Opettajien arviointikäsityksiä ja - käytänteitä lukion vieraiden kielten suullisen taidon kurssilla
|
|
- Juha Nieminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opettajien arviointikäsityksiä ja - käytänteitä lukion vieraiden kielten suullisen taidon kurssilla Raili Hildén University of Helsinki Department of Teacher Education Faculty of Behavioral Sciences
2 Kielitaidon arvioinnin käyttöargumentti (Bachman 2009) Arvioinnin ensisijainen päämäärä on kerätä tietoa, joka auttaa tekemään päätöksiä, jotka johtavat suotuisiin seurauksiin arvioinnin osapuolien kannalta Accountability: osapuolet (stakeholders) vakuutettava siitä, että arvioinnin aiottu käyttötarkoitus on oikeutettu. Opettajat, arviointien laatijat, opiskelijat/kokelaat, kouluhallinto, vanhemmat/huoltajat, työnantajat, rahoittajat, muut oppilaitokset 2
3 Arvioinnin tarkoitus määrittää sen laatupiirteet (validiustekijät) ja eettiset ehdot Tarkoituksenmukaisuus (fitness for purpose) eri tarkoituksiin suoritettavat arvioinnit ovat päteviä eri perustein valinta, valmiuden toteaminen, sijoittelu, diagnosointi, saavutustason/ edistymisen/ toteaminen, arvosanojen antaminen, sertifiointi, valikointi (työpaikkaan, maahan pääsyyn) 3
4 Arviointitarkoitusten pääulottuvuudet Formatiivinen (yksinkertaistus kirjavasta terminologiasta, ks. Esim. Huhta 2008) oppimisen edistäminen, yksilöllisyys, osallisuus, monimuotoisuus, satunnaisuus Summatiivinen opitun toteaminen, reliaabelius, mittauksen luotettavuus ja yhteismitallisuus selektiivisen ja normittavan tarkoituksen mukaisesti 4
5 Formatiivinen arviointi opintojen aikana (POPS 2004, LOPS 2003) Tarkoitukset: ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua. (POPS 2004, 12) 5
6 Formatiivinen arviointi opintojen aikana (POPS 2004, LOPS 2003) Periaatteet: totuudenmukaisuus näyttöperustan monipuolisuus kohdistus oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla huomio merkitykseen oppimisprosessissa kokonaisvaltaisuus (jatkuva palaute) ohjenuorana opetussuunnitelman tavoitteet ja kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta 6
7 Summatiivisen suoritusarvioinnin laatupiirteitä (Bachman & Palmer 1996; Weir 2005; Hildén 2008) Hyödyllisyys (kokonaisvalidius) Reliaabelius (virheettömyys, yhdenmukaisuus) Autenttisuus: ulkoinen (koetehtävät vastaavat tosielämän kielenkäyttöä) sisäinen (koetehtävät aktivoivat samoja ajatteluprosesseja kuin tosielämän käyttötilanne) Käytännöllisyys (toimeenpano, resursointi) Vaikuttavuus ja seuraukset Oikeudenmukaisuus, eettisyys 7
8 Summatiivinen päättöarviointi) (POPS 2004, LOPS 2003) Tarkoitukset: tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa todeta oppilaan osaamisen taso suhteessa hyvän osaamisen tavoitetasomääritelmiin (EVK 2001; Hildén & Takala 2007) 8
9 Tutkimusongelmat Mitä käsityksiä ja käytänteitä opettajat raportoivat suullisen kurssin arvioinnin osalta? Mitä eroja esiintyy opettajien raportoimissa käsityksissä ja käytänteissä eräiden taustamuuttujien suhteen?
10 Tämä esitys kohdentuu a) yleisiin näkemyksiin suullisista kursseista b) suullisten kurssien arviointiin kouluissa lukuvuonna c) koepankin toimivuuteen Vastaukset koskevat pääasiassa englannin A- oppimäärää ja toisen kotimaisen kielen B-oppimäärää
11 OPETTAJIEN YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ SUULLISISTA KURSSEISTA
12 Miten keskeisinä pidät seuraavia osa-alueita suullisen kielitaidon kurssien OPETUSSISÄLLÖISSÄ? (Vastaa asteikolla 1. ei tärkeä - 5. hyvin tärkeä)
13 27. KIELI 1. Missä määrin kyseisten osa-alueiden tulisi mielestäsi painottua vieraiden kielten suullisen taidon ARVIOINNISSA? (Vastaa asteikolla 1. ei yhtään - 5. erittäin paljon)
14 27. KIELI 1. Missä määrin kyseisten osaalueiden tulisi mielestäsi painottua vieraiden kielten suullisen taidon ARVIOINNISSA?
15 27. KIELI 1. Missä määrin kyseisten osaalueiden tulisi mielestäsi painottua vieraiden kielten suullisen taidon ARVIOINNISSA?
16 27. KIELI 1. Missä määrin kyseisten osaalueiden tulisi mielestäsi painottua vieraiden kielten suullisen taidon ARVIOINNISSA?
17 27. KIELI 2. Missä määrin kyseisten osa-alueiden tulisi mielestäsi painottua vieraiden kielten suullisen taidon ARVIOINNISSA? (Vastaa asteikolla 1. ei yhtään - 5. erittäin paljon)
18 Painotus opetuksessa ja arvioinnissa: Ääntäminen
19 Painotus opetuksessa ja arvioinnissa: Laajuus
20 Painotus opetuksessa ja arvioinnissa:oikeakielisyys
21 Painotus opetuksessa ja arvioinnissa:vuorovaikutustaidot
22 Painotus opetuksessa ja arvioinnissa: Kohdekulttuurin mukainen viestintä
23 Painotus opetuksessa ja arvioinnissa: Puheviestinnän strategiat
24 Alustava havainto: Kielitaitokäsitys opetuksessa ja arvioinnissa vaihtelee jonkin verran
25 29. Miten tärkeinä pidät seuraavia KÄYTÄNTEITÄ suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? (Vastaa asteikolla: 1. täysin tarpeettomana - 5. erittäin tarpeellisena
26 29. Miten tärkeinä pidät seuraavia KÄYTÄNTEITÄ suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? (Vastaa asteikolla: 1. täysin tarpeettomana - 5. erittäin tarpeellisena
27 29. Miten tärkeinä pidät seuraavia KÄYTÄNTEITÄ suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? (Vastaa asteikolla: 1. täysin tarpeettomana - 5. erittäin tarpeellisena
28 29. Miten tärkeinä pidät seuraavia KÄYTÄNTEITÄ suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? (Vastaa asteikolla: 1. täysin tarpeettomana - 5. erittäin tarpeellisena
29 29. Miten tärkeinä pidät seuraavia KÄYTÄNTEITÄ suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? (Vastaa asteikolla: 1. täysin tarpeettomana - 5. erittäin tarpeellisena
30 29. Miten tärkeinä pidät seuraavia KÄYTÄNTEITÄ suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? (Vastaa asteikolla: 1. täysin tarpeettomana - 5. erittäin tarpeellisena
31 29. Miten tärkeinä pidät seuraavia KÄYTÄNTEITÄ suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? (Vastaa asteikolla: 1. täysin tarpeettomana - 5. erittäin tarpeellisena
32 29. Miten tärkeinä pidät seuraavia KÄYTÄNTEITÄ suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? (Vastaa asteikolla: 1. täysin tarpeettomana - 5. erittäin tarpeellisena
33 29. Miten tärkeinä pidät seuraavia KÄYTÄNTEITÄ suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? (Vastaa asteikolla: 1. täysin tarpeettomana - 5. erittäin tarpeellisena
34 29. Miten tärkeinä pidät seuraavia KÄYTÄNTEITÄ suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? (Vastaa asteikolla: 1. täysin tarpeettomana - 5. erittäin tarpeellisena
35 29. Miten tärkeinä pidät seuraavia KÄYTÄNTEITÄ suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? (Vastaa asteikolla: 1. täysin tarpeettomana - 5. erittäin tarpeellisena
36 Alustava havainto: Arviontikäytänteet monipuolisia Yleinen tuntiaktiivisuus ja sen holistinen arviointi suosittua Ongelmia?
37 30. Oletko pyytänyt opiskelijoita arvioimaan omaa SUULLISTA KIELITAITOAAN opettamillasi kursseilla?
38 31. KIELI 1. Millaisiksi arvioit opiskelijoittesi taidot arvioida omaa SUULLISTA KIELITAITOAAN?
39 31. KIELI 1. Millaisiksi arvioit opiskelijoittesi taidot arvioida omaa SUULLISTA KIELITAITOAAN?
40 Alustava havainto: Opettajt luottavat oppilaiden taitoon arvioida omia suorituksiaan
41 25. Tulisiko suullisen KOKEEN olla mielestäsi osa ao. kielen ylioppilaskoetta? Tulisiko olla pakollinen: A-englanti Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Valid kyllä 55 59,8 62,5 62,5 ei 33 35,9 37,5 100,0 Total 88 95,7 100,0 Missing System 4 4,3 Total ,0 Tulisiko olla pakollinen: B1-ruotsi / -suomi Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Valid kyllä 49 53,3 57,6 57,6 ei 36 39,1 42,4 100,0 Total 85 92,4 100,0 Missing System 7 7,6 Total ,0
42 Alustava havainto: Yli puolet vastanneista haluaisi lisätä suullisen kielitaidon arvioinnin vaikuttavuutta sisällyttämällä sitä mittaavan kokeen yo-tutkintoon
43 Miksi/ Miksi ei? Tärkeintä on osata puhua! Jotta kaikki valitsisivat ko.kursseja. Kursseille ei tule opiskelijoita, mikäli se on valinnainen, koska suullista päättökoetta ei ole. KURSSIEN ei tulisi olla pakollisia mutta TESTAUKSEN tulisi. Erillistä kurssia ei tarvita, koska suullista kielitaitoa harjoitellaan JOKAISELLA KURSSILLA.
44 Miksi/ Miksi ei? Suullisia taitoja harjoitetaan joka ikisellä kielen tunnilla todella paljon muutenkin. Tämä tarve on huomioitu hyvin nykyisissä oppimateriaaleissa, ja monia harjoituksia voi myös opettaja itse teettää suullisina. Lukio tähtää ylioppilaskirjoituksiin, jotka eivät vaadi suullisen kielen taitoa, vaan ovat todella ajastaan jäljessä eivätkä mittaa todellista kielitaitoa. Opiskelijat olettavat lukion valmentavan heitä mahdollisimman hyvin ylioppilaskirjoituksiin. Heidän pääsynsä jatkopaikkaan riippuu liiaksi ylioppilaskirjoituksista nykyisessä systeemissä.
45 Miksi/ Miksi ei? Muun kuin englannin lukijoita saattaa pelottaa vielä toistaiseksi ajatus pakollisesta suullisesta kurssista kun ajattelevat etteivät taidot riitä. Koska kaikki eivät koe tarvitsevansa puhevalmiutta opiskelemissaan kielissä. Jotkut ovat niin ujoja, että kärsivät joutuessaan puhumaan kohdekielellä - tai millään kielellä. Vapaaehtoisuus puree paremmin. Nuoret välttävät pakkoa. Jos on kiinnostunut valitsee myös vapaaehtoisen ja valinta riippuu myös koulun ohjauksesta (opo, rohjo, opet ja rehtori).
46 OPETTAJIEN KÄSITYKSIÄ LUKUVUODEN SUULLISTEN KURSSIEN ARVIOINNISTA
47 47. KIELI 1. Millaiseksi koit seuraavien osaalueiden arvioinnin kurssilla: Sujuvuus
48 47. KIELI 1. Millaiseksi koit seuraavien osaalueiden arvioinnin kurssilla: Ääntäminen
49 47. KIELI 1. Millaiseksi koit seuraavien osaalueiden arvioinnin kurssilla: Laajuus
50 47. KIELI 1. Millaiseksi koit seuraavien osaalueiden arvioinnin kurssilla: Oikeakielisyys
51 47. KIELI 1. Millaiseksi koit seuraavien osaalueiden arvioinnin kurssilla: Vuorovaikutustaidot
52 47. KIELI 1. Millaiseksi koit seuraavien osaalueiden arvioinnin kurssilla: Kohdekulttuurin mukainen viestintä
53 47. KIELI 1. Millaiseksi koit seuraavien osaalueiden arvioinnin kurssilla: Puheviestinnän strategiat
54 28. Kuinka hyvin koet osaavasi soveltaa opetussuunnitelmiin sisältyvää taitotasoasteikkoa suullista kielitaitoa ARVIOIDESSASI?
55 Alustava havainto: Eniten raportoituja vaikeuksia arvioida sujuvuutta, ääntämistä ja oikeakielisyyttä ja viestinnän kohdekielen mukaisuutta MUTTA: Myös helpoimpina pidettiin sujuvuuden ja ääntämisen arviointia Käsitteiden sisältö epämääräinen?
56 48. Pyysitkö opiskelijoita arvioimaan omaa kielitaitoaan?
57 49. Millaisiksi arvioit opiskelijoittesi taidot arvioida omaa suullista kielitaitoaan?
58 49.Millaisiksi arvioit opiskelijoittesi taidot arvioida omaa suullista kielitaitoaan?
59 49.Millaisiksi arvioit opiskelijoittesi taidot arvioida omaa suullista kielitaitoaan?
60 50. Miten hyvin kurssin arvosanajakauma vastasi muiden SAMAN KIELEN kurssien arvosanajakaumaa?
61 50. Miten hyvin kurssin arvosanajakauma vastasi muiden SAMAN KIELEN kurssien arvosanajakaumaa?
62 51. KIELI 1. Miten seuraavat tekijät painottuivat antamissasi kurssiarvosanoissa
63 51. KIELI 1. Miten seuraavat tekijät painottuivat antamissasi kurssiarvosanoissa?
64 51. KIELI 1. Miten seuraavat tekijät painottuivat antamissasi kurssiarvosanoissa?
65 52. KIELI 1. Keskustelitko arvosanan muodostumisperiaatteista yhdessä opiskelijoittesi kanssa kurssin alussa?
66 52. KIELI 2. Keskustelitko arvosanan muodostumisperiaatteista yhdessä opiskelijoittesi kanssa kurssin alussa?
67 53. Millaiseksi koit suullisen kielitaidon kokeen vaatiman opettajan työajan, verrattuna saman kielen KIRJALLISIIN KURSSIKOKEISIIN? (Vastaa asteikolla: 1. paljon vähäisempi - 5. paljon suurempi)
68 54. KIELI 1. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat opiskelijoittesi menestystä suullisen kielitaidon kursseilla verrattuna ao. kielen MUIHIN KURSSEIHIN?
69 54. KIELI 1. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat opiskelijoittesi menestystä suullisen kielitaidon kursseilla verrattuna ao. kielen MUIHIN KURSSEIHIN?
70 54. KIELI 1. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat opiskelijoittesi menestystä suullisen kielitaidon kursseilla verrattuna ao. kielen MUIHIN KURSSEIHIN?
71 28. Kuinka hyvin koet osaavasi soveltaa opetussuunnitelmiin sisältyvää taitotasoasteikkoa suullista kielitaitoa ARVIOIDESSASI?
72 Opettajien näkemyksiä suullisten tehtävien koepankista
73 72. Onko koulusi tilannut tunnukset Opetushallituksen koepankkiin?
74 73. Oletko itse käyttänyt koepankin tehtäviä?
75 74. Kuinka moni opiskelijasi on suorittanut koepankista otetun kokeen?
76 75. KIELI 1. Millainen on ollut kokemuksesi koepankin tehtävistä? Vaikeustaso
77 75. KIELI 1. Millainen on ollut kokemuksesi koepankin tehtävistä? Tehtävien tarkoituksenmukaisuus
78 75. KIELI 1. Millainen on ollut kokemuksesi koepankin tehtävistä? Dialogin osuus
79 75. KIELI 1. Millainen on ollut kokemuksesi koepankin tehtävistä? Tehtävien yhteismitallisuus
80 76. Oletko saanut kokeen arviointiin kurssikuvauksessa ehdotetun toisen kohdekieltä tuntevan arvioitsijan?
81 77. Kauanko arvioit keskimäärin käyttäneesi aikaa yhden opiskelijaparin koesuorituksen arviointiin?
82 78. Millä tavalla koepankkia tulisi mielestäsi kehittää? Pitäisi tutustua oppikirjoihin ja ottaa niiden aiheita ja sanastoa. voisi itse valita aihepiirejä, mistä koetehtävät ovat. Koepankin käyttäminen on muutenkin liian kankeaa. Jos en ihan väärin muista, tehtävät sai vain tulostettua 1 teht/arkki, jolloin esim. yhden lauseen mittaisen tehtävän tulostaminen tuntuu tosi tyhmältä. Olisi myös hyvä nähdä tehtävät, ennen kuin ne joutuu tallentaa etenkin b-ruotsiin olisi saatava paremmat tehtävät, nykyiset ovat aivan liian vaativia verrattuna b1-ruotsin opetussuunnitelmaan!!!! A-saksan kokeen oli loistavia, lähellä nuorta olevat aihepiirit ja aidot tilanteet.
83 78. Millä tavalla koepankkia tulisi mielestäsi kehittää? tehtävien lataaminen/saaminen ulos on tehty hankalaksi Tehtävien taso pitää saada homogeenisemmaksi. Nuoria kiinnostavia (vaikeitakin) aihepiirejä kyllä on, ei tarvitse puhua maakaasuputkista. Tehtävien taso ja mielenkiintoisuus vaihtelee. Tuskin olisi hirveä katastrofi jos yhtä ja samaa koetta käyttäisi kaikilla. Ehkä jonkinlainen osio, jossa oppilas voi vapaammin valita puheenaiheen voisi olla hyvä, jotta saataisiin esille oppilaan aito oma tapa puhua. Tehtävät samantasoisemmiksi
84 79. Oletko tutustunut kieliyhdistysten kotisivuilla julkaistuihin arvioinnin nk. maamerkkisuorituksiin?
85 80. Jos vastasit myönteisesti edelliseen kysymykseen, kuinka hyödylliseksi olet kokenut em. materiaalin suullisen kielitaidon kurssien järjestämisen tukena? (Vastaa asteikolla: 1. hyöty on ollut vähäinen - 5. hyöty on ollut suuri)
86 80. Jos vastasit myönteisesti edelliseen kysymykseen, kuinka hyödylliseksi olet kokenut em. materiaalin suullisen kielitaidon kurssien järjestämisen tukena? (Vastaa asteikolla: 1. hyöty on ollut vähäinen - 5. hyöty on ollut suuri)
87 Työ jatkuu Yhdistämällä muuttujia mielekkäiksi kokonaisuuksiksi Vertailemalla taustamuuttujien suunnassa Tarkastelemalla yhdysvaikutuksia ja selitysosuuksia Liittämällä tulokset teoriakategorioihin ja käsitteisiin - asenneteoria - opettajan pedagoginen ajattelu - arviointiteoreettiset näkökulmat - opetussuunnitelmateoria - kielitaitokäsitykset - oppimis- ja opetuskäsitykset Vertailemalla muiden maiden tutkimustuloksiin
88 Kiitos!
Kielitaidon arvioinnin ajankohtaisia kysymyksiä yleissivistävässä koulutuksessa
Kielitaidon arvioinnin ajankohtaisia kysymyksiä yleissivistävässä koulutuksessa Raili Hildén Ao-koulutus/ Vieraat kielet Opetuksen arviointi ja kehittäminen 7.2.2011 1 Luennon tavoite ja jäsennys Tavoitteena
LisätiedotOpettajien näkemyksiä lukion vieraiden kielten suullisen taidon kurssista
Opettajien näkemyksiä lukion vieraiden kielten suullisen taidon kurssista LukSuS - Lukion suullisen kielitaidon kurssin seurantaja tutkimushanke 2010-2012 http://blogs.helsinki.fi/luksus-projekti/ Outi
LisätiedotOpettajien kokemukset lukion vieraiden kielten suullisten kurssien toteutuksesta ja suullisen kielitaidon arvioinnista
Opettajien kokemukset lukion vieraiden kielten suullisten kurssien toteutuksesta ja suullisen kielitaidon arvioinnista LukSuS - Lukion suullisen kielitaidon kurssin seurantaja tutkimushanke 2010-2012 Outi
LisätiedotArvo(sana)n mekin ansaitsemme taitotasosta riippumatta?
Arvo(sana)n mekin ansaitsemme taitotasosta riippumatta? Raili Hildén raili.hilden@helsinki.fi Juhani Rautopuro juhani.rautopuro@karvi.fi 30.9.2015 Forum Criteriorum Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksessa
LisätiedotKielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotTyöpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotHallintotieteellisen alan kieliopinnot
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
LisätiedotOman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta
LisätiedotKURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET
KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa
LisätiedotPitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)
Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4) Tiina Tähkä, Mikko Hartikainen OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus Kysymyksiä Miten arviointi vahvistaa opiskelijan
LisätiedotOppijan itsearviointitaidot
Oppijan itsearviointitaidot Kielten uudet opetussuunnitelmat eväitä laatijoille ja toteuttajille Tulevaisuuden tendenssejä ja taitoja Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja koulutusjärjestelmä? Tieto-
LisätiedotB-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05
B-RUOTSI B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07. Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07.
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotAJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä
AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET Erja Vihervaara IOYn päivillä 9.11.2013 AIKUISLUKIORINTAMALLA TAPAHTUU Perusopetuksen ops-työ Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien mahdollisuudet suorittaa peruskoulu
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotKielitaidosta on iloa ja hyötyä
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotTekniikan alan kieliopinnot
Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotKURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET
KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotArvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotInklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät
Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät 20.-30.3.2017 Sisältö 1.Valmistavan opetuksen tavoite 2.Kenelle opetus on tarkoitettu 3.Opetuksen toteuttamisen eri tavat 4. Resurssit 5.
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler
Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT
1 KIELIOPINNOT KIELIOPINNOT... 1 ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT... 2 X-5 Vieras kieli englanti (5 op)... 2 X-6 Vieras kieli saksa (5 op)... 5 X-7 Toinen kotimainen kieli ruotsi (3 op)... 6 X-0 Toinen
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotSUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
Lisätiedot5.4 Toinen kotimainen kieli
5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen
LisätiedotTyöpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo
Työpaja A1/B1 klo 13.30-14.45 ja klo 15.30-16.45 Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa Minna Harmanen Annamari Kajasto Pirjo Koivula Katri Kuukka Monipuoliset arviointikäytänteet
LisätiedotOsaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija
Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotVuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa
Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa Erja Vitikka & Eija Kauppinen OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus
LisätiedotOPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen
OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat
LisätiedotLukSuS. Lukion suullisen kielitaidon kurssin seuranta- ja tutkimushanke 2010-2012
LukSuS Lukion suullisen kielitaidon kurssin seuranta- ja tutkimushanke 2010-2012 Hankkeen johtaja: Dosentti, KT Raili Hildén Tutkimusavustaja: Outi Hakola Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos http://blogs.helsinki.fi/luksus-projekti/
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen
LisätiedotYLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE. Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista
Abi- info YLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista Käytännön vinkkejä Ajoissa paikalle Ongelmatilanteissa yhteys rehtoriin ja kouluun YTL:n www-sivuihin on linkki
LisätiedotYläkoulun valinnaiset opinnot
Yläkoulun valinnaiset opinnot Valinnaisaineiden opiskelu Valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Tietoa valinnaisaineiden sisällöistä, opiskelutavoista ja -tavoitteista saat valinnaisaineiden opettajilta.
Lisätiedot1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
LisätiedotJAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5.
JAKSOVINKIT 6 16-17 Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET
TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen
LisätiedotInfo Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016
2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotSaksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.
Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien
LisätiedotRANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa
RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston
LisätiedotKauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö
Kauppatieteellisen alan kieliopinnot 1.9.2017 Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotEnglannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa
Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotSuomen opinto-ohjaajat ry HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA
Suomen opinto-ohjaajat ry LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN lausuntopyyntö luonnoksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle
LisätiedotKIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET
KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Kieli- ja viestintätieteiden laitos Sivistysvaliokunnan kokous, 23.11.2017 Ruotsin kielen varhainen
LisätiedotAMMATTILUKIO
2 AMMATTILUKIO 3 AMMATTILUKIO: KAKSI TUTKINTOA Ammatillinen tutkinto + lukio-opintoja ja yo-tutkinto (joko 4 pakollista koetta S2021 alkaen TAI 5 koetta K2022 alkaen). 4 MITÄ HYÖDYT Lukio-opinnot kehittävät
LisätiedotArviointi. Salkkutyöt. Jatkuvan arvioinnin seuraaminen
Arviointi High five! -kirjasarjan arviointinäkemys perustuu opetussuunnitelman perusteisiin, jossa arvioinnin tärkeimmäksi tehtäväksi nostetaan oppimisen edistäminen. Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotOpiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia
Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotSUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT)
SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) A N N E L I A I R O L A P O H J O I S - K A R J A L A N A M K / A H O T - H A N K E K U O P I O 3 0. 8. 2 0 1 1 Tavoitteena on avata suullisen kielitaidon arvioinnin
LisätiedotLausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.
Turun kaupunki Lausunto 23.05.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 25.10.2017 25.10.2017 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotKeravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite
Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on
LisätiedotTervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti
Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika
LisätiedotKirkonkylän yhtenäiskoulu. 7lk. Info
Kirkonkylän yhtenäiskoulu 7lk. Info Ohjelma Klo 12.45 Klo 13.10 Info (Yleistä, Valinnaisaineet) Luokkiin (Luokanohjaajat) 19.10.2018 Alatunniste tähän 4 Yleistä 19.10.2018 Alatunniste tähän 5 YHTENÄISEN
LisätiedotArviointi Isojoen Koulukolmiossa
Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.
LisätiedotLausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lausunto 10.08.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä
LisätiedotLausunto. 2.2 Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lausunto 22.05.2017 OKM 38/040/2016 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotTervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan
Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Kevään tapahtumia Huoltajakyselyn tuloksia Ylioppilaskirjoitukset ja hajauttaminen Opinto-ohjaajan katsaus Ryhmänohjaajan tapaaminen 16.4.2019 Toisen vuosikurssin
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotLUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho
LUKIO-OPINNOT Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho Opinto-ohjaajat Riina Laasonen 1 D, E, F Salla Purho - 1 A, B, C MITÄ LUKIOSTA ON HYVÄ TIETÄÄ? Oppimateriaalit hankittava
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
Lisätiedot