- PDF Free Download

Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8 Ote pöytäkirjasta 31 Sivu 4 Kaupunginhallitus Lausunto Nurmijärven vesihuollon kehittämissuunnitelmasta VD/4288/00.04 LM-H/HW/JJ/Mora/LL Nurmijärven kunta on pyytänyt Vantaan kaupungin lausuntoa Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuosille Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Nurmijärven edellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna Nyt päivitetyssä suunnitelmassa vesihuollon kehittämistoimenpiteitä on esitetty vuoteen 2025 saakka, mutta kehitystarpeita on tarkasteltu myös pidemmällä aikavälillä. Kehittämissuunnitelman painopisteenä ovat olleet nykyisten vesihuoltoverkostojen ulkopuolella olevat kiinteistöt. Suunnitelmassa on tutkittu toteutuuko vesihuollon järjestämisvelvollisuus joillain haja-asutusalueilla. Suunnitelmassa on selvitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja Nurmijärven haja-asutusalueiden verkostojen rakentamiselle ja ehdotettu toimenpiteitä vesihuollon kehittämiseksi. Työn kuluessa kuntalaisten mielipidettä vesihuoltotarpeista selvitettiin kuntalaiskyselyllä. Vesihuollon tarvemäärityksen perusteella ja mm. kunnan maankäytöllisten tarpeiden pohjalta vesihuollon kehittämisalueiksi valittiin 15 aluetta. Millään näistä ei kuitenkaan täyty kunnan järjestämisvelvollisuus eikä alueita ole pakko sisällyttää esimerkiksi Nurmijärven Veden toimintaalueeseen. Kehittämisalueiden vesihuolto voidaan järjestää joko kiinteistökohtaisin järjestelmin tai keskitetyillä vesihuoltoverkostoilla. Nurmijärven vesihuollon kehittämissuunnitelma on nähtävillä osoitteessa: Tekninen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja vs:n esitys: Päätetään esittää kaupunginhallitukselle, että annetaan Nurmijärven kunnalle seuraava lausunto vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuosille : Nurmijärven vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on tunnistettu yhteensä 15 vesihuollon kehittämisaluetta. Näistä Toivalan ja Simolan alueet sijaitsevat lähellä Luoteis-Vantaata. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty, että nämä alueet liitetään verkostoihin Nurmijärven suuntaan, mikäli keskitetty vesihuolto toteutetaan. Vaihtoehtoisina liittämissuuntina on esitetty Toivalasta Vantaalle Riipilä-Reunan ja Simolasta Vestran suuntaan. Riipilä-Reuna ja Vestra ovat Vantaan vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013 kehittämisalueita, joiden toteuttamisesta ei ole varmuutta. Mikäli jatkosuunnittelussa päätetään esittää Nurmijärven alueiden liittämistä Vantaan vesihuoltoverkostoihin, pyydetään hyvissä ajoin suunnitteluvaiheessa ottamaan yhteyttä Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskukseen, jotta yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n kanssa pystytään varautumaan mahdolliseen vedenkulutuksen ja jätevesimäärän kasvuun. Päätös: Hyväksyttiin esitys. Kaupunginhallitus Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtaja vs:n esitys: Päätetään antaa Nurmijärven kunnalle seuraava lausunto vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuosille : Nurmijärven vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on tunnistettu yhteensä 15 vesihuollon kehittämisaluetta. Näistä Toivalan ja Simolan alueet sijaitsevat lähellä Luoteis-Vantaata.

9 Ote pöytäkirjasta 31 Sivu 5 Kaupunginhallitus Kehittämissuunnitelmassa on esitetty, että nämä alueet liitetään verkostoihin Nurmijärven suuntaan, mikäli keskitetty vesihuolto toteutetaan. Vaihtoehtoisina liittämissuuntina on esitetty Toivalasta Vantaalle Riipilä-Reunan ja Simolasta Vestran suuntaan. Riipilä-Reuna ja Vestra ovat Vantaan vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013 kehittämisalueita, joiden toteuttamisesta ei ole varmuutta. Mikäli jatkosuunnittelussa päätetään esittää Nurmijärven alueiden liittämistä Vantaan vesihuoltoverkostoihin, pyydetään hyvissä ajoin suunnitteluvaiheessa ottamaan yhteyttä Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskukseen, jotta yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n kanssa pystytään varautumaan mahdolliseen vedenkulutuksen ja jätevesimäärän kasvuun. Pöytäkirja tarkastetaan ja hyväksytään tämän asian osalta heti kokouksessa. Päätös: Hyväksyttiin esitys. Pöytäkirja tarkastettiin ja hyväksyttiin tämän asian osalta heti kokouksessa. Liite: - Lausuntopyyntö Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta Täytäntöönpano: Muutoksenhakuohje: kaupunginkanslia 7.4 Oikaisuvaatimus- ja valituskielto Lisätiedot: vesihuollon suunnittelupäällikkö Marika Orava, puh , etunimi.sukunimi[at]vantaa.fi

10

11

12

13 323, KHALL :00 KYK: 642/2015 Sivu 2 NURMIJÄRVEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMALUONNOS, LAUSUNTO Khall 323/ Lausuntopyyntö Nurmijärven kunta pyytää Tuusulan kunnan lausuntoa valmistuneesta Nurmijärven vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Lausuntopyyntö on osoitettu myös Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Kehittämissuunnitelmaluonnoksen vaikutus Tuusulan kuntaan Tuusulan kunnan lausuntoa varten vesihuoltoliikelaitosta ja kuntakehitystä on pyydetty osaltaan tutustumaan kehittämissuunnitelmaluonnokseen. Vesihuoltoliikelaitos on todennut, että lausuntojen kautta ei käytännössä tehdä verkostojen suunnittelua. Yhteistyö vesihuoltolaitosten välillä on toimivaa ja kuntien sekä vesihuoltolaitosten rajoilla suunnittelu tapahtuu yhteisymmärryksessä näkökulman ollessa kuntarajat ylittävää. Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitellään vesihuollon kehittämistarvealueet, joista ns. Rannikonmäki liittyy Tuusulan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitteluun. Nurmijärven Rannikonmäen toteutusvaihtoehto VE1 perustuu siihen, että Tuusulan vesihuoltoliikelaitos toteuttaisi Tuusulan Nummen alueen vesi- ja jätevesiverkostot vuosina ja Rannikonmäki yhdistettäisiin Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen verkostoihin. Vesihuoltolaitosten kustannusjakoa on jo alustavasti tarkasteltu runkoputkien osalta. Kunnanhallituksen lausunto Vesihuollon liittymäkohtia molempien kuntien raja-alueilla on sovitettu ja suunniteltu hyvässä yhteisymmärryksessä. Tuusulan Nummen alue on vesihuollon kehittämistarvealue, mutta alueen rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty. Alustava arvio toteutusaikataulusta ei toteudu. Muilla alueilla Tuusulassa liittymishalukkuus kyselyjen perusteella on jäänyt alle 50 %. Haja-asutuksen jätevesien lainsäädäntöä on muutettu useaan otteeseen ja lievennyksiä ennen vuotta 2004 rakennetuille kiinteistöille on ennakkotietojen perusteella vielä tulossa, jos jätevedet eivät ohjaudu suoraan vesistöön. Niin kauan kuin lainsäädännön tulevaisuus on hajaasutuksen jätevesien osalta auki, rakentamispäätöstä on vaikea tehdä. Liittymishalukkuus voi kehittämistarvealueilla muuttua, jos laki lieventää vaatimuksia vanhojen kiinteistöjen osalta. Nummen alueelta liittymishalukkuutta kysytään, kun mahdollinen lakimuutos on selkeytynyt. Kunnanhallituksella ei näin ollen ole huomautettavaa Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma liitteineen on nähtävänä kokouksessa ja luettavissa Nurmijärven kunnan www-sivuilla osoitteessa

14 323, KHALL :00 KYK: 642/2015 Sivu 3 Lisätiedot: rakennuslakimies Sakari Eskelinen p Ehdotus Kj Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi lausuntopyynnön liitteineen koskien Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnosta antaa perusteluosan mukaisen lausunnon tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän pykälän osalta välittömästi kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. ote Nurmijärven kunta Tuusulan vesihuoltoliikelaitos kuntakehitys

15

16

17

18 NURMIJÄRVEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS, LAUSUNTO KU-YK 98/ Lausuntopyyntö Nurmijärven kunta on pyytänyt lausuntoa Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Lausuntoa on pyydetty mennessä. Lausuntopyyntöön liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa ja ennen sitä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Nurmijärven kuntaan on vuonna 2004 laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma, joka on nyt päivitetty. Uusi kehittämissuunnitelma kattaa vesihuollon kehittämistoimenpiteitä vuoteen 2025 asti. Kehittämissuunnitelman laatiminen on nykyisin vapaaehtoista, eikä suunnitelma ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen asiakirja. Kunnalla on vesihuollon järjestämisvelvollisuus, jos suurehkon asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Kehittämissuunnitelmatyössä tutkittiin paikkatietoaineistoja hyödyntämällä, täyttyykö järjestämisvelvollisuus jossain kunnan haja-asutusalueilla. Tarvemäärityksen perusteella sekä mm. kunnan maankäytöllisten tarpeiden pohjalta valittiin vesihuollon kehittämisalueiksi 15 aluetta. Kehittämissuunnitelmaluonnoksen mukaan millään näistä alueista ei kuitenkaan täyttyisi kunnan järjestämisvelvollisuus, joten johtopäätöksenä on, että alueita ei olisi pakko sisällyttää esim. Nurmijärven Veden toiminta-alueeseen. Kehittämisalueiden vesihuolto voidaan järjestää joko kiinteistökohtaisin järjestelmin tai keskitetyillä vesihuoltoverkostoilla. Kehittämisalueiden vesihuollon toteutumisen ohjaamiseksi suunnitelmassa tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoisia vesihuollon tukemis- ja toteuttamistapoja. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty, että haja-asutusalueiden verkostot voidaan rakentaa nykyisen mallin mukaisesti vesiosuuskuntaperiaatteella tai valituilla kehittämisalueilla myös Nurmijärven Veden toimesta. Tällöin kiinteistöjen liittymishalukkuuden tulee olla vähintään 70 %. Myös nykyisille vesiosuuskunnille on esitetty mahdollisuutta luovuttaa toimintansa halutessaan Nurmijärven Vedelle samoilla periaatteilla. Lisätiedot: ympäristövalvontapäällikkö Katariina Serenius, p , terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkuukka, p , ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen, p , ympäristösuunnittelija Liisa Garcia, p Ehdotus Ykj Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Nurmijärven kunnalle vesihuollon kehittämissuunnitelmasta seuraavan lausunnon. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto

19 Ympäristölautakunta haluaa korostaa sitä, että vaikka vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen muuttui vapaaehtoiseksi, tulee kunnan vesihuoltolain 5 :n mukaan kuitenkin edelleen kehittää vesihuoltoa yhdyskuntakehitystä vastaavasti koko alueellaan. Kehittämissuunnitelmassa on valittu vesihuollon kehittämisalueiksi 15 aluetta. Suunnitelmassa on katsottu, että kunnalla ei ole vesihuollon järjestämisvelvollisuutta millään valituista alueista. Kehittämisalueista Lepsämän alueella on 430 asukasta, se sijaitsee pohjavesialueella, alueella on Lepsämän vedenottamon suojavyöhyke sekä alueella virtaa Lepsämänjoki. Lepsämänjoen ekologinen luokka on tyydyttävä, joten vesistön tilaa tulee parantaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti. Lepsämän kehittämisalueella sijaitsee myös noin 240 oppilaan koulu. Koulun talousveden laadussa on viime vuosina ollut hygieniaongelmia. Koulun jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1980 eli se on jo 35 vuotta vanha ja käyttöikänsä loppupäässä. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet ovat riski niin pohjavesialueelle, vedenottamolle, Lepsämänjoelle kuin alueen asukkaille. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Lepsämän kehittämisalueelle ryhdytään rakentamaan keskitettyä vesihuoltoa. Ympäristölautakunta korostaa kunnan roolia olla aktiivisesti mukana ja alkuunpanijana Lepsämän vesihuollon rakentamiseksi joko ensisijaisesti voimassa olevia vesiosuuskuntia laajentamalla tai perustamalla oma vesiosuuskunta. Mahdollisesti Lepsämän kylän voidaan ajatella kuuluvaksi ns. lievealueeksi, koska se on lähellä Nurmijärven Veden Klaukkalan ja Lintumetsän vesihuollon toiminta-alueita. Lepsämän koulun lisäksi Nurmijärven kunnan alueella on neljä muuta koulua, jotka ovat kiinteistökohtaisen talousvesi- ja jätevesijärjestelmän varassa (Nummenpään koulu, Palojoen koulu, Suomiehen koulu ja Valkjärven koulu). Koulujen jätevesijärjestelmät eivät ole toimineet fosforinpoiston osalta ns. hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti ja typenpoiston osalta järjestelmien toimivuutta ei ole tutkittu. Koulujen jätevesijärjestelmät tulee saada kuntoon joko keskitetyn vesihuollon myötä tai kiinteistökohtaisia järjestelmiä parantamalla. Koulujen jätevesijärjestelmien parantamisen yhteydessä pitäisi selvittää myös mahdollisuus liittää läheistä asutusta koulun jätevedenpuhdistamoon. Näistä Nummenpään, Valkjärven ja Palojoen kouluissa on talousveden laadussa ollut hygieniaongelmia. Ympäristölautakunta katsoo, että koulujen vesihuollon järjestämistä koskevat selvitykset olisi hyvä ottaa osaksi vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Nurmijärven Veden jätevedenpuhdistamojen puhdistustuloksiin ja ohituksiin tulee kiinnittää huomiota. Klaukkalan puhdistamo on viime vuosina täyttänyt kaikki sille asetetut puhdistusvaatimukset, mutta Kirkonkylän puhdistamon kokonaisfosforin puhdistustehon ja kiintoainepitoisuuden puhdistusvaatimusten saavuttamisessa on ollut ajoittain ongelmia. Kirkonkylän puhdistamolla ei toistaiseksi ole kokonaistypen poistovaatimusta. Jätevesiohitusten osuus purkuvesistön kuormituksesta on hyvin pieni, mutta niillä voi olla huomattava hetkellinen vaikutus vesistöön. Ohitustilanteen aikana ja heti sen jälkeen ohitusjätevesi vaikuttaa erityisesti veden hygieeniseen laatuun ja sitä kautta rajoittaa vesistön virkistyskäyttöä. Ohitukset voivat tilapäisesti huonontaa vesistön happitilannetta ja etenkin kesäaikaan vesistöön pääsevä fosfori lisää rehevöitymistä.

20 Kehittämissuunnitelman kohdassa 4.4 todetaan, että Nurmijärven kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä ei ole tehty koko kuntaa kattavia selvityksiä. Nurmijärvellä on kuitenkin vuonna 2005 selvitetty niin haja-asutusalueiden vakituisten kuin vapaa-ajan asuntojen jätevesijärjestelmiä. Selvitystä ei kuitenkaan ole pidetty ajan tasalla. Jätevesijärjestelmistä on saatu myöhemmin tietoja myös jätevesineuvontahankkeen yhteydessä. Ympäristölautakunta pitää järkevänä kehittämissuunnitelman linjausta, jonka mukaan liittymishalukkuuden tulee olla vähintään 70 %, jotta Nurmijärven Vesi rakentaa haja-asutusalueelle vesihuoltoverkostoa. Vesihuoltolaki sallii kerätä eri alueilta eri suuruisia liittymis- ja perusmaksuja, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä. Vesihuoltoverkoston rakentaminen haja-asutusalueelle on kalliimpaa, koska asukas- ja kiinteistötiheys ovat huomattavasti asemakaava-aluetta pienempiä. Ympäristölautakunta pitää esitettyjä kustannuslaskelmia haja-asutusalueen 1,5 2 kertaisesta perusmaksusta perusteltuna. Nurmijärven kunnan velvollisuus on varmistaa, että vesilaitoksen määrärahat riittävät nykyisen ja laajentuvan vesihuoltoverkoston ylläpitoon ja kunnostamiseen. Ympäristölautakunta edellyttää, että toiminta-alueen verkoston saneeraukseen varattavia määrärahoja ei käytetä uusien alueiden vesihuollon järjestämiseen vaan uusien vesihuoltoverkostojen rahoitus järjestetään liittymismaksuilla. Nurmijärven kunnan tulee huolehtia, että kunnan alueelle tulevat uudet vesiosuuskunnat (uudet vesihuoltolaitokset) ovat riittävän suuria, jotta ne pystyvät huolehtimaan velvoitteistaan vesihuoltolaitoksina. Ympäristölautakunta haluaa erityisesti korostaa vesihuoltolaitoksen vastuuta verkostonsa kunnosta ja tarjoamiensa palveluiden toimivuudesta. Toiminta-alueella vesihuoltolaitoksen on voitava toimia taloudellisesti kannattavasti. Asiakkailta perittävillä maksuilla tulee siten kattaa paitsi rakentamiskustannukset ja käyttökustannukset myös varautuminen tuleviin korjaus- ja kunnossapitotoimiin. Toiminta-aluetta vahvistaessaan kunnan on harkittava vesiosuuskunnan edellytyksiä huolehtia toiminta-alueensa vesihuollosta. Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että Nurmijärven Veden toiminta-alueet päivitetään vuoden 2015 aikana. Ympäristölautakunta katsoo, että vesihuoltolaitosten toiminta-alueet tulisi vahvistaa laajennusten osalta säännöllisesti. Kunnan tulee vesihuoltolain 38 :n mukaan esittää myös muiden vesihuoltolaitosten toiminta-alueet, niillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet kartalla ja ne tulee olla saatavilla tietoverkosta (esim. kunnan Internet-sivut) viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Vahvistetut toiminta-alueet tulee esittää siten, että kartasta voidaan yksiselitteisesti arvioida kiinteistöjen sijainti toimintaalueella. Tämä on tärkeä tieto toiminta-alueen asukkaiden kannalta. Kehittämissuunnitelman liitteeseen 5 tulisi täsmentää, että taulukko koskee vain I-luokan pohjavesialueita. Nurmijärvellä on taulukossa esitettyjen lisäksi myös 6 II-luokan pohjavesialuetta. Kehittämissuunnitelman liitteessä 7 todetaan, että kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää määräaikaisen vapautuksen liittymisvelvollisuudesta. Vesihuoltolain (119/2001) 11 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta joko toistaiseksi voimassa ole-

21 van tai määräaikaisen vapautuksen 10 :ssä tarkoitetusta kiinteistön liittämisvelvollisuudesta. Lisäksi liitteessä 7 on vanhentunutta tietoa ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen velvoitteista täyttää ns. hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Asetuksen muutoksen myötä siirtymäaikaa on jatkettu asti. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano Päätösote / Nurmijärven kunta, tekninen lautakunta, PL 37, Nurmijärvi