1 (11) OAJ ESITYKSET PYKÄLÄMUUTOKSIKSI. (punainen on OAJ muutosesitys, yliviivattu osio esitetään poistettavaksi)

Transkriptio

1 1 (11) LIITE 1 Lausuntopyyntöön OKM/41/010/2016 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi OAJ ESITYKSET PYKÄLÄMUUTOKSIKSI (punainen on OAJ muutosesitys, yliviivattu osio esitetään poistettavaksi) Rahoituslainsäädännöstä pykälämuutosehdotuksia ei ole tehty, koska lopullinen näkemys säännösmuutoksista voidaan esittää vasta, kun riittävät vaikutusarvioinnit ja koelaskelmat on julkistettu. 4 Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa Tutkinnoissa, koulutuksessa ja niiden järjestämisessä tulee ottaa huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Tutkintoja ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä, arvioitaessa ja kehitettäessä sekä osaamistarpeita ennakoitaessa tulee tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ammatillisen koulutuksen yhteydessä toteutetaan työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa. Sillä tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. 13 Ammatillisten tutkintojen muodostuminen Ammatilliset tutkinnot muodostuvat ammatillista tutkinnon osista. Tutkintoon tai siihen sisältyvään osaamisalaan sisältyy vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa. Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, ammatilliseen perustutkintoon sisältyy yhteisiä tutkinnon osia, jotka ovat: 1) viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen; 2) matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen; ja 3) yhteiskunta- ja työelämäosaaminen ja 4 sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tutkinnon muodostumisesta 1 momentissa tarkoitetuista tutkinnon osista, yhteisten tutkinnon osien laajuudesta osaamispisteinä, yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvista osa-alueista sekä yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden pakollisuudesta ja valinnaisuudesta. 22 Tutkintojen järjestämis- ja koulutustehtävä Järjestämislupa sisältää 1 momentissa säädetyn lisäksi tarpeelliset määräykset: 1) ammatilliseen koulutukseen valmentavasta koulutuksesta; 2) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta; 3) vankien koulutuksesta; 4) työvoimakoulutuksesta; 4 a) koulutuspalveluiden viennistä; 5) opetus- ja tutkintokielestä; 6) toiminta-alueesta, jonka

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2 (11) osaamistarpeisiin koulutuksen järjestäjän toiminta ensisijaisesti vastaa; 7) opiskelijavuosien vähimmäismäärästä; 8) muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ehdoista, oikeuksista ja kehittämistehtävistä. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää tutkintoja ja koulutusta 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla toiminta-alueella. Toiminta-alue, josta koulutuksen järjestäjä ensisijaisesti vastaa määritellään seuraavien kriteereiden perusteella. Tutkintoja ja koulutusta saa lisäksi järjestää myös muualla. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä, että koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia vaativan erityisen tuen tehtävästä sekä siihen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Järjestämisluvassa voidaan määrätä myös muista velvoitteista, jos koulutuksen saatavuuden turvaaminen tai muut tutkintojen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvät syyt sitä edellyttävät. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää koulutustehtäväänsä liittyen myös 8 :n 1 momentissa tarkoitettua muuta ammatillista koulutusta. Mikäli koulutuksen järjestäjän tehtävänä on koulutuspalveluiden vienti, ei koulutuspalveluiden viennin osalta noudateta tämän lain säännöksiä opetus- ja tutkintokielestä, toiminta-alueesta, opintososiaalisista etuuksista ja opiskelijavalinnasta. Koulutuspalveluiden vientiin ei saa käyttää valtionosuusrahoitusta. Mikäli järjestäjä taloudellisin perustein lomauttaa tai irtisanoo henkilöstöään, on järjestäjän esitettävä opetus- ja kultuuriministeriölle suunnitelma, miten aikoon hoitaa järjestämisluvan edellyttämät tehtävät. Opetus- ja kulttuuriministeriön on arvioitava, onko vakavaraisuus koulutustehtävän hoitamisen kannalta riittävä ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin. 23 Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan myöntämisedellytykset Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen on tarpeellista ottaen huomioon valtakunnalliset ja alueelliset osaamistarpeet ja sekä tutkintojen ja koulutuksen tarjonta. Tutkintoja tai koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi lukuunottamatta koulutuspalveluiden vientiä. 25 Opetusta tukeva palvelu- ja tuotantotoiminta Koulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä koulutustehtävän mukaista opetusta tukevaa palvelu- ja tuotantotoimintaa. Näissä opiskeluympäristöissä voidaan osoittaa osaamista käytännön työtehtäviä tekemällä perustellusta syystä. 26 Työelämätoimikunnat Koulutuksen järjestäjien ulkoinen laadunvarmistus tehdään työelämätoimikuntien ja niiden akkreditoiminen arvioijien toimesta. Arvioijilla on oma-aloitteinen oikeus tarkastaa koulutuksen järjestäjän näyttötoiminnan lainsääsännön mukaisuus sekä tehdä ulkoista laadunarviointia ennalta päätettyjen valtakunnallisten kriteerien perusteella.

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 3 (11) Opetushallituksen yhteydessä toimii työelämätoimikuntia, joiden tehtävänä on: 1) osallistua näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen ja toimittaa tiedot havaitsemistaan puutteista opetus- ja kulttuuriministeriölle; 2) osallistua ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja ammatillisten tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämiseen yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa; 3) käsitellä 48 :ssä tarkoitetut tutkinnon suorittajan osaamisen arviointia koskevat oikaisupyynnöt. Opetushallitus päättää työelämätoimikuntien tutkintokohtaisesta työnjaosta ja asettaa toimikunnat enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikuntiin nimetään enintään 9 jäsentä kuhunkin. Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä, opetusalaa opettajia ja, jos itsenäinen ammatin harjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia. Lisäksi Opetushallitus voi työelämätoimikunnan esityksestä nimetä toimikuntaan pysyviä asiantuntijoita ja arvioijia. Näytönarvioijan pyynnöstä työelämätoimikunta arvio, onko näytön toteutus ja järjestelyt hyväksyttäviä. Systemaattisten ja merkittävien virheiden tai puutteiden ilmetessä työelämätoimikunta voi pysäyttää koulutuksen järjestäjän näyttötoiminnan määräajaksi. Tästä toimenpiteestä tulee välittömästi toimittaa tieto opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin toimikuntien asettamisesta, kokoonpanosta, päätöksenteosta ja tehtävistä. Opetushallitus päättää työelämätoimikunnan jäsenten palkkiot ja huolehtii toimikunnan maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja arkistosta. 31 Tutkinnon suorittajien ja opiskelijoiden valintaperusteet Koulutuksen järjestäjä päättää tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintaperusteista ja tarvittavista soveltuvuustesteistä. Tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita ja soveltuvuustestejä. Edellä 29 :n 2 momentissa tarkoitetussa valtakunnallisessa hakumenettelyssä käytettävistä valintaperusteista ja soveltuvuustesteistä voidaan säätää opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. 35 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma Henkilökohtaistamisessa on kyse pedagogista osaamista vaativasta tutkinnon ja koulutuksen suorittamisprosessin sekä siihen sisältyvien ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien suunnittelusta. Koulutuksen järjestäjän nimeämän opettajan ja opinto-ohjaajan tehtävänä on selvittää ja tunnistaa hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen sekä henkilökohtaistaa tälle tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valinta, osaamisen osoittaminen sekä tarvittavan osaamisen hankkiminen siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja ja opinto-ohjaaja selvittää hakeutujan, tutkinnon

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 4 (11) suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan aiemmin hankkiman ja osoittaman osaamisen hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan esittämien asiakirjojen ja muun tämän antaman selvityksen perusteella. Koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja ja opintoohjaaja laatii yhdessä hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa henkilökohtamisesta asiakirjan (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma). Siltä osin kun osaamisen osoittaminen tai hankkiminen tapahtuu työpaikalla, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan osallistuu myös hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan työnantaja taikka muu työpaikan edustaja. Jos työvoimakoulutukseen sisältyy työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan voi osallistua myös työ- ja elinkeinotoimiston edustaja. Koulutuksen järjestäjä vastaa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman päivittämisestä ja opettajan ja opinto-ohjaajan nimeämisestä päivityksen tekijöiksi. Suunnitelmaan merkittävistä tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 36 Suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valinta Koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja ja opinto-ohjaaja arvioi ennen tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamista edellä 35 :n 1 momentissa tarkoitetun selvityksen perusteella yhdessä hakeutujan kanssa tämän suoritettavaksi soveltuvan tutkinnon, tutkinnon osan tai valmentavan koulutuksen. Hakeutuja voidaan ohjata myös 8 :ssä tarkoitettuun muuhun ammatilliseen koulutukseen. Henkilöstökoulutuksessa tai muussa sellaisessa koulutuksessa, jonka kustannuksiin osallistuu työnantaja, työntekijän suoritettavaksi soveltuvan tutkinnon tai muun ammatillisen koulutuksen arvioivat kuitenkin yhdessä koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja ja opintoohjaaja, työnantaja ja työntekijä. Poiketen siitä mitä 1 momentissa säädetään 29 :n 2 momentin mukaisessa valtakunnallisessa hakumenettelyssä hakija otetaan suorittamaan valitsemaansa tutkintoa tai valmentavaa koulutusta. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta työvoimakoulutukseen. 37 Suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valinnan uudelleen arviointi valtakunnallisessa hakumenettelyssä Jos valtakunnallisessa hakumenettelyssä valituksi tullut tutkinnon suorittaja tai valmentavan koulutuksen opiskelija haluaa perustelluista syistä vaihtaa tutkintoa tai koulutusta, johon on tullut valituksi, koulutuksen järjestäjän nimeämän opettajan ja opinto-ohjaajan tulee arvioida yhdessä tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa tälle soveltuva tutkinto tai valmentava koulutus uudelleen. Koulutuksen järjestäjän nimeämän opettajan ja opinto-ohjaajan tulee ohjata kyseinen tutkinnon suorittaja tai valmentavan koulutuksen opiskelija edelleen soveltuvaan tutkintoon tai valmentavaan koulutukseen tai muun tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin.

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 5 (11) 38 Tutkinnon suorittajan aiemmin hankkiman osaamisen tunnustaminen Koulutuksen järjestäjän nimeämän opettajan ja opinto-ohjaajan tulee tunnustaa ne tutkinnon suorittajan suorittamat voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osaalueet, jotka voidaan sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa siten kuin tutkinnon muodostumisesta pakollisten tutkinnon osien osalta tutkinnon perusteissa määrätään ja mitä valinnaisten tutkinnon osien osalta henkilö- kohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitaan.. Jos tutkinnon suorittajalla on 35 :ssä tarkoitetun selvityksen perusteella muuta kuin edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua suoritettavan tutkinnon perusteissa tutkinnon osan tai osien tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden suorittamiseksi edellytettyä osaamista, jonka perusteella tutkinto, tutkinnon osa tai yhteisten tutkinnon osien osa-alue on mahdollista suorittaa ilman lisäammattitaidon hankkimista, koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja ja opinto-ohjaaja ohjaa tutkinnon suorittajan osoittamaan osaamisensa. Jos koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja ja opinto-ohjaaja arvioi, että aiemmin hankittu osaaminen ei riitä osaamisen osoittamiseen, tutkinnon suorittaja on ohjattava osaamisen osoittamiseksi tarvittavan ammattitaidon tai osaamisen hankkimiseen. 39 Valmentavan koulutuksen opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen tunnustaminen Koulutuksen järjestäjän nimeämän opettajan ja opinto-ohjaajan tulee tunnustaa ne valmentavan koulutuksen opiskelijan suorittamat voimassa olevien ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen perusteiden mukaiset koulutuksen osat, jotka voidaan sisällyttää osaksi suoritettavaa valmentavaa koulutusta siten kuin valmentavan koulutuksen muodostumisesta pakollisten koulutuksen osien osalta koulutuksen perusteissa määrätään ja mitä valinnaisten koulutuksen osien osalta henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitaan. Jos valmentavan koulutuksen opiskelijalla on 35 :ssä tarkoitetun selvityksen perusteella muuta kuin edellä 1 momentissa tarkoitettua suoritettavan valmentavan koulutuksen perusteissa koulutuksen osan tai osien suorittamiseksi edellytettyä osaamista, koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja ja opinto-ohjaajan arvioi, missä määrin opiskelijan tarvitsee hankkia lisää osaamista koulutuksen osan suorittamiseksi. Arviointiin voidaan pyytää oikaisua siten, kuin 48 :ssä säädetään. 40 Tutkinnon suorittajan ja valmentavan koulutuksen opiskelijan osaamisen osoittamisen suunnittelu Koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja ja opinto-ohjaaja suunnittelee yhdessä tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa, miten tämä osoittaa tutkinnon tai koulutuksen perusteissa edellytetyn ammattitaidon tai osaamisen. Osaamisen osoittaminen suunnitellaan yksilöllisesti ja tutkinnon tai koulutuksen osittain. Koulutuksen järjestäjän on

6 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 6 (11) suunnitellessaan ja järjestäessään osaamisen osoittamista tehtävä yhteistyötä niiden työpaikkojen kanssa, joilla osaaminen osoitetaan. 41 Osaamisen hankkimisen suunnittelu Koulutuksen järjestäjä n nimeämä opettaja selvittää hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan tarpeen koulutukseen taikka lisäammattitaidon tai osaamisen hankkimiseen. Tässä yhteydessä selvitetään tarve tutkintokoulutukseen tai valmentavaan koulutukseen, 61 :n mukaiseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävään koulutukseen, muuhun tarvittavan ammattitaidon tai osaamisen hankkimiseen, ohjaukseen ja tukeen, opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin, erityiseen tukeen sekä 56 :n 2 momentissa tarkoitettuun mukauttamiseen ja 57 :ssä tarkoitettuun poikkeamiseen. Koulutuksen järjestäjä n nimeämä opettaja suunnittelee yhdessä hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa, missä ja miten tämä hankkii tutkinnon tai koulutuksen perusteissa edellytetyn ammattitaidon tai muun osaamisen. Ammattitaidon tai muun osaamisen hankkiminen suunnitellaan tutkinnon tai koulutuksen osittain. Työpaikalla tapahtuva osaamisen hankkiminen tulee suunnitella yksilöllisesti yhdessä työpaikan kanssa. Koulutuksen järjestäjä n nimeämä opettaja ja opinto-ohjaaja suunnittelee yhdessä hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa myös tämän tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet, 56 :n 2 momentissa tarkoitetun mukauttamisen ja 57 :ssä tarkoitetun poikkeamisen sekä opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin osallistumisen. Suunnittelussa on otettava huomioon hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan aiemmin hankkima ja osoittama osaaminen. Tutkintokoulutuksessa tai valmentavassa koulutuksessa osaamista hankitaan vain sellaisten tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi, josta tutkinnon suorittajalla tai opiskelijalla ei ole aiemmin hankittua osaamista tai joissa aiemmin hankittu osaaminen ei riitä osaamisen osoittamiseen. 43 Osaamisen osoittaminen Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Näytössä tutkinnon suorittaja osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon tai osaamisen. Yhteisten tutkinnon osien ja valmentavien koulutusten osien suorittamiseksi vaadittava osaaminen voidaan tarvittaessa kuitenkin osoittaa myös muulla tavoin. Näytöt toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa tai 25 :n opetusta tukevassa palvelu- ja tuotantotoiminnassa. Erityisestä syystä näyttö voidaan kuitenkin järjestää myös muualla kuten työpajoissa. kuin yrityksessä tai julkishallinnon työpaikalla. Näyttöpaikan tulee mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen.

7 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 7 (11) 46 Palaute osaamisen kehittymisestän arviointi Tutkinnon suorittajalla ja valmentavan koulutuksen opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana. Opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Opiskelijan osaamista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työssäoppimisessa opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioi myös työnantajan nimeämä henkilö. Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen osaamisen kehittymistä arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa osaamisenkehittymistä arvioi työnantajan nimeämä henkilö. Tutkinnon suorittajalle tai valmentavan koulutuksen opiskelijalle annettavalla palautteella ohjataan ja kannustetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. 47 Osaamisen arvioijat Tutkinnon suorittajan ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista edustaa on koulutuksen järjestäjänä nimeämä opettaja ja toinen työelämänä edustaja.. Valmentavan koulutuksen osien ja sekä yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden osaamisen arvioinnin toteuttaa ja arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita. Silloin kun yhteinen tutkinnon osa tai sen osa-alue toteutetaan ja arvioidaan ammatilliseen tutkinnon osan yhteydessä, osaamisen arvioinnissa voidaan kuulla myös työelämän edustaja. 53 Oikeus saada opetusta ja opinto-ohjausta Tutkinnon suorittajalla, opiskelijalla ja opintoihin hakeutujalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä opettajan ja opinto-ohjaajan antamana sellaista opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta ja opinto-ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijan ammatillista kehittymistä työurallaan. 54 Koulutuksen sisältö Koulutuksen järjestäjä päättää tutkintokoulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä 15 :ssä tarkoitettujen tutkinnon perusteiden mukaisesti sekä ammatilliseen tutkintoon valmentavan koulutuksen ja työhön ja itsenäiseen elämään. Muun ammatillisen koulutuksen sisällöstä, laajuudesta ja järjestämisestä päättää koulutuksen järjestäjä.

8 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 8 (11) Koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja julkaista koulutuksen toteuttamissuunnitelma, jossa on päätetty ainakin seuraavista järjestettävää koulutusta koskevista asioista: 1) koulutuksen toteuttamistavat; 2) työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen; 3) opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa 4) opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen osaamisenkehittämissuunnitelman laadinta; 5) erityisopetuksen toteuttaminen ja sen kirjaaminen opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan 6) opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet; ja 7) aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelytavat. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee päättää opetussuunnitelmassaan tutkintokohtaisesti ja valmentavan koulutuksen osalta: 1) tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien tarjonnasta; 2) tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien suorittamisjärjestyksestä; 3) koulutuksen toteuttamistavoista ja -ajoista sekä oppimisympäristöistä; ja 4) opiskelijan osaamisen arvioinnista. Opiskelijalla on oikeus saada vertailukelpoista tietoa koulutuksen järjestäjän järjestämästä koulutuksesta, jotta hän voi arvioida, mihin oppilaitokseen hän hakee opiskelemaan. Koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava, kuinka paljon koulutuksen järjestäjällä on kelpoisia opettaja viranhaltijoita ja opinto-ohjaajia suhteessa opiskelijamäärään sekä kuinka paljon opetusresurssia opiskelijalle koulutuksen järjestäjä keskimäärin resursoi osaamispiste ja työpaikalla tapahtuvaa opiskeluviikkoa kohden. 60 Opetuksen julkisuus Opetus on julkista lukuun ottamatta työpaikalla järjestettävää opetusta. Opetuksen seuraamistaminen muualla kuin työpaikalla on mahdollista, mikäli koulutuksen järjestäjä arvioi sen voivan tapahtua vaarantamatta turvallista opiskeluympäristöä. voidaan kuitenkin rajoittaa perustellusta syystä. 63 Koulutussopimus Koulutussopimukseen perustuvassa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelija hankkii henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutussopimuksen perusteella työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana opiskelija ei ole työsuhteessa koulutustyöpaikkaan tai koulutuksen järjestäjään. Koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti koulutussopimuksesta koulutussopimustyöpaikan ja opiskelijan kanssa.. Vangeille rangaistuslaitoksen työtoiminnan yhteydessä järjestettävästä käytännön työtehtä- vien yhteydessä tapahtuvasta osaamisen hankkimisesta koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti rangaistuslaitoksen ja opiskelijan kanssa.

9 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 9 (11) Opiskelijan kanssa koulutussopimuksen sisällöstä sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa. Siihen kirjataan, mitä koulutussopimusjakson aikana on tavoitteena oppia, opettaja antaman ohjauksen ja opetuksen määrä sekä millainen on työpaikan opiskelijalle nimeämän työpaikkaohjaajan osuus ja rooli. Opiskelijalla on oikeus koulutussopimuksenkin aikana saada riittävästi ohjausta, opetusta sekä arviointia osaamisen kertymisestä suhteessa asetettuihin osaamistavoitteisiin. Opiskelijalla on velvollisuus ilmoittaa vastuuopettajalleen, jos koulutussopimus ei toteudu suunnitelmaan kirjatun mukaisesti. 64 Sopimuksen tekemisen edellytykset Koulutussopimuksen tai koulutuksen järjestäjän ja työnantajan edellä 62 :n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen tekeminen edellyttää, että koulutuksen järjestäjä ja työpaikka sopivat koulutussopimuksessa opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesta opettajan osallisuudesta työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana ja työpaikalla on käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman ja näyttöjen järjestämisen kannalta: 1) riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa; 2) tarpeelliset työvälineet; 3) ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. Työpaikalta on nimettävä opiskelijalle vastuuopettaja sekä oltava nimettävissä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työ- kokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja. Edellä 63 :n 3 momentissa tarkoitetulle opiskelijalle voidaan nimetä työpaikkaohjaaja toiselta työpaikalta, joka osallistuu opiskelijan ohjaukseen ja neuvontaan. 68 Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Lisäksi määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä ja opiskelijan oman omaisuuden käsittelystä työpäivän aikana sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella. 76 Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun Opiskelija saadaan kuitenkin aina ja kaikissa tilanteissa erottaa oppilaitoksesta määräajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta määräajaksi tai jäljellä olevien opintojen ajaksi, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella tai turvallisen opiskeluympäristön perusteella on perusteltua.

10 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 10 (11) 82 Opiskelijan velvollisuudet Opiskelijan on käyttäydyttävä niin, että jokaisen oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu ja vältettävä kaikenlaista muihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. 92 Tilauskoulutus ja koulutuspalveluiden vienti Koulutuksen järjestäjä voi järjestää opiskelijaryhmälle tässä laissa tarkoitettuja tutkintoja ja koulutusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta tutkinnon suorittajilta ja opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja. Koulutuksen järjestäjä, jolla on järjestämisluvassa oikeus koulutuspalveluiden vientiin ja sitä varten perustettu osakeyhtiö, voi järjestää 1 momentin kohderyhmälle voittoa tavoittelevaa tämän lain mukaista tutkintoon johtavaa koulutusta niihin tutkintoihin, joista on olemassa koulutusvientiin vahvistetut tutkinnon perusteet. Koulutuksen järjestäjän on koulutuspalveluiden vientiin tehtyjen perusteiden mukaisesti suoritetuista tutkinnosta annettavaan tutkintotodistukseen kirjattava, että annettu tutkintotodistus antaa oikeuden harjoittaa kyseistä ammattia Suomessa vasta, kun henkilö on hyväksytysti suorittanut tutkintoon Suomessa liittyvän kielikokeen. Lisäksi voidaan järjestää muuta koulutusta. Koulutuspalveluiden myynti on mahdollista järjestää joustavasti ja siten poiketa tämän lain säännöksistä tilaajan erityistarpeista johtuen, kunhan koulutus sisällöllisesti noudattaa koulutuspalveluiden vientiin tehtyjä tutkinnon perusteita ja vastaa laadultaan ja vaatimuksistaan Suomalaistatutkintoa. Koulutuspalveluiden vientiyhtiöllä on oltava laadunhallintajärjestelmä, minkä perusteella koulutuspalveluiden vientiin erikoistunut työelämätoimikunta yhdessä Koulutuksen arviointineuvoston kanssa sertifioi yhtiön järjestämän koulutuksen laadun. Koulutusta ei saa suunnata miltään osin kilpailemaan Suomen koulutuksen järjestäjien Suomessa asuville opiskelijoille järjestämän koulutuksen kanssa. Koulutuspalveluiden myyntiä ei saa miltään osin toteuttaa valtionosuudella eikä se saa heikentää koulutuksen järjestäjän valtionosuudella järjestämää koulutusta. 95 Julkisuus ja tietojensaantioikeus Tutkinnon suorittajan tai opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa: 1) oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi sekä tutkinnon suorittajan tai opiskelijan opettajalle opetuksen ja ohjauksen järjestämiseksi; 2) opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten; 3) Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä

11 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 11 (11) hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta opiskelijan koulutuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. 97 Oikaisuvaatimus Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä, jos päätös koskee: 1) tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamista; 2) opiskelijalle annettavaa erityistä tukea tai 56 :n 2 momentissa tarkoitettua mukauttamista tai opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan erityisen tuen järjestämista koskevista asioista. 109 Laadunhallinta ja koulutuksen arviointi Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että tutkinnon tai sen osan suorittanut osaa, mitä tutkinnon perusteet ovat häneltä edellyttäneet. Koulutuksen järjestäjä vastaa järjestämiensä tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla laatujärjestelmä, laatutavoitteet ja niihin kohdistuvat mittarit ja kriteerit, minkä avulla koulutuksen ja näyttöjen laatua varmistetaan ja kehitetään. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida järjestämiään tutkintoja, koulutusta ja muuta toimintaa sekä niiden vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjät tekevät laatutyötä yhdessä työelämätoimikuntien kanssa kuten 26 on määrätty. Koulutuksen järjestäjän on myös säännöllisesti osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin sekä julkistettava järjestämänsä arvioinnin tulokset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä. Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013). Erinäisiin säännöksiin siirtymäsäännös 120 Kunta tai koulutuskuntayhtymä voi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 304/ :n määräyksien estämättä ottaa toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevan opettajan ilman julkista hakumenettelyä vastaavaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. Tämä siirtymäsäännös on voimassa vuoden 2019 loppuun.