Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys

Transkriptio

1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys Nurmijärven Vesi Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä

2 Hankkeen historiaa Vuonna 2000 Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi vesihuollon kehittämisen periaatteet haja-asutusalueiden vesihuolto järjestetään vesiosuuskuntien kautta Vuonna 2004 tehtiin Nurmijärven ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Haja-asutusalueelle muodostettiin yhteensä 36 vesihuollon kehittämisaluetta Alueet jaettiin tärkeysjärjestyksessä kolmeen koriin 36 alueesta on käynnistynyt 10 vuoden aikana 4 kpl Lisäksi on perustettu 3 muuta vesiosuuskuntaa 2 Dataesitys

3 Vesiosuuskuntien nykyiset edut Nurmijärven vesiosuuskunnat saavat nykyisin seuraavat edut: Hankekoordinaattorin palvelut. Hankekoordinaattori on kunnan yhteys- ja tukihenkilö kaikissa vesiosuuskuntiin liittyvissä kysymyksissä Hankekoordinaattorin toteuttamat aluekohtaiset yhteiseen vesihuoltoon liittymisen halukkuuskyselyt ja asukasillat Vesihuollon yleis- ja rakentamissuunnitelmien teettäminen ja kustantaminen (mikäli n. 70 % alueen kiinteistöistä on kiinnostuneita liittymään) Lainatakaus (maksimissaan 75 %) Vesihuollon rakentamiskustannusten taloudellinen tuki osuuskunnalle 310 / kiinteistö Alennus Nurmijärven Veden liittymismaksusta (maksu 13,5 %) Lisäksi kunta on rakentanut runkolinjoja tapauskohtaisesti Vain 10 % suunnitelluista vesiosuuskunnista on perustettu. Eivätkö nykyiset edut ole riittävän houkuttelevia vai onko edellisessä kehittämissuunnitelmassa määritetty kehittämisalueita vääriin kohtiin? 3 Dataesitys

4 Kehittämissuunnitelma ei ole enää pakollinen. Miksi se kuitenkin tehtiin? Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksestä oli sovittu jo muutama vuosi sitten Päivitys oli mainittu kuntastrategiassa Kunnassa on tahoja, jotka painottavat kunnan vastuuta hajaasutusalueen verkostorakentamisessa Valtuustoaloite 2013 Kehittämissuunnitelma on hyvä työkalu tutkia kokonaisvaltaisesti haja-asutuksen vesihuollon eri ratkaisuja ja vesihuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumista eri puolilla kuntia 4 Dataesitys

5 Kehittämissuunnitelmatyön organisointi Poliittinen ohjausryhmä: Kunnanhallituksen asettama 4 valtuutettua Projektiryhmä: Vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt Tekninen johtaja Ilkka Ruutu Kunnallistekninen suunnittelu Yleiskaavoitus Rakennustarkastus Vesilaitos Vesiosuuskuntien hankekoordinaattori Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ELY-keskus Konsultti, Ramboll Oy Laitoksen kehittämissuunnitelma: Vesilaitos Konsultti, Ramboll Oy Taksatarkastelu: Vesilaitos Konsultti, Pöyry Finland Oy 5 Dataesitys

6 Nurmijärven kehittämissuunnitelman erityispiirteet Poliittisen ohjausryhmän vahva osallistuminen työn aikana Työn aikaisten välitulosten ja -päätösten vienti poliittiseen ohjausryhmään Työn painottuminen haja-asutusalueen vesihuoltoratkaisuihin Vesihuollon tarpeiden tutkiminen paikkatietoanalyysin avulla Haja-asutusalueen kuntalaiskysely Haja-asutusalueen keskitettyjen vesihuoltoratkaisujen kustannusten määrittäminen rahoituslaskelmamallinnuksella Kehittämisalueiden toteutusratkaisut 6 Dataesitys

7 Kuntalaisten vesihuoltokysely Kyselyyn pystyi vastaamaan kunnan nettisivuilla tai paperiversiona Vastauksia saatiin yhteensä vajaa 400 kpl Kyselyssä tutkittiin Rakennuksen ikä ja sijainti YKR-taajama Erikoisalueet Vedenhankinnan nykytila Kaivotyyppi Tehdyt vesitutkimukset Laatuongelmat Veden riittävyys Tehdyt investoinnit, Jätevedenkäsittelyn nykytila Käsittelyjärjestelmä Jätevesistä aiheutunut haitta Tehdyt investoinnit Jätevesiasetuksen tuntemus Halukkuus liittyä keskitettyyn vesihuoltoverkostoon ja maksuvalmius Kaikilla alueilla realistiset haja-asutusalueiden vesihuoltoverkostojen liittymiskustannukset ( / kiinteistö) koettiin pääosin liian korkeiksi. 7 Dataesitys

8 ALUEIDEN KANNATTAVUUSVERTAILU RAHOITUSLASKELMAMALLINNUKSELLA Eri alueiden välisen vesiliiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden selvittämiseksi työssä laadittiin yksinkertaistetut rahoituslaskelmat (toiminnan ja investointien rahavirtamallinnus), joissa huomioidaan kunkin alueen tulot ja menot verkoston koko elinkaaren ajalta. Tarkasteltavat alueet on valittu vesihuoltolaitoksen toimesta ja kattavat sekä asemakaava-alueella että haja-asutusalueella sijaitsevia kohteita. Asemakaava-alue: Klaukkala. Haja-asutusalue: Lepsämä, Ripatti, Toivala ja Palojoki (VE2). Tarkastelussa käytetyt verkostojen uus- ja saneerausinvestointien yksikköhinnat ovat Nurmijärven Veden määrittelemiä keskihintoja. Tarkastelu ulotettiin yli kahden saneerausjakson (v ). Pitkän aikavälin tarkastelujakso on välttämätön, jotta verkoston koko elinkaari uudisrakentamisesta saneeraukseen saadaan huomioitua. Uusinvestointi: v Saneeraus 1: v (pitoaika 70 vuotta) Saneeraus 2: v (pitoaika 70 vuotta) Uusinvestoinnit oletetaan tehtävän kokonaisuutena kerralla tarkastelun aloitusvuotena (v. 2013). Maksujen lähtötasona on v maksut. Muuttujina tarkastelussa ovat: Alueen tiiviyden vaikutus verkoston kannattavuuteen. Taksarakenteen vaikutus kannattavuuteen. 8

9 PARAMETRI Inflaatio: 1,0 %/v (investointikustannuksille, käyttökustannuksille ja tuloutukselle). 0,0 %/v. laskentaperiaatteet Ominaiskulutuksen kehittyminen: Käyttömaksutulojen kehittyminen: Perusmaksutulojen kehittyminen: +1,0 %/v. +1,0 %/v. Käyttömaksut (2015): VESI 1,36 /m 3 JÄTEVESI 2,23 /m 3. Perusmaksut (2015): Liittymismaksut (2014 (ja 2015)) Mittarikoon mukaisesti. Kiinteistötyyppien lukumäärien ja keskimääräisten arvioitujen maksujen mukaisesti. Hallintokustannukset: 0,56 /laskutettu m 3 (sis. veden ja jäteveden), yht. n /v. Tuloutus: 0,102 /m 3 (sis. veden ja jäteveden), yht /v. Laskutettu vesi ja jätevesi: Yht. 3,134 milj. /v (osuudet n. 50/50). Vedenkäsittelyn kustannus: VESI 0,23 /m 3 JÄTEVESI 0,87 /m 3. Verkoston käyttö- ja kunnossapitokustannukset: 9 VJ: 1,00 /m JV: 0,59 /m HV: 0,00 /m

10 m/as HAJA-ASUTUSALUEIDEN RAKENTAMINEN Toimintaympäristön luonne Alueiden kannattavuuteen vaikuttavat mm. alueen tiiviys (verkostopituus/asukas), asukasmäärä, kiinteistöjen määrä ja tyyppi, veden ominaiskulutus, verkoston rakentamiskustannukset. Haja-asutusalueella vesihuollon tehokkuus on huomattavasti asemakaava-aluetta alhaisemmalla tasolla. Haja-asutusalueen asukaskohtainen verkostopituus on huomattavasti asemakaava-aluetta suurempi (ks. kuva 1) ). Nykyisen asemakaava-alueen asukaskohtainen vesijohtoverkostopituus on 10 m/as, vertailun haja-asutusalueiden m/as. Haja-asutusalueelta saatavat myyntitulot suhteessa verkostopituuteen ovat asemakaava-aluetta pienemmät, jos maksut ovat koko alueella samat. Itse verkostojen rakentaminen on kuitenkin haja-asutusalueella yleensä asemakaava-aluetta halvempaa ( /m). Kuvan tarkastelussa asemakaava-alueen osalta on huomioitu vesijohto- ja viemäriverkostojen liittyjämäärien keskiarvo, haja-asutusalueiden osalta sen sijaan alueen asukasmäärä Asukaskohtainen vesijohtoverkoston pituus

11 / (m x v) / (m x v) m/as ALUEIDEN TUNNUSLUKUJA Verkostopituus (kaivanto)/asukas Liittymismaksutulojen osuus investoinneista 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 80% 70% 60% 50% 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Klaukkala Toivala Lepsämä Ripatti Palojoki VE2 40% 30% 20% 10% 0% 70% 56% 46% 48% 38% Klaukkala Toivala Lepsämä Ripatti Palojoki VE2 Käyttömaksutulot / VJ-verkostometri Perusmaksutulot / VJ-verkostometri 30,0 3,0 25,0 2,5 20,0 2,0 15,0 26,6 1,5 2,8 10,0 1,0 5,0 0,0 4,6 5,2 5,2 3,3 Klaukkala Toivala Lepsämä Ripatti Palojoki VE2 0,5 0,0 1,2 1,2 1,3 0,810 Klaukkala Toivala Lepsämä Ripatti Palojoki VE2 11

12 Case 1: NYKYISET / SAMAT MAKSUT KAIKILLE (käyttö-, (käyttö-, perus- perus- ja liittymismaksut) ja liittymismaksut) HAJA-ASUTUSALUEEN LIITTYMISASTE LIITTYMISASTE 100 % 100 % Klaukkalan alueelta saatava rahavirta kasvaa selvästi nopeinta tahtia, vaikka alkuinvestointi aiheuttaa suurimman kertakustannuksen. Haja-asutusalueiden taloudellinen kannattavuus on pitkällä tähtäimellä selvästi heikompaa kuin asemakaavaalueiden (vaikka oletuksena on 100 % liittymisaste). Alueet ylittävät 0 -tason taloudellisessa kannattavuudessa seuraavasti: Klaukkala 7 v kuluttua (2020) Lepsämä 23 v Ripatti 32 v Toivala 37 v Palojoki VE2 65 v Nykyiset käyttö- ja perusmaksut riittävät kattamaan v tehtävän saneerauksen vain Klaukkalassa heti saneerausvuonna, Toivalassa, Lepsämässä ja Ripatissa pitkällä aikavälillä, Palojoella ei ollenkaan. Toiminnan ja investointien rahavirta KLAUKKALA TOIVALA LEPSÄMÄ RIPATTI PALOJOKI VE2 Toiminnan ja investointien rahavirta TOIVALA LEPSÄMÄ RIPATTI PALOJOKI VE2

13 Case 6: HAJA-ASUTUSALUEIDEN LIITTYMISMAKSUT JA PERUSMAKSUT TASOLLA, JOKA RIITTÄÄ KATTAMAAN ENSIMMÄISEN SANEERAUSINVESTOINNIN HAJA-ASUTUSALUEEN LIITTYMISASTE LIITTYMISHALUKKUUDEN MUKAINEN 1) Oletuksena 2-kertaiset liittymismaksut asemakaava-alueen liittymismaksuihin verrattuna Tällöin perusmaksujen korotustarve on seuraava verrattuna asemakaava-alueen perusmaksuihin (suluissa esitetty perusmaksujen osuus perus- ja käyttömaksuista): Lepsämä 2,75 x (67 %) Ripatti 2,86 x (59 %) Toivala 3,13 x (60 %) Palojoki 4,51 x (67 %) Esitetyt korotukset tuovat positiivisen kassavirran koko tarkastelujakson ajalta (toisen saneerauksen kohdalla Lepsämän alue laskee hetkellisesti negatiiviseksi) Toiminnan ja investointien rahavirta TOIVALA LEPSÄMÄ RIPATTI PALOJOKI VE2 Esitetyillä perusmaksukorotuksilla perusmaksujen osuus perus- ja käyttömaksuista ylittää yleisen vesihuoltolaitosten maksutuloja koskevan suosituksen (30 %). 13

14 Alueiden kannattavuusvertailu Tiiviin yhdyskuntarakenteen omaavat asemakaava-alueet tuovat nopeasti tuloja vesihuoltolaitokselle. Haja-asutusalueet sen sijaan on vaikea saada kannattaviksi varsinkin, jos liittymisaste jää reilusti alle 100 %:n. Haja-asutusalueiden investointien taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa alkuvaiheessa liittymismaksujen nostolla ja pitkällä aikavälillä perusmaksujen nostolla. Haja-asutusalueiden taloudellinen kannattavuus heikkenee liittymisasteen laskiessa. Vaikka haja-asutusalueen investointikustannukset perittäisiin täysimääräisinä liittyjiltä, on vesihuoltolaitoksen kannalta suotavaa, että alueiden liittymisasteet ovat mahdollisimman korkeita (pitkän aikavälin rahavirta). Tarkastelussa ei ole oletettu ominaisvedenkulutuksessa todennäköisesti tapahtuvaa laskua, mikä laskee kaikkien alueiden kannattavuutta. 14

15 Case 7B: LIITTYMISMAKSUT /KIINTEISTÖ LIITTYMISASTE 70 % PERUSMAKSUT 1,5 - KERTAISET Toiminnan ja investointien rahavirta Perusmaksujen nosto parantaa alueiden kannattavuutta merkittävästi. Perusmaksujen osuus käyttö- ja perusmaksutuloista on tällöin: Palojoki VE2: 31 % Lepsämä 33 % Toivala 35 % Ripatti 35 % Tämän voidaan ajatella olevan hyväksyttävä taso, sillä taksalaskentasuosituksen mukaan kiinteiden maksujen osuus tulisi olla keskimäärin enintään 30%. Palojoen alueen rahavirta on positiivinen 31 v kuluttua (vrt. edellisessä 46 v kuluttua), muiden selvästi aiemmin TOIVALA LEPSÄMÄ RIPATTI PALOJOKI VE2 Toiminnan ja investointien rahavirta toiminnan alkuvaiheessa TOIVALA LEPSÄMÄ RIPATTI PALOJOKI VE2 15

16 Alueiden toteuttamismalli Tarkastelussa mukana olleet alueet edustivat suhteellisen hyvin kaikkia tunnistettuja haja-asutusalueiden kehittämisalueita. Kuitenkaan kaikkein heikoimmat taloudelliset lähtökohdat omaavia alueita ei tarkastelussa ollut mukana. Tarkastelun perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: 70 % liittymisastevaatimus on tarkoituksenmukainen, sillä muutoin hajaasutusalueiden maksut nousevat turhan korkealle (olettaen, että ne kustantavat alueensa vesihuollon itse). Liittymismaksun sopiva taso on luokkaa /kiinteistö 1,5-kertainen perusmaksu on riittävä, mikäli alueiden ei kaikilta osin oleteta kustantavan toista saneerausinvestointia. Näin kauas ennustamiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Perusmaksun korottaminen 2-kertaiseksi kompensoi paremmin heikoimmat taloudelliset lähtökohdat omaavien alueiden kustannuksia. Jos liittyminen on liittymishalukkuuden mukainen (n. 50 %), niin perusmaksutason tulisi olla alueesta riippuen n. 3 4,5 kertainen asemakaava-alueeseen verrattuna, jotta alue kustantaisi pitkällä aikavälillä alueensa vesihuollon itse 16

17 Lopulliset kehittämisalueet Yhteensä 15 aluetta Yhteensä 900 kiinteistöä ja n vakituista asukasta. Hankkeiden kokonaiskustannusarvio ilman kiinteistöjen tonttijohtojen ja kiinteistökohtaisten pumppaamojen kustannuksia n. 10,4 milj. 17 Dataesitys

18 Yleisperiaatteet Asemakaava-alueilla vesihuollosta huolehtii Nurmijärven Vesi Nykyiset vesiosuuskunnat huolehtivat vesihuollosta omilla alueillaan Nykyisiä vesiosuuskuntia suositellaan hakemaan toiminta-alueen vahvistamista, jos vesiosuuskunnan alueella on vähintään 50 asukasta tai vedenkulutus on 10 m3/d Valituilla kehittämisalueilla vesihuolto voidaan järjestää joko a) Vesiosuuskuntaperusteisesti b) Vesilaitoksen toimesta c) Kiinteistökohtaisilla järjestelmillä Poikkeus: Asemakaava-alueen lievealueilla vesihuolto voidaan järjestää b) Vesilaitoksen toimesta c) Kiinteistökohtaisilla järjestelmillä Kunnan muilla alueilla vesihuolto voidaan järjestää joko a) Vesiosuuskuntaperusteisesti c) Kiinteistökohtaisilla järjestelmillä Kunta sitoutuu tukemaan vesiosuuskuntien perustamista tarjoamalla nykyiset edut sekä rakentamalla kehittämisalueiden tarvitsemat siirtolinjat Vesilaitos sitoutuu tukemaan vesiosuuskuntien perustamista vapauttamalla vesiosuuskunnat liittymismaksuista 18 Dataesitys

19 A) Vesiosuuskunta-malli Kaikki vesiosuuskunnat: Hankekoordinaattorin tuki Harkinnanvarainen lainatakaus runkolinjojen rakentamiseen maksimissaan 75 % (omarahoitusosuus vähintään 25 % rakentamiskustannuksista) Suunnitelmien teettäminen Ei liittymismaksua Nurmijärven Veden verkostoon (jos Nurmijärven Vesi ei osallistu siirtolinjan tai verkostorakenteen rakentamiseen) Osuuskunta allekirjoittaa kunnan kanssa yhteistyösopimuksen Rakentamisvaiheessa kunnan hyväksymä valvoja Vesiosuuskunnat, jotka rakennetaan 15 kehittämisalueelle: Kunta sitoutuu rakentamaan mahdollisen siirtolinjan alueelle Lisäksi kunta voi harkinnan mukaan osallistua alueen läpi menevän runkolinjan kustannuksiin, jos runkolinjaa joudutaan suurentamaan vesiosuuskunnan takana sijaitsevan toisen alueen takia. 19 Dataesitys

20 B) Vesilaitos rakentaa Vesilaitos rakentaa 15 kehittämissuunnitelmassa määriteltyä kehittämisaluetta, jos seuraavat ehdot toteutuvat: Alueella 70 % liittymishalukkuus Liittymismaksu 2 * asemakaava-alueen liittymismaksu (n ) Vesilaitos huolehtii rakentamisesta ja hankkeen rahoituksesta Kunta maksaa verkoston suunnittelun ja siirtolinjan alueelle Kuluttaja maksaa tonttijohdon ja tonttipumppaamon Periaatteena paineviemärijärjestelmä Kuluttajalle normaali käyttösopimus ja käyttömaksu, perusmaksu alueesta riippuen 1,5 2 kertainen Liittymismaksu siirto- ja palautuskelpoinen Kuluttajien kanssa tehdään ehdollinen liittymissopimus ja rakentaminen aloitetaan vasta, kun 70 % liittymishalukkuutta vastaava määrä sopimuksia on allekirjoitettu Jos liittymissopimusten määrä ei täyty yhdessä vuodessa, hanke raukeaa Alueita toteutetaan enintään 1-2 vuodessa. Mikäli useampi alue saa määräajan kuluessa kokoon riittävän määrän liittymissopimuksia, toteutumisjärjestys määräytyy kehittämisalueiden kriittisyystarkastelussa saadun sijoituksen mukaisesti Alueille ei lähtökohtaisesti hyväksytä vesihuollon toiminta-aluetta, mutta alueen mahdolliset uudet kiinteistöt velvoitetaan liittymään vesihuoltoverkostoihin. 20 Dataesitys

21 Nykyiset vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnilla on mahdollisuus halutessaan yhdistyä Nurmijärven Veteen seuraavin periaattein: Rakennetun vesihuoltoverkoston toimintapiirissä tai hyväksytyllä toiminta-alueella sijaitsevin kiinteistöjen liittymisasteen tulee olla vähintään 70 %, kuten toteuttamismallissa B. Vesihuoltoverkostot ja toiminta luovutetaan Nurmijärven Vedelle liiketoimintakaupalla, jonka jälkeen osuuskunta puretaan. Jo hyväksytyt toiminta-alueet siirtyvät Nurmijärven Veden toiminta-alueiksi. Olemassa olevat verkostot luovutetaan velattomina Nurmijärven Vedelle, eikä vanhoilta liittyjiltä peritä enää uusia liittymismaksuja. Vesiosuuskuntien perimä/toteutunut liittymismaksu ei aiheuta varainsiirtoja liiketoimintojen siirtymisen yhteydessä. Uusilta liittyjiltä peritään kaksinkertainen liittymismaksu asemakaava-alueen liittymismaksuun verrattuna. Puretun vesiosuuskunnan alueelta peritään 1,5-2 kertainen perusmaksu asemakaavaalueeseen verrattuna. Kuluttajalle normaali käyttösopimus ja käyttömaksu Yhdistymisen yksityiskohdat, mm. kiinteistöjen liittymiskohdat ja vesiosuuskunnilta vaadittavat ennakkotoimenpiteet tutkitaan tapauskohtaisesti jokaisen vesiosuuskunnan osalta yhdistymisneuvottelujen aikana. 21 Dataesitys

22 Kiitos! 22 Dataesitys