Avustustoiminta AVUSTUSSTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUODEN 2014 AVUSTUSTEN HAKUA VARTEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avustustoiminta AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUODEN 2014 AVUSTUSTEN HAKUA VARTEN"

Transkriptio

1 Avustustoiminta AVUSTUSSTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUODEN 2014 AVUSTUSTEN HAKUA VARTEN 1

2 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY

3 SisälLYSLUETTELO 1 Aluksi Toimintaympäristössä muutoksia ja epävarmuutta Ajankohtaista avustusstrategian päälinjojen näkökulmasta Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Uudenlaisilla painotuksilla vahvistetaan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä Jäsenjärjestöavustuksilla tukea paikallistason pikkuyhdistyksille Kansalaisjärjestöjen toiminta paikallistasolla on tärkeää RAY tukee alueellisen yhteistyön kehittämistä RAY:n avustusohjelmilla erityishuomio lapsiperheisiin, nuoriin ja ikääntyviin Emma & Elias Eloisa ikä Paikka auki nuoret työelämään RAY tukee järjestöjen osallistumista valtiovallan rahoitusohjelmiin Kaste-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO ) Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-olojen parantaminen

4 1. ALUKSI RAY:n hallituksen avustusstrategiaan on koottu linjaukset avustusten suuntaamiseksi vuosina Strategian keskeisenä sisältönä on jäsennys, jolla terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävän toiminnan laaja kokonaisuus jakautuu avustustoiminnassa kolmeksi päälinjaksi: terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemiseksi sekä ongelmia kohdanneiden auttamiseksi ja tukemiseksi. Strategiaan on lisäksi sisällytetty viittaukset avustustoiminnan kannalta keskeisiin säädöksiin, jotka ovat perustana ja lähtökohtana sekä avustusten myöntämisessä että niiden käytössä, seurannassa ja valvonnassa. Strategiaan on myös kirjattu viisi toiminnallista periaatetta, joita RAY haluaa erityisesti korostaa järjestötoiminnan menestystekijöinä: toiminnan tavoitteellisuus, toimintaympäristön aktiivinen seuraaminen, yhteistyö hakuisuus, varojen taloudellinen käyttö sekä kansalaislähtöisyyden vaaliminen toiminnan lähtökohtana ja keskiönä. Tämän toimeenpanosuunnitelman tarkoituksena on jatkaa strategiasta eteenpäin, syventää ja konkretisoida strategian linjauksia ja avata niitä vinkeiksi käytännöllisen toiminnan suunnittelulle. Toimeenpanosuunnitelmassa kerromme myös RAY:n hallituksen asettamista erityisistä tavoitteista ja painopisteistä sekä ajankohtaisista teemoista, joihin kuluvan vuoden aikana kannustamme järjestöjä kiinnittämään huomiota. Edellä mainitut menestystekijät koskevat kaikkea toimintaa, vaikka niitä ei joka kohdassa toistetakaan. Ne ovat asioita, joihin avustushakemuksissa aina kiinnitämme huomiota riippumatta siitä, minkälaisesta toiminnasta on kyse. Käytännön toimintojen suunnittelussa ja avustushakemuksia valmisteltaessa kannattaa palauttaa mieleen avustusstrategian viitekehys ja perehtyä erityisesti avustusten hakuohjeisiin. Hakuoppaan lisäksi on laadittu erityyppisiin toimintoihin liittyviä ohjeistuksia, joissa on tarkemmin käsitelty avustamisen periaatteita ja kriteereitä 2. Linjausten ja periaatteiden tarkennuksia syntyy lisää käytännön tarpeista. Uusista avustamisen periaatteista ja kriteereistä kerromme avustusviestinnässämme, ja ne ovat saatavilla avustustoiminnan verkkosivuilta. Järjestöjen ja RAY:n välistä kumppanuutta ilmentää avustuslinjauksista ja avustusjärjestelmän kehittämisestä käytävä jatkuva vuoropuhelu, jonka yksi osa avustusstrategian toimeenpanosuunnitelma on. Toimeenpanosuunnitelma laaditaan vuosittain ja julkistetaan alkuvuodesta ohjaamaan kyseisen vuoden aikana tapahtuvaa toimintojen ja avustushakemusten suunnittelua. Samoja asioita on esillä myös RAY:n viestinnässä ja koulutustilaisuuksissamme. Toivomme niistä käytävän aktiivista keskustelua järjestöjen ja RAY:n kesken. Merkittävimpänä uutena asiana esittelemme toimeenpanosuunnitelmassa nuorison sosiaalisen vahvistamisen ja työllistymisen edistämiseen liittyvän avustusohjelman, jonka RAY käynnistää vuonna Ohjelmaa kuvataan tarkemmin luvussa Avustusstrategia , https://www.ray.fi/fi/jarjestot/aineistopankki/oppaat/linjaukset 2 Hakuopas sekä avustamisen periaatteita ja kriteereitä, https://www.ray.fi/fi/jarjestot/aineistopankki/oppaat/linjaukset 4

5 Alustavien laskelmien mukaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviin rahaautomaattiavustuksiin on vuonna 2014 käytettävissä 308 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä vuodelle 2013 oli 301 miljoonaa euroa. 3 Valtion talousarvion konkreet-tinen valmistelu alkaa keväällä. Avustuksen piiriin jo hyväksyttyjen kohteiden varaukset vuodelle 2014 ovat yhteensä noin 268 miljoonaa euroa. Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin olisi siten käytettävissä noin 40 miljoonaa euroa. 3 Tähän summaan sisältyy myös vuoteen 2009 asti valtion talousarviosta STM:n kautta maksetun terveyden edistämisen määrärahan niin sanotun järjestöjen osuuden. Valtiokonttorin käyttöön osoitetaan STM:n esittämän suunnitelman mukaisesti 102,3 miljoonaa euroa sotainvalidien sairas kotien käyttökustannuksiin, rintamaveteraanien kuntoutukseen ja eräiden Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen. 5

6 2. Toimintaympäristössä muutoksia ja epävarmuutta Kuten avustusstrategiaamme on kirjattu, korostamme toimintaympäristön aktiivisen seurannan merkitystä ja näemme sen yhtenä järjestötoiminnan tärkeimmistä menestystekijöistä. Monissa asioissa toimintaympäristön muutokset ovat varsin nopeita, ja yleisesti ottaen tilannetta leimaa taloudellisen kehityksen epävarmuus. Tähän lukuun olemme koonneet lyhyesti joitakin järjestöjen toimintaan vaikuttavia tekijöitä. 4 Vaikka suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat kokonaisuudessaan kohentuneet viime vuosina, hyvinvoinnin epätasa-arvo ja sosioekonomiset hyvinvointierot ovat jatkaneet kasvuaan. Eri väestöryhmien välisten terveysja hyvinvointierojen kasvun hillitseminen on tärkeää mm. sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen sekä niiden myötä koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Kansalaisjärjestöjen rooli osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistajana on merkittävä kaikissa ikäryhmissä. Yksi keskeisimmistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja hyvinvointivaltion kehittämisen haasteista on julkisen talouden kestävyysvaje, ja tämä vaikuttaa monin tavoin myös niihin odotuksiin, joita järjestölähtöiseen toimintaan kohdistuu. Väestötasolla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin keskeisiin haasteisiin kuuluu voimakas ikärakennemuutos. Tämä Euroopankin mittakaavassa voimakas muutos vaatii toimintojen kehittämistä, jotta eläkeiän ylittäneille voidaan turvata hyvä elämä, mutta varmistaa samalla esimerkiksi lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys. Väestön ikääntyminen on myös järjestöjen kannalta merkityksellistä sekä mahdollisuutena että haasteena. Ikäihmiset ovat terveempiä ja koulutetumpia kuin aiempien sukupolvien aikana, ja yhä useammilla on eläkkeelle jäädessään tarve löytää uusia mielekkäitä toiminnan areenoita. Jossain vaiheessa ikääntymisen myötä aktiivisuus ja toimintakyky kuitenkin vähenevät, ja se merkitsee toimeliaisuuden vähenemistä sekä tuen ja hoivan suurempaa tarvetta. Vallitseva epävarma taloustilanne vaikuttaa järjestöjen toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Järjestöt toimivat usein vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten keskuudessa, jolloin muutokset ihmisten toimeentulon ja itsenäisen elämän edellytyksissä ja niitä koskevissa ratkaisuissa sekä palvelujen saatavuudessa heijastuvat järjestöjen toimintoja tarvitsevien määriin. Talouden kehitys ja työmarkkinoiden muutos ovat vaikuttaneet erityisesti nuorten edellytyksiin ja mahdollisuuksiin toimia aktiivisina kansalaisina. Elinkeinoelämän rakennemuutokset sekä työmarkkinoiden korkeat osaamisvaatimukset ja kiristyvä kilpailu ovat lisänneet pätkätöiden ja epätyypillisten työsuhteiden osuutta ja vaikeuttaneet aivan erityisesti nuorten työmarkkinoille pääsyä ja työelämään kiinnittymistä. Suomessa oli vuonna 2012 noin vuotiasta nuorta, jolla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Yhteiskunnasta syr- 4 Toimintaympäristön kuvauksessa on hyödynnetty ajankohtaisia alan julkaisuja ja selvityksiä. Suomalaisten hyvinvointi M. Vaarama, P. Moisio & S. Karvonen. THL Järjestöbarometri J. Peltosalmi, T. Hakkarainen, R. Särkelä, A. Eronen. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtion kotouttamisohjelma. Hallituksen painopisteet vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/

7 jäytyneitä nuoria on tilastojen mukaan noin , joista täysin tilastojen ulkopuolisia on noin He muodostavat syrjäytyneiden ns. nuorten kovan ytimen, koska he eivät ole koulutuksessa, työelämässä eivätkä työnhakijoina. Nuorten kasvun ja kehittymisen lisäksi syrjäytymisen ehkäisy on tärkeää myös kansantalouden kannalta. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämässä nuorisotakuuhankkeessa tarvitaan kaikkien tahojen panosta. Hyvinvointimme edellytyksiä ja haasteita muokkaa voimakkaasti alueellinen kehitys, mikä näkyy toisaalla kasvukeskusten kasvavana väestömääränä ja siitä aiheutuvina haasteina samalla kun kauempana kasvukeskuksista asuvien ihmisten hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen käy yhä haastavammaksi. Kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden muutokset toteutuvatpa ne miten tahansa tuovat väistämättä muutoksia järjestöjen toimintaympäristöön. Muuttuvassa tilanteessa sekä järjestöjen toteuttama oikeuksien valvonta ja vaikuttaminen palvelujärjestelmään että yhteistyö- ja kumppanuuksien haku kuntasektorin kanssa ovat entistä tärkeämpiä. Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Maahanmuutto hyödyttää pitkällä aikavälillä esimerkiksi työvoiman saatavuuden näkökulmasta suomalaista yhteiskuntaa, mutta siihen liittyy myös haasteita. Vaikka valtion kotouttamisohjelmassa ( ) todetaan, että päävastuu kotou tumislain mukaisista toimenpiteistä on kunnilla ja työ- ja elinkeinotoimistoilla, kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli maahanmuuttajien osallisuuden edistämisessä. Tämä koskee sekä järjestöjä, joiden toimintoihin maahanmuuttajat voivat osallistua, että maahanmuuttajien omia järjestöjä. Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat monin tavoin järjestöjen toimintaedellytyksiin, jotkut suoraan ja jotkut välillisesti. Vireillä on useita merkittäviä rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka vaikuttavat palvelujärjestelmän kehitykseen, kansalaisten palveluiden saatavuuteen sekä järjestöjen ja kuntien suhteeseen. Kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusten lisäksi vireillä on mm. vanhuspalvelulaki, sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus sekä terveys- ja hyvinvointipalveluiden järjestämisvastuiden selkeyttämiseen liittyvät uudistukset. Nuorison yhteiskuntatakuu tuli voimaan vuoden vaihteessa. Myös raha-automaattiavustuksista säädettyä lakia uudistetaan. Sitä koskeva esitys annetaan eduskunnalle kevään 2013 aikana. Esityksen keskeisin muutos on, että avustusten jakamisesta päättäisi valtioneuvoston sijaan sosiaali- ja terveysministeriö. Eräistä hakumenettelyyn liittyvistä määräajoista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksen sijaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Uudistuksen etenemisestä kerromme avustusviestinnässämme sitä mukaa kuin siitä syntyy päätöksiä. 7

8 3. Ajankohtaista avustusstrategian päälinjojen näkökulmasta Tähän jaksoon olemme koonneet lyhyet luonnehdinnat avustusstrategian päälinjojen tyypillisistä toiminnoista. Niiden alapuolella on muutamia ajankohtaisia hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä aiheita tai teemoja, jotka kuluneen vuoden aikana ovat nousseet esiin päälinjojen piirissä käydyissä keskusteluissa. Teemoihin liittyvät toiminnot eivät välttämättä rajaudu yhteen strategiapäälinjaan, vaan toiminnan konkreettisten tavoitteiden mukaisesti niitä voidaan edistää useammanlaisilla toiminnoilla. 3.1 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisella parannetaan arjen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteutumista sekä niiden myötä hyvinvointia. Tavoitteena on, että jokaisella olisi elämän eri tilanteissa mahdollisuus osallistua ja kokea osallisuutta sekä vaikuttaa terveyteen liittyvään päätöksentekoon ja toimintaan. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen on hyvinvoinnin ylläpitämistä sekä ihmisten ja yhteisöjen voimavarojen lisäämistä. Konkreettisia voimavaroja ovat muun muassa toimiva verkosto, työ, muilta ihmisiltä saatu tuki ja vertaisuuden kokeminen esimerkiksi kohtaamispaikoissa tai vertaisryhmissä. Voimavarat tukevat ihmistä oman elämän hallinnassa ja kannattelevat myös vastoinkäymisissä. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen on myös mahdollisuuksien luomista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tilaisuutta tavata toisia ihmisiä ja jakaa kokemuksia heidän kanssaan tai turvallista ympäristöä, jossa voi toteuttaa itseään niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävään toimintaan voi liittyä rajapinta myös muiden rahoittajien, etenkin opetus- ja kulttuuriministeriön ja kuntien, kanssa. Asenneilmapiiriin vaikuttamisella lujitetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta Suomessa on viime aikoina käyty vilkkaasti keskustelua kiristyneestä asenneilmapiiristä mm. lehdissä ja muussa mediassa, keskustelupalstoilla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Keskustelunaiheina ovat olleet mm. rasistiset mielipiteet ja teot, päihteidenkäyttäjien tukiasumisen hyväksyttävyys omalla asuinalueella tai muu erilaisuus. Asenteet ovat ihmisen myönteisiä tai kielteisiä tietoisia tai tiedostamattomia arvioita jostakin asiasta. Asenteiden kautta ihmiset luokittelevat ja usein yksinkertaistavat. Pahimmillaan asenteet voivat syntyä rajallisen tai väärän tiedon perusteella. Asen-teet vaikuttavat ihmisten valintoihin, päätöksentekoon ja tapaan toimia. Asenteisiin vaikuttavaa toimintaa suunniteltaessa on muistettava sen vievän aikaa. Jo toimintaa suunniteltaessa järjestöjen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota siihen, keneen tai mihin ryhmään asennevaikuttaminen halutaan kohdistaa. Kohderyhmän huolellinen määrittely on tärkeää, sillä asenteisiin vaikutettaessa pitää 8

9 ymmärtää ja tuntea kohdejoukon arkielämää, vallitsevia asenteita ja käyttäytymistä. Näin voidaan määrittää suunnitellun toiminnan tavoitteet ja toiminnan sisältö sekä luoda edellytykset tulokselliselle toiminnalle. Asenteisiin vaikutetaan ennen kaikkea viestinnällä sekä konkreettisesti erilaisuutta kohtaamalla. Järjestölähtöinen toiminta edesauttaa parhaimmillaan ihmisiä kohtaamaan toisia matalalla kynnyksellä ja hyväksymään toimintaan mukaan erilaisia ihmisiä. Hyvinvointia yhteistyöllä kulttuuri-, liikunta- ja ympäristöjärjestöjen kanssa Hyvinvoinnin vahvistaminen kulttuurin ja liikunnan keinoin tai luontoa hyödyntäen on RAY-avusteisesti mahdollista silloin, kun toimin nan sisältöjen ja tavoitteiden päähuomio on selkeästi terveyden edistämisessä ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Uusia tai erilaisia keinoja hyödyntämällä järjestöt voivat saada uusia ihmisiä mukaan toimintaansa. Esimerkiksi yhteisöllisyyden lisääminen taiteen avulla voi kiinnostaa niitä, joille esimerkiksi keskusteluryhmät eivät tunnu mieluisilta. Kulttuuri-, liikunta ja ympäristöjärjestöjen mukaantulo sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan kumppaneina lisää järjestötoiminnan osaamista, monipuolistaa toimintaa ja tekee siitä houkuttelevampaa. Toisin sanoen liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukeminen ei sellaisenaan ole RAY:n avustamaa toimintaa. Avustaminen on kuitenkin mahdollista silloin, kun toiminnan ensisijaisena tavoitteena on edistää hyvinvointia ja hakijana on sosiaali- ja terveysalan järjestö. Sukupolvet ylittävällä yhteistyöllä siltoja isovanhempi-ikäisten ja lasten välille Nykyään eri-ikäiset, eri sukupolveen kuuluvat ovat aiempaa vähemmän tekemisissä toistensa kanssa. On tavallista, että esimerkiksi isovanhemmat ja lastenlapset asuvat etäällä toisistaan. Sukupolvien välinen toiminta vahvistaa hyvinvointia muun muassa vähentämällä yksinäisyyttä ja lisäämällä vuorovaikutusta eri-ikäisten välillä. Sukupolvityö tarkoittaa lasten/nuorten ja isovanhempi-ikäisten yhteen saattamista. Sukupolvien välisessä toiminnassa eri-ikäiset kohtaavat ja toimivat luontevasti yhdessä. Lapset saavat esimerkiksi mahdollisuuden solmia lapsen itsetuntoa tukevia aikuissuhteita. Isovanhempi-ikäiset saavat puolestaan kanavan lapsen maailmaan. Eri sukupolvet voivat myös oppia toisiltaan hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Sukupolvityön luoma yhtei söllisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen ehkäisevät ja vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Luomallaan yhteisöllisyydellä sukupolvityö tukee ihmisten hyvinvointia ja elämäniloa. Useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt tavoittavat toiminnoillaan lähes kaikkia ikäryhmiä, minkä vuoksi järjestöt ovat erittäin merkittäviä toimijoita sukupolvityössä. Sukupolvityö ei välttämättä tarkoita täysin uuden toimintamallin tai tavan kehittämistä, vaan järjestöjen olemassa olevien toimintojen katsomista uudesta näkökulmasta. Sukupolvityö voidaan ottaa osaksi nykyisiä toimintoja esimerkiksi järjestöjen välisen yhteistyön kautta tai sovittamalla yhteen jo olemassa olevia toimintoja kehittämällä niistä sellaisia, että eri-ikäiset voivat tulla mukaan. 3.2 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Ehkäisevä toiminta voi olla hyvin erilaista riippuen siitä, mihin se konkreettisena toimintana kohdentuu. Karkeasti voidaan erottaa ainakin kolmenlaista ehkäisevää toimintaa. Toiminta voi kohdentua riskiryhmiin 5, 9

10 jolloin toiminnalla pyritään saamaan aikaan muutoksia kohderyhmän elämäntilanteessa tai käyttäytymisessä. Ehkäisevä toiminta voi myös kohdentua fyysisiin tai sosiaalisiin ympäristöihin, joissa ihmiset elävät, jolloin tavoitteena on muovata elämisen ympäristöjä hyvinvoinnille suotuisammiksi tai riskeiltä suojaaviksi 6. Ehkäisevä toiminta voi myös kohdentua laajemmin hyvinvointia uhkaavien ongelmien ja riskien synty- ja kehitysmekanis-meihin ja niihin yhteiskunnan toimintajärjestelmiin, joissa hyvinvointimme ympäristöt ja edellytykset kehittyvät 7. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia ehkäisevässä toiminnassa riskien tunnistaminen on erittäin tärkeää. Tärkeää on myös kyetä vaikuttamaan niihin tehokkaasti, jolloin niiden puhkeaminen varsinaisiksi ongelmiksi voitaisiin välttää pitempiaikaisista seurausvaikutuksista tai ongelmien kroonistumisesta puhumattakaan. Riskien kehittymiseen liittyvät prosessit ovat monimutkaisia, mikä tekee ehkäisevästä toiminnasta erityisen haasteellista. Yksi haasteista on myös hyvinvoinnin riskitekijöiden ja huono-osaisuuden sukupolvinen periytyminen, joka on jo pidemmän aikaa kyetty tutkimuksinkin todistamaan. Ehkäisevän työn erityinen luonne asettaa monia reunaehtoja ja edellytyksiä toiminnan onnistumiselle ja tuloksekkuudelle. Osa noista edellytyksistä koskee järjestötoimintaa yleisemminkin, mutta jotkut niistä korostuvat ehkäisevän työn parissa toimittaessa. Ehkäisevän toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että toimijat hallitsevat tiedon, joka liittyy niihin riskeihin, joita toiminnalla halutaan ehkäistä. Riskien kehitys- ja toimintaympäristöihin liittyvä tieto on myös tärkeää. Kohderyhmien löytäminen, tavoittaminen ja saaminen toiminnan piiriin voi olla erityinen haaste silloin, kun kyse on palvelujärjestelmien ulottumattomissa olevista ryhmistä. Kohderyhmille suunnattava viestintä on ensiarvoisen tärkeää, ja oikeanlaisten viestintäkanavien ja -menetelmien löytäminen on ratkaiseva tekijä hankkeen etenemisessä. Perheiden varhainen tuki on tärkeää eri elämäntilanteissa Julkisen palvelujärjestelmän tarjoama tukiverkko erilaisissa kriisitilanteissa ja elämän nivelvaiheissa ei yksin kykene estämään ongelmien kärjistymistä ja yleisesti on todettu, että asioihin aiemmin vaikuttamisen keinoja tulisi kehittää yhteiskunnassamme. Perheiden varhainen tuki on ollut järjestötyön tärkeä osa jo pitkään. Toiminnan laajempia aihealueita ovat olleet mm. avioerotilanteet ja väkivalta perheissä. Kyseiset teemat ovat edelleen ajankohtaisia, ja työtä niiden parissa on syytä jatkaa. On kuitenkin jo pidempään tiedostettu perhe-elämässä ja perheiden arjessa tapahtuneita muutoksia, jotka vaikuttavat mm. perheiden kasvatustehtävän haasteellisuuteen. Taloudellinen perusta on perheissä keskimäärin ehkä vielä kunnossa, mutta sekä terveydellisessä että sosiaalisessa tarkastelussa löytyy tuntuvasti parannettavaa. Perheiden entistä kokonaisvaltaisemmalle tuelle on siis suuri tarve tämän päivän Suomessa. Työikäisen väestön kohtaamat riskitilanteet ja sosiaalinen tuki Työikäiseen väestöön kohdistuva, yksilöihin suunnattu järjestötyönä toteutettu tuki on valtaosaltaan suuntautunut elämäntilanteisiin, joissa yksilöä on jo kohdannut jokin kriisi, kuten esimerkiksi sairastuminen johonkin pitkäaikaissairauteen. Yleisesti ottaen Ehkäisevän toiminnan kohderyhmiä voivat olla esim. tupakoitsijat tai päihteitä runsaasti käyttä-vät, työttömäksi joutuneet, vailla vakinaista asuntoa olevat jne. Esimerkkeinä savuttomat tilat tai päihteettömät tilaisuudet, eri elämänvaiheiden nivelkohdat jne. Asunto- ja työvoimapolitiikka, hyvinvoinnin yhteiskunnalliset rakenteet, esteettömyys, palvelui-den saatavuus jne. 10

11 voidaan todeta, että selkeästi rajattavissa oleviin ongelmiin saa keskimäärin tyydyttävästi apua ja tukea. Sen sijaan ne yksilöt ja ryhmät, jotka ovat hiljalleen ajautumassa ongelmiin omissa elämäntilanteissaan, mutta tilanteen diagnoosi ei ole sairausperusteinen tms., jäävät usein vaille tukea. Kukaan tai mikään taho ei ole suoraan ja yksiselitteisesti vastuullinen toimimaan ennen asiakkuuden muodostumista. Niissäkin tapauksissa, joissa henkilöillä on asiakkuus esimerkiksi työttömyyden vuoksi, erilaisten toimenpiteiden lähtökohtana ovat työllistymiseen liittyvät toimenpiteet. Kukaan ei ole välttämättä kiinnostunut siitä, kuinka pitkäaikaistyöttömien kohdalla merkittäväksi osoittautunut sosiaalinen, syrjäytymistä ehkäisevä tuki toteutuu. Järjestötoiminnalla voidaan luontevasti täyttää myös tätä aukkoa tukijärjestelmässä. Yksinäisyys sekä arvottomuuden ja hyödyttömyyden tunne ovat eräitä tämän ryhmän tunnusmerkkejä. Yksinäisten henkilöiden määrä kasvaa koko ajan myös muissa kuin ikääntyvien ryhmässä. Mutta miten löytää ja kiinnittää näitä ihmisiä jatkossa yhä enemmän osaksi aktiivista, toimivaa kansalaisyhteiskuntaa? Avustuksilla voidaan tukea erilaisia yksilöjä ja ryhmiä aktivoivia toimintoja. Toimintoja tulee suunnitella siten, että ne voivat kiinnittyä osaksi kansalaistoimintaa. Sektorirajat ylittävä yhteistyö korostuu ehkäisevässä työssä Viime vuosien kokemusten valossa järjestöjen yhteistyössä on tapahtunut merkittävää edistystä. Vahvistunut yhteistyö on linjassa pyrkimykseen sujuvoittaa ja yksinkertaistaa kansalaisille suunnattavia palveluja nykyisistä pirstaloituneista käytännöistä. Sektori ajattelu ei välttämättä tue ihmisten arkielämää, mikä on hyvä huomioida myös järjestötyössä. Ehkäisevän työn kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen ei tarkoita millään tavoin sektorijärjestöjen toiminnan kyseenlaistamista. Jatkossa on kuitenkin tarpeen pohtia suhtautumista erilaisiin orastaviin ongelmiin sekä niihin vaikuttamisen tapoja. Toisin sanoen kenen toimesta ja millä keinoin asioihin voitaisiin tehokkaimmin puuttua. Hankkeiden ja toimintojen tulee sisältää pohdinta oletetuista vaikutuksista kohderyhmän/-ryhmien elämässä. Hankeyhteis työ tulisi myös vielä korostetummin aloittaa heti varhaisesta suunnitteluvaiheesta, jotta saataisiin muodostettua yhteinen käsitys siitä, mihin toiminnassa pyritään. Myös eri sektoreilla vallitsevien erilaisten toimintakulttuurien sulauttaminen vaatii myös oman aikansa, ja niistäkin on hyvä päästä keskustelemaan ajoissa. 3.3 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Tässä päälinjassa on kyse kanssaihmisten auttamisesta ja tukemisesta tilanteissa, joista omin voimin, ilman muiden apua ja tukea, ei selvitä. Avustuksia suunnataan ihmisten ja perheiden omaehtoista suoriutumista edistäviin toimintoihin ja toimintamallien kehittämiseen. Järjestölähtöisen tuen toiminnalliset tavoitteet voivat olla hyvinkin konkreettisella tasolla. Avustuksia suunnataan lähellä ihmistä tapahtuvaan toimintaan. Ongelmatilanne voi olla luonteeltaan jatkuva tai tilapäinen. Järjestölähtöisessä auttamisessa keskeisiä kohderyhmiä ovat ne, joiden osalle kasaantuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet, kuten pitkäaikainen työttömyys, asunnottomuus, päihde- ja mielenterveysongelmat, epävarmuus ja turvattomuus, yksinäisyys, köyhyys ja ylivelkaantuminen, vammaisuus tai vaikeat pitkäaikaissairaudet. Auttami- 11

12 nen ja tukeminen kohdistuvat erityisesti palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääviin väliinputoaja ryhmiin tai ihmisiin, joiden omaehtoinen toimiminen vaatii tukea ja apua. Ongelmia kohdanneiden auttamiseen ja tukemiseen tähtäävät toiminnat kulkevat usein lähellä lakisääteisten ja markkinaehtoisten palveluiden rajapintoja. Olennaista onkin järjestölähtöisen työn rajapinnan selkiyttäminen suhteessa julkiseen palvelujärjestelmään. Järjestölähtöinen työ ei synny julkisen palvelujärjestelmän lakisääteisistä velvoitteista vaan kansalaisten tarpeista ja auttamishalusta ja välittyy järjestöjen kautta kanssaihmisten auttamiseksi ja tueksi. Se ei ole myytävää palvelua. Se voidaan toteuttaa joko palkattuna ammatillisena työnä tai ammatillisen työn, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen erilaisina yhdistelminä. Järjestölähtöisessä toiminnassa painotetaan yli järjestöjen sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä sekä myös palvelutuottajien ja kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Avustettavassa toiminnassa painotetaan järjestöjen erityisosaamista ja toimintaympäristötuntemusta. Tukea mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville Oikea-aikainen toipumista edistävä, järjestöjen toteuttama yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki nivoutuu julkisen sektorin tekemään päihde- ja mielenterveystyöhön. Yhteistyö julkisen sektorin ja muiden järjestöjen kanssa jo toiminnan suunnitteluvaiheessa on tärkeää päihde- ja mielenterveyssektorien lähentyessä kunnallisella puolella. Erityisesti nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tuen vahvistaminen on tärkeää. Avustamisen kohteena voivat olla esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikat, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen. Kohderyhmän osallisuus toiminnan suunnittelussa ja asiakkaan aseman vahvistaminen esimerkiksi kokemusasiantuntemusta hyödyntämällä ovat keskeisiä järjestötoiminnassa. Erityisryhmien työllistymisen edellytyksiä parannetaan Avustamisen lähtökohtana erityisryhmien työllistymisen edellytyksiä edistäessä ovat osallisuuden, toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Toiminnalla tuetaan niitä ryhmiä, jotka syystä tai toisesta jäävät julkisen työvoimapalvelun ulkopuolelle. Toimintojen lähtökohta on, että avustuksilla ei tehdä julkiselle sektorille kuuluvaa työtä. Julkisten palvelujen paikkaaminen tai lisäpalvelun antaminen kuntien huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen eivät ole avustettavan toiminnan tehtäviä. Huomio maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä Avustuksilla tuetaan ja autetaan niitä ryhmiä, jotka eivät uskalla hakeutua julkisten palvelujen piiriin ja jotka jäävät julkisen auttamisjärjestelmän ulkopuolelle. Toimintoihin sisäl tyy etsivää työtä, kriisiapua, tukipalveluja sekä neuvontatyötä. Avustamisen kohteena voivat olla esimerkiksi maahanmuuttajat, pakolaiset, paperittomat siirtolaiset, ihmiskaupan uhrit tai seksuaalisen hyväksikäytön uhrit. Väkivaltatyöllä apua sekä väkivallan uhreille että tekijöille Avustuksilla tuetaan väkivallan uhrien auttamista ja ehkäisevää työtä väkivallan tekijöiden parissa. Toiminnalla muun muassa autetaan ja tuetaan ihmisiä hakeutumaan julkisen palvelujärjestelmän sekä järjestöjen tarjoaman vertaistuen ja keskustelumahdollisuuksien piiriin. Tukitoimia kehitetään myös yhteistyössä julkisen palvelujärjestelmän kanssa. 12

13 4. Uudenlaisilla painotuksilla vahvistetaan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä 4.1 Jäsenjärjestöavustuksilla tukea paikallistason pikkuyhdistyksille Maassamme toimivien tuhansien paikallisyhdistysten suora avustaminen raha-automaattivaroin ei käytännössä ole mahdollista, vaikka niiden merkitys kansalaistoiminnan ja osallistumisen mahdollistajana onkin suuri. Yhtenä ratkaisuna tällaisten vapaaehtoispohjalla toimivien pienyhdistysten toiminnan vahvistamiseksi RAY:llä on jäsenjärjestöavustus, jollaisia voidaan myöntää yleisavustusta saaville paikallisyhdistysten keskusjärjestöille. Jäsenjärjestöavustus myönnetään erillisenä Ak-avustuksena. Ajatuksena on, että avustuksen RAY:ltä saava keskusjärjestö myöntää siitä pienavustuksia paikallisyhdistyksilleen ja valvoo niiden käyttöä sekä tekee avustuksesta avustuslain edellyttämän vuosiselvityksen RAY:lle. Keskusjärjestön edellytetään dokumentoivan ne periaatteet, joilla jäsenyhdistysavustuksia myönnetään, ja avustuksista tehdään keskusjärjestön ja paikallisyhdistyksen välinen siirtosopimus. Siirtosopimuksesta on olemassa malli RAY:n verkkosivuilla. Jäsenjärjestöavustukset ovat jo lähtökohtaisesti liian pieniä henkilöstön palkkaamiseen, mutta niiden tarkoitus on auttaa vapaaehtoispohjalla toimivien paikallisyhdistysten toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Keskus- järjestö voi kohdentaa näitä toimintatonneja joko jatkuvaluonteisiin pikkumenoihin, esim. vapaaehtoistoimintaan tai vertaistukeen, tai erilaisiin määräaikaisiin hankkeisiin, tapahtumiin, kampanjoihin, alueen yhteisiin hankkeisiin osallistumiseen jne. Keskusjärjestölle myönnettävän jäsenjärjestöavustuksen mitoitusperusteena käyte-tään lähtökohtaisesti jäsenyhdistysten lukumäärää ja tarvittaessa otetaan lisäksi huomioon muita perusteita. Samalla kun pyrimme laajentamaan jäsenjärjestöavus-tusten käytäntöä, on tarpeen yhtenäistää jo olemassa olevien jäsenjärjestöavustusten toimintakäytäntöjä ja pelisääntöjä, minkä vuoksi tilannetta seurataan lähivuosien ajan. Tarkempia ohjeita jäsenjärjestöavustuksista ja niihin liittyvistä toimintakäytännöistä on RAY:n verkkosivuilla olevassa ohjeessa. 4.2 Kansalaisjärjestöjen toiminta paikallistasolla on tärkeää Suuri osa järjestöjen kansalaistoiminnasta, järjestölähtöisestä auttamistoiminnasta, erilaisista matalan kynnyksen toiminnoista, vapaaehtois- ja vertaistoiminnoista ja muusta kansalaisia osallistavasta toiminnasta toteutuu paikallistasolla lähellä ihmisten arkea. Tällaisen toiminnan merkitys hyvinvoinnin edistämisessä on erittäin suuri, ja sen kehittämiseen haluamme panostaa jatkossakin. Tavoitteenamme on paitsi vahvistaa hyvinvointia edistävien toimintojen 13

14 vaikuttavuutta myös lisätä niiden alueellista kattavuutta. Alueellisen ja paikallisen toiminnankin tukemisessa korostuu rajoina kaksi koko avustusjärjestelmän perusperiaatetta: RAY:n avustuksia ei ole tarkoitettu kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen tai toisaalta myytäväksi tarkoitettujen rahavälitteisten palveluiden tuottamiseen. Yleishyödyllisten järjestöjen kansalaislähtöisessä toiminnassa toteutuu ihmisten halu toimia, osallistua ja tukea kanssaihmisiään. Koska nimenomaan järjestöt ovat RAY-avustusten saajia, puhumme järjestölähtöisestä toiminnasta erotukseksi viranomaislähtöisistä palveluista. Paikallistason toimintojen suunnitteluun pätevät samat kriteerit kuin järjestötoiminnassa yleisemminkin, ja niitä on yksityiskohtaisemmin kuvattu RAY:n hakuohjeissa. Tärkeimpiä lähtökohtia on, että toiminnalle on todellista tarvetta, toiminta-ajatus saadaan riittävän selkeäksi ja kohderyhmä on tunnistettu; toiminta on aina tarkoitettu joillekin. Tavoitteet on syytä muotoilla riittävän konkreettisiksi, jotta ne ohjaavat toimintaa ja mahdollistavat myös aikaan saatujen tulosten seurannan. Tärkeää on, että toiminta löytää oman paikkansa alueen muiden toimintojen keskuu-dessa eikä ole päällekkäistä samantyyppisten toimintojen kanssa. Riittävä ulospäin suuntautuneisuus varmistaa sen, että toiminta niveltyy tarkoituksenmukaisella tavalla alueen toimintajärjestelmiin, jolloin ihmiset tietävät tarjolla olevista toiminnoista ja yhteiskunnan palveluita mahdollisesti tarvitsevat ihmiset voidaan luontevasti ohjata palveluiden piiriin silloin, kun tilanne sitä edellyttää. Toimiva yhteistyö kunnan suuntaan voi monella tapaa vahvistaa järjestöjen toiminta edellytyksiä, toiminnan jatkuvuutta ja sen niveltymistä alueen palvelujärjestelmään. Kunnan mahdollinen taloudellinen tuki voi olla tärkeä lisä toimintaedellytyksiin, mutta ostopalveluraha on tässä suhteessa ongelmallista, koska kunnalle ostopalveluna myytävää toimintaa ei voida tukea RAYavustuksilla. Useimmissa tapauksissa muun rahoituksen hankkiminen RAY-avustuksen lisäksi on myönteinen lisä, kunhan varainhankinnan toteuttaminen ei uhkaa muuttaa toiminnan yleishyödyllistä luonnetta joksikin muuksi. Erilaisten toimintojen tarkoituksenmukainen väestöpohja ja niiden tiheys riippuvat toiminta-ajatuksesta ja toiminnan kohderyhmästä. Siihen, kuinka helposti toiminta on kansalaisten saavutettavissa, vaikuttavat luonnollisesti myös alueen asukastiheys, liikenneyhteydet ja monet muut asiat. Näihin asioihin kannattaa toimintoja suunniteltaessa kiinnittää huomiota, jotta päällekkäisyyksiä voitaisiin välttää ja toisaalta RAY-avustuksilla tuettujen toimintojen alueellista kattavuutta parantaa. 4.3 RAY tukee alueellisen yhteistyön kehittämistä RAY haluaa edistää sekä järjestöjen välistä että järjestöjen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyö ei ole itsetarkoitus vaan hyvä keino tehostaa toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia. Myös hyvinvoinnin edistämisessä yhteistyön tarve koetaan entistä suuremmaksi, ja erityisesti järjestösektorin ja julkishallinnon välisen yhteistyön tehostamiseen liittyy paljon sekä odotuksia että haasteita. Yhteistyö on 14

15 kirjattu RAY:n avustusstrategiaan yhdeksi järjestötoiminnan menestystekijäksi, ja haluamme korostaa sen merkitystä kaikessa toiminnassa. Ohessa on erityisesti alueellisia yhteistyörakenteita suunnitteleville vinkiksi näkökohtia, joihin avustusharkinnassa kiinnitetään erityistä huomiota. Yhteistyö on mm. erilaisten tarpeiden ja näkemysten yhteensovittamista, tavoitteiden ja toimintojen koordinointia, toimintavastuiden jakoa, tavoitteiden toteuttamista yhdessä. Yhteistyötä ohjaavista toimintatavoista ja -käytännöistä voidaan sopimalla luoda rakenne, joka antaa sekä jatkuvuutta että kehyksen yhdessä tekemiselle. Parhaimmillaan tällainen rakenne edistää pitkäjänteistä suunnittelua ja aitoa kumppanuutta mahdollistaen monenlaisten järjestöjen mukaan pääsyn. Rakenteiden kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttävät resursseja ja monista asioista huolehtimista, jolloin niistä syntyy myös kustannuksia. Tämä on keskeinen lähtökohta niiden avustamiselle rahaautomaattivaroin. Alueellisten yhteistoimintarakenteiden kehittämisessä on tärkeää huomioida ja arvioida alueella jo olemassa olevat yhteistyökuviot. Päällekkäisyyksien välttämiseksi uutta ei kannata rakentaa, jos olemassa olevat rakenteet toimivat tai jos ne uudistamalla voidaan saada toimimaan. Hyvinvoinnin edistämisessä on tarpeen saada järjestöjen lisäksi mukaan myös julkisen sektorin, etenkin kuntien ja muun julkishallinnon toimijoita, usein myös palveluyrityksiä. Useimmiten kannattaa nähdä hieman enemmän vaivaa ja pyrkiä kokoamaan yhteen isompaa rakennetta; jokaiselle yksittäiselle asialle ja toimenpiteelle ei ole mahdollistakaan saada erillisiä yhteistyökuvioita, joilla olisi jatkuvuutta. Yhteistyörakenteet ovat kokonaisuuksia, joissa on mukana lukuisia järjestöjä, mutta niihin liittyvien avustusten hallinnointi onnistuu useimmiten parhaiten niin, että RAY:n avustus voidaan kohdentaa siihen lukumääräisesti mahdollisimman harvoilla, mieluimmin yhdellä avustuksella. Toimivat rakenteet voivat turvata sen, ettei yhteistyö rajoitu yksittäisten asioiden tai toimenpiteiden toteuttamiseen, vaan siitä muodostuu prosessi ja alusta yhteiselle keskustelulle, ideoinnille, sopimiselle, valmistelulle, suunnittelulle ja tavoitteiden toteuttamiselle. Yhteistyörakenteitakin kehitettäessä on tarpeen selkiyttää ne tavoitteet, joiden edistämiseen rakennetta tarvitaan. Yhteistyöstä pitää luonnollisesti olla koettua hyötyä siihen osallistuville, ja näitä kokemuksia pitää myös aika ajoin arvioida. Yhteistyön toimivuus edellyttää keskinäistä luottamusta, eikä se toimi ylhäältä määrättynä, vaan sen on mahdollistettava alueella toimivien erilaisten, myös pienempien toimijoiden mukaan pääsy. 15

16 5. RAY:n avustusohjelmilla erityishuomio lapsiperheisiin, nuoriin ja ikääntyviin RAY:n avustusohjelmien tarkoituksena on tehostaa avustusten kohdentamista ohjelman mukaisiin erityisiin teemoihin ja niitä edistäviin konkreettisiin tavoitteisiin. Tarkoituksenmukaisuussyistä ohjelmien rajat pidetään suhteellisen tiukkoina, mutta ohjelmat ovat kuitenkin vain osa raha-automaattivaroilla avustetun järjestötoiminnan kokonaisuudesta. RAY pitää tärkeänä kehittämishankkeissa ja järjestöjen muussa toiminnassa syntyneen tiedon ja lupaavien käytäntöjen levittämistä ja mahdollisimman laajaa hyödyntämistä. Ohjelmien puitteissa toteutuvan hankkeiden välisen verkottumisen ja muun yhteistyön avulla saamme aikaiseksi parempia tuloksia. Ohjelmahankkeiden välinen vuorovaikutus sekä hankekokonaisuuden ja toimintaympäristön välinen vuoropuhelu parantavat toiminnan tuloksellisuutta. Yhteisenä kehittämisalustana ohjelma tarjoaa hankkeille ja toiminnoille vahvemman tuen kehittämiseen, tulosten ja vaikutusten seurantaan ja juurruttamiseen. RAY seuraa ja arvioi avustusohjelmien toteutusta ja aikaan saatuja tuloksia ja vaikutuksia systemaattisesti. Avustusohjelmiin haetaan normaalien hakuaikojen puitteissa. Lisätietoja avustusohjelmista: 5.1 Emma & Elias Emma & Elias -avustusohjelman ( ) päämääränä on edistää lasten ja lapsiperheiden terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelma keskittyy yläkouluikäisten ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen. Ohjelman tavoitteina on tukea vanhemmuutta, vahvistaa aikuisten yhteistä vastuuta sekä korostaa lapsen oikeutta olla lapsi. Ohjelman koordinaattorina toimii Lastensuojelun keskusliitto. Avustusohjelman koordinointi toteutetaan RAY:n ja koordinaatiojärjestön yhteistyönä. RAY:n tehtävänä on valita ohjelman hankkeet ja toiminnot, järjestää ohjelmalle yhteinen seuranta ja tukea ohjelman tavoitteita kansalaisviestinnällään. Koordinaatiojärjestön tehtävänä on verkottaa ja tukea ohjelmaan valittuja hankkeita ja toimintoja sekä vaikuttaa valitun teeman edistämiseen yhteiskunnassa. Ohjelmassa on aloittanut yhteensä 24 osahanketta ja -toimintoa vuosina , ja uusia avustuskohteita otetaan vielä vuosina Jatkossa ohjelmaan valitaan lähtökohtaisesti uusia hankkeita, mutta mikäli seurantatiedon perusteella on syytä myöntää hankkeelle jatkorahoitusta, arvioidaan tilanne tapauskohtaisesti normaalin ohjelman hakumenettelyn mukaisesti. Ohjelmassa voidaan toteuttaa kaikkien strategialinjojen mukaista toimintaa. Vuodelle 2014 RAY toivoo saavansa erityisesti hakemuksia, joiden tavoitteena on edistää lapsen omaa hyvinvointia ja luoda lapsille osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi rahoi- 16

17 tusta pyritään suuntaamaan erityisesti Etelä- Suomen ulkopuolelle. 5.2 Eloisa ikä Eloisa ikä -avustusohjelman ( ) päämääränä on edistää yli 60-vuotiaiden ikäihmisten toimijuutta omassa lähiyhteisössään. Huomiota kiinnitetään erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Lähtökohtana ovat ihmisten omat voimavarat, vahvuudet, elämänkokemus ja näkemys omasta arjesta. Ohjelma kannustaa rakentamaan ympäristöjä, joissa ikäihmisten on mahdollista ylläpitää olemassa olevaa toimintakykyä mutta jotka myös tukevat toimintakykyään menettäneitä ikäihmisiä. Vastavuoroisuuden ja yhdessä tekemisen avulla voidaan vahvistaa olemassa olevaa hyvää, ehkäistä ongelmia ja tukea haastavissa elämäntilanteissa eläviä ikäihmisiä. Ohjelman tavoitteena on verkottaa ikäihmisten parissa työskenteleviä järjestöjä myös perinteisen vanhustenhuollon ulkopuolelta ja näin tiivistää eri järjestöjen välistä yhteistyötä. Ohjelman koordinaattorina toimii Vanhustyön keskusliitto, ja koordinointi toteutetaan vastaavalla tavalla kuin Emma & Elias -avustusohjelmassa. Ohjelma on käynnistynyt 14 osahankkeen voimin, ja uusia hankkeita valitaan vielä vuosina Paikka auki nuoret työelämään RAY käynnistää vuonna 2014 nelivuotisen avustusohjelman, jonka päämääränä on tukea alle 29-vuotiaiden nuorten aikuistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa. Tavoitteena on erityisesti edistää vaikeasti työllistyvien nuorten mahdollisuuksia itsenäistyä ja päästä kiinni työelämään. Ohjelman lisäksi rahaautomaattiavustuksilla tuetaan aiempaan tapaan monenlaisia nuorison hyvinvointiin liittyviä toimintoja ja hankkeita sekä nuorisokasvatusjärjestöjen että muiden hyvinvointia edistävien järjestöjen toiminnoissa. Ohjelma tarjoaa myös järjestöille oivan tilaisuuden miettiä keinoja saada nuoria mukaan järjestökulttuuria uudistamaan. Nuoriso-ohjelman kaksi tavoitealuetta Ohjelma mahdollistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaamisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien järjestöjen toimintoihin hankkimaan työkokemusta. Tavoitteena on tukea nuorten etenemistä omalla polullaan itsenäisiksi toimijoiksi sekä yhteiskunnassa laajemmin että työmarkkinoilla. Ohjelman toinen tavoitealue tukee järjestöjen kokeilu- ja kehittämishankkeita nuorten elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien vahvistamiseksi sekä uusien työllistymistä helpottavien toimintamallien löytämiseksi. Avustukset projektiavustuksina Nuoriso-ohjelma toteutetaan lähtökohtaisesti määräaikaisina projektiavustuksina, joiden hakuaika uusien hankkeiden osalta on toukokuussa. Ohjelman myötä syntyvien toimintamallien jatkuvuudesta, vakiinnuttamisesta ja juurruttamisesta tehdään päätökset myöhemmin. Ensimmäiseen tavoitealueeseen liittyvät avustukset myönnetään Ck-avustuksina. Avustukseen voidaan sisällyttää vähäisiä toimintamenoja, mutta pääsääntöisesti avustus kohdennetaan ainoastaan työllistämisestä aiheutuviin kuluihin. Työllistävä järjestö vastaa lakisääteisistä työnantajavelvoitteista 17

18 ja työllistettävien ohjauksesta, eikä niihin myönnetä lisäavustusta. Työllistävän järjestön edellytetään nimeävän työllistettäville mentorin, joka toimii työyhteisössä nuorten opastajana ja tukena. Tehtävät, joihin nuoria työllistetään, voivat olla mitä tahansa työtehtäviä järjestön toiminnan kokonaisuudessa. Olennaista on, että ne ovat työtehtävinä mielekkäitä ja kartuttavat nuoren työelämäkokemusta. RAY seuraa tällaisten innovaatiohankkeiden etenemistä normaalia aktiivisemmin, ja kehittämistyön etenemisen myötä tehdään suunnitelmaa ja päätöksiä jatkorahoituksesta ja sen vaiheistamisesta ja kohdentamisesta. Lisätietoja: Ohjelman toisen tavoitealueen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin myönnetään projektiavustusta hankkeen luonteen mukaan; innovaatiohakuisiin kehittämishankkeisiin Ci-avustusta ja muihin määräaikaisiin hankkeisiin Ck-avustusta. Rohkeasti innovatiivisia ideoita Innovaatiohakuisten kehittämishankkeiden osalta pilotoimme tämän ohjelman yhteydessä uutta menettelyä. Se liittyy tavoitteeseemme kehittää avustustoiminnan käytäntöjä siten, että RAY voisi nykyistä tuloksekkaammin luoda edellytyksiä ennakkoluulottomien ja rohkeampienkin innovaatioiden esiin nousemiselle. Kehittämisprojektien normaalin avustusvalmistelun ohessa pyrimme seulomaan hakemuksista esiin kaikkein innovatiivisimmat hankkeet arvioimalla erityisesti niiden kehittämisideaa sekä idean uutuusarvoa ja hyvinvointipoliittista merkitystä toimintamallista lopulta hyötyvän kohderyhmän kannalta. Kehittämisidean innovaatiolupauksella on ensimmäisen avustuspäätöksen kannalta selvästi suurempi painoarvo kuin projektin toteutussuunnitelman muilla osilla ja varsinaisen kehittämisprosessin jälkeisillä vaiheilla. Tästä syystä erityistä huomiota kannattaa kohdistaa kehittämisidean selkeään ja tiiviiseen muotoiluun. 18

19 6. RAY tukee järjestöjen osallistumista valtiovallan rahoitusohjelmiin 6.1 Kaste-ohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakaskeskeisesti. Kaste-ohjelman tärkeimpänä tehtävänä on viitoittaa tulevien vuosien sosiaali- ja terveyspolitiikan painopisteitä erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan suunnalta. Ohjelman myötä koordinoidaan sitä kehittämistoimintaa, joka on sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa. Kaste-ohjelmaan valitut sisällöt koskevat suurelta osin myös sosiaali- ja terveysalalla toimivien järjestöjen kannalta tärkeitä kehittämisalueita. RAY:n avustusstrategialla ja Kaste-ohjelmalla on myös yhteisiä tavoitteita ja voimavarojen yhdistämisen avulla onkin mahdollista saada aikaan yhteistyöhyötyjä ja laajoja vaikutuksia. Kasteen alueelliset toimeenpanosuunnitelmat nostavat esille alueellisesti tärkeitä asioita. Järjestöjen kannattaa reagoida niihin järjestölähtöisen auttamistyön keinoin. Järjestöt eivät voi saada STM:n Kaste-rahoitusta, mutta RAY voi avustaa yhteistyöhankkeissa järjestöjen osuutta. Avustushakemuksessa on kerrottava selkeästi, millä tavoin hanke kytkeytyy Kasteen johonkin hankekokonaisuuteen sekä kuvattava järjestön ja muiden Kaste-toimijoiden roolit. Lisätietoja: 6.2 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO ) Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO ) tavoitteena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta ja tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden ehkäisemiseksi. RAY osallistuu ohjelmaan sekä investointiavustuksin että toiminnallisin avustuksin mm. käynnistämis- ja kehittämishankkeilla. Tavoitteena on säilyttää vähintään avustusten nykyinen taso. RAY osallistuu ohjelmaan avustamalla järjestöjen tukiasuntohankintoja sekä erilaisia kohdennettuja toimintoja ja kehittämishankkeita. Pääasiassa RAY:n avustamisen kohteena ovat asunnottomat yksinäiset henkilöt, joilla on usein myös muita ongelmia. Lisäksi RAY avustaa ohjelman puitteissa toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan vapautuvien vankien integroitumista takaisin normaaliin elämään, sosiaaliseen nuorisoasuntotuotantoon sekä nuorten asumistaitoja edistävään neuvontaan ja asumisen ohjaukseen. RAY on sitoutunut panostamaan ohjelman toteuttamiseen noin 10 miljoonaa euroa vuosittain. Lisätietoja: 19

20 6.3 Kehitys- ja vaikeavammaisten asuntoolojen parantaminen Vuonna 2010 käynnistettiin ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma. Sen tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen tavallisissa asuinympäristöissä ja siten vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä ja yhteiskunnassa. Ohjelma tuottaa asuntoja sekä laitoshoidosta että lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille. Toteutuessaan ohjelma vähentää huo-mattavasti laitospaikkojen määrää nykyisestä pitkäaikaislaitospaikasta noin 500 paikkaan. Kehitysvammaisten asumisen ja palvelujen kehittämisessä tarvitaan alan toimijoiden, valtion ja kuntien yhteistyötä. Näin saadaan aikaan kehitysvammaisten tarvitsemia asumisratkaisuja joko asumisyksiköissä tai yksittäisissä asunnoissa siten, että riittävä tuki asumiseen on saatavilla. RAY:n rooli rajoittuu kilpailutuksen alaisten toimintojen ulkopuolelle: itsenäisen asumisen mahdollistamiseen ja tukemiseen tukiasunnoissa. RAY on sitoutunut alustavasti panostamaan noin 5 miljoonaa euroa vuosittain. Investointi avustusten lisäksi RAY tukee kehittämishankkeita ja muita toimintoja, joilla kehitetään esimerkiksi toimintamalleja laitos hoidosta siirtyvien tarpeisiin. Lisätietoja: 20

21

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Oivaltava-hankepoliklinikka

Oivaltava-hankepoliklinikka Oivaltava-hankepoliklinikka 14.5.2014 Tampere Anne Kukkonen14.5.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Niina Pajari, tiimivastaava, RAY Itä-Lapin yhdistys- ja järjestöfoorumi 25.4.2012, Kemijärvi Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015.

AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015. AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015. AvustusstrATegia 2012 2015. RAY vahvistaa suomalaista hyvinvointia... 3 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen... 5. Lainsäädäntö... 6 Tavoitetila: Tuloksellinen

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

AlueAvain päivä. Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1

AlueAvain päivä. Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1 AlueAvain päivä Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1 Esityksen sisältö Lukuja avustusmääristä Strategian päälinjat Toimeenpano suunnitelma Seuranta

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina osastopäällikkö Mika Pyykkö Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 15. 16.2.2010 Oulu Mika Pyykkö, 11.2.2010 1 Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 Kansalaistoiminnan tulevaisuus Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 1 Järjestöjen toiminnan rahoittamisen ajankohtaiset tavoitteet RAY:n näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa 9.00 Ajankohtaista avustustoiminnassa - osastopäällikkö Mika Pyykkö Toimeenpanosuunnitelman painopisteitä ja linjauksia valmistelutiimeittäin Terveyttä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen

Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen Ohjelma-asiakirja 1 (12) Emma ja Elias -avustusohjelma 1 Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät 8.-9.11.2012 Vantaa Sini Toikka, kehittämiskoordinaattori, RAY 1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittaja RAY

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011. Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1

Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011. Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1 Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011 Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1 Alustuksen sisältö Projektirahoituksen kohteet Hakeminen Käytännön pelisäännöt Heidi Hakulinen, 8.2.2011 2 Projektirahoituksen kohteet,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

RAY:n avustukset. YHDISTYSTOIMINNAN RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA Järjestöfoorumi 23.4.2014 Joensuu

RAY:n avustukset. YHDISTYSTOIMINNAN RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA Järjestöfoorumi 23.4.2014 Joensuu RAY:n avustukset YHDISTYSTOIMINNAN RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA Järjestöfoorumi 23.4.2014 Joensuu 1 . 2 Toiminnan yhteen nivoutuminen Markkinaehtoiset palvelut Järjestölähtöinen auttamistyö Kuntien järjestämisvastuulla

Lisätiedot

AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014

AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014 AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014 Työpaperi Laadittu taustamateriaaliksi tukemaan jatkotyön suunnittelua (ei siis ole valmis esitys) Rakentuu keväällä esitetyn alustavan ehdotuksen pohjalle Rakenne, teemojen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Järjestöt osallisuuden edistäjinä

Järjestöt osallisuuden edistäjinä Salli osallisuus! -seminaari Carelicum, Joensuu 21.05.2014 Järjestöt osallisuuden edistäjinä Pekka Mykrä kehittämispäällikkö Raha-automaattiyhdistys pekka.mykra@ray.fi 21.5.2014 1 muutama sana osallisuus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot