Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen

Transkriptio

1 Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät Jyväskylä Olli Kontkanen, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät

2 Esityksen sisältö Melulle altistuvan henkilön määritelmä Miksi melulle altistuvien määrän arviointi on tärkeää? Diplomityön tausta, tarve ja tavoite Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimustulokset Johtopäätökset MÄÄRÄN ARVIOINTITARKKUUDEN PARANTAMINEN

3 Melulle altistuvan henkilön määritelmä Melulle altistuva henkilö määritellään yhdistämällä henkilön asuinpaikan sijaintitieto ja asuinpaikkaan kohdistuva melutaso. Melutason ylittäessä määrätyn ohjearvon, henkilö määritellään melulle altistuvaksi. Liikenteen ja teollisuuden melun ohjearvo L Aeq, klo db (vnp 993/1992) Ampumaratojen melun ohjearvo L AI, max 65 db (vnp 53/1997) db

4 Melulle altistuvan henkilön määritelmä Liikkumista ja päivittäisessä elinympäristössä tapahtuvaa melulle altistumista ei arvioida. Asuinpaikan perusteella tehtävä yksinkertaistus henkilön oleskeluympäristöstä ja sen melutasosta on tarpeellinen, sillä olisi mahdotonta arvioida koko väestön päivittäisiä liikkeitä sekä melutasoa näissä paikoissa.

5 Miksi melulle altistuvien määrän arviointi on tärkeää? Meluntorjunnan rakentamisen priorisointi "...rakennamme meluesteitä ensisijaisesti tilanteessa, jossa päiväsaikainen yli 65 db tai yöaikainen yli 60 db melutaso ulkona kohdistuu huomattavaan määrään asukkaita tai muuten meluherkkään toimintaan. Liikenneviraston toimintalinjoja 1/2014, Liikenneviraston ympäristötoimintalinja

6 Miksi melulle altistuvien määrän arviointi on tärkeää? Valtakunnallisten tavoitteiden seuranta Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ja toimintaohjelma (2004) sekä Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta (2006) asettivat tavoitteen vähentää ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrää vähintään 20 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2020 mennessä. Suomessa vuosina 1998, 2003 ja 2011 ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrä: Vuonna 1998 Vuonna 2003 Vuonna 2011 Maantiet Kadut Kaikille eri melulähteille* altistuvia yhteensä *Maantiet, Kadut, Rautatiet, Lentoliikenne, Vesiliikenne ja satamat, Teollisuus, Ampumaradat, Moottoriurheiluradat

7 Diplomityön tausta ja tarve Asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tehtyjen meluntorjuntatoimenpiteiden tehokkuutta ei ole kyetty seuraamaan tarkasti, sillä melulle altistuvien määrän arviointiin liittyy epätarkkuutta. Melulle altistuvien ihmisten määrän arviointi on suurin yksittäinen meluselvitysten epävarmuustekijä. Epätarkkuutta aiheuttavat tekijät: Melulle altistuvan henkilön määritelmä perustuu asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuvaan melutasoon ei huomioi elinympäristössä tapahtuvaa melulle altistumista Useat eri laskentamenetelmät ja eri tarkkuustason selvitykset Uuden rakentamisen kohteet, joissa melumeluvaikutukset on usein huomioitu ulkoseinän ääneneristyksellä, sijoittamalla oleskelualueet rakennusmassojen suojaan sekä parvekkeiden lasituksella ja sijoittelulla. Teoreettiset melualueet menetelmä, joka ei huomioi maaston muotojen ja esteiden vaikutusta melun leviämiseen.

8 Diplomityön tavoitteet 1. Laskentaparametrien vaikutukset melulle altistuvien määrään laskentasuure, laskentapisteen korkeus maanpinnasta henkilön asuinpaikan sijaintitietojen ja melutason yhdistämismenetelmät julkisivulaskentojen perusteella tehtävät tarkastelut ruudukkolaskentojen perusteella tehtävät tarkastelut 2. Uuden rakentamisen vaikutukset melulle altistuvien määrään 3. Teoreettiset melualueet menetelmän tarkentaminen CadnaA melulaskentaohjelmalla toteutettava yksinkertaistettu melumalli

9 Tutkimusaineisto ja tarkasteltavat kohteet Lähtöaineistona strategiset melukartoitukset, RHRaineisto ja tierekisteri Kohde Yhteensä yli 55 db melulle altistuvia* Espoo ja Kauniainen Helsinki Vantaa Kajaani (keskustaajama) Kiiminki, valtatie 20 (Jäälin kohdalla) valtatie 1 (Helsinki Turku) valtatie 3 (Helsinki Tampere Ikaalinen) *Tieliikenteen melulle altistuvien ihmisten määrä tarkasteltavissa kohteissa perustuen suurimpaan L Aeq,klo7 22 julkisivumelutasoon 2 metrin korkeudella

10 Laskentasuureen ja laskentakorkeuden vaikutukset melulle altistuvien määrään Laskentasuure L DEN vs. L Aeq, klo 7 22 Laskentakorkeus 2 m vs. 4 m Melulle altistuvien määrän suhteellinen ero eri laskentaparametreilla määritettynä: Kohde Laskentasuureen ja laskenta korkeuden vaikutus L den 4 m vs. L Aeq, klo m Laskentasuureen vaikutus L den 2 m vs. L Aeq, klo m Laskentakorkeuden vaikutus L den 4 m vs. L den 2 m Espoo ja Kauniainen +49 % +25 % +20 % Helsinki +26 % +14 % +10 % Vantaa +48 % +25 % +19 % valtatie 1 (Hki Tku) +119 % +62 % +35 % valtatie 3 (Hki Tre) +91 % +59 % +35 %

11 Laskentasuureen ja laskentakorkeuden vaikutukset melulle altistuvien määrään Laskentasuureen vaikutus Maanteillä yöaikaa painottavan L den laskentasuuren vaikutus altistuvien määrään suurempi, koska maanteillä on suurempi ilta ja yöajan liikenteen osuus Laskentakorkeuden vaikutus Maa ja estevaimennuksen korkeusriippuvuus Lähellä melulähdettä ja esteettömässä maastossa erot ovat pienet esim. Helsinki

12 Ruudukkolaskenta vs. julkisivulaskenta db db Ruudukkolaskentaan (vasemmalla) perustuvalla menetelmällä rakennus on db meluvyöhykkeellä. Sisältää julkisivuheijastukset. Julkisivulaskentaan (oikealla) perustuvalla menetelmällä rakennus on db meluvyöhykkeellä. Julkisivuun kohdistuva melutaso, ei heijastuksia julkisivusta.

13 Ruudukkolaskenta vs. julkisivulaskenta a) Meluvyöhykkeet / asukkaalliset rakennukset b) Meluvyöhykkeet, joista on vähennetty 3dB julkisivun heijastusvaikutus / asukkaalliset rakennukset

14 Ruudukkolaskenta vs. julkisivulaskenta c) Meluvyöhykkeet / RHR pisteiden asukastiedot

15 Ruudukkolaskenta vs. julkisivulaskenta Melulle altistuvien määrän suhteellinen ero* eri laskentamenetelmillä määritettynä: Kohde meluvyöhyke + rakennus meluvyöhyke ( 3dB) + rakennus meluvyöhyke + RHR piste Espoo ja Kauniainen +6 % 32 % 64 % Helsinki +5 % 18 % 56 % Vantaa +4 % 35 % 58 % Kajaani +18 % 19 % 72 % Kiiminki +16 % 40 % 41 % valtatie 1 (Hki Tku) +10 % 45 % 43 % valtatie 3 (Hki Tre) +23 % 34 % 66 % *Verrattuna 2 metrin korkeudelle lasketun suurimman julkisivumelutason perusteella laskettuun melulle altistuvien ihmisten määrään. meluvyöhyke + rakennus meluvyöhyke ( 3 db) + rakennus meluvyöhyke + RHR Julkisivuheijastus Korjaus koko ruudukkoon, RHR pisteen sijainti vaikka heijastusvaikutus Laskentapisteiden sijainti Rakennusten estevaikutus todellisuudessa vain julkisivun Melutasojen interpolointi edessä

16 Hiljaisen julkisivun vaikutukset melulle altistuvien määrään Melulle altistuvien määrän suhteellinen muutos hiljaisen julkisivun rakennukset pois luettuna Kohde Melulle altistuvien suhteellinen muutos Espoo ja Kauniainen 22 % Helsinki 40 % Vantaa 18 % Kajaani 37 % Kiiminki 8 % valtatie 1 (Hki Tku) valtatie 3 (Hki Tre) 10 % 16 % Hiljaisen julkisivun omaavia rakennuksia Helsingissä

17 Uuden rakentamisen vaikutukset melulle altistuvien määrään Uusi rakentaminen sijoittuu usein voimakkaan liikennemelulähteen ja melualueen läheisyyteen Melulle altistuvien ihmisten määrän kasvaa Suunnittelussa on kuitenkin usein mahdollista huomioida liikenteen meluvaikutukset: ulkoseinän ääneneristyksellä sijoittamalla oleskelualueet rakennusmassojen suojaan parvekkeiden lasituksella ja sijoittelulla

18 Uuden rakentamisen vaikutukset melulle altistuvien määrään Tarkastelluilla alueilla 9 28 prosenttia melulle altistuvista ihmisistä asuu vuoden 2000 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa Melulle altistuvien ihmisten osuus kaikista melulle altistuvista ihmisistä rakennusvuoden perusteella: Kohde > 2000 Espoo ja Kauniainen 4 % 9 % 18 % 16 % 19 % 28 % Helsinki 13 % 16 % 11 % 10 % 15 % 12 % Vantaa 3 % 12 % 26 % 19 % 18 % 21 % Kajaani 11 % 23 % 31 % 11 % 11 % 9 % Kiiminki 6 % 11 % 24 % 22 % 8 % 26 % valtatie 1 (Hki Tku) 13 % 13 % 18 % 20 % 10 % 13 % valtatie 3 (Hki Tre) 11 % 9 % 23 % 18 % 9 % 19 %

19 Teoreettiset melualueet menetelmä CadnaA melulaskentaohjelmalla

20 Teoreettiset melualueet menetelmä CadnaA melulaskentaohjelmalla 3D maastomalliin perustuvat strategiset melukartoitukset vs. yksinkertaistettu melumalli (ei maastoa, rakennukset vakio korkeudella) Kohde Menetelmä Yli 55 db Yli 60 db Espoo ja Kauniainen strategiset melukartoitukset teoreettiset melualueet menetelmä Helsinki strategiset melukartoitukset teoreettiset melualueet menetelmä Vantaa strategiset melukartoitukset teoreettiset melualueet menetelmä Kajaani strategiset melukartoitukset teoreettiset melualueet menetelmä Kiiminki strategiset melukartoitukset teoreettiset melualueet menetelmä valtatie1 strategiset melukartoitukset (Helsinki Turku) teoreettiset melualueet menetelmä valtatie 3 strategiset melukartoitukset (Helsinki Tampere) teoreettiset melualueet menetelmä

21 Yhteenveto tuloksista Laskentamenetelmillä ja parametreilla on merkittävä vaikutus altistuvien määrään. Melulle altistuvien ihmisten määrät vaihtelivat tarkasteltavissa kohteissa välillä prosenttia verrattuna nykyiseen arviointimenetelmään. Uuden rakentamisen kohteissa asuvat ihmiset tunnistuvat melulle altistuviksi, vaikka meluntorjunta olisi huomioitu maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Tarkasteltavissa kohteissa melulle altistuvista ihmisistä 9 28 prosenttia asuu vuoden 2000 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa. Melulaskentaohjelmalla toteutettavalla teoreettisella melumallilla voidaan arvioida melulle altistuvien ihmisten määrää samalla tarkkuustasolla kuin tarkemmalla maastomallipohjaisella melumallilla.

22 Johtopäätökset Melulle altistuvan henkilön määritelmässä ja arviointimenetelmässä tulisi huomioida tämän oleskelu ja elinympäristö. Jatkotutkimuksessa tulisi kehittää melutilanteen seurannan tarkkuutta ja eri selvitysten vertailukelpoisuutta siten, että melutilanteessa tapahtuneet muutokset voidaan havaita aiempaa paremmin. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota tietojen hallintaan ja keräämiseen sekä melutilanteen seurantaan käytettävien paikkatietojärjestelmien kehittämiseen. Suositellaan otettavaksi käyttöön erilliset menettelyt valtakunnallisen ja paikallisen tason melutarkasteluun. Suomen kattava yleisten teiden melutilanteen kartoitus on mahdollista toteuttaa yksinkertaistetulla melulaskentamenetelmällä. Kartoituksen perusteella voidaan tunnistaa voimakkaimmin melulle altistuvat kohteet, joihin voidaan tehdä tarkempi maastomallipohjainen melulaskenta sekä meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelu.

23 Kiitos! Kiitokset työn ohjausryhmälle: Jarno Kokkonen, Raisa Valli ja Anne Määttä (Sito Oy) Anders Jansson (Liikennevirasto) Ari Saarinen (Ympäristöministeriö) Larri Liikonen (Uudenmaan ELY) Vesa Välimäki (Aalto yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu) Ympäristösi parhaat tekijät