8/2010. Euroopan ay-liike osoitti mieltään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8/2010. Euroopan ay-liike osoitti mieltään"

Transkriptio

1 8/2010 Euroopan ay-liike osoitti mieltään

2 sisältö 16 Pääkirjoitus... 5 Mieltä on ilmaistava mutta mitkä ovat keinot Uutisia... 6 Kolumni... 8 Vapaakaupan ja työntekijöiden suhde on monimutkainen Puheenjohtajan palsta Miksi uudistettukaan yt-laki ei toimi Edunvalvontaa Paperiteollisuuden ylempien työsuhteen ehdot tälle vuosituhannelle Suunnittelualalla kehitettävä osaamista ELY:jen pääluottamusmiehellä riittää kiirettä Vuoden yritysyhdistys TeliaSonerasta Solidaarisuus näkyy yhä enemmän käytännön töissä lisääntyvän globalisaation myötä, sanoo SASK:in uusi toiminnanjohtaja Janne Ronkainen. Edunvalvontaa kv-asiaa SASK solidaarisuusteot ovat lisääntyneet Ruotsi tarvitsee kipeästi insinöörejä Kuudella kymmenestä EU-maiden työntekijöistä on oma luottamusmies EWC-pöydässä käsitellään yhteisiä asioita Energia-alan yritysneuvostot toimivat kohtuullisen hyvin 18 Ruotsissa on pula kolmivuotisen korkeakoulututkinnon suorittaneista insinööreistä. Osaaminen Persianlahdella vierähti yli 23 vuotta Hyväksy erilaisuus Suomen koulutusjärjestelmä houkuttaa Auringosta uusiutuvaa energiaa Yhteiskunnasta Eläkeuudistuksia ympäri EU:ta Totta ja tutkittua Uutta tietoa ulkomaan työmatkoista tulossa Oikeutta Työsopimuslakia muutetaan määräaikaisten osalta Ikäsyrjintää ei pidä hyväksyä Opiskelija-asiaa Jäsenetuja Mennen tullen Järjestöyhteydet Kannen kuva: ETUC 2

3 numero 8/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Ay-liikkeen toimintapäivä keräsi sankat joukot Brysseliin osoittamaan mieltä työllisyyden ja kasvun puolesta. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 24 Matti Ruuskanen Haukiputaalta on viettänyt yli 23 vuotta elämästään Saudi-Arabiassa ja Dubaissa. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. NETISTÄ -10% Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää. Nyt voit jakaa turvaa myös muille. Liity Ifin Ajattele Muita Facebook-ryhmään ja olet mukana tukemassa Pelastakaa Lapset ry:n kotimaan toimintaa.

5 pääkirjoitus Mieltä on ilmastava mutta mitkä ovat keinot Marraskuu 2010 Ilona Mäenpää Eurooppalaisen ammattiyhdistysväen toimintapäivä keräsi sankat joukot Brysselin kaduille osoittamaan mieltä työllisyyden edistämiseksi ja säästötoimia vastaan. Kurjuutta vaadittiin kumoon sekä enemmän ja parempia työpaikkoja myös nuorille. Työttömyyden ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi vaadittiin lisää elvytystoimia. Työpaikkojen laatu ja reilut työmarkkinat eivät ole kohtuuttomia vaatimuksia edes talouskriisin oloissa. Oikeudenmukaisia pelisääntöjä työelämän kysymyksiin on vain jaksettava vaatia. Sosiaalista polkumyyntiä ei saa sallia. Eurooppalaista ay-liikettä edustava EAY vetää linjauksia seuraavalle nelivuotiskaudelle ensi keväänä Ateenassa. Asialistalla on ajankohtaisten työelämän kysymysten linjauksien ohella myös uudentyyppisiä asioita. Kuten esimerkiksi se, pitääkö eri kysymyksissä harrastaa yhteenottolinjaa työnantajapuolen kanssa vai onko parempi valmistella omia esityksiä ja painottaa neuvottelutoimintaa. Monissa maissa palkansaajajärjestöistä on taantuman vanavedessä tehtävien alasajojen ja eläkeuudistusten myötä tullut yleisiä EI-liikkeitä. Alasajoja vastustetaan kovin, mutta omia vaihtoehtoja ei juuri tarjota tai ne eivät ole erityisesti taloudellisesti uskottavia. Suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa kolmikanta on toimiva järjestelmä. Sitä ei saa vaarantaa järjestäytymistä vaikeuttamalla. Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus on säilytettävä, samoin ay-maksun palkkasuoraperintä. Ajankohtaiset kysymykset lakisääteisen eläkeiän nostamisesta ja työurien pidentämisestä vaativat monipuolista kehittämistä. Työaikapankkien tehokas ja joustava käyttö on yksi keino edistää jaksamista työssä. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Tärkeä askel kohti yhdenvertaista opiskeluterveydenhuoltoa Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry on tyytyväinen sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen aloittaa kokeilu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) opiskeluterveydenhuoltopalvelujen laajentamisesta koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Pilotti on tarkoitus toteuttaa kahdella paikkakunnalla. Kokeilun kautta on mahdollista saada kaikille Suomessa opiskeleville korkeakouluopiskelijoille yhdenvertaiset opiskeluterveydenhuollon palvelut opiskelupaikkakunnasta riippumatta. Nykyisin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä vastaa korkeakoulun sijaintikunta ja yliopisto-opiskelijoiden palveluista YTHS. Nykyisen palvelumallin takia palvelujen saatavuudessa on eroja eri paikkakuntien ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesken. Jokainen opiskelija tarvitsee opiskelukykyä tukevan terveydenhuollon paikkakunnasta riippumatta. YTHS:n palvelujen piirissä eri paikkakuntien ammattikorkeakouluopiskelijat olisivat vihdoinkin yhdenvertaisessa asemassa, sanoo SAMO- Kin puheenjohtaja Simo Takanen. Työeläkerahastosijoitukset kasvoivat viidellä miljardilla eurolla Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen sijoituskanta oli vuoden 2010 syyskuun lopussa 133,8 miljardia euroa. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi kolmen kuukauden aikana lähes viisi miljardia euroa. Nousua kesäkuun loppuun nähden oli 3,8 prosenttia. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva. Työeläkevakuuttajat ovat lisänneet salkuissaan noteerattuja osakkeita. Muiden sijoitusinstrumenttien määrät olivat pysyneet melko tarkkaan edellisen neljänneksen tasolla. Noteerattuja osakkeita työeläkevakuuttajilla on jo miltei yhtä paljon kuin joukkovelkakirjoja, sanoo TELAn toimitusjohtaja Esa Swanljung. Noteerattujen osakkeiden arvo syyskuun lopussa oli lähes 46 miljardia euroa. Niiden arvo oli noussut kesäkuun loppuun verrattuna neljä miljardia euroa. Osuus koko sijoituskannasta oli jo yli 34 prosenttia. Osakkeiden ja osaketyyppisten sijoitusten arvo lisääntyi kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä lähes viisi miljardia euroa. Kun netto-ostoja oli 0,9 miljardia euroa, osakesijoitusten arvonnousua kokonaismäärästä oli 3,9 miljardia euroa. Suuri pettymys elintarviketeollisuuden ylemmille toimihenkilöille Elintarviketeollisuusliitto ETL kieltäytyy neuvottelemasta Ylemmät toimihenkilöt YTN:n kanssa työehtosopimuksesta. Koko prosessi on ollut sekava johtuen työnantajaliiton linjaerimielisyyksistä. YTN tavoittelee elintarvikealalle työehtosopimusta, joka sisältäisi palkankorotusten lisäksi luottamusmiessopimuksen sekä ratkaisun ylityö- ja matka-aikaa koskeviin ongelmiin. Alalla toimivat ylemmät toimihenkilöt tekevät paljon ylitöitä sekä joutuvat matkustamaan säännöllisen työajan ulkopuolella, iltaisin ja viikonloppuisin. Suurelle osalle heistä ei makseta mitään korvauksia tästä ylimääräisestä työstä. Koska ylemmillä toimihenkilöillä ei ole luottamusmiessopimusta, heidän luottamushenkilönsä ovat huonommassa asemassa muiden henkilöstöryhmien luottamusmiehiin verrattuna. Vain osalla heistä on luottamusmiessuoja, eikä kenellekään makseta luottamusmieskorvauksia. YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari paheksuu työnantajaliiton käyttäytymistä neuvottelupöydässä. On vihdoinkin aika ottaa ylemmät toimihenkilöt tasaveroiseksi sopimuskumppaniksi. Myös netissä: Vastaa kyselyyn tietoyhteiskunnan huolista Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT järjestää laajan tutkimuksen tietoyhteiskunta- ja yksityisyyshuolista. Kyselyssä luetaan yksityisyyttä koskevia tilanteita ja vastataan monivalintakysymyksiin, sen tekeminen kestää noin 15 minuuttia. Vastaamalla kyselyyn osoitteessa, voi voittaa elokuvalippuja. Tutkimus toteutetaan osana ubiikkiyhteiskuntaa tutkivaa projektia, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Keskusjärjestöt kannustavat työpaikoilla oppimiseen Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava sekä työnantajapuolen keskusjärjestö EK ovat allekirjoittaneet suosituksen työpaikoilla tapahtuvan oppimisen edistämiseksi. Keskusjärjestöt suosittelevat jäsenliitoilleen, että nämä selvittäisivät alansa työssäoppimisen tarvetta ja sopisivat järjestelyistä, joilla työssäoppimista voisi tukea. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on viime vuosina laajentunut merkittävästi. Työmarkkinajärjestöt pitävät välttä- 6

7 mättömänä, että sitä edistetään edelleen, vaikka taloudelliset suhdanteet eivät olisikaan suotuisia. Järjestöt toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän, työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Järjestöt katsovat myös, että työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä työpaikalla tapahtuvien oppimis- ja harjoittelupaikkojen tarjoamiselle. Jo lähes kaksi miljoonaa Nenäpäivä-keräyksellä Uusi ennätys syntyi, kun Nenäpäivän iltana 5. marraskuuta keräystulos oli reilu 1,8 miljoonaa euroa. Jo seuravana maanantaina keräystulos oli kasvanut euroon. Nenäpäivä-keräyksen kulut jäävät alle 15 prosentin. Keräyksen nettotuotolla saadaan esimerkiksi lasta vuodeksi kouluun. Keräys jatkuu vuoden loppuun. Uusi Insinööriliitto osallistui keräykseen omalla tiimillään. Neuvottelu-uutisia Ismo Kokko, neuvottelujohtaja Ei rauhaa työrauhatyöhön Loka-marraskuun vaihteessa työmarkkinatoiminnassa keskustelun polttopisteessä oli keskusjärjestöjen yritys aloittaa työrauhajärjestelmän uudistustyö. Asia pomppasi julkisuuteen viimeistään, kun alkoi tulla mutkia matkaan. Uudistustyön pohjasta oli neuvottelijoiden kesken sovittu ja edessä oli keskusjärjestöjen hallitusten käsittely marraskuun ensimmäisinä päivinä. Tilanteeseen oli lähdetty kesäkuussa, jolloin keskusjärjestöt sopivat uudistustyön aloittamisesta. Neuvottelun kohteeksi syksylle jäi se, mitä itse lainsäädännön uudistustyöhön otetaan mukaan. Työnantajan keskeisin tavoite on laittomien lakkojen seurausten koventaminen ja vastuun tiukentaminen. Palkansaajien intressissä oli alun perin laittomien lakkojen syihin liittyvä työnantajan toiminta, kuten sopimus- ja lainsäädäntörikkomukset. Samoin järjestöpoliittiset lakot tuli saattaa tarkastelun piiriin, kuten myös virkamiesten asema. Listalla olleista asioista saavutettiin neuvottelutulos aivan lokakuun lopussa ja kyseinen paperi saatettiin seuraavalla viikolla hallitusten ratkaisevaan käsittelyyn. Akavan hallitus käsitteli tilannetta päivää sen jälkeen, kun SAK:n hallitus oli ilmoittanut, ettei se lähde uudistustyöhön mukaan. Syynä oli pelko EK:n hiljaisesti ajamasta lakkooikeuden rajoittamisesta. Akavalla oli siis periaatteessa kolme mahdollisuutta: hyväksyä tulos, hylätä se tai keksiä jotakin muuta. Laajan keskustelun jälkeen päätös oli kolmas tie, eli hyväksymättä paperia, voidaanko tehdä vielä jotakin, millä vankkurit saadaan jälleen liikkeelle. Asia on sikäli tärkeä, sillä eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus voi viedä asiaa eteenpäin kysymättä järjestöiltä sen enempää. Tiedossa myös oli, että STTK todennäköisesti hylkää SAK:n esimerkin mukaisesti uudistustyön pohjalla olleen paperin. Loppu olikin sitten lehdistötiedotteiden ja uutisoinnin kirjoa, josta on pakko todeta, että Akavan viesti ei mennyt ihan maaliin ja vääriä mielikuvia saattoi jäädä julkisuuteen. Yksi seikka tästä episodista ansaitsee näin jälkikäteen tulla sanotuksi. Uskon vilpittömästi, että meillä on tässä kaikilla opittavaa ja yhteistyökyvyn kehittämisen paikka. Niin kauan kun palkansaajajärjestöt eivät pääse keskusjärjestö- tai liittotasolla yhteisiin näkemyksiin, EK ja sen jäsenliitot ottavat erävoittoja kerta toisensa jälkeen. Vaikka tässä tapauksessa niin ei kirjaimellisesti käynytkään, tuntuu jotenkin siltä, että tämä tilliliha on meillä syötävänä vaalien jälkeen. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Liisa Folkersma kansainvälisten asioiden sihteeri, Akava Vapaakaupan ja työntekijöiden suhde on monimutkainen EU neuvottelee parhaillaan vapaakauppasopimuksista useiden maiden kanssa. Koska Maailman kauppajärjestö WTO:n viimeisin neuvottelukierros junnaa paikoillaan, EU on pyrkinyt viime vuosina edistämään vapaakauppaa kahdenvälisillä sopimuksilla. Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle taloudelle yhteisiin sääntöihin perustuva avoin kauppajärjestelmä on paras vaihtoehto. WTO on puutteistaan huolimatta lisännyt hyvinvointia, työllisyyttä ja globaalien sääntöjen läpinäkyvyyttä. Erityisesti korkean osaamisen palveluiden viennissä Suomella on edelleen paljon voitettavaa. Monenkeskisen kauppajärjestelmän edistämisen on oltava ykkösvaihtoehto myös jatkossa. Vapaakauppasopimuksissa on kuitenkin myös ristiriitaisia piirteitä. Sekä neuvottelukumppanien että EUmaiden tavoissa on parantamisen varaa. Neuvottelutaktisiin syihin vedoten laajempi yhteiskunnallinen konsultaatio jää monesti vähintäänkin vajavaiseksi. Mikäli kansalaisten tuki vapaalle kaupalle halutaan jatkossa, tähän on saatava muutos. Suuryritysten intressien turvaamisen ohella esimerkiksi palkansaajien, pienyritysten ja heikoimmassa asemassa olevien eduista on huolehdittava nykyistä tasapainoisemmin. Ammattiliitot ovat jo pitkään ajaneet vapaakauppasopimuksiin parempia takuita siitä, että kilpailua ei käytäisi ympäristösäännöksiä tai työelämän oikeuksia polkemalla. Viimeisimmissä EU:n solmimissa vapaakauppasopimuksissa onkin jo mukana julistuksenomainen kappale kansainvälisten työelämän perussopimusten noudattamisesta. Toisin kuin muiden sopimusloukkausten kohdalla, työelämän oikeuksien rikkomisista ei voi kuitenkaan määrätä sanktioita kauppakumppanille. EU väittää neuvottelukumppanien kieltäytyvän moisista sitoumuksista, kun taas Yhdysvaltain sopimuksissa kauppakumppanin voi haastaa maan tuomioistuimeen. Työntekijäkysymysten sisällyttäminen sitovasti kauppasopimuksiin on kyllä onnistunut toisella tapaa. Niin kutsuttujen palveluntarjoajien maahantulosta säädetään osana kauppasopimuksia. Käytännössä suomalainen yritys voi ostaa palvelun intialaiselta yritykseltä, jonka työntekijä tulee määräajaksi Suomeen toimittamaan palvelun. Viime aikoina on ilmennyt useita pyrkimyksiä saada yhä laajempia työntekijäryhmiä ja pidempiä maassaoloaikoja tämän tilapäisen palveluntarjoajan nimikkeen alle. Yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi on tärkeää nykyistä sitovammin taata kaikille työntekijöille vähintään työntekomaan työsuhteen ehdot. Kauppasopimusten ja työntekijöiden suhteessa riittää muitakin ihmettelyn aiheita. Maailman kauppajärjestö WTO:lla on ainoana kansainvälisenä järjestönä tuomioistuimen kaltainen riitojenratkaisumekanismi, jonka tuomioiden toimeenpanoa voidaan vauhdittaa esimerkiksi sanktioin. Kansainvälisessä työjärjestö ILOssa puolestaan käytetään neuvotteluja, julkista painostusta ja teknistä apua työelämän oikeuksien edistämiseksi rikkurimaissa. Kuitenkin jäsenmaat ovat molemmissa järjestöissä käytännössä samat. Tarvitaan selvästi ryhdikkäämpää poliittista tahtoa edistämään työntekijöiden oikeuksia. Ideaaliratkaisu olisi jatkaa maailman kaupan vapauttamista hallitusti, läpinäkyvästi ja yhteisiin sääntöihin perustuen. Työntekijöiden oikeudet ja ympäristönäkökohdat on saatava sitovasti mukaan Ideaaliratkaisu olisi jatkaa maailman kaupan vapauttamista hallitusti, läpinäkyvästi ja yhteisiin sääntöihin perustuen. WTO:n sopimuksiin ja niitä tällä hetkellä täydentäviin kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin. WTO:n ja kansainvälisen työjärjestö ILOn yhteistyötä on tiivistettävä pikaisesti, sillä ILO tuntee työn maailman. Maahanmuuton kuulumisesta kauppasopimuksiin on ainakin keskusteltava avoimesti, ja työntekijöille on taattava samat oikeudet alkuperämaasta riippumatta. Näin päästään ainakin hyvään alkuun. 8

9 puheenjohtajan palsta Miksi uudistettukaan yt-laki ei toimi? Marraskuu 2010 Pertti Porokari Kun yhteistoimintalaki uudistettiin edellisen kerran vuonna 2007, olivat odotukset korkealla lain toimivuuden kannalta. Hyvin nopeasti palkansaajat saivat huomata uuden lain tulkinnan kulkevat tuttuja uria. Yt-laki on edelleen pelkkä irtisanomislaki. Lain hengen mukaista jatkuvaa neuvottelutoimintaa ei ole ainakaan isoissa yrityksissä. Niissä on kyllä jatkuvaa ja säännöllistä yt-toimintaa, mutta se keskittyy vain irtisanomisiin. Lain tarkoituksesta laissa lukee ensimmäisessä :ssä seuraavaa: Tällä lailla edistetään yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä. Yt-lain oikean hengen mukaisesti on siis tarkoitus edistää yrityksen ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta muun muassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmin. Kyse on siis pitkäjänteisestä henkilöstön ja yrityksen kehitystyöstä. Muutostilanteesta ja uudelleenjärjestelyistä puhutaan vasta lain luvussa 8. Luvun 8 47 kohdan 1 mukaan työnantajan on annettava perusteet toimenpiteelle. Yritys, joka tekee voitollista tulosta, ei pitäisi olla perusteita irtisanoa väkeä, vaan sen olisi ensisijaisesti tarjottava työntekijöilleen muuta työtä yrityksessä kohtuullisen perehdyttämisen kautta. Uusi yt-asiamiehen virka tulee siis todella tarpeeseen. Odotamme asiamiehen toiminnalta paljon, mutta selvitettävien asioi den määrä on niin suuri, että toiminta ruuhkaantuu varmasti. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä ei ole siis mikään potkujenantoautomaattilaki, vaan lain hengen mukaisesti oikein käytettynä se ohjaa yritystä kehittämään henkilöstöä toimimaan entistä tehokkaammin ja motivoidummin hyvässä työympäristössä. On erittäin valitettavaa, että tämä on käsitetty etenkin suurissa yrityksissä niin väärin. INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: UIL/viestintä Kuvat: Kirsti Laurinolli ja Antonin Halas Paperiteollisuuden ylemmät haluavat työsuhteidensa ehdot tälle vuosituhannelle YTN:ssä metsäteollisuusalasta vastaavan asiamiehen ja neuvottelijan Saku Laapion mukaan metsäteollisuus ei kykene uudistumaan niin kauan kuin alalla ei ymmärretä osaamisen olevan ihmisissä. Alan yritysten tulisi mieltää itsensä perinteisen teollisuuden sijaan high tech -yrityksiksi ja saattaa osaajiensa työsuhteen ehdot tälle vuosituhannelle. YTN:n ja Metsäteollisuus ry:n välistä paperiteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevaa sopimuskiistaa on soviteltu valtakunnansovittelija Esa Lonkan johdolla. Lokakuun lopulla käydyt neuvottelut eivät johtaneet sopuun, joten niiden vauhdittamiseksi toteutettiin suunniteltu nelipäiväinen lakko. Lakko alkoi ja päättyi aamulla Jo viikkoa aiemmin paperi- ja sellutehtaiden ylemmät tukivat neuvotteluja ulosmarssilla. Työnantajapuoli ei halua neuvotella ylempien kanssa eikä sopia yleissitovia sopimuksia, hämmästelee YTN Metsäteollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Petri Nieminen. 10

11 Lakko onnistui hyvin. Tehtaat eivät pysähtyneet näin lyhyeen lakkoon, mutta tehtaiden sisällä vaikutukset kyllä näkyivät viivästyksinä sekä peruuntumisina, YTN:ssä metsäteollisuusalasta vastaava asiamies ja neuvottelija Saku Laapio kertoo. Lakko oli kova kolaus myös alan imagolle. Ylitöiden ja matka-aikojen korvaamisesta käytävä kiista mustaa irtisanomiskuvioissa jo aiemmin ryvettyneen alan julkisuuskuvaa entisestään. YTN on ehdottanut kiistaan ratkaisuksi työaikapankkia. Lisäksi ylemmille toimihenkilöille vaaditaan vähintään toimialan yleisen linjan mukaista palkankorotusta. YTN on asettanut alalle myös ylityöja matkustuskiellon 1.9. alkaen. Kielto on voimassa edelleen. YTN:n vaatimuksiin sopia korvauksia ihmisten vapaaajan käytöstä ylitöiden tekoon ja matkustamiseen on viitattu kintaalla, huomauttavat YTN Metsäteollisuuden neuvottelija Saku Laapio (vas.) ja taustaryhmän puheenjohtaja Petri Niemi. Neuvottelut kestäneet toista vuotta Paperiteollisuuden neuvotteluja on käyty keväästä 2009 lähtien ja palkkapöytäkirja irtisanottiin viime vuoden lokakuussa. Ylemmät kokevat tulevansa kohdelluksi eriarvoisesti muihin henkilöstöryhmiin nähden, sanoo YTN Metsäteollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Petri Nieminen. Työnantajaosapuoli ei halua sopia tekstikysymyksistä yleisellä tasolla, vaan vetoaa yksilöllisiin työsuhteen ehtoihin. Vaikka muilla henkilöstöryhmillä on mahdollisuus paikallisesti sopia työaikapankkiin liittyvistä järjestelyistä, niin ylemmillä ei ole samaa mahdollisuutta. Myöskään ylempien ylitöitä eikä työajan ulkopuolella tapahtuvaa matkustamista korvata kuten muilla ryhmillä korvataan. Ylempien luottamushenkilöiden työtä ei korvata kuten muilla ryhmillä korvataan, Nieminen listaa. Metsäteollisuuden henkilöstöjohtaminen ei ole siirtynyt 2000-luvulle; erityisesti ylemmät sivuutetaan kehittämistyössä, Nieminen huomauttaa. Suuri osa ylemmistä kokee, että asian tuntijan asema on muuttunut valkokaulustyöläisen asemaksi. Entiseen herraportaaseen kuuluvat nyt vain tehtaiden johtajat, heidän esimiehensä ja johdon asiantuntijat, taustaryhmän puheenjohtaja jatkaa. Heidän palkkakin on reilusti korkeampi kuin muilla. Voisi puhua kahden kerroksen väestä: ylemmistä toimihenkilöistä ja ylemmistä ylemmistä toimihenkilöistä. Metsäteollisuus on toimialana murroksessa Saku Laapio muistuttaa, että osa metsäteollisuuden tuotteista on vanhentunut tai vanhentumassa. Varsinkin ICT-tekniikan kehittyminen syö markkinoita perinteisiltä paperituotteilta. Ilmastomuutoksen torjunta avaa huikean potentiaalin uudistuvaa ja öljypohjaisiin tuotteisiin verrattuna hiilineutraalia puuraaka-ainetta käyttävälle teollisuudelle muun muassa pakkaamisessa, energiantuotannossa ja rakentamisessa. Laapion mukaan toimiala tarvitsee uusia tuoteinnovaatioita ja yleinen mielipide puun laaja-alaisemmalle käytölle on muuttumassa suosiolliseen suuntaan. Uusien tuoteinnovaatioiden synnyttäminen edellyttää metsäteollisuusalalle osaavaa, innostunutta ja uudella tavalla ajattelevia nuoria ihmisiä. Laapio pitää tilannetta huonona, sillä yli puolet alan ylemmistä harkitsee toimialan vaihtoa. Metsäteollisuusyritykset eivät hallitse osaajia innostavaa henkilöstöpolitiikkaa, mikä näkyy alan sopimusneuvotteluissa. Alan osaaminen rapistuu lahjakkaimpien nuorten hakeutuessa paremmat työsuhteen ehdot tarjoavien toimialojen palvelukseen. Ajankohtainen tieto tilanteesta kampanjasivuilla YTN:n hallitus on päättynyt antaa lakkovaroituksen paperiteollisuudessa. Lakko alkaa klo 6.01 ja päättyy klo 6.01, jos sitä ennen ei päästä sopuun työehtosopimuksesta. UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Suunnittelualalla kehitettävä osaamista Suunnitteluinsinöörien perusosaaminen on hyvällä tasolla, mutta tulevaisuudessa sitä on kehitettävä ja tuotteistettava kansainvälisiä verkostoja yhdistämällä, sanoo Elomatic Oy:n toimitusjohtaja Olli Manner. Vain näin voidaan menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Olli Mannerin mukaan kotimaan markkinoilla suomalaiset suunnittelutoimistot ovat vielä vahvoilla, sillä ne tuntevat toimintaympäristön, alan normistot ja viranomaissäädökset. Isojen hankkeiden suunnittelutyöstä kilpailevat myös ulkomailla toimivat suunnittelutoimistot. Ulkomaille tehtävien investointien myötä myös suunnittelutyötä teetetään yhä useammin paikallisilla toimijoilla. Suomalaisten suunnittelualan yritysten on mahdotonta ryhtyä kilpailemaan hinnalla varsinkaan aasialaisten yritysten kanssa, intialainen insinööri tekee työn paljon pienemmällä palkalla. Osaamisen kehittämisen ja tuotteistamisen ohella on asiakassuhteita hoidettava entistä paremmin, jotta ulkomailla voi menestyä. Aasia mahdollisuus Aasian merkitys on viiden viime vuoden aikana selvästi kasvanut. Turkulaisen Elomaticin Shanghain toimipisteessä on 12

13 Vaikka kotimaassa suunnittelualalla ei ehkä enää päästä viime nousukauden aikaisiin tilausmääriin, silti töitä riittää eri toimialoilla. Elomaticin pääkonttori sijaitsee historiallisesti merkittävässä Valkoisessa talossa Aura-joen rannalla. Vuonna 1937 rakennetussa talossa oli aikanaan Wärtsilän telakan suunnittelutoimisto. Vuodesta 1999 lähtien Elomatic on vaalinut kulttuurimaisemaa. 1,5 vuoden ajan ollut kaksi suomalaista ja reilut 10 kiinalaista työntekijää. Kun suomalaiset teollisuusyritykset rakentavat tehtaita Kiinaan, on selvää, että osa suunnittelusta siirtyy tuotannon mukana. Manner näkee tässä pikemminkin mahdollisuuden kuin uhan. Monelle suomalaiselle suunnittelutoimistolle olisi eduksi, jos ne olisivat mukana kansainvälisissä projekteissa. Paras vaihtoehto on sekä että, Manner sanoo. Hänen mielestään suunnittelualan yritysten on mentävä mukaan kansainvälisiin projekteihin ja haettava kasvua niiden kautta varsinkin Kiinasta mutta myös muista BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina). Samalla kun viedään osaamista ja omia vahvuuksia sinne, pystytään ylläpitämään kriittisiä toimintoja kotimaassa. Usein esimerkiksi tietoturvakriittiset asiat halutaan pitää Suomessa. Tuotekehitystä ei sitäkään kansainvällistymisen ensimmäisessä aallossa mielellään anneta kiinalaisille. Suomalaiset voisivat viedä myös hyvää työn tekemisen kulttuuria. Suomalainen on tunnettu siitä, että työmoraali on kunnossa, aikataulut pitävät ja suunnittelu on laadukasta. Halpa hinta on vähäpätöinen asia, jos nuo asiat eivät ole kunnossa. Vaikka kotimaassa suunnittelualalla ei ehkä enää päästä viime nousukauden aikaisiin tilausmääriin, silti töitä riittää eri toimialoilla. Varsinkin energia-alalla tarvitaan suunnitteluosaamista, sillä energian hinnan nousun ja uusien energiamääräysten myötä hyvän suunnittelutyön merkitys korostuu jatkossa. Myös julkinen sektori työllistää jatkossakin suunnitteluinsinöörejä. Laivanrakennusteollisuus on ollut suuri työllistäjä suomalaisille suunnittelutoimistoille. Sen hiipuessa kotimaassa ainakin tilapäisesti on sille nyt etsittävä korvaavaa, Manner sanoo. Suunnittelualaa kehitettävä yhdessä Suunnittelu- ja konsulttialan toimintaympäristön kehitysnäkymiä selvittänyt hanke on nyt siinä pisteessä, että eri toimijat alkavat etsiä uusia painopisteitä. Olemme ison yhteisen haasteen edessä, Manner sanoo. Yhdessä on nyt mietittävä, miten perusosaaminen pysyy, miten osaamista jalostetaan ja tuotteistetaan. Kaikkien toimijoiden, siis yritysten ja julkisten toimijoiden kuten Tekesin, Sitran ja ministeriön sekä järjestöjen UIL, TEK ja SKOL on pantava kortensa kekoon. Nyt on pyrittävä vaikuttamaan laajalla kentällä, jotta suomalainen insinööri on edelleen kilpailukykyinen ja pärjää maailmalla. Tulevaisuushanke Uusi Insinööriliitto toteutti yhdessä Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin ja Tekniikan Akateemisten Liiton TEKin kanssa vuosina hankkeen Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen. Siinä selvitettiin suunnittelu- ja konsulttialan sekä sen toimintaympäristön kehitysnäkymiä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laadittiin skenaarioita suunnittelu- ja konsulttialan kehityksestä Suomessa. Toisessa vaiheessa hankkeessa mukana olevat yritykset pohtivat konkreettisemmin liiketoimintamahdollisuuksiaan, kilpailukykytekijöitä ja osaamistarpeitaan. Hanke toteutettiin TEKES-rahoituksella. Siihen osallistuivat pilottiyrityksinä Elomaticin ohella Deltamarin, Etteplan, Pöyry ja Sweco. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta ELY:jen pääluottamusmiehellä pitää kiirettä Pekka Liimatainen valittiin viime keväänä ELY-keskusten pääluottamusmieheksi tulevaksi 3-vuotiskaudeksi. Hän koordinoi ja ohjaa 36 jukolaista luottamusmiestä. Varsinaista toimenkuvaa tässä uudessa virassa ei ole, sen saan luoda itse, mutta raamit tulevat neuvottelujärjestö JUKOlta ja työnantajalta työja elinkeinoministeriöltä TEM:ltä, Pekka Liimatainen sanoo. Mutta töitä riittää, se on varma. Haastattelua tehtäessä hän oli tehnyt koko viikon ympäripyöreitä päiviä, lähtenyt aamukuudelta ja palannut ennen keskiyötä. Koulutusta ja tilaisuuksia valmisteilla olevasta uudesta Palkkavaaka-palkkausjärjestelmästä ja ELY-keskuksien kehittämisestä saa pitää ympäri maata. Uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen suunnitteluryhmässä ja siitä neuvotteleminen työnantajan edustajien kanssa vie myös oman aikansa. Tavoitteena on saada palkkausjärjestelmä val- ELY-keskukset Vuosisadan merkittävimmäksi aluehallintouudistukseksi kutsuttu uudistus pitää sisällään myös lainsäädännön uudistuksia ja tarkennuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY-keskus) on 15 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi samaan aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin (AVI). Pekka Liimatainen hoitaa päätoimisena luottamusmiehenä JUKOlaisten asioita. miiksi vuoden vaihteessa. Riittääkö aika noin tehtävänkuvan palkkausjärjestelmän valmistumiselle jää nähtäväksi. Aiemmassa virassaan Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen (entisen Tiehallinnon Turun tiepiirin) tieinsinöörinä Liimatainen hoiti suurten valtatiehankkeiden esi- ja yleissuunnitelmia sekä niihin liittyviä YVAselvityksiä. Tiehankkeina olivat mm. Vt2 Helsinki-Pori yhteysvälihanke, Kt 40 Turun kehätie, Kaarinan läntinen ohikulkutie ja valtatie 8:n välin hankekokonaisuus välillä Turku-Pori. Nämä suuret miljoonan euron hankkeet puhuttivat myös kansalaisia, joten yleisötilaisuuksia jouduttiin pitämään usein. Varsinaisesti päätoimiseksi pääluottamusmiehen viraksi virka muuttui syyskuun alussa. Siihen saakka Liimatainen hoiti sekä omaa vanhaa virkaansa Varsinais-Suomen ELY- keskuksessa että tätä uutta virkaansa työ- ja elinkeinoministeriössä TEM:ssä. ELY-keskus- ja palkkausjärjestelmäuudistus ovat tuoneet suuria muutoksia, luottamusmies tietää. Liimatainen arvelee toimenkuvansa muodostuvan muun muassa seuraavista asioista: ELY keskuksissa työtään tekevien noin akavalaisen edunvalvonnasta ympäri Suomea akavalaisen neuvottelujärjestön JUKO ry:n päätoimisena pääluottamusmiehenä. Tarkentavat virkaehtosopimusneuvottelut TEM :ssä. Uuden palkkausjärjestelmän rakentamisesta ja myöhemmin ylläpidosta ELY keskuksille JUKOn nimettynä edustajana. JUKOn edustajana ELY keskuksia koskevissa valtakunnallisissa työryhmissä. UIL:n VES-valtuuskunnan puheenjohtajana toimiminen. 14

15 Teksti ja kuva: Marketta Harinen Vuoden yritysyhdistys tulee TeliaSonerasta TeliaSoneran yritysyhdistys on palkittu vuoden yritysyhdistyksenä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN myöntää huomionosoituksen vuosittain. Oma-aloitteisuus, osallistuminen, jäsenten huomioiminen ja aktiivisuus olivat ne ratkaisevat asiat, jotka oikeuttavat TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt vuoden yritysyhdistyspalkinnon saajaksi, YTN:n yritysyhdistysryhmä toteaa palkinnon perusteluissa. Myös innostus edunvalvontaan on ollut aistittavissa palkitusta yritysyhdistyksestä. TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt aloitti toimintansa vuonna 2005, jolloin kourallinen asiantuntijatehtävissä ja keskijohdossa toimineita ylempiä toimihenkilöitä päätti perustaa oman yhdistyksen kootakseen riveihinsä vielä silloin kovin hajallaan olevan joukon asiantuntijoita ja esimiehiä. Sinnikkäästi ja johdonmukaisesti edennyt työ yhteiseksi hyväksi on tuottanut tulosta: tänä päivänä TeliaSoneran ylemmät toimihenkilöt ovat omaksi henkilöstöryhmäkseen profiloitunut joukko, YTN järjestää yritysyhdistyksille useampia tilaisuuksia vuodessa. Ensi vuonna tarjolla on puheenjohtajien tapaaminen Pasilassa Yritysyhdistysryhmän työseminaari 8.4. Superseminaari, nimi tarkentuu myöhemmin Yritysyhdistyspäivät Lue lisää YTN:n yritysyhdistyksistä Ainokaisa Saarinen ja Arto Kuusiaho ovat olleet rakentamassa TeliaSoneraan vahvaa asiantuntijoiden ja esimiesten verkostoa, yritysyhdistystä. jolla on vahva identiteetti. Yhdistyksellä on nyt virallinen neuvotteluasema, yhtiötä koskeva työehtosopimus ja luottamusmiesjärjestelmä. Yritysyhdistys järjestää runsaasti tapahtumia, joissa ei keskitytä pelkästään edunvalvonnan kysymyksiin, vaan jäsenistölle pyritään tarjoamaan myös virikkeitä ajankohtaisista ammatillisista aiheista. Näistä tapahtumista ovat päässeet osallisiksi muutkin kuin pääkaupunkiseudulla toimivat teliasoneralaiset. Matkan varrella on nautittu esimerkiksi informatiivisista lounas- ja aamukahvitilaisuuksista, joista YTN:n yritysyhdistykset ovat ottaneet mallia. TeliaSoneran yritysyhdistyksen puheenjohtaja Ainokaisa Saarisen mielestä ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys on ollut kaiken muun lisäksi mainio verkostoitumiskanava. Dialogia käydään myös sähköisesti. Myös työnantaja on oppinut arvostamaan yritysyhdistystämme, Saarinen sanoo. Jo 113 yritysyhdistystä YTN:n kanssa yhteistyösopimuksen tehneitä yritysyhdistyksiä on tätä nykyä jo 113. Vanhin niistä on Finnairin yritysyhdistys, joka täyttää vuoden vaihteessa 43 vuotta. Yritysyhdistykset ovat lähes poikkeuksetta rekisteröityjä yhdistyksiä, jolloin ne pystyvät tekemään sitovia sopimuksia. Osa yritysyhdistyksistä on tehnyt jopa talokohtaisen työehtosopimuksen. Useimmiten yritysyhdistykset toimivat luottamusmiesten taustatukena, jolloin syntyy laajempi näkemys yhteiseen edunvalvontaan. Konserneissa toiminta on yritysyhdistyksen myötä koordinoidumpaa. YTN:ssä yritysyhdistystoiminnasta vastaava Ville-Veikko Rantamaula huomauttaa, että yritysyhdistystoiminta ei ole yksilötoimintaa. Se on toimintaa, jossa asioita tehdään yhdessä yksityisellä sektorilla työskentelevien YTN:n jäsenten eteen, Rantamaula korostaa. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta kv-asiaa Teksti: UP/Petra Sneck Kuva: Wilma Hurskainen Solidaarisuusteot ovat lisääntyneet Kehitysyhteistyö vetää ammattiliittoja Solidaarisuuden käsite on muuttunut, mutta ei huonompaan suuntaan. Solidaarisuusteot ovat pikemminkin lisääntyneet, sanoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin uusi toiminnanjohtaja Janne Ronkainen. Janne Ronkaisen mielestä solidaarisuudesta puhutaan nyt paljon vähemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Juhlapuheen sijaan solidaarisuus näkyy käytännön teoissa lisääntyvän globalisaation myötä, Ronkainen toteaa. Tämä on havaittavissa hänen mukaansa myös SASKin toiminnassa. Yhä useampia ammattiliittoja on tullut mukaan parantamaan maailman ay-toiminnan edellytyksiä. Ammattiliitto on paras asiantuntija Ronkainen pitää ay-liikkeen kehitysyhteistyön tilaa kohtalaisen hyvänä. Globaali ammattiyhdistysliike on sen sijaan huonommalla tolalla. On maita, joissa on vahva ay-liike, parhaimpana esimerkkinä Brasilia. On myös isoja kehitysmaita, kuten Intia, jossa ay-liikkeen rooli on vähäinen. Suomalaisten ammattiliittojen mukanaolo SASKissa on tärkeää, koska niissä tiedetään parhaiten kunkin alan ajankohtaiset asiat ja ongelmat. Samoja ongelmia käydään läpi myös kehitysmaissa. Asiantuntijat tuovat hankkeisiin osaamista. He tietävät, mitkä ovat relevantteja kysymyksiä yhtiön tai koko alan kannalta, Ronkainen perustelee. Jokaisella SASKin 80 hankkeesta on yksi tai useampi nimikkojärjestö ammattiyhdistysliikkeessä. Suurimpia yksittäisiä hankkeita ovat esimerkiksi uuden keskusjärjestön rakentaminen Filippiineillä sekä globaali metsä- ja rakennusalaa koskeva hanke, jossa pohditaan siirtolaisuuden tuomia ongelmia. Uusi Insinööriliitto on tänä vuonna mukana kuudessa hankkeessa. Latinalaisessa Amerikassa tuetaan telealan järjestäytymistä. Lisäksi Brasiliassa pyritään siihen, että ammattiliitot yhtenäistäisivät kemianteollisuuden yritysten työehtosopimuksia. Päätökseen on saatu hanke, jossa selvitettiin Nokian tehtaiden työoloja Meksikossa. Suurimmat haasteet Kiinassa Ay-liikkeen suurimmat haasteet ovat Kiinassa. Maassa on virallisesti vahva ay-liike, mutta ei vapaata järjestäytymisoikeutta. Vielä pari vuotta sitten Kiinaa potentiaalisempana maana ay-liikkeen toimintavapauksien suhteen pidettiin Intiaa. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Intiassa tuloerot ovat päässeet kärjistymään hirvittävän suuriksi. Talouskasvusta huolimatta heikoimmassa asemassa olevien asema ei ole juurikaan parantunut, Ronkainen huomauttaa. Merkkejä paremmasta suunnasta ay-liikkeen edunvalvonnan kannalta on havaittavissa ainakin Kiinassa. Valopilkkuja on, mutta vielä on liian aikaista sanoa, mitä tulee tapahtumaan. Paikallisten näkökulma tärkein Mikä SASK? Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. Perustettu Jäseninä Uusi Insinööriliitto ja kaksi muuta akavalaista ammattiliittoa sekä SAK ja STTK ja yhteensä 25 niiden valtakunnallista jäsenliittoa. Yli 80 hanketta eri puolilla maailmaa: Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja EU:n lähialueilla. Kahdessa kolmesta hankkeesta pyritään vahvistamaan ay-liikkeen toimintaa. Ronkainen pitää tärkeänä, että ammattiliitot seuraavat suomalaisten yritysten toimintaa ulkomailla sekä ulkomaalaisten yritysten toimintaa Suomessa ja muualla maailmassa. Kyse on monesti pitkistä alihankintaketjuista, joten koko alan tilanteen seuraaminen on tärkeää. Etenkin teollisuusalan ammattiliitot ovat hoitaneet sen todella hyvin. Sitten on paljon pieniä liit- 16

17 Asiantuntijat tietävät, mitkä ovat relevantteja kysymyksiä yhtiön tai koko alan kannalta. toja, joilla ei ole seuraamiseen samanlaista kapasiteettia. SASKin on Ronkaisen mukaan helpompi työskennellä kehitysmaissa kuin monien muiden järjestöjen. Suomea kohtaan maailmalla ei ole sellaisia ennakkoluuloja kuin joitakin muita maita. Meitä arvioidaan vain tekojemme perusteella. Ronkainen painottaa, että tärkeintä on kuunnella paikallisia ihmisiä. Me emme mene kertomaan, miten asiat pitäisi hoitaa. Kuuntelemme ongelmia, ja suomalaisten ammattiliittojen edustajat kertovat, mitä Suomessa on tehty samoille asioille. Ay-liike on seuraavina vuosikymmeninä suurien haasteiden edessä. Väestönkasvu, siirtolaisuus ja terveydenhuoltopalvelujen globalisoituminen vaatii uudenlaisia ajattelutapoja myös Suomessa. Haasteet ovat itse asiassa hyvin samanlaisia kuin muualla maailmassa. On vielä paljon tekemistä, että yhtäläisyydet huomattaisiin myös suomalaisessa ay-liikkeessä. Janne Ronkainen Vastasi aiemmin ohjelmapäällikkönä SASKin hanketoiminnasta. Toiminut Reilun kaupan edistämisyhdistyksen ja Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön toiminnanjohtajana. Kehitysmaakokemusta muun muassa Dominikaanisesta tasavallasta, jossa työskenteli kaksi vuotta Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan ja SASKin yhteystoimitsijana. Ay-aktiivi jo työskennellessään kuljetusalalla taksinkuljettajana. Solidaarisuuden käsite on tärkeä. Heikompaa ei jätetä heitteille. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta kv-asiaa Teksti ja kuvat: Maria Palo Ruotsi tarvitsee kipeästi insinöörejä Ruotsissa on pula lyhyemmän tutkinnon suorittaneista korkeakouluinsinööreistä. Ammatti ei kiinnosta nuoria, sanovat koulutuksesta vastaavat poliittiset päättäjät. Tämä ei ole koko totuus, sanovat puolestaan alan asiantuntijat Ruotsin Insinööriliitto ja työnantajia edustava Teknikföretagen. Talouslama on hellittämässä otettaan. Työmarkkinat huutavat insinöörien perään. Samanaikaisesti maan insinöörikoulutuksissa ei ole riittävää oppilasmäärää. Peruskoulusta ja lukiosta puuttuu oppilailta kiinnostus teknillisiin, matemaattisiin ja luonnontieteellisiin aineisiin. Tämä on kuva, jonka hallitus haluaa välittää. Insinööriliitolla ja työantajajärjestöllä on asiasta toinen kuva. Näiden järjestöjen mukaan maassa on pula insinööreistä, mutta ei joka puolella maata. Lyhyemmän tutkinnon suorittaneista pulaa Puhuttaessa Ruotsin insinööripulasta tarkoitetaan, että puute on etupäässä kolmivuotisen 180 pisteen korkeakoulun tutkinnon suorittaneista insinööreistä. Heistä on pula nyt ja se pahenee tulevaisuudessa, sanoo koulutus- ja tutkimuskysymyksistä vastaava Per Fagrell Teknikföretagenista. Teknikföretagen on maan suurin työantajaorganisaatio. Heistä on Ruotsissa pula lyhyemmän tason korkeakoulu insinööreistä. Syyslukukausi on käynnissä Määlärin Laakson Korkeakoulussa. 18

19 Ruotsissa on kahdenlaisia insinöörejä; on diplomi-insinöörejä, joilla on 300 pisteen viisivuotuinen yliopistotason koulutus sekä lyhyemmän 180 pisteen koulutuksen suorittaneita korkeakouluinsinöörejä. Ero näiden kahden insinööriryhmän välillä on lyhyesti sanottuna kaksi vuotta koulutusta. Korkeakouluinsinöörit pitävät kynää ja piirtävät ja diplomi-insinöörit hyväksyvät piirroksen, toteaa Per Fagrell pilke silmäkulmassa. Fagrell painottaa moneen otteeseen korkeakouluinsinöörien tarvetta. Hänen mukaansa diplomi-insinööreistä on lievää ylituotantoa. Mistä tämä sitten johtuu? Kysymyksessä on suuren ikäryhmän eläkkeelle jääminen ja työmarkkinoilla vanhojen lukioinsinöörien aukko paikataan korkeakouluinsinööreillä, sanoo Fagrell. Insinööri ei ole pelkästään tulevaisuuden ala vaan se on sitä jo nyt, sanoo Per Fagrell. Hallituskin on havahtunut Ruususen unta nukkunut hallitus on nyt herännyt yllättävään todellisuuteen ja todennut, että juuri lyhyemmän tutkinnon suorittaneista insinööreistä on pulaa. Valtiollisen tilastokeskuksen SCB:n kartoi- Palkkapussissa se näkyy Palkkatulojen kehitystä seuraava ja mittaavaa tutkimuslaitos Ledarna on kartoittanut, mihin aloihin kannattaa panostaa. Vastauksena on, että teknillinen koulutus kannattaa. Kaikkein paras mahdollisuus työpaikan saamiseen on insinööreillä. Tutkimuslaitoksen vastikään julkaistu palkkaraportti osoittaa, että parhaiten palkattuja ovat teknisellä sektorilla työtään tekevät päällikkötason insinöörit. Ruotsissa on keskimääräinen palkkataso päällikkötasolla euroa ennen veroja. Päällikkötason insinöörit ansaitsevat kaksinkertaisesti tuon summan. Tutkimuslaitos on tutkinut päällikkötason palkkatason. Parhainta kuukausipalkkaa nauttivat kaivosinsinöörit; heidän kuukausipalkkansa on euroa ennen veroja. Lähde: Tutkimuslaitos Ledarna tuksen mukaan lyhyemmän koulutuksen suorittaneiden korkeakouluinsinöörien kysyntä on kahden vuoden sisällä kaksi kertaa niin suuri kuin se oli kaksikymmentä vuotta sitten. Samaa mieltä on myös Ruotsin Insinööriliitto, joka on esittänyt hallitukselle selvän vaatimuksen. Korkeakouluinsinööreistä on niin kova pula jo nyt ennen kuin olemme kunnolla päässeet talouslamasta eroon, että nyt on alettava tuntuviin toimenpiteisiin. Jatkokoulutuksiin ja korkeakouluihin on lisättävä opiskelupaikkoja. Tilanne voi muodostua niin pahaksi, että olemme pian ilman insinöörejä, sanoo Ruotsin Insinööriliiton yhteiskunnallisista asioista vastaava Peter Larsson. Hän ei osaa suoralta kädeltä sanoa, kuinka paljon insinöörejä tarvitaan tulevaisuudessa, mutta mainitsee kaksi tilanteeseen vaikuttavaa asiaa, suuren ikäluokan eläkkeelle jäämisen ja yhteiskunnan rakennemuutoksen. Ruotsi on suuntautumassa kohti sellaista elinkeinoelämän rakennetta, joka vaatii yhä enemmän teknillistä osaamista. Kerroimme hallitukselle jo kolme vuotta sitten, että ennen kaikkea korkeakouluinsinöörejä ei ole riittävästi. Nyt olemme tässä tilanteessa. Larssonin mukaan ongelmat eivät pysähdy tähän. Ruotsissa ei ole riittävää määrää koulutettuja opettajia luonnontieteellisille, teknillisille ja matemaattisille linjoille. Koulutuksen on oltava myös tasokasta. Larsson saa vastakaikua Fagrelliltä. Puhuttaessa Ruotsin insinööripulasta suurin ongelma on juuri kouluissa ja koulutuspaikkojen puutteessa, Fagrell toteaa. Kuinka sitten tämän päivän lyhyemmän tutkinnon suorittaneiden insinööripula vaikuttaa tulevaisuudessa, siihen ei osaa kukaan vastata. Molemmat asiantuntijat Peter Larsson ja Per Fagrell ovat yksimielisiä siitä, että yhteiskunta voi näyttää aivan erilaiselta 20 vuoden kuluttua. Tämä vaikeuttaa elinkeinoelämän ja koululaitoksen suunnittelutyötä. Tänään ei voida arvioida, mikä toimiala huutaa insinöörien perään tulevaisuudessa. Molemmat ovat kuitenkin täysin vakuuttuneita siitä, että kysyntä insinööreistä kasvaa. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta Teksti: Tuomas Meriniemi, Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn puheenjohtaja Kuvat Pirkko Nikula, kv-asiantuntija STTK Yhdessä työllisyyden ja kasvun puolesta Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö ETUC kokosi Euroopan laajuisen toimintapäivän päätapahtumaksi lähes osallistujan mielenosoituksen Brysseliin. ETUCin kongressi Ateenassa 2011 Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC pitää seuraavaan kongressinsa ensi vuoden toukokuussa Ateenassa. Siellä päätetään linjauksista seuraavaksi neljän vuoden mittaiseksi kongressikaudeksi. Ensimmäisen valmistelukokouksen linjauksia: Brysselin kadut vallannut mielenosoitus olikin vain yksi osa ympäri Eurooppaa järjestetyistä tilaisuuksista ja mielenosoituksista, ylivoimaisesti suurin kuitenkin. Mittakaavaltaan mielenosoitus oli suomalaisen näkökulmasta suuri, mutta ei mikään poikkeuksellinen Keski-Euroopassa. Erittäin suositeltava kuulonsuojaus kuvaa hyvin meteliä, joka tämän mittakaavan tapahtumasta syntyy. Osallistujien yhteisenä vetoomuksena oli toimet työllisyyden edistämiseksi ja säästötoimien vähentämiseksi. Taantuman johdosta eriarvoisuus eurooppalaisten maiden välillä on kasvanut osa on onnistunut toimissaan taantumaa vastaan paremmin, osa huonommin ja tällöin yleensä työntekijöiden kustannuksella. Tapahtumaan osallistui Suomesta yhteensä noin 20 hengen kokoonpano, josta isoin osa oli opiskelija- ja nuorisotoimijoita. Suomalaisosanottajien edessä kulki yhteisbanderolli Finnish Trade Unions for Social Europe. Toinen, leikkimielisempi banderolli kantoi tekstiä Kurjuus kumoon. ETUC youth eli Eurooppalaisen yhteistyöjärjestön nuorisojärjestö esitti selkeän vaatimuksensa nuorisotyöttömyyden osalle. More and better jobs for young people in Europe olikin selkeästi myös Suomea koskettava vaatimus banderollimeressä. 1. Työelämän asioissa linjaukset ovat kohtuullisen selvät. Perusoikeudet ovat pinnalla. Täydennystä halutaan lähinnä työsuojelun puolelle. Työaikakysymykset olivat ihmeteltävän vähän esillä. 2. Harrastetaanko yhteenottolinjaa vai painotetaanko neuvottelutoimintaa? Palkansaajajärjestöistä on taantuman vanavedessä tehtyjen alasajojen ja eläkeuudistuksien myötä tullut yleisiä EIliikkeitä. 3. Globalisaatio on työntekijöiden ykköskysymyksiä ja ETUC:n pitää luoda kunnollinen ulkopolitiikka. 4. Suhteet maahanmuuttajia kritisoiviin poliittisiin puolueisiin ovat monipiippuisia. 5. Koulutus- ja osaamisasiat on otettava tärkeälle sijalle ohjelmaan. 6. Eurocadresin rahoituksen turvaaminen. Sen muuttamisella ETUC:in osastoksi on sekä hyviä että huonoja puolia. 7. Talouspolitiikassa ETUC:in näkemyksissä on perusreivauksen tarve. Jollei kunnollisia sääntöjä ole, niin markkinavoimat määräävät. 8. Mielenosoituksia täydentämään toivottiin uudenlaisia otteita, mm. nettimaailman hyödyntämistä. Markus Penttinen, Akava 20

21 Teksti: UP/Petra Sneck Kuudella kymmenestä EU-maiden työntekijästä on oma luottamusmies Suurimmalla osalla EU-maiden työntekijöistä on hänen etujaan valvova edustaja työpaikallaan, ilmenee työelämää tutkivan Eurofoundin raportista. Tutkimuksen mukaan 37 prosentissa EU-maiden yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä on järjestetty työpaikkakohtainen edunvalvonta. Yli 60 prosenttia työntekijöistä kuuluu sen piiriin. Suurimmalla osalla on takanaan ammattiliitto, ja ainakin yksi luottamusmiehistä on liiton jäsen. Osassa maista edunvalvonnasta huolehtii yritysneuvosto, jonka valintaan kaikki työntekijät voivat osallistua riippumatta siitä, ovatko he ammattiliiton jäseniä. Myös yritysneuvostoista 84 prosentilla on riveissään ammattiliittojen edustajia. Edunvalvonta on useimmiten työpaikkakohtaista Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa yli 80 prosenttia työntekijöistä on työpaikkakohtaisen edunvalvonnan piirissä. Myös Belgiassa, Espanjassa ja Ranskassa se on melko vahvaa. Sen sijaan esimerkiksi Kreikassa ja Portugalissa työntekijöistä vain alle viidesosalla on työpaikkakohtainen luottamusmies. Edusmiehenä voi usein toimia myös laissa määrätty terveys- ja turvallisuus -asioista vastaava henkilö. Näin on esimerkiksi Virossa, jossa vain viidesosalla työpaikoista on työpaikkakohtainen luottamusmies tai vastaava, mutta yli 90 prosentilla on joku vastaamassa terveys- ja turvallisuusasioista. Tietoa ei pihdata pohjoismaissa Luottamusmiehillä on EU-direktiivissä määrätty oikeus saada tietoa työpaikkaa koskevista asioista. Yleisesti ottaen tiedon laatu Euroopassa olikin tutkimuksen mukaan hyvä. Noin 85 prosenttia luottamusmiehistä kertoi saavansa vuosittain tietoa yrityksen talous- ja työllisyystilanteesta. Pohjoismaissa vain yksi kymmenestä luottamusmiehestä ei saanut tietoja edes kerran vuodessa. Tiedon saaminen oli vaikeinta Etelä-Euroopassa. Palkkaneuvottelut käydään liittotasolla Tutkimuksen mukaan enemmän kuin kaksi kolmesta EU:n työntekijästä kuuluu kollektiivisten palkkaneuvottelujen piiriin. Kattavimpia ne ovat Suomessa ja Italiassa, mutta melko kattavia myös Espanjassa, Sloveniassa, Ruotsissa, Belgiassa ja Tanskassa. Suomen lisäksi palkkaneuvottelut keskitetään liittotasolle muun muassa Ita liassa, Itävallassa ja Portugalissa. Kun julkinen sektori otetaan mukaan, liittotasolla tehtyjen sopimusten määrä kasvaa myös Puolassa ja Saksassa. Riitaa muustakin kuin palkasta Erilaiset työtaistelutoimet eivät ole epätavallisia Euroopassa, mutta lakot sen sijaan ovat varsin poikkeuksellisia. Lähes 20 prosenttia luottamusmiehistä kertoi, että heidän työpaikallaan käytettiin ainakin jotain työtaistelutoimenpidettä vuonna Eniten niitä käytettiin Kreikassa, Ranskassa, Puolassa ja Italiassa. Suomessa työtaistelutoimia käytettiin vain 10 prosentilla yksityissektorin työpaikoista, esimerkiksi Tanskassa puolet enemmän. Vaikka palkkaus on suurin syy työtaistelutoimenpiteisiin, tutkimuksen mukaan muut asiat, kuten yritysfuusiot Yli kymmenen hengen työpaikoilla vain neljällä kymmenestä on työpaikka- tai yrityskohtainen luottamusmies. ja työajat ovat käymässä yhä tärkeämmiksi asioiksi. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundin tutkimuksessa oli mukana yhteensä kolmekymmentä EUmaata. Tutkimukseen haastateltiin reilua johtajaa ja noin luottamusmiestä yli kymmenen hengen työpaikoilta. Vastaukset kerättiin puhelinhaastatteluilla tammi-toukokuussa UUSI INSINÖÖRI 21

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Tässä tiedotteessa: - Puheenjohtajan mietteitä - Ajankohtaista lakiasiaa - Sopimusaloilla tapahtuu. YTN:n puheenjohtajan mietteitä

Tässä tiedotteessa: - Puheenjohtajan mietteitä - Ajankohtaista lakiasiaa - Sopimusaloilla tapahtuu. YTN:n puheenjohtajan mietteitä 1(5) Tässä tiedotteessa: - Puheenjohtajan mietteitä - Ajankohtaista lakiasiaa - Sopimusaloilla tapahtuu YTN:n puheenjohtajan mietteitä YTN vahvistuu yrityksissä Tätä kirjoitettaessa valmistaudutaan kovaa

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelutilasto Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006 Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelut painottuivat teollisuuteen ja liikenteeseen Suomi on keskimääräistä

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tarja Korkalainen p. 0500-504120 tarja.korkalainen@proliitto.fi

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa. Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa. Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Avaintyönantajat AVAINTA ry Monitoimialainen kasvava työnantajaedunvalvontajärjestö Perustettu 1993,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot