Kaupunginhallitus Sivu 1 / 96. Kaupunginhallituksen kokoushuone Asemakuja 2 C 4. krs

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 96 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-17:15 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Asemakuja 2 C 4. krs Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Arja Juvonen Pertti Järvenpää Pia Kauma, saapui klo käsittelyn aikana Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Timo Soini valtuuston puheenjohtaja, poistui klo Markus Torkki valtuuston I varapuheenjohtaja Sirpa Hertell valtuuston II varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja, poissa 59 käsittelyn ajan Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 96 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jouni J. Särkijärvi Jyrki Myllärniemi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 96 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 56 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 57 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) 6 59 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 9 Kiinteistö Oy Espoon Sairaala-nimiselle yhtiölle Espoon sairaalan rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia) 60 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen 12 eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 61 Kaupungin edustajien nimeäminen Kauniaisten kaupungin 13 suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan ja ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan (Kv-asia) 62 Espoon käräjäoikeuden lautamiesten vaali (Kv-asia) Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten vaali (Kv-asia) Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan vaali 21 (Kv-asia) 65 Lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi (Kv-asia) Espoon edustajan nimeäminen pääkaupunkiseudun 29 koordinaatioryhmään toimikaudeksi Tasa-arvotoimikunnan asettaminen toimikaudeksi Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin 33 luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Helsingissä Edustajien nimeäminen Suomen Kuntaliiton kuntapäiville 35 Ouluun Paikkajakotoimikunnan asettaminen vuosille (pöydälle ) 71 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan asettaminen 41 toimikaudeksi (pöydälle ) 73 Päihdeasiain neuvottelukunnan kokoonpano vuosille (pöydälle ) 74 Laajalahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 50 Turvesuo pohjoinen, alue (Kv-asia) Blominmäen osayleiskaavan hyväksyminen, alue (Kv-asia) 76 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 92

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jouni J. Särkijärvi ja Jyrki Myllärniemi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / / Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Pöytäkirjamerkinnät Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen - Pöytäkirjamerkintä nro 21 - Tilinpäätöksen ennakkotieto 2012 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta ovat tehty. Varsinainen tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Vuoden 2012 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tilikauden tulos on noin 25 milj. euroa ja se on yli 20 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatetta kertyi noin 143 milj. euroa eli hieman edellisvuotta enemmän. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat olennaisesti ennakoitua suuremmat rahoitustuotot. Tulosta vastaavasti heikensivät poikkeuksellisen suuret alaskirjaukset 14 milj. euroa sekä verotulojen ennakoitua huonompi kehitys ja jääminen alle muutetun talousarvion. Huolimatta kohtuullisesta tuloksesta, on kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja heikentynyt 25 milj. eurolla verrattuna vuoteen Kate on heikentynyt, koska menokehitys on ollut suurempaa kuin ulkoisten tulojen tai verotulojen kehitys. Kaupungin ulkoiset tuotot kasvoivat vajaat 3 prosenttia ja olivat yhteensä 253 miljoonaa euroa.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 96 Espoon kaupungin ulkoiset kulut olivat milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 5 prosenttia. Kulujen kasvuun vaikuttivat toimintavolyymin kasvun lisäksi inflaation tuomat hinnannousut ja lisääntyneet palveluostot. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana 249 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu painottui erityisesti sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin sekä sivistystoimen suomen- ja ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. Palveluliiketoimen henkilöstömäärää ovat vuoden aikana nostaneet kaupungin toimintojen sisäiset uudelleen organisoinnit ja siirrot muilta toimialoilta. Kaupungin henkilöstökulut olivat 594 milj. euroa ja vuokratyövoiman kustannukset 27 milj. euroa. Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin vuoden aikana 660 milj. euroa ja avustuksiin 131 milj. euroa. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 210 milj. euroa. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 46 milj. euroa. Verorahoituksen kehitys oli ennakoitua heikompaa ja verotuloja tilitettiin milj. euroa eli ainoastaan 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 067,5 milj. euroa ja yhteisöveroa 116,1 milj. euroa. Vuoden 2012 verotulot alittivat talousarvion yhteensä 8,3 milj. eurolla. Erityisesti yhteisöveron kehitys oli heikkoa, sillä tilitykset olivat 20 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Kaupungin investointitaso oli edelleen korkea ja investointeja toteutettiin 216 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta n. 70 milj. eurolla. Kaupungin rahoitustilanne pysyi ennakoitua parempana, osin sen vuoksi, etteivät kaikki investoinnit toteutunet suunnitellussa aikataulussa. Kaupunki nosti lainaa talousarviovarausta vähemmän eli 23 milj. euroa ja vastaavasti lyhensi lainamääräänsä 24 milj. euroa. Rahastoja ei purettu. Espoo-strategian vuoden 2012 tulostavoitteet toteutuivat kohtuullisen hyvin. Tulostavoitteita oli yhteensä 99, joista 23 tulostavoitteen osalta tavoitteeseen ei täysin päästy tai tavoite toteutui aikataulustaan myöhässä. Huomioitavaa kuitenkin on, että eräät tulostavoitteet olivat kaikkien toimialojen tuloskorteissa, jolloin mahdollinen poikkeama on huomioitu jokaisessa kortissa. Esimerkiksi palveluiden järjestämisen tavoitetilaan sekä tilatarve- ja yksikkökokomitoitukseen liittyvät tulokset kertaantuivat poikkeamien määrissä. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden poikkeamat. Hyväksytyistä poikkeamista on kuitenkin toteutumassa tulostavoitteen mukaisesti toimintakatteen kehitykseen tavoitteet lähes jokaisella toimialalla.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 96 Kuuden tulostavoitteen osalta arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Näitä ovat lähinnä työhyvinvointiin liittyvät tulokset. Espoon asukasmäärä kasvoi henkilöllä ja vuoden lopun ennakkotiedon mukaan on Muutto ulkomailta Espooseen nousi uuteen ennätykseen ja Espooseen muutti ulkomailta kaikkiaan asukasta. Vuoden 2012 Espoon väestönkasvusta 50 % oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Maahanmuuton tuoma väestönlisäys oli 37 % ja kuntien välisen muuttovoiton 13 %. Joulukuun 2012 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 6,5 %, joka on prosentin korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 10,7 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli eli 20 % työttömistä. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 700 ja 50 vuotta täyttäneitä Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 18,8 % edellisvuodesta. Vuosi 2012 oli edellisvuosien tapaan tapahtumarikas. Kuntauudistus, metropolialueen esiselvitys, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sekä yhteiset tietojärjestelmät nousivat voimakkaasti esille. Kesän jälkeen talouden epävakaus näky irtisanomisaaltoina ja Espoon kaupunki osallistui aktiivisesti mm. teknologia-alan osaajien työllistymisen ja yritysten kasvumahdollisuuksien tukemiseen. Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on Kuntapalvelujen laatu tutkimuksen mukaan pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta suurten kaupunkien asukkaista espoolaiset ovat tyytyväisimpiä palveluihin. Espoon kaupungin talouden perusta on vakaalla pohjalla. Haasteena on kuitenkin menojen kasvaminen verorahoitusta ja ulkoisia tuottoja nopeammin. Verorahoituksen ja talouden kehitys tulee arvioiden mukaan jatkumaan hitaana. Tämä ei mahdollista kustannusten nykyisen kasvuvauhdin jatkumista. Palvelutarve ja kysyntä eivät vaihtele suhdanteiden mukaan ja Espoon väestö sekä väestörakenteen muutokset jatkavat voimakasta kasvuaan. Ne asettavat erittäin suuria haasteita Espoon kaupungille minimitulostavoitteen saavuttamiselle. Espoon tavoitteena tulee olla 180 miljoonan euron vuosikate, jotta tarvittavat investoinnit palvelujen tuottamiseen ja kaupunkirakenteen kehittämiseen voidaan toteuttaa ilman kaupungin kohtuutonta velkaantumista. Kaupungin toimintakyvyn turvaaminen ja kasvun mahdollistaminen kohtuullisella verotuksen tasolla edellyttää edelleen kustannustehokkuuden parantamista. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunginhallitus Sivu 9 / / / Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Sairaala-nimiselle yhtiölle Espoon sairaalan rakentamiseen otettavalle lainalle (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Kiinteistö Oy Espoon Sairaala Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 150 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 25 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta, Lyhennykset tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaa enintään 4 vuotta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle. 3 ettei takaukselle vaadita vastavakuutta.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 96 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Päätös Kaupunginhallitus Päätös Valtuusto Kiinteistö Oy Espoon Sairaala anoo Espoon kaupungilta takausta lainalle, jonka yhtiö tulee ottamaan Espoon Sairaalan kiinteistön rakentamista varten. Espoon sairaala -hanketta on alun perin suunniteltu Puolarmetsän sairaalan tontille perustuen sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksyttyyn tarveselvitykseen sekä vuonna 2008 pidetyn arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Valtuusto päätti kokouksessaan Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen toteuttamisesta joko kumppanuusmallilla tai kaupungin omistaman ja takaaman, perustettavan yhtiön toimesta, riippuen kumppanuusmallin kilpailutuksen tuloksesta. Joulukuussa 2011 kaupunginhallitus päätti selvityttää sairaalan siirron Jorvin sairaalan tontille. Tämän selvityksen perusteella valtuusto päätti kokouksessaan , että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin sairaalan yhteyteen. Hankkeen toteuttaminen niin laajalla elinkaarimallilla kuin Puolarmetsään oli suunniteltu, ei ole tarkoituksenmukaista. Tämän selvityksen perusteella valtuusto päätti kokouksessaan , että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin sairaalan yhteyteen. Hanketta ei toteuteta laajalla elinkaarimallilla kuin Puolarmetsään oli suunniteltu. Valtuusto hyväksyi samassa yhteydessä rakennushankkeen hankesuunnitelman, jonka mukaan hankkeen investoinnin kustannusarvio on 150 milj. euroa (kust. taso 2/2012). Hankkeen hankesuunnitelman alustavan aikataulun mukaisesti tavoitteena on, että rakennustyöt aloitettaisiin vuonna 2013 ja sairaala olisi käyttöönotettavissa keväällä Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan Kiinteistö Oy Espoon Sairaala- nimisen yhtiön perustamisesta. Yhtiö on Espoon kaupungin kokonaan omistama, tarkoituksena rakennuttaa, omistaa ja hallinnoida Espoon sairaalan kiinteistöä. Samassa päätettiin, että yhtiötä perustettaessa kaupunki sijoittaa siihen euroa osakepääomana ja että varsinaiset rakentamiskustannukset yhtiö rahoittaa kaupungin takaamalla lainalla. Hankkeen SR- (Suunnittele ja rakenna) urakan tarjousvaiheen

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 96 neuvottelumenettely on käynnistetty loppukeväällä Tarjouspyyntömenettely on edennyt siten, että kaupallinen tarjouspyyntö lähetetään neuvottelumenettelyssä mukana oleville tarjoajaryhmille helmikuussa 2013 ja tarjoukset pyydetään huhtikuussa Urakkasopimus pyritään allekirjoittamaan alkukesällä Espoon kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Espoon Sairaalan koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Kaupungin myöntämät takaukset per on 898 milj. euroa, josta täytetakaukset 21 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä takauksista Länsimetron osuus on 490 milj. euroa, Espoon Asunnot Oy:n osuus 172 milj. euroa ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen osuus 132 milj. euroa. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Kaupunginhallitus Sivu 12 / / / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Kukkosen tilalle (PerusS&Sit.) (PerusS&Sit). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Jarno Kukkonen (PerusS/Sit) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työ lautakunnan alaisena viranhaltijana. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan ei ole henkilö joka on asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan mies. Tiedoksi - Jarno Kukkonen - Valittu

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Kaupunginhallitus Sivu 13 / / / Kaupungin edustajien nimeäminen Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan ja ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto nimeää toimikaudeksi Espoon kaupungin edustajana 1 Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi asiantuntijajäsen Oge Eneh (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Lari Tuominen (Kok.) sekä 2 Kauniaisten kaupungin ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi asiantuntijajäsen Christina Ruth (SFP) henkilökohtainen varajäsen Anna af Hällström (SFP) Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kauniaisten koululautakuntien nimet on muutettu alkaen opetusja varhaiskasvatuslautakunniksi. Samassa yhteydessä Kauniaisten kaupungin hallintosääntöön on tehty lautakuntien kokoonpanoja koskevia muutoksia. Espoon kaupungilla on oikeus nimetä Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan yksi (1) asiantuntijajäsen ja Kauniaisten kaupungin ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan yksi (1) asiantuntijajäsen. Asiantuntijajäsenellä on lautakunnassa puheoikeus.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 96 Tiedoksi - Valitut - Kauniaisten kaupunki

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / / Espoon käräjäoikeuden lautamiesten vaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamiehiksi toimikaudeksi seuraavat 59 henkilöä: Janne Jokinen Jorma Kajaste Henri Korhonen Juha Kuusinen Allan Käyhkö Mika Lehtisyrjä Jaakko Moisio Janne Pesonen Kristian Rehnfors Vesa Valkama Ilkka Virtanen Peter Wellman Suvi Aherto Katri Alén Mirjami Balk Jessica Löfgren-Eriksson Tuuli Miettinen Minttu Mustonen Satu Paajanen Leena Piironen Merja Pursiainen Erja Selin Katariina Sorvanto Taru Saraste Niina Tapanainen Kirsi Ranne Heikki Pöyhönen Rolf Heikkinen Pia Litmo Rainer Westerlund Leena Tammivuori Sirkku Saarikoski Timo Lahtinen-Mäkelä Sirkka Lindroos Kai Hurskainen

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 96 Jukka Hämäläinen Sami Lehtonen Kari Karjalainen Anu Heinänen Maija Snygg Satu Nurminen-Hämäläinen Eija Varja Jouko Pirttimäki Rami Lindberg Aki Luukkainen Jura Jukola Kaija Hietanen Mirka Helin Anna-Liisa Kuisma Suvi Karhu Stefan Ekholm Rainer Andersson Anders Blomberg Thea Kusénius Tove Westerlund Barbro Blomster Reijo Stedt Ville Uusivuori Hannu Hätönen Toimikaudeksi valittujen lautamiesten toimikausi päättyy, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Käräjäoikeuslain 7 :n mukaan valtuusto valitsee lautamiehet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25- vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tullija poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (käräjäoikeusl 6 ). Oikeusministeriö on päätöksessään vahvistanut Espoon

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 96 käräjäoikeuden lautamiesten määräksi 62 siten, että Espoosta valitaan 59 ja Kauniaisista 3 lautamiestä. Lautamiestehtävän luonne Lautamiehen tehtävää ei voida pitää kunnallisena luottamustehtävänä vaikka valtuusto valitsee lautamiehet. Perustuslain mukaan tuomiovaltaa käyttävät itsenäiset ja riippumattomat tuomioistuimet. Lautamiehet, joilla on yksilöllinen äänioikeus, ovat tuomioistuimen jäseniä ja toimivat tuomarin vastuulla. Näin ollen tehtävä on pikemminkin valtiollinen luottamustehtävä, jonka hoitamisesta maksettavat kustannukset (istuntopalkkio, ansionmenetyskorvaus ja matkakustannukset) suoritetaan valtion varoista. Lautamiehen tehtävä eroaa kunnallisista lautakunnan jäsenyyksistä ja eräistä muista kunnallisista luottamustehtävistä siinäkin suhteessa, että tuomioistuimen istunnot alkavat yleensä aamulla kello 9.00 ja istuntoja jatketaan niin pitkään, että kaikki istuntopäivälle haastetut jutut saadaan käsitellyksi. Lautamiehen tehtävä edellyttää siis varautumista koko päivän kestävään istuntoon. Erityisesti laajoissa rikosasioissa lautamiesten tulee varautua olemaan läsnä useampana päivänä peräkkäin. Lautamiesten istuntovuoroista sopiminen edellyttää tällaisissa tapauksissa käräjäoikeuden ja lautamiesten keskinäistä yhteydenpitoa riittävän ajoissa, jotta lautamiehet voisivat varautua istuntoihin. Lautamiesten valintaan liittyviä kysymyksiä Lautamiesten valinnan osalta ministeriö kiinnittää huomiota käräjäoikeuslain 0581/93) 6 :ään kokonaisuudessaan. Sen ensimmäinen momentti kuuluu seuraavasti:" Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä". Siten lautamieheksi ei voida valita henkilöä, jota ei ole pidettävä sopivana tehtävään. Sopivaisuuden arviointi saattaa olla hankalaa, mutta säännöksellä on ajateltu suljettavan lautamiestehtävän ulkopuolelle henkilöt, joilla on esimerkiksi rikosrekisterimerkintöjä tai jotka ovat syyllistyneet toistuvasti vähäisempiin rikoksiin. Sopivaisuuden arviointi edellyttää yleensä ehdokkaan kokonaisvaltaista arviointia, jonka lopputuloksena tulisi olla johtopäätös siitä, että asianomaisen henkilön valinnalla ei horjuteta tuomioistuinta kohtaan tunnettua luottamusta. Valtuustoryhmällä tai valtuustoilla ei kuitenkaan yleensä ole mahdollisuutta selvittää tällaisia tietoja ja sen vuoksi lautamiesehdokkaiden tietoon tulisi saattaa edellä mainittu kelpoisuusvaatimus. Näin erityisesti sen vuoksi, että käräjäoikeudet yleensä selvittävät lautamiehiksi valittujen rikosrekisteritiedot. Käräjäoikeuslain mukaan kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakautumaa. Lautamiesjärjestelmän uskottavuutta ja kansalaisten luottamusta järjestelmään saattaisi lisätä, mikäli

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 96 lautamiesten joukossa olisi myös eri etnisiä ryhmiä edustavia henkilöitä. Lautamiehille ei ole asetettu erityisiä kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, toisin kuin tuomareille. Valtuustojen tehtävänä on huolehtia siitä, että lautamiehiksi valittavilla henkilöillä on tehtävän suorittamiseksi vaadittava riittävä kielitaito ja käräjäoikeuden tehtävänä on huolehtia lautamiesten istuntokokoonpanosta. Käytännössä kielitaitovaatimukset korostuvat sellaisissa käräjäoikeuksissa, jotka ovat kaksikielisiä. Käräjäoikeuslain 9 :n mukaan lautamiehen vaaliin sovelletaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain (365/95) 39 :n mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja senkin jälkeen siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Tämän vuoksi oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että käräjäoikeuksien ja kunnanhallitusten tulisi pyrkiä sopimaan ajankohta, josta lukien uudet lautamiehet aloittavat toimintansa ja nykyisten toimikausi päättyy. Tämä on tärkeätä käräjäoikeuksien istuntokokoonpanojen määräämiseksi ja myös sen vuoksi, että uusien lautamiesten yhteystietojen toimittaminen käräjäoikeudelle ja muut käytännön järjestelyt saattavat ainakin suurimmissa käräjäoikeuksissa vaatia jonkin verran aikaa. Mikäli käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu useampia kuntia, tulisi kaikkien tuomiopiiriin kuuluvien kuntien pyrkiä valitsemaan lautamiehensä likimain samanaikaisesti. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunginhallitus Sivu 19 / / / Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten vaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vuosiksi seuraavat kaksikymmentä (20) henkilöä: Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Ali Karjalainen Ari Rehnfors Mika Suomu Seppo Äikäs Kaija Hartikainen Aila Lehtinen Maila Lingman-Nukala Pirjo Söderström Rainer Westerlund Hanna Kalanne Seppo Niiranen Yngve Lindholm John Lindfors Ossi Haapalinna Sakari Behm Stefan Ekholm Christina Koikkalainen Harri Davidson Susanna Aho Veijo Huotari Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kiinteistönmuodostamislain 6 :n mukaan valtuuston tulee valita kunnan kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 96 Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Uskotuksi mieheksi ei saa siten valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Uskottuja miehiä valittaessa on huomioitava naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain säännökset. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunginhallitus Sivu 21 / / / Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan vaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukuntaan toimikaudeksi jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti: Jäsen Varajäsen Elli Perklén (Kok.) Matti Ahola-Luttila (Kok.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Jari Nurminen (Kesk) Helena Pyhälahti-Räisänen (Kesk) Harri Bollström (KD) Maria Majanen (KD) Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 10 :n mukaan poliisilaitosten yhteydessä toimii poliisin neuvottelukunta. Poliisilaitoksen neuvottelukunnan tehtävänä on mm. seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä, tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista. Asetuksen 13 :n mukaan neuvottelukunnassa on vähintään viisi ja enintään viisitoista jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuustot valitsevat neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet toimikaudekseen. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan jäsenmääräksi on vahvistettu 15, joista Espoon valtuusto valitsee neljä (4) jäsentä ja varajäsentä. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Espoon nimeämissä neuvottelukunnan jäsenissä tulee siten olla naisia ja miehiä vähintään kaksi (2). Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 96 Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolaista poikkeamiseen on oltava erityinen syy. Tiedoksi - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Valitut

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Kaupunginhallitus Sivu 23 / / / Lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Takala Markku, puh. (09) Immonen Mari, puh. (09) Kuismin Timo, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon kuntarakennelain luonnoksesta: Yleistä Rakennetyöryhmän selvityksestä valtionvarainministeriölle antamassaan lausunnossa valtuusto yksimielisesti totesi, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Myönteistä rakennelaissa on se, ettei siihen ole lisätty yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista. Pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kohdalla. Helsingin seudulla kuntauudistuksen tavoitteena tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Kuntarakenteen muutosesitysten tulee perustua parhaisiin argumentteihin. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisen ja ketterän hallintomallin, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun asukkaiden osallistumista.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 96 Metropolialue kuntauudistuksen erityisalue ja kohde Helsingin seudun kunnat ovat Suomen olosuhteissa poikkeuksellinen alue, jonka erityispiirteet ja olosuhteet olisi huomioitava kaikilla kuntauudistuksen osa-alueilla: kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, kuntien tehtävien arviointi, kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusuudistus. Uudistuksen osa-alueiden kietoutuminen toisiinsa sekä niiden aikataulujen erirytmisyys korostaa metropolialueen erityisratkaisun merkitystä. Lausunnon antamista kuntarakennelakiluonnoksesta hankaloittaa olennaisesti epäselvyys ja epätietoisuus SOTE -uudistuksen sekä esiselvityksen metropolivaihtoehtojen sisällöstä. Tämän takia metropolialueen kunnilla tulee olla mahdollisuus täydentää lausuntoaan maaliskuun 2013 aikana. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Kunnan on selvitettävä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, jos kunta täyttää yhden tai useamman selvitysperusteista. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on valmistella kuntien yhdistämisesitys ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään kuntien yhdistymisesitystä, on selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetyn selvityksen sisältövaatimus laaja. Ellei metropolialueen sisällä synny yhteistä tahtotilaa, muodostuu jo näistä vähimmäisselvityksistä merkittävää työmäärää ja johtamista edellyttävä prosessi, jonka hyödyt voivat jäädä vaatimattomiksi. Olisi parempi, jos yhdistymisselvityksessä aina selvitettäisiin liitoksen rinnalla myös, miten todetut ongelmat voitaisiin ratkaista kuntien välisellä yhteistyöllä tai muilla keinoin. Tämä lisäisi kuntien intressiä osallistua aktiivisesti uusien ratkaisujen etsimiseen niissä tapauksissa, joissa selvitykseen ryhtyminen ei ole ollut kuntien yhteinen tavoite. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi kunnalla olisi velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista selvitysperusperusteesta osoittaa selvitystarvetta 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; 3) kunnan taloudellinen tilanne. Metropolialueella kuntarakenne (kuntajaon selvitysvelvollisuus) ja metropolihallinto on kytketty toisiinsa. Kuntajakoselvitysalueiden muodostamista koskevat perusteet on kirjattu metropolialuetta koskevan esiselvityksen toimeksiantoon. Helsingin metropolialueen kuntien osalta metropoliperuste korvaa työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat selvitysperusteet. Yleiset, muualla sovellettavat perusteet johtaisivat toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Siksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 96 Helsingin metropolialueen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Metropoliperuste (metropolialueperuste) eroaa muista selvitysperusteista. Se on niistä poiketen sanonnaltaan ja käsitteiltään yleisempi, epätäsmällinen ja tulkinnanvarainen. Miten ja missä prosessissa todetaan ja tulkitaan esim. milloin on olemassa merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve. Ja mitä tarkoitetaan lauseella yhdistymiset ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta? Näiltä osin perustetta on Espoon mielestä pyrittävä selkiyttämään. Laissa käytetään sanontoja, joiden juridinen sisältö jää epämääräiseksi tai puuttuu kokonaan. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve (4 d 4 mom) on määrittelemättä. Usein tarpeen sijasta olisi parempi käyttää tavoitetta tai muuta tahtomiseen viittaavaa käsitettä. Kasvupaineen vuoksi (4 d 4 mom) on vailla juridista sisältöä. Lisäksi kasvupaine on epämääräinen käsite, jota ei ole tarkemmin määritelty maankäytön suunnittelua koskevassa lainsäädännössä, jonka alaan se kuitenkin viittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain terminologiaa käyttäen sillä tarkoitetaan taajamarakenteen sellaista kehitystä, jonka vuoksi tarvitaan maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa (4 d 4 mom) lause on määriteltävä tarkemmin. Metropoliperusteen lisäksi arvioitaessa alueen kuntien selvitysvelvollisuutta sovellettaisiin palvelu- ja talousperusteita. Väestöperusteen keskeinen tekijä palvelujen järjestämisen kannalta on alueen asukkaiden määrä ja asumistiheys. Tehokkaan ja vaikuttavan palvelutuotannon edellytyksiä on muitakin kuin riittävä väestöpohja. Tutkijat ja muut asiantuntijat ovat olleet hyvin varovaisia kunnan tehokkaan optimikoon määrittelyssä. Professori (emeritus) Pentti Meklin toteaa Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 4/2012 julkaistussa artikkelissa Suuruuden ekonomia kuntakontekstissa mahdollisuuksia ja rajoitteita mm.: - Kunnalla ei ole olemassa yleistä optimikokoa, jos sitä mitataan asukaskohtaisilla kustannuksilla. - Kuntakoon suurentaminen, kuntaliitos sinänsä, ei tuo suuruuden tarjoamaa hyötyä, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia, kehittämispotentiaalia. - Kunnan tehokas ja riittävän suuri koko vaihtelee palvelutehtävittäin. - Suuruuden tuomien etujen kannalta kunnan suuruutta oleellisempaa on palveluyksikköjen suuruus.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 96 - Kunnan järjestämiä palveluita suuruuden etujen kannalta tarkastellessa oleellisia ovat palvelujen rakenteet ja palveluketjut. Talousperusteen tavoitteena on palvelujen turvaaminen kuntalaisille. Tavoitteena tulee olla kunnat, joiden palvelut ovat kustannustehokkaat, väestön huoltosuhde ja ikärakenne ovat kestäviä ja ovat elinvoimaisia. On huomattava, että kriisikuntaperusteen jäykkä soveltaminen voi uhata myös kuntia, jotka maksavat verontasausta muille. Valtionosuusjärjestelmä on valtion tärkein kunnan talouden ohjauksen väline. Järjestelmän laskentaperusta on korjattava ja sen tulee olla avoin ja läpinäkyvä. Järjestelmän tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä. Järjestelmän tulee perustua todellisiin kustannuksiin ja oltava kannustava. Järjestelmän tavoitteet ja laskentaperusteet tulee olla yhdensuuntaiset. Valtionosuudet ja verotuloon perustuva tasausjärjestelmä liittyvät toisiinsa. Niiden laskentaperusteet tulee pitää selkeinä ja läpinäkyvinä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen ja palvelurakennetta koskevat linjaukset SOTE-uudistuksen tavoitteena on parempi integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hallitusohjelmassa todetaan, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä väestöpohjaltaan riittävän suuria kuntia tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Espoo on tässä tarkoituksessa vahva peruskunta. Olisi hyvä selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutus osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Espoo tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta Kauniaisten Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. SOTE - alueen ja HUS:n toimintoja ja rakenteita tulee muuttaa nykyisestä ilman, että hyvin toimivia elementtejä muutetaan. Erityisiä kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen. Espoo haluaa varata mahdollisuuden antaa lausunto valtionosuus- ja SOTE- järjestelmän uudistamisesta. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Lausuntopyyntö kuntarakennelakiluonnoksesta Kuntarakennelaki lakiluonnos perusteluineen - Kuntauudistuksen eteneminen - Kuntauudistuksen muiden hankkeiden eteneminen - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 96 Selostus Kuntarakennelain uudistus osana kuntauudistusta Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Osana kuntauudistusta hallitus käynnisti syksyllä 2011 hallitusohjelman mukaisen koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne (valtiovarainministeriön julkaisuja 5a/2012 ja 5b/2012) valmistui helmikuussa Valtiovarainministeriö asetti helmikuussa 2012 kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä oli seurata ja arvioida kunta- ja palvelurakenneselvityksestä saatavaa palautetta ja sen pohjalta laatia yhteenveto alue- ja kuulemiskierroksesta sekä tehdä uudistuksen vaikutusarviointi ja laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista. Lisäksi työryhmän tuli valmistella luonnos hallituksen esityksestä kuntauudistusta ohjaavaksi rakennelaiksi. Espoon osalta on merkityksellistä, että kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys (helmikuu 2012) ei sisältänyt metropolialueen erityispiirteet kattavaa tarkastelua. Valtionvarainministeriölle rakennetyöryhmän esityksestä antamissaan lausunnoissa Espoon kaupunki ja useat muut Helsingin seudun kunnat esittivät metropolialueratkaisua maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Kuntien lausuntojen jälkeen valtionvarainministeriö käynnisti valtioneuvoston linjauksiin perustuvan esiselvityksen metropolialueen kuntajakoselvitysalueista ja vaihtoehdoista metropolihallinnoksi. Hallitus linjasi kuntauudistuksen etenemistä iltakoulussaan sekä antoi seuraavana päivänä tiedonannon eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä (VNT 2/2012 vp). Hallitus antoi linjauksissaan määrittelemiensä tarkastelunäkökulmien perusteella tarkempien uudistuksen kriteerien valmistelun rakennelakia valmistelevan työryhmän tehtäväksi. Työryhmän valmistelemat tarkemmat kriteerit vahvistettiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä Lausuntopyynnössä todetaan, että nyt kyseessä oleva kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen linjausten pohjalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Sosiaalija terveyspoliittinen ministerityöryhmä on linjannut

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 96 palvelurakenneuudistuksen jatkoa Näitä linjauksia koskeva muistio on tämän lausuntopyynnön liitteenä. Valtiovarainministeriö pyytää Espoon kaupungilta lausuntoa luonnoksesta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään mennessä. Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunginhallitus Sivu 29 / / / Espoon edustajan nimeäminen pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmään toimikaudeksi Valmistelijat / lisätiedot: Immonen Mari, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus nimeää Espoon edustajiksi pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmään toimikaudeksi seuraavat henkilöt: Ari Konttas (asemansa perusteella) Käsittely Kerola ehdotti, että pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmään nimetään kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Markku Sistonen. Hyrkkö ehdotti, että pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmään nimetään kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Tiina Elo. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kerolan ja Hyrkön ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus nimesi Espoon edustajiksi pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmään toimikaudeksi seuraavat henkilöt: Ari Konttas (asemansa perusteella) Markku Sistonen Tiina Elo Selostus Pääkaupunkiseudun Yhteistyösopimuksen 3 -kohdassa sovitaan pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmästä seuraavaa: "Koordinaatioryhmä (ruotsiksi samordningsgrup) on kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon ohjaus- ja koordinointielin pääkaupunkiseudun yhteistyössä. Koordinaatioryhmä huolehtii visioon ja strategiaan perustuvan yhteistyön ohjauksesta ja seurannasta sekä käsittelee strategisesti merkittäviä yhteistyökysymyksiä, kuten asumiseen,

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 96 maankäyttöön ja liikenteeseen sekä metropolipolitiikkaan ja Helsingin seudun yhteistyöhön kuuluvia asioita. Koordinaatioryhmä toimii pääkaupunkiseudun merkittävien yhteisten yhteisöjen omistajaohjausryhmänä. Omistajaohjauksen piiriin kuuluvat ohjauksen kannalta merkittävimmät yhteisöt, joissa vähintään kolme suurinta pääkaupunkiseudun kaupunkia ovat mukana. Koordinaatioryhmään kuuluu 11 jäsentä. Koordinaatioryhmän jäseniä ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginhallitusten puheenjohtajat sekä Kauniaisten kaupunginvaltuuston tai -hallituksen puheenjohtaja. Koordinaatioryhmän jäseniä ovat myös Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustojen puheenjohtajat tai heidän sijastaan kaupunginhallituksen nimeämä kaupunginhallituksen tai valtuuston varapuheenjohtaja. Muiden kaupunginhallitusten nimeämien koordinaatioryhmän jäsenten tulee olla valtuuston tai kaupunginhallituksen jäseniä. Koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginhallituksen nimeämä edustaja." Tiedoksi - valitut, kirje

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus Sivu 31 / / / Tasa-arvotoimikunnan asettaminen toimikaudeksi Valmistelijat / lisätiedot: Ruschetti Sarah, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 asettaa toimikaudeksi tasa-arvotoimikunnan, jonka tehtävänä on tehdä kaupunginhallitukselle ja lautakunnille aloitteita ja ehdotuksia inhimillisen tasa-arvon edistämiseksi sekä seurata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kuntalaispalveluissa ja kaupungin henkilöstöpolitiikassa eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasaarvon peruskirjan vaatimusten mukaisesti. Tasa-arvotoimikunnan linjauksista ja linjausten mukaisen toiminnan aloittamisesta päättää kaupunginhallitus. 2 valitsee toimikuntaan seuraavat 12 jäsentä ja varajäsentä: Jäsen Elena Aaltonen (Kok.) Mikael Forsström (Kok.) Simon Nortamo (Kok.) Margareta Vlasceanu (Kok.) Marja Nuora (Vihr.) Rodolphe Le Clech (Vihr.) Anneli Rönnberg (SDP) Martti Talme (PerusS&Sit.) Nina Winqvist-Niskanen (RKP) Mikko Ahvenainen(Kesk.) Susanna Kaukinen (Vas.) Hanne Romppanen (KD) Varajäsen Anneli Liimatainen (Kok.) Godwin Ikegwuonu (Kok.) Allan Käyhkö (Kok.) Terttu Petersén (Kok.) Johanna Röholm (Vihr.) Kimmo Surakka (Vihr.) Miila Halonen (SDP) Rauno Halme (PerusS&Sit.) Marianne Storå (RKP) Lovisa Letchu (Kesk.) Ari Ruuska (Vas.) Harri Bollström (KD) 3 valitsee toimikunnan jäsenistä puheenjohtajaksi Marja Nuoran (Vihr.) ja varapuheenjohtajaksi Mikael Forsströmin (Kok.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 96 Selostus Kaupunginhallitukselle esitetään tasa-arvotoimikunnan asettamista toimikaudeksi Tasa-arvotoimikunnan tehtävänä on tehdä kaupunginhallitukselle sekä lautakunnille aloitteita ja ehdotuksia inhimillisen tasa-arvon sekä naisten ja miesten tasa-arvosta annetussa laissa tarkoitetun tasa-arvon edistämiseksi sekä seurata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kuntalaispalveluissa ja kaupungin henkilöstöpolitiikassa eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasaarvon peruskirjan vaatimusten mukaisesti. Tasa-arvotoimikunnan linjauksista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitusta pyydetään valitsemaan toimikuntaan luottamushenkilöjäsenet ja -varajäsenet sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Tasa-arvotoimikunnan aiempi toiminta Tasa-arvotoimikunnan tehtävänä on toimikaudella ollut tehdä kaupunginhallitukselle sekä lautakunnille aloitteita ja ehdotuksia inhimillisen tasa-arvon edistämiseksi sekä seurata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kuntalaispalveluissa ja kaupungin henkilöstöpolitiikassa. Keskeistä toimikunnan työssä on ollut TASEprojektin, eli Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä projektin, toteutumisen seuranta Espoon pilottikunnassa. Tasa-arvotoimikuntaan sovelletaan tasa-arvolain kiintiösääntöä. Kiintiösäännön mukaan kunnallisissa toimielimissä, lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasaarvotoimikunnan 12 jäsenestä kumpaakin sukupuolta tulee olla vähintään viisi henkilöä. Tiedoksi - Valitut jäsenet

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunginhallitus Sivu 33 / / / Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Helsingissä Valmistelijat / lisätiedot: Immonen Mari, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Helsingissä seuraavat edustajat: 2 oikeuttaa kaupunginjohtajan nimeämään estyneen tilalle osallistujan tarvittaessa. 3 maksaa edustajien osanottomaksut ja muut osallistumisesta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Luottamushenkilöiden virkamatkat. Käsittely Sistonen ehdotti, että luottamushenkilöjohdon tapaamiseen nimetään Markku Sistonen. Elo ehdotti, että luottamushenkilöjohdon tapaamiseen nimetään Tiina Elo. Juvonen ehdotti, että luottamushenkilöjohdon tapaamiseen nimetään Seppo Sonkeri. Puheenjohtaja ehdotti, että luottamushenkilöjohdon tapaamiseen nimetään Ari Konttas ja Markus Torkki. Gestrin ehdotti, että luottamushenkilöjohdon tapaamiseen nimetään Stig Kankkonen. Järvenpää ehdotti, että luottamushenkilöjohdon tapaamiseen nimetään Mikko Hintsala.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 96 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 nimesi kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Helsingissä seuraavat edustajat: Markku Sistonen Tiina Elo Seppo Sonkeri Ari Konttas Markus Torkki Stig Kankkonen Mikko Hintsala 2 oikeutti kaupunginjohtajan nimeämään estyneen tilalle osallistujan tarvittaessa. 3 maksaa edustajien osanottomaksut ja muut osallistumisesta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Luottamushenkilöiden virkamatkat. Oheismateriaali Selostus - Kutsu Suomen kuuden suurimman kaupungin johtavien luottamushenkilöiden tapaaminen järjestetään Helsingissä Aiheena on SOTE- ja kuntauudistus sekä maahanmuuttoasiat. Kaupunginhallitusten toivotaan nimeävän tapaamiseen ensisijaisesti valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot, halutessaan myös muita edustajia. Myös virkahenkilöstön mukana oloa toivotaan kokouksen asioiden valmistelun vuoksi. Järjestelyissä on varauduttu noin kuuteen edustajaan / kaupunki. Tiedoksi