10 vuotta maahanmuuttajanaistyötä Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 vuotta maahanmuuttajanaistyötä Suomessa"

Transkriptio

1 10 vuotta maahanmuuttajanaistyötä Suomessa

2 Arvoisa lukija, hallituksen puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana olen ollut mukana ja osallisena Monika-Naiset liiton kehittymiskaaressa 10 vuotta. Rinnallani ovat työskennelleet aina hyvin luovat, innokkaat ja rohkeat naiset, joiden kanssa yhdessä on koettu niin epäonnistumisia kuin menestyksiä. Olen suuresti kiitollinen kollegoilleni! Kun vietämme liittomme 10-vuotiasta taivalta, katson kunnioittaen yhteistyökumppaneitamme ja tukijoitamme päin, jotka ovat toimintamme tukeneet. Kiitos! Käytän tässä sanoja: Jos jokainen tekee jotakin, niin kaikki tulee tehdyksi!. Nykyisin meillä työskentelee liiton eri palveluyksiköissä 36 monikulttuurista työntekijää. Tärkeäksi motoksi meille kaikille on ollut toimia monimuotoisen ja turvallisen yhteiskuntamme puolesta, jossa kaikki voisivat tuntea itsensä onnellisena. Maahanmuuttajien kotoutuminen ja sosiaalinen hyvinvointi ovat avainasioita koko yhteiskuntamme kannalta. Järjestötoiminnassa omalta osaltamme pyrimme luomaan maahanmuuttajien osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia sekä tukea ihmisten arkea. Olemme pyrkineet toimimaan sillanrakentajana maahan muuttaneiden naisten ja peruspalveluiden välillä sekä nostamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikeitakin asioita. Tärkeintä meille on, että naisten ääni olisi kuuluvana ja naiset itse osallisena yhteiskunnassamme. Maahanmuuttajatyössä on vielä paljon kotouttamisen mustia aukkoja, johon täytyy panostaa. Haasteet lisääntyvät päivittäin. Siinä, missä yksi on pystynyt järjestämään arkeensa, tulee muutamia tilalle, joilla asiat ovat umpisolmussa. Naisten huoli lapsista, työttömästä puolisosta tai väkivallasta on meidän päivien arki. Edelleen meillä Suomessa kaikkialla ei ole tarjolla yhden luukun palveluita, toimintaympäristöä maahanmuuttajataustaustaisten tarpeisiin vastaavia. Monika-Naiset liitto on toiminut kymmenen vuoden aikana juuri maahanmuuttajanaisten ja lasten ehdoilla. Toimintamme alkuvuosina jouduimme turvautumaan EUrahoitteisiin projekteihin kun kansalliset rahoittajat katsoivat järjestömme nuoreksi ja ongelmakohdat, jotka nostimme, ei tunnistetuksi. Ensimmäinen ongelmakohta, johon tartuimme, oli maahanmuuttajanaisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta. Järjestössämme ymmärsimme, että pari- ja lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan syistä naisten integroituminen vaikeutuu, eivätkä naiset pärjää yksin peruspalveluissa heikon suomen kielen osaamisen syistä. Tuolloin, 90-luvun lopussa, maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta oli vielä tuntematon ja tutkimaton ilmiö, ja aiheesta puhuminen monimutkaista. Lisäksi yhteiskunnassamme ei ollut totuttu siihen, että itse maahan muuttaneet voisivat toimia vertaistukena ja tätä kautta osallistaa oman yhteisön naisia yhteiskuntaan. Alkuvuosina jouduimme turvautumaan vapaaehtoistyöhön ja sen organisoimiseen kotikeittiöstä käsin. Toimintaperiaatteeksi muodostui, että itse monikulttuuristaustaiset naiset tarjoavat palveluja naisten ehdoilla. Toiminta alkoi heti vuoden 1999 alusta EU-rahoitteisen Daphne projektin myötä yhteistyössä Ruotsin Kvinnoforumin kanssa. Samanaikaisesti aloitettiin myös vapaaehtoisten puhelinpäivystäjien koulutus Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tiloissa. Pienimuotoisesta tukihenkilökoulutuksesta alkuvuosina on tullut säännöllinen toiminta. Nykyisin olemme kouluttaneet yli 200 tukihenkilöä vapaaehtoistyöhön, johon olemme käyttäneet työvälineenä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja liittomme julkaisema opasta Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Daphne-projektilla jatkettiin kenttätyötä kaduilla ja kahviloissa vuoden 2000 jou- Kymmenvuotisjuhlalehti

3 lukuun saakka. Sen Projektin päättymisen jälkeen olimme tietoisempia ja aloimme etsiä kansallista rahoittajia toiminnallemme. Työtä tehtiin kotoa käsin, sillä toimitiloja ei ollut mahdollista vuokrata. Vaikka meillä ei ollut kattoa päällä, emme menettäneet toivoa. Ensimmäisen projektirahoituksen myönsi Raha-automaattiyhdistys vuonna 2002 Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika perustamiseen, joka nykyisin toimii kohdennetun avustuksen piirissä, ja toimintaa tukee myös Helsingin kaupunki. Projekti käynnistettiin Lauttasaaressa, Melkonkatu 6 kellaritiloissa ja yhden työntekijän voimin. Miten ja kenen toimesta syntyi Monika- Naiset? Ensimmäinen järjestömme vuosikokous kutsuttiin koolle maaliskuussa 1999 ja se pidettiin Naisasialiitto Unionin tiloissa Bulevardilla. Vuosikokous valitsi minut puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi valittiin Natalia Ollus. Hallitukeen valittiin Sirkka Perttu, Leena Ahti, Sirkka-Liisa Aaltio, Anna Leskinen ja varajäseneksi Kristiina Kangaspunta, Nadja Hölttä, Marina Oinonen, Sergei Semenkov ja Marja-Liisa Kiljunen. Mutta järjestäytymisen tarve syntyi jo edellisenä vuonna kun oli todettu, että maahanmuuttajataustaiset naiset ovat kypsiä nostamaan yhdessä esiin tärkeitä integraatioon liittyviä asioita vuoden kesän aikana tapasimme Suomeen muuttaneita naisia ja keskustelimme yhdessä, mihin täytyy eninten kiinnittää huomiota. Useat naiset väittivät pelkoa syrjäytymisestä, heikosta työllistymisestä, tietämättömyydestä omista perusoikeuksista ja yhteiskunnasta sekä oman äänen kuulumattomuudesta. Myös väkivallasta, jota kohdattiin niin perheissä kuin rakenteellisesti, ilmaistiin suurta huolta. Siitä alkoi kiteytyä järjestömme toiminta-ajatus ja näin olleen joulukuussa 1998 työstimme yhdistyksen sääntöjä ja toimintaperiaatteita ja jätimme perustamishakemuksen Patentti- ja Rekisterihallitukselle. Yhdistyksen perustajajäsenet ovat Natalia Ollus, Anna Leskinen, Päivi Liias, Sergei Semenkov ja minä. Kypsynyt ajatus perustaa monien kulttuurien naisten järjestö, joka on avoin yksityishenkilöille ja järjestöille, lähti liikkeelle. Aluksi yhdistyksemme nimeksi tuli Monika-Naiset, monien kulttuurien naiset ry. Vuonna 2003 kesäkuussa suomalaiset maahanmuuttajanaiset osallistuivat Malmössä järjestettävään Tasa-arvo konferenssiin, jossa yhdessä pidettiin kokous ja kokouspöytäkirjaan kirjattiin tarve maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestön perustamisesta, josta vastuun sai Monika- Naiset. Järjestäytymiseen ja yhteisten asioiden kirjaamiseen meni aikaa kunnes Malmössä perustettu suomalainen maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestö rekisteröitiin :ksi Silloin hallitukseen tulivat mukaan jäsenjärjestöt ja kesäkuussa 2006 puheenjohtajaksi valittiin Minna Sinkkonen kun edellinen puheenjohtaja Kristel Ruusar vuosilta siirtyi turvakoti Mona vastaavaksi. Liiton vaikutustyöstä kertovatkin Voimavarakeskuksen, Mona-kodin ja MoniNaisten Talon toiminnat sekä kehittämisprojektit, ja toki itse työntekijämme. Lämpimästi voimia toivottaen työyhteisölle ja yhteistyökumppaneillemme, Reet Nurmi toiminnanjohtaja Kymmenvuotisjuhlalehti

4 Voimavaraistamalla yksilöä voimaannutat annutat koko yhteisöä Voimavarakeskus Monika Ihminen oppii sitä, mitä hän tekee. Mitä taitoa käytät, se kehittyy. Kun teet jotain vuoden ajan, alat oppia. Ajattelet sitä. Kun olet tehnyt sitä viisi vuotta, alat olla melkoinen taitaja. Kymmenen vuotta harjoitusta, tutkimista ja ajattelua, niin olet mestari. Tämä kaikki tapahtuu oppimisen, oivallusten ja työn kautta. Vuonna 2001 toiminta lähti käyntiin parin ihmisen voimin Lauttasaaren pimeässä toimistohuoneessa pienin varoin. Sitäkin suuremmalla innolla Natalia ja Kristel käynnistivät asiakastyön. Tuon tarmokkaan työn tuloksen voimme nähdä tänäkin päivänä. Toiminta on laajentunut valtakunnallisesti ja toimipisteitä on niin pääkaupunkiseudulla kuin pohjoisessakin. Vuosien mittainen pitkäjänteinen työ maahanmuuttajanaisten parissa on antanut matalan kynnyksen työmuodolle vankan jalansijansa. ja mieltä painavissa asiakastapauksissa. Suuri osa jaksamisestamme perustuu siihen, että me voimme luottaa kollegan tukeen ja apuun. Lisäksi meillä on kuukausittainen työnohjaus ulkopuolisen konsultin toimesta. Tämä antaa meille mahdollisuuden kes- kustella mieltämme painavista asiakastapauksista, työyhteisössä tapahtuneista asioista, sekä myös henkilökohtaisista haasteista. Vaikka meidän työmme on vaativaa ja haasteellista, saamme paljon positiivista palautetta asiakkailtamme ja eri organisaatioilta. Tämä positiivinen palaute antaa meille voimia ja motivaatiota työskentaidon kehittämiseen. Näillä voimavaroilla jaksamme jatkaa tätä tarmokasta työtä, joka jo vuosia sitten Lauttasaaressa aloitettiin. telyyn ja ammattitaidon Nasima Razmyar,, koordinaattori, sijainen, Helsingin Voimavarakeskus Monika Voimavarakeskuksissa käy päivittäin asiakkaita joka puolelta maailmaa. Ei ole olemassa tyypillistä asiakastapausta. Jokainen tapaus on ainutlaatuinen omalla tavallaan ja vaatii työntekijältä monenlaista ammattitaitoa, kuten kulttuurista sensitiivisyyttä, empaattisuutta, tietoa palvelujärjestelmistä ja väkija lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten kanssa työskentely on haastavaa. Väkivallan kokemusten lisäk- valtatyön osaamista. Pari- si asiakkaillamme ei ole helppoa integroitua suomaja saada tietoa eri palveluista laiseen yhteiskuntaan esimerkiksi heikon kielitaitonsa vuoksi. Jokainen asiakas s tarvitsee ymmärrystä, tukea ja neuvontaa. Meidän työskentelymme tapahtuu eri muodoissa, mm. tukikeskustelusta, informoinnista eri palveluista, tukihenkilönä toimimisesta mm. oikeuskäsittelyissä, poliisikuulusteluissa ja asioimisesta eri viras- toissa. Monet palvelujärjestelmään liittyvät asiat, jotka ovat kantaväestölle helpompia, vaativat suurempia ponnistuksia asiakkailtamme. Tähän perustuu asiakaskontaktiemme pitkäkestoisuus. Tuen tarve niin palveluissa kuin henkisellä tasolla on usein pitkäaikaista. Päämäärämme me on asiakkaan voimaannuttaminen sekä antaa eväitä itsenäiseen toimimiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Palvellaksemme asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, yhteistyömme on saumatonta. Pidämme viikoittaisia asiakaspalavereja, vaikeimmissa tapauk- sissa konsultoimme toisiamme eri apumuodoista ja mahdollisuuksista. Tietojen ja mielipiteiden vaih- läpi- taminen on erittäin tärkeää asiakastapauksia käytäessä. Katsomme, että kollegan tuki, läsnäolo ja kuunteleva korva ovat tärkeitä ä erityisesti vaikeissa Kymmenvuotisjuhlalehti

5 Pohjoisin Monika Kemissä Suomen pohjoisin Voimavarakeskus Monika sijaitsee Kemi Tornio alueella Kemissä. Alueella on maahanmuuttajia vuodenvaihteessa tehdyn tilaston mukaan 885. Katukuvassa heitä ei siis näy läheskään sillä tavalla kuin pääkaupunkiseudulla, mutta värikästä väkeä täällä riittää muutenkin. Tyypillinen päivä alkaa kello sähköpostien luvulla ja kertaamalla päivän polttavimmat tapahtumat. Tiedotamme, raportoimme ja huolehdimme asiakkaista. Toimimme tiiviissä yhteistyössä mm. sosiaali- ja työvoimatoimen sekä oikeusavun kanssa. Uuden asiakkaan tullessa kirjaamme tiedot, perehdymme hänen tilanteeseensa ja toimimme sen mukaan. Jokainen asiakas on oma yksilönsä ja hänen tarpeensa sen mukaiset. Asiakkuudet kestävät parista tapaamisesta aina useisiin kuukausiin. Tyypillistä asiakasta ei ole olemassa, jokainen on oma ainutlaatuinen tapauksensa. Samoin voimavaraistumisprosessi on jokaisen kohdalla omanlaisensa. Pysähdymme asiakkaan hädän keskelle ja autamme häntä kieliongelmissa ja elämänhallinnassa. Jokainen asiakas kohdataan yksilönä ja kokonaisvaltaisena olentona. Nyt ovat uudet haasteet edessä uusi projekti ja uudet tehtävät. PALMU hanke on käynnistynyt. Hankeen tavoite on kehittää palvelumalli haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden, erityisesti naisten ja lasten, väkivaltakokemusten tunnistamiseen, erityistarpeiden huomioimiseen ja väkivallasta selviytymiseen. Kohderyhmänä on väkivaltaa kokeneet, traumatisoituneet turvapaikkaa hakeneet naiset, nuoret ja lapset ja vastaanottokeskusten työntekijät ja turvapaikkaviranomaiset. Ihmisten kanssa työskentely on aina palkitsevaa. Olemme saaneet kiitosta ja kannustusta asiakkailtamme työllemme jatkaa eteenpäin. Asiakkaan voimaantuminen ja itsevarmuuden saavuttaminen ovat asioita, jotka kantavat eteenpäin myös työntekijää. Silloin tietää tekevänsä työtä, jolla on tarkoitus. Viktoria Karvonen, Voimavarakeskus Monika, Kemi-Tornio Monikulttuurinen Voimavarakeskus MONIKA on valtakunnallinen väkivaltatyön resurssikeskus, joka tarjoaa matalan kynnyksen apua, ohjausta, neuvontaa ja vertaisryhmätoimintaa maahanmuuttajataustaisille naisille, -lapsille ja -tytöille. Voimavarakeskukseen voi soittaa ja tulla myös nimettömänä. Palvelumme ovat asiakkaille maksuttomia. valtakunnallinen päivystävä puhelin 24h ammatillista ohjausta ja neuvontaa ratkaisuja väkivallasta irrottautumiseen tukea itsenäiseen selviytymiseen arjessa vertaistukea ja oma tukihenkilö käytettävissä moniammatillinen verkosto Valtakunnallinen päivystävä puhelin 24h (09) Helsingin Voimavarakeskus MONIKA Avoinna ma pe 9 17 Puh. (09) Vantaan Voimavarakeskus MONIKA Puh. (09) Espoon Voimavarakeskus MONIKA Puh Skype: espoo Kemin Voimavarakeskus MONIKA puh Skype: kemi.monika Kainuun Voimavarakeskus Puh Skype: Kajaani_ Turun Voimavarakeskus MONIKA Puh. (09) Kymmenvuotisjuhlalehti

6 Mona-kodin arkea johtajan silmin Mona-koti on perustettu vuonna Se on ensimmäinen maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille tarkoitettu turvakoti, ja ainoa laatuaan Suomessa. Turvakotiin hakeudutaan välittömässä hengenvaarassa pari- tai lähisuhdeväkivallan, tappouhkauksen tai kunniaan liittyvän väkivallan vuoksi. Mona-kodissa on ympärivuorokautinen päivystys ja sinne voi tulla kaikkialta Suomesta. Asiakkaan tie Mona-kotiin Asiakkaita tulee eri väyliä pitkin - kertoo Monakodin johtaja Ljudmila Kettunen. Monet tulevat Monika-Naiset liiton omien avopalvelujen, Monikulttuurisen Voimavarakeskus Monikan kautta. Sosiaalityöntekijöiden ja virka-ajan ulkopuolella toimivan sosiaalipäivystyksen kautta tulee yhä enemmän asiakkaita. Opettajat eri oppilaitoksista ottavat yhteyttä ja pyytävät apua. Samoin poliisin kautta saapuu asiakkaita. Lisäksi entiset asiakkaat ohjaavat meille avun tarvitsijoita. Suoraan lentokentällä saapuu myös joitakin asiakkaita vuosittain. Ljudmila Kettunen kertoo, että asiakkaat ovat pääosin pääkaupunkiseudulta. Muualta Suomesta asiakas saapuu erityisesti silloin, jos tilanne on vakava eikä omalla paikkakunnalla ole turvakotia. Myös kielivaikeudet voivat olla Mona-kotiin hakeutumisen taustalla. Koko maailma Mona-kodissa Asiakkaita Mona-kodissa on ollut kaikista maailman kolkista lähtien Aasiasta, kiertäen Afrikan kautta ja päätyen Etelä-Amerikkaan. Ikähaitari on laaja alle 20-vuotiaista tytöistä aina 60-vuotiaisiin saakka, vaikka viime aikoina asiakaskunta on painottunut nuoriin naisiin. Turvakoti on lähes koko ajan täynnä, ja useimmilla naisilla on lapsia mukanaan. Tähän mennessä isoin Mona-kodissa asunut perhe käsitti äidin, 6-lasta sekä isoäidin. Mona-kodissa työskentelee johtajan lisäksi sosiaaliohjaaja, psykologi sekä ohjaajat. Ljudmila Kettunen huomauttaa työntekijöidensä pystyvän palvelemaan asiakkaita usealla eri kielellä. Laaja kielitaito kumpuaa työntekijöiden omista taustoista, sillä suurin osa heistä on maahanmuuttajataustaisia. Myös työntekijät ovat ympäri maailmaa, mikä helpottaa kohtaamista asiakkaiden kanssa. Yhteiset asiakkaat Mona-koti tekee jatkuvasti yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden turvakotien kanssa. Valitettava tosiasia on, että asiakkaita kyllä riittää kaikille Ljudmila Kettunen toteaa lakonisesti. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa, että maahanmuuttajataustainen asiakas siirtyy jostakin muusta turvakodista Mona-kotiin. Siirto voi tapahtua myös toisin päin; jos tilanne Mona-kodissa käy liian vaaralliseksi, voi maahanmuuttajataustainen asiakas siirtyä toiseen turvakotiin. Työtä myös kehitetään yhdessä muiden turvakotien kanssa. Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa on jokapäiväistä, lähtien jo sosiaalitoimiston myöntämästä maksusitoumuksesta, jota ilman Mona-kotiin ei pääse. Uuden asiakkaan tilanne kartoitetaan yhteisessä neuvottelussa Mona-kodin työntekijän, sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kanssa. Tämän jälkeen pohditaan yhdessä, miten asiakasta voidaan auttaa. Uusi alku elämälle Aika harvoin meidän asiakkaat palaavat entiseen elämäänsä Ljudmila Kettunen paljastaa. Hän kertoo asiakkaista, jotka turvakotiin tullessaan eivät osaa kieltä, joilla ei ole toimeentuloa eikä paikkaa minne mennä. Useimmiten turvakodista lähtiessään asiakas osasi kieltä, hänellä oli oma asunto ja työtai opiskelupaikka. Useimmat siis aloittavat uuden elämän omassa kodissaan. Viime vuodesta lähtien Mona-kodissa on ollut useita asiakkaita, joiden puolisona on suomalainen, usein selvästi vanhempi mies. Naiset ovat yleensä olleet Suomessa vasta vähän aikaa, he eivät osaa kieltä eivätkä tunne juuri ollenkaan suomalaista yhteiskuntaa. Jonkin ajan kuluttua nainen on ajettu pois kotoa, kuin käytetyn tavaran, jota ei enää tarvita Ljudmila Kettunen kuvailee. Tukea ja turvaa Turvallinen asuminen on Mona-kodin ensisijainen tavoite. Mona-kodissa on panostettu myös kodikkaaseen ilmapiiriin, minkä huomaa ensimmäisenä Mona-kotiin tullessa. Samaa sanovat niin sosiaalityöntekijät kuin asiakkaatkin. Eräänkin kerran Ljudmila Kettunen kuuli asiakkaan kehuvan, miten Mona-kodissa on kuin olisi ison perheen keskellä. Hän huomauttaa, että lämmin ilmapiiri on kriisissä olevalle ihmiselle tärkeää nopeuttaen kriisistä selviämistä. Toinen tavoite on auttaa asiakkaita sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Työ kotoutumisen eteen alkaakin heti asiakkaan levättyä. Tämä tarkoittaa, että työntekijät tukevat asiakasta toimimaan itse. Monet asiakkaat tarvitsevat kuitenkin tukea vielä lähtiessään Mona-kodista. Tällöin he siirtyvät Voimavarakeskuksen asiakkaiksi. Kymmenvuotisjuhlalehti

7 Koko toiminnan lähtökohta ja ydin Mona-kodissa on asiakkaiden turvallisuus. Turvallisuus on se punainen lanka, jota ei saa missään vaiheessa unohtaa! Ljudmila Kettunen, johtaja, Mona-koti puh. (09) MoniNaisten Talo On tammikuun 22. päivä vuonna 2009 ja kello on 10. Ensimmäinen työpäivä Monika-Naiset liitossa alkaa. Toimintaan varatut tyhjät tilat odottavat Kinaporinkatu 2:ssa Sörnäisten metroaseman kupeessa. Monitoimitilassa on pulpetteja keskellä lattiaa ylösalaisin ja päällekkäin. Vilkaisemme järjestösihteeri Nora Tarmion kanssa toisiimme ja käärimme hihat. MoniNaisten Talo on matalan kynnyksen toimintaympäristö maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen. Helmikuussa vertaistukiohjaaja Vanitsri Tirkkosen tuttavaverkoston kautta tavoitamme ryhmän thai-naisia. Suurin osa tämän ryhmän naisista on ollut koko Suomessa olonsa ajan kotiäiteinä. Ensimmäinen kokoontuminen naisten kanssa osoittaa, että naisilla on kova halu päästä opiskelemaan ammattiin ja työllistyä kokopäiväisesti. Moni heistä on jo selvittänyt lastenhoidon käytännön asioita. Ensimmäiset naiset aloittavat kolmen kuukauden työharjoittelun maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa Vaihtoehtoinen ammatti- ja oppisopimuskoulu/ Sovinto ry:ssä, joka on Moninaisten Talon yhteistyöoppilaitos. Oppisopimus on erityisen käyttökelpoinen toimintatapa maahanmuuttajille, koska opiskelu on käytännön läheistä, työtä opitaan tekemällä. Kielitaidon opiskelu on mahdollista ammatillisen kehittymisen rinnalla. Työharjoittelun aloittaneilla naisilla on hyvät valmiudet opiskeluun ja toukokuun alussa työharjoittelut jo muutetaan oppisopimuksiksi. Tiistaiaamuna kello 10 Talolla kaikuvat iloiset lasten äänet. Tänään naisten kerhon rinnalla päivittäin toimivassa lasten kerhossa ohjaaja Rita Vatasella on osallistujia kahdeksan; kaksi sylivauvaa, kaksi alle vuoden ikäistä, kaksi kaksivuotiasta ja leikki-ikäiset kaksoset. Aktiivisen, monipuolisen ja käytännönläheisen toiminnan ja osallistumisen ansiosta naisten itsevarmuus ja sosiaalisuus kasvavat. Kevään aikana atk-ryhmässä tietokoneen käytön opettelun aloittaneet ovat hakeneet opiskelupaikkoja netin kautta. Aktiivinen etsivätyö ja ohjaajien jalkautuminen naisten pariin on tuottanut tulosta. Toisen kerroksen kutomosta löytyy onnellinen kutoja. Hän on pienenä opetellut silkkikankaan kutomisen isoäitinsä opissa. Nyt nuo mukavat lapsuuden muistot tulvivat mieleen ja koti-ikävä helpottaa vähän. Talon tunnettuus on jo kohtalainen, sillä uusia naisia osallistuu kerhoihimme viikoittain ja päivittäin. Suomalainen aviomies on kuullut Talostamme sosiaalitoimistossa ja tiedustelee puhelimitse, milloin hänen tuore aviovaimonsa voi tulla luoksemme. Sovimme, että mies voi seuraavana päivänä tulla saattamaan vaimonsa, jotta hän osaa jatkossa kulkea matkan yksin kotoa. Kesäkuun alussa esim. thainaisia on ollut osallisena toiminnassa jo 65 henkilöä. Nimilistat eri aloista kiinnostuneista oppisopimusopiskelijaehdokkaista täyttyvät. Kesäkuun alussa on kulunut muutama kuukausi siitä, kun aloitimme MoniNaisten Talon toimintaympäristön rakentamisen sekä eri palveluiden suunnittelun ja toteuttamisen. Ajan kulun huomaa parhaiten Talolla viikoittain käyvistä asiakkaistamme: naiset ovat hymyileviä, monet kertovat kuulumisia suomen kielen sanoja tapaillen. Itsevarmuuden myötä naiset ovat hakeneet työharjoittelupaikkoja ja opiskelupaikkoja. Suomen kieltä naiset kertovat rohkaistuvansa puhumaan vapaamuotoisessa toiminnassa yhdessäolon ja yhteisen tekemisen lomassa. Median kesäkuun seitsemännen päivän uutisointi maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittämistarpeista näkyy selvästi arkipäivässämme. Naiset ovat saattaneet käydä kielikoulutuksen eri tasoja, mutta kun he eivät ole osallistuneet kodin ulkopuolella sosiaaliseen toimintaan, opiskeluun tai työelämään, he eivät ole päässeet hyödyntämään opittuja kielioppiasioita käytännössä. Esimerkiksi suomen kielen koulutuksen kolmannen tason käynyt henkilö ei koe pärjäävänsä suomen kielellä, koska ei ole päässyt käyttämään ja soveltamaan oppimaansa kielikoulutusten välissä, esimerkiksi työharjoittelussa. Valtaosa naisista tarvitsisi kipeästi suomen kielen käytännönläheistä opetusta. Ohjaajat etsivät kullekin osallistujalle vaihtoehtoja kielikoulutukseen hakeutumiseksi tarjoamiemme aktiviteettien lisäksi. Kun haluaa opiskelemaan ja töihin, on osattava suomen kieltä, ilman sitä Suomessa on ulkopuolella kaikesta. Helsingin Sanomissa olleessa lehtiartikkelissa maahanmuuttaja toteaa: Kieliongelma on kuitenkin suurin muuri työn saamisessa. Aurinkoisena kesäkuun päivän aamuna naiset tulevat Talolle tuntia ennen yhteisen kerhon alkua. Lin on leiponut edellisenä iltana kakun ja haluaa, että kaikki ehtivät maistaa sitä ennen kuin yhteinen Kymmenvuotisjuhlalehti

8 kerho alkaa. Iltapäivällä atk-kerhossa naiset lähettävät opiskelupaikkahakemuksia netin kautta. Atkkerhon alkaessa melkein kaikki naiset käynnistivät tietokoneen ensimmäistä kertaa ja nyt kerhoon osallistuneet osaavat jo lähettää sähköposteja entiseen kotimaahan tuttavilleen. Yllättävintä viime kuukausina on ollut se, miten paljon naiset kaipaavat tietoa Suomen yhteiskunnasta, työelämästä, opiskelusta, perhe-elämästä, ihan kaikesta. Vielä vuosien Suomessa olon jälkeen kotiutuminen on aivan alussa. Ja me pohdimme millä vakuutamme rahoittajatahot rahoituksen tarpeellisuudesta ensi vuodeksi. Parasta työssä on ollut se, että työkaverit ja asiakkaat tulevat ympäri maapalloa. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme. Hyvää kesää kaikille! Kaija Asp, projektipäällikkö, MoniNaisten Talo Toimimme osoitteessa Kinaporinkatu 2 C, Helsinki. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Projektipäällikkö Kaija Asp puh Projektityöntekijä Nora Tarmio puh Skype-osoitteemme: MoniNaisten Talo Internet-sivumme: Kymmenvuotisjuhlalehti

9 MoniNaisten Talon järjestöt esittäytyvät Miten elää onnellisena Suomessa The Finnish Thai Association Toiminnanjohtaja Vanitsri Tirkkosen haastattelu Suomen Thai -yhdistys perustettiin vuonna Idea yhdistyksestä lähti liikkeelle yhteisestä halusta saada jotain hyödyllistä aikaan. Yhdistyksen toiminnanjohtajaksi sittemmin valittu Vanitsri Tirkkonen oli huomannut, miten hyvän koulutuksen ja pitkän työkokemuksen omaavilla thaimaalaisilla oli vain vähän mahdollisuuksia saada taitojaan käyttöön Suomessa. Ihmiset olivat jumissa elämänsä suhteen kertoo Vanitsri Tirkkonen. Aloimme kerätä thaimaalaisia ihmisiä yhteen rohkaistaksemme heitä. Kaikilla oli ideoita, halua toimia ja monenlaisia taitoja, mutta jokainen oli tahollaan yksin. Halusimme näyttää ja voittaa suomalaiset! -naurahtaa Vanitsri Tirkkonen. Ideasta toimeen Aluksi halusimme ennen kaikkea tuoda esiin thaimaalaista kulttuuria ja osaamista - kertoo Vanitsri Tirkkonen. Jokainen sai osallistua tuomalla oman erityisosaamisensa tapahtumien järjestelyyn ja toteutukseen. Myös Vanitsri Tirkkonen halusi tehdä jotain hyödyllistä ja edistää thaimaalaista kulttuuria Suomessa. Niinpä hän aloitti thai-kielen kurssit Caisassa. Lievitystä koti-ikävään Sittemmin yhdistys on edennyt thai-kulttuurin esittelystä myös yhteisön ongelmien tunnustamiseen. Koti-ikävä vaivaa edelleen monia thaimaalaisia, vaikka he tiedostavatkin Suomen tarjoamat, usein kotimaata paremmat, mahdollisuudet. Yhdistys auttaa ihmisiä konkreettisesti kuuntelemalla heidän ongelmiaan ja ohjaamalla heidät oikeaan paikkaan saamaan apua. Vanitsri Tirkkonen odottaakin innolla MoniNaisten Talon suomia mahdollisuuksia yhdistystoiminnalle. Hän visioi info-keskuksesta, johon ihmiset voisivat vapaasti tulla hakemaan tietoa, osallistumaan kursseille tai vain tapaamaan tuttavia. Samalla tieto Monika-Naiset liitosta leviäisi entistä laajemmalle thai -yhteisöön, - huomauttaa Vanitsri Tirkkonen. Yhdistyksen promoottori Vanitsri Tirkkonen on energinen, monessa mukana oleva nainen. Hän toimii myös mm. markkinointikonsulttina, mutta kaikesta näkee miten yhdistystoiminta ja thaimaalaisten maahanmuuttajien auttaminen ovat hänen sydäntään lähinnä. The Finnish Thai Association Auttaa thaimaalaisia kotoutumaan Suomeen ja edistää suomalais-thaimaalaisia suhteita Auttaa thaimaalaisia kotoutumaan Edistää thaimaalaisen kulttuurin ja taiteiden tunnettuutta Suomessa Seminaareja thaimaalaisille maahanmuuttajille Naisten klubi Lasten klubi suomalais-thaimaalaisille lapsille Thai-kielen kursseja suomalaisille Kulttuuritapahtumia Toimii tietokeskuksena Helpottaa tiedon välitystä jäsenten ja Thaimaasta kiinnostuneiden välillä Yhdistyksen seminaarit, joita Thaimaan suurlähetystö tukee, ovat täynnä hyödyllistä perustietoa kansalaisoikeuksista ja -velvollisuuksista Suomesta. Yhden seminaarin aiheena oli, ei enempää eikä vähempää, miten elää onnellisena Suomessa. Vanitsri Tirkkonen, puheenjohtaja Puhelin: Sähköposti: Kymmenvuotisjuhlalehti

10 Yhteisvoimin lasten hyväksi Africans and African-Europeans Association, AFAES ry - Puheenjohtaja Fatima Usmanin haastattelu Vuonna 2003 perustettu yhdistys on tarkoitettu afrikkalaisille ja kaikille niille, jotka haluavat tehdä oman osansa Afrikan tai afrikkalaisten siirtolaisten hyväksi kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Fatima Usman. Yhdistyksen tärkein tehtävä on Suomessa asuvien afrikkalaisten edustaminen sekä yhteyden luominen afrikkalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan välille. Afaes toimii afrikkalaisten yhdistysten kattojärjestönä Suomessa. Tasa-arvo, ihmisoikeudet ja erityisesti naisten ja lasten oikeudet ovat Afaes:lle tärkeitä. Yhdistys taistelee rasismia vastaan, auttaa afrikkalaisia kotoutumaan ja esittelee afrikkalaisia kulttuureja suomalaisille ja suomalaista kulttuuria afrikkalaisille. Afrikkaakaan ei ole unohdettu, vaan yhdistys etsii keinoja auttaa entisiä kotimaitaan. Työpajoja nuorille Afaes tarjoaa aktiviteetteja erityisesti lapsille ja nuorille. Yhdistyksellä on laajaa työpajatoimintaa, jonka kohderyhmänä ovat 7-17 vuotiaat lapset ja nuoret. Perhetoiminta käsittää mm. vertaistukea. Yhteistyötä on eri tahojen kanssa, tähän saakka eniten Helsingin kaupungin kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan kanssa. Fatima Usman kiittää yhdistyksensä ahkeria ja asialleen omistautuneita jäseniä, jotka jaksavat työskennellä palkatta yhteisen hyvän eteen. Toivon kaikille lapsille helpompaa elämää, kulttuuria, jossa he voisivat toimia tasa-arvoisina muiden kanssa. Kukaan ei tee sitä yksin, se edellyttää myös meidän afrikkalaisten panosta yhteiskunnalle Fatima Usman pohtii. Yhdistyksen slogan ei olekaan turhaan Be involved! Monikulttuurista energiaa Fatima Usman on ymmärtänyt MoniNaisten Talon tuoman synergiaedun. Voi juosta toisen järjestön huoneeseen kysymään neuvoa, jos tarvitsee apua hän toteaa. Yhdistyksellä onkin paljon toiveikkaita suunnitelmia tulevaisuuden suhteen, sillä tähän saakka resurssit ovat olleet hyvin rajalliset. Fatima Usman puhkuu intoa oman toimiston antamien mahdollisuuksien ansiosta. Hän kehuukin Monika-Naiset liiton olevan ainoa suomalainen järjestö, jossa monikulttuurisuus näkyy myös toiminnan, ei vain puheen tasolla. Africans and African-Europeans Association Afaes ry Taistelee rasismia vastaan, auttaa afrikkalaisia kotoutumaan, esittelee afrikkalaista kulttuuria suomalaisille ja suomalaista kulttuuria afrikkalaisille. Tarjoaa aktiviteetteja erityisesti nuorille. Auttaa afrikkalaisia kotoutumaan Esittelee afrikkalaista kulttuuria suomalaisille ja suomalaista afrikkalaisille Taistelee rasismia vastaan Työpajat: afrikkalaisen musiikin, tanssin ja draaman/ afrikkalaiset soittimet/ kulttuurityöpaja/ kirjallisuuden työpajat sekä ruoanlaiton ja englannin kielen kurssit Afrikkalaistaustaisten lasten auttaminen koululäksyissä Vertaistuki monikulttuurisille perheille Harrastuskerhot ja työpajat Seminaarit, työpajat, taideesitykset ja juhlat Kontaktien luominen suomalaisiin yrityksiin Fatima Usman, puheenjohtaja Puhelin Sähköposti: Kymmenvuotisjuhlalehti

11 Pitkän linjan kotoutumistyötä Finnish-Philippines Association ry Kulttuurisihteeri Teresita Ruudun haastattelu Vuonna 1988 perustetulla Suomalais- Filippiiniläisellä yhdistyksellä on jo pitkä taival takanaan. Yhdistyksen kulttuurisihteeri Teresita Ruutu muistelee, miten yhdistyksen perustaminen oli maahanmuuttajille tuolloin aika haasteellista. Yhdistyksen perustajajäsenistä kolmanneksen täytyi olla syntyperäisiä suomalaisia ja hankaluutta lisäsi välttämättömyys käännättää paperit suomeksi. Teresita Ruutu tuli Suomeen vuonna 1974, jolloin Suomessa oli vain muutama filippiiniläinen ja muutenkin hyvin vähän ulkomaalaisia. Nykyäänhän voi asioidakin englanniksi, mikä helpottaa byrokratian hoitamista Teresita Ruutu toteaa. Vuosijuhlasta kaikki alkoi Yhdistyksen päätavoitteiksi tuli yhdistää filippiiniläisiä ja auttaa heitä kotoutumaan, kuin myös filippiiniläisen kulttuurin esittäminen suomalaisille. Ensimmäinen vuosijuhla järjestettiin kuitenkin jo 1980, johon osallistuivat eri puolille Suomea hajaantuneet filippiiniläiset. Idea yhdistyksestä muhi, kunnes Suomessa oli noin 30 filippiiniläistä luvulla yhdistyksen toiminta laajeni. Yhdistys alkoi järjestää erilaisia kursseja, kuten kieli-, atk ja kudontakursseja. Parhaillaan toiminta käsittää mm. suomenkielen kursseja, lento- ja koripalloa. Jäseniä on tällä hetkellä noin 200, kun koko Suomessa on 1300 filippiiniläistä. Kotoutuminen jo pitkällä Filippiiniläiset ovat kotoutuneet hyvin Suomeen; Suomessa kouluttautuneina suurin osa käy töissä ja osaa suomea. Yhdistys järjestää seminaareja, joissa annettaan perustietoja Suomesta, oleskelu-, työluvista jne. Yritämme parhaamme mukaan auttaa toinen toisiamme niin paljon kuin pystymme ja kun emme enää pysty ohjaamme henkilön viranomaisille, esimerkiksi Monika-Naiset liittoon Teresita Ruutu kertoo. Suomen vuoro. Tapahtuma organisoidaan yhdessä Filippiinien suurlähetystön kanssa. MoniNaisten Talon suomista mahdollisuuksista Teresita Ruutu on enemmän kuin tyytyväinen. Tähän asti on pitänyt etsiä tiloja niin pieniin tapaamisiin kuin juhliinkin, mutta jatkossa sellaiseen ei enää tuhlaannu aikaa Teresita Ruutu kehuu. Suomalais-Filippiiniläinen Yhdistys ry Auttaa filippiiniläisiä luomaan kontakteja toisiinsa ja auttaa heitä kotoutumaan Suomeen sekä edistää tietoutta filippiiniläisestä kulttuurista Auttaa filippiiniläisiä luomaan kontakteja toisiinsa Auttaa filippiiniläisiä kotoutumaan Suomeen Edistää tietoutta filippiiniläisestä kulttuurista Filippiiniläisfiesta (vuoden suurin tapahtuma) Urheilu- ja kuntoiluaktiviteetteja Basaareja kahdesti vuodessa Vastaanottoja Suomessa vieraileville filippiiniläisille Matkoja ja konferensseja Helsingin ulkopuolelle ja Eurooppaan Suomen kielen kurssit Luentoja ja seminaareja oleskeluluvista ja muista maahanmuuttoon liittyvistä asioista Muita kursseja: tietokone-, tanssi-, ruuanlaitto-, ompelu-, paperimassa- ja neulonta. Osallistuu muiden järjestämiin aktiviteetteihin Filippiinin kielen kurssit Kulttuuritapahtumia ja juhlia Teresita Ruutu, kulttuurikoordinaattori Puhelin: Sähköposti: Yhdistyksellä on myös aktiivinen laulava ja tanssiva kulttuuriryhmä, joka samalla kertoo Filippiineistä. Ryhmä esiintyy pyydettäessä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kansainvälistä yhteistyötä Ensi keväänä Helsingissä järjestettävä koko Skandinavian filippiiniläisten kokoontuminen on iso voimainponnistus yhdistykselle. Aikaisempina vuosina on jo kokoonnuttu Ruotsissa ja Norjassa, ja nyt on Kymmenvuotisjuhlalehti

12 Tiir Somalinaisten yhdistys ry - Rahastonhoitaja Hamdi Moalimin haastattelu Tiir perustettiin vuonna Suomessa jäseniä on 9, Somaliassa huomattavasti enemmän. Yhdistyksen päätehtävä on rahoittaa Somalian pääkaupungissa Hararessa toimivaa orpokotia. Tiir edistää myös somalialaisen perinnekulttuurin tunnettuutta Suomessa, ja se toimii suvaitsevaisuuden lisäämiseksi. Haluamme toimia myös suomalaisen yhteiskunnan suvaitsevaisuuden edistämiseksi, mutta eniten meidän apua tarvitaan Somaliassa. Työstä saamamme palkka lähetetään Somaliaan orpokodin hyväksi Hamdi Moalim kertoo. Somalialaisen perinnekulttuurin välittämistä Tiir:n toiminta Suomessa käsittää somalialaisten perinnekäsitöiden työpajoja, luentoja somalialaisesta kulttuurista ja maahanmuuttajuudesta sekä somalialaisen ruoan kursseja. Lisäksi yhdistys ylläpitää kerran kuukaudessa soppakuppilaa, jossa valmistetaan somalialaista ruokaa. Työpajatoiminnan aloitimme aikuisten kanssa, mutta sovelsimme sittemmin pyynnöstä ohjeita myös eri-ikäisille lapsille. Lapset erityisesti ovat innoissaan, ja opettelevat tarmokkaasti käsitöiden tekemistä - Hamdi Moalim kertoo. Yhdistys onkin tehnyt yhteistyötä Kassandran kanssa, Moninaiset projektissa työpajaohjaajina. Orpokodin toiminnasta Hararessa vastaavat paikalliset vastuuhenkilöt, jotka myös tukevat orpokodin toimintaa myymällä tekemiään käsitöitä. Orpokoti toimii vuokratiloissa. Yhdistyksen haaveena on ollut rakennuttaa nykyistä isompi talo orvoille omalle maalle, mutta sitten sota puhkesi uudestaan, mikä romutti suunnitelmat. Orvot ovat nyt paenneet yhdessä vastuuhenkilöidensä kanssa pääkaupungista turvaan maaseudulle. Lähitulevaisuudessa yhdistys toivoo, että yhdistystoiminta pääsisi kunnolla käyntiin ja toiminta sitä kautta vakiintuisi. Hamdi Moalim tietää, että monet olisivat halukkaita tulemaan mukaan toimintaan, kunhan resurssit hieman paranisivat. Tarkoituksena on auttaa hiljattain maahan tulleita somaleja sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Helsingin seudulla on kyllä kielikursseja ja mahdollisuus muunkinlaisiin tukipalveluihin, mutta monet sodan jaloista tulleet ovat niin huonossa kunnossa, että he tarvitsevat Hamdi Moalimin mukaan henkilökohtaisempaa apua ja tukea. Jatkossa yhdistys aikoo tehdä yhteistyötä myös vastaanottokeskuksen kanssa. Hamdi Moalim, rahastonhoitaja Puhelin: Sähköposti: Tukea naisille ja perheille Irakin Naisten yhdistys ry Puheenjohtaja Ala Saeedin haastattelu Vuonna 2000 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on ehkäistä kaikenlaista väkivaltaa. Haluamme tukea ja auttaa maahanmuuttajia, erityisesti jos perheessä on väkivaltaa kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Ala Saeed. Toiminta kumpuaa jäsenien omista toiveista. Jäseniä yhdistyksellä on 94. Idea yhdistyksestä syntyi yhdistyksen naisaktiivien tietämyksestä ja kokemuksista väkivallasta kotimaassaan. Heillä on kokemusta perheväkivallasta, naisten itsemurhista, kunniaväkivallasta sekä turvakotitoiminnasta jo Irakista. Tietotaito Suomeen Suomessa yhdistys pyrkii kouluttamaan viranomaisia irakilaisesta kulttuurista, jotta nämä ymmärtäisivät irakilaisnaisten tilannetta paremmin. Yleisesti ottaen ei esimerkiksi ymmärretä, että on naisia, jotka eivät osaa käyttää pankkitiliä. Yhdistyksen asiantuntemusta tarvitaan ja meitä kysytään muuallekin Suomeen puhumaan Ala Saeed kertoo. Yhteistyötä yhdistyksellä on ollut esimerkiksi Pakolaisavun, Mielenterveysseuran, Väestöliiton ja Amnesty International:n kanssa. Yhdistyksellä on vertaistukiryhmä vanhemmille, jossa pyritään tukemaan erityisesti maahanmuuttajanaisia väkivaltatilanteessa. Retkiä yhdistys tekee paljon ja usein järjestetään isoja juhlia naisille. Lisäksi on oman kielen kursseja äiti-lapsi ryhmille. Yhdistys pyrkii auttamaan myös työllistymisessä. Joku voi auttaa työnhaussa esimerkiksi etsimällä työpaikkoja Internetin kautta ja korjaamalla hakemusten suomen kieltä. Naisenergialla eteenpäin MoniNaisten Talossa Toiveena riittävän kokoisen toimistotilan myötä on yhden henkilön työllistäminen järjestöön. Tällä hetkellä ongelmana on, että perheelliset yhdistysak- Kymmenvuotisjuhlalehti

13 tiivit pyörittävät yhdistystä oman työnsä ohessa iltaisin ja viikonloppuisin Ala Saeed kertoo. Naisten Talosta hän toteaa sen tuovan iloa ja samalla mahdollistavan panostamisen naisten asioihin. Vertaistukiryhmän jatkamiselle MoniNaisten Talossa on jo rahoituskin Oikeusministeriöltä, jonka hakemisessa Monika-Naiset liitto auttoi. Jatkossa luvassa on myös keskusteluryhmä, kasvatustukiryhmä ja kerhotoimintaa Ala Saeed paljastaa. Irakin Naisten Yhdistys ry Auttaa irakilaisnaisia ja lapsia kotoutumaan Suomeen Tukee naisia Edistää naisten oikeuksia Tukee perheitä Vertaistukitoimintaa Järjestää juhlia: Kansainvälinen Naistenpäivä juhla, uuden vuoden juhla, solidaarisuusilta pakolaisnaisten kanssa Info- ja kotouttamistilaisuuksia naisten oikeuksista, mielenterveysongelmista, yhteiskuntatiedosta jne. Perhekerhoja nuorille Työpajoja naisille Kesäleiri perheille Julkaisee Hangaw -lehteä Palveluja ja kulttuuria kiinaksi Finnish-Chinese Exchange & Promotion Association Michelle Vuoren haastattelu Kiinalaiset naiset yhdistys perustettiin vuonna Nuoresta iästään huolimatta yhdistys on saanut jo paljon aikaan. Yhdistyksen tarkoituksena on puheenjohtaja Michelle Vuoren mukaan auttaa kiinalaisia maahanmuuttajia kotoutumaan Suomeen. Toisaalta yhdistys haluaa tehdä kiinalaista kulttuuria tutuksi suomalaisille. Michelle Vuori on organisoinut toiminnan, sillä valmistuttuaan ammattiin hän halusi tehdä työtä nimenomaan kiinalaisten maahanmuuttajien hyväksi. Kiinankielisiä neuvontapalveluja Michelle Vuori kertoo kiinalaisten tuskailevan suomenkielen kanssa. Kiinalaiset puhuvat aika harvoin englantia, toisin kuin Suomessa oletetaan. Kiinankielistä tietoa Suomesta ja suomalaisesta järjestelmästä on hyvin vähän, ja me yhdistyksessä tiedämme sen olevan todella tarpeen. Tarjoammekin kiinankielistä kotoutumisneuvontaa helpottamaan sopeutumista. Esimerkiksi työvoimatoimisto tai Kela voi ohjata kiinankielisen asiakkaan meille, jotta varmistetaan tiedon perillemeno. Meidän pitää tehdä itseämme tunnetummaksi viranomaisille, jotta he osaisivat hyödyntää meitä nykyistä paremmin pohtii Michelle Vuori. Ala Saeed, puheenjohtaja Puhelin: Sähköposti: Kymmenvuotisjuhlalehti

14 Yhdistys toimittaa neljästi vuodessa ilmestyvää info- ja kulttuurilehteä, joka on ensimmäinen kiinankielinen sanomalehti Suomessa. Yhdistyksellä on useita opintokerhoja. Michelle Vuori opettaa kiinalaisille suomalaista yhteiskuntatietoutta. Lasten ja nuorten orkesteri kokoontuu epäsäännöllisen säännöllisesti tilojen ja varojen puutteen takia. Useimmat kiinalaislapset harrastavat musiikkia ja Michelle Vuori on varma, että paremmilla resursseilla orkesterista saisi todella hienon ja korkeatasoisen. Lisäksi säännöllinen musiikkiharrastus lisäisi lasten hyvinvointia. Michelle Vuori huomauttaa, ettei korkeatasoista kulttuuria aina tarvitse hakea mahdollisimman kaukaa, sitä löytyisi omastakin takaa. Michelle Vuori, puheenjohtaja Puhelin: Sähköposti: Tulevaisuuden suunnitelmia Tulevaisuuden suunnitelmia yhdistyksellä riittää; muun muassa yksityiselle kiinankieliselle päiväkodille etsitään toimitiloja. Jatkossa on tarkoitus auttaa kiinalaisia maahanmuuttajia työllistymään. Samoin luvassa on kiinankielen kursseja suomalaisille. Yhteistyötäkin on jo vähän mm. Adoptioperheet ry:n kanssa, Kiinastahan adoptoidaan aika paljon lapsia Suomeen kertoo Michelle Vuori. Michelle Vuori toivoo yhteistyön jäsenjärjestöjen ja muidenkin kanssa omien toimitilojen myötä helpottuvan. Samoin tiedottaminen on varmasti helpompaa ja tehokkaampaa, kun on oma toimisto ja käyntiosoite Michelle Vuori toteaa. Yhdistyksen monitoiminainen Michelle Vuori on aikaansaava nainen. Oman yhdistyksen lisäksi hän toimii turistioppaana Helsingissä ja osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan Familia Club ry:ssä. Finnish-Chinese Exchange & Promotion Association Auttaa kiinalaisia kotoutumaan Suomeen ja tekee kiinalaista kulttuuria tunnetuksi Auttaa kiinalaisia kotoutumaan Kiinankieliset neuvontapalvelut Kiinankielinen info- ja kulttuurilehti Opinto- ja kulttuurikerhot Kiinalaista kulttuuria suomalaisille Kulttuuritapahtumia Opinto- ja kulttuurikerhot Luennot Kiinan kielen kurssit Kymmenvuotisjuhlalehti

15 Liity jäseneksi! Jäsenjärjestömme edistävät toiminnallaan tasa-arvoa arvoa ja monikulttuurisuutta sekä tarjoavat palveluja ja toimintaa Suomeen tulleille ihmisille. Jäseniksi voivat liittyä yksityishenkilöt ja yhteisöt. Jäsenmaksu on 15 /vuosi (sekä yksityis- että järjestöjäsenet). Kinaporinkatu 2 E HELSINKI Puhelin: (09) Faksi: (09) Kymmenvuotisjuhlalehti

16 Kymmenvuotisjuhlalehti

2 3 4 5 6 7 8 The Finnish Thai Association Auttaa thaimaalaisia kotoutumaan Suomeen ja edistää suomalais-thaimaalaisia suhteita Auttaa thaimaalaisia kotoutumaan Edistää thaimaalaisen kulttuurin ja taiteiden

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

MONIKA-NAISET liitto ry

MONIKA-NAISET liitto ry MONIKA-NAISET liitto ry Moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Hermannin Rantatie 12 A sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, 1998 > tarjoaa palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille,

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Luckan Integration 12.11. 2015. Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja

Luckan Integration 12.11. 2015. Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja Luckan Integration 12.11. 2015 Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja Luckan Luckan Integration on osa Luckanin toimintaa Luckan-konsepti: suomenruotsalainen kulttuuri- ja tiedotuskeskus, 10:llä eri

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 Aika Tiistai 12.4.2016, kello 17.42-20.05 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 PAIKKA: Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki OSALLISTUJAT: suomen kieltä puhuvat maahanmuuttajataustaiset

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Maailmalle lähtijän muistilista

Maailmalle lähtijän muistilista Maailmalle lähtijän muistilista Ulkomaille lähtöön tarvitaan rohkeutta ja sisukkuutta. Arki rullaa ulkomailla helpommin, kun lähtöä suunnittelee jo ennakkoon. Muistilista auttaa ulkomaille opiskelemaan

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelupisteiden saavutettavuus

Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelupisteiden saavutettavuus Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelupisteiden saavutettavuus TE-toimiston sijainti ja opasteet Selkeät, eri kielillä olevat opasteet auttavat palvelujen saavuttamista Liikenneyhteydet ja saavutettavuus

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot