vastaan pelasimme viime viikolla? Perinteiset orientaatiokysymykset, kuten Mikä päivä tänään on?, Kuka on Suomen presidentti? on todettu urheilijoilla epäluotettavammiksi kuin Maddocksin kysymykset (18,19). Muita yksinkertaisia neuropsykologisia testejä ovat mm. kehotukset vähentää 100:sta 7 ja tuloksesta 7 jne. ja luetella kuukaudet käännetyssä järjestyksessä. KUVANTAMINEN Pään tietokonetomografia on yleensä ensisijainen kuvantamismenetelmä, kun epäillään keskivaikeaa aivovammaa, vaikeampaa kallonsisäistä vammaa tai pään alueen murtumaa. Tällaiseen vammaan viittaavat mm. tajuttomuus, yli tunnin muistiaukko, kouristuskohtaus, pitkittynyt tai paheneva päänsärky, tai neurologiset oireet 30 minuuttia aivovamman jälkeen (1,20). Lyhytkin tajuttomuus merkitsee sekä kallonmurtuman että poikkeavien kallonsisäisten tietokonetomografialöydösten todennäköisyyden kasvua noin nelinkertaisiksi verrattuna potilaisiin, jotka eivät ole menettäneet tajuntaansa (21,22). Lievissä vammoissa poikkeava kallonsisäinen tietokonetomografialöydös todetaan noin 4 %:lla niistä, joilla GSC-pistemäärä on 15, mutta jo 16 %:lla niistä, joilla pistemäärä on 14 (1). Magneettikuvaus on tietokonetomografiakuvausta herkempi osoittamaan kortikaalisia ja subkortikaalisia harmaan aineen vaurioita ilman vuotoa sekä diffuusia aksonivauriota ja aivorungon vammoja (1). Magneettikuvauksen saatavuus päivystyksenä on rajoitettua ja se vaatii potilaan pysymistä liikkumatta. Kalloröntgenkuvausta voidaan harkita, jos tietokonetomografiatutkimus ei ole tarpeen tai sitä ei ole saatavilla, esim. pään alueen murtumaa epäiltäessä. Kalloröntgenkuvauksella voi myös olla vakuutusoikeudellista merkitystä. AIVOVAMMAPOTILAAN SEURANTA Jos epäily aivovammasta herää, on urheilijaa seurattava 2 6 tuntia (kuvio 1).
4 670 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 6/2005 VSK 60 Asianomaista ei saa jättää yksin, eikä hänelle saa antaa ruokaa tai nestettä suun kautta. Tajunnan taso on hyvä tutkia minuutin välein (GCS) ja muut neurologiset oireet ja testit tunnin välein. Tilanteen vakaannuttua arviointia voidaan harventaa. Vamman jälkeisenä yönä aivovammapotilas on syytä herättää 1 2 tunnin välein ja tarkastaa tajunnan taso, puhe ja raajojen lihasvoimat ja muu toiminta. Jälkiseurantaa tarvitaan ainakin siihen saakka, että oireisto on käytännössä joko täysin korjaantunut tai vakiintunut (20). Jos aivovammaan liittyy tajuttomuus tai yli 10 minuutin muistiaukko, tulisi varata seurantakäynti noin kuukauden kuluessa vammasta, jotta jälkihoidon tarve voidaan havaita ajoissa (1). Myöhäisvaiheen neuropsykologia Viime aikoina on kiinnitetty erityisen paljon huomiota erilaisten aivovammojen aiheuttamiin pitkäaikaisiin neuropsykologisiin muutoksiin, joita ovat mm. muistamisvaikeudet, keskittymisja oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuushäiriöt ja tiedon prosessoinnin hitaus. Lievissä aivovammoissa korostuvat etenkin alkuvaiheessa tarkkaavaisuuden ongelmat, oppimisen ja muistin heikentyminen sekä väsymisalttius (1). Viime vuosina on tullut markkinoille useita näitä ominaisuuksia mittaavia ja luokittelevia kaupallisia neuropsykologisia testejä (ImPACT, CogSport, Head- Minders), joista suurin osa on tietokonepohjaisia kyselylomakkeita (23). Näissä testeissä piilee kuitenkin sellainen vaara, että testejä tulkitaan ilman neuropsykologista koulutusta ja että selvissäkään ongelmatapauksissa asianmukaista hoitoonohjausta ei ole järjestetty. Muut tutkimusmenetelmät Aivovammojen vakavuuden ja ennusteen selvittämiseksi on yritetty löytää biokemiallisia merkkiaineita. Mikään näistä ei ole vielä rutiinikäytössä, mutta ne saattavat jo lähitulevaisuudessa tulla aivovammaa osoittavaksi tekijäksi (24). Niistä ehkä eniten tutkittuja ovat S-100-proteiini ja neuronispesifinen enolaasi (NSE). S-100-proteiinia on suurina pitoisuuksina gliasoluissa, mutta sitä löytyy myös muista kudoksista. S-100-pitoisuuksien on todettu kasvavan jääkiekkoilijoilla ja koripalloilijoilla jo pelkästään tavallisen pelin aikana. Koripalloilijoilla S-100:n kasvun todettiin olevan yhteydessä hyppyjen määrään, jääkiekkoilijoilla yhteyttä Taulukko 6. Paluuaikataulu (kontakti)urheiluun aivovammojen vaikeusasteen ja yhdessä kaudessa sattuvan määrän mukaan. Aivovamman vaikeus AAN:n luokituksen mukaan 1 1. aivovamma 2. aivovamma 3.aivovamma I lievä 2 6 t seuranta 1 viikko 2 viikkoa II kohtalainen 1 viikko 2 viikkoa 6 viikkoa III vaikea (< 5 min tajuttomuus) 2 viikkoa 6 viikkoa Kausi ohi III vaikea (> 5 min tajuttomuus) 6 viikkoa Kausi ohi Urheilu-ura ohi? 1 ks. taulukko 3 taklauksiin ja törmäyksiin ei havaittu (25). Lievissä vammoissa alle kuuden tunnin kuluessa vammasta tehtyä seerumin S-100-määritystä voitaneen käyttää seurantaan ja mahdollisesti indikaationa kuvantamistutkimuksiin. Neuronispesifinen enolaasi on pääsääntöisesti neuroneissa esiintyvä glykolyysiin osallistuva entsyymi. Sen pitoisuusmääritykset eivät ole tutkimuksissa tuoneet oleellista lisätietoa aivovammojen vakavuudesta (25). Eri EEG-tekniikoita voidaan käyttää lisätutkimuksena aivovammaa epäiltäessä, vaikka kliiniset ja kuvantamislöydökset ovat normaaleja. PALUU PELIIN TAI KILPAILUIHIN Yleisohjeena voi pitää, että urheilijaa ei saa päästää takaisin peliin, jos hänellä on peliin takaisin pyrkiessään mitä tahansa yllämainittuja aivovamman oireita tai löydöksiä (taulukko 1, kuvio 1). Jos lievät oireet häviävät kokonaan alle 15 minuutissa (AAN:n luokka I, taulukko 3), voidaan harkita urheilijan päästämistä takaisin urheilun pariin 2 6 tunnin seurannan jälkeen. Jos oireita on vielä 15 minuutin jälkeen, on syytä pitää vähintään viikon tauko kontaktiurheilusta. Tällöin voidaan noudattaa vuonna 2001 kokoontuneen asiantuntijaryhmän (26) laatimaa Paluu peliin -protokollaa (taulukko 5). Toistuvien aivovammojen yhteydessä suositellaan pidempää taukoa (taulukko 6). Liian aikaisen paluun riskinä on pidetty mm. oireyhtymää (Second Impact Syndrome, SIS), jossa urheilijan palattua aivovamman jälkeen peliin ilman, että oireet ovat kokonaan hävinneet, voi uudesta, lievästäkin, iskusta seurata uusia vakavampia oireita. Tätä oireyhtymää on havaittu erityisesti lapsilla ja nuorilla (27). Oireyhtymän olemassaolosta ei ole kuitenkaan pitävää tieteellistä näyttöä (28). AIVOVAMMAN MYÖHÄISSEURAUKSET Toistuvat aivovammat voivat johtaa krooniseen traumaattiseen aivovammaan (Chronic Tramautic Brain Injury CTBI). Sitä on todettu erityisesti nyrkkeilijöillä (dementia pugilistica), mutta asiaa tutkitaan myös esim. jääkiekossa ja jalkapallossa. Aikaisempi aivovammahistoria näyttää olevan yhteydessä vakavampiin oireisiin uuden aivovamman sattuessa. Tulos saatiin tutkimuksessa, jossa analysoitiin keskimäärin 16-vuotiaiden urheilijoiden aivovammoja (29). URHEILUSSA SYNTYVIEN AIVOVAMMOJEN EHKÄISY Aivovamman vaikeusaste on kiistatta pitkäaikaisten haittojen tärkein osoitin ja siksi oleellisinta on aina urheilijoiden aivovammojen ehkäisy. Sääntöjen noudattaminen ja niiden luominen urheilijoita suojeleviksi ovat avainasemassa aivovammojen ehkäisyssä. Muita mahdollisuuksia ovat mm. niskalihasten vahvistaminen, kasvosuojat ja kypärät. Rugbyn pelaajilla ei havaittu olevan apua kypärästä, mutta moottoriurheilijoilla, alppihiihtäjillä, jääkiekkoilijoilla ja pyöräilijöillä kypärät ovat selvästi vähentäneet vakavia aivovammoja (30,31). Pyöräilykypärän käyttö vähentää aivovamman vaaraa % kaikissa ikäryhmissä (31). Edellä mainittujen ehkäisykeinojen lisäksi urheilijoiden, valmentajien, tuomareiden ja vanhempien tiedottaminen ja kouluttaminen lajin riskeistä ja riskitilanteista on tärkeää päähän kohdistuvien vammojen ehkäisyssä. Kontaktilajeissa oleellista on vastustajan kunnioittaminen. Tämä tulisi opettaa eri liikuntalajeissa jo lapsuudessa. Myös lievien ja sitä vakavampien aivovammojen järjestelmällinen ja yhdenmukainen dokumentointi eri urheilulajeissa ja niistä tiedottaminen antaisi arvokasta tietoa myös vammojen ehkäisyyn.
5 671 KIRJALLISUUTTA 1 Käypä hoito -suositus: Aikuisiän aivovammat. Duodecim 2003;119: Roberts WO. Who plays? Who sits? Managing concussions on the sidelines. Phys Sportsmed 1992;20(6): Centers for Disease Control. Sports-related recurrent brain injuries United States. JAMA 1997;277: Johnston K, McCrory P, Mohtadi N, Meeuwisse W. Evidence-based review of sports-related concussion: Clinical science. Clin J Sport Med 2001;11: Fick D. Management of concussion in collision sports. Guidelines for the sidelines. Postgrad Med 1995;97(2):53 6, Kelly JP. Concussion in sports and recreation. Semin Neurol 2000;20(2): Mölsä J. Jääkiekkovammat Epidemiologinen tutkimus jääkiekkovammoista Suomessa. Väitöskirja. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 157:1 81. Jyväskylä McCrory P, Johnston K, Mohtadi N ym. Evidencebased review of sports-related concussion: Basic science. Clin J Sport Med 2001;11: Grindel SH. Epidemiology and pathophysiology of minor traumatic brain injury. Curr Sports Med Rep 2003;2: Cantu RC. Head injuries in sports. Br J Sports Med 1996;30: Johnston KM, Lassonde M, Ptito A. A contemporary neurosurgical approach to sports-related head-injury: The McGill Concussion Protocol. J Am Coll Surg 2001;192: Polin RS, Alves WM, Jane JA Sr. ym. Sports and head injuries. Kirjassa: Evans RW, toim. Neurology and Trauma. Philadelphia: W.B. Saunders 1996; Macciocchi SN, Barth JT, Littlefield LM. Outcome after mild head injury. Clinics in Sports Med 1998;17:27 36 (The Virginia Neurological Institute). 14 Quality Standards Subcommittee American Academy of Neurology. Practice Parameter: The management of concussion in sports (summary statement). Neurology 1997;48: Colorado Medical Society. Report of the Sports Medicine Committee: Guidelines for the management of concussion in sports. Denver Colorado Erlanger D, Kaushik T, Cantu RC ym. Symptom-based assessment of the severity of a concussion. J Neurosurg 2003;98: Lovell MR, Collins MW, Iverson GL ym. Recovery from mild concussion in high school athletes. J Neurosurg 2003;98(2): Maddocks DL, Dicker GD, Saling MM. The assessment of orientation following concussion in athletes. Clin J Sports Med 1995;5: Maddocks D, Saling M. Neuropsychological deficits following concussion. Brain Inj 1996;10(2): Helén P, Kuurne T. Aivovammojen ensihoito ja hoidon porrastus. Suom Lääkäril 1995;50(21): Moran SG, McCarthy MC, Uddin DE, Poelstra RJ. Predictors of positive CT scans in the trauma patient with minor head injury. Am Surg 1994;60: Teasdale GM, Murray G, Anderson E ym. Risks of acute traumatic intracranial haematoma in children and adults: implications of managing head injuries. Br Med J 1990;300: Grindel S, Lovell M, Collins M. The assessment of sports related concussion: The evidence behind neuropschological testing. Clin J Sport Med 2001;11: Savola O, Pyhtinen J, Leino TK, Siitonen S, Niemela O, Hillbom M. Effects of head and extracranial injuries on serum protein S100B levels in trauma patients. J Trauma 2004;56(6): Stålnacke BM, Tegner Y, Sojka P. Playing ice hockey and basketball increases serum levels of S-100B in elite players. Clin J Sport Med 2003;13(5): Aubry M, Cantu R, Dvorak J ym. Concussion in Sports Group. Summary and agreement statement of the 1st International Symposium on Concussion in Sport, Vienna Clin J Sport Med 2002;12: Cantu RC. Cerebral concussion in sport. Management and prevention. Sports Med 1992;14: McCrory P. Does second impact syndrome exist? Clin J Sport Med 2001;11: Collins MW, Lovell MR, Iverson GL, Cantu RC, Maroon JC, Field M. Cumulative effect of concussion in high school athletes. Neurosurg 2002;51(5): Thompson DC, Rivara FP, Thompson R. Helmets for preventing head and facial injuries in bicyclists. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD Lüthje P, Nurmi I, Niskanen R: Pyöräilykypäräpakko on paikallaan. Duodecim 2002;47(6): Kirjoittajat JONNE VÄISÄNEN LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema jonne.vaisanen@uta.fi JARI PARKKARI dosentti, ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema TIMO KUURNE dosentti, ylilääkäri Tays, neurokirurgian klinikka PEKKA KANNUS professori, ylilääkäri UKK-instituutti, tapaturma- ja osteoporoosiyksikkö Tampereen yliopisto ja Tays, kirurgian yksiköt English summary Sport-related brain injuries Several sport-related brain injuries occur every day in Finland. Luckily, most of them are minor injuries. The greatest risk for sustaining a brain injury in sport lies in contact sports, such as ice-hockey and football (soccer), and in sports with highspeed, such as downhill skiing and motor sports. The most common symptoms of minor brain injury are headache, vertigo, nausea, blurred vision and amnesia. In very mild brain injury, there is no loss of consciousness (LOC) and in mild brain injury LOC continues for less than 30 minutes. If LOC lasts longer than 30 minutes, brain injury is graded as moderate or severe. The grade of brain injury has to be taken into consideration when the athlete continues with the activity. An athlete may continue with the sports event or competition after 2 6 hours of observation, if he or she is asymptomatic within 15 minutes. If the symptoms last longer than 15 minutes, the athlete should not participate in sports for seven days. JONNE VÄISÄNEN M.D. Tampere Research Center of Sports Medicine jonne.vaisanen@uta.fi JARI PARKKARI TIMO KUURNE PEKKA KANNUS
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotAIVOTÄRÄHDYS. Tapio Ivalo 2009
AIVOTÄRÄHDYS Tapio Ivalo 2009 AIVOTÄRÄHDYKSET Usein esiintyviä vammoja urheilussa myös amerikkalaisessa jalkapallossa (urheiluperäisiä aivotärähdyksiä USA 822 kpl/vrk) Vuosittain USA:ssa sattuu yli 300
LisätiedotDraft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation
JOUSTOKAUKALON VAIKUTUS VAMMOJEN EHKÄISYYN Markku Tuominen Suomen jääkiekkoliitto International Ice Hockey Federation IIHF:N VAMMAREKISTERÖINTI IIHF:n turnaksissa vuodesta 1998 M vuodesta 2006 10 kautta
LisätiedotLOUKKAANTUMISET JÄÄKIEKOSSA JA NIIDEN EHKÄISY
LOUKKAANTUMISET JÄÄKIEKOSSA JA NIIDEN EHKÄISY Markku Tuominen International Ice Hockey Federation, Medical Committee Suomen jääkiekkoliitto Jääkiekon SM-liiga IIHF:N VAMMAREKISTERÖINTI IIHF:n turnaksissa
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotAivotärähdykset urheilussa
Katsaus tieteessä Teemu Luoto LL TAYS, neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualue teemu.luoto@pshp.fi Laura Hokkanen professori Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Matti Vartiainen TtM, fysioterapeutti
LisätiedotKansainvälisessä terminologiassa aivotärähdyksen
Teksti: TEEMU LUOTO Urheilija ja pään vammat: Aivotärähdys on aina pienen paussin paikka Valtaosa urheilussa ja liikunnassa tapahtuvista pään vammoista on onneksi lieviä kuhmuja ja aivotärähdyksiä. Aivotärähdyksen
LisätiedotLAJIN ALOITTAMINEN JA TURVALLISUUS
LAJIN ALOITTAMINEN JA TURVALLISUUS MINKÄ IKÄISENÄ VOI ALOITTAA lajin aloittamisajankohta ei ole pelkästään riippuvainen iästä. Lasta voi rohkaista harrasta- maan jenkkifutista ainoastaan, kun hänellä itsellään
LisätiedotHämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013
ENSIAPUOHJEITA TAITOLUISTELUVALMENTAJILLE JA OHJAAJILLE Soita 112, jos potilaalla on; Kova rintakipu Halvausoire Tajuttomuus Hengitysvaikeus Kouristuskohtaus Vaikea tapaturma Hyvin runsas verenvuoto Miten
LisätiedotOHJEISTUS AMERIKKALAISEN JAL- KAPALLON PELAAJIEN LIEVIEN AI- VOVAMMOJEN ARVIOINTIIN JA UR- HEILUUN PALUUSEEN.
OHJEISTUS AMERIKKALAISEN JAL- KAPALLON PELAAJIEN LIEVIEN AI- VOVAMMOJEN ARVIOINTIIN JA UR- HEILUUN PALUUSEEN. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotAivotärähdys. Oireet ja tutkiminen. Tyypillisimpiä akuutin vaiheen oireita aivotärähdyksessä
Esa-Pekka Pälvimäki, Jari Siironen, Juha Pohjola ja Juha Hernesniemi NÄIN HOIDAN Aivotärähdys Aivotärähdys on varsin yleinen päähän kohdistuneen ulkoisen väkivallan tai kiihtyvyyden aiheuttama korjautuva
LisätiedotLAJIN ALOITTAMINEN JA TURVALLISUUS
LAJIN ALOITTAMINEN JA TURVALLISUUS MINKÄ IKÄISENÄ VOI ALOITTAA lajin aloittamisajankohta ei ole pelkästään riippuvainen iästä. Lasta voi rohkaista harrasta- maan jenkkifutista ainoastaan, kun hänellä itsellään
LisätiedotVALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku
VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja
LisätiedotJohdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.
Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen
LisätiedotAIVOTÄRÄHDYS & URHEILU. Matti Vartiainen 8.4.2014 Combitreha.fi
AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU Matti Vartiainen 8.4.2014 Combitreha.fi Matti Vartiainen 8.4.2014 Fysioterapeutti, Neurologian erikoisasiantuntija Terveystieteiden maisteri, TtM Tutkija; Jatko-opiskelija, Helsingin
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen
LisätiedotLIIKUNTALÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI JOUKKUEEN LÄÄKÄRINÄ
LIIKUNTALÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI JOUKKUEEN LÄÄKÄRINÄ KATJA MJØSUND, LT LIIKUNTALÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI ORTO-LÄÄKÄRIT LÄÄKÄRIASEMA; PAAVO NURMI -KESKUS Suunnistusliitto Jääkiekkoliitto SUL Olarin
LisätiedotAikuisiän aivovammat
Käypä hoito -suositus Suomen Neurologinen Yhdistys, Suomen Neurokirurginen Yhdistys, Suomen Fysiatriyhdistys, Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys ja Suomen Neuropsykologinen Yhdistys Tavoitteet ja kohderyhmä
LisätiedotAIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen
AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,
LisätiedotLiikunnan turvallisuus. Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti
Liikunnan turvallisuus Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti Millaisten liikuntavammojen ehkäisyyn kannattaa panostaa?: terveliikkuja.fi Kuolema V a m m a n v a k a v u u s Päävamma, tytöt Eturistisidevamma,
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen
LisätiedotPÄÄN VAMMAT PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA - KYSELYTUTKIMUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TERVEYSKESKUSLÄÄKÄREILLE
PÄÄN VAMMAT PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA - KYSELYTUTKIMUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TERVEYSKESKUSLÄÄKÄREILLE Minna Artsola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotIntubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?
Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet
LisätiedotTaskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito
Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa Kotihoito Sisällys ABCDE 2 Elvytys 12 Tajuttomuus 14 Rintakipu 16 Aivoinfarkti 18 Aivoverenvuoto 20 Anafylaksia 21 Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa
LisätiedotLievät aivovammat päivystyslääketieteessä
Suvi Liimatainen, Tero Niskakangas ja Juha Öhman KATSAUS Lievät aivovammat päivystyslääketieteessä Keskivaikean tai vaikean aivovamman tunnistamisessa ei yleensä ole vaikeuksia. Sen sijaan lievän aivovamman
LisätiedotENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011
ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA Ari Kivari / Pelastusopisto 2011 KAIKKI LÄHTEE HÄTÄKESKUKSESTA Hätäilmoitukset Oma organisaatio Onko paikalla ensihoitovalmius? Soitto 112 / koska? Porrastettu
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotPÄÄVAMMAPOTILAIDEN AIVOVAMMOJEN TUNNISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ
PÄÄVAMMAPOTILAIDEN AIVOVAMMOJEN TUNNISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ Katri Saarela Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ensiapu Acuta Joulukuu 2011
LisätiedotPeruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla
Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotKASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala
KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa
LisätiedotVÄKIVALTAISET AIVOVAMMAT
VÄKIVALTAISET AIVOVAMMAT LK Juuli Renko Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Neurokirurgian oppiala 1 Joulukuu 2018 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotLÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI
POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA
LisätiedotKOMMOOTION SAANEEN LAPSEN OIREET KOTIHOIDOSSA. Incidence and duration of post-concussion symptoms in children
KOMMOOTION SAANEEN LAPSEN OIREET KOTIHOIDOSSA Incidence and duration of post-concussion symptoms in children Inkeri Savolainen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lastenkirurgia
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotLasten lievät aivovammat
KATSAUS tieteessä Atte Karppinen neurokirurgian erikoislääkäri HYKS, Töölön sairaala, neurokirurgian klinikka atte.karpinen@hus.fi Minna Oinas LT, neurokirurgian erikoislääkäri HYKS, Töölön sairaala, neurokirurgian
LisätiedotSYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
LisätiedotTietoa lievästä aivovammasta.
Tietoa lievästä aivovammasta www.aivovammaliitto.fi 1. Tietoa aivotärähdyksestä ja lievästä aivovammasta...2 2. Lievän aivovamman jälkeiset vaaran merkit...4 3. Lievään aivovammaan liittyviä tyypillisiä
LisätiedotPÄÄVAMMAT: ARKEEN, HARJOITTELUUN
PÄÄVAMMAT: ARKEEN, HARJOITTELUUN JA KILPAILUUN PALAAMINEN Matti Vartiainen 26.3.2015 Combitreha.fi Matti Vartiainen 2015 Fysioterapeutti, Neurologian erikoisasiantuntija Terveystieteiden maisteri, TtM
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotOpinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma. Assi Aalto & Sofia Ajo LIEVÄ AIVOVAMMA. Kyselytutkimus tunnistamisen, hoidon ja jälkiseurannan
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma 2012 Assi Aalto & Sofia Ajo LIEVÄ AIVOVAMMA Kyselytutkimus tunnistamisen, hoidon ja jälkiseurannan ohjeistuksista OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotNeurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS
Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota
LisätiedotBesai Muñoz Sanchez 11NS
ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Ensiapu on loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Sitä käytetään vammojen
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotPÄÄHÄN KOHDISTUVAT ISKUT TAEKWONDOSSA
PÄÄHÄN KOHDISTUVAT ISKUT TAEKWONDOSSA Harrastajien kokemukset ja osaaminen tyrmäystilanteissa Catarina Virta Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
LisätiedotRavistellun vauvan oireyhtymä
Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa
LisätiedotSuomen vapaaotteluliitto (SVOL). Lääkärintarkastus.
Suomen vapaaotteluliitto (SVOL). Lääkärintarkastus. Jokaisen SVOL alaisiin kilpailuihin osallistuvan henkilön tulee toimittaa ennen ottelua voimassa oleva vuositarkastuslomake järjestävälle taholle. Voimassa
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotAsiaa Aivovammasta - koulutus Mikä on aivovamma?
Mikä on aivovamma? Titta Ilvonen, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT, Synapsia 1 Aivovaurio yläkäsite, yleisnimi: Käytetään kuvaamaan mistä tahansa syystä johtuvaa aivojen vauriota, esim. aivokasvaimet,
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotEWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala
EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen Kliininen osaaja koulutus 20.4.2017 Heidi Rantala Taustaa Australiassa perustettiin 1990 luvulla ensimmäinen sairaalansisäinen ensihoitotiimi
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotKING DEVICK -TESTI AKUUTTIEN LIEVIEN TRAUMAATTISTEN AIVOVAMMOJEN ARVIOINNISSA
KING DEVICK -TESTI AKUUTTIEN LIEVIEN TRAUMAATTISTEN AIVOVAMMOJEN ARVIOINNISSA Eerika Pusenius, LK Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2014 1 Tampereen
LisätiedotYleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu
Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Wiipurin Sudet Helena Kiiskinen Virve Puheloinen-Anttila Tervetuloa ensiapukoulutukseen! Opiskelemme Saimaan ammattikorkeakoulussa sairaanhoidon ja ensihoidon
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotLapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen
Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin
LisätiedotAivotärähdys. Pään vamma
Pään vamma Suora vamma Pehmytkudosvammat Epäsuora vamma Kasvomurtuma Kallomurtuma Aivovamma Ei tajuttomuutta Amnesia
LisätiedotTietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)
Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia
LisätiedotUrheilijan alipalautuminen ja ylikuormitus
Terve Urheilija -iltaseminaari Urheilijan alipalautuminen ja ylikuormitus miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen 20.11.2013 UKK-instituutti, Tampere terveurheilija.fi 1 Terve Urheilija -ohjelma Tavoitteena
LisätiedotTietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)
Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotPään vammat urheilijoilla
Pään vammat urheilijoilla SCAT3-työvälineen käyttö arvioinnissa Teemu Luoto, LL Neuroalat ja kuntoutus Tampereen yliopistollinen sairaala Liikuntalääketieteen päivät Biomedicum, Helsinki 7.11. 2013 Sidonnaisuudet
LisätiedotPyöräilijän vammat. Lisääntyvätkö tapaturmat?
Kaisa Virtanen Pyöräilijän vammat Pyöräilijöitä näkyy liikenteessä yhä enemmän, myös talvella. Valtio ja kunnat ovat asettaneet tavoitteeksi lisätä pyöräilyn määrää. Pyöräilijä on kuitenkin suhteellisen
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotLIITE III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin
HUOM! LIITE III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin Kansallisten viranomaisten on mahdollisesti jälkeenpäin päivitettävä valmisteyhteenvedot ja pakkausselosteet tarpeen
LisätiedotRavistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa
Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Jonna Korhonen Jenni Lindman TAMK 08eh Ravistellun vauvan oireyhtymä Englanninkielisestä termistä Shaking baby syndrome (SBS) Vauvoihin
LisätiedotEeNet käyttöohje SHA pelaajille OSA 1
EeNet käyttöohje SHA pelaajille OSA 1 1. Kirjautuminen Seuran valmennuspäällikkö, joukkueen valmentaja tai joukkueenjohtaja luo pelaajalle tunnukset EeNettiin noin 1kk ennen ensimmäistä SHA tapahtumaa.
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotTraining Room Monialainen työpaja. Mira Tuovinen LL, LitM Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri
Training Room Monialainen työpaja Mira Tuovinen LL, LitM Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri 2 Urheiluvammat Mira Tuovinen MIKÄ ON RASITUSVAMMA? Kudoksen toistuvat mikrovauriot syntyvät liiallisesta
LisätiedotTYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?
TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista
LisätiedotEeNet käyttöohje SHA pelaajille harjoituspäiväkirjan täyttö
EeNet käyttöohje SHA pelaajille harjoituspäiväkirjan täyttö 1. Kirjautuminen Seuran valmennuspäällikkö, joukkueen valmentaja tai joukkueenjohtaja luo pelaajalle tunnukset EeNettiin noin 1kk ennen ensimmäistä
LisätiedotSuhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa
Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Taustaa Suhteellisen iän ilmiötä (relative age effect, RAE) on tutkittu 1980-luvulta alkaen urheilujoukkueita, kouluja tai muita nuorisoinstituutiota
LisätiedotMielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa
Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden
LisätiedotKUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1
KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat
LisätiedotAlkoholin vaikutus aivovammojen ilmaantuvuuteen ja ennusteeseen LT Jussi Puljula, neurologi
Alkoholin vaikutus aivovammojen ilmaantuvuuteen ja ennusteeseen 8.3.2019 LT Jussi Puljula, neurologi Sisältö mikä on traumaattinen aivovamma alkoholin osuus traumaattisten aivovammojen synnyssä alkoholinkäytön
LisätiedotNikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö
Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen
LisätiedotHuomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma
Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
Lisätiedot