Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä hallinto- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA /2015 Kokousaika pe , klo 9.00 Kokouspaikka Keskussairaala, Caterina, kabinetti 1 Päätöksentekijät Läsnä = x Riitta-Liisa Kanniainen Jyrki Savolainen Esko Karén Suoma Piesanen Kai Vaaralahti Sari Hovila Helena Kukkamo Maija Kajosmäki Teemu Pakarinen Ritva Mäkäräinen Pirkko Vilkman Eino Polvela Tarja Riihimäki Jani Jalkanen Jorma Staudinger Petri Mäkelä Hellevi Sipponen Maarit Heikkinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä Jukka Kivelä hallinto- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Leila Lindell Juha Kinnunen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja Pöytäkirjan nähtävänäpito Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä seututerveyskeskuksen toimistossa kello Riitta-Liisa Kanniainen puheenjohtaja

2 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA / LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 16 3 SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYS SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ASIAKASMAKSUT VUODELLE MUUT ASIAT

3 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta 14 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUS / Kutsu järjestämistoimikunnan kokoukseen on annettava vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty järjestämistoimikunnan aikaisemman päätöksen mukaisesti jäsenille ja varajäsenille kirjepostissa Varsinaisille jäsenille, sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajalle, sairaanhoitopiirin johtajalle ja kuntien kirjaamoihin kokouskutsu on lähetetty sähköpostitse Kuntayhtymän toimielimen kokous on päätösvaltainen, mikäli enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä kokouksessa.

4 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT KOKOUS / Järjestämistoimikunnan aikaisemman päätöksen mukaisesti pöytäkirja tarkastetaan aakkosjärjestyksessä vuoroperiaatteella. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastivat Tarja Riihimäki ja Pirkko Vilkman.

5 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta 16 SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYS Ylihammaslääkäri Eija Peltonen Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu KOKOUS / Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 16 mukaan: Kunnan ja kuntayhtymän on, yöpäivystystä lukuun ottamatta, huolehdittava, että laillistetun hammaslääkärin palvelut ovat saatavilla sairaanhoitopiirin alueella keskitetysti yhteispäivystyksen yhteydessä virka-ajan ulkopuolella, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Erityisvastuualueella tulee järjestää ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon suun terveydenhuollon päivystys sisältäen perusterveydenhuollon osuuden. Muistio Hallitusneuvos Anne Koskela Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä 16 Suun terveydenhuolto 1 momentti. Kuntien ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymien tulee yhteistyössä kehittää suun perusterveydenhuollon päivystyspalveluja vastaamaan terveydenhuoltolain edellyttämää ympärivuorokautista päivystystä. Seudullisista yhteistyömuodoista on saatu hyviä kokemuksia. Asetus edellyttää, että virka-ajan ulkopuolinen ilta- ja viikonloppupäivystys järjestetään suun terveydenhuollossa keskittäen toiminta sairaanhoitopiirin alueella yhteen yhteispäivystyspisteeseen. Tämä tarkoittaa, että erillisistä kuntien suun terveydenhuollon päivystyspisteistä luovutaan ja suun terveydenhuollon päivystys järjestetään osana muuta päivystystä keskittäen toiminta. Yhdistämällä suun terveydenhuollon päivystys yhteispäivystyksiin voidaan käyttää myös keskitettyä ajanvarausta, yhteistä henkilöstöä ja hoitotiloja, jolla arvioidaan saatavan kustannusten säästöjä. Keskittämisen arvioidaan parantavan palvelujen kattavuutta, vaikka toisaalta matkat suun terveydenhuollon päivystyksen palveluihin voivat pidentyä. Suun terveydenhuollon päivystyksestä ja hammaslääkärin päivystysmuodosta (työpaikkapäivystys tai vapaamuotoinen päivystys) sovitaan sairaanhoitopiirissä ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Hammaslääkärin päivystyspalveluja on oltava kohtuullisella etäisyydellä tarjolla ja hyvin toteutettuna virka-aikana. Kunnat voivat sopia yhteistyömuodoista päiväaikaisen päivystyksen järjestämiseksi. Keskitetyt päivystyspalvelut yhteispäivystyspisteissä toimivat nimenomaisesti ilta-ajan ja viikonloppujen päivystyspalveluiden turvaajina. Sairaanhoitopiirin alueella yhdessä keskitetyssä yhteispäivystyspisteissä tulisi toteuttaa suun terveydenhuollon päivystys iltaisin pääsääntöisesti kello 16 ja kello 21 välisenä aikana. Viikonloppuna ja arkipyhänä seudulliset keskitetyt palvelut tulisi suunnitella toimimaan kello 8 ja 21 välillä. Tilojen, välineiden ja laitteiden, mukaan lukien kuvantamispalvelut, on oltava asetuksen 5 :n mukaiset ja päivystystoimintaan soveltuvat. Päivystyshoitojen asianmukainen suorittaminen edellyttää hammashoitokoneyksikköä varustettuna hammasröntgenlaitteella ja hammashoidossa tarpeellisilla pienlaitteilla ja instrumenteilla. Panoraamatomografiatasoiset kuvantamispalvelut tulee olla käytettävissä. Järjestelyjä voidaan toteuttaa myös yhteistyössä yksityissektorin kanssa, jonka palveluja aikuisväestö käyttää runsaasti suun terveydenhuollossa. 2 momentti. Yöpäivystys keskitetään yliopistosairaaloihin.

6 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta KOKOUS / Kiireellisen hoidon perusteiden ja päivystyksen erikoisalakohtaisten edellytysten mukaisesti ympärivuorokautinen hammaslääkäripäivystys suunnitellaan yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa ja toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen terveyskeskusten (Jyte, Saarikka. Viitaunioni ja Äänekoski) kanssa. Uusien päivystysjärjestelyiden on suunniteltu alkavan Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin hallitus ja johtoryhmä linjasivat talousarvioseminaarissaan, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen kuntien virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys järjestetään vuoden 2015 alusta lähtien Kyllön terveysaseman hammashuollon tiloissa siihen asti, kunnes Uusi Sairaala valmistuu. Kyseessä on varallaolopäivystys, joka toimii arkisin klo ja viikonloppupäivinä ja arkipyhinä klo Päivystyksellistä, kiireellistä hammashoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan hammaslääkäri-päivystykseen yhteispäivystyksestä tai puhelinneuvonnasta. Tarvittaessa konsultoidaan ensin puhelimitse päivystävää hammaslääkäriä. Mikäli potilaan hoito edellyttää päivystyksellistä röntgentutkimusta (ortopantomogrammia), kuvaus tehdään keskussairaalan kuvantamisyksikössä. Yöaikainen hammaslääkäripäivystys klo järjestetään KYS:ssa. Sairaanhoitopiiri vuokraa toimintaan tarvittavat tilat JYTE/ Kyllön terveysasemalta. Vuokraan sisältyvät tarvike - ja välinehuoltokulut. Päivystykseen liittyviä käytännön asioita on valmisteltu Keski-Suomen terveyskeskusten vastaavien hammaslääkäreiden ja hoitajien kanssa yhteistyössä. Ehdotettu toimintamalli tämänhetkisten suunnitelmien mukaan on seuraava: 1) Yhteydenotto, hoidon tarpeen arvio ja hoitoon ohjaus (pohjalla käytössä oleva Kotkan malli): - Vastuutaho KSSHP, joka laskuttaa palvelusta kuntia. Kuntalainen soittaa yhteispäivystysnumeroon, jossa sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvion. Puhelinneuvonta on ulkoistettu sairaanhoitopiirin toimesta Mawell Care:lle. Sairaanhoitajalla on käytössään Effica- potilastietojärjestelmä ja hän kirjaa siihen tekemänsä hoitoarvion reaaliaikaisesti. Jos potilas on hammaslääkärin hoidon tarpeessa (kokemuksemme mukaan soittajista 30 % on), hän laittaa potilaan nimen suun terveydenhuollon päivystyspäiväkirjalle ja ohjaa potilaan saapuvaksi Kyllöön. 2) Päivystystoimenpiteiden suorituspaikka: - Kyllön terveysaseman hammashoitola - Vastuutaho Jyväskylän kaupunki, joka laskuttaa tilojen (ml. materiaalit) vuokraajaa eli KSSHP:tä. KSSHP huolehtii tämän kustannuksen jyvittämisestä kuntalaskutuksena. 3) Tietojärjestelmä: - Vastuutaho KSSHP, jolle potilastulot tuloutuvat ja joka jyvittää ne kuntalaskutusperiaatteella kuntiin. 4) Laajempi röntgentutkimus (panoraamakuvaus), laboratoriotutkimukset, lääkärikonsultaatio tarvittaessa: - Vastuutaho KSSHP, joka järjestää nämä palvelut. Lasku näistä lähtee kuntalaskutuksena. Potilas lähetetään Kyllöstä tarvittaviin tutkimuksiin/ konsultaatioihin KSSHP:n keskussairaalan päivystykseen, josta potilas palautuu takaisin Kyllöön hammaslääkärin hoitoon. 5) Välinehuolto: - Vastuutaho KSSHP, joka tekee kuntalaskutuksen. 6) Henkilöstö - Vastuutaho on jokainen terveyskeskus (ja viime kädessä siis kunta), joka hankkii ja palkkaa päivystävän henkilöstön. Päivystyspäivät on jaettu asukaslukuun perustuvalla jaotuksella asti.

7 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta KOKOUS / Toimitusjohtajan päätösehdotus: - Vastuutaho on JYTE henkilöstön perehdyttämisessä. JYTE perehdyttää henkilöstön toimimaan Kyllössä ja laskuttaa muita kuntia tästä työstä. Kaikki terveyskeskukset hankkivat ja palkkaavat henkilöstönsä. 7) Tiedotus - Vastuutaho on Jyväskylä, joka tekee tiedotuspohjan maakunnassa jaettaviin tiedotuslehtiin ym. tiedotuskanaviin. 8) Päivystävän henkilökunnan kilpailutus - Vastuutaho on KSSHP:n hankintayksikkö. - kilpailutusta valmistellaan tavoitteena saada yksi ostopalveluyritys hoitamaan ilta- ja viikonloppupäivystyksen alkaen 9) Sopimukset - Vastuutaho Jyväskylä, jossa sopimuspohjat tehdään kuntien/terveyskeskusten välisiin sopimuksiin. Ylihammaslääkäri Eija Peltonen tulee kokoukseen selventämään asiaa. Järjestämistoimikunta hyväksyy suun terveydenhuollon päivystyksen järjestämisen periaatteet ja tarvittaessa ohjeistaa toimivaa johtoa asiasta.

8 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta KOKOUS / SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Seututerveyskeskuksen kahdeksan jäsenkuntaa siirsivät liikelaitoksen perustamissopimuksella kuntien perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tehtävien järjestämisvastuun alkaen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palveluiden palvelutason määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä palvelurakenteella, kustannus- ja laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan ja keiden palveluntuottajien toimesta. Järjestämisvastuuseen kuuluu perustamissopimuksen mukaan huolehtia erityisesti siitä, että palvelut tuotetaan yhdenvertaisesti niin, että ne sisällöltään ja laajuudeltaan vastaavat kuntalaisten toimintakykyä, terveydentilaa ja hoidon ja hoivan perusteltua tarvetta. Palveluiden järjestämissuunnitelma on ollut tarkoitus laatia valtuustokausittain ja käsitellä sekä sairaanhoitopiirin valtuustossa että jäsenkunnissa. Järjestämistoimikunta ja johtokunta Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyön organisoimiseksi on muodostettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteinen toimielin, yhdeksänjäseninen järjestämistoimikunta, jossa on sairaanhoitopiirin ja kaikkien sopijapuolina olevien kuntien edustus. Seututerveyskeskuksen johtosäännön mukaan järjestämistoimikunnan tehtävänä on: - selvittää, arvioida ja seurata kuntien väestön tarpeiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden kehitystä sekä antaa siitä tarpeen mukaan selontekoja ja raportteja kuntien ja sairaanhoitopiirin hallituksille ja valtuustoille - valmistella ja laatia johtopäätökset em. selvitysten pohjalta palvelujen saatavuutta, palvelutasoa, palvelurakennetta ja kustannustasoa koskevia tavoitteita ja niiden toteuttamista koskevia toimenpiteitä varten - valmistella em. selvitysten ja tavoitteita ja toimenpiteitä koskevien johtopäätösten pohjalta valtuustokausittain ehdotuksen johtosäännön 2 :ssä tarkoitetun toimialan järjestämissuunnitelmaksi kuntien ja sairaanhoitopiirin hyväksyttäväksi - päättää järjestämissuunnitelmaan pohjautuvasta palvelusopimuksesta talousarviovuodeksi seututerveyskeskuksen liikelaitoksen sekä muiden palveluja kunnille tuottavien organisaatioiden kanssa - tehdä esitys sairaanhoitopiirin hallitukselle seututerveyskeskukseen liittyvistä mahdollisista uusista kunnista sekä liittymistä koskevista ehdoista - seurata ja arvioida järjestämissuunnitelman ja palvelusopimusten toteutumista ja raportoida toteumasta kunnille ja sairaanhoitopiirille säännöllisesti sekä ryhtyä toimenpiteisiin järjestämissuunnitelman ja palvelusopimusten toteutumisen varmistamiseksi silloin, kun siihen on käytettävissä olevan seurantatiedon perusteella aihetta - pitää säännöllistä yhteyttä kuntiin ja sairaanhoitopiiriin järjestämisvastuuta koskevissa asioissa ja valmistella ehdotuksia, lausuntoja ja esityksiä kuntien ja sairaanhoitopiirin hallitusten ja valtuustojen päätöksentekoa varten johtosäännön 2 :ssä mainittua toimialaa koskevissa asioissa sekä - huolehtia muista mahdollisista kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa erikseen sovittavista tehtävistä. Järjestämistoimikunnan toimivaltaan kuuluu: - päättää osaltaan kuntia ja sairaanhoitopiiriä kuultuaan palvelusopimuksista seututerveyskeskuksen liikelaitoksen sekä muiden seututerveyskeskustoimintaan liittyneiden kuntien väestölle johtosäännön 2 :ssä tarkoittamaan toimialaan kuuluvien palvelujen sekä erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvien palvelujen tuottamiseksi sekä sopia toimenpiteistä palvelusopimusten toteutumisen varmistamiseksi

9 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta KOKOUS / toimia lainsäädännön tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä johtosäännön 2 :ssä tarkoittamaan toimialaan kuuluvien palvelujen yksilöasioiden käsittelyä varten ja antaa ratkaisuja po. asioissa - päättää seututerveyskeskuksen potilailta ja asiakkailta perittävistä maksuista siltä osin kuin niistä päättäminen asiaa koskevat säännökset huomioon ottaen on viranomaisen päätettävissä sekä - huolehtia muista sellaisista viranomaistehtävistä, jotka eivät kuulu seututerveyskeskuksen liikelaitoksen johtokunnalle tai viranhaltijoille tai sairaanhoitopiirin hallitukselle tai viranhaltijoille Järjestämistoimikunnan hyväksymän palvelusopimuksen mukaisten palvelujen tuottajana toimii sairaanhoitopiirin liikelaitos Seututerveyskeskus ja palvelujen tuottamisvastuu on liikelaitoksen johtokunnalla, sekä osaltaan toimitusjohtajalla ja operatiivisella johdolla. Liikelaitos voi hankkia palvelusopimuksen mukaisia palveluja myös muilta palveluntuottajilta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus valitsee johtokuntaan kunnallisvaalikautta vastaavaksi toimikaudeksi viisi jäsentä ja heille yhden varajäsenen, määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Seututerveyskeskuksen nykytila ja tulevaisuuden kehitysnäkymät kohti SOTE-sopivuutta 2019 Seututerveyskeskusliikelaitos on nyt toiminut 5 vuotta ja vakiinnuttanut vahvasti eri terveysasemien toiminnat ja käytännöt. Ammattilaisista koostuva henkilökunta osaa toimia paikalliset palvelutarpeet huomioon ottaen ja on löytänyt kollegansa Seututerveyskeskuksen eri toimipisteistä. Yhteistyö päätöksentekoelinten (johtokunta ja järjestämistoimikunta) kanssa on stabiloitunut ja seututerveyskeskus on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä isona maakunnallisena perusterveydenhuollon palveluiden tuottajana. Luottamus jäsenkuntiin on synnytetty tiukan taloudenpidon ja jatkuvien suoriteanalyysien avulla. Kahdeksan eri kunnan terveyspalvelujen hallinnon ja toimintojen yhtenäistäminen on kuitenkin ollut haasteellista. Yhteistyöfoorumeita Seututerveyskeskuksen eri kuntien toimijoiden välillä on ollut rajoitetusti, eikä tieto ole aina vaihtunut tarkoituksenmukaisesti. Koska toiminta on viiden vuoden aikana vakiintunut operatiivisesti hyvälle tasolle, on tästä eteenpäin mahdollisuus kehittää yhteistä strategiaa ja kaikille yksiköille yhteisiä toimintaprosesseja hyödyttämään kaikkia osapuolia. Tavoitteena tulee olla resurssien oikea kohdentaminen erityisesti pullonkauloihin ja prosessianalyysimenetelmien käyttö jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Seututerveyskeskus on tänä talvena aloittamassa ensimmäistä kertaa omaa strategiatyötään, jossa pohditaan tulevaisuuden työnäkymää mentäessä kohti maakunnallista SOTE-ratkaisua. Prosessien kehittäminen ja henkilökunnan valmentaminen kohti SOTE-sopivuutta voi siis nyt alkaa. Tavoitteenamme on saada Seututerveyskeskuksen strategiatyö valmiiksi kevään 2016 aikana. Tähän tarvitsemme sekä työkaluja, että motivoitunutta henkilökuntaa. Yhteistyö kuntien sosiaalitoimen sekä erikoissairaanhoidon palveluntuottajien kanssa on aloitettava myös strategisella tasolla. Kaikkien SOTE-osapuolten yhteisen työnäyn välttämättömyys on varmasti kaikille selvinnyt syksyn 2015 aikana käytyjen SOTE-neuvottelujen myötä. Tavoitteenamme vuoteen 2019 mennessä tulee olla sekä henkilöstöön että käytännön potilashoitoon että toimintaamme liittyvien prosessien yhdenmukaistaminen ja entistä vakiintuneempi verkostoituminen kuntien sosiaalityön kanssa. Prosessien jatkuva arviointi ja parantaminen tulee kuulua osaksi jokapäiväistä operatiivista työtä. Tarvittavat erikoissairaanhoidon vastaanotto- ja konsultaatiopalvelut tulee järjestää terveysasemilla lähipalveluina asiakkaiden tarpeen mukaan käyttäen tarvittaessa myös moderneja teknologioita (etä-virtuaalivastaanotot). Lisäksi kilpailutuksilla ja palveluseteleillä tulee hakea kustannustehokkuutta ja joustavuutta kaikkiin palveluprosesseihin.

10 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta KOKOUS / Seututerveyskeskuksen hallintoa on uudistettu toimitusjohtajan vaihduttua keväällä Valtuuston hyväksymällä johtosäännön muutoksella saatiin Seututerveyskeskukseen selkeät työparit (yli-/osastonhoitaja ja ylilääkäri) kaikille kolmelle nykyiselle palvelu- eli vastuualueelle (avoterveydenhuolto, laitoshoito ja suun terveydenhoito). Kunkin vastuualueen vastuualuejohtajana toimii ylilääkäri ja alueen palvelupäällikkönä ylihoitaja (suun terveydenhuollossa osastonhoitaja). Heidän alaisuudessaan toimivat lähiesimiehet, kuten apulaisylilääkärit ja osastonhoitajat. Lähiesimiehille on vuoden 2015 syksyn aikana suunniteltu henkilöstöhallinnollisten tehtävien lisäksi prosessivastuutehtäviä, joilla varmistetaan hyvien käytäntöjen läpivieminen kaikkiin Seututerveyskeskuksen toimipisteisiin. Näistä esimerkkejä ovat mm: - uusien työntekijöiden systemaattinen perehdyttämisprosessi - työhyvinvointi, työturvallisuus ja työssä jaksaminen - hoito- ja palvelusuunnitelmien laadintaprosessi - avainasiakkaiden tunnistaminen ja haltuunottoprosessi - hoidon tarpeen arvioinnin yhtenäiset käytännöt - henkilöstöresurssien yhtenäiset käyttötavat, koordinointi ja liikuteltavuus - osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - sähköisen asioinnin (ml. ajanvarauksen ja virtuaalivastaanottojen) prosessi Prosessien jatkuvaan kehittämiseen kuuluu jatkuva arviointi ja palaute. Tätä pyritään kehittämään sekä prosessikohtaisesti että koko työmme laadun mittaroinnin kehittämisen osalta. Jatkossa potilaiden valinnanvapauden lisääntyessä, tulee heillä olla käytettävissään riittävästi luotettavaa tietoa siitä, miten hyvin heitä hoidetaan (työmme vaikuttavuus). Hallinnon tehtävä on tukea operatiivisia toimijoita saavuttamaan asetetut päämäärät. Toisaalta hallinnon tulee osata ennakoida myös tulevaisuuden vaatimuksia alaa kohti ja pitää yritys eli Seututerveyskeskus näin ollen elinkelpoisena. Tämä tarkoittaa sitä, että Seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunnan ja toimivan johdon tulee ohjata liikelaitoksen laiva kohti SOTE-sopivuutta mahdollisimman sujuvasti ja saada kaikki kuntapäättäjät uuden toiminnan suuntaviivojen taakse. Seututerveyskeskuksen talousarvio vuodelle 2016 ja toimintasuunnitelmaa vuosille on valmisteltu johtoryhmässä. Johtokunta on hyväksynyt sen osaltaan kokouksessaan ja lähettänyt evästeiden jälkeen järjestämistoimikunnan käsiteltäväksi. Se tuodaan liikelaitoksen järjestämistoimikunnan käsittelyyn ja hyväksyttäväksi kokoukseen LIITTEESSÄ 1_17 on liikelaitoksen tuloslaskelma ja talousarvio vuodelle LIITE 2_17 on varsinainen toimintasuunnitelma vuosille Se lähetetään järjestämistoimikunnan jäsenille tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi ennen kokousta niin, että johtokunnassa esiin tulleet asiat on siihen saatu kirjattua. Toimitusjohtajan päätösehdotus: Järjestämistoimikunta hyväksyy seututerveyskeskuksen LIITTEENÄ 2_17 olevan vuoden 2016 toimintasuunnitelman, joka koostuu järjestämissuunnitelmasta ja palvelussopimusosiosta, sekä talousarvion. Toimintavuoden aikana varaudutaan suunnitelmassa esitetyn mukaisesti siihen, että kuntalaskutushintoja voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana toisen osavuosikatsauksen valmistumisen jälkeen.

11 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta 18 ASIAKASMAKSUT VUODELLE 2016 KOKOUS / Toimitusjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muutoksella säädettiin asiakasmaksujen säännöllisistä indeksitarkistuksista. Muutos koski ensimmäisen kerran vuoden 2010 alussa tehtyjä maksujen muutoksia ja tarkistukset toteutetaan joka toinen vuosi. Terveydenhuollon tasamaksut on sidottu kansaneläkeindeksiin. Johtosäännöllä määrätty luottamustoimielin päättää asiakasmaksulainsäädännön mukaisten maksujen käyttöön ottamisesta. Seututerveyskeskustoiminnan johtosäännön mukaan järjestämistoimikunnan toimivaltaan kuuluu mm. päättää seututerveyskeskuksen potilailta ja asiakkailta perittävistä maksuista siltä osin kuin niistä päättäminen asiaa koskevat säännökset huomioon ottaen on viranomaisen päätettävissä. Vuonna 2015 asiakkailta ja potilailta on peritty asetuksen mukaiset enimmäismaksut lukuun ottamatta veteraaneja, joilta ei peritä vastaanotto-käyntipäiväsairaanhoito- tai sarjahoitomaksuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja vuodelle 2016 on tarkistettu 19. marraskuuta 2015 annetulla valtioneuvoston asetuksella (LIITE 1_18 valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta). Järjestämistoimikunta päättää, että vuonna 2016 asiakkailta ja potilailta peritään em. asetuksen tarkistuksen mukaiset enimmäismaksut lukuun ottamatta veteraaneja, joilta ei peritä vastaanottokäynti-, päiväsairaanhoito- tai sarjahoito-maksuja. Asiakkailta perittävät maksut on esitetty LIITTEESSÄ 2_18.

12 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta 19 MUUT ASIAT KOKOUS /

13

14

15

16

17

18 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 3 :n 2, 3 ja 5 momentti, 7, 8 :n 1 momentti, 8 a :n 1 momentti, 9 :n 1 ja 2 momentti, 11 :n 1 momentti, 12 :n 1 momentti, 13 :n 1 momentti, 14 :n 1 momentti, 20 :n 2 momentti, 23, 25 :n 1 momentti, 26 a :n 3 momentti ja 33, sellaisina kuin ne ovat, 3 :n 2, 3 ja 5 momentti, 9 :n 1 ja 2 momentti, 20 :n 2 momentti ja 33 asetuksessa 825/2013 sekä 7, 8 :n 1 momentti, 8 a :n 1 momentti, 11 :n 1 momentti, 12 :n 1 momentti, 13 :n 1 momentti, 14 :n 1 momentti, 23, 25 :n 1 momentti ja 26 a :n 3 momentti asetuksessa 842/2014, seuraavasti: 3 Kotona annettava palvelu Kuukausimaksu saa olla enintään maksuprosentin osoittama määrä tulorajan ylittävistä kuukausituloista. Maksuprosentit ja tulorajat ovat seuraavat: Henkilömäärä Tuloraja euroa/kuukausi Maksuprosentti Kun henkilöitä on enemmän kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 348 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan 1 prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään 19,10 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 12,10 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa kotisairaanhoitoa. 7 Terveyskeskuksen avohoidon maksut Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:

19 1) enintään 41,70 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,90 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai 2) enintään 20,90 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana. Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 28,70 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä. Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 11,50 euroa hoitokerralta. 8 Sairaalan poliklinikkamaksu Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 41,70 euroa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin kello sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. 8 a Päiväkirurgia Päiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleisanestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 :ssä säädetyn maksun sijasta enintään 136,80 euroa. 9 Suun ja hampaiden tutkimus ja hoito Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 10,30 euroa käynniltä, kun hoidon antaa suuhygienisti. Hammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan perusmaksuna periä enintään 13,30 euroa ja erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta enintään 19,40 euroa käynniltä. Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen mukaisista suun terveydenhuollon toimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut: 1) kuvantamistutkimukset: a) hammaskuva 8,50 euroa; b) leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 19,10 euroa; 2) ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 8,50 euroa käyntikerralta; 3) tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti: 2

20 a) 8,50 euroa vaativuusluokkaan 0 2 kuuluvasta toimenpiteestä; b) 19,10 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä; c) 38,00 euroa vaativuusluokkaan 5 7 kuuluvasta toimenpiteestä; d) 55,60 euroa vaativuusluokkaan 8 10 kuuluvasta toimenpiteestä; e) 78,00 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä; 4) proteettiset toimenpiteet: a) proteesin pohjaus 55,60 euroa; b) proteesin korjaus 38,00 euroa; c) akryyliosa- ja kokoproteesi 185,80 euroa; d) kruunut ja sillat 185,80 euroa hampaalta; e) rankaproteesi 225,50 euroa. 11 Sarjassa annettava hoito Sarjassa annettavasta hoidosta, kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta sekä muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 11,50 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa. 12 Lyhytaikainen laitoshoito Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 22,80 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 49,50 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa eikä sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 :n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mainitun lain 8 :ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon. 13 Päivä- ja yöhoidon maksu Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), voidaan häneltä periä 12 :ssä säädetyn maksun sijasta enintään 22,80 euroa vuorokaudessa. 3

21 14 Kuntoutushoidon maksut Vammaiselle henkilölle terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 17,10 euroa hoitopäivältä. 20 Lastensuojelun maksut Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 :n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista voi olla enintään 1 857,90 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. 23 Maksu lääkärintodistuksesta Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 51,40 euroa. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajooikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 61,80 euroa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta eikä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus). 25 Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä maksu Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä, asiakkaan varaamasta terveyskeskuksen lääkärin, suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon, erikoissairaanhoidon avohoidon tai kalliin kuvantamistutkimuksen vastaanottoajasta voidaan periä 15 vuotta täyttäneeltä enintään 51,40 euroa. Maksua ei saa kuitenkaan periä silloin, kun varatun ajan peruuttamatta jättämiseen on hyväksyttävä syy. 26 a Maksukatto Maksukaton ylittymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta saa periä enintään 22,80 euroa hoitopäivältä. 4

22 33 Henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä käyttövara Jos kunta perii henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :n perusteella, on hänelle jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 107 euroa kuukaudessa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Hallitussihteeri Johanna Huovinen 5

23 Potilailta perittävät asiakas- ja todistusmaksut Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa 2016 Hinnat voimassa alkaen Maksut Asetus Maksut alk. AVOHOITO Poliklinikkakäynti 16,10 * 20,90 * 20,90 * * Peritään enintään kolme kertaa kalenterivuodessa Päivystyskäynti 22,10 28,70 28,70 Erikoislääkäripalvelujen maksut 32,10 41,70 41,70 Sarjahoito (enintään 45 kerralta kalenterivuodessa) 8,80 11,50 11,50 Fysioterapia 8,80 11,50 11,50 Maksu käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä ajasta 39,60 51,40 51,40 (peritään 15 vuotta täyttäneiltä potilailta) VUODEOSASTOHOITO Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivä 38,10 49,50 49,50 Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivä maksukaton 17,60 22,80 22,80 täyttymisen jälkeen Päivä- ja yöhoidon maksu 17,60 22,80 22,80 Kuntoutushoito vammaiselle 13,20 17,10 17,10 Omaishoitajan loman aikainen hoito 11,30 11,50 11,50 Päiväkirurginen toimenpide 96,40 136,80 136,80 Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakasmaksu määräytyy asiakkaan/potilaan maksukyvyn mukaan. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan nettokuukausituloista. Jos suurempituloinen puoliso on laitoshoidossa, hoitomaksu voi olla enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista tuloista. Asiakkaalle taataan kuitenkin henkilökohtaiseen käyttöön kuukausittain vähintään 107 euroa. SUUN TERVEYDENHOITO Suuhygienisti 8,00 ** 10,30 ** 10,30 ** Hammaslääkäri 10,30 ** 13,30 ** 13,30 ** Erikoishammaslääkäri 14,90 ** 19,40 ** 19,40 ** ** Perusmaksun lisäksi peritään hammashoidon toimenpidemaksut, ks. (LIITE 1) Suun ja leukojen erikoissairaanhoito 29,30 38,00 38,00 Kuvantamistutkimukset Hammaskuva 6,60 8,50 8,50 Panoraamakuva 14,70 19,10 19,10 TODISTUSPALKKIOT Lääkärintodistus ajokorttia varten 47,70 61,80 61,80 Muut todistukset 39,60 *** 51,40 *** 51,40 *** *** LIITEESSÄ 2 on luettelo muista maksullisista todistuksista ja niiden hinnoista (hinta riippuu lausunnon laajuudesta) Pitkäaikaishoitopotilailta Ei erillistä maksua Sotaveteraaneilta ei peritä poliklinikka-, päiväsairaanhoito- tai sarjahoitomaksuja

24 Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 9 Suun ja hampaiden tutkimus ja hoito Maksut Asetus Maksut alk. 1) Kuvantamistutkimukset hammaskuvalta 6,60 8,50 8,50 leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvauksesta 14,70 19,10 19,10 2) Ehkäisevä hoito Toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteistä 6,60 8,50 8,50 käyntikerralta 3) Tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito Toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta kohdassa 4 lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, kultakin toimenpiteeltä: vaativuusluokka 0 2 6,60 8,50 8, ,70 19,10 19, ,30 38,00 38, ,90 55,60 55, ,20 78,00 78,00 4) Proteettiset toimenpiteet a) proteesin huolto: - pohjauksella 42,90 55,60 55,60 - korjaus 29,30 38,00 38,00 b) akryyliosa- ja kokoproteesi 143,20 185,80 185,80 c) kruunut ja sillat hampaalta 143,20 185,80 185,80 d) rankaproteesi 173,90 225,50 225,50 Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyjen maksujen lisäksi voidaan oikomislaitteista ja hammasproteettisista toimenpiteistä periä aiheutuvat hammastekniset kulut enintään todellisten kustannusten mukaisina, mikäli potilas ei ole suorittanut maksua suoraan valmistajalle. Erikoismateriaaleista voidaan periä enintään todellisia kustannuksia vastaava maksu.

25 Maksulliset todistukset Todistus ajokorttia varten 61,80 Viranomaisten pyytämä todistus 24,20 Huom! Maistraatin pyytämä todistus edunvalvontaa varten on maksuton. Todistukset, suppea 20,50 Suppea pienimuotoinen todistus, jonka lääkäri voi kirjoittaa esim. blankolle tai B-todistukselle. - kansainvälinen rokotustodistus - todistus kuljetuspalvelua varten - todistus turvavyön käyttöpakosta vapauttamiseksi - todistus esikoulukyyditystä varten - todistus sosiaalihuoltolain mukaisista eduista - todistus ajonäöstä - tartuntatautilain 20 mukainen selvitys, mikäli ei ole annettu työterveyshuoltona Todistukset, laaja 51,40 B-TODISTUS - Kelan pyytämä todistus mm. eläkettä, erityiskorvattavia lääkkeitä, sairauspäivärahaa, vakuutusyhtiötä tai kuntoutusta varten - HUOM! Rintamaveteraanien kuntoutusta varten B-lausunto on maksuton KUNTOUTUSSUUNNITELMA C-TODISTUS - Todistus mm. lapsen hoitotukea, eläkkeen saajan hoitotukea tai vammaistukea varten E-LAUSUNTO - Vakuutusyhtiön pyynnöstä kirjoitettu lausunto T-TODISTUS - Todistus mm. oppilaitosta, työpaikkaa tai vakuutusta varten LAAJA HAMMASLÄÄKÄRIN TODISTUS/LAUSUNTO TODISTUS VIRANOMAISELLE - Asiakkaan pyytämä todistus mm. oikeudenkäyntiä, inva-paikan hakemista, työvoimatoimistoa tai aseen hallussapitolupaa varten tai lausunto terveystarkastajalle esim. homepölyjen tutkimista varten PUOLUSTUSVOIMIEN TERVEYSTARKASTUS - Todistus mm. armeijaan erikois- tai vapaaehtoispalvelukseen pyrkimistä tai merimiespalvelua varten

26 Liite 2 (2/2) Maksuttomat todistukset A-TODISTUS B-TODISTUS - rintamamiesveteraanikuntoutusta varten - anomus siviilipalvelun suorittamiseksi SELVITYS - selvitys työntekijän sairaudesta tai lapsen sairaudesta työnantajalta haettavaa hoitolomaa varten TODISTUS KULJETUKSEN/SAATTAJAN TARPEESTA - sairausvakuutuskorvauksen hakemista varten (taksi-/ambulanssitodistus) - todistus työkyvyttömyydestä NEUVOLATOIMINTAAN LIITYVÄT TODISTUKSET - esim. äitiysrahan hakemista varten KUOLINTODISTUS KOULUTERVEYDENHUOLTOON LIITYVÄT TODISTUKSET (kirjoitetaan pääsääntöisesti kouluterveydenhuollosta) - ammatinvalinnan terveystarkastuslomake - lausunto koulukotia varten - oppivelvollisuudesta vapauttamiseksi - nuorison terveystodistus - todistus ruokavaliosta, esim. keliakia, laktoosi-intoleranssi SUPPEA HAMMASLÄÄKÄRIN TODISTUS/LAUSUNTO ALOITE/LAUSUNTO APUVÄLINEEN TAI LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUSTOIMENPITEEN HANKKIMISEKSI - terveyskeskuksen tai sairaalan kustannuksella LAUSUNTO PALVELUKELPOISUUDESTA - vuosittaiset asevelvollisten kutsuntatarkastukset LKH:n lomake 128 VIRANOMAISEN PYYTÄMÄ ASEEN HALLUSSAPITOLUPA VIRANOMAISEN PYYTÄMÄ SELVITYS - sosiaalihuollon pyytämä selvitys esim. huoltajuusasioissa